Vapaus, March 3, 1949

              Gtm 2 Torstaina, maallsk.J p.^~ Thura^y Jylarch 3
MMT. «tb 1917. Aottaoriced
fmbd d M naii t&e Foit
ee weeldbr: T o e s d a y s ,
•ad flBtnrdsyi br Vv»*»
at W, BaSbarr. Ont, Cuasda.
^Mft^T^^^I QQI»
& sakA Sdttflr W. AtaDtf.
Adverttitog ikte» apon «ppMcrtloa
Ctoadana: 1 vk. 6JOO 6 kk.
S.kk. 2J0O
YhOymBolMM: 1 vk. 7 4 0 « kk. 3 ^
S^aaeatA: i vk. 7 M 6 kk. O S
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Arkisto on saanut
VAPAUDEN JA TASA-ABVOX
MAA OS NYT HAKOTIELLÄ
8 S D Oicto. CaOfaniis. — YhdTsval-
U i n la!va£U>n siyilUtyöläinen Loui<i
Bresscau erotcttUn työstä . . . rja>
sanoi. ettS hän on %-aimonxa Icanssa
Henry Wallac«n kannattaja j a he us­kovat
tällä olevan y h t ^ t ä erottami­nen
kansaa. — A P : n uutlstleto maallsk
1 pnfi. * • •
TJOLIKlrgYMTSiKESKtJSTELU
SUOMEN LEHDISI^A
K(rfcoomukwn ja 806Ulidemokraatti-
»en puolueen lehdet ovat välikysymys­keskustelun
jälkeen "lohduteUeet" P a -
gerbolmln horjuvaa hallitusta, mutta
yleisenä käsityksenä näyttää olevan.
* Kolme
' Eri puolilta maata on jo saapunut alustavia tietoja huolelii-tmi
tehdyistä valmisteluista vajaan kahden viikon kuluttua
njikavan Vapauden levitysryntäyksen hyväksi. Yhä tiseammalla
jffljirlcaicittmflllfl o» huomioitu aikaisemmissa kampanjoissa saa­dut
kokemukset, että hyvä alkuvalmistelu on puoli voittoa. Ja
Vapauden levityskampanja saakin tällä kertaa erikoishuomiota
CMakseen sen vuoksi, että nyt on kulunut noin puolitoista vuotta
i^ta jolloin viimeksi joukkotyön muodossa Vapautta levitettiin.
) Vs^auden levityskampanjan valmistuessa on aivan oikein
^ 1. Vapaus edustaa rauhan ohjelmaa Canadan suomalaisten
kttJcuUdessa. Rauhan sanoman levittäjänä Vapaus puhuu ja
tdtoiii kaikkien Canadan suomalaisten — ja koko Canadan kan-
Vin eneiVimiston etujen mukaisesti, sillä sota tarkoittaa meille
KlikiUe yhteisesti ja yksityisesti onnettomuutta, kärsimyksiä ja
ixKäembsL Vain rauhan säilyttämisen avulla voidaan uneksia
pii^eihmasta tulevaisuudesta, lastemme kouluttamisesta ja vau- , , .
' ritfninasta elämästä. Levittämällä Vapautta, levitetään rau- j että nipin napin saatu "luottamuslaji-häö
sanomaa kaikkien maanmiestemme ja Canadan yhteiseksi " "
hyväksi!
J 2. Vapaus on Canadassa ainoa suomenkielinen uutisleliti,
nUlfä'järjestelmällisesti ja tinkimättä toimii ryhmäriitojen,
toriilun jä epäsovun hävittämiseksi, sekä edistyksellisen yhte-Äitejryden
saavuttamiseksi. Levittämällä Vapautta, levitetään
2ki|nta ja qfUstykseen p3rrkivää yhtenäisyyttä maännriiestemme
JpältaiudeBsa! *
3. Vaikka nykyaikana hyvin harvoin kiitetään totuuden
kertojaa, niin Vapaus on edelleenkin niin "vanhanaikainen",
Ktft se uskoo horjumatta totuuden lopulliseen voittoon. Siksi
Vajpatxs kertoo totuuden Marshallin aviin humpuukista, Berli­nin
kriisistä, Kiinan tilanteesta, työläisten lakkötaisteluista, far­marien
liikkeistä ja kaikista kulloinkin keskustelun alaisina ole­vista
seikoista. Levittämällä Vapautta, levitetään tositietoja ja
iiävltetaSn suurpääoman lehtien valheiden savuverhoa!
Siksi pitäisi nyt kaikkialla tehdä hyvät alkuvalmistelut maa­liskuun
15 pnä alkavaa levitysryntäystä varten.
Levittäkäämme Vapaus-lehtcä rauhan asian edistämiseksi,
demokraattisen yhtenäisyyden ja kaikkien työtätekevien yh­teiseksi
hyväksi!
400 uutta tilausta Vapaudelle ja kaikki.nyt päättyvät tilauk-
- set: hyviiän kuntoon!
Vapaus jokaiseen Canadan suomalaiseen työläis- ja farma-rikotiin!
C 8 J : D Cobaltin jiaenklrjurl Victor s yy^dsten kahdsc viikon aikana
Mtetttoe. tilyttää tanäfin 7 0 vuotta, j Canadan S a o a ^ t e n ArklÄo
Tblvotamnie vanhalle veteraanlUe va- i latoiiia lahjoiiukila j a avus-lotsis
eunvtjosla ja voimia Järjestö- | iu^mniä maan eri osissa.
tyOaä. j jfjjji^ saapunut mm. seuraa^Hta
II - ' ' ' ' r henkmH'^:
iUtlA** -'- - - -a, CSJ;n B.C.n aluesihteeri Frank I f l l u i imiUC S a n O V a i | aolmea. Vancouver-. •-Edistyneiden
c,.^.r,<,T.,fe»^ 'Kalevan Veljien ja S i -
Maxim C M VIBM Dorise Nielsen
: Tid^ko Nehrusta uusi maan vaiva?
4 ' ilntilissa riehuu terrori ja sorto mikä viittaa siihen, että pää-
Iij^L^isteri Pandit Jawaharlal Nehrun edistysmielis3rys kuuluu jo'
I^i«lcÄIie(Äi menneisyyteen, ja että hänestä on kehittymässä
ufiiil.Kauköidän Chiang Kai-shek, joka tällä kertaa yrittää {)ei-
^ l lä todelliset pyrkimyksensä paheellisen "kolmannen tien"
)caapuun.
Entisen edistysmielisyytensä vuoksi aikoinaan brittiläisissä
vankiloissa virunut pääministeri Nehru ilmoitti helmikuun vii-
Ineisenä päivänä, että viimeksikuluheen kymmenen päiviin ai­on
jälleen vangittu 870 kommunistia ja hän yritti oikeut­taman
joukkomittaisen vangitsemisen sellaisella hataralla
^ töksellä, että kommunistit lietsovat ja suunnittelevat kan­sallista
rautatietyöläisten lakkoa. Kuinka hatara tämä väite on
se ilmenee^ y h d E ^ ainoasta ajatuskokeesta: Jos Intian rauta-iietyöläiset
olisivat olosuhteisiinsa tyytyväisiä, jos heillä ei olisi
Jnitään vaMtuksia, niin mikään poliittinen puolue ei kykenisi
yetämään heitä lakkoon. YrittäköÖnpä kuka tahansa tällä ker­ralla
järjestää kansallista rautatietyöläisten lakkoa Canadassa,
hiin häh saa nähdä miten siinä käy, vaikka täkäläistenkin rau-iatietyöläisten
keskuudessa ilmenee vähän tyytymättömyyttä
olosuhteisiinsa! Selvästikin Nehru puhuu pötyä yrittäessään
läkkökysymyksillä ja muilla samanlaisilla seikoilla "oikeifttaa"
poliittisen terrorinsa.
^ Kuinka laajakantoista poliittista terroria Intiassa nyt har*
joitetaan, se ilmenee Intian varapääministeri Sardar Vallabhai
Patelin lausunnosta, jonka mukaan yksinomaan Hyderabadin
valtiossa, minkä Intia äskettäin valtasi haltuunsa, on vangittu
3,932 kommunistia. Vähän toista vuotta kestäneen Kongressi-puoltieen
hallinnan aikana Intian unionistinen liike, maatalous-vien
järjestöt ja kommunistinen puolue ovat joutuneet histo­riansa
kovimman terrorin ja sorron kohteeksi. Poliisit ovat
ampuneet lakkolaisia ja mielenosoituksiin osallistuneita kansa­laisia.
Johtavia kommunisteja on mitä epäinhimillisimmällä
tevalla kidutettu ja vielä murhattukin. Ei siis ole ihme, vaikka
# ä l Streetin imperialismin johtava pakinoitsija Walter Lipp-mann
kirjoitti äskettäin:
»• "Nehru on selvästi suurin persoonallisuus Aasiassa." Ja
hfin suositteli Wall Streetin pankkiireille, että niiden pitäisi
"ryhtyä hetikohtaisesti Nehrun kanssa neuvottelemaan koko
Kiinan ja Indonesian kysymyksestä".
Walter Lippmann. hänen arherikkalaiset toimeksiantajan­sa
ja brittiläiset siirtolaispolitiikan mestarit ovat tulleet va­kuuttuneiksi,
että siirtomaakansoja ei voida enää hallitaj"enti­sellä
tavalla". Imperialistit tarvitsevat avukseen sellaisia "val-tiomiehiä"
kuin on Nehru, joka oman luokkakatsomuksensa
|)erusteella pelkää demokratiaa ja sosialismia omassa maassaan
fa tämän "kummituksen" peloittamana on valmis myj-mään
esikoisoikeutensa vaivaisesta hernerokasta. Vain tämä s'^littää
pääministeri Nehrun nykyiset edesottamiset. Nähtyään, että
Kiinan kansa vapauttaa itsensä ei vain ulkomaisista sortajis­taan,
vaan samalla kerta myös kotimaisista miljoneereistä; kä-sittäessään,
että tämä siirtomaakansojen.vapausliike sy\^enee
5ä laajenee kautta Aasian, Intian upporikkaat kapitalistit ja
feodaaliset kartanonherrat, joiden puhemieheksi Nehru on an­tautunut,
asettuvat poikkiteloin oman maansa kansaa vastaan.
•Nehru ja hänen takanaan olevat pääomapiirit haluavat terrorin
ja sorron avnilla "ehkäistä" demokraattisen hallitusjärjestelmän
vakiintumisen ja sosialismin voittokulun Intiassa ja kaikkialla
Kaukoidässä. Siksi Nehru ja kumppanit vangitsevat tuhansit­tain
Unionisteja, sosialisteja ja kommunisteja. Siksi Intian
johdolla suunnitellaan 'kolmannen tien" kommunistivastaista
liittoa Kaukoltaan. ^
-s-^" J a mitä kauemmaksi Nehru tallustelee tätä taantumuksen
sitä ehenimäir
se" oli muistutus kuolevaisuudesta
"kolmannen tien työväenhallitukselle".
Ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet
lausuu m m seuraavaa:
"Mikäli el tahdota katsoa totuutta
sUmiin, tehdä johtopäätöksiä tapah­tuneesta
ja avata ovea laajemmalle
parlamentaariselle yhteistyölle, on
mitä luultavinta, että samanlainen
kehäUnssi alkaa uudelleen ezmemmln
tai myflhemmin. eikä sen tulosta voi­da
tietää. Sen opetuksen välikysy­myskeskustelu
on antanut. Kuten l u -
ktiisL<»a aikaisemmissa yhteyksissä on
korostettu, on olemassa myös tärkeitä
ulkopolUttisia tekijöitä. Jotka puhu­vat
hallituspohjan laajentamisen puo­lesta."
• • *
" K a r j a la (kok.). Joka pitää it<;eään
siirtoväen äänenkannattajana, .sanoo:
"Mutta vaikka hallitus sialkln luot­tamuslauseen,
sen tuskin kannattaa
siltä pahasti ylpeillä. Asla. Jonka
ympärillä välikjrsymyskeskustelu pää­asiallisesti
Ulkkui, Oli seto laatuinen,
että sen selvlttämlnsn edellyttää h a l ­litukselle
laveampaa pohjaa kuin n y -
k>'inen. Jos suureksi palsutetasta vä­likysymyskeskustelusta
kuoritaan pois
kalklci poliittinen vaahto, saadaan tu­lokseksi,
ainakin se. että maatalous­väestön
aseman parantamiseen on
valUovallan kiinnitettävä entistä suu­rempi
huomio. Mutta tämä voinea
tuskin onnistua Faererholinin hallituk­selle."
. * * *
Vapaa Saha (skdl) kirjoittaa mm.
seuraavaa:
Pagerholmhi halllttiksen ellen illan
suussa eduskunnassa saamaa "luotta­muslausetta"
yol tuskin nimittää edes
Pyrhoksen voitoksi. Lähes puoli­toista
vuorokautta miltei herkeämät­tä
Jatkunut keskustelu — 77 puheen­vuoroa!
— Jo sinänsä el suinkaan k u ­vastanut
erikoista luottamusta. Ss
päättyi sattumanvaraiseen tulokseen,
jonka loppunumeroidfen oikeellisuu­destakaan
eduskunta ei päässyt yksi­mielisyyteen.
Nipin napin saatu luottamuslause
onkin vain muodollinen. Asiallisesti
hallitus sai selvän epäluottamuslau­seen.
Hallituksen kannattajain Jou­kossa
oli sen 10 omaa Jäsentä, ja
toisaalta sairaus esti ainakin kolmen
vasUpuolen edustajan olemasta saa­puvilla,
minkä lisäksi eduskunnan
maalaislUttolainen puhemies el voi­nut
äänestää. Hallituksen kannat­tajia
ei istunnosta missään tapauk­sessa
ollut poissa kahta enempää. Jos
siis eduskunta olisi ollut koolla täy.sl-lukulsena
niin tuloksena olLsl ollut
muodollinenkin epäluottamuslause.
Tämä on muistettava lähdettäessä
an-lolmaan asioittemme vastalta hoi­toa.
Kansandemokraattien taholta esi­tettiin
selvästi maamme nykyinen seka
valtiollinen että taloudellisen tilanne.
VastaansanomattomasU osoitettiin,
miten ne kuulurat yhteen. Toista ei
voida hoitaa ellei se saimiattomastl
liity toiseen. Työttömyys on maassa
hoidettava 4a ''ulkomaankauppa e l -
^•ytettävä Ja suunnattava nykyistä
huomattavasti enemmän Itä-Euroo-pan
talouspulista vapaisiin maihin.
Mutta tätä ei voida saada kohdalleen
nykyisen poliittisen suunnan maassa
jatkuessa. Sitä on siis muutettava.
Muulla keinoin ei palkkatyöläisten ja
pienvlljelij&väestön nykyistä aseman
voida korjata. Tämän vaatimuksen
takana SKDL tulee pysymään e n ­tistä
enemmän eilisen keskustelun jäl­keenkin,
koska muuta tietä ei ole
Tilapäiset hätäaputyöt ja muut pinta-silaukset
cl%-ät meitä voi auttaa ylel-earlea"
peraviäannot ja Arvi I. H e i ­nosen
kirjoittama ja Torontossa pai­nettu
teos "Pinnt-^h Friend^ i n CSt-nada",
Kixmpaakaan kirjaa e l oQut
entuudestaan arkistossa ja olivat erit­täin
terverulleet. _ .
Mr. j a nvs, Ali Saari Fo.-t VVJlliam;
-Vapauden Soihtu IV" vuodelta 1621.
Se oli terveiuJlut kak-soLskappalselcsI
olvumennen sanoen ei arkistoäsamme
ole vielä 'Vapauden Soihtua" I j a I II
ja muitaltln on vain yksi kappale, edel-lämiiinittua
poikketista lukuunotta­matta.
^
Mr. Jack Liinamaa, Box 496, Vai
d'Or, Que: 6 kpl. "Metsätyöläisen" ja
"Maa- j a metsätyöläiäen" numerolta
ja 5 kpl. Canadan .suomalaisten vaj)-
pujulkaLsuja, joLsta noin puolet-oli
cellai-sia, joita arkLijtossa e: ollut,en­tuudestaan.
Mr. Victor Saari, Lockerby. Ont.:
Hijoppi RotilaLsen "Agitaattori Räy-hä.
syy. Juttuja 2'. K i r j a oli tervetul­lut
kaksoiskappaleeksi. '
Mrs. Mari John.son, Beaver Lake:
Aku Päiviön "Kuohuvat Virrat",
Kaapro Jääskeläisen "Totta toinen
-puoÄi" j a "'Työkan-san kalenteri 1913"
sekä muita arvokkaita lähdekirjoja.
Edellämainitut kolme teosta olivat
erittäin tervetulleet. .sillä ensinmai­nittua
ei arkLstossa ollut entuudestaan
ja toiset kaksi Wvitaan kak.solskap-palellvsi.
Mrs. Hilma Wuori, South Porcu-plne:
Kaapro Jää.skeläl.son "Totta toi­nen
puoli", joka oli tervetullut kak­soiskappaleeksi.
, Mtdstoaaiutifisaan Barttits^j
sene, impetlalfstlstea sotien rcMfceaHe'
vastustejali^. Maxim Gorki kirjoitti:
-Sellaisten miesten kuin Henri B a r -
bussen kqolinpfilvä on vasta alkua
heidän työnsä vallankumouksellieen
merkityksen laajenemiselle ja jtyvto-
Mielenhäiriössä oieva
mies teki veritöitä
Westonin sairaalassa
Toronto. — Äkillisen mielenhäiriön
tilaani joutunut We.stonin tuberkuloo­sisairaalassa
työssä oleva 58-vuptias
Samuel Care haavoitti tiistaina sal-raalian
erästä sairaanhoitajatarta, sii­voojaa
ja erästä potilasta.
Gare hyökkäsi .siivoojan mrs, M a -
niie McLennonin kimppuun raken­nuksen
kellarissa ja vHlsi naisen.jSel-kään
partaveitsellä pitkän haaran.
Sen Jälkeen Care meni rakennuksen
toiseen kerrokseen, jossa hän ryhtyi
hakkaamaan erästä nimeämätöntä
nalspotila.sta pyssynperällä. Samas­sa
huoneessa ollut sairaanhoitajatar
miss Elinor Cavanough riensi hätään,
jolloin Care isluhäntä puukolla useita
kertoja rintaan. Lopulta Care lifkitsi
itsen.sä käymälään, joäta palkalle hä­lytetyt
poliisit hänet pidättivät. C a ­re
yritti tehdä itsemurhan leikkaa-mala
haavan ranteisiinsa ja kurk-kuun.
sa. Hänen (Siansa sanotaan ole­van
hyvin vakavan. Mrs. McLennon
kuoli ke.skiviikkona .sairaala.ssa.
Kommunistit saivat
taas enemmistön
San Marinon va^aleissa
Rooma. — Kommunistit saivat
enemistön San Marinon pienessä tasa­vallassa
Juuri suoritetuissa vaaleissa.
Edelliset vaalit suoritettiin 4 vuotta
sitten.
Tasavalta on 38 neliömailin suurui­nen
ja se sijaitsee Italiassa, Mount
Titanon rinteellä.
tymiselle." j
Himä sanat oinat yhtä hyvin sovel­lettavissa
Gcrklin itaeensä- Goiki
kua^ vuoima 1936, mtitta hSzien kuo­lemattomien
tt&UiMeiaa. vs^kattu käy
vuosi >Tiodfclta yhä voimflkKanmmakgl.
Ne kiihkeät artikkelit J& puheet, joissa
Gorki armottomasti paljasti imperia­lismin
veriset aikejst, tehoavat erikoi­sen
voimakkaina tänä päivänä, kun
naamarinsa riisuneet amerikkalaiset
ja länsi-ettfotqjpalaiset sodanlietsojat
avoimesti,kutsuvat aseistettuun hyök­käykseen
Neuvostoliittoa ja kansan­demokraattisia
maita vastaan-
Neuvostoliiton ja muiden maiden
lehtien palstoilla julkaisemissaan k i r ­joituksissa
tai kansainvälisten kon­gressien
puhujalavoina esiintyessään
Gorki aina antoi tukensa sodanvastai­selle
liikkeelle kapitalistissa maissa.
Kirjoituksissaan Ja puheftsaan, joista
huokui .suuttimius Ja levottomuus i h ­miskunnan
kohtalosta, tämä suuri k i r ­jailija
Ja humanisti moneen kertaan
palja.stl kapitalistisen maailman h i l ­littömän
sotaan valmistautumisen.
"Sota on kapitalisteille edullista".
Gorki kirjoitti, "he myyvät aseita ja
rikastuvat työläisten verestä . . . K a ­pitalistien
ei käy sääUksi tuhota vielä
paria kolmeakymmentä miljoonaa
työläistä ja talonpoikaa.'.'
Ranskalaisen alkakatjslehden ^Vun"
toimitus pyysi vuonna 1931 Gorkilta
haastattelua. Ensimmäiseen kj-symyk-seen
"Onko syytä pelätä vielä yhtä
sotaa" Gorki kirjoitti vastaukseksi:
"Euroopan hallitukset kuluttavat
suunnattomia siunmia kansan varois­ta
aseistautumiseen. Timnettua on,
etteivät panssarilaivat, vedenalaiset,
hyökkäysvaunut Ja muut senkaltaiset
ole olemassa mitään rauhanomaisia
tarkoituksia varten."
Väistämättömän sodan sylt^ koske­vaan
kysymykseen Gorki vastasi s a ­massa
haastattelulausunnossaan: "Pe-russj-
ynä on pidettävä sitä seikkaa,
että on olemassa kapitalisteja, ihmi­siä,
joissa voitonhimo oh 'saanut .sai­rauden
luonteen .• . . Kansojen .elä­mää
ohjaavat ihmiset. Jotka ovat k o ­konaan
menettäneet Järkensä. -Ja on
aivan selvää, että h i i n kauan kuin
kansojen elämä Ja tahto on tällaisten
ihmisten vallassa, sodat ovat väistä­mättömiä."
.
Sodanvaarästa Oorkl on kirjoittanut
Ja sanonut: ''Neuvostoliiton ulkopuo­lella
olevaa- maailmaa komentavat
kapitalistit, yhteislninnaHe vaaralliset
ihmiset, jotka valmistelevat- uutta
m a a l i manteurastusta.. Kapitalistit
ovat rosvojen ja murhamiesten kan-salnvälhien^
järjestö •( , • K a i k k i men­neisyyden
< rikokset t>vat mitättömiä
siihen verrattuna, mitä meidän päi­viemme
kapitalistit tekevät."
Samassa yhteydessä Gorki selitti,
että kapitalisteja yllyttää rikolliseen
sotaan paitsi heidän väsymätön rikas-tumisenhalunsa
myöskin kauhistutta­va
pelko, jonka Neuvostoliitto, tämä
maa. Joka ikiajoiksi on vapautunut
kapitalistisesta riippuvaisuudesta, ja
orjtmdesta, on heissä herättänyt.
Gorki kehoitti myös työtätekeviä
Bari»!fc^jv«t1rfvääreitä, konekivääTeitä ja tyk-<
k e ^ oman päänsä' menoksi- Kapi­talistit
eivät itse-lähde sotaan Neu­vostoliittoa
vastaan: jos he päättävät
ryhtyä sotaan, > he lähettävät kuok-mankentille
omia työläisiään ja talon-poikiaan
sStä cy^aiää Ja talonpoikia
vaataan. J o t k a ovat bfivittäneet kapi­talismin
omasa maassaan. Jokainen
kapitalistien eoia,> ön työväenluokan
murhaamista."
El<*tm.ssa 1932 Amsterdamissa c li
koolla karxsainvälinen sodanvastainen
kongressi Neuvostoliiton valtuusktm-taa,
jopka Jf^tajäksi oli nimitetty
Gorki, ei Hollannin hallitus päästä­nyt
kongretfiin. Gorki joutui näin
koko maailmassa harkitsemaan kapi­talistien
kavalia j a rikollisia aikeita:
"Euroopan ja Amerikan työläisten pis­täisi
ymmärtää, että sotateollsuuden kainen asia on tmnun laillinen asiani,
alalla työskennellessään he valmista-' minun velvollisuuteni."
ollen lähettämään kongressin valtuu­tetuille
vain "Puheen, jota ei pidetty".
Tämän ptiheensa lopussa G o r k i sanoo:
"Kääntyessäni kaikkien maiden pro»
letariaatln puoleen (ja yhdistäessäni
"proletariaatti"-käsltteeseen myöskin
rehellisesti ajattelevat henkisen työn
tekijät) toivoisin näiden proletaarien
mahdollisimman, pian ymmärtävän,
että Jokalnai kapitalistien sota on so­taa
työläisiä Vastaan, työtätekevää
kansaa vastaan, kulttuuria vastaan. Ja
tämän ynunärrettyään pormistavan
kaikkensa, käyttävän kaikki voimansa
järjestääkseen viimeisen ja ratlcaise-van
taistelun luokkavihoUista vastaan,
joka hävittää fyysillisen ja henkisen
työn tekijäin vuosisatoja kestäneiden
ponnistusten tuloksena luodun kult­tuurin."
. . . .,
RaJoittimiatta. maailman työtäteke­ville
osoitettuihin kiihkeisiin kehoi-tuksiin
Gorki esitti myös yksityiskoh­taisen
ohjelma» aktlivisest£( taistalus.
ta sodanvalmisteluja vastaan. Hän
osoitti myös.. eqtUcä ratkaiseva osuus
on Icaikkien maiden proletariaatilla
taistelussa sodanlietsojia vastaan. Jär­kyttävässä
vetoomuksessaan "Työläl-älle
Ja tatonpojllle" hän lausui v a ­kuuttavasti:
•
"Te kykenettp,estämään sodan. Te'
ja kaikki ne ihmiset, Jotka vielä pys­tyvät
ymmärtämään uuden sodan
järjettömyyden ja rikollisuuden, voit­te
antaa seikkamjoille iskun. TeUlä
on siihen kaikki ?kemot käytettävis­sänne."
?^fettä sodanlietsojien
;tles provosoida sota
I. mutta hän oli
ihiutettu 'Siitä, *ttä
heitä tässä tapauksessa odotti väistä­mätön
tappio j a romahdus. Hän oli
varma Neuvostoliiton voitosta. Ta­keena
tästä voitosta, häh sanoi, on
mahtava Punainen ariheija. Jota eläh­dytti'Ja
^ t a J<*tf Staili». nerokas stra­tegi.
Kuulidsiassa artikkelissaan "Ellei
vihollinen antaudu niin se tuhotaan"
Gorki k i r j o i t t i : ' " J o Jcerran on Punai­sen
armeijan mahtava voima voittoi­sasti
kestänj*t täaailman kapitalismin
rynnistyksen,'^ Vaikka se silloin oli
aseeton, nälkäinen ja alaston. Nyt
meidän Punainen armeijamme ön sel­laisten
sotilaiden' armeija, joista jo­kainen
tietää hyvlB, minkä puolesta
hän tided tappelemaan." Toisen
maailmansodan • lopputulos osoitti,
kuinlca oikeassa Gorki o l i .
Gorki halusi it^e osallistua ratkai­sevaan
aseeliiseeh otteluun maailman
kapitalismin kanssa. Vuoima 1929 hän
kh-joittl: "Jdä puhkeaa sota sitä luok­kaa
vastaan, jonka voimilla minä elän
Ja teen työtä, minäkhi lähden rivimle-henä
sen armeijaan. En lähde sen
tähden, että tiedän juuri sen voitta­van,
vaan siksi, että Neuvostoliiton
työväenluokan suuri ja oikeudenmu-
Natnä suuren kJ^rjailijatt miehekkäät
sanat innostavat Ja nostattavat tais­teluun
sodanlietsojia vastaan jokaisen,
jolle vapaus on kallis, joka vihaa k a ­pitalistista
orjuutta ja raakalaisuutta"
Görkl eli j a teki työtä "kaikkien
työtätekevien iloksi, työvfiailuekan v i ­hollisten
kauhtÄst", oh Stalin ««nnmit.
Vielä kuolemansa jälkeenkin G<^ld
sjtytiää kudemattomfesa toek.siB.saan
ja unohtumattomissa keboituksissaan
kailckien rehellisten ihmisten-'sydä­missä
vihaa verisiä imperialisteja, i h -
rp<gfeiinnan vannoutimeita vihollisia
kohtaan-
Gor'<dn, nerokkaan taiteilijan ja v a l ­lankumoustaistelijan
vzdo^ -muisto
elähdyttää työtätekeviä koko maail­massa
taisteluun uuden maailmanso­dan
järjestäjiä Ja sytyttäjiä vastaaiu
Poika pidäletlf^ isän
kuoleman johdosta
New C a r l i a . Qne — AzUdas P o i -
rierf 24-vuotias mies on pidätetty
täällä 60-vuotiaan isänsä Adelard
Poirierin kuoleman johdosta. Polii­sien
lausunnon mukaan olivat Pohie-rit
ja eräs kolmas mies. jotka asu­vat
Cullans Brookissa, olleet käymäs­sä
New Carlislessa tiistaina j a juopo­telleet
matkalla. Sen jälkeen löy-dettUn
vanhempi Poirier kuolleena
j a häntä sanotaan hakatun pokasa­halla.
rin
Vaneonver, B . ' C . - - Touhussa ät4
altaan oltu täällfi talvisessa lännessä­k
i n vaikka kaikista puuhista ei tofe
maailmalle ilmoitetuksi. CSJ:n Ȋkl.
Iäisen osaston Naistehkerho on ollat
kovasti touhussa jo pitemmän aikaa,
sillä järjestelyn alla on ollut Kansain-^ i
välisen Naisteni^än vietto. Kyt '
voimmekin ilmoittaa, etta tämä arvo­kas
tilaisuus, Clinton-haalilla sun­nuntaina,
tk. 13 p:nä. k l o 5 ip. Sidlä
Atenan hallituksen
joukot ovat taas
"voittaneet"
Atena. — K r e i k a n armeijan taholta
ilmoitetaan, että hallituksen joukot
ovat "aiheuttaneet raskaitff-menetyk­siä"
sille sissijoukolle, jota vastaan ne
hyökkäsivät eräällä maantiellä ete­läisessä
keski-Kreikassa. 210 sissiä U -
moitetaan joutuneen vangilpi tai a n ­tautuneen
ja monet saivat siumansa.
Gorki o?
oimistuisl kd
Neuvostoliit,,^
myös s^^^i:'
— Tiibettilälsten vetojuhta Y a k -
härkä on niin paksunahkainen, ettei
se välitä piiskan lyörmistä ja siitä
.syystä ajaja hakkaa sitä kivellä saa­dakseen
sen nopeammin kävelemään.
tulee o l m a a n hy^'ä Ja monipuolinen'
ohjelma, soittoa, laulua, runo j-m. ja
meillä oli sellainen onni, että sainane
plihujaksi tunnetun työläisnaisten
johtajan mrs. Dorise Nielsenin, jfe.
Nielsen on j u u r i palanut Euroopasta
Kansainvälisestä Naisten Huhankca:.
ferenssista. joten hänellä on vannaaa
paljon mielenkiintoista kerrottavaa
rauhankysymyksestä, joten jo yksis­tään
kuullakseen tämän puheen, kan-nattaa
saapua silloin haalllle.
Ihmettelette varmaan, että miksi
tämä tilaisuus alkaa klo 5 ip. se oa
siksi kun mrs. Nielsenin matkaohjelnu
ed€ll3rttää. että hänen on lähdettävä
Vancouverista vielä samana iltana
kohti Itä-Canadaa.
Tässä yhteydetsä haluan Ilmoittaa,
että NaLstenkerhomme kokoukset pi­detään
tästä lähtien joka kuukauden
toisena torstaina klo 1 päivällä ja joka
kuukauden viimeisenä keskiviikkona
klo 7.30 ip. Tämä järjestely on tehty
silcsi, että sellaisetkin naiset, jotka
käyvät työssä, voisivat osallistua ker­homme
työhön. Iltakokouksesta on
ajatus saada olkea seurusteluilta, jo­hon
ovat tervetulleita niin naiset kuin
miehetidn. Siellä tehdään töitä, peb,-
taan seurapelejä ja juodaan kahvikul-taa.
sillä eihän se olisi illatsu eikä
mikään jos ei kahvia saisi. Pitäkääpä
nämä kokousajat mielessänne ja saa­pukaa
silloin joukolla haalille, sillä jos
aiomme saada myyjäisistämme kun­nolliset
niin siinä touhussa saa olla
suurempikin Joukko, sillä kuten osas­tomme
kokouksessa kuulimme, tarvit­see
haalimme ulkoseinä rappia monen
markan edestä.
'Seuraava kerhon kokous on tk. 10
p:nä klo 1 ip. Siellä siis tavataan! —
E. N .
iinein työväestö tuomitsee
imperialismin ja
Mamia. ^ALN)—- FiUppiinein
työväenjärjestöjen kongressi oh tuo­minnut
kenraali -Carlos P. Romylon
sen johdosta, että hän vastaanotti
kucniamerkih Kreikan hallitukselta,
"iomulo on . FiUppiinein pääedustaja
Y k : s s a .
•Tyov^äenjärjestöjen kongressi sa­noo,
että Kreikan nykyinen hallitus,
jota johtavat fasiStlgen monarkian
jätteet, on tullut kansainvälisesti huo­noon
maineeseen harjoittamansa ter­rorin
ja sorron takia. Se on lopetta­nut
edistysmieliset liikkeet Ja kansa­laisvapaudet,
sekä Julistanut uniot
laittomiksi ja likvidoinut työväen joh­tajat.
"Se on aivan sopimatonta, että P i -
lippilnein päävaltuutettu Y K : s s a ot­taa
vastaan suosionosoituksia sellai­selta
epädemokraattiselta Ja vararik-koiselta
hallitukselta, joka on tuomit­tu
oman kansan taholta j a tullut
arvottomaksi maailman silmissä", sa­nottiin
lausxmnossa.
Luis Taruc. Joka Johti talonpoikais-väestön
vastarintaliikettä Japanilaisia
vastaan, sanoi että kenraali Romulo
i(ätyrit
oh imperialismin kätyri. Imperia­listit
voivat tehdä mitö tahtovat F i ­lippiineillä,
kun niiden täkäläinen,^
nukkehallitus noudattaa täydellisesti |
imperialistien määryksiä. |
Taruc viittasi K i i n a a n ja sanoi sen I
osoittavan "mitä tapahtuu imperia- i
listien nukkehallituksille". Hän sa-uoi
K i i n a n opetusten toistuvan kaik-kialla,
missä turmeltimeet hallitsijat ^
pettävät kansoja, kieltävät kansoilta ^
demokratian, vapauden ja vaurau- »
den, sekä käyttävät rautanyrkkiä oi- ^
keuden asemesta.
lova
K
ra
Pon
i 501
Tä>-.ä-
; 3 . -
rrailla
iiakuo:
ierrar
cs-int;,
Lär.;
rnatka
fiUekii
bhaiv
ibe tai
Kali
t.ttaen
c:o.=tuä
paister
louika
pialais
:;~ellair
L^et j2
juhliii
Hugo
juhliss
heessa
Canad
piän k(
pialais
jcaiisa-
|i-atisty
>:uude!
Itelien
perää,
työn r
ivilla Tl
; Näid
lavatU
jcakuni
Jat ku;
puh tee
Väen ;
jtyötaa!
jDsastol
CSJ
ftäydel
jlien o
jsiitä s
lutöih:
o n tur:
juhlia,
julilap
kallise
onkin
jtelemä
kulma;
otettav
yleisö;
tarpeic
raisina
tava n
vä yli]
Arvostelee taas Titon
toimenpiteitä
Bukarest, Romania. — Kominfor-min
Bulletinissa on arvosteltu anka­rasti
Jugoslavian pääministeriä mar­salkka
Titoa. Bulletiniisa julkaistas-sa
artilckelissa sanotaan, että Tito rii­suu
Jugoslavian aeista vihollisen edes
sä tekemällä kauppasopimuksia Bri­tannian
kanssa ja tarjoamalla kor­vausta
brittiläisille ja yhdysvaltalaisil­le,
kapitalisteille näiden kansalliste­tuista
omaisuuksista.
sc
k
Kreivi varasti alus­vaatekerran
Toluo. — Entinen varakreivi Shige-j-
uki Ishikawa on pidätetty täällä
ja häntä syytetään aliisvaatekerran
varkaudesta, mikä oli tapahtunut
eräässä yleisessä kylpylässä.
Entinen kreivi oli sanonut, että huo­not
ajat pakottivat hänet varasta-,
maan.
Palasi Amerikasta ja
syytetään murhasta
Oulussa ilmcst.vvä Kansan Taihto
julkaisi viime kuun loppupuolella seu->
raavan uutisen:
Y l i neljäkymmentä' \-uotta sitten
tapahtuneen murhan tekijä Joutuu
edesvastuuseen AIahärmä.ssä lähiai­koina.
Teon suorittaja on tällä het­kellä
70-vuotlas jä palasi viime k e ­väänä
Amerikasta, missä hän ön oles­kellut
vuodesta 1908 lähtien. Hänen
PÄIVÄN PAKINA
Siivotkoot ensij^i omat pori-aspäänsä
palattuaan kotipitäjäänsä otettiin tä-sen
kapltalistLsenniailinanpulan j ä i - J ° unohduksissa ollut x-uonna 1918
leen ollessa käsillä. Mitä haUitus nyt «»uunut murhajuttu uudelleen^ kSsl-
; it*e tekee? Uskooko se eilisen r a t -
j kalsim jälkeen todella nauttivansa
i Suomen kansan tai edes sen eduskim-
< nan liiottamusta? Arveleeko se voi-i
vansa eilisen täpärän pelastumisensa
i jälkeen voivansa jatkaa toimintaansa
telväksi ja sy^-llistä .Antti Syjmimaa-ta
on jo asian johdosta kuttlizsteltu ja
on hänet nyt passitettu Vaasan lää­ninvankilaan
odottamaan ed3ssäo!e-vaa
oikeudenkäv-ntiä.
K u n brittiläisen Vickers-yhUön " i n ­sinöörit"
joutuivat niaiaKskmm 11 pnfi
1983 pidätetyksi Neuvostoliitossa v a ­koilusta,
herätti se suurta fauc«nio»
kautta maailman. Brittiläiset lehdet
riensivät heidän avukseen ja k u n " I n ­sinöörit"
"tutmustivat harjoittaneensa
vakoilua Neuvostoliitossa, niin Daily
Express kirjoitti v. 1933 marraskuun
20 pnä mm. seuraavaa: "Meidän
maanmiehemme kärsivät Vtnäjän
vankiloiden kauhuista." Huhtikuuii
17 pnä kirjoitetöin TInaeisissa: "Sma"-
ta huolesturijfeta aiheuttaa se mitä
tapahtuu nir. 1tfa'eZ>onaIdiHe vatikiläs-sa
öikeusisAihnbh-aikan^. Ne^Joillaj
dh pitkSaikaiÖieh kokemus tshekan
m&hetelmistä ttskovat hänen henken­sä
olevan' vtfarössa." Lordi Rother-meren
Daily Manissa, josta tuli fasisti
sir Osnrad Mö^^yn kaxuiattaja sanoi,
että OGPU on kuluttanut "uhrinsa"
käyttämällä salaista Hibetiläistä roh­toa".
K u n brittiläiset «iiEsiBööril- sahrat
e r i t t i i n l i e t i t tuomiot j a osa. vaikka
; tcdettiinkin syyllidksi, vapautettiin
.^n^ti SyTnimaa cli eriiäsfä h u v i t i - : h e t i ja karkoitettiin maasta niin asia
miiik^ln^rmitään olisi tali^h^^^^ ampunut tanista Johan painui hiljaisuuteen. Ainw»staan Lon-hän
muöi-aantuu nyt historian lehdiltä
häviävän Chiang Kai-shekin kaltaiseksi.
O m BLUXIN MVKA.iX
-Antton Mattilaa paähSn sillä seurauk­sella,
että tämä kuoli. Teon tehtyään
lähti Sy;. liimaa pakosalL^ eikä häntä
.Maalaisukko tulee Hielsinkiin ja me- • etsiskelyiltä huclimatta tijvattu. Syy-nee
hattumyymäläfin ostaakseen ha-Uimaa oli jo \-uosina 1897—19(« o l e s - ^ - ne
t ^ ; kellut Amerikassa ja rikokseh^tehty- i 5 ' t in
-aiikä numero?" kysyy myyjä. \ ään hän pakeni sinne laitonta tietä.
" Em mä tiera, mutt mull on päärSahgen vaiherikkaan matkan jälkeen
sen t&hmi mukanani jotta se voira-! palasi hän viime keväänä takaisin k o -
han mitata.** i tikuntaa:isa.
don Dispalch julkaisi Englantiin pa
lanneen Allah Mohkhousen haastatte­lun.
Hän sanoi kuuhistelusta ja
OGPU:sta seuraavaa:
"He olivat erittäin hyvift mihuDe ja
kohtinillisiä ktmhistduissjt. m -
noa tumneet näjrtävSt dteron ensim­mäisen
tuokah z n i e ^ , jdOca tuhsivat
axhmattfnsa. O G f P t l ^ vankila o a v i i ­meinen
sana alallaan, hjrvin puhdas.
rauhallinen ja tiyvin järjestetty. Tämä
öli ensimmäineu kerta kun minut
vän^täin. mugt» olen käynyt eng­lantilaisissa
vankiloissa ja voin v a ­kuuttaa,
että O G P U : n vankilat ovat
paljon paiiemmat . . . ÖGPU:h virkai­lijat
. . . pitivät hyvää huolta muka­vuudestani."*
•
"Tibetiläisestä rohdosta" ja rääk­käyksistä,
sikäli kuin oli kysymyksessä
englantilaiset "insinöörit", ei tämän
Jälkeen hiiskahdettu sanaakaan.
Unkari o h oHul viime päivinä impe­rialistien
sot apn^jagandakoneiston
hampaissa. Väitetään, että ihmisiltä
on siellä viety kaikenlainen vapaus.
Iledetään Kuitenkin, että haoHmätta
kardinaali Min<iszentyn tuomiosta, el
yhtään kiritkoa ole suljettu siellä.
" I n Factissa" joulukuus 20 pnä p a l ­jastaa
sanomalehtimies George Seldes
kuinka Unkarista kirjoitettuja liutisia
vääristetään Ja iositietoja ei julkaista
kapitalistissa lehdissä. Hän kirjoittaa
seuraavaa:
•TTksi poikkeus oli CBSfa kirjeen-nyt
jälkeäkään pahoinpitelystä. K u n
miss Lloyd lähetti tästä uutisen niin
UJ». ei julkaisstit sitä felkä niitään
muutakaan, jotka eivät olleet yhden­mukaisia
U . P : n aikaisemmin levittä-mlen
juttujen kanssa poliisivaltiosta,
tCTTOrismista. täysinäisistä vankilois­ta,
siviilivapauksien kiellosta, joita
amerikkalaiset lehdet ovat julkaisseet
Unlcarista sen jälkeen ktm Horthyn
fasistit ja Hitlerin natsit ajettiin pois
maasta . . . "
Tämä osoittaa selvästi kuinka i m ­perialistien
prc^gahdÄkonelsto y h -
denmukaistuttaa valheiden le\'ittämi-sen
ja t u k ^ u t t a a kaiken totimden
kansandemokratian maista. -
Nyt kapitalistinm propagandako­neisto
pauhaa kansandemcAratian
maissa ja Neuvistoliitossa muka har­joitettavasta
uskonnon vainosta. Y h ­tään
ainoatakaan tosiasiaa ei ole tuotu
tämän väitteen tueksi, mutta valheita
sitä runsaammin. Tietysti ei paljas­teta
kuinka esftn. Espanjassa vaino­taan
protestantteja. Ikäänkuin v a ­hingossa
oli Montreal Daily Starin
sisäsivulle*päässyt puikahtamaan H o -
mer Bigartin artikkeli, jonka hän oli
kirjoittanut P a r i l a palattuaan E s ­panjasta.
Protestanttien vainosta hän
kirjoittaa mm. seuraavaa:
"Falangistien hallituksen alaisena
E^janjan protestantit ovat toisen luo­kan
kansalaisia. He eivät voi olla
hallituksen virkailijoina eivätkä koho-
Mr. Bigart kirjoittaa, että kun Se­villan
arkkipiispa julkaisi paimenkir­jeensä,
n i i n hän huomautti siinä, jotta
kommunismin rinnalla on vieläkin pe­loitta
vampi vihollinen viitaten protes-tantteihto.
Tämän jälkeen sattui
useita väkivaltaisuuksia protestantteja
vastaan eri osissa Espanjaa. Barcelo­nassa
hyökkäsi fasistlhulikaaneja
baptistikirkkoon jiunalanpalveluksen
aikana, ajoivat ihmiset ulos ja varoit­tivat
heitä palaamasta takaisin. Mad­ridissa
fasistit rikkoivat baptistikirkon
ikkunat, särkivät urut ja harittivat
virsilcirjoja. Samaa kirkkoa on kivi­tetty
jatkuvasti, josta sjT^stä pastori
H. Biffen. joka on Britannian alamai­nen,
joutui rakennuttamaan korkean
aidan kirkon ympärille.
Etelä-Espanjassa Medina del Cam-possa
protestantit pitivät salaa har­taushetken^
jonka osaanottajat van­gittiin
ja tuomittun 1^-2,000 pesetan
sakkoihin.
K u n mr. Bigart haastatteli pastori
Carlos Aranjoa. sanoi viimeksimainit­tu
varovasti: "Me emme voi vaUttaa
täällä Madridissa. TSmä on pääkau-väihtaja
How£W Smith, joka ei vain ta upseereiksi äleivSt salaa uskonnol-hyljännyt
kaikkia aikaisemmin esitet- ; lisiä mielipitei^än. BeläVät Voi j u l -
tyjä Iausimt<«}a;'i«an lisäksi esitti to- [kisesti harjoittaa Jrnnalanpalvelusta
dirtuksia. ESimfe-kiksi hän ja miss j . . ." .j.
Ruth Lloyd United Pressistä ilmoitti­vat
yhtäkkS vierailevansa Andrassy
katu 66 sijaitsevassa vankilassa, jossa
pitf kiniloha öOa 4JOOO vankia, joita
mukk rSäkfitööi* terrörlsoiian ja joi^
den piti xotmehtytnäisillään. He
löysivät 19 vankia. Jotka kaikki häyt-tivät
hyvinvolvilto Ja joissa ei näky-1 alaismiteeo.
Kaikesta tästä huolimatta amerik­kalaiset
imperiaUsttt v»Triinaa7i SpeU-mannin
äänälä huutavat .uskonnon
vainosta ka^nsahdämokräattisissa
maissa, mutta päitävftt kuinka E ^ i a n -
jassa paavin ^ d o l l a kuritetaan nUtä.
jotka eivät aI|fStii katolisen kirkon
punki ja halUtus el ole halukas louk­kaamaan
ulkomaalaisia. Mutta maa-kulmissa
on toinra-asia. Kahdeksan
protestanttien kappelia on suljettu
pakkot<HmenpiteeIlä. Tilanne on erit­täin
paha Galiciassa, Kataloniassa ja
Levantissa."
Vaikka tällaista törkeää uskonnon 1
vainoa harjoitetaan Eg>anjassa, niin j ,
monet protestanttisten kirkkojen
ylimmät prelaatit ovat siitä vaiti, mut­ta
kiikkuvat paavin kauhtanan He-peissa
kun huudetaan kardinaali J
Mindszentyn ja toisten maanpetttirif aL-''
puolesta. EOcöhän olisi paras siivota 1
omat porraqäänsä ennenkuin tarkas-,
tetaan mitä toisten ihmistoi porraS'
päissä oxL — UotL
yi
Jt
a
B