1949-09-29-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Btm 2 Torstaina, syysk. 29 p. — Thursday, Sept, 29! (UBUCTX) — lodQKDdent LTMDOT Qrg*n of yimdah Caaadtana. B»- «BbUBhed NoT. 6th 1817. AntJmrlrrrt M MCODd dass mall bj the Poit Office Dqiartmeiit, Ottawa. Pub-jybed thrlce week^: T u e s d a y i , Tburadayi aad Satordaya by Vapaus Publtehlng Cosqiany at 100-103 B m St. W , Bodbuzy. Ont., Canada. Tekpbooea; EdttoKla] OCOee & SuksL Edltor W. Sktasd. ad(£reB8 Bot OB, Sadbtny» Advemslsg ratea i9Öm Trenalatltm free of ebaige. T Z Z i A U B U I N N A T : Canadassa: 1 fk. « . 0 0 e kk. jM 8 kk. 3.00 YbdysraSolMa: i vk. 7JOO • kk. S.80 Suomena: 1 vk. 6 kk. 4.26 Mitä muut sanovat I Fagerholmin hallitus pitää täystyölli- ^ ^syyttä ''epänormaalisena" ilitiiönä Tulevaisuudenkuva usvan peitossa Calgaryssa juuri pidetty Canadan johtavan unionistisen liikkeen, Trades and Labor Congressin (TLC) 64. vuosikonventio- • "m"merkitään Canadan työväenliikkeen historiassa vakavaksi - • taka-askeleeksi, mikä kuitenkin vältti kaikkein pahimmat sa-lakarit ja jätti tien avoimeksi korjauksia varten. Calgaryn kokousta seuranneet rivijäsenet eivät voineet olla . huomaamatta sitä intoa ja halua millä porvarilehtien kirjeenvaihtajat puhuivat ,palstamääriä kaikista "kommunismivas- - täisistä" puheenvuoroista ja suunnitelmista mitä haravansa "saivat. Ilman muuta oli silloin selvää, että porvarilehdet pu-huivat sydämensä kyllyydestä, eli omien toivomustensa kannustamina, samalla yhdistäen sen propagandaan Frank Hallin johtaman taantumuskoplan hyväksi. Tässä mielessä porvari- Iditien uutistiedot Calgaryn konventionista muistuttivat hyvin paljon jokin aika sitten Torontossa pidettyä rauhankonferenssia, mistä "puolueettomasta" uutispalveluksestaan ennen kerskuneet porvarilehdet vaikenivat kuin hauta, kunnes puhujalavalle nousi eräs löylynlyömä tai palkattu "edustaja", „ joka puhui rauhantyötä vastaan. Silloin torontolai.set porvarilehdet tekivät tästä sodan lietsojasta suurmiehen ja hänen puheestaan suuren jutun. Välttyäksemme saamasta liian .synkkää ja toivotonta kuvaa TLC:n konventionista meidän sietää panna merkille yllämainittu seikka, eli se, että kyllä Calgaryssa tapahtui muutakin, eikä vain yksinomaan punakauhun lietsontaa. Otettakoon tässä yhteydessä esille yksi kuvaava esimerkki. Se paljon puheenaihetta aiheuttanut merimiesunion häpeällinen erqtta- ~ minen kerrottiin kirkuvin otsikoin tapahtuneen siten, että erottamisSh puolesta annettiin 702 ääntä ja sitä vastaan ainoastaan 77. ääntä. Tosiasia luonnolli.sesti on, kuten tiedetään, että merimiesunio oli itse eronnut TLC:n jäsenyydestä — tar- . peettomien riitojen välttämiseksi — ja että yhtenäisyysvoimat • halusivat välttää suurempaa hajaannusta. Tästä ilmeisesti ; johtui, ettei asiasta tehty "kapinettikysymystä" ja niinpä näh- ; tiin, että 300 yhtenäi-syyskannalla ollutta edustajaa pidättyi ' äänestämästä samalla kun 77 äänesti erottamispäätöstä vas-taan, ja sellaiset miehet kuin esimerkiksi Bro. of Railway V-derks union edustaja W. H. Turple selosti avoimesti kokouksessa, että hänen edustamansa unio oli velvoittanut hänet ! äänestämään merimiesten erottamista vastaan, mutta kun , Frank Hall on uhannut erottaa hänet (Turpien) toimestaan, niin hän äänestää merimiesten erottamisen puolesta. Tästä jo • näkyy, että taantumuksen voitot eivät oileet läheskään niin '. ylivoimaisia miksi niitä kuvatkin. .rMutta yliäolevin varauksin on kuitenkin todettava se ikävä • tosiseikka, että mr. Hallin johtamat taantumusvoimat saivat ; useita huomattavia voittoja ja aiheuttivat sen, että nyt Calga- . Tyssa pidetyn konventiönin työn tulos on paljon hedelmättö-i mämpää kuin vuosi sitten Victoriassa pidetyn konventiönin työ. Torontoläinen torylehti Globe and Mail saikin toimitus- Zlpälstallaan aiheen todeta, että "täten, vuoden kuluessa, pyörä i on tehnyt täyden ympyrän" selittäessään, että vuosi sitten ; TLC:n konventioni puolusti Canadan urheita merimiehiä, j mutta kun A F L . n johto ja muut taantumusvoimat käyttivät « kaikki ulkoapäin tulleet painostuskeinonsa, niin nyt saatiin I. TLCin konventioni ottamaan vastakkainen kanta. Kaiken tämän takana on TLC:n "keskustalaisten" (joita I priesidentti Bengough edustaa) perääntyminen ja antautumi-j rien taantumusvoimien painostuksen edessä. Kaikesta tästä ' huolimatta olisi kuitenkin väärin uskoa tai olettaa, että Frank ' Hall ja hänen johtamansa taantumus olisi nyt päässyt täydelli- 1 sesti päämääräänsä. Päinvastoin on asia. Vähänkin läheisem- ; pi asiaan tutustuminen osoittaa, että mr. Bengough ja muut \ keskustalaiset eivät tunteneet mitään muuta "rakkautta" mr. \ Hallin johtamaa taantumusta kohtaan, paitsi sen, mihin olivat 1 AFL:n huippujohdon pakoitetuksesta etukäteen suostuneet. > Tosiasiasisa oli nähtävissä, että Bengoughin (keskustalaisten) ', ja Hallin (oikeistolaisten) välillä oli koko konventiönin ajan 1 ylipääsemätön kuilu kaikissa käytännön kysymyksissä. Tämä .TtUli hyvin voimakkaasti esiin sääntökysymystä käsiteltäessä. jolloin oli asiallisesti ratkaistavana se, noudatetaanko järjes- • tödemokratiaa, vai annetaanko järjestö Hallin ja kump. kä- * siin; kysymys missä taantumus poltti sormensa. Tämä tuli l esiin myös johtokunnan valinnassa, missä keskustalaiset, va- ' semmiston tukeen luottaen sivuuttivat oikeistolaiset tärkeim-l mistä paikoista. Niinpä esimerkiksi Globe and Mailin kir- ' jeenvaihtajaWilfred List kirjoitti valittaen: "Hallin ryhmän » heikkouden toinen esimerkki saadaan siitä, että jokailtaisista * ryhmäkokouksista huolimatta se ei löytänyt kyllin voimakas- ' ' ta ehdokasta kilpailemaan järjestön pääsihteerin paikasta... Mr, Hallin ja kump. vetoomuksista huolimatta, että sihteerin suhteen ja äänestysasiasta tehtäisiin kompromissipäätös, Ben- • gough . . . kieltäytyi tekemästä mitään kauppoja . . ." Punakauhun lietsonnassa, n.s. kommunistikysymyksessä, konventiönin keskustalainen johto mustasi itsensä pahanpäi- . yäisesti vaikka se kieltäytyikin ryhtymästä enempiin hajoi- ' tustoimenpiteisiin, mitä oikeistolainen Hallin ryhmä ja maan porvarit yleensä vaativat. Merkillepantavaa myös on että se "'kommunismivastainen päätöslauselma, missä kehoitetaan jä- ' senunioita sivuuttamaan kommunistit ja ns. kanssamatkustajat johtoasemistaan, höyryjyrättiin kokouksen päätökseksi : oikeiston ja keskustalaisten yhteisvoimalla ilman, että asiasta ja".sen todellisesta merkityksestä olisi saatu keskustella. Kuin-ka erilainen olikaan mr. Bengoughin kanta tässä asiassa verrattuna siihen pitkälliseen avaramielisyyteen minkä perusteella vuosi sitten mr. Hall ja kumppanit saivat puhua itse-puolustuksekseen niin paljon kuin halusivat! Tämä jos mi- ". kään osoittaa, että mr. Bengough ja muut keskustalaiset olivat ; vuosi sitten vakuuttuneita asiansa oikeudenmukaisuudesta — ^mutta heidän omaatuntoaan näytti nyt kolkuttavan tietoisuus ^ i i t ä , että hyväksytty kommunismivastainen päätöslauselma •aloittaa paheellisen ajatusten kontrollin, noitajahdin ja hajoi- "iustyön, mistä hyötyvät vain työnantajat. Ja jyrättyään pääteokseksi tällaisen ajatusten kontrolliin tähtäävän päätöslaus e l m a n , minkä sydämenä on se, että unionistisen liikkeen jä- ^!$enet eivät saa valita luottamustehtäviinsä sellaisia henkilöitä, :^otka katsovat omille eduilleen edullisemmaksi, vaan ainoas-taan sellaisia miehiä, joiden maailmankatsomus saa työnanta- "^•^^vsn, porvarilehtien ja Wm. Greenin hyA'äksymisen, TLC:n johto pelästyi omia tekojaan ja laati toisenkin päätöslausel- KITKAS SITTEN ON S0DA.^LIFT80JA? ! Neuvostoliitto ci ole t u l l u t sotai- > semmaksL ediätyttj-ään atomitutki- ; mukslssa Ja -tuotannossa. Diplo-1 maattisessa mielessä, se o n perään- i HelsinkL — E d u s k u n n a l l e jätetty v.; tä maaseudtm astmtoraketmustöimln-tynyt Yhdysvaltain edessä s m n i m - ! 1950 talousai^io julistaa sosdem-oi-: taa varten v a l m i s t e t t a i s i in raholtus-man osan vuodessa Ja tehnee edel- ' keistojohtajlen talouspolitiikan ja , j a rakennusohjelma. Tähän t a r k o i - Aikoo selviytyä yhä lientyvästä työttömyydestä hätäaputyö-määrärahoilla leenkin sitä. Tieto sitä, että Venäjällä o n atomipommi voi m i e l u i m - m i n k i n koventaa kuin pehmittää kokonalsratkaLsuohjelman" vararlk-; tukseen ei budjettän ole määr&rahaa kca. Mitään taantumusporvarlen d h - ; k u i t e n k a a n merkitty. Asunto-olot jelir.a.sta poikkeavaa ei F a g e r h o l m i n ' vaatisivat, että maaseudun Arava-ra- Y h d y s v a l t a i n ulkopolitiikkaa. — T o - \ h-ilJitus antamassaan v a l t i o n tulo- j a | kennustoiminta valtion tuella olisi ronto Daily S-^r. • menoarviossa esitä. K a i U s i työlälsme i s a a t a v a käyntiin Ja että iiien<i!8r«^n • • • ! annetut lupaukset o n h a l l i t u s Jättänyt otettaisiin tarpeellinen määräraha. N U U K U U T T A B R I T A N N I A S S A . . . | syrjään j a asettaa lisärasituksia työ- j Hallitus ilmoittaa ensi talven työt- B r i t a n n i a on kieltänyt palkankoro- | tätekevien kannettavaksi. . } tömyyden tulevan suiiremmaksi kuin tuk.set. — Globe and M a l l i n y l i s i v un ! B j d j e t i n menopuoli kohoaa '101,8 i mitä se o l i viime talvena. Työttömyyt-otsikko, sj-ysk. 28 p:nä. . . . .MUTTA VUOHILLAKIN C V VILLATAKIT M r . Stansby, Adderburysta, B a n - buryn lähettyviltä Englannista on tulos.sa Victoriaan. B r i t i s h Colum-b i a a n j a tuo tulle.s.saan k a k s i vuohien lypsykonetta sekä 30 päätä B r i t i sh Whlte j a N u b i a n vuohia. Miehensä kuolemasta alkaen v. 1946 mrs. S t a n s - .Tiiljardiin markkaan j a o n menojen i tä pidetään " n o r m a a l i s e n a " ilmiönä peiltä.TiLseksi. tulojen riittämättömyy- ' j a sanotaan edellisinä vuosina v a l l i n - den johdosta otettava 5,000 hrillj. mk. 1 neen "täysityöllisyyden" Johtuneen valtiolaina. Välittö.Tiät verotulot ko- 1 "epänormaalisista oloista". Tämän bury on kasvattanut korkealaatuisia} verokuorma tule kevenemään. Tosin hoavat tämän vuoden arvioon v e r r a - ! p o r v a r i l l i s en käsityksen m u k a a n oxUdn ten 2,975 m i l j . mk. j a välilliset verot i F a g e r h o l m i n hallitus s u h t a u t u n ut 2,932 m i l j . mk. T u l o - j a omaisuusve-{työttömyyteen k u i n välttämättömään ron tuotto lisääntyy 3,500 m i l j . mk., j j a väistymättömään asiaan Ja aikoo t u l l i t u l o t 1,300 m i l j . mk. j a t u p a k k a - j entistä suuremmaksi ilmoittamansa valmistevero 1,200 m i l j . mk. Tfämä ! työttömyyden k u i t a t a entistä plenem-numeroD osoittavat, ettei työtätekevien 1 millä työttömyysmäärärahoilla. Tämän vuoden työttömyysmääräraha on vuohia. Nyt hän jätti 300 vuotta vanhan kotinsa, o t t i mukaansa kaksi tytärtään, perhepalvelijansa, vuohensa, neljä koiraansa j a huonekalunsa, i hinnoissa on enemmän M a t k a Canadaan maksaa y l i $6,000 kuin todelhnen. liikevaihtoverotulo vähenee, m u t t a s l i - 2500 m i l j . mk., m u t t a ensi vuodeksi on tä saavat hyödyn pääasiassa kaup- varattu pienempi määräraha. Mutta piaat, joiden "veroalennus" tavarain ilmeisesti h a l l i t u k s e n t a r k o i t u s nyt on näennäinen ryhtyä maksamaan työnantajille väl- Maailman demokraattisen nuorison festivaalin pääf^jäisef Budapestissa SAAPUI OPISKELEMAAN H e l i n e i n yllepiston maisteri ja H:|1n rnotsalaigten UAtterin näyttelipitär Stina. Stenman Pietasaaresta saapui äskettäin Ruotsin Amerikan Linjan StoekhcrimUla New Yorkiin opiskellakseen fäUä, tiuntereella noin vno-den ajan teatteri- ja elokuvataidetta aäjrttjimön ohjoajslui vaimistantu-mlsta silmällä, pitäen. Tämä 24-vuo-tias tyttö on saanut yhdysvaltalaisen «piskeUjain Alplia Omega Phi-sisar-knnnan stipendin opiaJcellakseen Los Anirelesin yliopistossa. mikä sivumennen sanoen on myös 30-päisen vuohikarjan arvo. Hänen tyttärensä Anne on vuohien kanssa n i i d e n osastossa, mls.sä hän n u k k u u k i n koko 6,000 m a i l i a pitkän matkan A t l a n t i l l a ja Tyynellävaltamerellä V i c t o r i a a n matkustettaessa. Vuohien mukavuuden ylläpitämiseksi o n v a l m i s t e t tu slnireunalsista villaisista huopapeitteistä kolmekymmentä takk i a . Tämän joukon käytettävissä o n koko laiva. — U n i t e d K i n g d om I n formation Service. • • • • • • H U O M I O O N O T E T T A V A S E I K KA Käyttäen osan Toronton LiPP:n konferenssissa pitämästään puheesta aiheelle " T a i s t e l u n voimistuminen i h misen .«flfelusta Canadassa j a m a a i l massa", L P P : n kansallinen johtaja T i m Buck l a u s u i : " M a a i l m a n p o l i t i i kassa on o l l u t ratkaiseva uusi tekijä viime huhtikuusta alkaen. Yhtä kolmattaosaa ihmiskunnasta h a l l i t sevat nyt kommunistien Johtamat hallitukset. Maailman sosialistinen sekjtorl on hyökkäyskannalla siUä 700,000,000 ihmistä ei voida saattaa tappioon. Nämä ihmiset ovat m a a i l man sisämaassa: heidän käytettävissään o n s4jirimpien m a a - a l i i e l d e n s y - . däme^: suurimmat alueet hedelmällisistä maista; ihmisten suurin k e s k i tys j a näitä ihmisiä yhdistää, syvimmät kansalliset kulttutu-it. Niitä ei voida panna Mokaatin alaiseksi eikä niitä voida eristää. Ne muodostavat a i n o a n ihmisryhmän, mitä ei voida saattaa tappioon n i i n kaUan k u i n ne säilyttävät yhtenäisyyden yhteisen asiansa hyväksi..." — Bruce M i c k e - burgh, Canadian Tribunessa. • . * • • L E I J O N A K I N T U N N U S T AA V O I M A K A A M M A N EDESSÄ K a t k e r o i t u n e e n a . . . mm. Jo s i l l o i s i s ta punnan devalvointivaatlmuksis-t a lausui E n g l a n n i n sotaministeri S h i n w e l l viime elok. 20 pnä, että " l e i j o n a n hännän kiskominen on v a a r a l l i s t a " . Nyt k u n p u n t a todella o n devalvoit u saavat Shimvell j a C r i p p s , "työväenhallitus" j a k o k o E n g l a n n i n k a n sa todeta, että rajakon takana olevat sudet eivät ole tyytyneet ainoastaan kiskomaan leijonaa hännästä, vaan että tätä yhä enemmän j a enemmän hampaitaan menettävää maailmanvaltaa OT) puraisrtukin j a p a h a n l a i - sesti s i t t e n k i n . . . — Eteenpäin. ! t i on varoista hyvityksiä työttömyys- T u l o - ja menoarvion menopuolella töiden järjestelyn nimellä. Arvatta-h a v a i t a a n p o l i i s i - j a armeijamenojen i vasti tällaiseen tarkoitukseen käytet-edelleenkin lisääntyvän, m u t t a m a a t a - ; tavaksi o n b u d j e t t i i n 19 P l . m e r k i t ty loudelle välttämättömän asutustoi- ' uusi 400 m l l J . m a r k a n määräraha. Täl-m i n n a n määrärahoja on supistettu j l a i s t a valtion varoilla kapitalistien 1500 m i l j . mk. Ilmeisesti "työväenh a l l i t u s " h a l u a a lisätä aseelhsten voimien tehoa, mutta maansaantia odot-van maatalousväen asiat se Jättää | tuuliajolle. Maaseudun asuntoraken- ! nustoiminnan järjestämisestä edus-] kunta lausui A r a v a - l a i n kä.sittelyn y h - • täydessä h a l l i t u k s e l l e toivomuksen, et- i töiden teettämistä i l m e n i Jo v i i m e t a l vena. Nyt lienee tarkoituksena tämän muodon vakinaistaminen. Vuosi sosdem-hallituksen talouspol i t i i k k a a on riittänyt viemään niin kansa ntalOuden k u i n valtiotaloiiden-k l n pois siitä lisääntyvän tuotannon j a taloudellisen vakaantumisen tieltä, jossa o l t i i n ennen Fagerholmin h a l l i tuskautta. Ilmeistä on, että tulo? ja menoarvion käisittely eduskunnassa tulee armottomasti paljastamaan ne raskaat taloudelliset seuraukset, jotka n y k y i s e n h a l l i t u k s e n p o l i t i i k a s t a ovat tulleet v a l t i o n Ja k a n s a n kannettavaks i . Mitä pitemmälle n y k y i n e n h a l l i t us istuu, sitä syvemmälle taloudellisiin v a l k e u k s i i n Joudutaan j a sitä raskaammaksi käy' työtätekevien elämä. Työttömyydestä j a pulatauloudesta ei ennen vapauduta ennen kuin maan p o l i t i i k k a a muutetaan työtätekeville myönteiseksi. — V . R., Työkan.san S a nomat. Dmitrij Shostakovitsh: Taistelu rauhan puolesta Jo monien vuosien ajan on Neuvostoliiton ammattipar-jaajien joukko yhtenä kuorona huutanut, iettä jos säveltäjä Dmitrij Shostakovitsh pääsisi ulkomaille, niin hän ei palaisi takaisin enää kotimaahansa. Hän pääsi Yhdysvaltoihin viime keväänä, tosin hyvin monien vaikeuksien takaa. Kun yhdysvaltalaiset rauhanystävät olivat järjestäneet tälle kuuluisalle säveltäjälle kaksi konserttitilaisuutta, niin se estettiin Yhdysvaltain oikeusministeriön toimesta rajoittamalla neuvostovaltuuskunnan oleskelulupa ja ilmoittamalla, että jolleivat poistu maasta määräaikaan mennessä, niin "ryhdytään toisiin toimenpiteisiin". Oheellisessa artikkelissa kuuluisa säveltäjä ilmaisee käsityksensä rauhankysymyksestä ja se osoittaa, ettei hän ole vain musiikin -mestari, vaan lisäksi poliittisesti valveutunut maailmankansalainen. Vuoden 1949 h e l m i - , maalis- ja I tännön, varustautuvat kuumeisesti h u h t i k u u siirtyvät ihmiskunnan h i s t o r i a a n valtavana taisteluna rauhan puolesta. Helmikuussa j u l k a i s t i i n k u l t - tuurityöntekijäin kansainvälisen k o mitean manifesti rauhan puolesta Ja e s i t e t t i in ehdotus r a u h a n puolustajien koko maailman käsittävän kongressin k u t s u m i s e s t a koolle huhtikuussa. Maaliskuussa j a h u h t i k u u n alkupuol i s k o l l a kaikissa maanosissa j a k a i k i s sa maissa t e h t i i n kongressin valmisteluja, j a h u h t i k u u n lopus.sa kongressi p i d e t t i in P a r i i s i i n j a P r a h a a n jakautuneena. Tänä aikana syntyi ja k e h i t t y i monimiljoonainen j a monikan-sallisuuksipen rauhan armeija, jota i n n o i t t a a päättäväinen taistelu uuden sodan soihdunkantajia j a trubaduureja vastaan. Kongressin edustaman liikkeen v a l tavuus osoittaa miljoonien yksinkert a i s t en ihmisten k a i k k i a l l a maailmassa täysin ymmärtävän nykyisen k a n sainvälisen tilanteen. Tähän tilanteeseen sisältyy kaikenlaatuisia vaaroja ja levottomuuden aiheita. SODAN JA R A U H A N VOIMAT On kulunut neljä vuotta saksalaisen fasismin, tuon hirvittävän pedon, s o t i l a a l l i s e s ta sortumisesta. Miten k o r - Round Laken Echon talkoot ja kokous lokakuun 2 pnä Tarzwcil, Ont. — Suomalais-cana-dalaisen Amatööriiarheiluliiton nuorimman seuran, R o u n d Laken Echon viime sunnuntaina järjestämiin t a i - j k o i h i n o l i saapunut runsaasti talkoo- j väkeä, josta n o i n kolmasosa oli n a i s i a . Kenttä sijaitsee Round Laken läheisyydessä, aivan valtatie no. 11 l a i d a s - : ^^ein päämäärin edistyksellinen i h - sa. Jmiskunta kävikään tähän tai-steluun, Ensi sunnuntaina tavataan taas e n . ; j o ka lupasi r a u h a n j a kansojen v e l - tistä suurempana joukkona samassa I jeyden korkeiden ihanteiden voittoa! paikassa klo l i p . i M u t t a itsekkäät liikemiehet j a p o l i i - S a m a l l a kertaa pidetään myöskin j t i k o t pitivät sotaa vain omana yrity^- Echon kokous. i senään j a polkivat nämä ihanteet J a l - Saapukaa siis joukolla talkootöihin ; kojensa alle. sunnuntaina lokak. 2 pnä. — M u k a n a ; Kreikassa Ja K i i n a s s a . Vietnamissa ollut. ha Indonesiassa loimuavat yhä sodan • ; -~ I l i e k i t . Siellä vuotaa ei ainoastaan -—Nykyaikaisen s a n omalehdiS''] sotilaiden vaan suunnattomia kärsi-tön yhteukunnaUlnen merkitys on \ myksiä kestäneiden rauhallisten asuk-arvaamattoman suuri. Siksi i k a i d e n k i n veri. Amerikkalaiset maa- PAUS on välttämätön tämän m a a n ! ilmanherruuden tavoittelijat ovat suomalaisille. i omaksuneet fasismin teoriat sekä käy-u u s i l l a , ihmisten j a kansojen Joukko-tuhoamlsf. en sovelletuilla aseilla, r a kentavat sotilaallisia t u k i k o h t i a t u hansien kilometrien päähän omilta r a j o i l t a a n , rikkovat kansainvälisiä sopimuksia, torjuvat Neuvostoliiton e h dotukset rauhansopimuksesta, aseistariisumisesta Ja atomiaseiden kieltämisestä. Imperialistit Ja heidän asiamiehensä käyvät kiihkeätä valhepro-pagandaa uskoen voivansa hämätä I h misiä "punaisen v a a r a n " pelolla ja Johdattaa yleisen mielipiteen ' ' k y l män sodan" avulla hyökl|jiykseen Neuvostoliittoa Ja u i i s i a demokratioita vastaan, Jotka johdonmukaisesti noudattavat r a u h a n p o l i t i i k k a a . S a l a l i i t tonsa rauhaa vastaan Imperialistit ovat verhonneet A t l a n t i n sopimuksen muotoon, jonka diplomaattisen verh o n takaa selvästi ntUtyy hyppyyn valmistautuvan pedon hahmo. Sota ei vielä ole kynnyksellämme, m u t t a siitä voi t u l l a realinen vaara Jo huomenna, elleivät rauhaa rakastavat kansakunnat tehosta valppautt a a n j a ponnistukslaan r a u h a n suojaamiseksi. Sota uhkaa sivistystä, tiedettä, taidetta, k a i k k i a Inhimillisen ajatuksen j a luomiskyvyn saavutuks i a . Sota uhkaa kaikkea sitä, mikä o n meille rakasta Ja pyhää: onnellisen äidin s i l m i e n edessä ensimmäisiä a s k e l e i t a a n ottavan lapsen elämää, k o teja, j o i t a a r k k i t e h d i t Ja työläiset r a kentavat, musiikkia, t a i d e t t a j a k i r j a l l i s u u t t a , j o i h i n : i h m i n e n o n pannut sydämensä j a älynsä kauneudenkai-puun. . Me r a u h a n puolesta taistelevat tiedämme 'hyvinyoettä jos nämä uudet m a a i l m a n v a l l a n tavoittelijat sytyttävät uuden sodan, n i i n heidän suunn i t e l m a n s a romahtavat samoin k u in heidän hitlerilälsten edeltäjiensäkin. M u t t a kansakuönat eivät voi eivätkä tahdo lunastaa rauhaa uusilla veriv i r r o i l l a , uusilla aineellisten j a h e n k i s t en arvojen menetyksillä. O l i s i rikos omaatuntoamme j a koko i h m i s k u n t a a , aikalaisiamme j a jälkeläisiämme vastaan jättää käyttämättä mitään mahdollisuutta sodan lietso- Jien paljastamiseksi Ja i h m i s k u n n a l le v i h a m i e l i s t en m i l i t a r i s t i s t e n h a n k k e i den saattamiseksi k a i k k i e n nähtäväks i . „ Käytettävissämme olevat voimat ovat suorastaan rajattomat: rauhan puolella on ihmiskunnan valtava enemmistö, kalkki työtä tekevät ja luovat voimat sukupuoleen, ikään, u s konnolliseen vakaumukseen, k a n s a l l i suuteen jä ihonväriin katsomatta. J a k a l k k i e n näiden voimien h a v a i n n o l l i sena ilmauksena o l i P a r i i s i n kongressi. K u n helmikuussa J u l k a i s t i i n k u t su r a u h a n puolustajain koko maailman käsittävään kongressiin, n i i n monet D S A : n , E n g l a n n i n j a R a n s k a n lehdet eivät maininneet siitä sanaakaan. N i i d e n omistajat luulivat vielä s i l l o in voivansa vaikenemalla tappaa Johtav i en oppineiden, k i r j a i l i j a i n j a t a i t e i l i j a i n esiintymisen. M u t t a k u t s u k a i k u i laajoihin kansankerroksiin Ja pani ne liikkeelle. Ja sitä mukaa ( J a t k u u 4. sivulla) Rakennettu ystävyys on nuorison keskuudessa monin kcaroin vihan kylvöä voimakkaampi •BaaapesL — Sunnuntaina elok. 28 k u l k u e t t a hurraahuudoin, pnä alkoi kello 8 a a m u l l a kerääntyä matkasta marssittiin bm narlamenttitalon edustalla s i i a i t s e v a l - kaksikymmentä-rintais^^^ mutta loppupuolella, A n t i r a ^^ la. Joka vie suoraan Sankariö" jossa juhlatilaisuus pidettiin.' mukaan unkarilaisia! jotka au. molemmin puolui u!komaaUis> kuetta. Marssi kesti lähes kah tla ja koko ajan olivat katt täynnä yleisöä tervehtimässä sia Vieraita. TummjäUeen ahj koko Budapesti olisi ollut jchjj meidän kanssamme. Emmäs teUeetkään lainkaan, kun E: kuuUa, että meidän lisäkseaa n o i n kuusisataatuhatta ihmistä keellä tuona päivänä. E r i k o i s e n mieleenpainuvan ; tuksen tekivät marssijoihin y-J seset pioneerit, jotka reunihtlTi t u a noin puolen tunnin aikana j sanune juhlapaikalle. Heidän kasvonsa loivat juhlamieltä ja i musta tulevaisuuteen. He olirai ilmetty kuva uudesta nousevasi karista, veljeskansastamme, joi f J a t k u u seuraavaua sivuili p a r l a m e n t t i t a l o n edustalla sijaitseval le torille ryhmittäin eri m a i d e n edust a j i a maailman draiokraattisen^nuo-riscn festavaahn lopettajaisjuhlaän. Viimeisen k e r r a n kokoontuivat tämän f e s t i v a a l in aikana k a i k k i 10,000 nuort a rauhantaistelijaa yhteen lähteäkseen sen jälkeen kiidättämään täällä sytytettyä soihtua kaikkialle maailmaan. A u r i n k o paistoi kuumasti j a B u d a - pjestin k a d i i i l l a v a l l i t s i helle, j o l l a i seen ei suomalainen ole tottunut, mutta kuumuus ei vaivannut ketään, n i i n tapahtumarikas oli tuo a a mupäivä, että kukaan ei siitä edes huomannut. Järjestäytyminen k u l k u eessa tapahtui nopeasti: suomalaiset olivat paikalla kello kahdeksan ja kulkue pääsi jähtemään Jo yhdeksältä. Tässä ajassa olivat unkarilaiset saaneet koko kymmentuhathenkisen ulkcmaalaisjjsukon lähtökuntoon. Ensimmäisestä metreistä alkaen o l i k u l k u kuin juhlamarssi. K a i k k i a l la k a d u n vieret täyttävä yleisö tervehti Nuoret mukaan foronfoiaisten ryntäysi levitys-pnä ja Toronto. — Vapauden ryntäys alkaa lokak. 1 kestää koko kuukauden ajan. Tässä ryntäyksessä on työtä j a t o i - m i u ' u a myöskin soomalaisten n u o . remman polven jäsenille sillä V a paudesta muodostuu j a pitää m a o - dostua entistä enemmän tämän maa^ suomalaisten nuoremman polven lehti. Se o n tämän lehden j a t k u v a n olemassaolon edellytys sillä vanhempi polvi hupenee päi-vä päivältä j a nuoremman polven o n astuttava pois menneiden paikalle. U r h e i l u im nähden on todettava, e t . tä sillä a l a l l a on vielä paljon toim i t t a v a a ennenkuin hallitus ryhtyy taloudellisesti tukemaan u r h e i l u l i i k e t. tä, kuten o n a s i a n l a i t a muissa maissa. M u l t a nuorempaa polvea koskevia asioita ovat koulukysymys j a oman k o d i n perustaminen. Ne ovat tärkeitä asioita työväestön nuoremman polven JoukolDe J a n i i d e n piareinpaan ratkaisuun päästään ainoastaan työväenliikkeen yhteistoiminnan j a t a i s t e l un avulla. Vapaus o n a i n a avustanut näiden, k u t e n muidenkin asioiden j a vaatimusten selittämisessä j a esittämisessä. K e l l o i t a n siis nuoremman polven väkeä ajattelemaan tarkoin näitä a s l . o i t a j a osallistumaan Vapauden levi-tysryntäykseen. K u n V a p a u d e n l e - vltysryntäyskomltean kokous pidetään D o n - h a a l l l l a ensi s i m n u n t a i n a lokak. 2 pnä, alkaen k i l o 2.30 i p . odotamme siellä näkevämme e r i Järjestöjen, siis nuoren k a a r t i n k i n edustajat. Kokoukseen ovat tervetulleet myöskin e r i järjestöistä valitut i s k u r i t , j o i d en odotamme tuovan mukanaan ison n l p im Vapauden j a L i e k i n t i l a u k s i a postitettaviksi seuraavana aamuna — t a i vaikkapa samana Iltana Sudburyjm. K a L k k l s i i s ryntäyskokoukseen, n i in nuoret k u i n v a n h a t k i n ! — J . N . 10,000 vidensadi dollarin opinlora haa yliopistoihin Toronto. — Etukäteen saadut opiskelijain kirjoittautumisesta y l i o p i s t o i h in osoittavat opiskt lukumäärän jyrkkää yähentymiy nä syksynä. Opettajakunnan vi nykset -ynnä muut tosiseikat n vat yleiseen laskusuuntaan kori man opiskelun alalla, todetaan i Tämän tilanteen ja edellämaii j en tosiasioiden vallitessa pid täällä nelipäiväinen L P P : n järje opiskelijain konferenssi, johon l i s t u i opiskelijoita huomatuim yliopistoista kaikkialta maasta, ferenssl hyväksyi toiminnan ohje otJiskelijain tarpeisiin nähden v a n vuoden ^ k a n a. Edustajat tuomitsivat yksimie t i ne lausunnot, joita ovat esitti Toronton yliopiston kansleri Mi ynnä muut, että korkeampi opetu si rajoitettava "valikoituun" jouil He päättivät myöskin kannattaa timusta, jonka on esittänyt Nat U n i v e r s i t y Stiidents-niminen jä tö, että liittovaltion hallituksen varattava vuosittain 10,000 viidf dan dollarin suuruista opintor yliopisto-opiskelua varten. -SITÄ: TÄTÄ NB:n yliopisto sai $16,633 perinnön Fredericton. — New B r u n s w i c k in yliopiston presidentti t r i . A . W . T r u e . man. i l m o i t t i h i l j a t t a i n , että yliopisto on saanut $16,633 perinnön. Perinnön teki miss Gertrude W i n n i . fred Smith, St. Stephenlsta, N. B., j o k a kuoli v. 1946. Perinnön kautta c n annettava $525 vuotuinen stipendi Charlotte p i l r i k u n t a l a i s e l l e tytölle, j o k a tarvitsee r a h a l l i s t a apua. OTTI OPIKSI . Kauppias neuvoi kauppa-apul; miten kohdella asiakkaita; Jos c j a kysjy jotakin tavaraa jota el olemaan, selitti hän, niin tarjoa jo muuta samanlaista. Ostaja: "Onko teillä toilettipi r i a ? " Kauppa-apulainen: " E i ole. m kyllä meillä on santap.iperia.' « • • R O H K E U T T A Eläintenkesyttäjä. joka oli naii p i t i eläimet hj-vässä kontrollissa.; nen kehoituksestaan vihaisin lej tuU j a peloissaan otti sokeripalan nen huuliltaan. Sirkusyleisööni lioissaan. " K u k a hyvänsä voi tehdä tuqnb p u n " , huusi joku yleisön joiöcsti "Uskallatteko te", kysyi sirkusn t a r l . "Varmasti", kuului vas-^us, -ai' yhtä h y v i n kuin leijonakin." PÄIVÄN PAKINA Neuvoja työttömien miesten vaimoille man, missä tuomitaan suvaitsemattomuus, ajatusten kontrolli ja noitajahti! Kaiken kaikkiaan näyttää Calgaryn konventionista saatujen vielä vajanaisten tietojen perusteella siltä, että TLCin tulevaisuus on sumussa. Selvää on, että taantumusvoimien asema on tässä järjestössä paljon voimistunut, vaikka ne eivät onnistuneetkaan saamaan sitä kontrolliinsa kuten aikomus oli.. Yhtä selvää on sekin, että TLC:n keskustalaiset antoivat paholaiselle pikkusormensa ja ovat nyt vaarassa menettää kaikkensa. Mutta historia opettaa meille, että tällaiset taka-aske-leet ja perääntymiset johdon taholta ovat omiaaji nostattamaan rivijäsenet monin verroin päättävämpään toimintaan ja tämä on ollut monta kertaa ratkaisevana tekijänä siinä, että vakavana uhannut tappio onkin kääntynyt ratkaisevaksi voitoksi. Niinpä tässäkin on mahdollista, että TLC:n yli 400,000 jäsentä saa äänensä kuulluksi ja kääntää järjestönsä suunnan tappion polulta voiton tielle. N y t k u n t a l o u d e l l i n en k r i i s i alkaa yhä suuremmassa määrässä irvistää n u r k a n takaa, se s a a työläiset h u o - lestimiaan tulevaisuudestaan. Työssä olevien toimeentuloa jälleen l a s k e t t i in huomattavasti dollarin devalvoinnin johdosta. K u n levottomuutta herää työläisten keskuudessa elintason l a s k u n J a työttömyyden Johdosta, n i i n porvarit se-littä. vät, ettei s i i h e n ole todellista syytä j a että älykäs työläinen kyllä löytää keinoja tolmeentulokseen. Lokak u u n Magazine Digestissa esim. j u l - k a l s t i h i a r t i k k e l i , jossa naisten nisk a a n asetettiin s u u r i n vastuu työttö-avlömlehen mielialan kohottamiseksi neuvotaan seuraava keino: "Käyttämällä tahdikkuutta taikka vieläpä i m a r t e l u a tulee hänen ylläpitää miehensä hyvää ulkonäköä. Professori Tappen sanoo, että tällaisella hetkellä o n k a i k k e i n tärkein naiselle osoittaa hänen rakkautaan j a k i i n t y mystään . . . "Seiu-aava tärkeä probleemi naisen lannut taulun, jonka alle hän k i r j o i t t i : " K u n köyhyys astuu ovesta s i sään pakenee rakkaus akkunasta ulos." Tässä taulussaan hän myöskin elävästi kuvasi tämän. K u i n k a t o d e l l a k i n äärimmäisessä ktu-Juudessa voidaan ajatella aylopuplisoiden välisestä ihanasta rakkaussuhteesta. K u i n k a voi k o r j a u t t a a tuoleja koska ne o n j o u d u t tu polttamaan polttopuiden puutteessa, korjauttaa vesihanaa, koska vesi o n käännetty pois, maalata huonekaluja, jotka ovat p a n t t i l a i n a s - tossa, kehystää kuvia, j o l t a el kosk a a n ole k a n n a t t a n u t edes ostaa? Edelleen Jatketaan seuraavaa viisautta: "Eräs vaimo tervehti ei>simmäisenä aamuna miestään sanomalla, 'Rakkaani, olen n i i n otmelllnen k i m saat edessä o n löytää tehtäviä pitääkseen 1 o l l a kotona J o n k im a i k a a Ja me s a a m - mlehensä toiminnassa. Hän v o i löy- ^ m e viettää yhdessä nuo monet hetket. män perheen onnelliseksi tekemiseksi. Artikkelissa todettiin, että työttömyydesta Johtuva turvattomuuden tiuine saattaa työttömän perheen pään hermostuAeeksi. Aviomies käy huolettomaksi, ei aja partaansa, ei muuta likaista solmiota puhtaaseen jne. Kun työttömän perheen etnäntä on havainnut tällaisen työttömyyden sjrmptoomin. silloin on hänen pantava Järkensä lHklr«>1le T^fittdmäa tää monta mielenkiintoista tehtävää hänelle. K o r j a t a tuoleja, t u k k i a vuot a v i a vesihanoja, maalata huonekal u j a , kehystää k u v i a — mitä hyvänsä. Joka pitää hänet Uikkeellä. " J o s naisella o n v a p a a t a aikaa v o i hän k u u n n e l l a miehensä kanssa radio-ohjelmaa, taikka Istua j a puhua hän e n kanssaan, kertoa vitsejä. Juttuja t a i k k a hauskoja kertomuksia . . Siitä työttömäksi joutunieiden miest e n vaimot ajattelevat tästä? Me t i e dämme, että tällaisen erincHnaisen neuvon toteuttamisessa useimmiten o n vaikeuksia. Eräs kuuluisa englant i l a i n e n taidemaalari Watts d n m a a - i o i t a olemme vuosien aikana menettäneet'. Yhdessä hp puhdistivat k e l l a r i n , maalasivat autotallin, t a s o i t t i vat pensaat Ja korjasivat a u t o t i e n . . ." M u t t a m i t e n käy, k u n työtön istuu häädettynä kadun nurkassa paljaan tai\-aan a l l a rääsyihin puettujen, nälkäisten lastensa kanssa? Pyytääkö pitkämielisinkään nainen miestään pysymään perheensä luona j a i s t u - Euaan kädet ristissä. E i varmaankaan. Jos mies ei lähde h y v i n p i a n liikkeeUe etsimään ö^ötä j a asuntoa, tijin n a i nen n o i t u u , että etkö änä k a r j a k a n t - ttu-a yritä tehdä mitään tämän hätät i l a n {Kiistämiseksi. Lukijoittemme huviksi lainaac vielä yhden kohdan mainitusta an kelistä, jossa sanotaan seuraavaa: "Järkevä nainen pitää huolen.* aikakauslehtiä ja kirjoja on ri-' västi saatavana — . " K i r j o i t t a j a varmaankin tartoii j u l k a i s u j a , joissa on salapoUisiie muksla. murhajuttuja, ryöväritara ta. sukupuolipaljastuksia jne., f nykyiset klrjamarkkinat ovat täyn T o d e l l a k i n ylentävää nälkäiselle tj tömäUe. j o n k a kolikot, jos mitä »ti ensinkään olemaan, eivät riitä a laiseen humpuukiin. Eivätkä ce^ maankaan kiinnosta työläisiä. P tekevät huonolla palkalla työtä taa ovat työttömiä. Näin sievästi porvari ratkais«^ tömyysprobleemin. Se on na» tehtävä j a eUeivät onnistu, nnn köön syyttäkö syytöntä kapit»» Naisissa on vika. jos työtön pe--» elä onnellista elämää. Meillä on muuten vaatimaton DR palkkatyöläisille j a työttömille f* sille. Me emme ensinkään väitfc se o l i s i k a l k k i autuaaksi t e ^ " ylläkerrottu porvarin neuvo, eräs hyvä keino, joka lohdutta* P « osaista työkansaa. H p p w i f g n uusia tilauksia delle ensi kuussa toimitetussa «P täyksessä. Siinä kerrotaa.n a, raan työväen näkökanna;». ^ canadansuomalalsten taistelussa parempien eliD»=» puolesta. —- UotL •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 29, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-09-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490929 |
Description
Title | 1949-09-29-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Btm 2 Torstaina, syysk. 29 p. — Thursday, Sept, 29! (UBUCTX) — lodQKDdent LTMDOT Qrg*n of yimdah Caaadtana. B»- «BbUBhed NoT. 6th 1817. AntJmrlrrrt M MCODd dass mall bj the Poit Office Dqiartmeiit, Ottawa. Pub-jybed thrlce week^: T u e s d a y i , Tburadayi aad Satordaya by Vapaus Publtehlng Cosqiany at 100-103 B m St. W , Bodbuzy. Ont., Canada. Tekpbooea; EdttoKla] OCOee & SuksL Edltor W. Sktasd. ad(£reB8 Bot OB, Sadbtny» Advemslsg ratea i9Öm Trenalatltm free of ebaige. T Z Z i A U B U I N N A T : Canadassa: 1 fk. « . 0 0 e kk. jM 8 kk. 3.00 YbdysraSolMa: i vk. 7JOO • kk. S.80 Suomena: 1 vk. 6 kk. 4.26 Mitä muut sanovat I Fagerholmin hallitus pitää täystyölli- ^ ^syyttä ''epänormaalisena" ilitiiönä Tulevaisuudenkuva usvan peitossa Calgaryssa juuri pidetty Canadan johtavan unionistisen liikkeen, Trades and Labor Congressin (TLC) 64. vuosikonventio- • "m"merkitään Canadan työväenliikkeen historiassa vakavaksi - • taka-askeleeksi, mikä kuitenkin vältti kaikkein pahimmat sa-lakarit ja jätti tien avoimeksi korjauksia varten. Calgaryn kokousta seuranneet rivijäsenet eivät voineet olla . huomaamatta sitä intoa ja halua millä porvarilehtien kirjeenvaihtajat puhuivat ,palstamääriä kaikista "kommunismivas- - täisistä" puheenvuoroista ja suunnitelmista mitä haravansa "saivat. Ilman muuta oli silloin selvää, että porvarilehdet pu-huivat sydämensä kyllyydestä, eli omien toivomustensa kannustamina, samalla yhdistäen sen propagandaan Frank Hallin johtaman taantumuskoplan hyväksi. Tässä mielessä porvari- Iditien uutistiedot Calgaryn konventionista muistuttivat hyvin paljon jokin aika sitten Torontossa pidettyä rauhankonferenssia, mistä "puolueettomasta" uutispalveluksestaan ennen kerskuneet porvarilehdet vaikenivat kuin hauta, kunnes puhujalavalle nousi eräs löylynlyömä tai palkattu "edustaja", „ joka puhui rauhantyötä vastaan. Silloin torontolai.set porvarilehdet tekivät tästä sodan lietsojasta suurmiehen ja hänen puheestaan suuren jutun. Välttyäksemme saamasta liian .synkkää ja toivotonta kuvaa TLC:n konventionista meidän sietää panna merkille yllämainittu seikka, eli se, että kyllä Calgaryssa tapahtui muutakin, eikä vain yksinomaan punakauhun lietsontaa. Otettakoon tässä yhteydessä esille yksi kuvaava esimerkki. Se paljon puheenaihetta aiheuttanut merimiesunion häpeällinen erqtta- ~ minen kerrottiin kirkuvin otsikoin tapahtuneen siten, että erottamisSh puolesta annettiin 702 ääntä ja sitä vastaan ainoastaan 77. ääntä. Tosiasia luonnolli.sesti on, kuten tiedetään, että merimiesunio oli itse eronnut TLC:n jäsenyydestä — tar- . peettomien riitojen välttämiseksi — ja että yhtenäisyysvoimat • halusivat välttää suurempaa hajaannusta. Tästä ilmeisesti ; johtui, ettei asiasta tehty "kapinettikysymystä" ja niinpä näh- ; tiin, että 300 yhtenäi-syyskannalla ollutta edustajaa pidättyi ' äänestämästä samalla kun 77 äänesti erottamispäätöstä vas-taan, ja sellaiset miehet kuin esimerkiksi Bro. of Railway V-derks union edustaja W. H. Turple selosti avoimesti kokouksessa, että hänen edustamansa unio oli velvoittanut hänet ! äänestämään merimiesten erottamista vastaan, mutta kun , Frank Hall on uhannut erottaa hänet (Turpien) toimestaan, niin hän äänestää merimiesten erottamisen puolesta. Tästä jo • näkyy, että taantumuksen voitot eivät oileet läheskään niin '. ylivoimaisia miksi niitä kuvatkin. .rMutta yliäolevin varauksin on kuitenkin todettava se ikävä • tosiseikka, että mr. Hallin johtamat taantumusvoimat saivat ; useita huomattavia voittoja ja aiheuttivat sen, että nyt Calga- . Tyssa pidetyn konventiönin työn tulos on paljon hedelmättö-i mämpää kuin vuosi sitten Victoriassa pidetyn konventiönin työ. Torontoläinen torylehti Globe and Mail saikin toimitus- Zlpälstallaan aiheen todeta, että "täten, vuoden kuluessa, pyörä i on tehnyt täyden ympyrän" selittäessään, että vuosi sitten ; TLC:n konventioni puolusti Canadan urheita merimiehiä, j mutta kun A F L . n johto ja muut taantumusvoimat käyttivät « kaikki ulkoapäin tulleet painostuskeinonsa, niin nyt saatiin I. TLCin konventioni ottamaan vastakkainen kanta. Kaiken tämän takana on TLC:n "keskustalaisten" (joita I priesidentti Bengough edustaa) perääntyminen ja antautumi-j rien taantumusvoimien painostuksen edessä. Kaikesta tästä ' huolimatta olisi kuitenkin väärin uskoa tai olettaa, että Frank ' Hall ja hänen johtamansa taantumus olisi nyt päässyt täydelli- 1 sesti päämääräänsä. Päinvastoin on asia. Vähänkin läheisem- ; pi asiaan tutustuminen osoittaa, että mr. Bengough ja muut \ keskustalaiset eivät tunteneet mitään muuta "rakkautta" mr. \ Hallin johtamaa taantumusta kohtaan, paitsi sen, mihin olivat 1 AFL:n huippujohdon pakoitetuksesta etukäteen suostuneet. > Tosiasiasisa oli nähtävissä, että Bengoughin (keskustalaisten) ', ja Hallin (oikeistolaisten) välillä oli koko konventiönin ajan 1 ylipääsemätön kuilu kaikissa käytännön kysymyksissä. Tämä .TtUli hyvin voimakkaasti esiin sääntökysymystä käsiteltäessä. jolloin oli asiallisesti ratkaistavana se, noudatetaanko järjes- • tödemokratiaa, vai annetaanko järjestö Hallin ja kump. kä- * siin; kysymys missä taantumus poltti sormensa. Tämä tuli l esiin myös johtokunnan valinnassa, missä keskustalaiset, va- ' semmiston tukeen luottaen sivuuttivat oikeistolaiset tärkeim-l mistä paikoista. Niinpä esimerkiksi Globe and Mailin kir- ' jeenvaihtajaWilfred List kirjoitti valittaen: "Hallin ryhmän » heikkouden toinen esimerkki saadaan siitä, että jokailtaisista * ryhmäkokouksista huolimatta se ei löytänyt kyllin voimakas- ' ' ta ehdokasta kilpailemaan järjestön pääsihteerin paikasta... Mr, Hallin ja kump. vetoomuksista huolimatta, että sihteerin suhteen ja äänestysasiasta tehtäisiin kompromissipäätös, Ben- • gough . . . kieltäytyi tekemästä mitään kauppoja . . ." Punakauhun lietsonnassa, n.s. kommunistikysymyksessä, konventiönin keskustalainen johto mustasi itsensä pahanpäi- . yäisesti vaikka se kieltäytyikin ryhtymästä enempiin hajoi- ' tustoimenpiteisiin, mitä oikeistolainen Hallin ryhmä ja maan porvarit yleensä vaativat. Merkillepantavaa myös on että se "'kommunismivastainen päätöslauselma, missä kehoitetaan jä- ' senunioita sivuuttamaan kommunistit ja ns. kanssamatkustajat johtoasemistaan, höyryjyrättiin kokouksen päätökseksi : oikeiston ja keskustalaisten yhteisvoimalla ilman, että asiasta ja".sen todellisesta merkityksestä olisi saatu keskustella. Kuin-ka erilainen olikaan mr. Bengoughin kanta tässä asiassa verrattuna siihen pitkälliseen avaramielisyyteen minkä perusteella vuosi sitten mr. Hall ja kumppanit saivat puhua itse-puolustuksekseen niin paljon kuin halusivat! Tämä jos mi- ". kään osoittaa, että mr. Bengough ja muut keskustalaiset olivat ; vuosi sitten vakuuttuneita asiansa oikeudenmukaisuudesta — ^mutta heidän omaatuntoaan näytti nyt kolkuttavan tietoisuus ^ i i t ä , että hyväksytty kommunismivastainen päätöslauselma •aloittaa paheellisen ajatusten kontrollin, noitajahdin ja hajoi- "iustyön, mistä hyötyvät vain työnantajat. Ja jyrättyään pääteokseksi tällaisen ajatusten kontrolliin tähtäävän päätöslaus e l m a n , minkä sydämenä on se, että unionistisen liikkeen jä- ^!$enet eivät saa valita luottamustehtäviinsä sellaisia henkilöitä, :^otka katsovat omille eduilleen edullisemmaksi, vaan ainoas-taan sellaisia miehiä, joiden maailmankatsomus saa työnanta- "^•^^vsn, porvarilehtien ja Wm. Greenin hyA'äksymisen, TLC:n johto pelästyi omia tekojaan ja laati toisenkin päätöslausel- KITKAS SITTEN ON S0DA.^LIFT80JA? ! Neuvostoliitto ci ole t u l l u t sotai- > semmaksL ediätyttj-ään atomitutki- ; mukslssa Ja -tuotannossa. Diplo-1 maattisessa mielessä, se o n perään- i HelsinkL — E d u s k u n n a l l e jätetty v.; tä maaseudtm astmtoraketmustöimln-tynyt Yhdysvaltain edessä s m n i m - ! 1950 talousai^io julistaa sosdem-oi-: taa varten v a l m i s t e t t a i s i in raholtus-man osan vuodessa Ja tehnee edel- ' keistojohtajlen talouspolitiikan ja , j a rakennusohjelma. Tähän t a r k o i - Aikoo selviytyä yhä lientyvästä työttömyydestä hätäaputyö-määrärahoilla leenkin sitä. Tieto sitä, että Venäjällä o n atomipommi voi m i e l u i m - m i n k i n koventaa kuin pehmittää kokonalsratkaLsuohjelman" vararlk-; tukseen ei budjettän ole määr&rahaa kca. Mitään taantumusporvarlen d h - ; k u i t e n k a a n merkitty. Asunto-olot jelir.a.sta poikkeavaa ei F a g e r h o l m i n ' vaatisivat, että maaseudun Arava-ra- Y h d y s v a l t a i n ulkopolitiikkaa. — T o - \ h-ilJitus antamassaan v a l t i o n tulo- j a | kennustoiminta valtion tuella olisi ronto Daily S-^r. • menoarviossa esitä. K a i U s i työlälsme i s a a t a v a käyntiin Ja että iiien kuetta. Marssi kesti lähes kah tla ja koko ajan olivat katt täynnä yleisöä tervehtimässä sia Vieraita. TummjäUeen ahj koko Budapesti olisi ollut jchjj meidän kanssamme. Emmäs teUeetkään lainkaan, kun E: kuuUa, että meidän lisäkseaa n o i n kuusisataatuhatta ihmistä keellä tuona päivänä. E r i k o i s e n mieleenpainuvan ; tuksen tekivät marssijoihin y-J seset pioneerit, jotka reunihtlTi t u a noin puolen tunnin aikana j sanune juhlapaikalle. Heidän kasvonsa loivat juhlamieltä ja i musta tulevaisuuteen. He olirai ilmetty kuva uudesta nousevasi karista, veljeskansastamme, joi f J a t k u u seuraavaua sivuili p a r l a m e n t t i t a l o n edustalla sijaitseval le torille ryhmittäin eri m a i d e n edust a j i a maailman draiokraattisen^nuo-riscn festavaahn lopettajaisjuhlaän. Viimeisen k e r r a n kokoontuivat tämän f e s t i v a a l in aikana k a i k k i 10,000 nuort a rauhantaistelijaa yhteen lähteäkseen sen jälkeen kiidättämään täällä sytytettyä soihtua kaikkialle maailmaan. A u r i n k o paistoi kuumasti j a B u d a - pjestin k a d i i i l l a v a l l i t s i helle, j o l l a i seen ei suomalainen ole tottunut, mutta kuumuus ei vaivannut ketään, n i i n tapahtumarikas oli tuo a a mupäivä, että kukaan ei siitä edes huomannut. Järjestäytyminen k u l k u eessa tapahtui nopeasti: suomalaiset olivat paikalla kello kahdeksan ja kulkue pääsi jähtemään Jo yhdeksältä. Tässä ajassa olivat unkarilaiset saaneet koko kymmentuhathenkisen ulkcmaalaisjjsukon lähtökuntoon. Ensimmäisestä metreistä alkaen o l i k u l k u kuin juhlamarssi. K a i k k i a l la k a d u n vieret täyttävä yleisö tervehti Nuoret mukaan foronfoiaisten ryntäysi levitys-pnä ja Toronto. — Vapauden ryntäys alkaa lokak. 1 kestää koko kuukauden ajan. Tässä ryntäyksessä on työtä j a t o i - m i u ' u a myöskin soomalaisten n u o . remman polven jäsenille sillä V a paudesta muodostuu j a pitää m a o - dostua entistä enemmän tämän maa^ suomalaisten nuoremman polven lehti. Se o n tämän lehden j a t k u v a n olemassaolon edellytys sillä vanhempi polvi hupenee päi-vä päivältä j a nuoremman polven o n astuttava pois menneiden paikalle. U r h e i l u im nähden on todettava, e t . tä sillä a l a l l a on vielä paljon toim i t t a v a a ennenkuin hallitus ryhtyy taloudellisesti tukemaan u r h e i l u l i i k e t. tä, kuten o n a s i a n l a i t a muissa maissa. M u l t a nuorempaa polvea koskevia asioita ovat koulukysymys j a oman k o d i n perustaminen. Ne ovat tärkeitä asioita työväestön nuoremman polven JoukolDe J a n i i d e n piareinpaan ratkaisuun päästään ainoastaan työväenliikkeen yhteistoiminnan j a t a i s t e l un avulla. Vapaus o n a i n a avustanut näiden, k u t e n muidenkin asioiden j a vaatimusten selittämisessä j a esittämisessä. K e l l o i t a n siis nuoremman polven väkeä ajattelemaan tarkoin näitä a s l . o i t a j a osallistumaan Vapauden levi-tysryntäykseen. K u n V a p a u d e n l e - vltysryntäyskomltean kokous pidetään D o n - h a a l l l l a ensi s i m n u n t a i n a lokak. 2 pnä, alkaen k i l o 2.30 i p . odotamme siellä näkevämme e r i Järjestöjen, siis nuoren k a a r t i n k i n edustajat. Kokoukseen ovat tervetulleet myöskin e r i järjestöistä valitut i s k u r i t , j o i d en odotamme tuovan mukanaan ison n l p im Vapauden j a L i e k i n t i l a u k s i a postitettaviksi seuraavana aamuna — t a i vaikkapa samana Iltana Sudburyjm. K a L k k l s i i s ryntäyskokoukseen, n i in nuoret k u i n v a n h a t k i n ! — J . N . 10,000 vidensadi dollarin opinlora haa yliopistoihin Toronto. — Etukäteen saadut opiskelijain kirjoittautumisesta y l i o p i s t o i h in osoittavat opiskt lukumäärän jyrkkää yähentymiy nä syksynä. Opettajakunnan vi nykset -ynnä muut tosiseikat n vat yleiseen laskusuuntaan kori man opiskelun alalla, todetaan i Tämän tilanteen ja edellämaii j en tosiasioiden vallitessa pid täällä nelipäiväinen L P P : n järje opiskelijain konferenssi, johon l i s t u i opiskelijoita huomatuim yliopistoista kaikkialta maasta, ferenssl hyväksyi toiminnan ohje otJiskelijain tarpeisiin nähden v a n vuoden ^ k a n a. Edustajat tuomitsivat yksimie t i ne lausunnot, joita ovat esitti Toronton yliopiston kansleri Mi ynnä muut, että korkeampi opetu si rajoitettava "valikoituun" jouil He päättivät myöskin kannattaa timusta, jonka on esittänyt Nat U n i v e r s i t y Stiidents-niminen jä tö, että liittovaltion hallituksen varattava vuosittain 10,000 viidf dan dollarin suuruista opintor yliopisto-opiskelua varten. -SITÄ: TÄTÄ NB:n yliopisto sai $16,633 perinnön Fredericton. — New B r u n s w i c k in yliopiston presidentti t r i . A . W . T r u e . man. i l m o i t t i h i l j a t t a i n , että yliopisto on saanut $16,633 perinnön. Perinnön teki miss Gertrude W i n n i . fred Smith, St. Stephenlsta, N. B., j o k a kuoli v. 1946. Perinnön kautta c n annettava $525 vuotuinen stipendi Charlotte p i l r i k u n t a l a i s e l l e tytölle, j o k a tarvitsee r a h a l l i s t a apua. OTTI OPIKSI . Kauppias neuvoi kauppa-apul; miten kohdella asiakkaita; Jos c j a kysjy jotakin tavaraa jota el olemaan, selitti hän, niin tarjoa jo muuta samanlaista. Ostaja: "Onko teillä toilettipi r i a ? " Kauppa-apulainen: " E i ole. m kyllä meillä on santap.iperia.' « • • R O H K E U T T A Eläintenkesyttäjä. joka oli naii p i t i eläimet hj-vässä kontrollissa.; nen kehoituksestaan vihaisin lej tuU j a peloissaan otti sokeripalan nen huuliltaan. Sirkusyleisööni lioissaan. " K u k a hyvänsä voi tehdä tuqnb p u n " , huusi joku yleisön joiöcsti "Uskallatteko te", kysyi sirkusn t a r l . "Varmasti", kuului vas-^us, -ai' yhtä h y v i n kuin leijonakin." PÄIVÄN PAKINA Neuvoja työttömien miesten vaimoille man, missä tuomitaan suvaitsemattomuus, ajatusten kontrolli ja noitajahti! Kaiken kaikkiaan näyttää Calgaryn konventionista saatujen vielä vajanaisten tietojen perusteella siltä, että TLCin tulevaisuus on sumussa. Selvää on, että taantumusvoimien asema on tässä järjestössä paljon voimistunut, vaikka ne eivät onnistuneetkaan saamaan sitä kontrolliinsa kuten aikomus oli.. Yhtä selvää on sekin, että TLC:n keskustalaiset antoivat paholaiselle pikkusormensa ja ovat nyt vaarassa menettää kaikkensa. Mutta historia opettaa meille, että tällaiset taka-aske-leet ja perääntymiset johdon taholta ovat omiaaji nostattamaan rivijäsenet monin verroin päättävämpään toimintaan ja tämä on ollut monta kertaa ratkaisevana tekijänä siinä, että vakavana uhannut tappio onkin kääntynyt ratkaisevaksi voitoksi. Niinpä tässäkin on mahdollista, että TLC:n yli 400,000 jäsentä saa äänensä kuulluksi ja kääntää järjestönsä suunnan tappion polulta voiton tielle. N y t k u n t a l o u d e l l i n en k r i i s i alkaa yhä suuremmassa määrässä irvistää n u r k a n takaa, se s a a työläiset h u o - lestimiaan tulevaisuudestaan. Työssä olevien toimeentuloa jälleen l a s k e t t i in huomattavasti dollarin devalvoinnin johdosta. K u n levottomuutta herää työläisten keskuudessa elintason l a s k u n J a työttömyyden Johdosta, n i i n porvarit se-littä. vät, ettei s i i h e n ole todellista syytä j a että älykäs työläinen kyllä löytää keinoja tolmeentulokseen. Lokak u u n Magazine Digestissa esim. j u l - k a l s t i h i a r t i k k e l i , jossa naisten nisk a a n asetettiin s u u r i n vastuu työttö-avlömlehen mielialan kohottamiseksi neuvotaan seuraava keino: "Käyttämällä tahdikkuutta taikka vieläpä i m a r t e l u a tulee hänen ylläpitää miehensä hyvää ulkonäköä. Professori Tappen sanoo, että tällaisella hetkellä o n k a i k k e i n tärkein naiselle osoittaa hänen rakkautaan j a k i i n t y mystään . . . "Seiu-aava tärkeä probleemi naisen lannut taulun, jonka alle hän k i r j o i t t i : " K u n köyhyys astuu ovesta s i sään pakenee rakkaus akkunasta ulos." Tässä taulussaan hän myöskin elävästi kuvasi tämän. K u i n k a t o d e l l a k i n äärimmäisessä ktu-Juudessa voidaan ajatella aylopuplisoiden välisestä ihanasta rakkaussuhteesta. K u i n k a voi k o r j a u t t a a tuoleja koska ne o n j o u d u t tu polttamaan polttopuiden puutteessa, korjauttaa vesihanaa, koska vesi o n käännetty pois, maalata huonekaluja, jotka ovat p a n t t i l a i n a s - tossa, kehystää kuvia, j o l t a el kosk a a n ole k a n n a t t a n u t edes ostaa? Edelleen Jatketaan seuraavaa viisautta: "Eräs vaimo tervehti ei>simmäisenä aamuna miestään sanomalla, 'Rakkaani, olen n i i n otmelllnen k i m saat edessä o n löytää tehtäviä pitääkseen 1 o l l a kotona J o n k im a i k a a Ja me s a a m - mlehensä toiminnassa. Hän v o i löy- ^ m e viettää yhdessä nuo monet hetket. män perheen onnelliseksi tekemiseksi. Artikkelissa todettiin, että työttömyydesta Johtuva turvattomuuden tiuine saattaa työttömän perheen pään hermostuAeeksi. Aviomies käy huolettomaksi, ei aja partaansa, ei muuta likaista solmiota puhtaaseen jne. Kun työttömän perheen etnäntä on havainnut tällaisen työttömyyden sjrmptoomin. silloin on hänen pantava Järkensä lHklr«>1le T^fittdmäa tää monta mielenkiintoista tehtävää hänelle. K o r j a t a tuoleja, t u k k i a vuot a v i a vesihanoja, maalata huonekal u j a , kehystää k u v i a — mitä hyvänsä. Joka pitää hänet Uikkeellä. " J o s naisella o n v a p a a t a aikaa v o i hän k u u n n e l l a miehensä kanssa radio-ohjelmaa, taikka Istua j a puhua hän e n kanssaan, kertoa vitsejä. Juttuja t a i k k a hauskoja kertomuksia . . Siitä työttömäksi joutunieiden miest e n vaimot ajattelevat tästä? Me t i e dämme, että tällaisen erincHnaisen neuvon toteuttamisessa useimmiten o n vaikeuksia. Eräs kuuluisa englant i l a i n e n taidemaalari Watts d n m a a - i o i t a olemme vuosien aikana menettäneet'. Yhdessä hp puhdistivat k e l l a r i n , maalasivat autotallin, t a s o i t t i vat pensaat Ja korjasivat a u t o t i e n . . ." M u t t a m i t e n käy, k u n työtön istuu häädettynä kadun nurkassa paljaan tai\-aan a l l a rääsyihin puettujen, nälkäisten lastensa kanssa? Pyytääkö pitkämielisinkään nainen miestään pysymään perheensä luona j a i s t u - Euaan kädet ristissä. E i varmaankaan. Jos mies ei lähde h y v i n p i a n liikkeeUe etsimään ö^ötä j a asuntoa, tijin n a i nen n o i t u u , että etkö änä k a r j a k a n t - ttu-a yritä tehdä mitään tämän hätät i l a n {Kiistämiseksi. Lukijoittemme huviksi lainaac vielä yhden kohdan mainitusta an kelistä, jossa sanotaan seuraavaa: "Järkevä nainen pitää huolen.* aikakauslehtiä ja kirjoja on ri-' västi saatavana — . " K i r j o i t t a j a varmaankin tartoii j u l k a i s u j a , joissa on salapoUisiie muksla. murhajuttuja, ryöväritara ta. sukupuolipaljastuksia jne., f nykyiset klrjamarkkinat ovat täyn T o d e l l a k i n ylentävää nälkäiselle tj tömäUe. j o n k a kolikot, jos mitä »ti ensinkään olemaan, eivät riitä a laiseen humpuukiin. Eivätkä ce^ maankaan kiinnosta työläisiä. P tekevät huonolla palkalla työtä taa ovat työttömiä. Näin sievästi porvari ratkais«^ tömyysprobleemin. Se on na» tehtävä j a eUeivät onnistu, nnn köön syyttäkö syytöntä kapit»» Naisissa on vika. jos työtön pe--» elä onnellista elämää. Meillä on muuten vaatimaton DR palkkatyöläisille j a työttömille f* sille. Me emme ensinkään väitfc se o l i s i k a l k k i autuaaksi t e ^ " ylläkerrottu porvarin neuvo, eräs hyvä keino, joka lohdutta* P « osaista työkansaa. H p p w i f g n uusia tilauksia delle ensi kuussa toimitetussa «P täyksessä. Siinä kerrotaa.n a, raan työväen näkökanna;». ^ canadansuomalalsten taistelussa parempien eliD»=» puolesta. —- UotL • |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-09-29-02