Vapaus, August 12, 1950

              ' ,.l,„.j . . . K , . f . , ! l ,* ,, f ,, L
K ja SOK- to M
KIrj. Arvi !£ain
on^oU 4yn§kto n ä t t b ylcIseEÖ tunnustet­tu
erääku^teouste^
Osuuskauppavfien ' keskuttdesä;.
paljon niitä, joiden on helppo vastata
ptsiöcona olevaan :^^raaykseen.; jSe- n^^petteai^te^
jjin on iselvää., koska Öiiöinessa on Jo
yli 30 Tuctta ollut kaksi, osuuskauppa­liikettä
ja koska osuuskauppa-asioista
on jo niin paljon puhuttu j a kirjoitet-io.
Useimmat vastaisivat lyhyäti ja
ytimekkäästi, että SOK:lainen on por-
:^^]Iista ja KK:Iainen-sosialistista.
^Isena määritelmänä :esitettäisliD
^ j ^ t i , että SOK tiainen osuuskatupr
piilee puolustaa maataIöU6t?3U]Ma]aln
KKrlaiilen kuluttajaväest^in etu-fa.
Näinhän asiat -yleisesti-Ötelte-
Pitävätkö nämä määritelmät paik­kansa?
. . • '•
6en selvittämiseksi tässä alussa pie­si
lainaus "Suomen osuustohninnän
isän" Hannes Gebhardin kirjasesta
•'Suomen osuuskauppaliike köhtalok-iaaUa
hetkellä". Kirja on Julkaistu
V. 1916, ja sen sivulla 5 sanotaan:
Meidän osuuskauppaliikkeeoame läh­ti
alussa kelJittymään työväenliik­keeksi
Ensin perustettiin osuuskaup­poja
etupäässä kaupunkeihin, teÄäas-paikkoihin
ja suuremmille rautatiease­mille.
Mutta vähitellen ovat maanvil­jelijätkin
niitä xuvenneet.penistamaan
ja nyt varsinkin syntyy maalaiskun^
tlin uusia osuuskauppoja paljon enön-män
kuin työväen keskuksiin. Olot
ovat täten kehittyneet siihen, että
Keskuskunnan vuosikokouksissa ^nyt
on selvä eneministö porvarillisia, etu-l^
gssä maanviljelijäin osuuskauppoja,
iistä on seurannut, että seh-hallinto­neuvostossakin
ns. porvarillisilla oh
enemmistö. Sosialistit eivät ole tähän
asemaan tyytyneet, siitä huolimatta,
että he eivät ole voineet osoittaa tästä
järjestelystä syntyneen mitään asial­lista
haittaa liikkeelle. He ovat ryh­tyneet
ankaraan taisteluun' valkuttis-valtansa
lisäämiseksi. Taistelua on
käyty jo vuosikausia Ja se on oUut vain
yltymään päin, pääsemättä vielä rat­kaisuun."
Edellä sanottu antaisi aihetta eräi­siin
reunahuomautttksiin. mutta tässä
on rajoituttava vain ohimennen mai­nitsemaan,
että porvarillisen vaikutus-
Tallan kasvu osuuskauppaliikkeessä
johtui poliittisesta pelistä. Erof. Geb­hardin
kirjoitus osoittaa, että Kes­kuskunnassa,
SOK:ssa, käyty taistelu
oli poliittista. Sen seuraulcsena oli
osuuskauppaliikkeen Jakautuminen
kahtia juuri luokkasodan kyimyksellä
ja välittömästi sen Jälkeen. SOK jäi
porvareille Ja sen rinnalle perustettiin
edistysmielisen osuuskauppaliikkeen
.keskusjärjestöt K K Ja OTK. joihin
liittyivät työväen osut^käupat sikäli
kuin se silloisissa olosuhteissa oli mah­dollista.
. ^
Mutta vaikka taistelu keskuskun­nasta
ja osuuskaupoista olikin ollut k i ­reä,
ei suurten jäsenjoukkojen keskuu­dessa
tapahtunut selvää kahtiajakoa,
Taan kumpaisellekin puolelle jäi jä-
Eenainesta, Jonka mukanapitämiseksl
käytettiin propagandakeinoja. Eräs
sellainen oli puolueettomuUskilven
käyttänunen. Puolueettomuusperiaat^
Uääknkkanihkaja
- KUKKAKDMPRCrjA ^ i
PUflELIN S^5841
MANHATTAN MiOKI^^
22 Durham St. N. SudbiUT, Ont..
Perustettmssa -
VAKUUTUKSIA
11 E3m St. East SwSbmf Ont.
Ptihelin kotilo S-065il
Ssomalalnen asiamies
J. 8. JOUDOUtN
PUHELIN 7-7^4®
Suomalainen HammaslääkäH
Bnone 110 — mmy röikeimas
Eba Ja Doriuun kat. fadm.
fnkelin T-rtsa Sodbaqr
Rosery Florist
KUKKIA KATKHiTiK
TXLAISOUKSILtE
M Larch St Puh. SilBfiSB Sndboiy
vat "(Kuuikäm järjcstSt julfe-tautuneet
"puohieettomiksi". Ja Kan­sainvälisen
osuostoimintaUiton sääh-n
ö ^ sanottiin:
'^tto ei sekaannu politiikkaan eikä
uskontokm-Be ISalttää oämstoiznimiah
puolueettiäaakd in^^^rätisi, JoM
tä erilaisimpia mielipiteitä omaavat
ja mitä erilaisimpia uskontoja tun­nustavat
ttuniset Voivat kohdata toi­mia
yhdessä."
Osuuskauppalilteeemme k^Uia]äön
jälkeen tietenkin kumpikin puoli halu­si
olla se "oikea". Ne Joutuivat esiin­tymään
rinnakkain kansainvälisessä
yhteistyössä, vaikka nUllä ei täällä ol­lut
mitään n ä k y ^ sanplsiko viral­lista
yhteistoimintaa. SOKzlaisella
puolella :alettiln nimittää omaa toi­mintaa
"puolueettomaksi osnuskaoppa
liikkeeksi" Ja. KKrlaista ^'sosiaUstis-kommuhistl£
eksi". Myöskin KKrlai-sella
-puolella korostettiin sekä sään­nöissä
että edustajakokouksen pää-töslauselmlssa^
puolueettomuutta.
Käytännös^ kuitenkin bh SOK:-
laihen osuuskauppaliike monin tavoin
osoittanut porvarillisen puolueellisuu­tensa,
selvimmin elikä tukiessaan La­puan
li&etta. SOK:laisessa osuus­kauppaliikkeessä
ei työväestöllä ole
sitä ase'maa ja vaikutusvaltaa kuih
porvaristolla bn edistyshiielisesää
osuuskauppaliikkeessä, vaan SOK:-
laisen osuuskauppaliikkeen hallinto­ja
Johtopbrtaitt on hiiehitetty taatusti
porvarillisilla aineksUla. KK:Iaine'n
osuuskauppaliike on lähempänä työ­väenliikettä.
Joskaan ei aina niin
kuin vasemmistotyöväki on toivonut.
Varsinkin taahtiunusvuosina oli K K -
•lalsessa osuuskauppaliikkeessä havait­tavissa
vesenunlstotyöläisten palhos-tusta
Ja Vainoa, Josta samoin kiiin
osuuskauppajulkalsljjen propagandas­ta
eiäissä Vaiheissa oli seurauksena
valitettavaa koko osuuskauppatoimin­nan
vieroksumista työlälsplh«issä.
Porvareita on jäseninä edistysmieli­sissä
osuusliikkeissä varmasti paljon
enemmän kuin sosialisteja SOK :lai-s:
ssa osuusliikkeissä. MuutamTen edis­tysmielisten
osuuskauppaliikkeiden
vaaleihin porvarit osallistuvat omine
eftdolcaslistoineen, mutta useimmis^
ne tyytyvät äänestämään sosialidemo­kraatteja.
-
SKOL:n vaikutus on kultenlUn eclis-tysmieltsessä
osuuskauppaliikkeessä
kasvanut vuosi vuodelta. Nykyisin lie­nee
siinä SKDL:n. kannattajien; suh-
;deliikfi koko ihaan vaalituloksien ^pe­rusteella
n. 42 pros.
Joudumme näin toteamaan, että
kirjoituksenune alussa esitetty ensim­mäinen
vastaus otsikkokysymykseen
on suurin piirtein oikea. Tiedämme
myös, että kumpikin osuuskauppalii­ke
on vuosien varrella kehittynyt hy­vin
tasamittaisesti Ja voimakkaasti. ;8e
ei suinkaan ole Johtunut siitä, että ne
ovat olleet puolueettomia'Ja samanlai­sia,
vaan niiden poliittisesta erilaisuu­desta.
Nimenoina;anKK:laisen osuus^
kauppaliikkeen kehitysvaiheista voim­me
nähdä poliittisten suhdanteiden
vaikutuksen liikkeen kehitykseeh.
J^äemme myöskin sen, että kun se on
eslihtynyt itsenäisesti Ja aktiivisesti.
Eräs lolffliä^
mus
^UDBURY CAB
24-TUNNIN PALVELUS
^Soittakaa: 4-4311 tai 8-88T7
Kaikki matkustajat vakuutettu
»Elm St Weat, Sadlmry, Ont
I*uuttuuko
TeUtäP*
jo^f ilim . . .
PANTAVCNE
teliä «jum^n
»attantenne, HrtkOsiu S?.J?"*»«"e «blehäle,
JANTAVENE on valmisteita
nnnbta Ja wn valfcafadcyv^
•»entta» Ilpldo-protete aine.
Uttsi hinta $2X0 — PosUtä lOe
KARI PHARBIACY
„ PUBEUN ff.6932
<«nsdowne kadunfailmaiBEa
se on saanut uusia kannattajia, mutta
kun se on laahustanut perässä epäit­senäisenä
Ja passiivisena, se on menet­tänyt
joukkojen kannatusta. Tämän
puolen lähempi selvittäminen vaatii
kuitenkin vielä oman lukunsa,
Enta sitten toinen vastaus?
Mehän tiedämme, että kumpikin
osuuskauppaliike on levittänyt toimin­tansa
yli koko maan sekä maaseudulle
että liikekeskuksiin Ja että kumpaises-sakln
ön sekä kaupunkilais- että mäa-läisosuuskauppoja;
Varsinaista liike­toimintaa
harjotetaan kumpasessäkin
samalla tavalla'. SOKrlaisessa osuus­kauppaliikkeessä
on tosin ma^nvIlJeU-Jöitä
enemmän kuin KK:laisessa,
niutta niitä oh Jälkinunäisessäkin var­sin
tuntuvasti. Joskin siinä palkkatyö­väestö
muodostaa suurimman jäsen-ryhmän.
Ei voida välttää, että ns. tuott^ja-
Ja kuluttajaetujen vastakohtaisuus
jakaisi suoraviivaisesti osuuskauppa-väen
kahteeh osuuskauppaliikkeeseen.
Kyllä' sen tekee paremminkin poliltti-hen
afiennoittiminen.
Mutta Jos esim. KK:lainen osuus­kauppaliike
voi Jossakin markkinoida
maataloustuotteita paremmin kuin
80K:lainen, niin se saa "mustan" por­varinkin
jäsenekseen. Ja saa muuten­kin,
siitähän on. se myönnettäköön,
lukuisia iesimerkkejä.
Tässä kirjoituksessa on tarkasteltu
vain päriä täi^Iiltä eroavaisuutta
SOKrlaisen ja KK:lai8en välillä,
luonnollisesti eroja löytyy enemmän­kin
järjestörakenteessa Ja monessa
muussa, vaikka nämä osuuskauppa­liikkeet
ovatkin ulkonaisesti aika lail­la
toistensa kaltaisia. •
^ . KaminlsUqoIa. —Negauneessa
Bfich. oU Negaunee Mine. Tässä kai-:
vattnossa oli : peitti budtio illmiiä-vaihto
sillä ain<» reikä kaivantoon
oli nostoaukko. luonnolliseni;el-s%n
kautta Uma völhul valhtUa lois­tavasti.
T ^ t ä oli puskettava 10 tuh­tia
-pSIvässä. QynatfUItin bäry^Eä
työskentelevät työläiset väUtUvätäU-tuisesti
päättkipua.
JBi&s vanha kaivostyöläinen pätvcU-Ustunnilla
esitti työläisille, että öUsi
yhtenä miätehäesitettätäväatihius.
Olenmifeko me Järjettöihiä. että ias
työtmä mme tuossa ilmat tornissa' r ä -
pakuopassa 10 tuntisia .ty«pälviä.-hän
sanoi. Häh sahoi. että hätita^ mie­lestään
tulisi esittää vaatimus «
nin työpäivän Ja 10 prösfehtin ^päl-kannousun
t>uöleäta ja r että tämä
voldaah helposti' voittaa Jds ^ol!aan
yksinalelisi&, sillä ykstaUelisyys oh
voimaa.
Tästä työläiset innostuivat korvi­aan
myöten. Sittenhän kaivostyö­läisillä
olisi' aikaa ^muuhuhklio^ikUln
nukkumiseen ja työfltfekbbh, htiuisivÄt
kaikki kuin yhdestä suusta. Toimin­taan
ryhdyttUn heti. Eräs IniAfc-:
kaimmista huusi, että korpilaki on
pantava käytäntöön Ja Joka rupeaa
äcaapiksi, niin sille annetaan sakin
bivuutus.
Pukeutumishuoneessa meillä oli sa­man
vuoron työläisten ;kokous. Johon
kaikki osallistuivat. Suomalaiset laa.
tivat vaatimuksen. Jonka Italialaiset
sekä englantilaiset Ijyväksylvät «tel-
Iais§naan. Meidän: päätöksentme an­nettiin
toisen vuoron tyiUäisten hy­väksyttäväksi
Ja se Jälleen hyv^-;
syttiin sellaisenaan.
Tämän Jälkeen valittiin komiteaan
kolme Jäsentä nlm-yStsI kustakin
kieliryhmästä. Tämä komitea vei
vaatimuksemme kaivoksen ylijohta­jalle.
Komitean Jäsenet toivat ta­kaisin
tiedon, että hän kieltäytyi hy­väksymästä
vaatimuspa vaikka sanoi
itsensäkin olevan palkkatyöläisen
vaikkakin tekee työtä eri ammatissa.
Mutta hän oli luvannut tehdä Jo­tain
asian puoletta Jos sellainen hy­väksyttiin.
T^mä tapahtui loppu­puolella
huhtikuuta. '
Kaivoksen ylijohtajan ehdotus oli
sellainen, että jos palataan työhön
kuten ennenkin, niin hän esittää
vaatimuksen yhtiölle sanasta sanaan
sellaisena kuin se on hjrväksytty Ja
lupasi toimittaa Vastauksen niin pian
kuin saa tiedon'sellaisesta. Häh us­koi,
että yhtiö "^oi^Mtäa suopeasti vas
taan palkkavaatimuksen, ttiutta oli
epävarma työpäivän lyhentämiseen
nähden kahdella tunbiUa, sillä se bU
ensimmäinen sellainen vaatimus rau-takaivoksessa.
•
Vihdoin te laillaan -ratkesi eduksem­me.
Yhtiön konttorista tt^U tieto, et
tä se osittain hyväksyy vaatimuk­semme
.että 8 tunnin työpäivä astuu
voimaan toukokmm 1 päivänä Ja
palkka tulee olemaan sama kuin en­nenkin.
Mainarit-saivat silloin 2 dol­laria
Ja moUcerlen palkka oli $1.63
päivältä.
Eihän nämä palkat tosin lihavia
olleet. Joten kyllä yhtiön olisi pitä­nyt
suostua 10 prosentin palkankoro­tukseen,
mutta meitä miellytti työpäi­vän
lyhennys. Joten hjrv^csyimme
yhtiön tarjouksen.
Mielihyvin aloimme suorittamaan
8 tunnin työpäivää Ja kaiv<dcseen pan­tiin
kolme työvuoroa. Työn tuotta-vaisuus
pysyi melkein samana niitä
tuotimme 10 tuntisessa työpäivässä.
Olen klrjoittaimt tämän siinä mie­lessä,
etteivät ne, .Jotka ovat Jäl­keenpäin
tulleet tälle mantereelle, us­koisi
meidän silloin kävelleen ruusu­jen
päällä. Silloin ei ollut kysymys­täkään
turvallisuuslaeista. Jos tiyö-
Iäinen kuoli kaivannossa ja Jos vai­najalla
ei ollut omaisuutta, niin
kauntin oli haudattava eikä yhtiön.
Maksettiin slUoinkin lääkärindollari,
mutta yhtiön lääkärit eivät olleet
tehtävänsä tasalla. X>oukkaantumiset
kaivoksissa olivat Jokapäiväisiä ta­pauksia,
sillä yhtiöiden el > tarvinnuC
väUttää työläisten tuirviUlisuudesta
NeavöstoHitto on
; V Volgan ikesUJaoksun scndniUa pääasiassa Kasanin, mUtta myö^n
^Slmbriäi^ Samaron, llfan v-ym. alueilla on asustanut tshuviissieh
kansa, Joka on kauan luettu suomalab>agriIaistett kansojen Jouk­kion
valUta he ovatkin kieleltään puhtaasti turkkilaisia. Vuoden
1910 itaihema anreltUh tshuyassien lukuinäärä noin 800.^ hengdcsl.
BjihsänUrJanisiins öll, udkäU sitä tonnettltai, etupäässä lyhyitten tau.
tölen i i ^ ^ ija salöjtt Icertömteta. Enhrä Li^uilttiUii Vallan-
«oÄou^a oli väin muatäU^-dskönnDlllsia klirjoja painettu tshUvassIen
'läeleilä. 'Ke<ällä 1020 muodostettiin bolshevikkien toiitaesta Tshuva-slaÄ
äntonöikllnen 'alue, Joka muutettiin viisi vuotta my^hemttkln auto.
•nimiseksi «oslällslise&sl neuvostotasavallaksi. Sen Jälkeen on Tsfan.
vasfässa taii'*htun'ut valtava edistys. Jonka veirts^ta el voida löytää
kapitalistisen Btaailman pienten kansallisuuksien keskuudessa Ja Joka
puhun peri» selvää kieltä säsialismln paretmnuadcsta kapitalismiin
-verrattuna, varsinkin pienten -kajojen knliiuurfn Jaj>elänlän 'kohotta,
jana. kerrcmme asiasta Nenvoslotliton 'korkeimman neuviDSton Jäse.
«en. ^Imojel Ähatovin mukaan seuraavaan tapaan:
I. mm
^KpKSIi»: - ISÖLIA * l>inTA
Pairlialmpäa Ölfyllyä
'«tröItert-&oUa
PUBEUN JI-SMt
m Etttbleen St. tir.
, Neuvostohallituksen huolenpidon ja
'Venäjän kanaan vilpittömän avun
ttirvln Tshuvasian tasavalta on koko­naan
muuttunut. Hyvin lyhyessä a-
Jassa pääi^Uin taloudellisesta ja kult-tuurellisestataimpajuisuudesta
Ja'ta­savalta,
saavutti merkittäviä tuloksia
teollisuutensa, maataloutensa Ja kult--"
tuurinsa kehittämisessä. ^
Tasavallan teollisuustuotanto on
nyt v25 kertaa suurempi kuin ennen
vallankumousta. Viimeksi kulunei­den
10 vuoden aikana teolUsuutuotan-to
on noussut {kaksinkertaiseksi Ja^
työläisten määrä lisääntynyt moni-:
kynunenkertaiseksl. Tasavaltaan oh
luotu moiUa uusia -teollisuusaloja ku.^
ten esim. puutavara-, kone-. laivan­rakennus-,
turve-, tekstiili- Ja kirja­painoteollisuus,
metsäkemiallinen Ja
s^köteknUlinen teollisuus Jne. Met­sätyömaat
Ja elintarviketeollisuus' o-vat
yllme vuosien aikana ^aaneetpal-jpn
uusia «koneita. Lyhyessä ajassa
on rakennettu kymmeniä suuria Ja
satoja pienempiä • tuotantolaitoksia.
Entisten iPlenten kyUen tilalle on ko­honnut
uusia ^kaupunkeja. Joista voi­daan
mainita him. Kanash Ja Shu-merija.
Pahanpäiväisestä läänin päa-icaupunklsta
T^eboksarlsta on ke­hittynyt
tasavallan Oiallinnollinen ja
kiUttuurellincn keskus. Jossa on mo­nia'
suuria tuotantolaitoksia, oppilai­toksia,
sum-ia kerrostaloja ja ensi­luokkaisia
katuja.
Myös maatalous on aivan uudella
pohjalla. Kolhoosijärjestclmä on va.
pauttanut talonpojat vuosisataisesta
sorrosta Ja suonut heille mahdolli­suuden
osallistua maan poliittiseen
taloudelliseen Ja kulttuurelliseen elä­mään.
Kolhoosit ovat saaneet suurta apua
valtiolta. Niinpä tasavallan pelloilla
nykyään työskcnteleekin tuhansia
traktoreita, kombaineja Ja muita
maatalouskoneita. Maatalouden ko­neistaminen
Ja uusimpien viljelys­tapojen
käythntöönottaminen ova t
huomattavasti lisänneet viljelysmai­den
satoisuutta.
Esim. Vurmanin piirin Stalin-kol­hoosissa
kasvatettiin viime vuonna 30
centneriä ruista Ja 35,5 sentneriä ke­vätvehniä
{hehtaaria kohden.
Stalin-kolhoosi on monipuolinen
talous. Sillä on hyvin kehitetty kar­jatalous,
puutatOiavIlJelb^s Ja mehi
Ennen vallatikumousta Tsuvasias-sa
oli vain harvoja sellaisia Ihmisiä,
jotka olivat onnistuneet saamaan kor­keakoulusivistyksen.
Tällä hetkellä
tasavallassa on- n. 25,000 spesialistia,
joista on 5,000 naisia.
Myöskin lääkintäpalvdu on erit-itäin
suuresti parantunut. Tasaval­lassa
on 1,369 erilaista lääklntälat-tosta.
Sairassijojen määrä on val-ilankumousta
edeltäneeseen aikaan
veivattuna kohonnut kahdoksanker-talseksl
Ja lääkäreiden määrä 26-
kertaifeeksl. Terveydenhoitoon köyte­tään
vuoEl vuodelta yhä enemmän
•varoja esim, pelkistään vuonna 1949
^ f miljoonaa ruplaa. Ennen vallan­kumousta
tsaäri-hallitus käytti sa-
'^a)n tarkoitukseen vain 40 kopekkaa
henkilö äkohden.
- Ennen vallankumousta tshuvascllla
ei ollut teattereita. Nyt niitä on Jo
kymmeniä, nukCcetcattcri^ kolhoosi-teatteri
ym^ Tasavaltaan on myöskin
perustettu valtion filharmonia, laulu­ja
tanssiyhtye, yleisradion kuoro ym.
'' Tshuvasiassa on kehittynyt kyvyk­käitä
kirjailijoita, runoilijoita, taitei­lijoita
Ja säveltäjiä. . Tasavallalla on
myöskin kustannusllikkcensä, Joka
Julkaisee joka vuosi tshuvasian kie­lellä
suuren : määrän erilaista kir­jallisuutta.
Nlinpli esim. vllmo vuon,;
ha Julkaistun 226 eri teosta, Joldeh
yhteinen paino5n>Mrä on n. 2,000,000
•kappaletta. TasavallaSua ilmestyy
myöskin 37 pälvälehieä Ja 3 aikakaus-
Julkaisua, joiden painosihäärä on yli
100,000 kappaletta.
Tshuvasian kielellä on julkaistu 52
Leninin ja 66 Stalinin teosta. Joiden
yhteinen painosmäärä on J,169J)00
to^ppalctta. Myöskin useita Marxin
Ja Engelsin teoksia on saatavissa vä­estön
äidinkielellä.
Tshuvasellla on nyt mahdollisuus
lukea ätdinkielcllä-än venäläisten Ja
ulkomaalaisten klassikoiden, kuten
esim. A. Pujihklnln, L. Tolstoin, M.
Lermontovln, N. Ookolln. M. Salty-kov-
Sedrinln, M. Gorkin, A. Ostro-vökln,
N. Nekrasovin, V. Majakovs-kin,
M. gihölohckespeartin, Schillerin,
Byronin, Mai& Twainin,-Heinin ym.
kirjailijoiden teoksia. Jolta oh Julkals-tu
yht: 33.5 mllj. kappaletta kirjoja cli
tuhat kertaa enemmän kuin koko
vallankumouksen edellisenä aikana: J
Tshuvasian kansa osallistuu aktii­visesti
valtiolliseen toimintaan. Ta­savallan
korkeimman Neuvostoh Jä-'
Bcnlstä cn 29 haisla Ja kaupunki-, pii­r
i - Ja kyläneuvostojcn 9,281 Jäsenestä
on yli 35 pros. naisia. Neuvostoliiton
korkeimpaan Neuvoston Tshuvasian
kansa on valinnut 15 edustajaansa^
Joista mainittakoon Tshuvasian ta­savallan
Korkeimman Neuvoston pu­hemiehistön
puheenjohtaja Zoja An.
drcjeva, tasavallan tcrveysaslaln'mi­nisteri
Vera Jcfimova. opettaja Pc-lageja
Kuprljanova Ja kolhoosien pu­heenjohtajat
Sergei Nazarov Ja Vasili
Zaitscv.
Tasavallan kartsa Juhlii Tfhuvaslan
autonoomteen alueen muodostmlsen
30-vuQtt8päiväu taloudellisen elämän
Ja kulttuurin kaikilla aloilla saavu­tettujen
uusien menestysten merfcels-aä.
eikä yhtiöillä oUut minkäftnlnlsta vas
tattavaa loukkaantumisien Ja kuole- l^ t e t^k'Kom^oslto^^^
"%^eT^lnen vuoden , ^ n a ^^^^ä»
Hunajan tuofanto
lasbehiit
Guelphlssa ikijaitsevan Ontarion
MäätälouäcoUeeg^on taholta ilmolte-taah,
että Ontarion faunajatuotanto
on vähentynyt •viime vuoteen verrat-tmia
noin puolella, syyksi tuotannon
vähiennykseen sanotaan olevan kyl­mät
s ä ät
Koska mehiläiset eivät ote kuljet­taneet
ältepölyä samoin knin nor-m^
äUkesiog niin sen sanotaan ai-ftetittatiera
myOskin huonon fiedcl-mävuoden.
ovat työläiset saaneet olosuhteisiinsa
paljon parannuksia. Työmaat ovat
yleensä järjestettyjä, Joten unlot voi­vat
valvoa heidän etujaan. Toiseksi
työttömyysvakuutus antaa osittaista
turvaa, sairaus- Ja tapatiumavakuu-tus
on voimassa Ja vanhuuden vakuu.
tus antaa vähän turvaa- vanhuuden
päivinä.
Sikäli kuin työläiset ovat tulleet tie.
toisinuniksi ovat he taisteluillaan saa-neet
oloihinsa parannuksia. Ylläole-vassa
olen vain esittänyt kuinka 50
vuotta sitten saimme 8 tuntisen tyS-päivän.
Joka tapaus oli ensimmäinen
laatujaan Michiganin 'valtioa,
— Kyömä.
t^ömihisterin
mantystä
IHndsor. — Autotydläisten uni on
Johtajat ovat lähettäneet pääminis­teri
S t Laurentille sähkeen, missä
protestoidaan Hilton V. Oreggin ni­mitystä
tyÖmhUsteriksi.
gilla ole mitään kokemusta' työväen
asioissa. Ja että libeiaalien ei&jstäja
mvid Cfontai tezvieyiiminlKtert MEar»
tih olLtlvät fiopihfeet pär«ili(ililb tyft-
{minliterin vitkaan.
laisten elämästä, sillä kylässä on oma
oppikoulu, sairaala, ensiluokkainen
klubia kirjasto, elokuvateatteri Ja ra-dioke^
cus. Koko kylä on s ä l ^ i s t e t -
ty, JIakolhoosilaiset Julkaisevat omaa
sanomalehteä.
Neuvostovallan- aikana ''T^uvasia
pn saanut, .oman / irtvistynelstönsä.
Maaseutududla työskentelee nykyään
600 agronomia. 258. elähdääikäriä Ja
344 muuta eläinlääkintäspeslalistia.
Ja sinne' on ilinestynyt monien sel­laisten
ammattien edustajia; Joita ei
siellä äikaisemntln - ollenkaan tun­nettu.
Tällaisia ovat nuti traktoris-tit,
kombalnistit, mekaanikot vlila-rit,
sorvarit Ja eähkömlebet Tshu­vasian
maaseudun keSiltystä kuvaa
erinomaisesti seuraava esimerkki.
"Dns^bha^^lhoosilla on yli neljä-
Iqrmmentä h e i ^ ä E i t t ä v ä sivisty,
neistönsä. KoJboosUn kuuluu 300 ta-lonpoflcalstaloutta.
Joiden väestöstä
44 on saanut kotkeakouluslvlstyicsen
Ja 73 ylioppilassIvist^Hcsen.
Neuvostovallan aikana Tdiuvasias-sa
on avattu lukuisia oppilaitoksia.
Tasavallassa on IJ066 älkels- Ja tq^pi-fcoidua.
Joissa dplirkelee206X)00 lasta.
Neljä korkeakoulua i a kieloi, kirjal-
Ifoind^ ja historian tieteellinen tut­kimuslaitos
sekä 23 erilaista opistoa
lifiolettthat eri afojeh' hpeffalkOen
kouluttamisesta.
Äitimatfi- ja amatööriurheilii Suomessa
ja muissa kapifalisKsissa maissa
Joku aika takaperin kirjoitti nl-nUmerkkl
T. IL 8. Helsingin Työ-kansan
Sanomissa otsakkeessa mai­nitusta
asiasta seuraavaan kiinnos­tavaan
tapaani
UrhciluclamäBSä on useita epäter­veitä
Jlmiöitä, jotka syöpätaudin ta­voin
raastavat ja heikentävät tervettä
kansanurheilua. Yksi tällainen kas­vannainen
on ammatti- ja sala-am-mattlurheilu,
joka on tunkenut juu­rensa
syvälle eri maiden urheiluelä­mään.
Meidänkin maamme urheilu­elämään
on tämä syöpäkasvi pesiyty­nyt.
Alussa se ilmeni paikallisina ta­pauksina.
Ajanmittaan' se on kuiten­kin
tunkenut Juurensa yhä syvemmäl­le
• saattaen aikaan häiriöitä koko
maan urheiluelämässä.
On luonnollista, että edellä maini­tunlaiset
sairaustapaukset ovat pan­neet
urheilun Johtajat miettimään mi­tä
olisi tehtävä asian korjaamiseksi.
Asiasta on kirjoitettu sanomalehdissä
sekär suoritettu valistustyötä urheili­jain
kotkuUdcssa. Amatöörisääntöjä
oA pyritty korjaamaan Ja onpa Julis­tettu
kilpailukelvottomaksi urheilijoi­ta,
jotka ovat Joutuneet Julkisuudessa
arvosfeltavaksl suurten "matkakor­vausten'^,
vastaan ottamisesta,
Anuhatti-Ja sala-anunattllaisuus ei
kuitenkaan ota vähentyäkeeen vaan
päintrastoln se on Juurtunut yhä klin-teä'mmln
urheiluelämäämme. Kaikki
merkit viittaavat myös siihen, ettei
meillä pystytä sen paremmin kuin
muissakaan porvarillisissa maissa va­pautumaan
ammatti- Ja puoliammat-tiurbeilusta.
Kapitalististen maiden urheiluun
liittyy ammatti- Ja sala-ammattiur-heilu
yhtä olennaisesti kuin porvari!,
liseen talouteen työttömyys. Ja
niinkuin kapitalistisissa maissa pyri­tään
lieventämään työttömyyttä eri­laisin
keinoin, siinä kuitenkaan onnis­tumatta,
niin myös ammattiurhellua
voidaan"lieventää" erilaisten sääntö­jen
;määräyksillä Ja kurinpidollisilla
toimenpiteillä, muUa sitä el ^ voida
liävlttääi
Kapitalistinen talous pohjautuu
yksiUlinyetupyrkimyksUn, '^kyynärpää-poUt{{
kkäan''> Josna jokaisella on "ra-patärpsrxkm
eteenpäin — "syddä tai
tulla «yödyksl". kuten porvarilliset
"viisaat" selittävät. Näiden maiden
työnantajien edun mukaista on, että
maansa aina on olcma«.sa työttömien
armeija, koska sen avulla voidaan p i .
tää työläisten palkat alhaisina. Nais-sä
maissa myös tuotannon kohbaml-ncn
merkitsee epävarmuuden* työttö-myyden
Ja kurjuuden lisääntymistä.
On luonnollista, että tällaisessa yh­teiskunnassa
ci voi terve amatöörlur-heilu
menestyä, sillä itse talousjärjes­telmä
pakottaa urheilijat luopumaan
amatööriurhellun ihanteista Ja myy­mään
Itsifensä eniten tarjoavalle.
Neuvostoliitossa Ja kansandemo-kraattlsissa
maissa sensijaan talous
lepää yhteisomistuksen ja yhteistyön
perustalla. Siellä yhteiskunnan edun
mukaista on, että kaikki sen Jäsenet
tekevät tuottavaa työt4, koska sen
avulla kansan hyvinvointi Jatkuvasti
lisääntyy. Siellä yhteiskunta el
myöskään Jätä Jäseniään työttömiksi
Ja vaille yhteiskunnallista huoltoa.
Siellä myöskin amatööriurheilu par-:
haassa mielessä pääsee oikeuksiinsa,
Työlälsurhellu selittääkin, että am
matti- Ja sala-ammattiuihellua el voi­da
kapitalististen maiden urheilusta
kokonaan poistaa, koska se ön itse
Järjestelmän tuote. Sensijaan sen laa­jenemispyrkimyksiä
vastaan on tals-teltava
Ja pyrittävä korjaamaan sen
aiheuttamia vaurioita. Täysin terveel-
Ie pohjalle rakentuva kansanurhellu
voidaan saada vasta sosialistisessa yh^
telskunnassa. Siksi työläfsurhellljat
yhdessä muun työväenliikkeen kanssa
tekevät työtä sosialistisen yhteisktm-nan
aikaansaamiseksi.
ftaalianpHoluslajain
föineli koiigUBSsi
Vaisevaan
, ParllsL Rauhanpuolustajain
Maatlmankomltean toimeenpaneva
komitea päätUistun^nossaon Lontoos­sa
,että toinen maailmankongressi
pidettäisiin Genovassa ensi lokakuus­sa.
Xtallah ulkoministeri Sforza on
vasta^nnut kongressin järjestäjille, et­tä
Italian halUtus tulee kieltUmä-:in
ko)ngres8ln edustajilta viisumit Ita-
Haan. ;
Koska täm^n kcngrcssin psrustana
on Maallmankomitean; Tukholmassa
kolmannella istuntokaudellaan jul­kaisema
vetoomus atomiaseen kieltä-misestä,
Ja koska toisaalta Italian
kansa, Joka rakastaa-rauhaa Ja va­pautta,
on suurin joukoin yhtynyt
Tukholman vetoomukseen. Maaii-nunkomltean
sihteeristö valitts a It.T.
lion hallituksen päätöstä. Tämä pää­tös
on niiden 'vaatimusten - vastainen,
mitä maalliAanraUban puolustamisen
täriceä Ja päivänpolttava tehtävä a-settaa.
Edellisen Johdosta on sihteeristö^
Maallmartkomlteälta saamiensa val­tuuksien
mukaisesti tiedustellut Puo­lan
Rauhanpuolustajien . komitealta
mahdollisuuksia toisen maatlmankon.
gressin Järjestämisestä Puolaan «nsi
Idkakuun 16—21 päivinä.
-Puolon -rauhanpuolustajain komi­tea
on lähettänyt Maallmankomitean
elhteerlstölle seuraavan sähkösano-'
man:
"Puolan rauhanpuolustajain koml-^
tea haluaa Ilmoittaa, että Varsovan
kaupimki on rauhanpuolustajain toi­sen
maailmankongressin" käytettävis­sä.
SullUessaan' rajat kongressin - edus-;
tajuta Italian taantumuksellinen hal­litus
on koettanut säikyttää satoja;
miljoonia Ihmisiä, Jolta elähdyttää
Jalo tahto taistella rauhan puolesta.;
Tämä tahto saa meidän maaesamme:
ilmettä vapaasti Ja volmakkaa£tl,
Puolan kansantasavallan pääkau­punki.
Joka viimo sodassa: tuhottiin
perustuksiaan mytiten, mutta Joka on
Jälleenrakennettu sorasta Ja raunlols-:
ta; työvöenluokan ja työtätekevien
laajojen Joukkojen sankarillisin pon-'
nlstuksln on todella ylpeä vo'.dcs-;
saan tarjota tarpeelliset' edellytykset
rauhanpuolustajain maailmankon­gressin
työlle.
Puolan kansa Ja Varsovan konsa:
tevehtiilfolla ihmiskunnan edusta­jia
heidän kokoontuecsaan yhteen
rauhan asiassa."
-•. .-.-.•.-'^ 1---J'r:-?.'^'-^,',-:j':'^A'rM'"*i',;.VS^^
I
1
mw m i
M
L E. lacoamere
JULKINEN NOTAHIO ;.
10 E lm St. E. Sndbufy P b m m S ^ r
^mmimmm
VALOKUVAAJ^O
36 Elm St E. IHPoli. 8*ffi24 SttObiny.
Vciynuvaus tymMkeiiUi(0ita
Autokumien hintoja
nostettu iälleen
KItcbener.-Oht — B. F. Ooodrich
Rubber Co, Ilmoitti ke.skivll'xkonai
että autokumien hintoja nostetaan
jälleen torstaina, toisen kerran kah-den
viikon kuluessa. Henkilöautojen
kumien hintaa nojtettlln 15 pros,,
kuorma-autojen kumien : hintaa 20
pros. ja farmitraktoricn kumien hin­taa
S pros, Myöskin £isUkumien hin­taa
nostettiin 10 pros,'
KmG~EDWARP.
PARTUBIUmB
Ammattitaitoista patturittt^OA^ l
öljy hoitoa hlukem»' .,
EINO SMITH > '
M C K NICHOI.SOIT ,
Sama sisS&nkäyt&vft.kula . ,
naisten oluttupaan.
* I
m
MASSEY HARRIS
ovat, parhaimpia
LAURI lULL, omiSt9>
251 JHazel St.
DELONGCHÄNP
Cartage Co. Md.
20 LORNE ST. PUa S-$6ft|.
LYHYEN JA PITKUN ,MAXKA^
RAH-nAJOA TALOUSTAB.
PEITÄ PAKATAAN ~> MmiTC-,
TAAN:-. STHLYTETXXN ~ LÄ­HETETÄÄN.
N Y K Y A I R A I M B K
VAEASTOHVOItrB <
Kukkia TILAISUUK8ILUB
ARCADBAN
FLOWER SHOP
«^ulst^kaa tämä nimi kun
haluatte kauniita lahjoja"
88 Elm St. W.
lähellä Vapautt»
SndbofT
Fnh. 3-8941
NOPEA KOrnNAJOPALVELVS
Tl KAKSI UUTTA
PETERBOROUGH 16 j. VENETTÄ'
Tarjoamme erikoisella hinnalla nämä kaksi Pctcrborough venet-tä.
Jotka ovat uusia, mutta vernissa on vähän hankaantunut kul^e*^
tettaessa. Nämä ulkolaltamoottorlvenect ovat varustettu kolmella J
istuimella selkänojineen. Sopivat 3—14 hv. moottoreille. Palnafat J
180 paunaa kappale. ' i
TavaUfnen
hinta $19S.OO NYT
Kuulu vene sääslöhinnalla
$169.50
mammMm
Ostakaa tai tilatkaa ammukkeenne ajblssait^^
Kalkkia kaliperla saatavissa; 22 shorts 38c. •22:Iong 55e, loAg
rifle 60c, elS «3.20, 25—35 $2.35, 250 Sa^/^l^•^i^i^a^m Wlnchfesltec
VtAO, 300 Savagc :83.10, 303 Savage $2.60,:8 mni^^^^^n^^ $3.15,>33
Winche8ter 82.60,38—55 $2.40,43 msuseti $ 2 ^ ktäco^a. i
jS7Xarch Si. Pub. A-mi
Mi