Vapaus, December 3, 1949

              Sivu 4 Tiistaina, joiiluk. 6 p. — Tilesday, December 6
THrkmeenit kohonneet 25
voodessa kulttuurikansaksi
V i i m e lokakuussa täytti Turkroem-s
n sosialistinen neuvostotasavalta 25
v u o t i a sillä se p e r u s t e t t i in lokak. 27
pnä 1924.
Neuvostotasavallan aikana o n T u r k -
i n e n i a n kansa bolshevistisen puolueen
Johdolla ja Neuvostoliiton muiden
velJeÄamojen a i i i s t a m a n a muuttunut
' entisestä t s a a r i n Venäjän takapajui­sesta
syrjäseudusta edistyksellisekiii,
kukoistavaksi tasavallaksi.
määräaikaa. Uusia öljyporauk^ia oo
guoritestu. Samoin o h perustettu u u -
Eia tehtaita Ja tekstiiilkomblnaatteja.
V u o r i s t o k y l i i n o n r a k t i m e t t u uusia
asuintaloja, kouluja, lastentarhoja Ja
kerhotaloja. Myös radiot j a autot
ovat ilmestyneet näille e n t i s i l l e syr-
{äseuduilie. Neuvostovallan vuosina
on T u r k m e n l a a n myös rakennettu y l i
1,300 kastelukanavaa Ja l a i t t e i t a , jot­ka
antavat eloa autiomaille j a lisää*
SCAU-fiHon
tiedonantoja
Farmarien
Päivä palsta
T u r k m e n l t puhuvat menneisyydes- vät «adoillatuhansilla h e h t a a r e i l l a v i i ­t
a a n seuraavaan tapaan: '•Hivinin
kaanit veivät meiltä paitamme. T u r k -
n i e n i a n kaanit a n a i t i v a t satomme ja
I r a n i n itäskynhaltijat saapuivat H o -
rosanlsta j a ryöscivät lapsemme ja
vaimomme."
Ennen lokakuun valiankämousta
eli Turkmenian kansa hajanaise­na
Ja epäitsenäisenä, teki raskasta
työtä koumilla auringon behkutta-miUa
pelloilla. Vasta vallanka-mouksen
Jälkeen saavutti tämä
kansa riippumattomuuden Ja yh­tenäisyyden.
T a s a v a l l a n aluesUe, joka kätkee
maaperäänsä valtavia öljj-rilckauksia,
on perustettu suuria, neuvostoteknil-k
a l l a varustettuja tuotantolaitoksia.
On syntynyt kokonaisia uasla t e o l l i ­suudenhaaroja,
kuten öljypuhdista-möita
. t e k s t i i l i - j a .vllkkitehtaita sekä
e l i n t a r v i k e t e h t a i t a . Turkmeenit, jot­ka
tunsivat tuotantovälineistä p u u -
aurän ohella vain alkcailisct öljypum-put
ja lampaannahasta valmistetut
öljyleilit. Joihin saatu öljy koottiin
ovat n y k j i s l n perehtyneet lukuisiin
uusiin erlkolsammatL2ihin.
He käyttävät hyväkseen nykyalicai-s
la työvälineitä ja koneita, nostavat
Öljyä maan uumenista voimakkaJlla
pumppulaitteilla j a suorittavat maan.
viljelystyön3ä tra.'ctoreiden ja kom-balnien
avulla.
Sodanjälkeisenä viisivuoti.skautena
on maan tsollLstuminen j a t k u n u t kes­keytymättä.
Teollisuustuotanto y l i t ­t
i j o v. 1947 huomattavasti sodanedel-l
i s en tason ja kasvaa yhä. öljytuo-tanto
c n täj-ltänyt vii3ivucti.s.5uunni-telmansa
lähes kaksi vuotta enn?n
jelyskelpoLsta- maata.
Sosialistisen kansantalouden vau­rastuessa
kasvaa T u r k m e n i a n Icansan
aineellinen hyvinvointi j a k u l t t u u r i.
Ennen Tallankomonsta oli 99,3
pros. Turkmenian väestöstä luku­ja
kirjoitustaidottomia. Maassa
ei ollut yhtään korkeampaa oppi-laitosta.
Neuvostovalta trMyi Jo
ensi päivänään kansansiTlstystye-hön
Ja nyt on Infcn. Ja kirjoitus-taidottomuas
hävitetty miltei ko-k
«Miaan.
K o u l u j e n lukumäärä o n tätä Kykyä
1.052 j a niissä opiskelee n. 200.000 l a s ­t
a . Tämän lisäksi on maassa yli
40 tieteellistä tutkimuslaitosta sekä
l u k u i s i a korkeakouluja, jois-sa valmis­t
u u kan.santalouden eri alojen spe.sia-
ILstcja. V. 1941 a l o i t t i Neuvqgtoliiton
tiedeakatemian Turkmenian osasto
toimintansa.
Ennen vallankimuni^ oli Turk-menlassa
kaikkfikan 6 sairaalaa.
Nykyisfn niitä on n. 1,700.
AJhahadin lääketieteellinen Insti­t
u u t t i sekä eräät muut oppilaitokset
valmistavat vuosittain satoja lääkä­reitä
ym. lääkintähenkilökuntaa. Neu­vostoaikana
uudelleen syntynyt kan­sakunta
on osoittanut, että se on
lahjakasta Ja m o n i p u o l l s U . Turk-m
e n l a l l a on n y k y i s i n omat kansalliset
teatterinsa sekä valtion filharmonia.
Johon kuuluu kansallinen orkesteri,
kuoro j a soitinyhtye. A.shabadln clor
kuvastudio valmistaa vuosittain kym­meniä
uusia elokuvia j a n. 600 elo­kuvakatsausta.
Turkmenian k i r j a i l i ­j
a t , taiteilijat j a säveltäjät työsken-
Arojen luontoa muutetaan; jätti-läistyötä
Neuvostoliitossa
K u i v i e n aroseutujen maamriljelljät
Neuvostoliiton e u r o opanpucäeisilla
a l u e i l l a ovat kautta ailcojen joutuneet
elämään luonnonvoimien armoilla.
V o l g a n seuduilla <jvat kovat kuivuudet
aiheuttaneet viimeksi kuluneiden 65
-vuoden aikana -vahinkoja keskimäärin
j o k a kolmantena vuonna. Keskisellä
mustanmullanalueella ovat kuivuudet
turmelleet talonpoikien viljelmiä k e s.
kimäärln j o k a neljäs vuo.si j a U k r a i ­n
a n kaakkoisosissa keskimäärin joka
kuudes vuosi.
Neuvostokansa on r y h t y n y t uudista­maan
aroseutujen luentoa, jota v a ­h
i n g o i t e t t i in j a t u r v e l t i i n k a p i t a l i s t i s ­ten
tilanomistajien, puutavaratehtai-l
i j a i n j a k u l a k k i e n isännöidessä. Nä­mä
h a r j o i t t i v a t rj'östöviljelyä, riisti­vät
maasta kaiken hedelmälllsyj-den,
haaskasivat säälimättömästi metsiä
välittämättä siitä, että joet sen j o h ­dosta
alkoivat mataloitua j a ilma se­kä
maa kuivua. Nyt ovat neuvosto-ihmi.
set ryhtyneet istuttamaan v a l t a.
Via metsäalueita, kalvamaan lammi­k
o l t a j a kalvoja vedettömälle arolle,
h a r j o i t t a m a a n pitkälle kehitettyä n u r -
mlvuorovlljelyä palauttaakseen maa­perälle
.sen luonnolliset ominaisuudet,
sen hedelmällisyyden.
Vallankumousta edeltäneellä Venä.
jällä oli metsänistutus a r o i l l a h a r v i ­naista.
Istutetut metsät käsittivät k a i k k i ­aan
t u s k i n 10,000 hehtaaria. Suuri
venäläinen tiedemies V. Dokutshajev
Istutti Kammennyiarolle Voronezhin
lähistölle y l i 50 v u o t t a s i t t en k o k e i l u -
tarkoltuicsessa m e t s ä vyöhykkeitä,
mutta vasta neuvostovallan aikana o n
saatu laajemmassa mitassa käytän­nöllisiä
kokemuksia tämän työn mer­kityksestä.
Muuttaakseen arojen luontoa Ja
tehdäkseen maaperän hedelmälliseksi,
ovat neuvostoihmiset ryhtyneet to­d
e l l a jättiläismäiseen työhön. Histo-
. ., t
r i a l i i s e s t i Icatsoen lyhyen ajanjalcson
kuJuesfa — kahden-kojmen viisivuo-t
i s i a u d s n kuluessa — he tulevat pe­rustamaan
laajoja suojametsä vyöhyk­keitä,
joiden yhteinen pituus on y li
6,300 kilometriä, l^män lisäksi t u l ­l
a a n k o l l e k t i i v i - j a neuvostotilojen
m a i l l e istuttamaan suojametsävyöhyk-keitä
yhteiseltä p i n t a - a l a l t a a n 5,709,-
000 hehtaaria.
Vuosien 1949—1965 välisenä aikana
rakennetaan k o l l e k t i i v i j a neuvosto,ti-l
o j en maille 4,4228 lammikkoa j a \&-
sisäiliöitä peltojen kastelua varten.
Näihin töihin on j o r y h d y t t y valtaval­l
a , y l i 120 m i l j o o n a a hehtaaria käsit­tävällä
alueella.
Näin v a l t a v i en töiden suorittaminen
on mahdollista ainoastaan Neuvosto­l
i i t o n tapaiseLe mahtavalle valtiolle.
S t a l i n i l a i n e n luonhonuudistussuunni-telma
tarjoaa kolhoosilaisUle, sovhoo-s
i l a i s l l l e , k c n e - j a traktqriasemien se­kä
suojam°täsasemien työnteJ-djöille.
spesialisteille j a tiedemiehille t i l a i s u u ­den
uuteen hedelmälliseen työskente­lyyn.
Stalinilla osoittamissaan kir­jeissä
ovat nämä eri alojen työnteki­jät
tehneet sosialistisia .sitqumuksia.
joissa luvataan toteuttaa suunnitelma
ennen määräaikaa. Neuvostoihmiset
täyttävät k u n n i a l l a nämä jalot sitou­muksensa.
Jo kuluvan vuoden ke­väällä
.saatiin useita esimerkkejä san­k
a r i l l i s e s t a työskentelystä siiojamet-sävyöhykkeillä.
StayropoUn alueella
täytettiin kevätkautta varten laadit­t
u metsBHBtutussuunnltelma 410 pros.
j a G r o z n e n i n alueella 254 pros. met-
Eänistutussunnitelma 410 pros. Zapo-rozhen,
Izmailin, Krasnodarin ym.
alueiden aroseudulUa on y l i t e t t y l a a ­ditut
työsuimnitelmat. U k r a i n a n S N -
t:ssa s u o r i t e t t i in metsänistutqksia 79.-
484 hehtaaria käsittävällä alueella,
mikä ylittää 4,000 h e h t a a r i l l a enna­k
o l t a l a a d i t u n suunnitelman. — Pavel
Voitsehovski.
i Sosiaalinen
I puolituntinen
kanoille
Winnipee:. — K a n a t k i n tykkäävät
" k a n a p a a r t e i s t a " ,
M a n i t o b a n yliopiston eläintiedede-p
a r t m e n t i n professori G . C. Hcdgsen
suositteh marraskuun lopuUä täällä
pidetjssä " f a r m i , j a k o t i v i i k o n " k o n ­ferenssille,
että k a n a f a r m a r i e n pitäisi
Icäyttää " c o m m u n i t y " mimimispaikko-j
a .
Professori Hodgsen s e l i t t i:
" K a n a t tykkäävät sosiaalisen p u o l i,
ttmtisen mimiessaan."
Nuoret kanat
läittotoimikunta päätti joult^. 2
pnä pitämässään lumouksessa antaa
l i i t o n h i i h t o m e s t a r u u s k i l p a i i u j e a jär­jestämisen
K i r k l a n d Isaksn Jymyn
huoleksi ensi helmac. kolmantöia
l a u a n t a i n a j a sunnuntaina, s i i s h e l -
mik. 18 j a 19 pnä.
S a m a l l a myönnettiin l u v a t seuraa­v
i en k i l p a i l u j e n järjestämiseen:
V i i d e n ^ s e u r a n p o k a a l i h i i h d o t Vies­t
i n järjestettäväksi tammik. viimei­senä
sunnuntaina South Porcupines-sa.
S u n d h o l m i n pokaalihiihdot Spee-d
i n järjestettäväksi helmlk. 26 pnä
Vmitefishissa.
• K o l u t t a j a t - p o k a a l i h i i h d o t SudbiuTm
A l e r t s i n järjestettäviksi myöhemmin
määrättävänä päivänä.
L i i t i o r o i m i k t m t a haluaa samalla
huomauttaa seuroille haettavaksi j u ­l
i s t e t u i s t a ohjaajakursseista, että s e l ­laiset
seurat, joiden tokmintapalicat
eivät ole k o v i n kaukana toisistaan,
jTittäisivät järjestää yhteiset kurssit
n i n varojen k u i n a j a n k i n säästämistä
silmällä pitäen.
Edelleen halutaan asioiden selvit­tämiseksi
t o d ^ . että kurssien päät-
Muutamat ensimmäiset viikot m u - ' tä jäisistä saadut puhtaat tulet l a n -
^RHEILUPAKINAA
Suomen V U L on sanonut irti yh- j semmin viime kesäi^
teistyösopimuksen T U L : n kanssa. Syy j nitskaja naisten keihä^!^
tietenkin on tässä asiassa kuten muis. den maailnian#.nriaf!z°^
puifin työläisissä. Joiden ^?TKL<m ei
sovita^ yhteen. On itsestään selvää
että tällainen kannanotto heikentää
koko maan yhtenäistä urheiluelämää.
sillä ei ole ynohdettava sitä mikä te­kijä
T U L on Suomen urheiluelämäs­sä.
Nyt juuri ktm valmistaudutaan
olympialaisten viettoa varten Hel­singissä,
olisi koko kansan oltava yh­tenäisenä
voimana tukemansa kisojen
onnistumista Ja yhtenä miehenä ja
naisena puolustamassa maan mainet­ta
ja kunniaa näissä historiallisissa
kisoissa. On mitä tuomittavin, että
jtturi tässä vaiheessa tapahtuu tällai­nen
repeämä. Suomen T U L tulee
tekemään kaikkensa asian korjaami­seksi,
eikä asetu pokkiteloin yhteis­työssä,
eikä valtakunnan Uitonkaan
perustamisessa.
maaihnanennatykse-
53.41. Lisäksi on N i ^
maailmanennätys k i e k o a h ^
25. Äskettäin on j&hS
Juossut uuden N e u v o s t ^ r "
ennätyksen 80 m. a i d o i s s a l
Nämä k a i k k i osoittavat W!
l i i k k e e n valtavaa e d i s t ^* • • .
Meidän suomalaisten
talviurheUumuoto täällä
t i e t e n k in ollut k a n s a l l i n e n^
j a siinä meillä onkin nute
Sointu-, Decca-, Rytmi^, Triola'' ja
SäuelAevyjä
SOINTU4.EVYJÄ
s — 9 6 0 Muistathan vielä — tango
Tänäiltana — valssi
Laul. Reino Armio
DECCA-LEVYJÄ
SD—5005 O Solo Mio, — Tango
Päivästä päivään r - Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
SD—5011 Napolitana. Tango serenade,
Henry Theel ja Eero Väre
Sadun Maa — Slow foxtrot, Eero Väre
SD—5020 Mandoliinit Yössä — SIow iox-trot
Henry Theel ja Eero Väre
Caballero ja Ruusu — Tango Henry Theel
SD—5069 Ruusuinen hetki — slow-fox
Kirsti Hurme j a Decca yhtye
Unelmien Linna ^lavi Virta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Deoca-orkesteri
TRIOLA-LEVYJÄ
T—8001 Kosinta-jenkka
Kaukainen koti — valssi
Laul. Georg Malmsten
T—8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni — valssi
Laul. Henry Theel
T—8003 Toivetangoni
Tuulen viemää —• foxtrot
Laul. Henry Theel
Onkimato - luonnon
oman maan
SÄVEL-LEVYJÄ
S—9010 Kulkuset
Silmäsi ovat .kuin tähdet
HINTA $L25 KAPPALE
Yllämainittuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki-
'caarimukseUa (COD), tilaajan maksettava lähetyskulut.
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Limited
Box 69 Sudbvunr^'t Oalario (
F a r m a r i t j a kasvisten kasvattajat
voivat kiittää a l h a i s t a onkimatoa s i i ­tä
hedelmällisestä maasta, josta saa­daan
suuri sato. Hedelmällisessä
maassa saattaa olla n i i n k i n monta
k u i n miljoona onkimatoa eekkerillä j a
j u u r i n i i d e n jatkuva m u l l a n penkc-.
m i n s n on ss, j o k a nostaa maasta en­nätyssadon.
K o s k a onkshnatojen ruokana cn"
pääasiallisesti multa, j o h o n o n sekoi­t
e t tu vähän kas\-isaineita, n i i n m i l ­joona
onkimatoa t u o t t a a Jokaista eek.
keriä kohti n o i n 20 t o n n i a ^-almista
ruokamultaa m a a n p i n n a l l e j c ^ a v u c -
s i . Onkimadot timkeutuvat maan­p
i n n a n alle n o i n 6 j a l k a a syvälle ja
rakentaessaan tunneleitaan kasvien
j u u r i e n lähelle ne eivät l a i n k a a n v a ­h
i n g o i t a kasveja. Päinvastohi tämä
tuimeloimhien saa a i k a a n "varasto­huoneita",
joissa sadevesi säilyy ja
samalla ne varaavat kasvien juurille
t i l a a alaspäin kasvamiseen. Ilman
sellaista t i l a a kasvien juuret k u i h t u i s i,
vat j a kasvit kuolisivat j a a i h e u t t a i s i ­vat
satomenetyksen. Sanomattakin
o n selvää, mitä osaa näyttelee se vesi.
j o k a säilyy maassa matojen tekemissä
tunneleissa.
Jos m a a n p i n n a l l a ei ole paljon tai
ei ollenkaan suojaa, sellaista k u i n k a -
teaine j a kasvullisuus, n i i n sellaisessa
maassa el ole paljon onkimatoja. I l ­man
s e l l a i s t a suojaa ankara vesisade
j a pakkanen tuhoarat suuremman
osan otlkimadoista. Jos a n k a r a s a ­de
saa a i k a a n l i i a l l i s e n veden tun­keutumisen
maahan, jossa on r m i -
saasti onkimatoja, nousevat madot
ylös j a etsivät toisia alueita. joiSa
saavat parempaa suojelusta luonnon­voimia
vastaan. Täten siis k a n n a t t aa
käyttää j o t a i n kateainetta ksvimaan
peitteenä tai p e l l o l l a takaamaan e l i n ­mahdollisuudet
onkimadoille.
Näiden maanalaisten kyntäjien jat­kuva
t o i m i n t a s a a a i k a a n p e l l o i l la ja
l a i d u n m a i l l a cdevien kivien syvem­mälle
vajoamisen. Jos sellaiset kivet
annetaan o l l a p a i k o i l l a a n määrätjm
ajan, n i i n n i i d e n c m a p a i n o j a o n k i -
matojen toiminta saa a i k a a n niiden
kokonaan maanpinnan alle hä\iämi-sen.
N i i n tieteelliseltä k u i n taloudellisel-t
a k i n näkökannoilta k a t s e l t u n a o n k i ­madot
ovat osoittautuneet farmarin
arvokkaimmiksi arvoiksi. Tätä tosi­seikkaa
mielessään pitäen Yhdysval­t
o i h i n o n perustettu tusinan verran
l a i t o k s i a , joissa siitetjiän onkimatoja
f a r m i m a i t a varten. Elaikki nämä l a i ­tokset
myyvät näitä hyödyllisiä maan­a
l a i s i a kyntäjiä farmareille. Satoja
eekkereitä sellaisia maita, jotka e n ­nen
olivat p a l j a i t a j a autioita j a j o i s.
sa ei voitu mitään kasvattaa, o n t e h ­ty
hedelmällisiksi onkimatojcn avul­l
a .
Äärettömän kylmiä alueita j a erä­m
a i t a lukuunottamatta, onkimatoja
löytyj' k a i k k i a l t a j a i h m i n e n c n avus­tanut
n i i d e n lisääntymistä uudelleen
i s t u t t a m a l l a kasveja. Maasta nostet.
i u j e n j a muUle alueille lähetettyjen
puiden j a pensaiden j u u r i e n ympärille
jäänyt multa on toiminut viilittäjänä.
M U U T T A V A T YÖLLÄ
K u n maa kuivuu joksikin aikaa,
kiertyvät onkimadot renkaaksi j a r u u ­m
i i n s a kasteuden avustamana mug-dostavat
ympärilleen multakerroksen
s i i h e n saakka kunnes sade tuo n i i l le
avun. Talvella ne nukkuvat jäätymis-r
a j an alapuolella. Mutta lämpöisen
sään aikana ne tavallisesti pysytte­levät
noin puolentoista jalan syvyy­dessä
maanpinnasta. K u n j o k u m a a -
alue täyttyy l i i a k s i onkimad::ista, s i i r ­tyy
liikaväestö yön aikana johonkin
uuteen paiidtaan, jossa dn paremmat
sapuskansaantimahdollisuudet. Ne
eivät m i l l o i n k a a n vaella päivän a i k a ­na,
sillä aurinko p o l t t a a niiden n a h an
j a aiheuttaa kuoleman.
Pohjois-Amerikastn löytyy n o i n 90
eri c n k i m a t c l a j i a ; Eräät Etelä-Ame­r
i k a n onkimatolajeista kasvavat v i i s i ­k
i n j a l k a a p i t k i k s i , mutta Y h d y s v a l -
loLssa löytyvistä lajeista on j a l a n m i t -
taiuen k a i k k e i n p i s i n . .•Vustraaliassa
löytyy kastematoja, jotka cvat 10 j a l ­kaa
pitkiä.
n i v a i n k a n a i n huoneessa ovat sangen
tärkeitä laidunmaalla kasvatetuille
puleteille. Ne joutuvat luopumaan
monista tavoistaan — tulemaan toi­meen
vähemmällä i l m a n v a i h d o l l a , e r i ­l
a i s e l l a r e h u l l a j a j o i s s a k i n tapauk­sissa
t u t u s t i m i a a n kokonaan uuteen
h o i t a j a a n . Mutta kokonaisuudessaan
p u l e t t i on k o v i n halukas oppimaan
j a tulemaan ystäväksi. K u i t e n k in
-tylee muistaa vanha sananlasku —
mikään ei säikähdä n i i n helposti k u in
kana. Se saattaa pitää paikkansa,
mutta n i i n p i a n k u i n se t o t t uu ympä­ristöönsä,
n i i n mikään ei voi o l l a sen
yscävälliäempi kuin hyvästi muniva
p u l e t t i . Kokematon hoitaja voi säi­kyttää
hoidokkinsa tusinan kertaa
päivässä tietäniättömyytensä kautta.
Kokenut huomioky^-yllä varustettu
h o i t a j a voi kesyttää ne syömään kä­destään
lyhyessä ajassa. Täytyy v a in
oppia tuntemaan kanojen tavat ja
t o i m i a senmukalsesti.
J u u r i huoneeseen sijoitetut puletit
säikähtävät helposti k a i k e n l a i s i a ää­niä
j a värejä. T a r k k a tulee o l l a sinä,
m i t e n pukeutuu mennessään k a n a -
huoneeseen. K a n a t ovat herkkiä huo­maamaan,
jos h o i t a j a n päällä o n e r i ­l
a i n e n vaate k u i n mitä hänellä o li
edellisellä k e r r a l l a . Hyvä o n hyräillä,
l a u l a a tai puhua mennessään kana-huoneeseen.
Kanat tuntevat hoita­j
a n s a äänestä, eivätkä säikähdä jos
huomaavat, ettei kanahuoneeseen s a a .
punut olekaan mikään vieras. V a n ­h
a t k i n kanat ovat siinä sangen herk.
kiä.
K a n a t pitävät ympäristöstä, joka
on. samanlainen, m i h i n ne ovat t o t t u ­neet
l a i t u m e l l a ollessaan. Samanlai.
set ruokalcaukalot, sama«laiset sangot
saavat ne unhoittamaan, että ne on
tuotu uuteen ympäristöön. Voisi s i ­j
o i t t a a laidundjaalta tuodun tutun
pensaan kanahuoneen n u r k k a a n vä­häksi
a i k a a . Sekin auttaisi kanoja
suostumaan huoneoloihm.
keavat l i i t o n kurssirahasoon.
Tj-öläisurheiluerveisin
Liittotoimikunnan puolesta
Paavo Vaurio, sthteeri
Uusi latomakone-keksintö
USA:ssa
Euroopan tilasto
Tiedemiehet, jotka tuntevat sen i 1.50.8.
kuluneena kesänä
Yksikään suomalainen ei ole päässyt
kärkitilalle k u l u n e e n kesän a i k a n a s i i ­nä
luettelossa, j o k a on l a a d i t t u E u ­roopan
p a r h a i s t a saavutuksista r a t a -
j a kenttäurheilun alalla, käsittäen
kolme parasta k u l i a k i n a l a l l a . Luet­telo
o n seiu-aavanlainen:
100 m : BaUey, E n g l a n t i , Fischer,
P e a c h j a W i t t e k i n d , Saksa, 10.4.
200 m : Stavczyk Puola. 21,2. B a l l y ,
Ranska, Bailey j a Stacey Englanti,
21.3.
400 m : S i d d i , i t a l i a , 47.2, Huppertz.
Saksa, 47.5, S o l j r o o s i . U n k a r i , 48,1.
800 m : Aberg. Ruotsi. 1,50,0, L i n d -
gard, Ructsi j a Ulzheimer. Saksa,
Y h d y s v a l l o i s s a on keksitty j a k e h i ­tetty
uusi latomakone, joka voi saada
a i k a a n vallankumouksen kirjapaino­a
l a l l a p o i s t a m a l l a m e t a l l i n käytön l a -
tomisprosessissa. Washingtonin C a r -
n e g i e - I n s t i t u t en presidentti t r i V a n -
nevar B u s h , joka on osallistunut tä­män
uuden menetelmän kehittämi­seen,
väittää keksinnön saattavan
k a i k k i entiset painatus- j a lätomisme-netelmät
vananaikaisiksi.
Tämän automaattisen koneen v a l -
mlstyksessa o n käytetty hyväksi " s a l a -
mävalokuvaukseh'".' fötöeiekristeri"'sö-l
u j en j a automaattipuhelinten nume­r
o v a l i n n a n periaatteita, sanoo New
Y o r k Times. Koneen käyttö o n k u i ­t
e n k i n n i i n yksinkertainen, että kuka
a m m a t t i t a i t o i n e n latoja tahansa saat­t
a a oppia käyttämään sitä.
Uusi kone tekee m e t a l l i k i r j a s i n t en
käytön tarpeettomaksi valokuvaamal­l
a kirjaimet j a muut -kii-joitusmerkit
suoraänlrilmille. j o k a voidaan kehittää
pikaisesti J a siirtää painolaatalle p a i ­natusta
varten.
E r i k o i n e n graafillisen teollisuuden
tutkimussäätiö viimeistelee parhail­l
a a n tätä valokuvalatomakonetta. joka
lopullisessa muodossa tulee olemaan
suunnilleen p i k a k i r j o i t t a j a n työpöy-tän
kokoinen. Sen a r v e l l a a n valmis­tuvan
m a r k k i n o i l l e viimeistään puo­lentoista
vuoden kuluttua.
Tämän uuden koneen avulla väite­tään
kyettävän l a t o m a a n t a v a n m u k a i ­s
i n välikkein varustettuja rivejä n o in
neljä tai viisi kertaa nopeammin
k u i n nykyistä menettelyä noudattaen
j a a i n a k i n noin kymmenen kertaa
selvemmin sekä suunnilleen n o i n puo­l
e t halvemmalla k u i n nykyisillä l i n o -
t y p e k o n e i l l a . - j o t k a valavat ktrjakkeet
sulasta lyijystä v a l m i i k s i palstariveik-s
i . ' . • ••
Uuden keksinnön väitetään olevap
itsenäisen tutkimustyön tulos. Sii­h
e n ovat osallistuneet t r i B u s h j a k a k ­s
i ranskalaista puhelinalan insinöö­riä,
R e n e A . Higgonet j a Louis M o y -
roud, j o t k a toivat keksintönsä Rans­kasta
edelleen Yhdysvalloissa kehitet­täväksi;
"Ryssät" näköjään osaavat juosta
k i l p a i l u i s s a k i n , eikä v a i n pakoon' t a p ­pelussa,
kuten härmäläiset tapaavat
vakuuttaa. K u n vievät vielä oikein
maailmanennätyksenkin sellaiselta
j u c k s l j a k a n s a l t a k u n suomalaisilta.
Näin k u i t e n k i n o n t a p a h t i m u t j a M l k ­k
o H i e t a s e n hyvänä pidettyä m a a i l ­manennätystä
30 kilometrillä ei ole
enää olemassa, koska k a k s i Neuvosto.,
l i i t t o l a i s t a juoksijaa, FeodoseJ V a n in
j a Vasili Gordlenko passittivat sen
muistojen joukkoon. V a n i n saavutti
näet tällä m a t k a l l a a j a n 1.39.14.6 ja
Gordienko 1.39.27.8 M i k o n aika oli
1.40.46.4. Erässä Suomen lehdessä o li
m a i n h i t a , että ruotsalainen Leander-son
oli Brysselissä juossut tällä sa­m
a l l a m a t k a l l a uuden maailmanen­nätyksen
ajassa 1.4252.8. K u t e n huo­mataan
on tämä tieto virheellinen
sillä onhan M i k o n v i r a l l i n e n ennätys
p a r i a m i n u u t t i a parempi j a V a n i n js
G o r d i e n k o n vieläkin paremmat.
, Neuvostoliitossa eivät ainoastaan
miehet pysty maallmaneimätyksiin
v a a n myöskin naiset. K l ä u d la
Toshenova on p u k a n n u t uuden maa­ilmanennätyksen
naisten kuulassa
saavuttaen tuloksen 14.86. Jo a i k a i -
voltot koristamassa malnettaaj
Lamaannuskausi voi iskes
Canadaan v. 1950
Toronto. — Y h d y s v a l t a l a i n e n l i i k e -
elämän t i l a s t o l l i n e n liike, Standard
and Poor's Corporation, sanoi äskei­sessä
katsauksessaan Canadan talou­delliseen
elämään, että C a n a d a n l i i k e -
elämää saattaa kohdata tulevan, vuo­den
aikana "vähäinen lamaannus"
koska B r i t a n n i a o s t a a vähemmän C a -
nadasta. eikä C a n a d a s a a tavaroitaan
kaupaksi Y h d y s v a l t o i h i n eikä muu­a
l l e k a a n entistä suuremmassa mää­r
i n .
— Suomesta v i e t i i n u l k o m a i l l a 95
m i l j o o n a n markan edestä jalometal­l
e ja j a helmiä k u l u v a n vuoden a i k a ­na.
— S i r D a v i d KIrke valloitti Port
R o y a l i n v. ,1628. -
varma, että kun joskus k i r j fl
tämän maan hiihtohist<«aa
dän työmme jääne varjoon J
m a i n i n t a a tämän u r h e U u n f a^
sessä tässä maassa, jiyt.
nousee hiihtourheilu myö£
maassa kasvaneiden ja s »,
kekuudessa, josta parhaacj,
kinä voidaan mainita, ettäfajÄ
nadalaista sijoittautui etuj^
me talven hiihtomestannrf
F o r t Williamissa. Me e n u n e T^
ole opettajia sUlä hiihdon
o n jo opittu täälläkin, sata,
o l l a ylpeitä, että me olemot,
neet ensi askeleet. Kykeneria
ret nousevat hiihtäjämme, joa
saaneet kouluutuksensa räifaj
maastöQla k u i n me vanhenin,
k a r i t , tuomaan voittoja ja i
ruuksia hiihdoUemme, se nähäj
levaisuudessa. Sitä tietenkiai
me j a odotamme.
V a i k k a me rakastammekin!
amme ei me ole kuitenkaan]
fottamaan vain tähän
vaan olemme pyrkineet otti
?Ia myöskin tämän maan i
/lurheilumuodoista, joista
t a v i m p i a ovat syöksy, ja
"olihto. Jo viime talvena ralfl
:Änne M a j a vaj a n e l l e syöksy,
iottelurata ja ensimmäiset
j u o r i t e t t i in onnistuneesti. Site
U i n pää auki tälle uudelle i
muodolle, joka varsinkin
keskuudessa on erikoisessa:
Canadan kansallispeli on;
t o i l u , (hockey). Tätäliänl
pojat j o k a kaupungin kadunk
X u l n k a meidän liitossamme?
5ään vielä. Alku saadaan kyHi
ä Majavajärveltä siinäkin,:
h u n viime kokouksessa, kuulti
/hteistoiminnassa kansak
;okunnan kanssa saadaan.
tälle rakennetuksi nyt hetil
'ohpn koululta saadaan
/aroja, että saadaan lautaseii
d a n ympärille, ettei heti en
nen Itmii ryntää maata pitkin l|
tuomana radalle. Nämä Ta.".!
d a a n t i e t e n k i n veronmaksajilttl
lä j a se v a a n osoittaa että {/
ovat kauas katsovia ihmisiä ii|
maavat kuinka suuren hyvän i
tekevät lapsilleen varatessaan!
r a d a n heidän käytettäväkseen. |
nuoret saavat olla urheilun
eivät he s i l l o i n ole olutturi^
koiratorpissä, kuten näyttää i
leviävä tapa kaikkialla. Crh
palvelee suuria slveellisiäMn
tusperiä. — Tekonimusv
suuren työn. jonka onkimadot ovat
suorittaneet ja edelleen suorittavat
maanviljelyksen hyväksi, kehoittavat
farmareita kohtelemaan maanalaista
kyntäjää kunnioituksella j a a r v o n a n.
n o l l a j a suojelemaan sitä k a i k e l l a t a .
valla. K u n pellossa o n paljon o n k i ­matoja,
silloin satotoiveet ovat mitä
parhaimmat.
televät menestyksellisesti.
Neuvostokansojen veljesperheen y h ­tenä
jäsenenä osallistuu täten rnjrös
Neuvosto-Turkmenia siihen r a u h a n ­omaiseen
rakennustyöhön, j o t a koko
neuvostomaa menestyksellä suorittaa.
Huokeita hintoja
eläimistä
Chicago. — Canadalainen Aberdeen
Angus sonnlvasikka m j y t i i n täällä
j o u l u k u im ensimmäisenä päivänä
Kansainvälisessä k a r j a näyttelyssä
$11,000 hinnasta. Se o l i k o r k e i n h i n ­t
a mitä tässä näyttelyssä maksettiin
Angus-myynnissä.
Tämän sonnivasikan omisti D on
H e a d Parms. R i c h m o n d Hiilissä, O n ­tariossa.
T o i s i s t a täysiverisistä s a a t i i u myös
ennätysmääräisiä h i n t o j a . Näytöksen
ensimmäisen p a l k i n n o n saanut Here­ford-
hieho myytiin $1150 h i n n a s ta
p a u n a l t a . Vaimulasti ensi p a l k i n n on
saaneita lampaita m3rytiin $75 s a d a l ta
paunalta.
—VAPAUS on plkkulehti, mutta
te on hdtenktn johtava suomenkin
fmen lehti Canadassa. Tilatkaa
V.AP AV S itsellenne, silloin saatte
sen säännöllisesti.
1,500 m : S l i j k h u i s . H o l l a n t i , 3.43,8,
S t r a n d . R u o t s i , 3.45,2. R e i f f , Belgia,
3.45.8.
5,000 m : Zatopek. Tshel^oslovakia,
14.10.6. K o s k e l a . Suomi 14.135, Mä­kelä.
Suomi 14.20.0.
10.000 m : Zatopek. Tshekkoslovakia,
29.21,2. H e i n o , S u o m i , 29.27,2. Mimouh,
R a n s k a , 29.53.0.
110 m. a i t a j u o k s u : B u l a n t s h i k . N e u .
vcstolutto, 14,2, M a r i e , R a n s k a j a F i n -
lay. E n g l a n t i , 14.4. - -
400 m a i t a j u o k s u : Larsson, R u o t s i.
52.9, Eloy, Ranska, 53.0 Thiureat^
R a n s k a , 53.1.
Pituuslayppy: K r e u l i c h , Saksa 758.
L u t h e r , Saksa, 753. Adamczyk, Puola
741.
K o r k e u s h y p p y : Paterson. Englanti
j a Reiz. R u o t s i , 200, Wells, E n g l a n t i,
199.
K o l m i l o i k k a : A h m a n , R u o t s i , 15,33,
Moberg, R u o t s i , 15,12, R a u U p Suomi,
15.09.
Seiväshyppy: Lundberg, l u o t s i , 430.
K a t a j a . Suomi, 425. Olenlus, Suomi
424.
K i e k o n h e i t t o : ConsolinI, Italia.
54.22, T o s i . ItaUa, 54,02, Z e r j a l . Jugo­s
l a v i a , 51.61.
Kuulantyöntö: L i p p , Neuvostoliitto.
16,44. Huseby. I s l a n t i , 16,41. Nilsson.
R u o t s i , 16.00.
M<Hikarinheitto: Nemeth, U n k a r i.
59.77, K a n a k i . NeuvostolUtto 57.86.
S t p r c h , Saksa, 57.64.
Keihäänheitto: Berglund, Ruotsi
Työttömj^s lisääntyi
Suomessa huikeasti
1948 verrattuna
H e l s i n k L — V i i m e lokakuun l o p u l la
o l i Suomessa työttömien kirjoissa
k a i k k i a a n 20,690 henkilöä, j o i s t a O u ­l
u n j a L a p i n läänien osalle l a s k e t t i in
enemmän k u i n puolet, eli yhteensä
13.950 henkilöä. Työttömyyttä esiin­t
y i etupäässä pienviljelijäin, metsä-j&
sekatyöläisten keskuudessa selitti
m i n i s t e r i Huimonen eduskimnassa.
I l än p i t i 'työttömyyden syinä h a l l an
aiheuttamia tuhoja, vientiteoUisuuden
menekkivaikeuksia j a rakennustöiden
vähentymistä . M i n i s t e r i v a l i t t i s a ­m
a l l a , että e l ole tarpeeksi s u u n n i t e l ­mia
v a l m i i n a työttömsryden torjumi-
I
SUOMEEN KÖÖPENHAMINAN K A U T TA
M a k t u s t a k a a uudenaikaisella moottorilaivalla-
B A T O R Y
V i e r a i l k a a sukulaistenne j a ystävienne luona vuoden 1950 alkupuol
j a matkustakaa New Y o r k i s t a : P e r j a n t a i n a , tammiko 20 tai lauantai
helmik. 18 (poiketen Hahfaxissa helmik. 20.) Huvimatka itään n u "
lisk 20 p.
T i e t o j a saadaksenen kääntykää p a i k a l l i s e n asiamiehenne puoleen
t a i suoraan
G D Y N I A A M E R I C A LINE iK^fc
205 DRUMMOND BLDG. MONTREAL, Qfl
seksi.
Työttömyyiskomltean j a ministerei­d
e n Varjosen j a Huunosen enankko-l
a s k e l m i e n m u k a a n p i t i lokak. l o p u l la
o l l a maassa ainoastaan 15,000 työtön­tä.
Viime vuoden lokakuun l o p u l la
o l i koko. maassa ainoastaan 236 työ­töntä,
j o t e n ero o n valtava.
Petturit/vapautettu
Norjassakin
Oslo. —. .Norjan oikeusministeri
Gundersen tiedoltti viikon lopulla, et­tä
Norjan vapauttamisen jälkeen on
nostettu maanpetossyjrtös 90,000 nmr-jalaista
vastaan. Kahdestakymme-nestätuhannfgta
vankilaan tuomitus­ta
on enää ^ainoastaan 800 pidätet­tynä.
7355. Hyytiäinen, Suomi, 72.71. Dalef.
lod. Ruotsi, 72.68.
10-ottehi: läpp. Neuvostoliitto, 7,845
pistettä, Clausen, Islanti, 7J259, Hein­rich,
Ranska. 7.165:
METSÄMIEHEN
Sandvik No. 101
VAHVAA PUBJJ-KANGASTA
VEDENPITÄVÄ
VAHVISTETUT
REUNAT ,
HELPPO KANT-Hinta
ilman \^
• neitä $1-50
postimaksuineen
(A) Sahanteroltusvälineistänne kannattaa pitää hyvä huoli,
kiiväitu laukku ön Sandvikin suunnittelema metsämiehiDc ^
tarjotaan nyt erikoisen alhaisella hinnalla palvelemaan SA*
VIKIN sahojen, kaariloäiyBten. sahanteroitusvälineittcn
ÖBERGIN sahaArtilain käyttäjiä.
(B) Laukussa on 11 eri osastoa, joissa voi säilyttää 5 viilaa,
äaetusvälineet. hamiwlden asetusväUneet, hiomakivi,
harja jne.
(C) Ellette saa tätä laukkua paJkalhsesta rautakaupastanne,
hyvät ja kirjoittakaa suoraan meille:
SANDVIK CANADIAN LIMITED
420 Sif«»t MpBtreaLP.