1949-12-03-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Tiistaina, joiiluk. 6 p. — Tilesday, December 6 THrkmeenit kohonneet 25 voodessa kulttuurikansaksi V i i m e lokakuussa täytti Turkroem-s n sosialistinen neuvostotasavalta 25 v u o t i a sillä se p e r u s t e t t i in lokak. 27 pnä 1924. Neuvostotasavallan aikana o n T u r k - i n e n i a n kansa bolshevistisen puolueen Johdolla ja Neuvostoliiton muiden velJeÄamojen a i i i s t a m a n a muuttunut ' entisestä t s a a r i n Venäjän takapajuisesta syrjäseudusta edistyksellisekiii, kukoistavaksi tasavallaksi. määräaikaa. Uusia öljyporauk^ia oo guoritestu. Samoin o h perustettu u u - Eia tehtaita Ja tekstiiilkomblnaatteja. V u o r i s t o k y l i i n o n r a k t i m e t t u uusia asuintaloja, kouluja, lastentarhoja Ja kerhotaloja. Myös radiot j a autot ovat ilmestyneet näille e n t i s i l l e syr- {äseuduilie. Neuvostovallan vuosina on T u r k m e n l a a n myös rakennettu y l i 1,300 kastelukanavaa Ja l a i t t e i t a , jotka antavat eloa autiomaille j a lisää* SCAU-fiHon tiedonantoja Farmarien Päivä palsta T u r k m e n l t puhuvat menneisyydes- vät «adoillatuhansilla h e h t a a r e i l l a v i i t a a n seuraavaan tapaan: '•Hivinin kaanit veivät meiltä paitamme. T u r k - n i e n i a n kaanit a n a i t i v a t satomme ja I r a n i n itäskynhaltijat saapuivat H o - rosanlsta j a ryöscivät lapsemme ja vaimomme." Ennen lokakuun valiankämousta eli Turkmenian kansa hajanaisena Ja epäitsenäisenä, teki raskasta työtä koumilla auringon behkutta-miUa pelloilla. Vasta vallanka-mouksen Jälkeen saavutti tämä kansa riippumattomuuden Ja yhtenäisyyden. T a s a v a l l a n aluesUe, joka kätkee maaperäänsä valtavia öljj-rilckauksia, on perustettu suuria, neuvostoteknil-k a l l a varustettuja tuotantolaitoksia. On syntynyt kokonaisia uasla t e o l l i suudenhaaroja, kuten öljypuhdista-möita . t e k s t i i l i - j a .vllkkitehtaita sekä e l i n t a r v i k e t e h t a i t a . Turkmeenit, jotka tunsivat tuotantovälineistä p u u - aurän ohella vain alkcailisct öljypum-put ja lampaannahasta valmistetut öljyleilit. Joihin saatu öljy koottiin ovat n y k j i s l n perehtyneet lukuisiin uusiin erlkolsammatL2ihin. He käyttävät hyväkseen nykyalicai-s la työvälineitä ja koneita, nostavat Öljyä maan uumenista voimakkaJlla pumppulaitteilla j a suorittavat maan. viljelystyön3ä tra.'ctoreiden ja kom-balnien avulla. Sodanjälkeisenä viisivuoti.skautena on maan tsollLstuminen j a t k u n u t keskeytymättä. Teollisuustuotanto y l i t t i j o v. 1947 huomattavasti sodanedel-l i s en tason ja kasvaa yhä. öljytuo-tanto c n täj-ltänyt vii3ivucti.s.5uunni-telmansa lähes kaksi vuotta enn?n jelyskelpoLsta- maata. Sosialistisen kansantalouden vaurastuessa kasvaa T u r k m e n i a n Icansan aineellinen hyvinvointi j a k u l t t u u r i. Ennen Tallankomonsta oli 99,3 pros. Turkmenian väestöstä lukuja kirjoitustaidottomia. Maassa ei ollut yhtään korkeampaa oppi-laitosta. Neuvostovalta trMyi Jo ensi päivänään kansansiTlstystye-hön Ja nyt on Infcn. Ja kirjoitus-taidottomuas hävitetty miltei ko-k «Miaan. K o u l u j e n lukumäärä o n tätä Kykyä 1.052 j a niissä opiskelee n. 200.000 l a s t a . Tämän lisäksi on maassa yli 40 tieteellistä tutkimuslaitosta sekä l u k u i s i a korkeakouluja, jois-sa valmist u u kan.santalouden eri alojen spe.sia- ILstcja. V. 1941 a l o i t t i Neuvqgtoliiton tiedeakatemian Turkmenian osasto toimintansa. Ennen vallankimuni^ oli Turk-menlassa kaikkfikan 6 sairaalaa. Nykyisfn niitä on n. 1,700. AJhahadin lääketieteellinen Instit u u t t i sekä eräät muut oppilaitokset valmistavat vuosittain satoja lääkäreitä ym. lääkintähenkilökuntaa. Neuvostoaikana uudelleen syntynyt kansakunta on osoittanut, että se on lahjakasta Ja m o n i p u o l l s U . Turk-m e n l a l l a on n y k y i s i n omat kansalliset teatterinsa sekä valtion filharmonia. Johon kuuluu kansallinen orkesteri, kuoro j a soitinyhtye. A.shabadln clor kuvastudio valmistaa vuosittain kymmeniä uusia elokuvia j a n. 600 elokuvakatsausta. Turkmenian k i r j a i l i j a t , taiteilijat j a säveltäjät työsken- Arojen luontoa muutetaan; jätti-läistyötä Neuvostoliitossa K u i v i e n aroseutujen maamriljelljät Neuvostoliiton e u r o opanpucäeisilla a l u e i l l a ovat kautta ailcojen joutuneet elämään luonnonvoimien armoilla. V o l g a n seuduilla <jvat kovat kuivuudet aiheuttaneet viimeksi kuluneiden 65 -vuoden aikana -vahinkoja keskimäärin j o k a kolmantena vuonna. Keskisellä mustanmullanalueella ovat kuivuudet turmelleet talonpoikien viljelmiä k e s. kimäärln j o k a neljäs vuo.si j a U k r a i n a n kaakkoisosissa keskimäärin joka kuudes vuosi. Neuvostokansa on r y h t y n y t uudistamaan aroseutujen luentoa, jota v a h i n g o i t e t t i in j a t u r v e l t i i n k a p i t a l i s t i s ten tilanomistajien, puutavaratehtai-l i j a i n j a k u l a k k i e n isännöidessä. Nämä h a r j o i t t i v a t rj'östöviljelyä, riistivät maasta kaiken hedelmälllsyj-den, haaskasivat säälimättömästi metsiä välittämättä siitä, että joet sen j o h dosta alkoivat mataloitua j a ilma sekä maa kuivua. Nyt ovat neuvosto-ihmi. set ryhtyneet istuttamaan v a l t a. Via metsäalueita, kalvamaan lammik o l t a j a kalvoja vedettömälle arolle, h a r j o i t t a m a a n pitkälle kehitettyä n u r - mlvuorovlljelyä palauttaakseen maaperälle .sen luonnolliset ominaisuudet, sen hedelmällisyyden. Vallankumousta edeltäneellä Venä. jällä oli metsänistutus a r o i l l a h a r v i naista. Istutetut metsät käsittivät k a i k k i aan t u s k i n 10,000 hehtaaria. Suuri venäläinen tiedemies V. Dokutshajev Istutti Kammennyiarolle Voronezhin lähistölle y l i 50 v u o t t a s i t t en k o k e i l u - tarkoltuicsessa m e t s ä vyöhykkeitä, mutta vasta neuvostovallan aikana o n saatu laajemmassa mitassa käytännöllisiä kokemuksia tämän työn merkityksestä. Muuttaakseen arojen luontoa Ja tehdäkseen maaperän hedelmälliseksi, ovat neuvostoihmiset ryhtyneet tod e l l a jättiläismäiseen työhön. Histo- . ., t r i a l i i s e s t i Icatsoen lyhyen ajanjalcson kuJuesfa — kahden-kojmen viisivuo-t i s i a u d s n kuluessa — he tulevat perustamaan laajoja suojametsä vyöhykkeitä, joiden yhteinen pituus on y li 6,300 kilometriä, l^män lisäksi t u l l a a n k o l l e k t i i v i - j a neuvostotilojen m a i l l e istuttamaan suojametsävyöhyk-keitä yhteiseltä p i n t a - a l a l t a a n 5,709,- 000 hehtaaria. Vuosien 1949—1965 välisenä aikana rakennetaan k o l l e k t i i v i j a neuvosto,ti-l o j en maille 4,4228 lammikkoa j a \&- sisäiliöitä peltojen kastelua varten. Näihin töihin on j o r y h d y t t y valtavall a , y l i 120 m i l j o o n a a hehtaaria käsittävällä alueella. Näin v a l t a v i en töiden suorittaminen on mahdollista ainoastaan Neuvostol i i t o n tapaiseLe mahtavalle valtiolle. S t a l i n i l a i n e n luonhonuudistussuunni-telma tarjoaa kolhoosilaisUle, sovhoo-s i l a i s l l l e , k c n e - j a traktqriasemien sekä suojam°täsasemien työnteJ-djöille. spesialisteille j a tiedemiehille t i l a i s u u den uuteen hedelmälliseen työskentelyyn. Stalinilla osoittamissaan kirjeissä ovat nämä eri alojen työntekijät tehneet sosialistisia .sitqumuksia. joissa luvataan toteuttaa suunnitelma ennen määräaikaa. Neuvostoihmiset täyttävät k u n n i a l l a nämä jalot sitoumuksensa. Jo kuluvan vuoden keväällä .saatiin useita esimerkkejä sank a r i l l i s e s t a työskentelystä siiojamet-sävyöhykkeillä. StayropoUn alueella täytettiin kevätkautta varten laaditt u metsBHBtutussuunnltelma 410 pros. j a G r o z n e n i n alueella 254 pros. met- Eänistutussunnitelma 410 pros. Zapo-rozhen, Izmailin, Krasnodarin ym. alueiden aroseudulUa on y l i t e t t y l a a ditut työsuimnitelmat. U k r a i n a n S N - t:ssa s u o r i t e t t i in metsänistutqksia 79.- 484 hehtaaria käsittävällä alueella, mikä ylittää 4,000 h e h t a a r i l l a ennak o l t a l a a d i t u n suunnitelman. — Pavel Voitsehovski. i Sosiaalinen I puolituntinen kanoille Winnipee:. — K a n a t k i n tykkäävät " k a n a p a a r t e i s t a " , M a n i t o b a n yliopiston eläintiedede-p a r t m e n t i n professori G . C. Hcdgsen suositteh marraskuun lopuUä täällä pidetjssä " f a r m i , j a k o t i v i i k o n " k o n ferenssille, että k a n a f a r m a r i e n pitäisi Icäyttää " c o m m u n i t y " mimimispaikko-j a . Professori Hodgsen s e l i t t i: " K a n a t tykkäävät sosiaalisen p u o l i, ttmtisen mimiessaan." Nuoret kanat läittotoimikunta päätti joult^. 2 pnä pitämässään lumouksessa antaa l i i t o n h i i h t o m e s t a r u u s k i l p a i i u j e a järjestämisen K i r k l a n d Isaksn Jymyn huoleksi ensi helmac. kolmantöia l a u a n t a i n a j a sunnuntaina, s i i s h e l - mik. 18 j a 19 pnä. S a m a l l a myönnettiin l u v a t seuraav i en k i l p a i l u j e n järjestämiseen: V i i d e n ^ s e u r a n p o k a a l i h i i h d o t Viest i n järjestettäväksi tammik. viimeisenä sunnuntaina South Porcupines-sa. S u n d h o l m i n pokaalihiihdot Spee-d i n järjestettäväksi helmlk. 26 pnä Vmitefishissa. • K o l u t t a j a t - p o k a a l i h i i h d o t SudbiuTm A l e r t s i n järjestettäviksi myöhemmin määrättävänä päivänä. L i i t i o r o i m i k t m t a haluaa samalla huomauttaa seuroille haettavaksi j u l i s t e t u i s t a ohjaajakursseista, että s e l laiset seurat, joiden tokmintapalicat eivät ole k o v i n kaukana toisistaan, jTittäisivät järjestää yhteiset kurssit n i n varojen k u i n a j a n k i n säästämistä silmällä pitäen. Edelleen halutaan asioiden selvittämiseksi t o d ^ . että kurssien päät- Muutamat ensimmäiset viikot m u - ' tä jäisistä saadut puhtaat tulet l a n - ^RHEILUPAKINAA Suomen V U L on sanonut irti yh- j semmin viime kesäi^ teistyösopimuksen T U L : n kanssa. Syy j nitskaja naisten keihä^!^ tietenkin on tässä asiassa kuten muis. den maailnian#.nriaf!z°^ puifin työläisissä. Joiden ^?TKL<m ei sovita^ yhteen. On itsestään selvää että tällainen kannanotto heikentää koko maan yhtenäistä urheiluelämää. sillä ei ole ynohdettava sitä mikä tekijä T U L on Suomen urheiluelämässä. Nyt juuri ktm valmistaudutaan olympialaisten viettoa varten Helsingissä, olisi koko kansan oltava yhtenäisenä voimana tukemansa kisojen onnistumista Ja yhtenä miehenä ja naisena puolustamassa maan mainetta ja kunniaa näissä historiallisissa kisoissa. On mitä tuomittavin, että jtturi tässä vaiheessa tapahtuu tällainen repeämä. Suomen T U L tulee tekemään kaikkensa asian korjaamiseksi, eikä asetu pokkiteloin yhteistyössä, eikä valtakunnan Uitonkaan perustamisessa. maaihnanennatykse- 53.41. Lisäksi on N i ^ maailmanennätys k i e k o a h ^ 25. Äskettäin on j&hS Juossut uuden N e u v o s t ^ r " ennätyksen 80 m. a i d o i s s a l Nämä k a i k k i osoittavat W! l i i k k e e n valtavaa e d i s t ^* • • . Meidän suomalaisten talviurheUumuoto täällä t i e t e n k in ollut k a n s a l l i n e n^ j a siinä meillä onkin nute Sointu-, Decca-, Rytmi^, Triola'' ja SäuelAevyjä SOINTU4.EVYJÄ s — 9 6 0 Muistathan vielä — tango Tänäiltana — valssi Laul. Reino Armio DECCA-LEVYJÄ SD—5005 O Solo Mio, — Tango Päivästä päivään r - Foxtrot Henry Theel ja Decca-orkesteri SD—5011 Napolitana. Tango serenade, Henry Theel ja Eero Väre Sadun Maa — Slow foxtrot, Eero Väre SD—5020 Mandoliinit Yössä — SIow iox-trot Henry Theel ja Eero Väre Caballero ja Ruusu — Tango Henry Theel SD—5069 Ruusuinen hetki — slow-fox Kirsti Hurme j a Decca yhtye Unelmien Linna ^lavi Virta SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot Sen hetken vuoksi — tango Henry Theel ja Deoca-orkesteri TRIOLA-LEVYJÄ T—8001 Kosinta-jenkka Kaukainen koti — valssi Laul. Georg Malmsten T—8002 Ei onni ole lahja — tango Rakkain lauluni — valssi Laul. Henry Theel T—8003 Toivetangoni Tuulen viemää —• foxtrot Laul. Henry Theel Onkimato - luonnon oman maan SÄVEL-LEVYJÄ S—9010 Kulkuset Silmäsi ovat .kuin tähdet HINTA $L25 KAPPALE Yllämainittuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki- 'caarimukseUa (COD), tilaajan maksettava lähetyskulut. TILATKAA OSOITTEELLA: Vapaus Publishing Company Limited Box 69 Sudbvunr^'t Oalario ( F a r m a r i t j a kasvisten kasvattajat voivat kiittää a l h a i s t a onkimatoa s i i tä hedelmällisestä maasta, josta saadaan suuri sato. Hedelmällisessä maassa saattaa olla n i i n k i n monta k u i n miljoona onkimatoa eekkerillä j a j u u r i n i i d e n jatkuva m u l l a n penkc-. m i n s n on ss, j o k a nostaa maasta ennätyssadon. K o s k a onkshnatojen ruokana cn" pääasiallisesti multa, j o h o n o n sekoit e t tu vähän kas\-isaineita, n i i n m i l joona onkimatoa t u o t t a a Jokaista eek. keriä kohti n o i n 20 t o n n i a ^-almista ruokamultaa m a a n p i n n a l l e j c ^ a v u c - s i . Onkimadot timkeutuvat maanp i n n a n alle n o i n 6 j a l k a a syvälle ja rakentaessaan tunneleitaan kasvien j u u r i e n lähelle ne eivät l a i n k a a n v a h i n g o i t a kasveja. Päinvastohi tämä tuimeloimhien saa a i k a a n "varastohuoneita", joissa sadevesi säilyy ja samalla ne varaavat kasvien juurille t i l a a alaspäin kasvamiseen. Ilman sellaista t i l a a kasvien juuret k u i h t u i s i, vat j a kasvit kuolisivat j a a i h e u t t a i s i vat satomenetyksen. Sanomattakin o n selvää, mitä osaa näyttelee se vesi. j o k a säilyy maassa matojen tekemissä tunneleissa. Jos m a a n p i n n a l l a ei ole paljon tai ei ollenkaan suojaa, sellaista k u i n k a - teaine j a kasvullisuus, n i i n sellaisessa maassa el ole paljon onkimatoja. I l man s e l l a i s t a suojaa ankara vesisade j a pakkanen tuhoarat suuremman osan otlkimadoista. Jos a n k a r a s a de saa a i k a a n l i i a l l i s e n veden tunkeutumisen maahan, jossa on r m i - saasti onkimatoja, nousevat madot ylös j a etsivät toisia alueita. joiSa saavat parempaa suojelusta luonnonvoimia vastaan. Täten siis k a n n a t t aa käyttää j o t a i n kateainetta ksvimaan peitteenä tai p e l l o l l a takaamaan e l i n mahdollisuudet onkimadoille. Näiden maanalaisten kyntäjien jatkuva t o i m i n t a s a a a i k a a n p e l l o i l la ja l a i d u n m a i l l a cdevien kivien syvemmälle vajoamisen. Jos sellaiset kivet annetaan o l l a p a i k o i l l a a n määrätjm ajan, n i i n n i i d e n c m a p a i n o j a o n k i - matojen toiminta saa a i k a a n niiden kokonaan maanpinnan alle hä\iämi-sen. N i i n tieteelliseltä k u i n taloudellisel-t a k i n näkökannoilta k a t s e l t u n a o n k i madot ovat osoittautuneet farmarin arvokkaimmiksi arvoiksi. Tätä tosiseikkaa mielessään pitäen Yhdysvalt o i h i n o n perustettu tusinan verran l a i t o k s i a , joissa siitetjiän onkimatoja f a r m i m a i t a varten. Elaikki nämä l a i tokset myyvät näitä hyödyllisiä maana l a i s i a kyntäjiä farmareille. Satoja eekkereitä sellaisia maita, jotka e n nen olivat p a l j a i t a j a autioita j a j o i s. sa ei voitu mitään kasvattaa, o n t e h ty hedelmällisiksi onkimatojcn avull a . Äärettömän kylmiä alueita j a eräm a i t a lukuunottamatta, onkimatoja löytyj' k a i k k i a l t a j a i h m i n e n c n avustanut n i i d e n lisääntymistä uudelleen i s t u t t a m a l l a kasveja. Maasta nostet. i u j e n j a muUle alueille lähetettyjen puiden j a pensaiden j u u r i e n ympärille jäänyt multa on toiminut viilittäjänä. M U U T T A V A T YÖLLÄ K u n maa kuivuu joksikin aikaa, kiertyvät onkimadot renkaaksi j a r u u m i i n s a kasteuden avustamana mug-dostavat ympärilleen multakerroksen s i i h e n saakka kunnes sade tuo n i i l le avun. Talvella ne nukkuvat jäätymis-r a j an alapuolella. Mutta lämpöisen sään aikana ne tavallisesti pysyttelevät noin puolentoista jalan syvyydessä maanpinnasta. K u n j o k u m a a - alue täyttyy l i i a k s i onkimad::ista, s i i r tyy liikaväestö yön aikana johonkin uuteen paiidtaan, jossa dn paremmat sapuskansaantimahdollisuudet. Ne eivät m i l l o i n k a a n vaella päivän a i k a na, sillä aurinko p o l t t a a niiden n a h an j a aiheuttaa kuoleman. Pohjois-Amerikastn löytyy n o i n 90 eri c n k i m a t c l a j i a ; Eräät Etelä-Amer i k a n onkimatolajeista kasvavat v i i s i k i n j a l k a a p i t k i k s i , mutta Y h d y s v a l - loLssa löytyvistä lajeista on j a l a n m i t - taiuen k a i k k e i n p i s i n . .•Vustraaliassa löytyy kastematoja, jotka cvat 10 j a l kaa pitkiä. n i v a i n k a n a i n huoneessa ovat sangen tärkeitä laidunmaalla kasvatetuille puleteille. Ne joutuvat luopumaan monista tavoistaan — tulemaan toimeen vähemmällä i l m a n v a i h d o l l a , e r i l a i s e l l a r e h u l l a j a j o i s s a k i n tapauksissa t u t u s t i m i a a n kokonaan uuteen h o i t a j a a n . Mutta kokonaisuudessaan p u l e t t i on k o v i n halukas oppimaan j a tulemaan ystäväksi. K u i t e n k in -tylee muistaa vanha sananlasku — mikään ei säikähdä n i i n helposti k u in kana. Se saattaa pitää paikkansa, mutta n i i n p i a n k u i n se t o t t uu ympäristöönsä, n i i n mikään ei voi o l l a sen yscävälliäempi kuin hyvästi muniva p u l e t t i . Kokematon hoitaja voi säikyttää hoidokkinsa tusinan kertaa päivässä tietäniättömyytensä kautta. Kokenut huomioky^-yllä varustettu h o i t a j a voi kesyttää ne syömään kädestään lyhyessä ajassa. Täytyy v a in oppia tuntemaan kanojen tavat ja t o i m i a senmukalsesti. J u u r i huoneeseen sijoitetut puletit säikähtävät helposti k a i k e n l a i s i a ääniä j a värejä. T a r k k a tulee o l l a sinä, m i t e n pukeutuu mennessään k a n a - huoneeseen. K a n a t ovat herkkiä huomaamaan, jos h o i t a j a n päällä o n e r i l a i n e n vaate k u i n mitä hänellä o li edellisellä k e r r a l l a . Hyvä o n hyräillä, l a u l a a tai puhua mennessään kana-huoneeseen. Kanat tuntevat hoitaj a n s a äänestä, eivätkä säikähdä jos huomaavat, ettei kanahuoneeseen s a a . punut olekaan mikään vieras. V a n h a t k i n kanat ovat siinä sangen herk. kiä. K a n a t pitävät ympäristöstä, joka on. samanlainen, m i h i n ne ovat t o t t u neet l a i t u m e l l a ollessaan. Samanlai. set ruokalcaukalot, sama«laiset sangot saavat ne unhoittamaan, että ne on tuotu uuteen ympäristöön. Voisi s i j o i t t a a laidundjaalta tuodun tutun pensaan kanahuoneen n u r k k a a n vähäksi a i k a a . Sekin auttaisi kanoja suostumaan huoneoloihm. keavat l i i t o n kurssirahasoon. Tj-öläisurheiluerveisin Liittotoimikunnan puolesta Paavo Vaurio, sthteeri Uusi latomakone-keksintö USA:ssa Euroopan tilasto Tiedemiehet, jotka tuntevat sen i 1.50.8. kuluneena kesänä Yksikään suomalainen ei ole päässyt kärkitilalle k u l u n e e n kesän a i k a n a s i i nä luettelossa, j o k a on l a a d i t t u E u roopan p a r h a i s t a saavutuksista r a t a - j a kenttäurheilun alalla, käsittäen kolme parasta k u l i a k i n a l a l l a . Luettelo o n seiu-aavanlainen: 100 m : BaUey, E n g l a n t i , Fischer, P e a c h j a W i t t e k i n d , Saksa, 10.4. 200 m : Stavczyk Puola. 21,2. B a l l y , Ranska, Bailey j a Stacey Englanti, 21.3. 400 m : S i d d i , i t a l i a , 47.2, Huppertz. Saksa, 47.5, S o l j r o o s i . U n k a r i , 48,1. 800 m : Aberg. Ruotsi. 1,50,0, L i n d - gard, Ructsi j a Ulzheimer. Saksa, Y h d y s v a l l o i s s a on keksitty j a k e h i tetty uusi latomakone, joka voi saada a i k a a n vallankumouksen kirjapainoa l a l l a p o i s t a m a l l a m e t a l l i n käytön l a - tomisprosessissa. Washingtonin C a r - n e g i e - I n s t i t u t en presidentti t r i V a n - nevar B u s h , joka on osallistunut tämän uuden menetelmän kehittämiseen, väittää keksinnön saattavan k a i k k i entiset painatus- j a lätomisme-netelmät vananaikaisiksi. Tämän automaattisen koneen v a l - mlstyksessa o n käytetty hyväksi " s a l a - mävalokuvaukseh'".' fötöeiekristeri"'sö-l u j en j a automaattipuhelinten numer o v a l i n n a n periaatteita, sanoo New Y o r k Times. Koneen käyttö o n k u i t e n k i n n i i n yksinkertainen, että kuka a m m a t t i t a i t o i n e n latoja tahansa saatt a a oppia käyttämään sitä. Uusi kone tekee m e t a l l i k i r j a s i n t en käytön tarpeettomaksi valokuvaamall a kirjaimet j a muut -kii-joitusmerkit suoraänlrilmille. j o k a voidaan kehittää pikaisesti J a siirtää painolaatalle p a i natusta varten. E r i k o i n e n graafillisen teollisuuden tutkimussäätiö viimeistelee parhaill a a n tätä valokuvalatomakonetta. joka lopullisessa muodossa tulee olemaan suunnilleen p i k a k i r j o i t t a j a n työpöy-tän kokoinen. Sen a r v e l l a a n valmistuvan m a r k k i n o i l l e viimeistään puolentoista vuoden kuluttua. Tämän uuden koneen avulla väitetään kyettävän l a t o m a a n t a v a n m u k a i s i n välikkein varustettuja rivejä n o in neljä tai viisi kertaa nopeammin k u i n nykyistä menettelyä noudattaen j a a i n a k i n noin kymmenen kertaa selvemmin sekä suunnilleen n o i n puol e t halvemmalla k u i n nykyisillä l i n o - t y p e k o n e i l l a . - j o t k a valavat ktrjakkeet sulasta lyijystä v a l m i i k s i palstariveik-s i . ' . • •• Uuden keksinnön väitetään olevap itsenäisen tutkimustyön tulos. Siih e n ovat osallistuneet t r i B u s h j a k a k s i ranskalaista puhelinalan insinööriä, R e n e A . Higgonet j a Louis M o y - roud, j o t k a toivat keksintönsä Ranskasta edelleen Yhdysvalloissa kehitettäväksi; "Ryssät" näköjään osaavat juosta k i l p a i l u i s s a k i n , eikä v a i n pakoon' t a p pelussa, kuten härmäläiset tapaavat vakuuttaa. K u n vievät vielä oikein maailmanennätyksenkin sellaiselta j u c k s l j a k a n s a l t a k u n suomalaisilta. Näin k u i t e n k i n o n t a p a h t i m u t j a M l k k o H i e t a s e n hyvänä pidettyä m a a i l manennätystä 30 kilometrillä ei ole enää olemassa, koska k a k s i Neuvosto., l i i t t o l a i s t a juoksijaa, FeodoseJ V a n in j a Vasili Gordlenko passittivat sen muistojen joukkoon. V a n i n saavutti näet tällä m a t k a l l a a j a n 1.39.14.6 ja Gordienko 1.39.27.8 M i k o n aika oli 1.40.46.4. Erässä Suomen lehdessä o li m a i n h i t a , että ruotsalainen Leander-son oli Brysselissä juossut tällä sam a l l a m a t k a l l a uuden maailmanennätyksen ajassa 1.4252.8. K u t e n huomataan on tämä tieto virheellinen sillä onhan M i k o n v i r a l l i n e n ennätys p a r i a m i n u u t t i a parempi j a V a n i n js G o r d i e n k o n vieläkin paremmat. , Neuvostoliitossa eivät ainoastaan miehet pysty maallmaneimätyksiin v a a n myöskin naiset. K l ä u d la Toshenova on p u k a n n u t uuden maailmanennätyksen naisten kuulassa saavuttaen tuloksen 14.86. Jo a i k a i - voltot koristamassa malnettaaj Lamaannuskausi voi iskes Canadaan v. 1950 Toronto. — Y h d y s v a l t a l a i n e n l i i k e - elämän t i l a s t o l l i n e n liike, Standard and Poor's Corporation, sanoi äskeisessä katsauksessaan Canadan taloudelliseen elämään, että C a n a d a n l i i k e - elämää saattaa kohdata tulevan, vuoden aikana "vähäinen lamaannus" koska B r i t a n n i a o s t a a vähemmän C a - nadasta. eikä C a n a d a s a a tavaroitaan kaupaksi Y h d y s v a l t o i h i n eikä muua l l e k a a n entistä suuremmassa määr i n . — Suomesta v i e t i i n u l k o m a i l l a 95 m i l j o o n a n markan edestä jalometall e ja j a helmiä k u l u v a n vuoden a i k a na. — S i r D a v i d KIrke valloitti Port R o y a l i n v. ,1628. - varma, että kun joskus k i r j fl tämän maan hiihtohist<«aa dän työmme jääne varjoon J m a i n i n t a a tämän u r h e U u n f a^ sessä tässä maassa, jiyt. nousee hiihtourheilu myö£ maassa kasvaneiden ja s », kekuudessa, josta parhaacj, kinä voidaan mainita, ettäfajÄ nadalaista sijoittautui etuj^ me talven hiihtomestannrf F o r t Williamissa. Me e n u n e T^ ole opettajia sUlä hiihdon o n jo opittu täälläkin, sata, o l l a ylpeitä, että me olemot, neet ensi askeleet. Kykeneria ret nousevat hiihtäjämme, joa saaneet kouluutuksensa räifaj maastöQla k u i n me vanhenin, k a r i t , tuomaan voittoja ja i ruuksia hiihdoUemme, se nähäj levaisuudessa. Sitä tietenkiai me j a odotamme. V a i k k a me rakastammekin! amme ei me ole kuitenkaan] fottamaan vain tähän vaan olemme pyrkineet otti ?Ia myöskin tämän maan i /lurheilumuodoista, joista t a v i m p i a ovat syöksy, ja "olihto. Jo viime talvena ralfl :Änne M a j a vaj a n e l l e syöksy, iottelurata ja ensimmäiset j u o r i t e t t i in onnistuneesti. Site U i n pää auki tälle uudelle i muodolle, joka varsinkin keskuudessa on erikoisessa: Canadan kansallispeli on; t o i l u , (hockey). Tätäliänl pojat j o k a kaupungin kadunk X u l n k a meidän liitossamme? 5ään vielä. Alku saadaan kyHi ä Majavajärveltä siinäkin,: h u n viime kokouksessa, kuulti /hteistoiminnassa kansak ;okunnan kanssa saadaan. tälle rakennetuksi nyt hetil 'ohpn koululta saadaan /aroja, että saadaan lautaseii d a n ympärille, ettei heti en nen Itmii ryntää maata pitkin l| tuomana radalle. Nämä Ta.".! d a a n t i e t e n k i n veronmaksajilttl lä j a se v a a n osoittaa että {/ ovat kauas katsovia ihmisiä ii| maavat kuinka suuren hyvän i tekevät lapsilleen varatessaan! r a d a n heidän käytettäväkseen. | nuoret saavat olla urheilun eivät he s i l l o i n ole olutturi^ koiratorpissä, kuten näyttää i leviävä tapa kaikkialla. Crh palvelee suuria slveellisiäMn tusperiä. — Tekonimusv suuren työn. jonka onkimadot ovat suorittaneet ja edelleen suorittavat maanviljelyksen hyväksi, kehoittavat farmareita kohtelemaan maanalaista kyntäjää kunnioituksella j a a r v o n a n. n o l l a j a suojelemaan sitä k a i k e l l a t a . valla. K u n pellossa o n paljon o n k i matoja, silloin satotoiveet ovat mitä parhaimmat. televät menestyksellisesti. Neuvostokansojen veljesperheen y h tenä jäsenenä osallistuu täten rnjrös Neuvosto-Turkmenia siihen r a u h a n omaiseen rakennustyöhön, j o t a koko neuvostomaa menestyksellä suorittaa. Huokeita hintoja eläimistä Chicago. — Canadalainen Aberdeen Angus sonnlvasikka m j y t i i n täällä j o u l u k u im ensimmäisenä päivänä Kansainvälisessä k a r j a näyttelyssä $11,000 hinnasta. Se o l i k o r k e i n h i n t a mitä tässä näyttelyssä maksettiin Angus-myynnissä. Tämän sonnivasikan omisti D on H e a d Parms. R i c h m o n d Hiilissä, O n tariossa. T o i s i s t a täysiverisistä s a a t i i u myös ennätysmääräisiä h i n t o j a . Näytöksen ensimmäisen p a l k i n n o n saanut Hereford- hieho myytiin $1150 h i n n a s ta p a u n a l t a . Vaimulasti ensi p a l k i n n on saaneita lampaita m3rytiin $75 s a d a l ta paunalta. —VAPAUS on plkkulehti, mutta te on hdtenktn johtava suomenkin fmen lehti Canadassa. Tilatkaa V.AP AV S itsellenne, silloin saatte sen säännöllisesti. 1,500 m : S l i j k h u i s . H o l l a n t i , 3.43,8, S t r a n d . R u o t s i , 3.45,2. R e i f f , Belgia, 3.45.8. 5,000 m : Zatopek. Tshel^oslovakia, 14.10.6. K o s k e l a . Suomi 14.135, Mäkelä. Suomi 14.20.0. 10.000 m : Zatopek. Tshekkoslovakia, 29.21,2. H e i n o , S u o m i , 29.27,2. Mimouh, R a n s k a , 29.53.0. 110 m. a i t a j u o k s u : B u l a n t s h i k . N e u . vcstolutto, 14,2, M a r i e , R a n s k a j a F i n - lay. E n g l a n t i , 14.4. - - 400 m a i t a j u o k s u : Larsson, R u o t s i. 52.9, Eloy, Ranska, 53.0 Thiureat^ R a n s k a , 53.1. Pituuslayppy: K r e u l i c h , Saksa 758. L u t h e r , Saksa, 753. Adamczyk, Puola 741. K o r k e u s h y p p y : Paterson. Englanti j a Reiz. R u o t s i , 200, Wells, E n g l a n t i, 199. K o l m i l o i k k a : A h m a n , R u o t s i , 15,33, Moberg, R u o t s i , 15,12, R a u U p Suomi, 15.09. Seiväshyppy: Lundberg, l u o t s i , 430. K a t a j a . Suomi, 425. Olenlus, Suomi 424. K i e k o n h e i t t o : ConsolinI, Italia. 54.22, T o s i . ItaUa, 54,02, Z e r j a l . Jugos l a v i a , 51.61. Kuulantyöntö: L i p p , Neuvostoliitto. 16,44. Huseby. I s l a n t i , 16,41. Nilsson. R u o t s i , 16.00. M<Hikarinheitto: Nemeth, U n k a r i. 59.77, K a n a k i . NeuvostolUtto 57.86. S t p r c h , Saksa, 57.64. Keihäänheitto: Berglund, Ruotsi Työttömj^s lisääntyi Suomessa huikeasti 1948 verrattuna H e l s i n k L — V i i m e lokakuun l o p u l la o l i Suomessa työttömien kirjoissa k a i k k i a a n 20,690 henkilöä, j o i s t a O u l u n j a L a p i n läänien osalle l a s k e t t i in enemmän k u i n puolet, eli yhteensä 13.950 henkilöä. Työttömyyttä esiint y i etupäässä pienviljelijäin, metsä-j& sekatyöläisten keskuudessa selitti m i n i s t e r i Huimonen eduskimnassa. I l än p i t i 'työttömyyden syinä h a l l an aiheuttamia tuhoja, vientiteoUisuuden menekkivaikeuksia j a rakennustöiden vähentymistä . M i n i s t e r i v a l i t t i s a m a l l a , että e l ole tarpeeksi s u u n n i t e l mia v a l m i i n a työttömsryden torjumi- I SUOMEEN KÖÖPENHAMINAN K A U T TA M a k t u s t a k a a uudenaikaisella moottorilaivalla- B A T O R Y V i e r a i l k a a sukulaistenne j a ystävienne luona vuoden 1950 alkupuol j a matkustakaa New Y o r k i s t a : P e r j a n t a i n a , tammiko 20 tai lauantai helmik. 18 (poiketen Hahfaxissa helmik. 20.) Huvimatka itään n u " lisk 20 p. T i e t o j a saadaksenen kääntykää p a i k a l l i s e n asiamiehenne puoleen t a i suoraan G D Y N I A A M E R I C A LINE iK^fc 205 DRUMMOND BLDG. MONTREAL, Qfl seksi. Työttömyyiskomltean j a ministereid e n Varjosen j a Huunosen enankko-l a s k e l m i e n m u k a a n p i t i lokak. l o p u l la o l l a maassa ainoastaan 15,000 työtöntä. Viime vuoden lokakuun l o p u l la o l i koko. maassa ainoastaan 236 työtöntä, j o t e n ero o n valtava. Petturit/vapautettu Norjassakin Oslo. —. .Norjan oikeusministeri Gundersen tiedoltti viikon lopulla, että Norjan vapauttamisen jälkeen on nostettu maanpetossyjrtös 90,000 nmr-jalaista vastaan. Kahdestakymme-nestätuhannfgta vankilaan tuomitusta on enää ^ainoastaan 800 pidätettynä. 7355. Hyytiäinen, Suomi, 72.71. Dalef. lod. Ruotsi, 72.68. 10-ottehi: läpp. Neuvostoliitto, 7,845 pistettä, Clausen, Islanti, 7J259, Heinrich, Ranska. 7.165: METSÄMIEHEN Sandvik No. 101 VAHVAA PUBJJ-KANGASTA VEDENPITÄVÄ VAHVISTETUT REUNAT , HELPPO KANT-Hinta ilman \^ • neitä $1-50 postimaksuineen (A) Sahanteroltusvälineistänne kannattaa pitää hyvä huoli, kiiväitu laukku ön Sandvikin suunnittelema metsämiehiDc ^ tarjotaan nyt erikoisen alhaisella hinnalla palvelemaan SA* VIKIN sahojen, kaariloäiyBten. sahanteroitusvälineittcn ÖBERGIN sahaArtilain käyttäjiä. (B) Laukussa on 11 eri osastoa, joissa voi säilyttää 5 viilaa, äaetusvälineet. hamiwlden asetusväUneet, hiomakivi, harja jne. (C) Ellette saa tätä laukkua paJkalhsesta rautakaupastanne, hyvät ja kirjoittakaa suoraan meille: SANDVIK CANADIAN LIMITED 420 Sif«»t MpBtreaLP.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 3, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-12-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491203 |
Description
Title | 1949-12-03-10 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 Tiistaina, joiiluk. 6 p. — Tilesday, December 6
THrkmeenit kohonneet 25
voodessa kulttuurikansaksi
V i i m e lokakuussa täytti Turkroem-s
n sosialistinen neuvostotasavalta 25
v u o t i a sillä se p e r u s t e t t i in lokak. 27
pnä 1924.
Neuvostotasavallan aikana o n T u r k -
i n e n i a n kansa bolshevistisen puolueen
Johdolla ja Neuvostoliiton muiden
velJeÄamojen a i i i s t a m a n a muuttunut
' entisestä t s a a r i n Venäjän takapajuisesta
syrjäseudusta edistyksellisekiii,
kukoistavaksi tasavallaksi.
määräaikaa. Uusia öljyporauk^ia oo
guoritestu. Samoin o h perustettu u u -
Eia tehtaita Ja tekstiiilkomblnaatteja.
V u o r i s t o k y l i i n o n r a k t i m e t t u uusia
asuintaloja, kouluja, lastentarhoja Ja
kerhotaloja. Myös radiot j a autot
ovat ilmestyneet näille e n t i s i l l e syr-
{äseuduilie. Neuvostovallan vuosina
on T u r k m e n l a a n myös rakennettu y l i
1,300 kastelukanavaa Ja l a i t t e i t a , jotka
antavat eloa autiomaille j a lisää*
SCAU-fiHon
tiedonantoja
Farmarien
Päivä palsta
T u r k m e n l t puhuvat menneisyydes- vät «adoillatuhansilla h e h t a a r e i l l a v i i t
a a n seuraavaan tapaan: '•Hivinin
kaanit veivät meiltä paitamme. T u r k -
n i e n i a n kaanit a n a i t i v a t satomme ja
I r a n i n itäskynhaltijat saapuivat H o -
rosanlsta j a ryöscivät lapsemme ja
vaimomme."
Ennen lokakuun valiankämousta
eli Turkmenian kansa hajanaisena
Ja epäitsenäisenä, teki raskasta
työtä koumilla auringon behkutta-miUa
pelloilla. Vasta vallanka-mouksen
Jälkeen saavutti tämä
kansa riippumattomuuden Ja yhtenäisyyden.
T a s a v a l l a n aluesUe, joka kätkee
maaperäänsä valtavia öljj-rilckauksia,
on perustettu suuria, neuvostoteknil-k
a l l a varustettuja tuotantolaitoksia.
On syntynyt kokonaisia uasla t e o l l i suudenhaaroja,
kuten öljypuhdista-möita
. t e k s t i i l i - j a .vllkkitehtaita sekä
e l i n t a r v i k e t e h t a i t a . Turkmeenit, jotka
tunsivat tuotantovälineistä p u u -
aurän ohella vain alkcailisct öljypum-put
ja lampaannahasta valmistetut
öljyleilit. Joihin saatu öljy koottiin
ovat n y k j i s l n perehtyneet lukuisiin
uusiin erlkolsammatL2ihin.
He käyttävät hyväkseen nykyalicai-s
la työvälineitä ja koneita, nostavat
Öljyä maan uumenista voimakkaJlla
pumppulaitteilla j a suorittavat maan.
viljelystyön3ä tra.'ctoreiden ja kom-balnien
avulla.
Sodanjälkeisenä viisivuoti.skautena
on maan tsollLstuminen j a t k u n u t keskeytymättä.
Teollisuustuotanto y l i t t
i j o v. 1947 huomattavasti sodanedel-l
i s en tason ja kasvaa yhä. öljytuo-tanto
c n täj-ltänyt vii3ivucti.s.5uunni-telmansa
lähes kaksi vuotta enn?n
jelyskelpoLsta- maata.
Sosialistisen kansantalouden vaurastuessa
kasvaa T u r k m e n i a n Icansan
aineellinen hyvinvointi j a k u l t t u u r i.
Ennen Tallankomonsta oli 99,3
pros. Turkmenian väestöstä lukuja
kirjoitustaidottomia. Maassa
ei ollut yhtään korkeampaa oppi-laitosta.
Neuvostovalta trMyi Jo
ensi päivänään kansansiTlstystye-hön
Ja nyt on Infcn. Ja kirjoitus-taidottomuas
hävitetty miltei ko-k
«Miaan.
K o u l u j e n lukumäärä o n tätä Kykyä
1.052 j a niissä opiskelee n. 200.000 l a s t
a . Tämän lisäksi on maassa yli
40 tieteellistä tutkimuslaitosta sekä
l u k u i s i a korkeakouluja, jois-sa valmist
u u kan.santalouden eri alojen spe.sia-
ILstcja. V. 1941 a l o i t t i Neuvqgtoliiton
tiedeakatemian Turkmenian osasto
toimintansa.
Ennen vallankimuni^ oli Turk-menlassa
kaikkfikan 6 sairaalaa.
Nykyisfn niitä on n. 1,700.
AJhahadin lääketieteellinen Instit
u u t t i sekä eräät muut oppilaitokset
valmistavat vuosittain satoja lääkäreitä
ym. lääkintähenkilökuntaa. Neuvostoaikana
uudelleen syntynyt kansakunta
on osoittanut, että se on
lahjakasta Ja m o n i p u o l l s U . Turk-m
e n l a l l a on n y k y i s i n omat kansalliset
teatterinsa sekä valtion filharmonia.
Johon kuuluu kansallinen orkesteri,
kuoro j a soitinyhtye. A.shabadln clor
kuvastudio valmistaa vuosittain kymmeniä
uusia elokuvia j a n. 600 elokuvakatsausta.
Turkmenian k i r j a i l i j
a t , taiteilijat j a säveltäjät työsken-
Arojen luontoa muutetaan; jätti-läistyötä
Neuvostoliitossa
K u i v i e n aroseutujen maamriljelljät
Neuvostoliiton e u r o opanpucäeisilla
a l u e i l l a ovat kautta ailcojen joutuneet
elämään luonnonvoimien armoilla.
V o l g a n seuduilla |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-03-10