Vapaus, April 5, 1949

              Tiistaina, h u h t i k u u n 5 p. Tuesday, Äpril 5 Maidontuotanto
vähenee. Sveitsissä
FARMARIEN -
PÄIYÄPALSTA
Jaiostusoksien
leikkaus Ja
Sveitsissä on lehmien lukumltärä
jatkuvasti alentanut 1930 luvulta al­kaen.
Nyt on lypsylehmiä n. 821,890
ja keskimääräinen vuosUypsy 2.430 kg
lehmää kohti. Keskimääräinen ras­vapitoisuus
on 3Ji^. Niinkuin tiede­tään,
saadaan Sveitsissä osa maidosta
myös vuohista. Joita nyt on 149498.
Niiden keskimääräin^ vuosituotanto
on 400 hg maitoa.
Suunnitteliessanne
kas>viniaatanne VASIKAT VIHASTUIVAT
KEBAMUKKIESINEISIIN'
• • •
Puutarhaop;-ttaJa A. J . P^ltcntn kir­joittaa
Suomen M3amie.=,-Iehde3sä Ja-lcistasok.
sicn leikkaa m Joesta Ja .säilyt­tämisestä
seuraavaa:
Hedelmäpuita suvuttoma-tti li.sättä-csj-
ä tarvitaan jalo-ok-sia eli versoja.
Samaten huonotuottoi";la puita latvus-vartettaessa.
Jalo-oksien paras leik-kausaika
on tammi—helmikuulla.
LeikkaamLse.s?a tulee ottaa huomi­oon
.seuraavaa: Versojen jääs.-4i olls.saa
.«niorltetaan niiden leikkaus. Puiden,
joista ver.soja leikataan, tulee olla ter-
%'eitä ja elinvoimaisia. Jos verso lei-^
kattae.s.sa todetaan rii.skea.si5Uk.siKek.si,
Jo? pui.--S3 on lahovlkaisuutta. siirtyy
se versojen mukana uuteen puuhun,
josta tulee myös, lahovikainen. Edel­leen
Jos ver-i-o on jäänyt puutumatta
edellisen ka-s'vukauden aikana, se tai
sen osa on väriltään vaalean harmaa,
pakka-ssääilä taivutettaessa helpo.sti
katkeava tai suojasäällä hyvin taipui­sa,
fi Ältä oteta jalo.stusvcr.soksi. Täl­lainen
vcr.so ei kasva kiinni. Tämän
seikan toteamisek-^ii tarvitaan koke­musta
Kirvojen, elllehtltäiden ansios-a
vensot menettävät kelpoisuutensa ja­lo-
oksiksi. Syyske.sälJä kirvat muni­vat
munansa olcskelupaikkan.sa vcr-
.soille. Munat ovat pieniä, mm:n osan
suuruisia, mastia, kiiltäviä ja kova­pintaisia.
Ne eroittaa helposti ver­soilta
paljaallakin silmällä. Kirvojen
nesteen Imennän anaiosta ver.<;ot ovat
saaneet kaarevan muodon Ja jääneet
puutumatta. Nämäkään ver.sot eivät
kelpaa jalo-oksiksi samasta .syystä
kuin edellä mainitut valmistumatto­mat
versot. Munat seuraavat versoa
jn rflin tuho jatkuu edelleen. Kiinni­tettäköön
tarkkaa huomiota myöskin
siihen, että jaloversot leikataan kun­kin
lajikkeen latoLsimmista Ja nor­maalisia
hedelmiä kehittävistä yk.sl-lölstä.
Tässä suhtcc5'.sa merkintä cn
pitänyt t?hdä jo .sadonkorjuuaikana
syk-syllä. Latvuk.'ron sisäasista el lei­kata
jaloversoja, eikä puun rungcsta
kasvavia.
Leikkaukset suoritetaan oksasaksil­la,
siten että puuhun jäävään vuosi-ver.
soon jää osa versosta ja silmuista.
Vuoslverscn raja niikyy pieninä ren­kaina.
verson ympäri. Uscimmis-a ta-pnuksi.
s.sa ok.sia loikatetsa on kiinni­tettävä
huomio siihvn, että puun lat­vus
.säilyttää t a K a p n m o i t o t u n muoton­sa.
Versojen kn&vun rehevyydestä ja
niidfn valmlstumjse?ta riippuu, kuin-
-ka versoja .saadaan lajikkeen jatkami­seen.'
Runsaalla jaloversojen leik-kkauk-
sella vähennetään hcdelmäsatoa,
[joten kohtuus kaikessa. Lajikejalos-
J luk.seen tarvitaan 3-si3muisUi verscn
palasia. Tämä liuomicon ottaen ver- j
sot leikataan jcs mahdollista kolmea
jalostusta ajat?Il.Mi. Silmuvälien
etäisyyksistä rlipiiuen versot leikataan
30—40 mc mittai.sik.si. kuitenkin aina
huomioon ottamalla en.siksi emopuun
vaatimuk.set.
.Valmistavat työt versojen leikkaa­miseksi
ovat spuraavat: Puisia rilp-punimilappuja.
esim. 9 cm pituisia,
niaalataan ohuella öljymaalilla. Maa­lin
kuivuttua kirjoitetaan lyijykynällä
lajikkeen nimi kahteen lappuun. Ni-mipuolet
asetetaan vastakkain j.i. toi-,
sessa päässä olevasta reiiistä pujote­taan
manilla-, hamppu- tai, pellava-nuora,
jclla laput sfaota.in yhteen, j
Lappujen ulkopintaan kirjnitotaan sa- 1
maten lyijykynällii lajikk^jen nimi. j
Kasvimaan .».uunnittelijoUle anne^ ] HUJL — Neljä sonnivasikkaa tun-takoon
tässä muutamia ehdotuksia. * jjeutui erääseen karjaoäyteialkan lä-jotka
saatuvat olla hc-ille avuksi suun- I histöllä olevaan keramiikkikaunpaan
nitelmia laatie&.saan: ' alheiutaen hirvittävää sekasortoa,
1. Jos .suinkin mahdollista kalkki • Eräs va.sikoista kiipesi 6 metrin kor-kasvlirivii
tulisi ulottua pohjoisesta | jcuiÄiJie portaille Jä ryhtyi sen Jälkeen
etelään. Kun kasvit Istutetaan .siten, j hävittämään huonekaluja Ja astioita,
eivät ne pääse varjostamaan toinen • yyjii vasikoista iski päänsä selnäpel-toisiaan
ja kaikki .saavat enemmän , luullessaan näkevänsä vieraan va­sikan.
Lopuksi saatiin eläimet kar-koltetuksi
liikkeestä.
aurinkoa.
2. Vuösikautiset lajit, .sellaiset kuin
marjat, parsa, raparperi, piparuutti i ' '
ja muut, jotka jäävät yhteen paik- |T - ^ „ X | . tiilnt
kaan aseimmik.sl vuosiksi, tulisi sovit- ^ jjl «i •ii
taa yhdelle puolelle ka^svlmaata, niin ! KOlhOOSllaiSllla
että ne eivät häiriintyisi «illoin kun ' ".Sosialistinen maataloaV-lehtl ker-maata
muokataan vuotuisia kasvlla-i too, että Kauka-asiassa on tehty vU-jeja
varten, tai ka.syeja istutetaan ja j me vuoden tilit ja aloitettu niiden kä­kultivoidaan.
sitteleminen kolhoosien kokouksissa-
3. Parhain paikka kfjsveille. jotka
jäävät maalle koko kasvukaudeksi, on
sellainen kohta, missä niitä el tarvlt-
.se häiritä. Sellaisia ka.svlk.sja ovat
tomaatit, pippurit, sipulit, eggplant,
parsnlp Ja saisify.
4. Aikaiset kasvikset tulee istuttaa
yhteen, niin että .sen jälkeen kun sato
on niistä korjattu, .samaan paikkaan
voidaan uudelleen kylvää lajeja, jois­ta
sato korjataan .syk.syllä. Aikaisia
lajeja ovat herneet, sipulit, jotka käy­tetään
varsisipuleina, saalaadi, redii­si
ja pinaatti.
5. Korkeakasvuiset kasvit, sellaiset
kuin syömämaissl ja selväspavut sekä
köynnöskasvit, sellaiset kuin kurkut
ja kurpitsat, tulee istuttaa yhdelle
puolelle kasvimaata, jos.sa ne eivät
varjosta tai peitä alleen multa kasve­ja.
C. Jokaisessa kasvimaassa tulisi
noudattaa jaksottaista kylvömenetel­mää.
Jcs esimerkiksi papuja istute­taan
10 päivän väliajoin, saadaan pa-piuja
koko kasvukauden. Kaalia ja
maissia esimerkiksi voidaan istuttaa
palkkaan, jos.sa aikainen hernesato
on korjattu.
7. Kahta tai useampaa lajia voidaan
kasvattaa Kama.s.sa paikassa samalla
kertaa. Nopeasti valmistuvia lajeja,
kuten pinaattia, papua, kalea, .salaa-dia
ja rcdiisejä voidaan istuttaa joko
rivien väliin tai tomaatti-, meloona-tai
muiden sellaisten lajien riveihin.
Varhain valmistuvat sadot ehditään
korjata ennenkuin myöhemmin -val­mistuvat
kasvikset tarvitsevat koko
tilan kehitystään ja kasvuaan varten.
Ka.svlmaän menestymisen ensimäi-nen
ehto on HYVÄ SIEMEN. Si^me.
«et maksavat niin vähän, että mitään
säästöä ei kannata ajatella. Halvat
-siemenet ovat huonoja siemeniä. Os­takaa
siemenet luotettavasta liikkees­tä.
•
Lentoranskin piirin Kolhooseissa on
viime vuonna saatu 3.400:lta hehtaa­rilta
riisiä keskimäärin 2.500 kg. Suo­ritettuaan
luovutukset valtiolle j a va­rattuaan
siemenet seilaavaa vuotta
varten piirin kolhoosit Jakavat par­haillaan
tuloja. "Bakun työlälnen"-
kolhoo.sis.sa tulee työpäivää' kohti 8.5
kg viljaa. Hjltsln nimelle omistetun
kolhoasin jä.senet saavat 7 kg riisiä
työpäivältä. Useat perheet salvat työ­päivien
mukaan 5,000—6.500 kg, riisiä.
Lenkoranskin pihissä saavat koi-hoosllalset
luonnontuotteina keski­määrin
4 kg. riisiä työpäivää kohti.
Itse isäntä Samuli
''Nälkäarot" viljelys­kelpoisiksi
nuorison
voimalla
Mcskova. — 10,000 kcmsomol-nuor-ta
lähtee keväällä kodeistaan Usbekis-tani.^^
ta viljelemään puuvillaa Keski-
Aasian "nälkäarollla". jotka aikoinaan
olivat kuivia ja autioita.
Ne kaksi autiomaa-aluetta, joita ni­mitetään
••nälkä-aroiksi" käsittävät
useita tuhan.sia neliökilometrejä. Nii­den
halki virtaavat Syr-Darja ja
Amu-Darja kuljettavat keväällä suun­nattoman
määrän vettii, joka on syn­tynyt
lumen sulamise.sta ja vuoristois­ta.
Vesi virtaa Jokia pitkin Aral-jär-veen.
"Nälkä-nroille" voidaan .«ii:< saada
vettä patoamalla joet ja johtamalla
niiden vettä kastelukanavin. Tällä
tavoin voidaan arot muuttaa kukois-
Kappalenuiärä kirjoiiolaan myöhem-] taviksi puuvilla- ja viljapelloiksi Neu-min.
Paperi-narut eiyät ke.stä. Rau- vostoliiton hallitus ryhtyi näihin toi-talanka
vioittaa versoicn kuorta. Nip- menpiteisiin muutamia vuosia vallan-pujen
.sitomi.scen tarvitaan mvös kes- I kumouksen jälkeen j.i nyt alkavat tu-tävää
narua. Sakset teroitetaan terä- | 'o^^-^". "^^y^ suuremma-ssa mää-vlksi.
Tehdään suunnitelma, mitä la­jikkeita
kannattaa lisätä, omat ja
muiden pitkäaikaiset kokemukset hiio-mioon
ottaen.
Leikatut oks.at lasketaan ja asete­taan
nippuun, tyvet .samaan suuntaan
ja tasan. Nippu sidotaan ainakin j
kahdesta kohden kiinni niin lujaan. \
rin. Myös sodan aikana jatksttiin ka­navien
ja vesisäiliöiden rakentamista
ja on tätä suuresti kiirehditty nyt ku­lumassa
olevan viisivuotis.suuimitel-mnn
aikana.
Suurin tämän alan suunnitelmista. •
nimittäin suuren Farkhadin voimalai- \
toicscn rakentaminen Syrdarja-joen
ettei cki-ia pääse valumaan siteen alta
pois. Nimilappu kiinnitetään ja sa- |
maila merkitään lyijyk\-nällä lappuun j
kappalemäärä. Nippuihin tavallisesti j
otetaan joko 50 tai 100 oksaa. Sisäl- l
lä olevaan luetteloon tehdään samat j
merkinnät.
Nippujen säilyty.< tapahtuu varioi-
! varrella, aloitettiin sodan aikana. T u - •
Silver Monnfain, Ont. — Viime vaa­lien
edellä Jouduttiin lupailemaan yhtä
ja toista porvarien taholta Amerikan
kansallekin niinkuin mutiallakin. Mut­ta
kun tuli aika. että noita lupauksia
olisi pitänyt ruveta täyttämään, niin
silloin hallitusmiehet rupesivat pitä­mään
vllvytyspuhelta, eli selvemmin
sanoen, rupesivat meluamaan Ja piti­vät
sitä yllä niin kauan, että päätös­ten
aika meni ohi. eikä mitään keinoa
löydetty, millä noiden räyhääjien suut
olisi saatu tukkoon. Että kyllä sitä
jänkk?jäkln vedetään nenistä yksin­kertaisilla
keinoilla, vaikka pitävätkin
Itseään hyvinä.
Kun sanomalehtlmlehet kysyivät
presidentiltä, joka Itsekin oli lupaa Ja.
että mitä hän tuosta ajattelee, sanoi
hän sen tietävänsä kysymättäkin mitä
siltä ajattelee. Mutta tuskin häneltä
olisi mitään kysyttykään. Jos olisivat
tienneet, ettei presidentti tiennyt
muuta kuin arvaili, että kaikki meni
niin kuin oli ajateltukin.
Mutta Amerikan hallltusmiehiUa on
ollut nykyään muitakin suuria Ja pal­jon
tärkeämpiä kysymyksiä kuin pre­sidentin
vaalilupaukset Ja niiden ku­moaminen.
Yksi on Atlantin sopimus,
jota tuo samainen hallitus nyt Johtaa.
Heidän mielestään alku näyttää me­nevän
hyvin, mutta saa nähdä sitten,
menestytäänkö siinä yhtä hyvin kuin
kotona on menestytty tuollaisiUa vlp-papelelllä.
leukapa noissa sotahom­missa
muu on menestynyt kuin Ame­rikka.
Se on menestynyt vain toisten
kustannuksella.
Tuossa Atlantin liitossa ei meidän
canadalaisten osuus ole kaikkein ihan­teellisin.
Me kuulema varustamme
aseita. Joilla sitten tapetaan ihmisiä
ja hävitetään omaisuuksia. Mutta voi
sattua niin^ että pyssyseppä joutuu
ensin itse asettaan koettelemaan.
Joku saattaa ajatella, että mitähän
farmarikin märehtii tuollaisia suuria
kysymyksiä, märehtisi vain navetta-asioitaan.
Mutta tämän margariini-hallituksen
aikana ei niissäkään asi-j
oissa ole paljon märehtimistä. Olen
I kuitenkin sitä mieltä, että kansojen
a.sioista tulisi kansojen itse ajatella,
ettei kävisi niin kuin Jänkkien kävi
viime vaalien aikana, kun eivät aja­telleet
itse vaan antoivat toisten aja­tella.
Niin käy aina ja niin käy At­lantin
sopimuksessakin, jos antaa
presidentti Wollin (tarkoitan AFL)
I ajatella asioitaan. Wollit tietenkin
! meinaavat, että imion 8-mlljoonau jä­senen
tulisi kiruhtaa sltmnamaafl
omaa tuomiotaan.
Kyllähän tässä pysyttäisiin helposti
oikeilla raiteilla, ellei olisi tuollaisia
hansittain työläisiä, insinöörejä ja
sähkötyömiehiä osallistui kanavatöi-hin.
Mitä enenunän erämaalta vallataan
maata ja sitä kynnetään, sitä enem-i
män saapuu uudisraivaajia uu.sille he-'~
delmällisille alueille istuttaakseen ja '
\volleja ulvomassa. — Jacob Huhta.
Tri Armattoe tuomitsee
länsimaiden teko­pyhyyden
sassa pai;<as;.i olevassa maakuopassa, j
jonka pchjalla tulee olla
sat asetct.ian t?htävän k
New ToriL — Tri Raphael E. G.
kvlvääkseen pääasialluesti puinillaa.! ^ ^ " « J * ' . ^ ' ^ f ^ . ^ ^ ^ T *
antropoloogi, tuomitsee lansmiaiden
; tekopyhyyden. Hän osallistui t&ällä
'iätä Ok- ' ^^^^^ myös vehnää,
iärtan mu- i Usbekistan on Neuvostoliiton suurin !
kaan jään päälle ,a peitetään ,„ha-j P " " ^ . ! - t u o t t a j a ta n ™ h a i m u s , ^
' on antanut tasavallan tehtäväksi vil- ole
jauhoilla. Jaäkrliaiia voi myöskin , '"^'"'\*7** P^^ mn Jatkoi:
-4täyttää oksien säiiytyspaikkana. Ai- I Jelja miljoonan hehtaarin alalla puu- , ..^^^^^ harmittaa knm afrikkalaLset
se. että oksat ei- villaa \-uonua 1933.
na
vät saa vähä.-ika^n kuivua. Kuiten-r i
kaan ei n i i t a sai kuukausimääriä ve- l " ^-OOO vuotta sitten kiinalaiset,
dessäkään .sailvf.ää. Ei mvöskään saa | käyttivät luonnonkaasua bamburuoko-^
antaa oksien homehtua. \ Pitkien avulla asuntojensa lämmlttä- !
Jyrsijät on pidettävä okaista loitol-] "^^^"""^ valaisemiseksi. |
la. Hiekkaantunutta .sahajauhoa ei i
j vihaavat Venäjää, sillä 30 vuotta sit-
I ten he (venäläiset olivat juuri samas­sa
asemassa kuin Afrikan ka&sa nyt."
Edelleen hän seUtti. että Venäjän
kurjuuteen jouttmut kansanjoukko on
11917 lähtien rakentanut maansa val-l
tavaksi voimanteUJäksL Huolimatta
saa asettaa oksien päälle p?itte?ksi. i ja oksat ovat jääneet kuiviksi, kun n i i - • siitä mitä me ajattelemme kommt}-
sillä silloin el jalcstusveitsi kestä te-' tä ei ole muistettu olevankaan. Ke-: nismista. afrikkalaisilla on sysrtä ihail-rävänä
työtä suoritettaessa. Märkä
rahkasammal sopii myöskin oksien
peitteeksi. Varjoisankin paikan lu­mihankeen
on uskallettua jättää ok­sia,
sillä monelle on tullut vahinko.
"Imn lumi on äkkiarvaamatta sulanaut
vään ahavassa ne nmi. kuivu\-at no- ; la venäläisiä,
peasti.
Jalostuksen onnistuminen riippuu
tärkeältä osaltaan siitä, osaako ja ha­luaako
säilyttää jalo-oksansa asiaan­kuuluvalla
ta%-alla>
I Afrikkalaisten asema osoittaa, sanoi
tri Armattoe, sen tosiseikan, että
ranskalaiset ja brittiläiset tekev&t
huulipalyelusta kansojen itsem&SrSa-i
misoikeudeUe.
r
SydämeUiset onnittelumme 70-vuotiaalle
runoilijallemme •
hänen merkkipäivänsä johdosta
Kauan eläköön tämän mantereen suomalainen työläisrunoilija!
Ida Päiviö
Sylvia ja Ray Päiviö
Aino Ja Ken
Lempi Salo
"Källl"
Anni ja August Kannisto
Mayme Ja Tora Koski
EUi Ja Väinö Björkman
A i l i Ja John Roininen
R. Kangas
J . Klvhilemi
K. Keskinen
W m Koivula
A. Heikkinen
Aino Ja Edvl Heikkinen
Hilma Ja Frank Koivu
Impi Ja Frank Tommila
Maria Huhtala
Julia Jä Martti Sutinen
Alli ja Toivo Peiu-a
Martha Ja Brynolf Poutiainen
I. Ja E. Blom
Bill Saari
Fanny ja O. Sontinen
John Kulju
Hilma Ja Tom Viianen
Siiri, MUUe, Irma ja Arvo Vuori
Irja Ja Paavo
Arvi H. Lad4
Oarry, Helmi Ja Aaro Kivinen
HUJa, Irja Ja Wilmer
Mr. Ja mrs. Kalle Hendrickson
Anni ja J . Liinamaa
Carl Simdholm
Senja ja V. Jutila
Taimi ja Väinö Hietanen ja lapset
Helen ja Bill
Paula Ja Sidney Woodley
Harold Laakso
Karl, Helga ja Taimo Piilonen
Maikki ja Otto Setälä
Ilmari Lammi
Hilda Ja Matti Välimaa
V. Rintamäki
Hilda ja Arvo Raasu
Olga ja Aino Pirskanen
Mr. Ja mrs. Jalo Pulkkinen
Olja ja Hannes Sula
Riika ja Otto Wlltasalo
Mary ja Jalmar Saari
Hilda Kauppila
Sofia ja Jack Pöntlö
Aarne, Aune ja Urho Koivu
Ester ja Eino Siren
Nancy, Mary ja Percy Coombs
Anni ja Vilho Vihuri
Linnea ja Jarl Lind
Norma, Ester ja Unto Jouppi
Vlola, Impi Ja Terho Tuorl
Hilda ja 1. Kivistö
Aino ja Lauri Koski
Liisa, Carolyn, Anita ja Mike
Rauha ja Aimo Mäki ja tytöt
V. Koski
C. Koski
P. Lappalainen
Katri ja U. Korpi
U. Sirviö
Alina ja Vih
Maiju ja Y. Airila
Hilda Mäki
Allan, Lempi ja Olavi Hirvelä
Elsa ja ja Henry Riekko
M.. H., E. ja M. Ahonen
Heimo, Hilja ja T. Nupponen
Emmi ja Hans Suomala
ONNI LEID, IN>'EAD, L. I., N. Y.
Helen ja Aime Grenon ja lapset
Hulda ja Anssu Kuusisto
Hilma ja J . A. Seppälä
\V. Kopsala
N. Ristimäki
L. Saari
Senja ja Edwin Suksi
Olivia ja John
Raili Ja Kalle Ovaskainen
Maire ja Pentti
Alma ja Antti Ranta
Kaarina ja Marge
Selma ja A. Niemelä
Anna ja Veiml Viita
Bertha ja Olavi Laine a
Hilda Huhtanen ja perhe
Hanna ja John Koski
Ida Ja Oscar Mäimistö
Untamo mkelä
Sulo Konnu
Toivo Huhtala
Laila Ja Eugene Tammi
Bertha Ja Sulo Heino
Hilda Heino, Soo, Ont.
Matti Heikkilä
Lempi Pajula
Mirjam ja Antti Junkala
Anna Purola
Katri ja Uimo Korpi
Sofia. Norman Ja Leo Järvi
Fiia ja Christian Vuta
Tuuli, Hilda ja T. Tuori
Johnny, Ronald, Viola ja Isä Passi
Hanna Ja John Kopsala
Saima ja Armas Lammi
Tilda Ja Jack Männistö
Sanni Hill
E. W. Salo
Betty Ja Kalle Kopsala
Helmi Ja Antti Luoma
Ölga Juvonen
Anna Lindroos
Lydia Tigert ^
J . Penttinen
Chas. Alatalo
Terry Tillman
Hilja ja Eino Smith
Kne, Lempi Ja John Salminen
Jack Seppilä
Henry Huhtanen
Laila, Eddy ja Martin Kivari
Ellen ja Valte Puukila ja perhe
Vieno Ja Emppu Johnson
Hanna ja K. Tulla
Helga ja Norma
Karin, Karl, Kay ja Taisto
Rosa ja Eetu Heikkinen
Ida Kaltiainen
Ellen Ja Fred Kivinen
Norma ja Laila
Aiura ja Billy
T. Lakanen
Leo Laine
W. Paju
V. Hiumasti
R. Riesberry
Alma ja J . Pulkkinen
William Laalo
Martha ja Valte Vähämaa
Toivo Kantonen
Milja Ja Lauri Aho
Matti Salminen
Hilda ja John
Edwin, Irja ja Aku Korhonen
Hanna Ja Matti Saari
Frida Rahko
Sigrid ja Arthur Kangas
Martha ja Tiiho
Eira, Signe ja Einar Elgbacka
Kaisu ja R ^ o Ojanen
Elvi ja Bill Salo
E^auko Tucanaala
Jorma Ilomäki
Elina ja Matti Myllynen
F i N N I S H - H A A L I L L A SUb^URYSSA HUHTIKUUN 3 P:NÄ 1949
Me allekirjoittaneet vanhemman polven, elossa olevat Port Arthu­rin
suomalaiset, haluamme täten lausua rehdin onnittelumme 70 vuotta
täyttäneen A K U PÄIVIÖLLE.
Kiitos niistä lukuisista juhlarunoista, jotka aikoinaan ksmästäsi kir­posi
vat iloksi Ja rohkaisuksi toiminnassamme.
Kiitos sirarluomuksista:
••HORNIN ORJAT*
" K U O H U V A T VIRRAT"
" A J A N L A U L U " - \
"VAPAASSA MAASSA"
ja muista kynäsi tuotteista.
Kiitos ennenkaikkea siitä, että olet laulusi laulanut, lukusi lukenut
köyhänkansan iloksi ja rohkaisuksi.
Kiitos siitä, ettet ole vaipunut "Taidetta taiteen vuoksi" palvojaksi,
vaan olet selvästi taiteessasi ilmituonut oman luokkasi kärsimykset ja
pyrkimykset, kohti koittavaa, valoisampaa huomenta.
Ota vastaan vilpitön onnittelunune 70 vuotta täyttän>-t — entinen
Alppilan mäen farmari runoilija.
Mimmi ja Antti Kari
Martha ja Jack K o s^
Otto Heino
Mary Huhtala
Jolm Junnila
Ida memx
Kmmi Airola
Mrs. Pennanen
Alli ja MatU Koivisto
Mr. ja mrs. J . Aarnio
Mr. ja mrs. Ed. lahtinen
Mr. ja mrs. H. Kinnar
Mr. ja mrs. T. Syrjä
Mr. ja mrs. Alf Saari
SÄHKÖSANOMAONNTTTELUJA:
Tilhi. Harold ja Alan,
Campbell River, B. C.
A. T. HiU.
Port Arthur, Ont.
Osmo ja Saimi,
Santa Monican, Calif.
H^j-Lls ja Aimo Keskelä,
Superior, Wis.
Sirpa,, Port Arthiu-, Ont.
Kaarina Ja Arne Ritari,
Sudbury, Ont. '
C S J : n Toronton osasto,
Toronto, Ont.
Ellen ja N. Linden,
Toronto, Ont.
ONNITTELUKORTTEJA JA ^CIRJEITÄ:
GSJ:n Port Arthxffin «Kasto.
Port Arthur, Ont.
Allan. Kay ja Sandra,
Montreal, Qua
"Sinikka" (Ilona Nojonen
perheineen), Whitefish, Ont.
Ida, ja Aatu Koivula.
KeDy Lake. Ont.
Arvo Lindewall.
Chicago, DL "
N. Piispanen.
Beaver Lake. Ont.
Hilma Nikander.
Buffalo. N. Y.
Terttu ja Bill Hart,
Detroit. IhCch.
C S J : n South Porcupinen os.
naistenko ho
Lempi j a Lauri Jokinen,
Toronto, Ont. .
Ida ja Matti Saaros,
BaldwinviUe, Ma^.
Alli Ja Samia Lucipia.
Solsq[ua, B.^ C.
rryyne Slllman.
Port Arthur, CÄJt.
Geo. Saivo ja Anni,
Fort William. Ont.
MarHyii, Ronald. Adele ja Jules.
Toronto, Ont.
I i i i