1948-12-28-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m «ttoa Ja iaa. Ita Tastäaa oton) penata. m bIokkiia.'Sa. Hän, Chur. työtä kJm. tflalsuuden;- i»a sotilaaninen avomlellsyydel. fatusta naa«. i k i n piireistä ykisen mifeiipi, ,Bräät' lehdet tkolehti "The Ikon kuluttiia i puheesta puo-i ja vakuutti, oUut sisältähyt Iti totesi samal. herättää syvää kansoijsa". . flut. joita ChUr. ieen, herättivät n hämmäistyitä istipoliitiboissaL •Bevan ja Shin-illaan sanouhj: lausunnosta; jö. hingoUisekd ja )llainen seepäi: itenkaan eivät irit^edes ajätel-sojan tuomlti^e-kotoinisteri- Be-ikuluttuaChur-iltämästä veMn. ispulieesta esitti idenharjoittftja. unaälla laUsiin.' >li aivan saman. In olijelma. Be-atimukset kuin ^hienomnlaöa i pysyttävä puu.; la puolella.v-Sa.. Jli erittäin plU sen: imperialisti m, johon el si. )ppa, vaan myös rikka, Kaakkois* ei näytä unob: naapallon kolb-' »Iestä häheijaä lUäisen iiup^Hol palauttamiseäc CiiurchiU pvim iskenään yhtey Joista ensini' ttän muodostai l i , toisen enk kansakunnat-^ n Yhdysvallat", millft on ChuT' sujori j a ainutr dssa mainituissa muodostava isa liittävän tär-ja yhdyssiteen. Hänen ohiien sa-jällpen "säkda i n haluaisi ibrit-älleen kohoavaa i. Tämän pääs i h ä n ehdottaa )Uhtaan väkival-inen tunnufcsen-lan väkii^Uan kaikki tietävät, dltä luokalta, Jo- ;uu juuri voimaa, amerikkalaiseen että Churchillin^ juuxi Amerikkiä le sattuma; 'Jo i 1946 Churchin; leen presidentti: isa. Tästä pu-lais- amerikkalai' sivxiUa) tse vapauttaneet oi, etta sen .VUO" paasta Kreikasta Mutta se erehtyi/ i että he olisivat' , ryhtyivät Jär-islsteja, jotJcaoll-sanssa yhteistöin; tansa el halunnut ä siksi syttyi taisit voimat yhdessä iön kanssa osal-taaiL cuu yhä edelleen. Bttä jos KreJba olisi sissejä vas-» isi aikoja pafitty-n. EAM-järJestö sti fasistien «nle- Kreikkaa, niutt» jnaa jäsentä tais-lnantamättoffl «ti; »nemmlstö on sen. toivat Krcikaisa,;! kaduilla kantaen päitä amerittft-, n nähden, vanki' niä tuhansia fl»- yy nälässä, nwlt». n tyypilUn^ miierialisnil In sen mortow° sojen vapaustals-seittL Karsanyk-tteikän^ Ja K"**^ jriaasa kitoni>k'rj rigtoria*o»'iJS<W» 'Sandvikin maallihankttalufltefatean ^Storia alkaa eräästtl kirjanpitäjäsi ,^jB& juttu oh h y ^ fxmnetiu Buoi^ mutta muualla maailmassa se ei pje niinkään t i t b : : " | ^ l' Sräs nypri^ kirjanpitäjä; nlmfjltfiän; Q; F . Oör^nsson iajasl kerran sat-l i ^ t a Bessemerin - sulatusäunin 2ksijän HenryBessemerin^itiontoossa: jessemer oliinsinSQfiri Ja hän oli kek-joyt menetelmän muuttaa raota te-j ^ k s l . puhaltanruaiia! > ilmaa > sulaun joudan mpi Ja bankklnue sille paten- ^ Gdranssoh-osti <)sauden p a t^ iö, palasi RuotsUn Ja" ryhtyi nauuta-' Qjen henkilditt^ kanssa kokeilemaan jesemerin menetdtanää r u o l s a l^ jjntamalmissa.—- . ^ Mutta tämä oli ^^wsta teoria Ja Gö- ^ c o n i n hit^et muuttuivat har-' paiksi ja hän't(E^ i ^ r ^ ^ ^at mikään ;$yimynnähieA keksijä: Ja' ttrchilha h3nZ häiden teknilliset tietonsa ^«divalS ya- - °*5ialset. Silloin'tiedettiin, että teo-ia iknan puhaltamisekfa ^ sulan rau-an paikkaansa kalissa suhtdssa Ja on tn^i^ffllLsi^^^^ ös Göran^son olisi ollut äuta-alan tuntija, olisj^ Mnä^^^^^ koko homman; sikseen., sillä koköilut eivät ottaneet menestyäkseen. Val-nistettu teräs oli hyyint huonoa; ' Mutta ken»ntapahtud onnellinen virhe, joka oU käänteentekevä Jcoko Sandvikin tehtaiden perustajan poi-kfik^ A.:B. ;G^iranssoa; eli< Gfiransson; n pdrustt koko .maailmaa-Icädttä^ myyntiverkoston, havidttuaan taval-lisö^ i^mjfjnitlprösessi^ tuotteille ' ,^ttämätlt6mäteL Ttehdasala S u i d v i k i ^ käsittää 225 eekkeriä, jos-' ta 40 saa kuvan tämän lait<&sen suuruudesta. ^ ' ' j Jotkut Sandvikin terästuotteet Joita; tehtaat ;TB!niIstavat^vain 9^ tönxda.';Vuositt{U^^ ' Esimerkiksi tonni kel-maksaa 8 miljoonaa kuha kulta, lonvieterätä Ruotsin kruunua: ^ :.Canadassakintunnetöani ehkä parhaiten ^tavallisten: ihmisten keskuudessa Sandvitdnsahat^; Jotka ovat hyvin jnöäittuja metsämiesten kes^u-dessa; samoin [l^uin myöskin .sahante-roitusvälin^ et. Joita vaUnistaa. Xskettäin Julkaistiin Sandvikih tehtailta käsUtävä. artikkeli nimeltään "Sandvik of SwedenV Esso Oil\vay&- lehden l!:ansainvälisessä'numero:sa*ja tätä artildcelia s&& tilata vapaasti Sandvikin canadalaiselta liikkeeltä osoitteella ^^andvik Canadian limited,' 426 McGiHSt., Montreal. Que. SoDth < PoTcnplMi- — Tulevan tanuDl-Ja bidmlkann aUauui i nn Vlttti:^ on IsäntänE. o s a ^ n baalll-l a ; ' j i f j e s ^ seiTO ';<»nhrmmiine ^dlej^aattirfltäiia' naden' vaodeii TBhntJalset,'Jossa valetaan tinaa ifi |opiiksl j^rähdenää^ nin s(riton *«»^«fi>Bim, '' ^ ; ;>tj^ iifaäa; Järjestää ViesU oikeat ijrmytaiBstt CSlzn haaliflfs::Jplainen luonbol- 'lIsestiiialaaaona-mtikaBa. , Seuran' vaosUu^ons pidetään snnnimtalna, tammikäon 2 i^Uvä Uo 4 ip. heti Iiiih(iQjen jälkeen. KaikUa seoian Ji^oilä pyydet^ä^ osaDlstmmuui kokoukseen J» ntidet' &seatt ovat fervetulldlta. —^Nick. la kun hän ke- Bessemerin prosessiisa.' Eäräässä ko^ keilussa Göranssoh Ja hänen apulaisensa puhalluttivat isompia ilmakup-; sekottajassa kuin mitä«menetelmä Iraati; sillä ilmakuplien piti olla rniah-ddllisimman pieniä.' :^Tämä tapahtui Heinäkuun 18 p:nä 1858 ja kokeilun tuloksena oli mitä parhaimman laatuinen teräs; joka .todettiin yhtä hy-. viksl kuin tunnettu?Ja kuuluisa Öhef-fleldln teräsr^oll.' V. 1862 perustettiin Sandvikin teh-itsat ja siitä saakka Sandvikin terästuotteet ovat olleet maailmankuulut. Nykyään Sandvikin tehtaat mysrvät faotteensapuollvafmilna, mutta osa luitenkln .valmistetaan ' loi>ulll^een kuntoon saakka^ktiten hienot'kellojen vieterit ja sahanterät. Ennen sotaa ffirfn 70—80 Sandvikfii tuotteista vietiin ulkomaille Ja suurin osa siitäkin, imitä myytiin kotimaisillamarkkinoilla, vletiinnlkomaille eri tehtaiden valmistamina'Valmiina tavaroina. Suomen lähetystön osoite cm: LEGATION OF FINLAND i CHATEAU LAURIER I Ottava ' Ontario Elokuvauutuuksia Port Arthurin uuden vuoden juhlissa Port .Arthur. — Atkalsemmtn ^ Port Arthnrifii tnlevakslllmoitetan Chaplinin TfoonvaLlker» filmin t i - laUe saatiin dllohi "Eaay Street". Nyt tolee "The Floonraiker" kaikkine kommellaksineen. ^ ^^Snomi • Itänään", on erikoista snomaJa^Ue^ tervdsiä entisiltä kotitanbnvUta. Pääknva On "Deadline for Action" Ja sopii se^mainiosti nndelle vno-delle Iähtiessä.'-Se on kaikille mielenkiintoinen. Jiuo kolme ejpkuvaa esdtetään CSJ:n haalilla, 316 Bay St. uudenvuoden Juhlissa/ tammik. 1 pnä _ 1949, alkaen kello 8 illalla. Tilai- '.; snndeisa. on mnntakin ohjdmaa. Kuusamo "^nousee entistä ehompana uuteen elamaan Helsinkii ~ S-S) — Saksalaiiset tu-hosivat_ Kuusathon klrkonlQrlän niin perust&llisesti, ettet sinne Jäänyt jä-lellektdn pappilan sauna. Nyt klr-konkylään. on rakennettu jo 149 asuin-hikennusta; kun niitä ennen tuhoa oli 128. vAsukkaita on nyt 3,000,. mutta väkiluvim odotetaan : kohoavan pian 4,000 henkeeiL 1600 TYÖLÄISEN OMISTAMA . . . THE WORKERS' CO-OP ON KANSANLIIKE! . . . 8ä'on ieidän hyväksenne* kannpttakaa sliäl Dorise Nielsen saapuu takaisin Budapestista^ ^ Toronto. — Imaisten Kansainvälien Demokraattisen Liiton kongressi läjur dapestissä on Juuri päättynyt Ja edustajat:- valmistautuvat kotimatkalleen. Meidän edustajallemme, mrs; Dorise Nielsenille on Järjestetty joitain puhe-- tilaisuuksia Englannissa paluimoatkal-laan. Joten hän tulee vähän' myöhSs-; tymään. Mutta hän toivottavasti ehtii kotiin perheensä luokse uuden vuo^: den pyhiksi. Pian sen ^Jälkeen hänl lähtee maata käsittävälle puhujamatkalle, levittämään kongressin raiihan^: sanontaa. > Hän nähtävästi ditiiide^ railemaan 'Joillakin paikkakunnilla Ontariossa Jo tanunikuim loppupuolella; Montrealissa-helmikuun alussa: Ja meneei sen jälkeen lännelle. ' Järjestöjä eri paikkakunnilla; Jotka haluavat kuulla hänen raporttinsa Jä ottavat Järjestääkseen hänelle ptihe-: tilaisuuden, pyydetään; tiedottamaan .siitä viipymättä osoitteella: Mrs. Edna Ryerson;^520;Palmerston\Blvdi, Toronto 4, Ont. Suomalaisia naisten kerhoja pyyder tään ottamaan ylläolevaxnyöskin huomioon, varsiipdn seUaisilla paikkakunnilla XQlssä el ole muita: sellaisia Järjestöjä Jotka siitä huolehtisivat. Ja sikäli kun^katsottevoivazme Järjestää ABOUT FINLAND ' Ckmtinnation of, AnA-Soviei War ^ Other Meaaa' . r vMter the fiign^ mbitiee (j^t/.lMi) c4i oppositton !made ijs &ppesraQce-,wlthin the Soc^l-. DeniocratlcPär^ par^ mäx a' c l e ^ bre^t; - ^ t h ' Its «artime:anU-Stoviet and pro-€j^^ poUCQT» bui; sinoe this oppbsition dld not win!sufflc%it support to be>able to inftuence the «hoice <tf the road that 4hlsibass i^tft7^wasi^to foU^^^^^^ the postw&r perlod, no; basic^^ txMk place.' Tb this day the l e ^ of the SDP has JxuA admitied that its poUcles hava not dif f ered in the sligh-test witfi/äie adventurous.and «rim- Inaiantl-Sij^iäi war pollcy^o^^^ puan f aseista. Bow>eise ,can Tanner cmdj oth^: 8(M^-democrattc^l «xplain theif'i^iv« the Ry tlMMaiinerhöi^ govem-ment?! How can he^^^ e ^ d y ' o f the policlea and'actlonst of Vb& pres^t ^te^ Fe^hölm Government (in power dnce^^Aug. 1948) to find convlnclng proof of theperpe-tuation of Vaino T^anner^'imtlme anti-Soviet policies. ' It is qulte evident!*that these sodal-democratic leaders, as vireU as ali other niling. cliques, • stin depend heavlly vpon^the three decades of aniti-Rus-sian and' anU-Soviet agitatiofi and Johit partneräiip does not^givethe sllght^' evidettoe of any- basic dif-texences betwe^ sodal-democrats and the fasclstjs in either the determlna- Uonnor in the executton:of govem-mental policy. / To this day these so-called or rath-er self^styled .'^abcffleaders? ha^^ given':up''rttielr^Aricioudy' a attltude and' i>oUcy so typlcal of ali fight-^vring social-democratic l ^ e rs and organizatlons the World over; One häs only tö make faut a very casual education to secure for them the need-ed support for; thelTfpolicies and ae-tions. And it is a f act that thnee decades of Ttonerism; not to mentlon the tole of, the various govemments in powerafter 1918 and priori to 1945. have left a deeply-ingrained' anU-Russian . and anti-Soviet ^ attitude &aong broad sectionsof the Fizmish people. .It is thls attitude that the ruling dass and its social-democratic henchmen endeavor to keep inflaroed. despite the f act that such a policy has already resulted ^In two disastrous wars, and is age^n needlessly straining Hnno-Soviet relaUons. An Old truth states: War is but the continuaUon of politicsby other meanfi (military means). When we now look at the postwar policies of Finland^ ruling cliques and the So-cial- Democratic Party; v e c a n t u rn thls ;truism vice-versa and > say that their policy is the continuation of the war by other means. (To be oontlnued) puhetilaisuuden nurs. Nielsenille, niin tiedottakaa siitä Joko) ylläolevalla osoitteella tai CSJ:n Naisten Keskuskomitealle. Kaikki saapuneet ^oivomidcset koetetaan sovittaa matkaohjelmaan sikäli kuin se on mahdollista. Poika: Setä, tied&ttekö miksi koirat tietävät enemmän kuin me?!' Miestä: "Mistä sinä ölet tuoUaisen käsityksen saanut päähäsi?" Poika: "Koira tietää mitä me sanomme, mutta me emm^; tiedä mitä koira sanoo." aani LAULU- JA SOITTOKAPPALEITA Tilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan. S09 Ulan tummetessa Söi muistojen kannel 751. Myrskyluodon prinsessa , Kukkais-swingiä 747 Ilta silloin kerran Kay kahssain 223 Mitä niistä pieijistä t Purjehdusmat^a 893 Satamasta satamaan -Raitilla kulkija 730 Jäätynyt kukka fitojen ikävät 241 Beisuli-poika Isotalon Iita 72(r iärokirje heiliUe Aamu Airistolla "' f 4017 Laulu on iloni ja työni • -si$e ei-käy 4021 Kaipailen lemmittyni luo^ Puhelinlangat, laCilaa 721 740 4005 908 907 4000 4001 4003 .4013 Terveiset ulapalta Laulaen eteenpäin Vain sinulle, sinulle Vain hetkeä mä sinulta pyydän Mmne käyn kuvas nähdä saan Himmenevä yö Eila Kuu ja tähdet Rakas Mimmi Kuopiosta Barseloonaan Besame Mucho Pieni-Anjuska Armain Orjanruusu . Armain, sana pieni suo - Lauantaihypyt laiturilla Markkinapolkka Firttisaaren valssi 4016 Tytöt ja pojat samasta kylästä Ifhteinen Susannamme 3132 Kehdon äärellä Syysyön sävel 400a Romanssi *. . - Luonain.ain 530 -J724 Säkkijärven polkka KyUikkiivalssi Tamara " . Surullisen illan muisto HINTA $1.25 II^Qtetäan kalkUaUe Canadbftssa. Tilalloia SUDBURr. ONTARIO Its the Tliought That C9unts, , ^ On my sixteenth birthday I vras extremely flattcied when informed that a tertaln prominentcandy companyt was introcLucing < a new .type of chocolates named j^ter me. Tliere was only öne factor detrac- •ting fröm' -thls jrlamoröus sItuaUoi», theywere the mostinexpensive chocolates on the market.' One day I was introducedvto the president öf the compan^ and feeling that 1 ought li> ;show 'the proper Ins terest In my luunäsake. I comniented on t^e f act thai whUe l'wa8 terribly had chocolates wished that it more expensive flattered to have named atter me. I could have been a brand. The president quickly peplied: "My dear young lady. there was. no ftaier man than Abraham Lincoln." He smUed, then contlnued: fAnd he is on a penny." — Barbara Scott Oberlander. A JEWEI. OrWI8DOM - Only. those who have the patience to do simple things perfectly will ac-quir « the skUl to- dodifflcult things easily. i Rootsi-Spi)»!^.!^^ Joulukuun Vp:ttä suoritettiin täällä Hdsing^s5ä:va8no|pgn yJNfyrkfceilyM ä5-Tuotisiuhlalllsutikäle&' k o in e a n a päätteenä^ llittt^-lo^telu nyrkkeilyssä Vperlviholllstiemm'e**^Ruotsia^\^ Ottelua odotettiin suurella mlelenkUn« nolla erikoisesti sen vtMksl, että Juhlivan liiton kunniaksi ainoastaan S N - L:nvu]dehi&:cai Jou^ käteen odotettiin ottelusta muodostuvan ruotsalaisjoukkueen. näytC^tilai-suuden. Alussa häyttikin'auttamattomasti (siU&(<; sillä naapurit johtivat ottelua Jo SrO.'8eb Jälkeen sutfntakul-- tenkhi muuttui Ja' voidaan* todeta ottelun olleen erittäin > tasaväkisen. Ruotsi voitu kamppailun pistelni 5-3, yhden-ottelun oltua: erittäin tasaisen Ja Jossa voittaja olisi yhtä hyvin voinut olla suomalainen, ^ kun se jtällä kertaa oU ruotsalainen.! Loppupisteet ail^ 5-3. - . "Pien'en"t sarjojen.otteluissa ruotsalaiset tällä kertaa oUvat eittämättä parempia ^harvinaista: kyllä sil-hen^^ saakka kUnnes Toivo Heikkinen pääsi kehään Allani Jeppssonin'kanssa. Ottelu oli erittäin tasaväkinen, päättyen 2-1 ruotsalaisvoittoon. Seuraavassa ottelussa olivat Suomen ValleResko Ja-Ruotsin Orvar Andersson. Vanha kokenut "kehä- KUKIN PUHUU PUSSIINSA Vanha suomalainen sananparsi sanoo, että "kukin puhuu pussiinsa" taiJotakUi siihen tapaan. Se pitää paikkansa' luonnollisestikin n^öskin tässä maassa'--!- ainakin kiinteismistö-^ herroihinnähden. Jokainenvähänkään silmiään auki pitävä ihmhien tietää, että Cansldan kaupungeissa Ja-kauppaloissa vallitse hirveä asuntopula. Joitakin harvoja haamukaupunkeja tai siihen asemaan siirtyviä paikkakuntia l u kuunottamatta; Mutta Canadan kiin teimistöherrat eivät tahdo kalkesi» huolimatta tunnustaa, että asia olisi siten. SUtä oA todistuksena se lausunto. Jonka Canadian AAssociaUon of Real iEstate Boards antoi asiasta äskeisessä vuosikokouksessaan — että Canadassa ei 'vallitse enää asunto-piil{^.. puhuvat tietenkin'pussflhsa päin. Mitä vähemmän asuntoja, sitä suuremmat ovat heidän voittonsa. Asimtopulaa ei .tietenkään itodista se: tosiasia, että vuosi takaperin arvioitiin Canadassa asuvan' yli -200,000 perhettä sukulaisten tai hyvien yltyvien luona. Klinteimistöherrojen kannalta katsoen se on varsin'"nonnaa- Unen" tilanne koska se merkitsee entistään suurempia klinteimistövoitto- Ja. Asuntopulaa ei varmaankaan todista ' se tosiasia, että yksistään Onta^ rioss% tiedetään noin lOOjOOO peihettä asuvan liian ahtaissa tai muuten puutteeellislssa olosuhteissa, sillä sekin on kiinteimistökeinottelun kannalta katsoen varsin edullinen tilanne kun kurjistakin asunnoista saa huikeat vuokrat. Ikäistä 100,000 per-heestä asuu noin 30^)00 pyhässä Torontossa. Cikä asuntopula ole tässä vapaan " K a n s a l l a el yksinkertaisesti ole sitä kahtatuhatta dollaria, Joka niin usein nykyään • vaaditaan käsirahana asunnosta'.', sanoi British Colmnbian pääministeri äskettäin: asian Johdosta!, Hänen mielestään pitäisi Ottawan hallituksen -tulla apuun siinä mielessä, että myönnettäisihi luottoa kodin (tarvitsijoille, ikoska Canadassa el muka vallitse enää asuntopulaa; ovat kiinteimistöherrat luonnollisestikin , moisen ehdotuksen vastustajia. Mitä vähemmän: asuntoja eitä: suuremmat voitot, on heidän timnukser naan. / • * * Canadassa ei vallitse enää' asuntopulaa koska Torontosta saatiin kolme viikkoa sitten seuraavanlainen kuvaus: JSrään sotaveteraanin yhdeksärfhen-kinen perhe tavattiin astmiassa eräässä ullakkohuoneessa,: Josta perlieen piti maksaa ,12 dollaria viikossa. " M u kavuuksiin'^ kuului kylpyhuone, Jonka perhe saa Jakaa talon 28 muun asukkaan kanssa. Keittämiseen on käytettävissä kadullesi kohnen muun perheen kanssa. Kysymyksessä olevan^pel^exrplM^ mies on hillitrokin ajuri, Joka saa yrflteliäisyyden' maassa mikään varsin äskeinen asia, sillä tilashriierrat Svat todenneet/ että British Columbian maakunnassa vaksnnettiin: vv. 1912—192{l välisenä aikana kutakin sataa- aviollittba kohden ainoastaan 17 kotia. Vv. 1929-^1945 välisenä a i kana kehlttTl tilanne hiukan edullisemmaksi sillä sinä aikana rakennetr tlin kutakin sataa solmittua avioliittoa kohden 21' tmtta kotia. Koska peiheet eivät hajoa tarpeeksi Joutuin kuolemantapausten Johdosta, ovat nuorikot Joutuneet asumaan joko sulhasen, tai morsiamen kodissa. Kiii!etehnlist9h(erro^en suruksi Ja murheeksi väitetään Canadassa valmistuneen tämän Tuoden aikana a i noastaan |B$,0OQ koUyksikköä. Mutta ne riittävät tyyflyttamään hädin tuskin sen tarpeen minkä mulet avioliitot ja siirtolaisuus aiheuttavat, edellyttäen tietenkfai, etiä kodin tarvitsijoilla on tarpeeksi (lEäsfarahaa" uuden ko-dlp ostamista «tial vuokraamista varten. Useimmissa ti4>auksl8sa tarvitaan väUntft&n kaksituhatta dollaria ^menkuin iriiaaee'kilnni'uuteen^^ k^^^^^ tUn /Jos o1e( niin onnellinen, lettä-omaat kaksituhatta dollaria, saa^ sen Jälkeen olla^; T|io«licymme9len ajat '^^dmai^ kodin? <miIstaJana,jQn^ to- IdUsöia onds^Jana on koikeakor-kolsen kUnnl^VIaliMia «ntaja. 37 dollarin viikkoansion. Joten hänen palkastaan kuluu miltei koUnasosa yksistään vuokran maksuun, vaikka tilastoherrojen määrltehnien mukaan pitäisi vähäpalkkaisteh käyttää aino-astaan korkeintaan viidesosan ansioistaan vuokraan Ja sillä pitäisi saada säädyllinen asunto. Klinteimistöherrojen kannalta katsoen maksaa kysymyksessä oleva hil-lenajurl >'kohtuulllsen? vuokran. Joka - takaa "kohtuullisen voiton" ja korvauksen yksityljsyritteli^yydestä pyhässä Torontossa. Ajatelkaahan, yli 50 dollarin vuolcra kuulcaudessa kurjasta tdlakkohuoneesta. Hävyttömyydellä^ el tiumu olevan mitään rajoja kun kUnteimistöherxat väittävät että Canadassa el vallitse enää asun-topulaa. jKoska tämän ^Joittajakin on kuluneen puolen vuoden ajan katsellut asuntoa Sudburyssa, Jossa tilanne on suhteellisesti mUtel samajilainen kuin Torontossakin, on ollut pakko kirjoittaa tämä Juttu siinä hurskaassa toivossa^ että arvoisa muijamme /»ttui^i sen lukemaan. Olen koettanut selittää Ja vakuuttaa häneUe, että tilanne on täällä samantapainen kuin Torontossakin. Vaikka hän on tyytynyt esittämiini selityksiin niin olen kaikesta huolimatta havainnut, että hänen ajatuksissaan yhä edelleenUn kettu", Resko suoriutui tässä Jäätiy;^ väisottelussato ylivoimaisena voitta- Jana, kruunaten' kaksikynunenvuotl| sen maaottelururansa kunniakkaalla voitolla. : Harry Siljander otteli Bror Anderssonin kanssa selviytyen yhtä ylivoimaisena plstevoittajana kuin resko-kin. V'Moraalinen : olympiavoittajamr me". Joksi Siljanderia on.kutsuttu ta-! saväkisen taisteltmsa Johdosta sarjansa olympiavoittajan Etelä-Afrikkalaisen Hunterlnkanssai osoitti olevan- , sa tämän sarjan paras eurooppalainen nyrkkeiUJä tänä vuoima. Hänen uransa Jatkuu vl^Iä pitkään. ' Todellinen yllätyspommi heitettiin suomalaistui taholta kehään raskaansarjan ottelun yhteydessä. Tässä sarjassa Ruotsia . edusti olympiakisojen hopeamitalimies Gunnar Nilsson, Jor ten öltUn varmoja heikäläisten voitos ta. 'Toisin' kuitenkin Icävi nuoren suomalaisen Teemu Kuuselan taltu taessa jrlivoimaisella esitykseill^ ruotsalaisen, Joka kolmannessa erässä oli melkein myyty mies: Kyyselä' o ainoastaan 21-vuotias Ja tämä otte oli, häneä ensimmäinen :]cansainväli-t^ n kamppailunsa.' lämä oli naaao - teltm loistava päätös, sillä sitten Gunnar Bäriundlnalkojen ei suomalainen raskaansarjan mies -ole''p^ maaottelukehästä voittajana.'Syystä toivotaatikin^::: K ^ OeeBeen manttelin perijää.' Loppuvaikutelmana on sanottava, että Joukkueemme esUntyl' edukseen paremmin kuin pitkiin aHcoihii^.^ ]£ai ken mahdollisuuden rajoissa olisi 6] lut vi^ttokin^Jos.TULr-mlehet ollslva Joukkuettainme; täydentäneet; i Suomalainen nyrkkeily-urheilu on nykyi sin reippaassa nousussai Skisma painissa Nitaikuin siellä "Amerikoissakin" tiedetään, toimii täällä Suomessa kaksi erillistä urheUuliittöä SVUL Ja TUL. Alkaisenuninhan näiden liittojen välillä ei ollut yhteistoimintaa, mutta vuoshia 1938-1939 saatiin solmituksi ns. yhteistoimintasopimukset, Joiden pohjalta molempien Uittojen; urheiU-Jat ovat kilpaiUeet yhteisesti J a sa maila tavaUa^ myöskin edustaneet massaiyyskuun ti|änneaifvlossa'Bano- WK'il«,»^^»Ä4»--Jf..»'u:-^j:iVi*-^-i£,, taui.jptt& paperin Ja MP^Puun.tup-taimiKsa kuin imyös meteäteoll^^ pUrl8sä^yleensä>, on tuotanto maUa kuin'' koskaan eimen.'* Mutt» kauppanuffkklnat ovaVla sa ja voivat pian muuHua ennen sotaa vallinnutta-taaoa huonommiksi.; Edel-leen Ja1|»^an: maataan maaotteluissa Ja olympiakisoissa. / Eräitten qrittan vuoksi Suomen Pai- ^dUitto^nol Jokin aika sitten irt painin yhteistoimintasopimuksen, viitaten liiaUlseen tuomaripeliin hieman aikaisemmin pidetyissä SM-kilpailuis-sa. Asiaa on koetettu täällä selvlteUä Ja Jokainen toivoo, että tämä tilanne pikaisesti saataisiin muuttumaan vielä paremmaksikin kuin mitä se aikaisemmin oli. Kaikkien painijain Ja myöskin muiden suomalaisten urhei- UJain vapaaksi urheilutetmlnnaksH»' kalsen urheUumuodon alalla. Jonlutervdset Suomen urheUuväki. lähettää tässäkin yhteydessä sydämelliset Jouluter-veisensä kaikille Amerikan suomalai-sUle. Tämä tervehdys on sitäkin läm-läikehtil nykyistä tilavampi Ja mukavampi asunto Ja että,hän saattaa arvella sen Jostakin löytyvän, i^ikkei muuten niin hirveän korkeata vuokraa vaietaan ; . ' . J o s olkelh tosissaan etsU, eiköhän se löytyisi Jostakin . . . AUeklrJoittonut on kuitenkin luopunut kalkista yrityksistä siinä suhteessa. Blllä tilavan Ja halpavuokraisen mukavan asunnon löytäminen pölsempi, :kun sUhen^sIsältyj^nrunsaar annos IdltelllsuuttaicaikUle heimoveljille Ja siskoiUe. Teiltä saamamme tuki vaikutti ratkaisevalla tavalla olym^ plakeräyksemihe onnistumiseen Ja osaUlstumiseemme kisoihin,'*OIympia-keräys tuotti kaikkiaan 63 milj. markkaa. Josta summasta sleUä:kerättihi 13 mllj. markkaa,Saavu^ tnnnuster-taan suurenmoiseksi Ja se on omiaan 0)H>ittainaan JokalseUe täällä Teidän alttiin halunne tukea kotimaatanne kaikesta; Siitä me ."kotlsuomataiset^' .olemme suuressa kUtoUisuuden velassa. ' » Tämän Joulun aikana voimme ajatella tulevia Helsingin olympiakisoja Ja toivoa niille menestystä valmistelu-valheessakin. ' Paihalnfa Jonloa Ja menestj^uellls-traUa vaotta toivottaa koko: Suomen kUtollinen orheiloväkl Amerlluin snomalalsUle! Uolevi Kemppainen. on - Sudburyssa yhtä toivotonta kuin ToTibtoasa j a miltei kaikigsa mulssa-kln Canadan kaupungfelsBa. Bt on Kesäkuun II pnä 1638 sattui nadossa ensimmäinen muistiin merkitty maanjäristys. kuin tavottelisi kuuta taivaalta. Sillä Canadassa tel vallitse enää asuntopula. Julistavat Canadan kUn-teimistöherrat. — Kalle Terä. "Näinollen «l^void»^ olettaa, ettt^ nyltyinen hintataso , Ja kysgmtä-nuutUdnat olisivat missään soh- «teessä pysyväldä... SUhen viUknt-: ^taa kotidsten'ja 'yhdysvaltalaisten .tUoustjeh väheneminen j » varsin'' bttbmattavostl me r e n t a kaluten markktnaln lämaanjtumlnen.** ' :Tämä voidaan havaita myös muissa teollisuuksissa Ja se^on Jo ilmeistä var-sinUn koneiden tuo&mnossai ^ ' 1 •: MeifkiUepantavaa on, että pemkkiirlt myöntävät nyt sen mitä ipe marxilaiset olemme Jo aikoja sitten osoittaneet olevan tulossa.^ Me olemme tehneet sen marxilaisen yhteiskuntatie-, teen ohjaamana. ^ Nyt todetaai^ yleensä, että canada-lalsten tuotteiden Europan markkinat; lamaantuvat dollarlkrUsin Ja varsina: kin Mar8ha!Uin Ja Abottin suunnitelmien kuristusotteiden vuoksi. Yhdysvaltalaiset matkkin^t lamaantuvat 1U-' katuotannon vuoksi, koska kysyntä ei ole UsääntynytostokyvyÄ puutteen takia; Kotoiset ^ m u k k ^ ihmisten ostolsyvyn laskemisen vuoksi. Ent9ellWnä Ja puutavarayhtiöiden vastaaW tuotantotaktiikän muu^ste kuvaavana oU Jo viime kesänä katkair^ |' sun keskeyttäminen; 1^ öt pyrkivät takaisin entisiin aikoUitai työkausien ; Järjestelyssä; turvautuen samaUa yhä: eneinmän koneeUisiin tuotantomenetelmiin. Johtuen näistä seikoista Ja myöskin siitä, että tänä syksynä oU erittäin suotuisat sääti sujui katkaisu nopeassa tahdissa. Katkaisu on nyt päättymässä suhteellisesti aikaisemmin kuiii viime vuonna. Kaikki ^merkit viitta-vat siihen, että työkausi päättyy a i kaisemmin V kuin edeUislnä y vuosina, ajotyötkin aUcavat:Ja läpäistään nopeassa tahdissa. Kaikki edeUämainlttu merkitsee sitä; että metsätyöläiset virtaavat a l - kalsemmirLkaupunkeihin Ja että työttömyyttä on Jo talven Ja kevätkauden aikana. tanut-vakavan^helkent^^m%n^1v hon m^lndesunio ii O n ^ . _ ^ _ ^ t^ölätsl«n;imio:kuulw^ varilllsetiTimakä^^ ^elälsten i m ^ d o i jobto..paUtaU^f' van Erank :q&illin^ johd^^^^^ lutt>kommunismitt>.^Vaattw^ epäonnistuivat siinä 'koskaXv Johto tuonUtsl^ senj^ paljasti seili deUise^ tarlEoltu$peiät. ^Tämä^yU^ JäsatoatuhattartaloudefUlsestVt Jäi^l tynyttä työläistä käsittävä ' työväen keskuisJtoJestö;8ei^pMt^i^<! vänä taistelun kämaalla^mQnopoI)^||'^^' tua työnanta^luokkaayastaän;on^ Eui selvän konnan rauhan p;u6lesta'ta«V^ft kopoUiitisissa kysymyksissä'Ja toipäg!^^ ' lun kannoin,työväen demokraattista^ f^ oikeuksien Ja' dintäson^sätljittäJni^C^ puolesta sisäpolUttisissa kysymyka^rf^T'^ Tämä aseime varmistui edeUem J^|ng^{| AFL:n Jo CIO:n yhdysva!lta]aise(|^d>| taantumuqyoimat %. uudistivat' •> sa^aygn^.:;^ hyökkäyksen Ja uhkasivat .voino-ii^a^H^f rankaisutoimenpIteiUä, elleL' iääim^^i^f lähdetä sotaan kommmtfsmla voätoai^t''^^ ms T l C : n Johtoja erikoisesti preslde^jt-^ tl Bengough vastasi sUhen JuUltaeitX^ (Lindberg) , N ' .^i Puhelin 944 < 80 Spruoe Avö., So. Poicuplne.,9nit^ 4% m Puutavaraparoonlt Ja mimt suurvoittajat kahmivat suurpääoman voimat tiukentavat. hyökkäystään työläisiä vastaan. Niiden yhteisenä edustajana kehitti kauppakamari avoimesti yleisen hyökkäyksen eri muodot, tarkoittaen hajoittaa työväentmlojäi-- Jestöt. Ensimmäi^nä hajoitukseri kohteena oli merimiesunlo Ja ^ nyt myönnetään seuraavana olevan met-sämiesimlo, kaivostyöläisten uniot jne. Punakatihun Uetsonta oU se keppi-hevonenpJoUa yritettiin saada aikaan sisäinen,taistelu työväenUikkeeseessä; EUnkustannusten nousun aiheuttama taistelu korkeampien palkkojen Ja par; rempien työ- Ja elinolojen puolesta JuUstettlin ^"kommunistiseksi toImin4 noksl*^; Stoistelu Järjestäniisoikeuden puolesta lelmattUnfkommunistiseksi". NäUlä kelnoUIa yritettiin saada osa työläisiä taistelemaan"kommunismla'^ vastaan Ja unohtamaan todelliset, työ- Ja elinsuhteita koskevat kysymykset. Tarkoitus oUisaadaheikominat vetäytymään sivuun Ja aiheuttaa siten uniovoimaln heikentyminen. aikana, Jolloin työnantajat hyökkäsivät työmaalla Ja yleisesti työläisiä vosteon; NäinoUen oU tämä hitleriläbeen mal- Uln Uetoottn Ulhottis: "kommnnlsmla vastaan" todeUisandessa tähdätty työ- UUsIä Ja yleensä työväen etuja vastaan. Merimiehet käsittävät tämän Jo seisoivat lujina Ja yhtenäisinä kaikki4 vefakeUyJä vastaan. Mutta porvariston aatteellisessa vanavedessä rypevien sosialidemokraattien Jöhfö ^öifieuKT eräissä suhteissa antautumisen. OIO: n uniolden canodalolsen keskuksen — Canadian Congress of Labor — ccf :- Iäinen Johto antautui Ja nostatti työnantajain haluaman 'icommunlstivas-telsen Itiifaotuksen äärimiUeen. Siten salUfctiin taantumuksen hyökätä S.C:n metsämiesjärjestön demokraattisten oikeuksien tuhoamiseksi, kaivostyöläisten unfon hajolttamlseksl Ontarl- VAPAASTI KO I ^ VARTEN Reumatismin ja NivaV/ Reumatisiriiniiakptuksille Jos ette ole i koskaan täyttäneet^ BOSSE TABS-lääkettä k i u s a l l l^ nivelreumatismin;^hertnotuldidnk<ig sen' Ja^tetunatlamln-pt^tuksiln * ^ nUn kokeUkaa sitä. jo. TXNJUS^ meidän kust4pnuk8ella? Sit&ova^i käyttäneet Jo tuhannet'Ihmiset yliOi 25 Vuoden ajan Canadassa -Ja Y M ddVySsVvfatllllootiRsSsfat.; ' ' VAPAASTI m TAMXN LEHDEN LUKUOnXE, w Me lähetämme mleUbyväUftfdUe täysikokoisen paketin suoraan kot|^ osoitteeUanne. ^ Käyttäkää 25 tob.^' lettiä vapaasti. Jos ette ole tyytyi., vainen tuloksUn, niin pyydämme lähettämään käyttämättömän osan. paketista meilTe takaisin se maksa teiUe mitään. XtttääJäbietn-täkö rahaa, ainoastaan nimexmeja^ osoitteenne:* . . ' . • ytff^ BOSSE PRODUCTS CO. \:f'. Dept B-SJ 27O8 FanveB Ave.^; V Chleaco48, l U . ^ j t ' ' "O^RJki Lähetetään meidän Canadan Väi^^ torista t^UlvapaastL'^ ' . ,V mm m Hi m mm% Harry: Ueniricksoniri MUISTOLLE ! KnoU Joalokvnn 27 ^vänä;1046. / On kulunut Jo kaksi vuotta, -^'J.- kun pois luotani Ulhdit. , Olet kulkenut kuoleman verhon^ taakse; Jonka läpi ei katseemme kanna., Se kaikUle meiUe on varjojen^ - maa, mistä kukaan ei tietoja antia. ^' IkäväUä kaivaten, l ; - i ; ^; Vaimosi Anna Hendxiekson Klrfcland Lak^ Onf,' m mm UUTUUS . . . Kirjallisuuden harrastajille Sirola-Opiston Oppilasltunnän; ^ JiiiJoisiimS V' Runsas kuvitus - 78 sivua Hinta $ 1 . 00 Sisältäen oppilaskunnan Ja opettajien kynäntuotteitä opiston tol-7 ' minnasta, pieniä kertomuksia, runoja Ja palcinoita. Hankkikaa Itsellenne tämä ajankohtainen kirjanen. .' TUatkaa osoitteella: ' .! ' V/;"T\'r^ Vapaus Ptiblishmg Company Ltd^fl Box 69 ••mm mmm • m m Mm mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 28, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-12-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481228 |
Description
Title | 1948-12-28-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m
«ttoa Ja iaa.
Ita Tastäaa
oton) penata.
m bIokkiia.'Sa.
Hän, Chur.
työtä kJm.
tflalsuuden;-
i»a sotilaaninen
avomlellsyydel.
fatusta naa«.
i k i n piireistä
ykisen mifeiipi,
,Bräät' lehdet
tkolehti "The
Ikon kuluttiia
i puheesta puo-i
ja vakuutti,
oUut sisältähyt
Iti totesi samal.
herättää syvää
kansoijsa". .
flut. joita ChUr.
ieen, herättivät
n hämmäistyitä
istipoliitiboissaL
•Bevan ja Shin-illaan
sanouhj:
lausunnosta; jö.
hingoUisekd ja
)llainen seepäi:
itenkaan eivät
irit^edes ajätel-sojan
tuomlti^e-kotoinisteri-
Be-ikuluttuaChur-iltämästä
veMn.
ispulieesta esitti
idenharjoittftja.
unaälla laUsiin.'
>li aivan saman.
In olijelma. Be-atimukset
kuin
^hienomnlaöa
i pysyttävä puu.;
la puolella.v-Sa..
Jli erittäin plU
sen: imperialisti
m, johon el si.
)ppa, vaan myös
rikka, Kaakkois*
ei näytä unob:
naapallon kolb-'
»Iestä häheijaä
lUäisen iiup^Hol
palauttamiseäc
CiiurchiU pvim
iskenään yhtey
Joista ensini'
ttän muodostai
l i , toisen enk
kansakunnat-^
n Yhdysvallat",
millft on ChuT'
sujori j a ainutr
dssa mainituissa
muodostava
isa liittävän tär-ja
yhdyssiteen.
Hänen ohiien sa-jällpen
"säkda
i n haluaisi ibrit-älleen
kohoavaa
i. Tämän pääs
i h ä n ehdottaa
)Uhtaan väkival-inen
tunnufcsen-lan
väkii^Uan
kaikki tietävät,
dltä luokalta, Jo-
;uu juuri voimaa,
amerikkalaiseen
että Churchillin^
juuxi Amerikkiä
le sattuma; 'Jo
i 1946 Churchin;
leen presidentti:
isa. Tästä pu-lais-
amerikkalai'
sivxiUa)
tse vapauttaneet
oi, etta sen .VUO"
paasta Kreikasta
Mutta se erehtyi/
i että he olisivat'
, ryhtyivät Jär-islsteja,
jotJcaoll-sanssa
yhteistöin;
tansa el halunnut
ä siksi syttyi taisit
voimat yhdessä
iön kanssa osal-taaiL
cuu yhä edelleen.
Bttä jos KreJba
olisi sissejä vas-»
isi aikoja pafitty-n.
EAM-järJestö
sti fasistien «nle-
Kreikkaa, niutt»
jnaa jäsentä tais-lnantamättoffl
«ti;
»nemmlstö on sen.
toivat Krcikaisa,;!
kaduilla kantaen
päitä amerittft-,
n nähden, vanki'
niä tuhansia fl»-
yy nälässä, nwlt».
n tyypilUn^
miierialisnil
In sen mortow°
sojen vapaustals-seittL
Karsanyk-tteikän^
Ja K"**^
jriaasa kitoni>k'rj
rigtoria*o»'iJS |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-12-28-03