1950-12-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
$im 2 Lauantaina, joultik. 9 p. — Saturday, Dee. 9 Otsan OI ^PbäaOi CaxtäOlaj^ N07,'6tb. 1917. Antbott^ S dajss znaO Iqr tbe Färt DeiMtrbnentf Ottatjfa.'^ Pdtt' Stbed thrlce weeklFr^tt>ftdayB, and 83tiinlaj»Jv ?0PattB _ cotDjKuqrsra^ at iito-Ka i^Slaf SI., W, Sadlmt7r Ont., Canada. IC^lumes: BqsUxess QCfl^ 4-42S4L Edieorfal Office 4-4265,' Ifiutäeet s ; fBttlttL Editor W:'Ek}iaa' l^Gs^^ addnesft Bor 6% Isodboiy/ QicttaxitK AdvertlsiBg zates upon applJcatlon. TkaxislatloB Iree of chatge. 3 ^ - TILAUSHINNAN Canadasea: 1'VIE.0XKI| ThdFBTaDoIssa: 1 vk. 7.00 ^ ^ Sucnicssa; 1 vk. 7.50 6 kk- 4 55 t I <ECuten lehtenjmietiullisosastolla kerrotaan, Sudburynijat^okoiilujen ro#tei'l(aik|(i opettajat ovat joutuneet turvaaturoaan^JoukkoniUtaisen 1 etKJiakemuksen esii^miseen, saadakseen valituksensa kuulluksi palk-ptarantamisen siAteen. ^ JEr<Aakemuk^nsa on jättänyt 47 teknillisen koulun ja 15 High- «](0u!uD opettajaa, yhteensä 62 opettajaa ja vain seitsemän opettajaa ^'V'*tSiiän mennessä on kouluhallinto kieltäytynyt hyväksymästä näi- ^{l^n^ opettajain erohakemuksia, mutta ilmeistä kuitenkin on, että ^ l i ^ M ^ a i s e t vastustavat näiden opettajien oikeutettuja vaatimuksia, -||kj^tt^ät ratkaista tysyinyksenpakkotuomiolautakunnan epädemo- * fs|3attis0jla päätöksellä. „ ' Mutta jo3 tutustutaan vähänkin yksityiskohtaisemmin näiden opet-valituksiin niin silloin on selvää, että heidän vaatimuksensa I OV*t sek^ ko;htuuUia?t että o&eutetut. Opettajat vaativat aiinpalk- ? Idtaksojen korottamista $2,406--$3,obo vuode-ssa ja sitä, että kor- ^kdn palkka korotettaisiin $4,10O--$5,4W * ^Uliini o,tctaan huomioon nykyiset pilviä hipovat hinnat, jolloin dol- Vfattaupe ei «pää vastaa kuM^ edellistä viittäkymnientä "$(ittiä> niin tällöin nähdään, että opettojaimme palkat oy^^^ ^lapSttömät. Verrataanpa näitä opettajain palkkoja j a heidän vaati- »tiluksiaan esimerkiksi kaivosipiiesten palkkoihin. Nyt voimassa ole- * van (yöehtosqpbmAsen mukaan nikkelikaivokseen työhön imenevä * t^l& sai heti pajkaks^n iltavuorolla (päiyävqorplla vähän vähem- *^pm&n}Si yövMorolla eneipmän) $57J64 eli $2,997.29 vuodess ^ AmmatUt^itoisen nikkelinkaivajan palkka (iltavuorolla) on $60.52 ««viifeossa, eli $3,147.04 vuodessa. ' /-VofdaäR tietysti sanoa, että raskaassa kaivostyössä olevat iniehet ^kuluttavatkin enemmän kuin opettajat. Mutta toiselta puolen on * crikcudenmukaisuuden nimissä todettava, et^i opettajain kouluutu|5- ^-seen tarvitaan enemmäp vaToja ja opettajat joutuvat "asemansa" - vuoksi — mitä yleisesti heU odotetaan — kuluttamaan huormatta\nä .,-lgttffimia moneen sellaisen Mhyväntek^yäisj^starkpiluk^een^ iptetä ruumiillisen työp tekijä joteflkin pelastuu. -Sitäpaitsj on muistettava että nikkeliteoUisuuden työläiset eiyä^t ole enää lainkaan t^yv^isi^ palkkaoloihinsa. Alinomaan kohoavien hintpjeii vuoksi nikkeliteolhsuudkh tyiiläiset ovat esittäfieetpiyösyh^^^^^^^ vaatimuksen paHtkojens^korotUipiseksi. / Ii Yiräolevat tilastot (KOiJtayatkiis tosiseikan, että J jatkokoulujen opiettaj^n palkkavaatimukset ovat sekä kohtuulliset Ijettä oikeutetut. Opettajille pitäisi maksaa sellainen palkka, että ' <j|«ttajiksi voidaan saada ja pitää parhaita msihdollisJa opettajavöi- - J ^ muistaa sppii^ että np^^ sukupolvi kär.sii siitä, jos yrite-p^ kopäätiiksilfe pitää opettajain pal^^^^^ joissakin "äkkijyrkkien" piireissä on "moitittu'' opettajia siitä, kun h» «sittiyät yhteisen er^hakemuksjensa vaatimustensa tunnetuksi teke- JlSseksi. Luonpöilisesti pH^ yht(?iskunnan yjeisetujen k^^alta parempi jos ppettajilla olisi tukenaah sellainen voimakas * 'jrioitnintakykyinen järjgsiö kuin on esim. Minj?-MiU upio, n^jJiä * valvoo kaivosmiesten etuja, 'Mutta tämän kaupungin yaljkpkaulus- ^ tyiHäisUlä, opettajilla, kauppa-apulaisilla jne ei valitettavasti ole täHaista järjestyi|yttä selkänojaa. Heidän taistelunsa elinoikeuksien-l-^ i^uo^iesta saa vielä'siis joukkotoiminnassakin yksilöllisen luonteen. " K y s y r t y s c i olekaan toiminnan "muodosta" vaan siitä, ovatko jatko-kdulujen opettajat oikeutetut saamaan vaatimansa palkankorotukset —' ja tässä sufiteessä nämä opettajat ovat ehdottomasti oikeassa. « tfygväeuliikkeen velvollisuus ön tukea näiden opettajain oikeutettuja "vaatimuksia. oOo —:— Muuten vain taivastelua 'Run "muuten vajai porväH"', jolla in.toilustaan hupUmatta ei ele '-paljoa muuta^uin pari käsiä ja kulunut housupari. kuten meillii ^"Iffitlillakin, ärhentelee kiihkeämmin sodan ja nimenomaan atomiso^dan J piralesta kuin itse sotakapitah'sti, niip sitä voidaan pitää jon)iin^laisena » maailmaöennätyksenä henkisen tylsyyden alalla. * v^Mutta tällaisiakin "ihmeitä" tapEthtuu täällä ihnieitten maailmassa. S iSfejlllä on edessäntnje "muuten vain porvariien'- toimittama torpnto- X lainefi Vapaa Sana, jonka tiistaisessa nuftierossa intoillaan kovalla 5' ^Aatoksella atomisodan aloittamisen hyväksi. ^ Amerikkalaisia inter- I vehtiojoukkoja on säästettävä jä kiinalaisia tuhottava joukkomitassa *^£tOnlipommin avulla, sillä sotaa ei käydä "silkkihansikkaat kädessä", ~4iffista^ n^inittu "muuten vain porv'arien''lehti. * Pdyc^lämme on myös suurpääqman sydämestä tulleita mielipide- » lausuntoja tästä asiasta. Eräs huomaavainen lukijamme antoi meille l W ^ Street Journalista saksitettuja leikkeleitä. Wall Street Journalin ! JHyjgitynraflli Ray Crolcy on sivumennen sanoen ollut yhdeksän vuot- J ta Kaukoidässä toisen maailmansodan aikana ja jälkeen sekä yhdys- * valtalaisen armeijan palveluksessa. Hän varoittaa otsikossaan, että »"Ä^fton miehet" ovat voimakkaita, eitä Kiinan Kansantasavallan ar-s meijan aliupseerit ovat hyviä, ja että upseerit ovat kyvykkäitä ja t lliptettfivia. Hän sanoo, että Kiinalla on paljon niitä aseita, mitä * ^^dysVallat Tähetti Cbiang Kai-shekille. ja että Kiinassa tuotetaan- * k i l i hyviä aseita. Kaiken tämän perustsella \Vall Street Journal ""S^noo: "Jos Yfidysvaltain ja Kiinan välille syttyisi täysimittainen «^^ta, Mao voi vallata Irido-Kiinan, Siamin, Burman ja Malakan, missä meUlä ei qle sotavoimia ja ehkä työntää ensimmäiseksi amerikkalaiset meteen Koreasta . . . " Tällaisen mahdollisuirden edessä Wall Street Journal näkee vaaran, että Britannia, Ranska ja Intia Tähtevät pois hukkuvasta laivasta ja y jättivät Yhdysvallat yksinään atomisotaansa käymään. Siksi tämä ^ sotaisen suurpääoman lehti katsoi tarpeelliseksi, että "VTidysvaltain f hallituksen täytyy manööverata ja vetää vastahakoiset "liiltolaisensa" * a ^ l askeleelta sotaan. Tässä yhteydessä esitetään kaksi "askelta". »"^ISiKimmäiseksi ehdotetaan "tuniiusteluaikaa" 'mikä saattaa J kestää viikon tai enenfmän (ja) jolloin me menettelemme varovaisesti ; Imaisen iKiiqan kanssa . . ." H Edelleen tänä "tunnusteluaikana" Yhdysvaltain valtiosihteeri "tun- •i «vetelee varovaisesti" kuinka pitkälle Britannia, Ranska, Intia ja muut liittolaiset ovat valmiit menemään sodan tiellä ja jos ilmenee vieläkin t |iorj[pnFtaa ''sitten tulee sarja väällä äänellä pidettäxTiä myjntipuheita » XtOt^toos^, Parisissa, Washingtonissa ja muissa tärkeimmissä pää- ; k^unjgeissa." * ;^Kaiken tämän ajan kehitetään "lujaa politiikkaa" Kiinan suhteen. ^ Nostatetaan vaatimukida, että "meidän (Yhdysvaltain) täytyy pom- ? mittaa (Mantshuriaa vaikka ei saataisikaan sille Y K : n suostumusta" ^ Muttfi Journal huomauttaa kuitenkin, ettei tämä ole vielä •Nirallinen *.<:.kant^ jfi varoittaa uudelleen, että sille tielle ei kannata kiirehtiä, sillä se saattaa olla perikadon tie .\merikan imperialismille. Kuten ylläolevasta näkyy, "muuten vain por\'arien" torontolainen p t a muut isa^m^t . . . KOREA KOT^ALAI- 6ai£'jrÄ AASI4 AASIAiAISIfLE "M^ä nxe' v o t a t t B c ' r ^ ' i e l i ^ ? 'kysyy Winjjipeg Free Press Weekly ot-sjkoesean. Jonka a l l a tarinoidaan mm. seuraavaa: "Äkkiä viäne yillEoUa ma00naa yavistuntti Iporea^a tuBeet u u t i ^ t . . . Vihollisen voimat oU 1^ hennet^ 6 0 / ^ m i ^ e e n , . . Ratkaisu näytti loahdplllselti ikiD^ nan kanssa. 3|iacArt^iv liipeöi s i i r t ^ mään söta{otddK>jaan ädCantsBuxian rajaa ko&ti puhdlstaaksm» pohjoiset mäet. Sitten, yön Iculuessa, kiinalais-laumat ilmaantuivat inKcn etenevien Joäkkojen taakse. Missä ennen o l i 69.000 miestä oli nyt 2C0.(XK> niiestä. Tämä ansa tyrmistytti maailmaa jo-, ka'oli toivonut hiljaisempia aikoja ... Näyttää .sUtd ett* a<taoArthurin tiedustelijat (vakoilijat, kansan kielellä) olivat tehne^ suuren virheen . . 1" "El" KAAPANNUT FORMOSAA, "EI" POMMITTANUT IHANTSHU-BtAA ^EIKÄ" MITÄÄN! • . Jokatapauksessa on kiistatonta, että kOTrmunistinen Kiliiä oh syyl-. llstynyt iiyökk&ykseen. Heille (kiina-, laisille) sariottiiB kerta toisensa Jälr keen. että ÄJahtshurlän räjaa fcutmlöi-tetäan (piommittamallä "vain" ko-reiijpuoleista i ^ t ä s l U a s t a r— V a - paiis), että kiinalaisten lallCslsta intresseistä huolehditaan Koreassa, ja että Yhdysvallat ei' voi' ottaa sctafuki-asemla tai muita etulsmiksia itselleen sieltä' (Koreasta), Näistä va-fcuutteruista välittämättä, ja huoU-öiatta sUta vaikka Y K : n Joukot eivät tehneet minkäänlaista }iy5kkäystä I^iinan alueella ('paitsi sen pttä amerikkalaiset kaappasivat Pormosan, lentelivät Mantshuria93a Ja pommittivat kiinalaisia — Vapaus) he aloittivat ankaarn hyökkäyksen kenraali MaoArthurln joukkoja vastaan. Tämä oli peittelemätön, liäpeämätön j a anteeksiantamaton hyökkäys . . , E i ole muuta mahdollisuutta k i i in vastäaii-ottaa uhkaus pitäen aina mielessä , . e t t ä Aasian juiok^ tyjä joiikkbjä ei saada Eiiioopän puolustukseen . . . r— Globe and M a l i . UUSIA TERMEJÄ, SILLA T^Ti^twfJi^ S A N O J A ". Korean koUiisrinitam^ — Yhdysvaltain' ' erisiminä^^^ m^inidiyisip-nan' komentaja, iremaalinmjuri : Ö. Smitji sanoi täMäii, että' hänen nahkaiiikkaiisä, jotka ijynnistäyätete-lää' kohti konuritirdstien pilritykses- !;ä, eivät peräaiiiiy. "Helvettiin pearääntyminen", hän huiiäahiti.' "Mehyök^^ nyt eri stfuiitaän " — XJPi^, vuutistietö,,; jdu- BOLSHEVISTISTA SORTOA JA vlisiiMAiPAubEN "RiistbA . . . Oikealla näkyy turvallisuustoi-aicnpiteitä. • liujät parrura!kenn6)mat t%evät"'r (käiy^^ : luhistliMs^^^^ mahdottomaksi j a kiaivosöhnettomiui-iki' ovat. f uiitemättiÄiu ' — Neii^^ds-tijliitoh kalyosmlesteri elämää "fcuvaa-vasta IJSällm tiedonaritbbuiletinista. OUCELV .VIUTTA PIPLOMAAT-TE^ A VOIDAAN AUTTAA RAUHAN i r b » ! I N N A M I A ' . . . Toivottavasti yleinen iriaailraan- S9dan alkaminen onriis.tutaan estämään dir'^maäiitfctd tietä. Se'on nyt ainoa mahdollinen tie. — Canadan Uutiset. • yieismaailmalliiieii" Trumanin atoitiipomffliulik mm •yhdysivaltalainen. sodanlietsoja, Trumanin pakko^ottokonelston i>ääl-viime yukolla. Torontossa, kaksi a^i^. IPnsUcsif l^i^io-otto on ainoajfeinp sääi^ sella!set"arm£»jä nUEäYadys-valjatr iati^Säk i^h^^^afs^asa, Ti^- dis.tui, 'n|w?riMX' c^iaclg^sijnj>.r- ^^oi-seteiä^ ä'foiyp*c'n' i^^^ VJ^^^ van' maaifj&an' sbÖKutni^^ ses^'!hsrraÄTO^^ Juntta. :^epijeyn |^ahuessa nousi aiheettomasti provosoinut K i i n a a. "Kenraali'-Ohiank: Kiai-shefeilla- « i ol&^^äino||a^a^ £|£raoga£sa. Hän on'kunniaiisa inenettänyt' mies. - T . ' 7 ^ ; iffljoö 'fräjpaatä fl^^ £urO(^)25S3f BCh sodah|iijisbnfa-'ä^ tar&täa fe^|änlia|a inj^ta"Itie^ ^4- hinfien''Samo^ . v''' K o t i ^ ' ' ' ' ^ i s a , ' J o t a auttavat' klfJ%iaisei''2kap o^%jr verttmöi' mitä^ ranskW^Ket^ Ja"'er^lan-, teryenttejä yuöiim " "' ' ' • C^Ium^ila vöröa CoriK)ratib-n i h ' ' ' ifeiriroi^n'pä^ie^^ f Smith sanoi Lontoossa pltämäissäön radiopuheessa viime sunnuntailla' m. m. seuraavaa: . - "Pääministeri Attlee tulee Yhdysvaltoihin vastustaakseen miltei vaikka millä hinnalla sotaa K i i n a a vastaan/ • ^ "Eurooppa ei ole vakuuttimut siitä, että öjkeUs on nieldäh piiolellamme. ÄTonet katsovat, että MacÄrthur on tuomtttro fiiÖ^ ki||*itus}^i^ne|^ New Yorh. — Täällä saatujen tietojen mukaan on TVuminiii ohjeita seuraten 20 v. kiirittisvankeuteen tuomitun neLkeri-luutnaritih, L'e:n A. Gilbertin, asla nostattanut' laajan protestikampanjan. Gilbert _ tiioinlt- :iin "väärästä Johdosta" tulen alai-suude. ss.i Koreassa. Valkoisten muodostamassa sotaoikeudessa Koreansa, ei tällä nuorella neekeriupEeerilla ollut vapaata mahdollisuutta tekojensa esittämiseen. Hänst tuomlttiiri ensin kuclemaan, mutta maanlaajuinen protestiliike sai aikaan sen. etta'tuomio muutettiin. Kansaillnen ' väirilUsten' ihniisten puolustusliitto j a siviiiiöikeuksien puo-lustusjärjestö ovat ylityneet kampanj a a n dflbertin vapauttamisen puoles-ta; '^'^xmi^sxif^ ^ ä säJftöistä ma:&^- m m t i ^ jäffiem kiii ]3Sum|m t e - aioaxdpiöi^^ KH-M ä n r ' ' ' t a i b^ vät" heti' 'projfestSö^ BjahdEäi tiinnln^^i^ allä%fbit|i i^aBäk ^f&af Yksi •. y i s i m p ^ n " ^isnW^^ ' aÖ^drjol-ti^ elftäÄn V ^ J i ^ ^ ^ p o s i - iioltylittan.a^^ llöeiiilie ' J ]^4S ranskalainen poliittinen johtaja'sanoi Plevinin' hallituksen Ität-s o 7 ^ , ettäi ^ 2|^cAxtbD^^ iiy^ikäys K i i n a n rajäÖe~kioitettiin tarkoituksella mitätöidä 'Britannian j a Hanskan Kifitan Kansantasavallan välillä olleet 'neuvottelut raja3£y^- 'Lester'^ B . ^ ^ ^ i s o n a^ tehtiin / s^iväk^l^ 'että SfcV jiäiitrentin hallitus ei pidä järkevänä julkisesti kamaattaa kenraali MacArthurin äja"-^>nÖiony ^tr^iMiatiävansa een Jä^tä I&ettrdmaB^ljro lk>iitoi&i •ftmes sanoi: "Vaitiolon a i ka pn mennyt." Manchester Guardian ,sanoi: ' k e n raali MacArthurin d^e^Säys oli järjetön tekö,* viriie'mikä'?uötti diih muuden." The New Statesman and Nation s a - : noi: "MacArtliur bn vaiihk uM», j o ka ilmeisesti näkee itsensä nylgraSsaisen^ Napoleonin it»UUa'' Jä''viaa;ti hlUieii slvu^tttamlstaan. • UUSIA H Y t i C K Ä Y I C S Il Mosliova. — Izvestla sanoi tiistaina efeuslTOn'toimltuskirjoitufcessaa tä iaresidentti THunari korean tilatn-teen fcustähnukseftä ''laajentaa Jiyöjb-käykslä .uusiin toivottömliii Impieriap, listisilii seikkailuihin" •Izvestiaii' toimituskirjoituksessa sanotaan, mni: " K a i k k i , -joita ei keiijotekoisen . sötämieliaTan/.avuto sokaistu, Vietävät ja" näkevät,".et^ Ahierikän asievöimat hyffidcäsivät Ko-; rean alueella, että amerikkaUiset 'iii^ mavohriat 'pömanittävat raä'a^I rajjj. hallisla kaupuriieja j a kjrjiä,. ja'-(^Vtäi Amerikan laivasto pommlttaia Korea^ satamia ja kalastajakyliä. • "Ainoastaan että alueelle saa), pidelä amerikkalaisten .isc.tayo|- mlen hallussa . " ; ' "• " T u n t u u siltä ettei Kiina" saisi puprr, lustaa omia rajojaan % i k k a " Amer&T 'ka on toista kui^autta Isännpij^ : k l l n a n näapiutoiaässa kuvasti loukaten k i i n a a r^JöJä Samalla fcuh se on jvalmlstaiiÄ'dto^g ;Kai-shekln sotaJouÄoyavMM^ hy^kMy^een iECUnäa vastaan"' Tnimanln ipiiheet ram^hasta ovat vain "tuhkan helttftoMstä. Onnisten sUiiiil^e". • jö^tä j Jypidaan^ iaäjei^^ Mökkäystä Ka»a6iäis^ä/5'arl6^ izvfes- Moskpypn räBipasema,.laaJalsi^ tä- -1 maakunnassa 1950 Regina. —Maakunnan luonnonrikkauksien ministeri &. H . Brockelbank on ilmoittanut, että tämän vuoden a i kana on käjtetty tai käytetään kaikkiaan seitsemän miljoonaa dollaria ölj>^ et^tään Saskatchevanin maakunnassa. Sitä varten pn aimethi kaikkiaan noin 250 Iiipaa, jotka kä-slttäy- äi j)caikklaan noin 33 miljoonaa eekkeriä, jotka ovat hoin 38 eri JTI-tyksen tutkittavina. TSmän lisäksi p l - äetjiän noin 12 miljoonaa eekkeriä lä Äiaakunnäh hallussa öjjili etsintää varten, öljyn etshitää suoritetaan mj-öskin " yksityisten omistamilla malUa. jotka käsittävät kaikkiaan n . 24 miljoonaa eekkeriä. " läbellä Albertdssa saatu 4 paikasfa ^ Rarons. Alta. — Jospa antaisin tästä nykyisin kuuluisaksi' tulleesta öl-^ .jyalueesta tietoja. Täällä tuli nolri kolme viikkoa sitten paljon öljyä k a l vosta, jota cU porattu y l i kaksi kuukautta. Se puhkesi äkkiä j a cdottä-mattomasti ja pUhalsi paljon öljyä myöskin maan piimälle. Se o l i neljä öljykaivo lioin 14 mallin laajuisella ä-lueella täällä. Jokaisesta bn tulJut pailjon öljyä, mutta ne on suljettu pian sen jälkeen kun on todettu niistä saatavan ruäsäastl öljyä — en tjedä minkä tähden. Toivotaan että tämä viimeisin pidettäisiin käynnissä koska se cn lähellä rautatietä jä älvän fiä-rons- nlmisen pikkukylän l'ahellä. K ^ l - lä siitä on jo .varmaankin paljon p u huttu radiossa riiitm'paljon se tulee tuottamaan öljyä/ Osakkeitakin myydään'kaivon omistavaan ylitiööh.'Jotkut voivat" ansaita iiuikeita summia häissä osakekaupoissa T:un taas tolsst saattavat'jäädä nuolemaan näippiääh. Se öljykaivo ahtaa "komea h tiäim iitalsin kim mehee Barbnsiln. Eräs tämän seudun ' vanhimmista asukkaista kuoli Calgaryn lähellä s i jaitsevassa parantolassa — nimittäin Iisakki Lantto. Hän oli ollut tällä seudulla noin 35 vuoden ajan ja oli kuollessaan miltei 91 vuodenaikainen. Vainaja oU-syntynyt Haaparannassa Ruotsin. puQlella. eikä hänellä liene siukulaisia täällä. ' Eräs toinen tämän seudun vanhimmista asukkaista, mrs,.T!apani "Biys.- kilä, on kovin vaikeasti sairajina' Lethbridgen sairaalassa. Hän oli kaatunut kotona, jonka Johdosta oli j o i -. takin luita mennyt poikki. Saattaa kestää^ pitkän aikaa ennenkuin hän; pääsee pois sairaalasta sillä hän ön jo 89 \-uoden lk'äinen. Toivon hänen pääsevän vielä terveenä kotiin. •talvikin näyttää taas täpiojaan näillä malh. Tuli jo vähän liinta j a lämpömittarikin näyttää Jo taas lämpöti- Taa alapuolella ncllän'. Toivonmie,' että ei tulisi niin kyhnlä säitä kuki viime talvena. Siinähän onkin'kerrottavat täUä eiää.' — ' k u i k m r i . • 5;i5seh ' f f j ^ ^ j ^ ^ n i n n i n ^ | ^ ö j ^^ nofftättäriui-* * - u i i 5 ^ '• sptcä^ysterian hyökkäyksen Y l i ^ s v a l t a i n 4 i a U i i ^ - vls^ä^p^f^ä.;^"^*'-"-;"^^ "Ori "selviä," ^ttei k t ^ a n i^skb nyt TVumaniin^siEm" 1^ itojenrajbjen-öi^^^ kaan, plebetijsta vajk^d^^ r ö töstä kbfäiaimen ^ i^^^ kälsemiseksl.*' ' A ' '. • ' KirJällisuusleiJden poliittiheh kbmi-ai& taattäri saiibf reäh tapahttfoiät ''övat^^^^^^^ Atlantin paktili ftataria' petusteftä^'. Tämä ilmenee" parhiiteti. siltä,' ksin Britaimian pääministeri dement A t t lee kiirehti Washingtoniln "rakoja pa%kaamään". Edelleen fcäanä k O J ^ noi, että tAtiantin päkti ','rakoilee k a i kista liitoksistaan — Britannian, Ranskan j a muiden valtojen kllrehti-csisä" julistäihääh , erimielisyyttään presidentti "lYuinariln kapssä". • ' " :^än isanoo Amerikan dipipmaättisen k r i i s l i i johtuvan siitä tosiseikasta, k un •^TVuman ja ' DxiHes kuten heidän edeltäjänsäkin, jättävät huomioonottamatta ^maailmassa kehittyvien voi-inien todelliset staiteet";'.' ' hyökkäystä Kiinan rajalle, f ä f l i i i - manih pahamaineista atomipommi-uhkausta. ;-"'•";• Minä kirjoitan tätä ennen kiim Attlee--Trumanin koriferehöin pää-t<& siä on julkaistii, mutina kaikesta huolimatta mihusfa tuntuu, että ang-to- amerikkala isterf sbtablöekin tajtyy hUomiblda lisääntyvä vastarinta sota-suunnitdinien siditeen. . ' ^ ^iio]|ima siitä mitä heidän kon-ferehiäinsa'Jull^ sanotaan, yksi" seikka, on selvä: Meidän cänadaj!alsteh -Itäytyy 'pkaa huomi- O m l a ^ : n ^ kesällisen Johtajan T im k u c k i h vetoomus,' painostaaksemme entistä voimakka^imiih hällitustänP-me t p i m i m a a n r a ^ ^ puolesta Koreansa j a sodan eäskäiäemiseksl K l i h aa vastaan. Tämä -vaatii paljon vpiinak-kaampäa t o i i h i n t a ä ^ hyväksi^ että 6t. Laurentin hallitus tunhxistaa k i i nan ikShsäntasavaJlan Jj^^VcKiMeti Jä r^tyy •tukoTiaah'seh hyväksymistä Y K : n Jäsenyyteen. "' ' Se' kaUhrti^'' indnkä Tromanin ilkeä uhSaii^"'' ätoäUpönMin 'käyttämiseksi Kiinassa aiheutti — se kauhistutti kä&kia 'cahadälafeia — jbiitaä "eteenpäin raTihan'•hyväksi suoritettavassa ^jtouami^^ :'• DP-miehiä Jhetsätöiaim Port ArthuÄ ^iiäiille Port Arthmr.iOnt. — Vähiutään 650 DP-irilestä» tuotetaan näillö tienoin parpopasta metfiäti^^^ ja pa-peri-"" ya piiUmaSsatäi(t TOltltävät, että l a j j pn enfem^^' typvpimäa' tar-y l t i a i s i in - papecipuukäihpM^^ länsi- .(iintairtösJsa. '''' Tähän mennessä ilmoitetaan tästä 650 fflibhen nää saapuneen hpiri iiubleit' 'ja Ibppitij^h arvellaan ^aapii-väii' EMälloil^a. koska nämä nilehet bvät 'etUpääs^.pe'rii^ellistä väkeä ja k b ^ '• heidah' otaksutaan asettuvan pääasiassa.J^ArtKiffllh", öäbtätäan kttupur^ih väkiluvun kasvavan sen Jöhdöstä^huomattavälla" tavalla. palleat vqoden 48 tasoa suopana Montreal. — Rivljäsenlstön painos tuksen pakoittamina ovat United Steeiworkers " pf American ylimmät johtajat hyyäk§yheet hetikoht^isen Kalervo Ketola Bu^uu DoiL-laaliUa iLOTonto, PjiV — Kalervo Ketola,' jfo^a edusti Canadan snomaläjr sia äskeisessä ItophOTpMilnslajien T o i s i a MaailmaiikmgT Warsovass3 j a o s t j ^ t n i myöskin I>eznoknxattisen Nnoiiscn Maail-manliifcn Neuvoston konferenssiin 'firieniss^ pnbmi Don-haalilla To-joiUakumi 13 päiranä keäb^S Ulalsi. Taikaa kmilemaan edustajanne henkUä&ohlaisia terveisiä tästä siäiuia^^kä^^inväi^^ hubml-ken tärkeimmän ky^rmyksen, ran-iiansanpmah ohella oh Kalervolla epäUemaita ytMnsäluh mielenlsäih-ioista fcerrottäyaä setb^^afliirikkaal-ta matkaltaan Euroopan eri maissa. Siinä, sivussa saamme ehkä kunlla terveiset 5aome5'täkin. — g. 7> "Emine vahinkoita teitä' muftä pämukaa i>pis SeouL — "Emme vahinkoita teitä, mutta painukaa pois tältä niemimaalta", sanoivat kiinalaiset vapaaehtoiset neljälle englantilaiselle. Muutaxnia maileja Pyongyangista IJchjoisaen päin, englantilaisten am-ipusvaimu oli tarttunut kiinni ja sitä irrolttaessaan iiuomasivat he olevansa kihaalatsten ympäröimiä. Kiinalaiset auttoivat englantilaiset lilljkeelle ja laskivat heidät msnem'ään edelläker-rotim toivomuksen kanssa. r-SITÄ: Mies juc&si taloon suuren haukkuvan ^kouran seuraamana:' puilla häntä Vvastaanottamasa' talon .isäntä, joka huomautti,ä tyheeilerinleiiene: — m t ^ t t n m a vanhaa totmrita^ei .tei h 3 i i k k w a ikbira puie2 -"j^; :| — Kyllähän minä sen t u n n ^ ' j ^ ' ta epäilen:ettei'tuo.koira tmx»U, • . FEUIEDtJLD • ' • v-^'»- Rouva: ' N y t minä olen peri jaisesti vässmyt sinim pas ^ (plruh piittaus). kyyditse m i n ^ ^ malle. h i i n muutan kotiin äidin Julb s e " ' " "J^^ Mies: "MelellSm, minä vain : . yhden pasianssin.^illä aikaa kui^ pakkaat tavarasi." Neiti: Tuo PUip alkaa väsytti minut! Teinen n s i t i : — Oma on syysi. Mik^ •juokset hänen perässään. AJ^B^OJEN JUTl^^^ Hollywoodin filmitpjti oli ollut kertaa haimisissa j a ' ka,ikki rtisi moa oU Jättänyt hänet. iiytoU ki»:. roksessaikuudes. Tämä kuudes iysyi, "Mutta nimä olen kuullut ilkeiti juttuja sinusta, mitä siihen sanot?"' •'Ei kannata surra, ne ovat vain «a! tisten akkojen jiittuja." ' •V*. . * * ' - • •' — Miksi kasvatat hein pitkää tuk-kaa? — E n minä sitä kasvata, se kasva* omia aikojaan. METROPOLinTA NIKOLAIN PUHI le. TerästeöUiätti(den palkat ovat läa-hanrieet kiu^tö perässä "muiden teollisuuksien palkkoihin verrattuna. •Te^äiuhiQn joiitäjät' öyä valh puu-haiiieet "hihtäkontrollin' kanssa paiköjen asen^i0 ' Neijäkohtaisessa ohjelmassa, joka hyyäksyttiih' fceräamlbh ohjelmakcmi-teari kpkbUksessä Montrealissa, ttfde-täah teJräsijyöääfeCsn palkkojen jäävän jÖapupIellelseÄr^^ä he olivat vuöhha 1Ö48.' 'MÖiäs^jtapauk^i^ oVat palkat tässä oillsuiidessa Cähadan peruste-immät kuin möhis-, sä toisen Iu^n'^eollisuUksissä. Veaäjän Orthodoxisen (oikeaoppisen) kirkon piislian Toisessa Rauhankongre:sissa pitämästä p u heesta. Minä en puhu teille vain suursn neuvostoisänmaamme rauhaa rakais-tavan kansan nimessä, mutta myöskin "Venäjän Orthcdoxisen kirkon ja: Itseni puolesta. Minä puhim täysin tiätoise-na vastuunalaisuudestani jumalan edessä. Venäjän prthpdoxisen kirkon j a historian edessä, 'jokaisesta lausumastani sanasta. Tästä syystä minä toivoisin sancyjeni kuuluvan kaikille, kaikille, jotka katsovat kuuluvansa. kristityihln, ei vain sanoissa mutta myöskin elämässään. Kristillisen k i r kon periaatteidsn yäsymättömähä puolustajaim eallhtynjt Örtiicjcnen kirkko" pitää rauhantyötä yhtenä e n simmäisena tshtäyänään. Patriarlika Alexisln siiun kautta se cn tuominnut kalkld' hyökkäykset ja kehoitta-nut kaikkia kahhattäjlaari allekirjoittamaan Tukholmin vetoomuksen. Se bn'julistanut tämän asenteensa myöskin kaikille Orthodokisen kirkcn pää-miehille. Rakkaat rauhanystävät! Voitteko te kylminä kuunnella kertomuksia siitä-ihitä todella tapahtuu Kcreässa, kauhistuttavia kertomuksia rj-östöis-. tä, am"pum!slsta ja rääkkäyksistä, jotka eivät.'rajoitu vain sctavankeihin, iriuttä kohdistuvat' slviilivässtöön — vanhuksiin, naisiin ja lapsiin,* sairai- Biiri j a vaivaisiin — kotien, sairaaloiden, koulujen ym. hävityksestä. Minun maassani ei kukaan halua sotaa. ' Sen lisäksi ettei maassani k u kaan iialua sotaa, jokainen myöskin käsittää, etiä' se on suUrin rikos, jcs iiyt uWkaava kaiihistuttava hullilus pääsee valtaan maailmassa. • Meidän '. niaarhthe ei suunnittele hyöklräystä ketään vastaan. Se h a luaa elää rauhassa ja yhteistoimiin I nässa kaikkien maaliman kansojai ' kanssa, välittämättä poiilttislsta 'kati somuksista t ^ hamiisjärjestelmisti Kaikkien ihmisten blkeus ja vapaid päättää asibistaahcnian tahtonsa ja halunsa mukaisesti on asia, jota mi emme aseta kyseenalaiseksikaan. Kirottuja olkoot sodarilietsojat, jojj^ ka: sokeassa raivossaan tahtovat sybM maailman uuteen bnhettomuuteet He eivät voi välttää tulevaa rangaistusta, mutta sen lisäksi heidän nimensä ttf-levat olemaan kirottuja kautta vuasi. sotojen vislä eneminän kuin Kainiii ja Juudaksen. ' ' Me emme ole täällä kiittääkseou|e itJeä-hime, k u n elämme uhkaavana ."•.'•-i.-.-"... .i...J.-..fr^t !;•.!-»:• a jankon t a n a . Kysymyksessä, ei pie vain rauhan puolusliammsn —• in?j,ääii täytyy pelastaa se. "' Siksi cmistautukaatMie jokainen tähän tehtävään. Jokamen paiia]- laan — omalla alallaan — omi^a .tehtävissään." Ryhtykäämme kaikki rauhan partisaaneiksi. Sota on iorjut-tava ja me tulemme sen tekemään. enää tuna tätoi] lähptyl lähetitS v.edeUee 80X< Iin tUOpEN: ^ • y a i l ^jioibMik l^iEiQ^e ^ i l l j a i ^ i t i Matti V f t j ^ i tt ?i)iHelkl /»•Sfött ^3i\TWv< "••täjä Opettajain yhdistys, tuomitsee atomiaseen käyttämisen Vancouver, — B i C : n Parent Teach-er Association cn määritellyt kantana sa atomipommiin nähden ja julistanut sen käyttämisen suurimmaksi h- "k^kssksi ihmiskuntaa kohtaan. Jc aikaisemmin tänä vuonna yhdistys hyväksyi päätöslauselman, missä kehoitettUn Canadan hallitusta ja "5fK:tä jatkamaan väsymättä toimenpiteitä, Joilla estettäisiin atomipommin ja kaikkien samanlaisten tuho-pommieh käyttäminen. An Joku aika, sitten saatiin Nepalista uutisia siöUä tapahtufiefestä palatsi-vaUaxJkoaxmuksesta. jpnka yhteydessä t u l i ' i l m i ' murh ja "huvittavia asioita; jolstai lienee syytä' keriba l u k i - j a ih valistamisia j a liuvittamlsta s i l mällä pitäen' " Lähteäksemme alusta, on ensiksi todettava"*. "Pienen.' Tietosähakixjan" mukaan, että N ^ a l oh "itsaiainen Vältfö""Aasiassi^ T i i i e t i n . rajiallia, kanalajalla." Tämän Aapaa Sana on paljon sotaisempi kuin sotakapitalistien \Vall Str^t Journal, jonka otnistajilla on todellisia - tuloja sodasta edellyttäen, ettei tule oikein ruokotonta häviötä. ••'•^•t^-- M e puolestamme suosittelemme, etteivät '•'muuten vain porvarien" lehden toimittajat menettäisi kokonaan "kärsivällisyjttään", sillä niielenkiihdytyksen \'anassa tulee tehdyksi tuhmuuksia. vaitioh. pihta-idä p n hoin 14O.0po Jie-^ iliadlönietriä Ja^,yä^tön lu^knn^^ noin SäiUfii m i ^ ^:^elinieinot ovat mam;riij€^^ Ja' karJMÄpito: jMtetsänholtoa^^J^ myfekln. a&iässa' kaiye^^ •sen lisäksi' jossain määra ki^ajria.;^^ ^^^^^^'^ ^ ' ' ' Meidän juttumme juhtaa vuodelta. J194S. SIÖpinTO h a J l i t ^ tetään olleen v a x ^ ' väbäj'ärklsen. sai yhdessä kmdngättare^ kenraalinsa, J u n Baihaduf Ranian, t a i - vutet;uksi mui^iaaxnäan s i l l o i s ^ pääministerin. Joka oU käikeri Ik^ksl min:iiaaj|jtoaraa^n setä^^ ' ^ h Jälkeen Jun.Bahadirr avusti kuningasta ]t:uT>1"gat^^"yTi :m'irn«ytaji^-n murhaamlr sessa. Kimhigatar suutUti Siitä, nuitta ei ktminkaalile eikä J^ung l ^ h a i ^ ^ Rlimingfltar käski Nekalin aätdistou kopUe Ja ^ T t t l sitä rakastajansa murhasta. NIIni& J u n | | a h a i ^ i^vusti sittehi' iMtnfyjV^it-^trfaf»;- • -fl^ - ;ftftf.el'st'"OP kuuluni^en J a n a i n SQOf yiOuaa^Jlmr^ sen maan asukkaan likvidbimisessal Käiningatar oU tämän Jookkomuiiian Johdosta nUn "^blistynyt, että teki J u n Bahadt^s^^äätninisterinsä. lUusi p^^l^OSSteri oli päämääristään tietoinen nues. Niinpä hän sitten kaksi kuukautta myöhemmin karkoitti kimjnkaan Ja ikunlngattaren maasta Jä Ipahe^i h e l c ^ alaikäisen poikansa' valtalstiimellb.' " ' Sehjälkeenibn* Nepal ollut. el. k u - Alhgasikuhta vaan i^ämlnlsterlkunta, ^lUäTpäähuhisteiri pn ollut aina valtion päämies Ja" päpis^nlsteSrtnv on o l lut i>ertrmölllnen~Rahaii suvtissa, joka o n hyötyi^^^0ä kaikejla mahdollisena t a v a l l ^ ^ l p i pltolefc Nepalin 10 miljoonan 4s^t^ yaltlotulolsta vuodessa onr^.^'«^f^|iiut I ^ n a n perheen käsiin.'Erää'pei%een Jäsenistä omistaa 300,000 eekkeriä maata, mikä on suuri farmi Canadankin mittasuhteita silmälläpitäen, mutta kerrassaan valtava aiaah' • paljoiis' yuoristöiseäsa NepaUssal Räi^^safiaiim Ääad kyään>0 pa:'|lett^ Ja k a i k k i laillisesta ayiosBihte^ta suvun poikalapset on;^iaimitetty ^tymäpäivä-nä^. kenr^a2ipi.ajurc^sL Siitä joh-tuu^ n.,että Neg'alissa on kenraalima-jurelta miltei yhtäi: suuri armeija kuin Kentuckyssa everstejä. X^iitoläpsina syntynieet guyyin m)lkaset saavat syn-j^ mäpMyä1ä)jj^l|Mfeh' ainoastaan '6- verstiiimtnMlih^ yuodesta i S ^ lähtien on kJiningas öUut xnlltei koiköna varjossa, «^än- Ipii^iy^ korisbiksena. Knniiäkaat oy at saaneet Jiäilapäivinä 'iheiW;äa b h ^ - |yviä kansalle ja sen lisäksi ovat be säilyttäneet tittelin S r i Sri S r i S r i S r i , jbka tiseih lyhehhetään siten, että se k i r j o i t e t un yksinkertaisesti Srl-5. Kummallista kylK, "on perinnöllisen päämin^terin titteli ollut' ainoastaan S r i S r i S r i eli Sri-3, mikä voidaan yksinkertaisesti'suomentaa: Herra Herr a Herra eli koimihkertaihen Hsrra. Äskettäin maasta pääministerin toimesta karkoltettii' kimlhgas S r i S r i Sri Sri S r i Tribhutmna B l r Bikram Jung Baiiadur Shäh Bahadur Shum Shsre Jung Deva (onpa siinä titteliä ja nimeä' kerrakseen) astui valtaistuimelle vuonna J S l l viisivuotiaana poikasena. Hänestä ei tiedetä paljon hruutä kuin se, että hän kykenee ratsastamaan, kahdella hevosella samaan aikaan Jä' että Ihan rial kaksi sisarta samatia• päivänä, kuninkaan "sorret-tliä äsPmaa" kirvaa "nim. se, että kiai Yhdysvallat lähetti diplomaattisen edustajansa "kiminkaan hoviin" niin pääministeri salli pitkän harkinnan Jälkeen kuninkaan vastaanottaa 4ä-hettilään;" Tilaisinidessä saapuvilla o l lut sanomalöittmles sanoi kiminkaan näyttäneen kovin ujolta, ikäänkuin hänen ei olisi soUittu seurustella Ikäistensä kanssa. Tästä kuninkaasta tuli Ranan hallituspuolueen vastustajien tunnusk'^^i va. Sillä puolue hallisi pääministei-ajf diktatuurin ja muodostaa valtiosta n.s. perustuslaillisen monarkmn. Tämän puolueen johtajat saapiiivat Joku aikä" sitten Ihtiasta Nepaliin Ja ryhtyivät entistä kiivaammin Ihärjoit-tamaan propagandaa Ranan &-.ikua vastaan. K i m pääministeriä vastaan suunniteltu murhayritys saatiin eh- ^ i s t y k s i ; pyysi~viisik^aih«n herra (kimingas) kolmikertaiselta' herralta < pääministeriltä) lupaa maasta pois-tTnhiseeh. Paämiiii^ eväsi pyyniiän kurunkaan.' ui^njjakbpn ^pääseathek-- iä^' jänka Johdosta kimlngias pakeni I n t i an lähetystön suojiin maan pääkaupungissa Kathmandussa. Hän otti nmkaansa jalokivensä ja kaksi vaimoaan j a pyysi Intian lähetystön sup-j'elusta. Intian päämmisteri Nehrun pyyhnästä salli pääministeri sitten Intian hallituksen lähettää kaksi lentokonetta Nepalin pääkaupungin noutamaan kuhlngasta vaimoilleen ja jalokivineen. N i in pääsi kuningas suojaan Intiaan, eikä menettänyt ivataan. " . ' ' f Pääministeri Rana panetti sitten kuninkaan kolmevuotiaan pojanpojan kuninkaan valtaistuimelle. Vaikka tätä tekoa vastaan olikin kapinointia siellä j a täällä, sanoi Ranan h a p» tilanteen olevan rauhallisen ja ö ^ ' •tuisen olevan tilanteen herrana. Joissakin taantumuspiireissä väite-täön'- tälläkin "kapulalla" olleen Jot a in yhteyttä joko Tibetin vapauttamisen kanssa täi tavalla toi toisella kommunismin kanssa yleensä. Tosiasia oh kuitenkin, että Tibetin ja Nepalin välillä ei ole mitään liikenne-tai tiedonväUtJ-syhteyksiä. eikä Nepal i n salaperäl^Uä jai takapajuisena pääministerikiinnalla ole ollut mitään aatteellisia yhteyksiään sinne tai tänne, Intiaa ehkä li^uhottamatta. Toistaiseksi Jatkuu Nepalissa pääministeri Ranan diktatuuri samaan tapaan kuin sitä on hoideltu kula-fteicfen 104 vuoden aikana. Ranan suku tulee entistä rikkaammaksi ja kenraaliihajurieh j a everstfluutnant-tlen lukumäärä lisääntyy sikäli koin suircun syntyy poikalapsia. B^lihivuotias viisikertainen herra on kuninkaana Ja kphnikertainen herra bn yhä edelleehkin ohjaksissa Ja pitää toistalseJisi asiat "Järjestyksessä'' sukunsa Jaimnden luttolaistag l i y & d i ^ V a r i ^ ^ ^ ehriemJJUh myöhfoimip muuttuvat Nepalissakin^ — Kalle Terä. •'•,*-. • i.. . • • 1' .': . s i 10
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 9, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-12-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501209 |
Description
Title | 1950-12-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
$im 2 Lauantaina, joultik. 9 p. — Saturday, Dee. 9
Otsan OI ^PbäaOi CaxtäOlaj^
N07,'6tb. 1917. Antbott^
S dajss znaO Iqr tbe Färt
DeiMtrbnentf Ottatjfa.'^ Pdtt'
Stbed thrlce weeklFr^tt>ftdayB,
and 83tiinlaj»Jv ?0PattB
_ cotDjKuqrsra^ at iito-Ka
i^Slaf SI., W, Sadlmt7r Ont., Canada.
IC^lumes: BqsUxess QCfl^ 4-42S4L
Edieorfal Office 4-4265,' Ifiutäeet
s ; fBttlttL Editor W:'Ek}iaa' l^Gs^^
addnesft Bor 6% Isodboiy/ QicttaxitK
AdvertlsiBg zates upon applJcatlon.
TkaxislatloB Iree of chatge.
3 ^
- TILAUSHINNAN
Canadasea: 1'VIE.0XKI|
ThdFBTaDoIssa: 1 vk. 7.00 ^ ^
Sucnicssa; 1 vk. 7.50 6 kk- 4 55
t
I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-12-09-02