1949-11-17-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tomivoima »suuren suuren l i n j a D kysymys tr.erJcan presidentti T r u m a n " ^ l - *H - länsimaailman jotai a i k a s i t t en ' " i t t a r n a l l a . että Neuvostoliitto c li •rtina: U S A : n nk- atomivoimamo- .t^2ir>. Tassin uatistoimisto selitti .^lisäksi .että Neuvostoliitto o l i p a l - atomipommisalalsuuden jo . , ^ a I&47. Samanaikaisesti nudisti >-c.3iiriis-«ri V i s h i n s k y Y K : s s a ehdo- •^rJ3. atomiaseen j a muiden jouk- -ci^aamis^-älineiden kieltämisestä, Xäilainen kehitys o n muuttanut k y - -y^en atcmitutkimuksesta ensim- ^isen luokan polittisesta erikolsky- ,^T£ses:ä yleisen mielenkiinnon V S D O U I S E T A S K E L E E T jjar^k-lainen fyysikko Becquerel •joxasi 19- vuosisadan lopulla, että 'lätyt aineet IMiettävät s u u r i v a i - •tteiita säteilyä, tutkiJapariskunta ;e askarteli tämän kysymyksen =rissa ja loi perustan teorialleen. ihuen tästä, keksivät oppineet, että :orm, jota siihen 2sti o l i p i d e t t y p i e - npänä, jakautumattomana aineen -•uosasena, oli muodostanut vielä •jon pienemmistä osasista, j o t k a o l i vat sähköisesU latautuneet. Einstein sai selviUe. että aine j a energia ovat m a t e r i a n ominaisuuksia, j o i t a e i voida erottaa. LuonnoUisfssa atomihajaantumises-sa päässe tästä energiamäärästä vain murto-osa vapzaksi. Jota energiamäärä voitaisiin kokonaan vapauttaa, täytyi päästä käsiksi a t o m i n ytimeen j a murskata se. Englantilaisen f y y s i k o n Rutherfordin onnistui ensiksi suorittaa tämä tehtävä. YTIMENRXJÄYTTÄMINEN J A K E T J U R E A K T I O N o i n kynunenen vuotta s i t t en o n n i s t u i saksalaisen fyysikon H a h n i n , itä-valtolaisen Lise M e i t n e r i n j a r a n s k a l a i s en J o l i o t i n todistaa, että atomin jakautuessa pienimpiin osasiinsa n^utroonit jokaisesta iskusta vapauttivat kolme neutroonia ydinrakennel-masta, jotka taas puolestaan h a l k a i sivat kolme muuta a t o m i n ylintä. Tämä on nk. ketjureaktio, josta esim. atomipcmmin ominaisuudet riippuvat. Tämä ilmiö avasi t u t k i j o i l l e energian salaisuuden, päästiin selville, että yksi k i l c ^ a m m a urania sitoi itseensä 24.- 000,000 kilowatUtuntia Ja 20.000.000- 000,000 k a l b r i a a . M a t t a o n olemassa kolmenl3atu<sta uraania, joiden ato-miarvo ei ole s a m a n l a i s t a : u r a n i 234. u r a n i 235 j a urani 238. R a d i o a k t i i v i s t a on ainoastaan urani 235. L u o n n o l l i n e n ketjureakUo ei ole mahdollinen. Se v a a tU riittävää määrää puhdasta u r a n i 235 j a u r a n i n v a pauttamisen^' salaisuus piilee o l e d l i - sestl urani 235 tuptantometoodista. U r a n i l a j i t erotetaan, s a m a l l a k u n k a i voksista saatava urani muutetaan kaasumaiseksi yhdistykseksi uranihe-x a f l u o r i d i k s l . Sen mtdekyyUt ovat e r i painoisia j a ne voidaan erottaa toisistaan t e k n i l l i s i n välinein. I^mfi on suoritettu amerikkalaisissa etomi-kauptmgeissa, Hahfordissa Ja Oak Ridgessä. j a myöskin muiden maiden o n ollut mahdollista s u o r i t t a a se. Sen jälkeen k u n tiedemiehet olivat kehittäneet tämän menetelmän, ei atomipommien tehdasmainen valmistaminen aiheuttanut enää sanottavia vaikeuksia. T I L A T K A A V A P A V St miTX NEUVOSTOTIEDEBOEHET KEKSIVÄT? Sillä alkaa kun amerikkalainen i m perialismi kiristystarkoituksessa julisU maailmalle atomitekniUiset saavutuksensa, tyfiskenteli neuvostotlede sille omtnalfieHa sisulla saman probleeman parissa . Se oli tuntenut uranin halkaisemisen jo enenmxän kuin kymmenen vuoden ajan Ja lyhyessä ajassa keksivät neuvostotiedemlehet A l i c h a - now Ja A l i c h a n j a n s&teilyllmiötä t u t kiessaan nk. varltroneissa ' ^ s k a i t a " sähköisiä osasia. Jotka kykenivät m o n i n v e r r o i n tehokkaammin räjäyttämään a t o m i n y t i m e n k n i n neutroonit. J o yksinomaan tämä todistaa, m i h in sosialistisen maan atomitutkijat k y kenevät. EpäUemättä s i l l o i n u l k o m i n i s t e r i Molotov a j a t t e l i heidän saavut u k s i a a n lausuessaan Jo lokakuussa 1946 Y K : n yleiskokouksessa: " E i pidä unohtaa, että toisen puolen atomipommia vastaan voidaan toisellakin puolella keksiä atomipommi Ja vielä monia m u i t a k i n aseita, j a s i l l o i n kärsivät silminnähtävästi f i a s k o n m u u t a mat itseeiisätyytyvälsst. m u t t a l y h y t - Vas. VILJO BOSVALL Ja otk. JOHN VOUTILAINEN näköiset ihmiset tämän hetken keinottelussaan." O n itsestään selvää, että my&skln Amerikassa tiedettiin, ettei ollut ote-massa mitään "atomisalaisuutta". Ja k u n siellä vältettUn vain Amerikan omistavan sellaisten aseiden tuotann o n reseptin, oli se propagandavale. Jonka avulla h a l u t t i i n o m a n kaman huomio kääntää pois kasvavasta k r i i sistä j a moraallsesU terrorisoida multa kansoja. Jo vuonna 1944 sanoi e n g l a n t i l a i n en fyysikko professori A l i p h a n t . j o k a oli ottanut osaa amer i k k a l a i s t e n atomipommin valmistukseen: "Me emme voi estää muulla t a v a l l a muita maita valmistamasta sellaisia pommeja, kuin poliittisella asiaan sekaantumisella Ja kansainvä- IlsdOi kontrtdUIla. E l ole pahettakaan sUtä. etti tätä kekslntfift vcridaan pitää sotilaallisena salaisuutena". ATOMIPOMBil S O T I L A A L U - 8SNA ASEENA , Rlaussin Ja Pärstin kirja antaa l i sää ajattelemisen aihetta nliUe. Jotka ovat esiintyneet pollttlslUa markkinoilla amerikkalaisen atomimonopoo- Un Ja atomiaseen •jtalatsen" luonteen nimissä: "YhteniUnen. syvi atomipommien sulkuvyöhyke. Joka pitemmäksi ajaksi leikkaisi kahtia koko Corn munity Arena MITÄ SE MERKITSEE KAUPUNGILLEMME? KUINKA SE RAHOITETAAN? C E KOMITEA, joka on nyt vastuussa seh kampanjan järjestämisestä, joka aikaisemmin tunnettun SUDBURY CI- ^ VIC AUDITORIUMINA, on täydeUisesti tietoinen siitä, että suunnitelman alusta saakka on ollut eroavia mielipiteitä siitä, minkälainen rakennuksen tulisi olla, mitä tarkoituksia se palvelisi ja mitä keinoja käytettäisiin sen rahoittamiseksi. Nämä olivat rehellisiä erimielisyyksien ilmaisuja, joille komitea antaa arvon ja tunnustuksen. Alkuperäinen komitea, jota innosti paikkakunnan henki, näki tällaisen ke^uksen tarpeellisuuden viisi vuotta sitten ja teki suunnitelmat sen mukaisesti. Se vieraili muissa kaupungeissa keräten tietoja ja teki suunnitelmat, joihin sisältyi konserttisali, mihin mahtuisi us.eita satoja henkilöitä, koska siihen aikaan kaupung-issa oli puute tällaisesta salista. Sittemmin on rakennettu suuria halleja, joten kansalaistemme tällaisen kokoontumispaikan tarve ei enää ole niin huutava. Siksi on tehty muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin nykyisten tarpeiden tyydyttämiseksi ja kustannusten vähentämiseksi. Komitea katsoo nyt tarpeelliseksi antaa yleisölle seikkaperäiset tiedot suorasanaisella tavalla seuraavissa kysymyksissä ja vastauksissa, että suuri yleisö saa käsityksen tulevan rahankeräyksen tärkeydestä. K. Miksi nimi on vaihdettu? V. Komitea on sitä mieltä," ettei vanha nimi vastaa tarkoitustaan eikä ilmaise rakennuksen laatua, koska siitä on poistettu konserttisali. Tämä rakennus tulee palvelemaan kaupunkia ja ympäristöä, kun nimi SUDBURY COMMUNITY A R E N A ilmaisee. K. Mikä tarkoitus SUDBURY COMMUNITY ARENALLA on? V. Sen päätarkoituksena on saada iso jääkiekkoja luistinhalli sekä muita mukavuuksia Sud-buryn ja ympäristön asukkaille ja nämä varaavat terveellistä ajanvietettä ja nautintoa nuorisolle. K. Mitä se maksaa? V. Alkuperäisen i*akennuksen kustannusarvio oli $1,200,000. Kehittyi vastustusta. Monet ajattelivat, että tämä oli tuhlausta ja että rakennuksessa oli liian paljon tarpeetonta. Siitä huolimatta tehtiin rahankeräyssuunnitel-mat. Veronmaksajilta saatiin viime joulukuussa valtuudet laskea liikkeelle $700,000 velkakirjat edellyttäen, että $500,000 saadaan keräyksellä. K. Mitä tapahtui? V. Sivulaki hyväksyttiin äänestyksessä kaksi yhtä vastaan . Keräys suoritettiin viime keväänä, mutta se tuotti ainoastaan $63,000 rahassa ja lupauksissa. Tämän epäonnistumisen tähden ei voitu laskea liikkeelle velkakirjoja. K. Miksi keräys epäonnistui? V. Komitean mielipide keräyksen epäonnistumiseen on se, että yleisö jakautui kahteen ryhmään. Yksi ei hyväksynyt kustannusarviota ja "koristuksia". Toiset halusivat, että koko yritys rahoitettaisiin kokonaan velkakirjoilla. Kerääjät tekivät työtä vapaaehtoisesti ja useista syistä monet eivät suorittaneet keräystä loppuun saakka. K. Mitä tapahtui sitten? V. Komitea valittiin uudelleen viime elokuussa. Rakennussuunnitelmaa muutettiin. Niin sanotut "koristukset" poistettiin ja arvioituja kustannuksia vähennettiin $l,200,000:sta summaan $900,000-$ 1,000,000. Kuten nyt on suunniteltu, tulee Arenasta jääkiekko- ja luistelu-halli, mikä on järj^tetty niin, että jään alla on lattia, jota voidaan käyttää läpi vuoden. K. Kuinka raha kerätään? V. Komitea on harkinnut tarkoin kysymystä ja tullut siihen johtopäätökseen, että $300,000 voidaan saada yleisellä keräyksellä ja loppu $700,000 hankitaan velkakirjojen myynnillä, jos veronmaksajat hyväksyvät sen joulukuun äänestyksessä. K. Eikö koko summaa voitaisi saada velkakirjain myynnillä? V. Kyllä, jos veronmaksajat sen hyväksyvät. MUTTA jos koko summa hankittaisiin velkakirjoilla, niin komitea arvioi, että se tulisi maksamaan veronmaksajille $129,000 E N E M MÄN 15 vuoden aikana. K. Miksi se maksaisi niin paljon enemmän? V. Siksi, että $700,000 velkakirjain korko kolmen prosentin mukaan 15 vuoden aikana maksaisi $58,000 vuosittain. $1,000,000 velkakirjain korko vuosittain olisi $67,200, eli siis $8,600 lisää vuosittain, e l i $129,000 viidentoista vuoden aikana. Komitea arvioi veronmaksajien mieluummin haluavan säästää tämän $129,000, koska se on helposti tehtävissä, jos saamme $300,000 yleisellä keräyksellä. K. Kuinka nykyisiä arviota voidaan verrata muihin halleihin? V. Sault Ste Marien halli, joka valmistui tänä vuonna, maksoi $768,000. Meidän hallissamme tulisi olemaan 43 prosenttia enemmän istuintilaa, eikä meidän kustannusarviomme ole kuin yksi kuudesosa isompi kuin Soon hallin. - • K. Onko meidän uudessa Arenassamme "korlstukifia"? V. E i . K. Poistetaanko mitään tarpeellista? V . ' E i . K. Kuinka keräys suoritetaan? V. Keräämällä liikkeiltä, liikemiehiltä,_kaupoiI-ta ja kaikilta työläisiltä . Talosta taloon keräystä ei suoriteta. K. Kuinka lupaukset maksetaan? V, Joko käteisellä tai sitoumuksella kolmen vuoden aikana. KAMPANJA ALKOI TIISTAINA - KESTÄÄ TÄMÄN KUUN LOPPUUN Sudbury Community Arena MAYOR W. S. BEATON GENERAL CHAIRJ4AN W. T. GREEN W. R. KOTH V I C E - C H A I R M E N M. L. KEANEY S E C R E T A R Y J. BRUCE W. CURTIS TREASURER J. R. MEAKES P U B L I C I T Y C H A I R M A N J. T. P A Q U E T TE N E L S T m B A U LT W n , F R E D S A LO J . E. B A T T I S O N ' S A M R O T H S C m LD F i n a n c i a l Oampaign C o - C h a i r m en A L D . J . A N D E B S O N A L D . K. B K Y D G E S A L D . G . E . C O L L I NS A L D . E . D . E A T ON A L D . W. B . M A B T IN A L D . R. A- M c K I N N ON A L D . K- W . M c N E I LL A L D . L. B O B n X A B D A L D . E. A . W H I S S E LL N. J. A B B O U R A. ABMI-iSGE J . C, BISCHOFF D/M. DUNBAR A. R. EVERTS J . L. GAUTHIEB, SLP. W. 8. GEMMELL. M.P.P. SEN. J . R. HURTUBI8E E. M. K A Y S ER V. LAPORTE R. H. BIARTINOALE J. O. MelNNEg J . A. S A M S ON F. H . S C O TT M A X S I L V E R M AN M- D. S T E W A RT DR. H . M . T O R R I N G T ON t. W A T 8 0N E u t x x ^ n pohjoisesta etelään asti Ja Jonka takana "totaUtäärlset vaUat" kiehuisivat omassa liemessään. Jota maustettaisiin kaukaa ohjattavien ätomiraketUen voimalla, kunnes ne olisivat kypsiä ehdottomaan antautumiseen ,ön p u h t a a A i mielikuvituksen tuote, Joka sitäpaitsi ei ainoestaan Jätä huomioonottamatta, minkä stu*- kean kohtalon se Saicsalle (Ja koko Euroopalle) aiheuttaisi, v a a n myöskin valtavasti ellarvioi sellaisen helpon s t r a t e g i an teknilliset Ja aineelliset vaatimukset. P u h t a a s t i ' s o t i l a a l l i s e k s i aseeksi, ratkaisevaksi panokseksi taistelussa, o n atomipommi n i i n huonosti soveltuva, että sen t a k i a tuskin kannattaa ryhtyä muuttamaan strategiaa e r i k o i seksi atomipommistrategiaksl. Sen s u u r i n teho ilmenee epäilemättä vain s i U o i n . k u n sitä käytetään rakennett u j a Ja asuttuja alueita vastaan, siis teollisuuslaitoksia Ja kaupunkeja vast a a n . . . M u t t a on huomattava: meillä el ole mitään syytä luulla atomiponunin h i r m u v a l t a a tyhjänpäiväiseksi asiaksi. Se kykenee tekemään nykyaikaisen sodan vieläkin hirvittävämmäksi k u in mitä se Jo on. Toiselta puolen on v a a n muistettava, että tähän astisten kokemusten perusteella ei ole mitään syytä y l i a r v i o i d a sen vaikutusta s o t i laallisessa merkityksessä . . . Tässä yhteydessä o n m a i n i t t a v a , että amerikkalainen atomipommi on kehityksellisesti ahtaissa rajoissa. Se " k r i i t i l l i n e n määrä" uraania Ja p l u toniumia, Joka o n välttämätön yhden pommin valmistukseen, on samalla vaikutukseltaan parhain. Atomipommi ei voi v a i k u t t a a täydellä teholl a a n , sillä ketjureaktion alkaessa pommi välittömästi hajoaa lukemattomiksi kappaleiksi, Jolloin vaikutus a l k a a kehittyä loppuaan k o h t i . Nämä toisiaan häiritsevät vaikutukset moninkertaistuvat suuremmissa pommeissa, n i i n että pommi, Jossa o n s a t a k e r t a i n e n urani- Ja p l u t o n i u m i - määrä, ci l i k i m a i n k a a n saavuta satak e r t a i s t a vaikutusta. K u n s i i s amer i k k a l a i n e n fyysikko Oppenheimer puhuu, k u i n k a verratessa nyt v a l m i s t e t t u i h i n pommeihin, H i r o s h i m a n Ja Nagasakin atomipommit ovat vain " v i a t t o m i a " ilotulltuBvälineitä, o n tä-mä valtavaa l i i o i t t e l u a amerikkalaisten hermosodassa. Jolla ci ole t i l aa e k s a k t i n tieteen alueella." I H M I S K U N N A N V O I T TO V A I T U H O? S o s i a l i s t i s e l l a v a l t i o l l a Ja sen ystävillä el ole siis mitään syytä, pelätä W a l l Streetin imperialisteja tai perääntyä heidän edessään. Mutta t o i s a a l t a o n otettava huomioon se hirviö, Joka amerikkalaisena atomipommi-hyökkäyksenä uhkaa miljoonia rauh a a r a k a s t a v i a ihmisiä. Tämä "edist y k s e l l i s i n " Joukkosurmaamlsvällne a i h e u t t a i s i siviiliväestölle p a l j o n suur e m p i a kärsimyksiä, k u i n mitä se s a i kokea ilmapommitusten aikana vuos i n a 1943—45 . Tätä osoitti sen ensimmäinen käyttäminen tiheäänasutussa H i r o s h i m an satamakaupungissa . 60,000 250,000 : s ta asukkaasta kuoli h e t i . 100,000;sta h a a voittuneesta kuoli kolmannes. Myöhemmin kuoli lukuisia näennäisesti haavoittumattomia, Joista monet s a i vat kärsiä hirvittäviä tuskia l i h a n Irtaantuessa luista. Vesi, i l m a , e l i n t a r peet Ja työvälineet o l i v a t r a d i o a k t i i v i sesti saastutettuja Ja myrkyttivät i h miset. Tämä ensimmäinen atomipommin pudottaminen maailmanhistoriassa ei kuitenkaan todistanut v a i n sitä, k u i n k a v a a r a l l i n e n ihmiskunnalle a t o m i voima o n sodanlietsojien käsissä, vaan se osoitti myös tämän voiman täysin vastakkaisia v a i k u t u k s i a . Niinpä ato-mlsätelly sai a i k a a n Hiroshimassa l u k u i s i l l a viljelysalueilla tavatonta hedelmällisyyden J a satoisuuden lisäystä. Tosiasiassa airaakln atomienergian rauhanomainen käyttö ihmiskunnalle m i e l i k u v i t u k s e l l i s i a mahdollisuuksia. O n enemmän k u i n todennäköistä, että »en avulla v o i t a i s i i n esim. pidentää elinikää. Atomlräjähdyksen aiheuttaman valtavan lämpömäärän hyväksikäyttö o n t u s k i n U l a n valkea t e k n i l l i nen tehtävä Jne. J o t t a atomivoimaa v o i t a i s i in käyttää rauhanomaisiin tarkoituksiin, t a r v i t a a n erittäin korkeatasoisia l a i t t e i t a, Joiden a v u l l a voidaan Jarruttaa k e t j u reaktiota, Joka s a a aiicaan atomipomm i n räjähtävän luonteen. Tämä void a a n suorittaa t a v a l l i s in g r a f i i t i n t ai nk. raskaan veden avulla. Tämän probleeman ratkaisemiseksi työskentelevät Neuvostoliiton tiedemiehet Ja sellaiset tuimetut sosialistiset fyysikot k u i n Irene Ja Prederic J o l i o t - C u r ie Ranskassa. U S A : n A T O M I P O M M I — K O L M E N BU8i»NE8 O n mielenkiintoista todeta, k u i n ka a n k a r a kampanja taantunnistaholta on s u u n n a t t u Juuri näitä edistyksellisiä ranskalaisia fyysikoita vastaan. Jotka seUtetään "kommunisteina", " v a a r a l l i s i k s i " ranskalaiselle atomi-tutkimukselle. K a m p a n j a a Johdetaan Amerilcasta käsin Ja se a n t a a a i h e t ta miettiä, k u k a oikeastaan D S A : s s a ön " a t o m i n herra", kuka «ielä tuottaa Ja luillitsee .otomivoim.in? Onko se Torstaina, marrask. 17 p., — Thurs., Nov. 17 Slva Tasatulos 4—4 P r ^ an painiottelussa U e l i f o k L — (S-S) ~ Sucmen Ja Tshekkoslovakian välinen p a i n i m a a - ottelu kahdeksanmiehisin Joukkuein s u o r i t e t t i i n marrask. 9 pnä. Ottelu päättyi tasatulosecn 4—4. — Tulokset: Kääplösarja: Kronewetter. T s h . — K . Oksanen, Suomi, selkävoitto 9.15. Kärpä.ssarja: R, Kangasmäki, S. — Svarow5ky, Tsh., työvoitto. Höyhensarja: I. R u l k k a . S. -— K u r z , T i h . . työvoitto. K e v y t sarja: Tuhy. T s h . — S- L e p pänen, työvoitto. Välisarja: L. Kangas — Meszec. TSh.. työvcitto. K e s k i s a r j a : Oudrcdnlk ~ K. Yllselä, selkävoitto 1.06. - Raskas sarja; J . V i r t a , S,—Rutshek, selkävoitto. 1.20. Suomea edusti tässä ottelussa D - Joukkue. The Salvatlrn Anny, James aail A1-- bert Sts., Toronto 1, O n L t i e d o s p ^ ^ j , seuraavien henkilöiden cfUi^attb^ Canadassa. Mainitkaa v«gt»iriMt«Mttf>- * ne ktihUn nimen perSaA tdera xasmt^<:^ Lahtinen. Juho Viht«ri ^ s. Vm^^K*^ Uuraisissa. Vaimon nimi Zlda. C U r 1946 Montrealissa.—M83&S. V Lehto. mrs. Elsa — s. TamiMreeO*, Epilässä n. 50 vuotta sitten. O U > ^ ' V ÄT 1931 Torontossa. — W4085. ^, Mustakamo. Kalle AkknaderL ' H kansan edustajtsto, in» kenties siihen osairstuvat tärkeimmät USA:n valtiot tai ainakin se on m?an hallitus? Klaus.sln ja Porstln kirja vastaa tähän: " E i . cl edes hallitus (vaikkakin USA:n hallituksen, trustien Ja kenraalien verkosto on jokseenkin yhtenäinen) — vaan ennemminkin kolme suurta amerlkkalaLsta monopollflrmaa. siis yksltyislltkettä: 1'. Kansainvälinen radium- ja uranl-yhtymn, joka, lukuunottamatta kan-salhväl; slä voiton pyyteitä'.el suinkaan ole kansainvälinen Ja joka hallitsee ja käyttää hyväkseen Canadan, USA:n, Belgian Kongon jn eräiden muiden alueiden uranivara.stoja. 2. Wcstlnghousc Electric Company (uranin valmistaja) ja 3. General Electric Company (atoml))oinmlen vnlmlslaja). Näissä käsLssä on USA:n .Uomivoima. Ihmiskunnan, edlslylcsen ja kulttuurin suurin ajateltavis.sa oleva vaara. Omien tllastojenKa mukaan hyötyi USA:n sotalcolU.suus 1940—45 pyörcln luvuin 60 miljardia dollaria ts. laskien että USA menetti äOO.OOO sotl-la. sta, 200,000 dollaria ruumista kohti. Tämä monopolibtljoukko on aikonut nyt tehdä atomlpommlKta jättiläisbus-slncfiln Ja elättää mielikuvia atoml-pommlmonopollsta. Rauhaarakastavien kaiusojcn tärkeimpänä tehtävänä on nyt voittaa tuleva sota estämällä sen syttyminen ja varmistumalla siten atr>mivoiman käyttäminen rauhanomaisiin tarkoituksiin ihml.skunn.in onnen ja edistyksen hyväk/il. — Vapaa Sana, Helsinki. s. Pyhäjoella 1901. Steko H U d a Bttriä tiedustelee. — M . 7918. > Ovaska, Salmi — s. H i i t o l a s s a 1914, Sii(ko H i l m a Uedustelee. — W 7835. T e r i l T i l n e n , mn. Johanne s — ( l A r i Jam Hanninen) s. K u u s a n k o s k e l la 1913. Asui Torontossa. Sl<ko tietlus» tclee perlntöasiolden t a k i a Suomeaaa. — W 4068. « ...... i'-:^,:,'i§m • MATTI K I U R U — WM. 8UVANNB ? f^ iPiiLosm • 818 Bay St, Port ArUnr, Ontatto . y •m Saatavana pikaisia lähetystä varten • Inimrlor Tvlm • Iiuul-Brle Sldlag • Pl7wdod • Maronlt* • Aiphall ShinglM • Flbro GlaM Inrolatton MILTON FRANCK LUMBER CO,Lm Puh»lin DIal S-7394 99 S. Cuinb«rliad St* PortArthtur Oatulo HUDOLIN & GAMBLE • SOUTH END SERVJCE P U l i E L I N 5.8742 MEILLÄ P U H U T A A N S U O M E A . HitsauspaJa Ja aulokorjaanio. Gaisoliinla, öljyä J a autojen täydellistä korjau.stu. Kusituokan mckunikot. Hltsauspalvelus kuorma-autojen ajureille ja metsätöiden teettäjille. Työ tehdään pajassamme tai a s i a k kaan luona. Kaikentyyppisiä terästuotteita, palorappuja Ja käslpulta. 381 O l i v e r Roud, High St. lähellä Port Arihui', Ontario m "•il -m ; ; .f 61 Cumberland St. South, Port Arthur» Ontario W. H. KEENAN edustaa GILSON MANUFACTURING Co. Ltdbia G u e l p h , O n t a r io Lämmltysuuneja — Pesukoneita — Sähkökaappeja — A i r Conditloning-välineltä Dial 5-6121 Rakennustarpeita... BC Kattopäreitä No. 3-5X—kimppu $1.25 BCFSr-vaneria Ja "Ma8onIte"-l«vyJa VALMIITA AKKUNAN JA OVEN KEHYKSIÄ Jouduttaa työssä ja maksussa. Kysykää näitä WANSON LUMBER COMPANY Port Arthur Puhelimet N. 431 — N. 731 Oafarlp . ' " • i l S I T A M I J K A A . N K U IN MAASEUTU SÄHKÖISTETÄÄN tarjoutuu maa-scutuväcstölle tilaisuus käyttää a i k a a J a v a i v aa säästäviä koneita. Kehojbamme farmareita kääntyjfiään puoleemme niiden hankinnassa. Meillä cn nyt tilaLsuas hankkia Teille hyväksi tunnettuja C O - O P P Y Y K K I K O N E I TA C O - O P L Y P S Y K O N E I TA ja voimme varastaa taloutenne täysin automaattisella V E S I P A I N E L A I T T E I L L A Kysykää hintojamme, Joko y l e l s l i l k k e e n h o i t a j a l t a t a i a i v u - myyxnälöittemme hoitajilta maaseudulla. INTERNATIONAL CO-OP STORES LIMITED PÄÄLIIKE J A srVUMYYBIÄLXT 176-180 s. Algoma St. Port Arthur, Ont.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 17, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-11-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491117 |
Description
Title | 1949-11-17-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
tomivoima »suuren suuren l i n j a D kysymys
tr.erJcan presidentti T r u m a n " ^ l -
*H - länsimaailman jotai a i k a s i t t en
' " i t t a r n a l l a . että Neuvostoliitto c li
•rtina: U S A : n nk- atomivoimamo-
.t^2ir>. Tassin uatistoimisto selitti
.^lisäksi .että Neuvostoliitto o l i p a l -
atomipommisalalsuuden jo
. , ^ a I&47. Samanaikaisesti nudisti
>-c.3iiriis-«ri V i s h i n s k y Y K : s s a ehdo-
•^rJ3. atomiaseen j a muiden jouk-
-ci^aamis^-älineiden kieltämisestä,
Xäilainen kehitys o n muuttanut k y -
-y^en atcmitutkimuksesta ensim-
^isen luokan polittisesta erikolsky-
,^T£ses:ä yleisen mielenkiinnon
V S D O U I S E T A S K E L E E T
jjar^k-lainen fyysikko Becquerel
•joxasi 19- vuosisadan lopulla, että
'lätyt aineet IMiettävät s u u r i v a i -
•tteiita säteilyä, tutkiJapariskunta
;e askarteli tämän kysymyksen
=rissa ja loi perustan teorialleen.
ihuen tästä, keksivät oppineet, että
:orm, jota siihen 2sti o l i p i d e t t y p i e -
npänä, jakautumattomana aineen
-•uosasena, oli muodostanut vielä
•jon pienemmistä osasista, j o t k a o l i vat
sähköisesU latautuneet. Einstein
sai selviUe. että aine j a energia ovat
m a t e r i a n ominaisuuksia, j o i t a e i voida
erottaa.
LuonnoUisfssa atomihajaantumises-sa
päässe tästä energiamäärästä vain
murto-osa vapzaksi. Jota energiamäärä
voitaisiin kokonaan vapauttaa,
täytyi päästä käsiksi a t o m i n ytimeen
j a murskata se. Englantilaisen f y y s i k
o n Rutherfordin onnistui ensiksi
suorittaa tämä tehtävä.
YTIMENRXJÄYTTÄMINEN J A
K E T J U R E A K T I O
N o i n kynunenen vuotta s i t t en o n n i s t
u i saksalaisen fyysikon H a h n i n , itä-valtolaisen
Lise M e i t n e r i n j a r a n s k a l
a i s en J o l i o t i n todistaa, että atomin
jakautuessa pienimpiin osasiinsa
n^utroonit jokaisesta iskusta vapauttivat
kolme neutroonia ydinrakennel-masta,
jotka taas puolestaan h a l k a i sivat
kolme muuta a t o m i n ylintä. Tämä
on nk. ketjureaktio, josta esim.
atomipcmmin ominaisuudet riippuvat.
Tämä ilmiö avasi t u t k i j o i l l e energian
salaisuuden, päästiin selville, että yksi
k i l c ^ a m m a urania sitoi itseensä 24.-
000,000 kilowatUtuntia Ja 20.000.000-
000,000 k a l b r i a a . M a t t a o n olemassa
kolmenl3atu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-11-17-03