Vapaus, November 17, 1949

              mm
2 Torstaina, marrask. 17 p., — Thurs., Nov. 17
^ of yinnUh. OMt«dt»TM M»
>4iblldMd HOT. Mb u n . Antboftad
iw (Moood d a » sudi bgr fbe Boit
weeld7: T a e s d a y s .
^- VDA Satordayi by Vspatis
8 t W« ftidlrary, Onfc, OuMda.
K S O I C B L Sdft<9rW.BliiiidL
•ddrcM B o x aodljigy, Q " * * * *^
AdTerUiiog n t e s upoo ivpuesoof
nZAUHHiNHAT:
1 Vk. 6J)0 6 kk.
8 kk. 2 /»
ThdjpivaDoiMi: 1 vk. 7.B0 « kk. S M
- 1 vk. T.BO 6 kk. 4 »
Ijl^lli Rosvallin ja Voutilaisen muistoOe
Ensi perjantaina tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä kun kaksi met-satyölaisten
järjestäjää, Viljo Rosvall ja John Voutilainen, katosivat
I*järjestämlsihatkalla Onion Lakella lähellä Port Arthuria.
Sii,i<?'v;i.s V yjjj^ Rosvallin ja John Voutilaisen työ metsätyöläisten keskuu­dessa
suoritettiin nykyisen valtavan s'juren «metsätyöläisten union
i t 3 • J I alkuaikoina ja siinä läpimurrossa, joka on kysynyt voimia ja
f• si^^ytta. Noina työn ja taistelun vaikeina päivinä he osallistuivat
inQiteinnaat.'pelottomiasti metsälyöläLsten järjestamistyöhön ja antoi­vat
sen puolesta elämänsä,
I j^;. \- Rosvallin ja Voutilaisen muistopäivänä on tärkeätä palauttaa
• " v ; ' . • i f ! - f roJeleemmcse tosiasia, että työväen järjestämistyön onnistuminen
' ,. ^ vaatii sitkeyttä ja ponnistuksia. Se ei tapahdu salamajinopeasti. Met-
/ ; f - I f r sätyöläisten järjestön vuosikymmeniä kestänyt taistelu on siitä erin-
•fiVfMiV^ Alkuvaikeudet ovat aina suuria ja poliitti­sesti
he0(O>Ita ihmisiltä loppuu kiirsivällisyys ja he joutuvat epätoi-c|
vb|i valt|aiv Vain ne, jotka uskovat järjestäytymisen voimaan, jotka
Mita muut sanovat
'mm. ^1/ näkevät työväen raatavan nälkäpalkoilla ja sietämättömissä olosuh-
; . T ; . ' ?;<eissa ja-^pltävät jokaisen työläisen kunniavelvollisuutena osallistua
; r ; : f ' > ; d t^^teluun inhimillisten olosuhteiden puolesta sekä luottavat tulevaan
M l i i l
Ilfi
rt i i i
(•V:,-;
Mli'
m
m
voittoon, kestävät tässä taistelussa. Heidän työnsä myöskin lopuksi
t>kantaa hedelmän tuleville sukupolville.
Rosvall ja Voutilainen kuuluivat niihin ihmisiin, jotka luokka-
' ' j< tietoisina ÖKvat mukana työväenliikkeessä ja siksi suorittivatkin heil-annetun
tehtävän .mitä vaikeimmissa olosuhteissa.
>' 'Meillä on tänään nähtävänä tulokset siitä työstä, jota nämä kak-
0$i j-;8i marttyyrianrmekin tekivät. Canadan metsätyöläisten uniö ei ole
^i^enää pieni ja toisarvoinen järjestö. Siihen kuuluu tuhansia työläi-
? siä eri kansallisuuksista. Metsätyöläisten unio on voittanut monen
K vuoden aikana työehtosopimuksia ja nostanut metsätyöläisten palk­intoja,
parantanut olosuhteita kämpillä ja kohottanut metsä työläiset
llmuiden ihmisten arvoisiksi.
Kun Viljo Rosvall ja John Voutilainen haudattiin huhtikuun 28
v; pnä 1930, niin siitä muodostui suurin mielenosoitus mitä Port .'\rthu-prissa
on koskaan nähty. Se kuvasi sitä suurta myötätuntoa, jota työ-yIäiset
imiiaiVäViriSillä • tahta marttyyria kohtaan ja ennenkaikkea se
i^;Oli atiy&kin me siitä, että taistelua jatketaan. Metsätyöläisten
:;;unio on todistuksena siitä, että näin on myöskin käynyt.
K Rosvallin ja Voutilaisen haudalla ei ole'sellaista muistomerkkiä
: I II r kiHn monen n^uun haudalla on. Heidän niuistomerkkinsä on tavallis-
(flät ; ta suurempi ja arvokkaampi. Se on metsätyöläisten suuri järjestö.
I Lumber ä Saw)mill Workersin Uniossa elää Rosvallin ja Voutilaisen
aatteet ja ^ k s i myöskin heidän muistonsa on kuolematon.
? Montreal Star ja Rokossovsky
.f\ M Montreal Daily .Star on syvästi suuttunut siitä "moralittomuu- ifs^H^ p-<iesta" kun Neuvostoliiton armeijassa kunniaa j a mainetta niittänyt
^j^lpl^p fi^ ^|fiHiP"'°^'*'^^^ marsalkka Rokossovsky on nimitetty Puolan ar-
, 1 ^ imeijan päälliköksi. Juhlallista moralisaarnaa pitäen Moskovan ' ' i m -
|?| - i i ' 1 perialisjhia'' vastaan Montreal Daily Star vertaa tätä Rokossovskyn
jos amerikkalainen "suuri tankkipäällikkö kenraali
puolustusministeriksemme,
i ontuva. Kenraali Patton
M-l ' V f:' ^ amenfckalainen ja ötarm toinen vertaus — marshalkka VVaveH —
lli^^KUnassä kasvaneen ja eläneen, tunnetun ja arvossapidetyn canada-laisen,
Canadan rauhan kongressin johtajan tri Kndicottin nimen ja
^li^fJ^S^Syä:'"Mitä vikaa olisi siinä jos tämä kunnianarvoinen cänadalai-f|
fS;> L^J^v^ Sne Canadan hallituksen jäseneksi — kuten saattaa
lMW^äS;'vidä jqsk^^
; y , , , ' Montreal Daily Star käsittää argumenttinsa kehnouden ja niinpä
^m^^s|ff kiihkossa repii Rokossovskyn nimityksen oikeu-fp^
f'ii'';'1 ituksen •kansallisuuskysymyksenkin nojalla. Star on luonnollisesti
^ että Rokossovsky on puolalainen, imutta
^ii^J: -'»^'5.; iij ' " ; maalaa;paholaisen kuvan seinälle kertomalla mahtipontisesti lukija-
: kunnalli^n mm. seuraavaa: "Konstantin K. Rokossovsky syntyi Puo-
; lassa. ;Hän oli tsaarin upseerina ensimmäisessä maailmansodassa,
petos Puolan nationalismia vastaan, jota ci helpolla unhoiteta. Siellä
• vOli toisia puolalaisia ja patriootteja jotka palvelivat niinä kaukana
f takanapäin olevina päivinä tsaaria, mutta kun tuli tilaisuus, he heit-tivät
pois uskollisuutensa ja liittyivät Paderevvskin johtamaan liik-i
ikeeseen. Rokosso\sky ei sitä tehnyt. V. 1917 hän liittyi bolshevikei-i
^ ^ l Äl-^^ it Tämä voi osoittaa vihaa tsarismia vastaan mutta ei varmaan-
I^IM^Prill ; '•' J^^n rzöikautta Puolaa kohtaan . . . Rokossovsky muutti puolia Ve-näjällä.^^
t^ola ei merkinnyt hänelle mitään . . ."
Mutta'inikä loi perustan Puolan kansalliselle vapautumiselle —
TERX8PABOONIT PELKXSIVAT
MDBBAY.V ASEMAN
HEIKKE.\EMI8TX
N y t on menossa yrityksiä teräs-l
a k o n sopimiseksi i l m a n terästjäläis-ten
i m i o n presidentti P h i l i p M u r r a yn
arvovallan menettämistä. Rivljäie-nistön
sydän ei ole koskaan ollut t ä ­män
l a k o n mukana, Teräsmiehet n ä ­kevät
selkkauksia tulevaisuudessa jos
mr. M u r r a y tulee pahasti lyödyksi.
Siinä uniossa o n m u i t a k i n kyvyk­käitä
Johtohenkilöltä mutta teollisuu­den
j o h U J a t pelkäävät ettei heillä ole
voimaa pitää Jäsenistöä l i n j a l l a.
Nykyistä lakkoa lukuunottamatta
terästeollisuuden suhteet työväen
kattisa ovat viimevuosina olleet h y ­vät;
työnantajat ovat yleisesti saaneet
yll-otteen paikallisosastojen punaisis­ta
j a radikaaleista kääntymällä suo­r
a a n P h i l M u r r a y n puoleen. Heti
k u n tämä (lakko) taiätelu päättyy
he ayö.nantajat) haluavat säilyttää
tämän tilanteen. — Teräsparoonien
lehti " I r o n Age", lokak. 27 p. 1949,
• • • . •
FAGERHOLM ON MYÖS
POMOJEN LINJALLA
«Helsingin) Vapaan Sanan "Esko"
tuumaili t i i s t a i n a:
— Aikookohan poliisi siirtää K e m in
asukkaat O u l u u n — sinne lääninvan­kilaan?
Nyt o n syytettynä jo enem­män
kuin missään aikaisemmassa
työläisiä vastaan suunnatussa oikeus­jutussa
vuoden 1918 jälkeen. K u u l u u ­kohan
tämä työttömyydentorjumis-kampanjaan?
Se vain ihmetyttää,
miksi nykyinen h a l l i t u s n i i n vainoaa
juuri kemiläisiä' partureita . . . —
K a n s a n Tahto, Oulu.
CIO: N OIKEISTOJOHDON
"DEMOKRAATTISUUS"
Clevelandissa viime viikolla pide­tyssä
C I O : n masinoidussa konven-tlonissa
a j e t t i n läpi päätöslauselma
mikä oikeuttaa l u p a k i r j a l n antamisen
sähköteollisuudessa toimiville r i n -
n a k k a ^ n l o i l l e , jolta johtaa sähkö-työläisten
unlon (UE) e n t i n e n presi­dentti
James B. Carey, j o n k a jäse­nistö
p o t k i pois v i r a l t a v. 1941 j a j o ka
ei ole sen jälkeen j a t k u v i s t a y r i t y k s i s ­tään
huolimatta tullut valituksi m i ­hinkään
v i r k a a n,
Samalla kertaa U E : n päätöslausel­maa,
missä v a a d i t t i i n reittausten ja
hajoltustyön lopettamista yhden l i i t -
tojärjestön toimesta toista vastaan, ei
s a l l i t t u l a i n k a a n esittää koventionin
edustajien käsiteltäväksi.
C I O : n konventionin maisinoimisen
merkkinä on se tosiasia, että mr.
Careyn 10 miestä edustivat vallan
toisal järjestöjä eikä sähkötyöläisten
uniota j a heidän edustanj^n
Hahtikaim 29 pnä ISM-moo-dostni
Rosvallin ; a Vöatilai-ssn
hautaustilftisBas vaUa-viminaksi
t^j&väen mlelen-osoltustUaisaadefcsi
m|tä Fort
Arthorissa olf siihen mennes­sä
vietetty. TU Tiidtuhatta
henkeä oli haataanaattnes-saJ
Kovamme eittää saat­tueen
kan se Qhestyi hau­tausmaata.
-SITÄ:
Kuvaus Rosvallista
ja Voutilaisesta
Kirj. A. H.
Rosvallin ja Voutilaisen
muistolle
LAPATOSSUN URAKK.4
Lapatossu t uU taloon pzmäxizisenz
kat«n tevamsta. Hän pyysi vökort-'
teeriä. Isäntä lupasi yösijan ehdoUa
että Lapatossu tappaa kaikki uion
h i i r e t yön a i k a n a . Lapatossu lupasi.
A a m u l l a v a r h a i n Lapatossu toi pöi
fcyn keskelle l a t t i a a j a istui tuoline
sen viereen kirves kädessä, isännän
noustessa ylös alkoi keskustelu.
Isäntä: -No, jokcs Lapatossu on
tappanut k a i k k i h i i r e t ?"
Lapatossu: "En."
Isäntä: - M u t t a sellainenhan oli 4.
pimus?''
Lapatossu: " N i i n oli, mutta eihän
nixtä hiiriä ole vieläkään tuotu t a ­l
l e t t a v a k s i , vaikka olen odottanut."
Isäntä: K u i n k a minä ne lövdän'-
Lapatossu: " N o jos e i talonisäntä
tiedä missä talon hiiret ovat,
k u i n k a vieras vei ne löytää."
niin
set olivat "paperiosastoja
U E : n edustajat C I O : n konventsio-nlssä
hämmästyivät havaitessaan, e t ­t
ä James C a r e y n ^ k l i k i n j o h t a j a t j o t k a,
ovat j a t k u v a s t i kärsineet tappion säh­kötyöläisten
u n i o n konventionissa, h y ­väksyttiin
- e d u s t a j i k s i " sellaisista C I .
0 : n uhioista m i h i n he eivät kuulu.
He saivat p u h e - j a äänestysoikeuden
Ikäänkuin olisivat olleet v i r a l l i s ia
edustajia . . . — U E C a n a d i a n News,
marrask. 11 pnä 1949.
Windsorin autotyö-laisia
'Vi.'
' , . Paderevyskin johtama liike — vaiko bolshevikien johdolla tehty Ve-l
l ^ l • ;V;:M n Vjallankumous? OOnn turhaa puhua Puolan kansallisesta vapau­tumisesta,
sen paremmin kuin Suomenkaan kansallisesta itsenäisvy
jos Venäjällä ei olisi tapahtunut lokaknun suurta vallanku-mousta,
1917. Kysymys on siis työn laadusta ja tehokkuudesta ja
7;; Il tässä yhteydessä näyttää, että Rokossovsky on täyttänyt miehen
fj; r työn myös Puolan itsenäistymisen hyväksi.
Eikä tässä ole kaikki. Kun Montreal Daily Star hahfaa tehdä
vertauksia, niin verrattakoon puolalaista marsalkka Rokossövskya
- ' ; ' Suomen marsalkka Mannerheimiin. Kuten tiedetään, Mannerheim,
^ jota Montreal Daily Star on lukuisat kerrat ylistänyt Suomen suu-
|\ rhnmaksi patriootiksi, palveli myös aikoinaan tsaarin armeijassa.
erikoisluottamusta nauttivana upseerina hän ei koskaan osal-
^p||||||f>?^;S;^^^^^ tavalla Suomen kansalliseen vapausliikkeeseen. Mut-
I^Mt;?V-tVi i. ' ta k«n Suomi sai Venäjän bolshevikien ansiosta ja kädestä itsenäi-i'^'
^^'^y silloin taantumuspoTvaristo kääntvi Mannerheimin puoleen
CSJ:n Windsorin osasto
järjestää tanssi-ilta­man
joulukuun 3 pnä
Windsor. Ont. — Täällä sijaitsevat
autotehtaat ovat n y t käynnissä 4 päi­vää
viikossa t a i vähennetyllä työvoi-n
i a l l a j a a i v a n lähipäivinä o n odotet­tavissa
täydellinen tuotantotöiden
keskeyttäminen, ainakin kahdella
suuremmalla tehtaalla. Tämän auto­tuotannon
vähentämisen j a keskeyt­tämisen
selitetään johtuvan A m e r i k an
terästyöläisten lakon aiheuttamasta
teräksen puutteesta. Tämän selityk­sen
perään autotyölälset kyliä aset­tavat
kysymysmerkin sillä nyt tulossa
oleva tuotannon pysäyttäminen mer­kitsee:
1949 m a l l i n tekemisen lopettamista
j a tuotantovälineiden muuttamista
uutta m a l l i a varten. Nämä valmiste­lutyöt
suoritetaan suhteellisen p i e n e l ­lä
työvoimalla, joten automalli v a i h ­doksen
aikana on aina suurin osa
autotyöläisistä työttömänä.
Näin paikanpäältä katsottima näyt­tää
siltä, että teräksen puute C a n a ­dan
autotehtailla on liioiteltua j a t a r ­koitettu
propagandaksi järjestyneitä
työläisiä ja lakkoutumista vastaan.
C S J : n Windsorin osasto järjestää
elokuva ja t a n s s i - i l t a m a n jouluk. 3
Ihmiskunnan ja luokkataistelunkin
historiassa on 20 vuotta hyvin lyhyt
a i k a , oiutta siitä lähtien kun nämä
kaksi toimekasta toveriamme j o u t u i ­vat
väkivaltaisen kuoleman käsiin, on
tapahtunut paljon asioita j a tilanne
muuttunut k a i k k i a l l a n i i n selväpiir-leissksi,
ettei vähemmin tietoinen­kaan
voi olla ymmärtämättä niitä
syitä ja tarkoitusperiä, jotka vaativat
yhä enemmän saman kaltaisia u h ­rauksia
kuin R o s v a l l i n j a Voutilaisen
menettäminen olivat. Rosvall j a V o u ­t
i l a i n e n edustivat k a h t a sellaista h e n ­kilötyyppiä,
jotka k u m p i k i n ovat t a r ­peellisia
j a välttämättömiä Järjesty­neelle
työväenliikkeelle .
V o u t i l a i n e n oli h i l j a i n e n , uhrautu­va
j a hyvätuulinen työ.skentelijä. Sel­l
a i n e n , joka vaikelnunissakin oloissa
jaksaa ponnistella j a r a k e n t a a sentäh-den,
että. horjumaton usko asiamme
onnistumisesta antaa hänelle a l i t u i ­sesti
uusia voimia voittamaan p a ­h
i m m a t k i n vastukset j a esteet, joka
näkee pienten ja vähäpätöisiltäkin
näyttävien tehtävien suorittamisessa
kauaskantoisten j a tärkeiden suun­nitelmien
toteutumisen edellytykset.
Hän o l i oikea työmuurahainen jonka
j a t k u v a n uurastuksen j a askartelun
a v u l l a valmistuu suuria j a ihmeellisiä
sa l a i t o k - asioita.
V o u t i l a i n e n el h a l u n n u t loistaa s a n ­k
a r i n a , enempää k u i n erikoisena s i m -
ruutenakaan. Hän ei k u i t e n k a a n o l ­lut
niitä, jotka kieltäytyvät kaikesta
sillä tekosyyllä, että eivät muka k y ­kene,
vaikkakin he todellisuudessa
kätkevät haluttomuutensa tähän t e ­kopyhään
vaatimattomuutsen, sillä he
ovat siksi itserakkaita, että pelkää­vät
epäonnistumisen pilaavan heidän
kunniansa. Voutilainen ei vaatimat­tomuudessaan
ollut sellainen. Hän
ei pyrkinyt etualalle, mutta j6s h ä ­nelle
tehtävä a n n e t t i i n oli hän aina
valmis astumaan asioihin, vaikka k y ­symyksessä
oli v a i k e a m p i k i n tehtävä
tahi toimi. Meno " O n i o n L a k e n käm­p
i l l e " oli sellainen missä vaadittiin
mieheltä uskoa j a uskallusta. Hän ei
epäröinyt lähteä tällekään matkalle,
sillä hän ymmärsi että jonkun oli
mentävä Ja että hänen velvollisuuten­sa
oli tehdä mikä hänen voimilleen o l i
mahdollista.
* * *
V i l j o Rosvall Oli toisen t y y p i n mie­hiä.
Hän o l i riuska, ehkäpä,jossain
määrin h i u k a n l i i a n k i n leveä j a h u o ­leton.
Tämän tähden- käsittivätkin
monet tovereista häntä väärin. P i ­tivät
a i n a k i n jossain määrin huoli­mattomana,
mutta jos olisivat näh­neet
V i l j o - v a i n a j a n t a v a r a - a r k u n , jo
ka jäi B u d a n asemalle, n i i n heidän
olisi täytynyt tunnustaa että olivat
erehtyneet. K a i k k i oli arkussa mitä
parhaimmassa järjestyksessä. K a i ­k
i l l a oli oma paikkansa .aina paidan
n a p p i i n saakka. Rosvall o l i t o d e l l i ­suudessa
Järjestyksen j a säntillisyyden
mies, s i i h e n määrään k u i n kulkumies
yleensä voi sitä o l l a . Hän o l i k o h t a ­laisen
huolekas kaikissa asioissaan.
A i n o a mistä hän e i niinkään paljon
välittänyt, o l i se, mitä toiset hänestä
ajattelivat. Henkilökohtaisen kun­n
i a n j a p i n n a l l i s e n myötämielisyyden
hankkimiselle ei hän lainannut k o ­vinkaan
suurta huomiota. Jos o l i k y -
Rymykse.s.sä ylivoimaisempikin tehtä­vä,
ei hän s i e k a i l l u t ottaessaan s en
suorittaakseen, jos e i toisia löytynjrt.
E i hän pelännyt sitä, v a i k k a häntä
epäonnistumisen tähden arvosteltai-s
l l n k i n . Hän o l i rehtinä j a asiaan
kiintyneenä miehenä sitä mieltä, &ttä
työ on tehtävä n i i n h y v i n k u i n kyxyt
riittää; j a k u n k a i k k e n s a yrittää, n i in
kellään ei pitäisi o l l a sanomista, v a i k ­ka
ei aina n i i n ensiluokkaisesti onnis­tuisikaan.
Siinä ei s i e k a i l t u k u n B c s -
v a l l tehtävän otti suorittaakseen, eikä
kyselty, eikä epäröity, että onko siinä
p a l j o n vaivaa j a vastusta. Tehtävä
k u i n tehtävä! K u n se kerran on
suoritettava n i i n se o n suoritettava,
j a siinä k a i k k i . Täysin k o u r i n j a täy­dellä
höyryll-ä päälle vain. O i k e a l la
metsämiehen kurssilla Ja sisulla, v a i k ­ka
kynnet katkeaisi.
• * •
K a s sellaisia olivat Rosvall j a V o u ­t
i l a i n e n . Heidän esimerkiksi kelpaa­va
uhrautuvaisuutensa velvoittaa m e i ­tä
työhön Ja t o i m i n t a a n entistä t a r ­mokkaammin
j a ripeämmin.
R o s v a l l i n j a Voutilaisen tie päät­t
y i lyhyeen, mutta samaa tietä p i t k in
on meidän k u l j e t t a v a lopulliseen pää­määräämme.
Se tie on taisteluiden
t i e ! •' -
K a u a n eläköön Metsätyöläisjärjes-tömme
parhaimpien poikien, V o u t i ­laisen
j a R o s v a l l i n muisto.
Kirj. A. T. H.
Tanssit Mattawassa
Trans-Canada haalilla
IVIattäwa. — Tervehdys Suomesta!
Nyt on s a a v u t t u kotitanhuVille. M a t -
kavaivojen Jälkeen tuntuu hauskalta
saapua k o d i n rauhaiseen suojaan.
C S J : n osaston kokouksessa päätet­t
i i n pistää j a l a l l a koreasti tk. 19 p:nä
T r a n s - C a n a d a h a a l i l l a . Sinne tulee
hyvä h a i t a r i n soittaja, joten passaa
t u l l a sinne.
Sähköistämiskysymys on myöskin
käsillä j a Eero Mäki sekä T. H . H e -
rickson k u l k e v a t keräten n i i d e n nimiä,
jotka haluavat saada sähköä kotei­hinsa.
— Mummu.
Tanssit Don-haalilla
ensi lauantaina
Toronto. — Don-haalille on ensi
lauantaiksi jarjestetiy reippaat
tanssit. Hunnakko ja Turtda soit­tavat.
Saapukaa joukolla pitä­mään
iloa.
Puutaloteollisuus
herää Latviassa
Viina. — Neuvosto-Liettuassa on
syntynyt uusi teollisuuden haara,
s t a n d a r t t i t a l o j p n tehdasmainen v a l ­mistus.
Se on kehittynyt nopeasti.
Sodanjälkeisen viisivuotissuunnitel-
Canadassa o n k a p i t a l i s t i s e n talous­p
u l a n kehitys jo selvästi nähtävissä.
T u l e v a talvi tarjoaa yhä enemmän
kokemuksellisia merkkejä siitä m o ­nissa
teollisuuksissa. Monet mennei­den
pulakausien kokemuk.set p a l a u ­tuvat
ihmisten m i e l i i n , V ^ l o u s p u l a n
^ventyessä k i i h t y y k a p i t a l i s t i l u o k an
hyökkäys työväestöä vastaan. Ääre­tön
punakauhun lietsominen o n jo
o l l u t käynnissä j a j a t k u u edelleen
u u s i i n hyökkäyksiin valmistuttaessa.
S e n tarkoituksena tässä tilanteessa
on työväenliikkeen r i n t a m a n h a j o i t ­taminen,
että työnantajat voisivat
päästää valloilleen työssäolevien p a l k ­k
o j e n polkemisen työtehon k i i h d y t ­tämisen
Ja työttömäiri käyttämisen
r i k k u r i voimana y.m. K a i k k i tähtäg»
nyt) kuten ennenkin, entistään s u u -
renapaan teoUisuusvoittojen k a h m i n ­t
a a n ja kapitalismin talouspulan
t a a k a n vierittämiseen työtätekeväin
kansanjoukkojen harteille.
Ensimmäisen maailmansodan jäl­keen
alkoi samansuuntainen hyök­käys
j a se k i i h t y i k a p i t a l i s t i s e n . t a ­louspulan
k e h i t t y m i s e n mukana. S i l ­l
o i n k i n o t e t t i i n käytäntöön monopo­listisen
suurpääoman r y h m i e n kaik­k
i hyökkäysniuodot, eikä epäilty käyt-itää
v a l t i o v a l l an aseita pienemmissä
eikä suuremmissakaan taisteluissa.
K a p i t a l i s t i l u o k k a ei häikäillyt suo­rittaessaan
murhia, avoimesti tai s a ­laisesti.
' . ^
• • * " »•
V. 1929 o l i — h u o l i m a i t a opportu­n
i s t i s t en työväen j o h t a j a i n ennuste­luista,
että talouspula ei voi iskeä
Y h d y s v a l t a i n kapitalistiseen talou-
— New Y o r k i n osakepörssissä r o m a h ­duksen
vuosi; se oU ennenkuulumat­toman
syvän talouspulan alkamisen
vuosi. Canadan metsäteollisuudessa
muodostui v. 1929 myöskin h i s t o r i a l l i ­sesti
muistiinpainuvaksi. Juuri t a ­louspulan
alkuvaiheessa joutuivat
Canadan suurimman suomalaisen a -
sutuskeskuksen, Port A r t h u r i n kau­pungin
lähellä Shabaquan j a Onion
järven alueilla työskennelleet metsä-työläiset
lakkotaisteluun palkkojen
alentamista ja ktn-jia kämppäploja
vastaan. Taistelu o l i kiihkeää, r i k -
kiu-eita kuljetettiin j a hyökkäykset
l a k k o l a i s i a vastaan o l i v a t j u l k e i t a p i t ­k
i n aikaa. Taistelun kuluessa mur­h
a t t i i n kaksi metsätyöläisten union
a k t i i v i s t a järjestäjää,'Viljo Rosvall ja
J o h n Voutilainen.
He lähtivät marrask. 18 p : n ä u n i on
edustajina Pigeon Timber C o : n käm­p
i l l e Onion-järven lähellä. Mutta
he eivät saapuneet koskaan näUle
kämpille. K u n heistä ei kuulunut
mitään, lähetettiin Pcrt Arthurista
union joukkue etsimään heitä. S i t en
s a a t i i n tieto, että pari kämpiUä työs­sä
olleista miehistä olivat nähneet
R o s v a l l i n j a Voutilaisen muutaman
m a i l i n päässä kämpältä, johon he
olivat menossa. Sillä m a t k a l l a he h ä ­visivät
j a l u m e n t u l o o l i peittänyt h e i ­dän
jälkensä.
U n i o n j a lakkolaisten keskuudessa
epäiltiin heti, että salamurhaaja on
c l l u t väijyksissä j a tuhonnut heidät,
m u t t a mitään merkkejä siitä el l ö y ­detty.
Sen v u c k s l järjesVettiin ja l ä ­h
e t e t t i i n 10 miehen joukkue j a t k a ­maan
säännöllistä etsintää ja v a r t i ­o
i n t i a alueella että ei o l i s i noitaan
mahdollisuuksia r u i l m i i d e n muutta­miseen
eikä hautaamiseen. Tämä
unlon joukkue vaihtui' säännöllisen
määräajan kuluttua, mutta v a r t i ­o
i n t i a el keskeyteky Ihetkeksikään.
J O K U TULI A U T E T U K SI
M i k k o meni psykiatrin luokse tut­k
i t u t t a m a a n mielentilaansa.
"Mikä teitä vaivaa?" kysyi psykiatri.
" O l e n huolissani tulevaisuudestani",
sanoi Mlkko.
" A i m a n teille vuoden hoitoa", sanoi
p s y k i a t r i . "Se maksaa $100 viikolta."
"Täriiä ratkaisee teidän tulevaisuu­tenne",
sanoi Mlkko. "Mutta er.tä
m i n i m tulevaisuuteni?"
P A R A N E M A A N PÄIX
Lääkäri: "Onko teillä kuumetta
tänään?"
P o t i l a s : " E i s u i n k a a n koska
r a a j i h o i t a j a t a r otti sen tänään."
sai-man
aikana maassa on räkermettu
s u u r i a valmiiden talojen tehdaskom-blnaatteja.
Eräs näistä tehtaista on
r y h t y n y t valmistamaan yhden per­heen
taloja, joissa käyttötilaa on 50
neliömetriä. Kymmeniä sellaisia t a l o ­j
a o n j o lähetetty työväenasuntokes-k
u k s i i n , jotka sodan aikana kärsivät
suuria hävityksiä.
Tämä etsintä- j a vartiotyö j a t k u i k o ­ko
pitkän j a kylmän talven ajan.
T U l i kevät j a l u m e t s u l i v a t metsis­tä.
Ja, k u t e n oli odotettukin, löytyi
lumen mentyä toverien R o s v a l l i n ja
V o u t i l a i s e n rumnilt eräässä pienessä
purossa, joka juoksi Onion-järveen.
V i l j o R o s v a l l i n ruumis löytyi puron
penkereeltä, J o h n Voutilaisen r u u ­m
i i n pääpuoli o l i vedessä. Puro v i r ­tasi
k i v i s e n itiaiseman h a l k i j a p i n o s ­sa
o l i vettä v a i n vähän y l i k a h d e n j a ­l
a n ven-an. Oli a i v a n selvää, että
nämä voimakkaat j a meftsäkulkuun
tottuneet miehet eivät olleet h u k k u ­neet
tähän matalaan j a k a p e a a n p u ­roon.
Ei-ittäin vankkarakenteisen
R o s v a l l i n käsivarsi c l i p o i k k i , hänen
nahkajäkettlnsä oli repaleina, m e l ­k
e i n pois*päältä j a hänen otsassaan
oli useita mustelmia.
Nämä O n t a r i o n metsäteollisuustals-telun
marttyyrit saatettiin hautaan
h u h t i k u u n 28 p : n ä 1930 P o r t A r t h u ­rissa.
Hautaussaattue o l i s u u r i n m i ­tä
kaupungissa o l i koskaan ollut. T u ­hansia
marssi hautauskulkueessa
useiden k a t u välien pituudelta.
H u o l i m a t t a siitä voimakkaasta p a i ­nostuksesta
mikä työväen tiOiolta
k o h d i s t e t t i i n onaakimnan p o l i i s i v o i ­m
i i n , vaatien epäiltyjen murhaajien
vangitsemista j a syytteeseen asetta­mista
rikoksestaan, on tämä s a l a ­murha
vieläkin hämärän peitossa.
Vuosien tutkimusten tuloksena on
paljastunut ainoastaan pieniä seik­koja.
Yksi seikka k u i t e n k i n o n n y t
selvempi k u i n ennen — järjestyneet
työläiset eivät tule koskaan u n o h t a ­maan
näitä luokkataislielun m a r t t y y ­r
e j a j a heidän epäitsekästä u h r a u t u -
nvistaan yhteisen asian hyväksi, p a ­rempien
palkkojen j a työolojen saa­vuttamiseksi
työläsille O n t a r i o n ja
Canadan metsäteollisuudessa.
C a n a d a n metsäteollisuuden työläi­set
olivat kaksikymmentä vuotta sit­t
e n suurelta enemmistöltään kulku­j
a silrtolaistyölälsiä j a Port Arthurin
ympäristöllä muodostivat suomalaiset
suurilukuisimman joukon ympäristön
metsätyömailla. Yleispiirteissään p i ­tää
tämä määritelmä vieläkin paik­kansa.
. N y k y i s i n kulkee näille ym­päristöille
kuitenkin enemmän iiä-
C a n a d a n varsinaista väestöä, Cana-d
a n - r a n s k a l a i s i a y.m.
S u u r t e n paperitehtaiden, paperi­p
u u - Ja tukkiyhtiöiden trustiutunut
voima o n aina ollut järjestj-neenä
metsätyölälsiä vastassa; Metsäparoo-n
e i l l a c n v a i n yksi päämäärä, se on
sutlnnatbomien voittojen kahmimi­n
e n metsätyöläisten riistämisellä. Sen
he asettavat yläpuolelle ihmiselämän­k
i n .
O n t a r i o n j a C a n a d a n metsätyöläis­ten
taisbeluhistoriassa merkitään vuo­si
1946 käänteen vuodeksi. Vuosikym­menien
kuluessa oli monilla taiste­l
u i l l a j a jäxjestämistyöllä usein saatu
p a r a n n u k s i a työläisten e l i n - ja palk-k
a o l o i h l n . mutta vain hyvin rajote-t
u s s a määrässä. V. 1946 liikkeelle
noussut työläisten voima pakoitti
metsäparconit ensi kerran polvilleen
j a parikymmentä yhtiötä allekirjoitti
sopimuksen metsätyöläisten union
kanssa.
• . • •
Vuodesta 1919 alkaen Ontariossa
toiminut metsätyöläisten teollisuus-u
n i o päätti kahdeksannessa konven-t
l o n l s s a a n v. 1931 merkitä marras­k
u u n 18 päivän juhlapäiväksi, Viljo
R o s v a l l i n j a J o h n Voutilaisen muis­toksi.
Nykyinen metsätyöläisten unio
o n myöskin cmaksunut tämän muis­t
o j u h l a n omakseen. Tänä vuonna­k
i n järjestetään muistojuhlia tär­keimmissä
Ontarion metsäteollisuus-keskuksissa
ja l u k u i s i l l a metsäkäm-pillä
muistetaan näitä taistelun
m a r t t y y r e j a . Näissä muistojuhlissa
tehdään selväksi, että vaikka nyt on­k
i n sopimukset imiomme j a yhtiöiden
välillä, niin puutavarateollisuuden
k o n t r o l l o i v a t monopclivoimat pjTki-vät
yhä kiihdyttämään työläisten riis­toa,
ne keksivät a i n a uusia hyökkäys-k
e i n o j a , rlkkoakseen j a heikentääk-seen
työläisten r i v i t . On siis aina
muistettava tov. R o s v a l l i n Ja Vouti-l
a s e n häikäilemätön salamurha ja
o l t a v a aina valveilla.
— V. 1898 A l a s k a n kultalöytöjen
johdosta perustettiin erikoinen Y u -
k o n i n alue.
PÄIVÄN PAKINA
p:nä klo 8.30 i l l a l l a venäläisten h a a ­l
i l l a ,1220 DrouiUard R d . Elokuvat
aloitetaan täsmälleen. Saapukaa
ajoissa. — F .
Puolueettomuutta väärän lipun alla
aan päinvastoin hän
a11ankumouk$ellisia
tietäen, että X e u -
\ 'l kossovskyn lailla Venäjän bolshevikien rinin, vaa
^^l^llll-i;!,:^! asiallisesti auttoi tsaarimielisiä Venäjän vastav;
'""^^Jl^flflf:^ kenraaleja Neuvostojärjestelmää vastaan hyvin n c t a c u , cna ->cu- ''>''i' 'Vostojärjestelmän kukistaminen olisi tarkoittanut samalla Suomen
|fr|'':'i-;;Vi'''»tsenäisj^yden päättymistä, sillä mikään porvarillinen hallitus ei piisi
M''^/ i' ^ tsaaria kunnnemmin koskaan hyväksynyt Suomen itsenäisyyttä, k u -
ten htslorialliset tosiasiat osoittavat.
^•'V;'"S^ Kaikesta tästä huolimatta IMontreal Öaily Star on yrittänyt
f /; 4' ^ omalta osaltaan kuvata Mannerheimia Suomen kansan vapausliik-
^ j ^ l ^ l l keen sankariksi ja sillä on otsaa nyt väittää, että marsalkka Rokos-
;|sovsky on epäpatrioottinen Puolaa kohtaan sen vuoksi kun hänen
sanotaan olleen Venäjän armeijassa nuoruutensa niinä aikoina, jol­loin
Puola oli osa Venäjästä. Tämä vertailu Rokossovsk\rn ja Man­nerheimin
suhteen paljastaa kaikessa alastomuudessaan ^Montreal
Starin valheellisen demagogian millä se yrittää peitellä sosialismivas-taiset'vihanpurkauksensa.
Sen vuoksi kaikki tavalliset canadalaiset,
jotka tuntevat näitä historiallisia tosiasioita, omaksuvat ilman muuta
Varsovasta tulleen selostuksen missä kerrottiin, että Puolan president­ti
Beirut pyysi Xeiivostoliittoa luovuttamaan Rokossovskyn Puolan
palvelukseen, kun hän on puolalainen mies ja erikoisen popiilääri Puo­lan
kansan keskuudessa. Eikä Rokossovskyn populaarisuus suinkaan
lepää millään valheellisella pohjalla, sillä vaikka hän oli silloin Neu­vostoliiton
nuorin marsalkka, hän esitti kuitenkin johtavaa osaa Sta-lingradin
historiallisissa suurtaisteluissa, sitä seuranneissa Hitlerin
lasistilaumojen karkoittamisessa Neuvostoliiton alueilta ja mikä tär­keintä
Puolan vapauttamisessa ja pohjois-Saksan valtaamisessa.
Ei siis ole ihme, varsinkin kun Puolan vastasaavuttamaa kan­sandemokratiaa
uhataan petturi Titon ja hänen töimeksiantajiensa
toimesta kun Puolan hallitus haluaa näin suurta taitoa ja mainetta
saavuttaneen poikansa johtamaan maan puolustuslaitosta.
Huomiomme k i i n t y i viimeksi S u o -
^mesta saapuneeseen "Suomen s i l l a n"
numerooij. Lukijamme mahdollisesti
tietävät, että tämä aikakausjulkaisu
on Suomi-Seuran tiedonantaja. S en
otsikon a l l a sanotaankin seuraavaa:
" K o t i m a a n j a ulkosuomalaisten välis­tä
yhteyttä sekä sen kehittämistä k ä ­sittelevä
aikakaiuslehti."
k a i k k i "Suomen S i l l a n " numerot
S u o m i - S e u r a n "yhteiskunnalliskult-tuureUinen,
epäpoliittinen j a J i a r s i n a i -
s i i n puoluetoimintoihin sekaantumat­tomuus"
toteutetaan käytännössä s i ­ten,
että o n tänne rapakon taakse l ä ­hetetyissä
tiedoissa j a t k u v a s t i nälvin-nyt
vasemmlstososialidemokraatteja
j a konmumlsteja. MlkäU taas tulee
Huomiomme ei k i i n t y n y t tähän n u - kysymykseen tolmlntayhteydet täkä-meroon
s i k s i , että siltä o l i s i ollut j o ­t
a i n TOieltä ylentävää meille canada-laisille
työläisille. E i sittenkään v a i k ­ka
S u o m i - S e u r a n sihteeri t r i R a f a e l
Engelbergin Amerikan suomalaisten
ne uvottelukökouksessa e s i 11 ä mässä
alustuksessa sanotaankin, että " S u o -
mi-Seiura, j o k a organisätloltaan o n v i ­r
a l l i s i n y h t e y k s i i n k l l i m i t e t t y . mutta
muuten täysin vapaa j a j o k a l a a d u l ­taan
on yhteiskunnalUskulttuureUI-nen,
epäpoliittinen j a v a r s i n a i s i n p u o -
l u e t o i m l n n o i h i n sekaantumatoo".
Me tiedänune v a r s i n h j r v i n m i l l a i s ta
puolueettomuutta Suomi-Seura har­j
o i t t a a . Sen osoittaa erinomaisesti
Iäisten järjestöjen kanssa, n i i n työ­väenjärjestöt
sivuutetaan visusti, eikä
ihmekään. Suomi-Seuran herrat t i e ­tävät
etteivät työväenjärjestöt hyväk­sy
Suomen taantumuksellisten propa­gandaa.
Tällä kertaa o n suunnitelman a l a i ­sena,
t a i k k a paremminkin o n j o so­v
i t t u , että tällä manta-eella suorite­t
a a n v a i n pieni montteeraus j a avus-läisjärjestön
nimellä toimineesta jär­jestöstä
tehdään propai^dajärjestö.
Se selviää "Suomen'äaJka" syyskuun
numerossa julkaistusta alustuksesta,
jossa n y p . sanotaan seuraavaa:
" O n ymmärrettävää, että puheena
olevan yhtenäisyyden ylläpitämisessä
ja hoitamisessa eritoten Y h d y s v a l t a in
ja K a n a d a n su(Hnalalsten taholle on
useammassakin k o h d i n k a i v a t t u näi­den
keskuudessa j o t a k i n samankal­taista
elintä. K u n nyt hiunanitääri-sen
H e l p F i n l a n d Inc. järjestön pääs­tessä
vähitellen alkuperäisen tehtä­vänsä
päätökseen on M r . T o k o l n l dn
maininnan mukaan heräämässä k y s y ­mys,
eikö tätä järjestöä . a r v ( * k a i n e
p a l k a l l i s e l l m l n e e n ympäri suuilä P o h -
j o i s - A m e r i k k a a voitaisi muodostaa
Suomen yhteyksiä harrastavaksi k u l t -
tuurielimeksi, joka voisi asettua kiin­teään
yhteyteen erikoisesti Suomi-
Seuran iMnssa . . . "
E i muuta k u i n tm-kki nurinpäin ja
sillä hyvä. Sen k a u t t a s i t t en aiotaan
t u l v i t t a a niin Yhdysvaltoihin ktiin
myös K a n a d a a n k i n taantumuspropa-gandaa.
S u o m i - S e u r a esiintyy, faiten ylem­pänä
olevasta lainauksesta näkyy,
k u l t t u u r i y h t e y k s i e n ylläpitäjänä u l k o ­suomalaisten
kanssa. Me tunnemme
m i t e n sitä o n yUäplsietty. Y k s i muoto
on oUut t a i t e i h j a v i e r a i l u i d e n järjestely
Y h d y s v a l t o i h i n j a Canadaan. Eihän
sellaisessa pitäisi o l l a mitään v a l i t t a ­m
i s t a jos ihmisO^e t a r j o t a a n taidetta.
Eipä s u i n k a an
Emme h a l u a puhua sellaisista t a i ­t
e i l i j o i s t a , j o t k a ovat esittäneet s e l l i s ­t
i räikeitä poliittisia, k a n n a n i l m a i s u ja
j u l k i s t e n esiintymisten yhteydessä.
Haluamme koskettaa vain vierailuja
yleensä.
J o k a i n e n talteilijavierailu Canadaan
o n järjestetty siten, että Canadan
S u o m a l a i n e n Järjestö on sivuutettu
K o s k a S u o m i - S e u r a n erikoistehtävänä
o n t u t k i a tämän mantereen suoma­l
a i s t e n rientoja, niin varmasti siellä
tiedetään yhtä j a toista kysymyksessä
olevasta järjestöstä, ^ k s i sitten ei
koskaan oteta yhteyttä tämän järjes­tön
kanssa k u n o n kysymyksessä t a i -
teUija v i e r a i l u t ? Siihen el ole vaikea
löytää vastausta.
KoskaJcalkeUa sillä tänne suuntau­t
u v a l l a tolmlrmalla mitä Suomi-Seura
h a r j o i t t a a o n vissi poliittinen tarkoi­tus
n i m s i k s i ns. "Suomen Silta" on
suunnattu vain tämän mantereen
t a a n tumusjärjestöihin ulottuvaksi.
Työväcnjärjestöihha kuuluvUIe kuuluJ
v a i n r a h a n antaminen, eikä mitään
muuta.
Mitä merkitsee puheet läheisempien
j a parempien suhteiden kehittämisestä
u l k o s u o m a l a i s i i n k u n s u u r i osa suo­malaisista,
täällä Canadassa si^-uute-t
a a n ? iSkä hyviä suhteita rakenneta
työväenjärjestöihin kuuluvien tietoö-t
e n työläisten kanssa s i t A , että Suo­men
veromnaksajlen varoilla toimiva
järjestö h a r j o i t t a a puolueettomuuden
l i p u n a l l a viekasta taantumuspolitiik-
Jcaa. — U o t i .