1950-10-28-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siiru 2 Lauantaina, lokak, 28 p. — Saturday, Oct. 28 ( U B E B T V ) — Independeot leboz Organ of Fizmlsh canadlans. Eb« taldlstaed Nov. etb. 1917. Autboztsea as eecond ela£s tnall by the^ Post 0£Efce Department. Ottawa. Pub-llflhed thrlcc weekly: Tnet^ayn. 'SbursdayB and Satordays by Vapaus (-Pntllshinff Company lAd^ at 100-102 ,jebn SU Mf^ Sudbury, Ont, Canada. Telephones: Business OfXlcei 4^064. Editoria! Office 4-4285. 1 E< SuksL Biibot W. FWiiift4- «ddzess SoK aidbti^>' Ctomö. Tranalatlon O e e cixbaxge. TIXiAUSämiNAT: CSnadasra: 1 vlc 6 j ^ « ; B d t t9±i Yhdysvalloissa: 1 vk. 7iN> B kk. aso Suomessa: 1 vk. 7^0 6 kk. 4 ^ mies ja demokraatti f Tukholman vetoomus asettaavteiUepapeiUe tämän vaihto-. €hdan: f iitko vaSktiieMme ja sidkeudumtiiekammbompK lukkojen ja salpojen taakse jattkaen arkuutta, vihaa ja valheperi- ^aUeHä sekä xiistS johtupj^i tappioitamme. Tai Iqhdemthe 'kirkkaaseen fipäivärtmloo n> toriilei kaikkiett vapaiden ihmisten kansia, jotka itd^rttaval meldUri elävää vapaata todistustamme, todistustamme pappina ja kristittynä siitä, että Jumala ei ole tuonut ihmisiä ja heidän työtään, kotia ja sen kauneutta, äitejä ja viatthmia pienokaisia heittääkseen kaikki Kainin rodun hävitysvimman tuhottavaksi. Tämän vuoksi oleri allekirjoittanut Tukholman vetoomuksen ja kehoitan kristittyjä allekirjoittamaan sen ininun kanssani. — Tunnettu ranskalainen pappi, abotti Boulier. Ilolla tervehtien voidaan todeta, että tuhannet papit ja piispat foivajt myönteisesti ratJcaisseet jiantansa elämän puolesta atomipommeja fltmisten joukkotuhoaroista v a s t a a n. Vielä merkityksellisempää on se,«ttä tämän myönteisen ratkaisun tekijäin joukosta löytyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkki-p4i3> 3 Aleksei Lehtonen, joka on myös allekirjoittanut Tukholman «retÄanvetoomuksen^ koska han hyväksyy sen, että "Kaikkialla^isty-neessä maailmassa työ laajan ja lujan mielipiteen luomiseksi atoiriiso- "taa v a s t a a n on käynnissä" (Arkkipiispa Lehtosen lausunto siitä, millä perusteella han Tukholman rauhanvetoomuksen allekirjoitti). Mutta meidän suomalaiscanadalaisten keskuudessa elää ja yrittää pahentaa vielä pienempiäänkin pastori E, Snellman-tAmimn htn- *ilö, joka Vancouverissa toimittaa monistettua "/l;a« 5ff«a"-nimistä bulletinia, jonka otsikossa komeilee seuraava tsktilause: "Ainoa de- ""TODkraattinen suomalainen sanomalehti länsi-Canadassa". Jonkun huomaavaisen kansalaisemme ansiosta olemme saaneet nähtäväksi "Ajan Sanan" pari viimeistä numeroa missä määritellään: ^ a) iEttä atomipommin käyttö on oikeutettua, kuten kristinuskon j^Hlisityskannan onukaan on vissinlainen sotakin oikeutettua. b) Että rauhantyö on esivallanvastaista rikollisuutta ja fcommu- ""riistista epäkristillisyyttä. Niin pöyristj^taväa on pastori Snellmanin "laupeuden evankeliumi", että lainaamme siitä joitakin näytteitä, vaikka se tekeekin kirjoituksemme pitemmäksi ja jossakin määrin hapuilevaksi. ' "Ajan Sanan" syyskuun numerossa pastori Snellman sanoo, että ''Kansainvälinen tilanne on kärjistynyt, ja uuden sodan syttymistä ei ' ' j J i ä e t ä mahdottomana . . . Ja erikoisesti on silloin kysymys atomi- . p j n i m i n käyttämisestä aikaansaanut paljon erimielisyyttä." Sota Lon siis tulossa, epäilee han. ' " ' Lokakuun numerossa hän joutuu myöntämään, että kristityt ^ h - . iniset eivät voi mitenkääh sotaa ylistää.* Pastori Snellman> jonka <oh- [jcUnaan tuntuu sisältyvän aimo annos poroporvarillista kansalliskiih^ j&oiluaikin, tuomitsi maailmankuulun venäläisen kirjailijan Leo Tolstoin 'Mdealistiseksi anarkistiksi" — sen Ajuoksi, älkäämme hämmästykö, kun Leo Tolstoi tuomitsi tsarismin hyökkäys- jä valloitussodat joiden johdolta Suomikin oli alistettu siirtomaaksi 1 Täten sotatempiielinsä perustaa hiekalle rakentaessa, pastori Snellman jatkaa edelleen syväl- ''^liSlä mietdmiaän seuraavasti: "Yhteiskunnan johdon toimenpiteitten \^l«tee Vastata todellisuutta. Se ei saa eikä voi ruveta haaveileniaan, _jVaan sen on toimittava realisella pohjalla . . . Ja juuri meidän päi-virfamme tulisi kaikkien kristitty^jen ajoissa oivaltaa se vaara, mikä ateistisen kommunismin taholta uhkaa 'kristinuskoa ja koko ihmiskuntaa . . . " Toisinsanoen, jos esim. Ranskan tai Suomen kansan enemiDistö ^ahestäa enemmistön kommunistiehdokkaita parlamenttiin, niin p a s - ;^,|f(^l Snellman lukee korkean omakätisesti sodanjulistuksen niitä mai-ja kansoja vastaan! Tai jos joku uusi Hitler lähtee sosialismia •kukistamaan ja siinä yhteydessä julistaa myös Suomen puolesta sodan srTt.kctmmunismia vastaan, kuten tapahtui kesäkuun 22 pnä 1941, niin ^laiipean kristinuskon edustajana pastori Snellman hihkaisee, että "päin inhaa itää —Suur-Suomen puolilta" ja oikeuttaa s e n sanomalla: "Ja kun Suomi taas 1941 joutui sotaan, niin tämäkin oli vain olosuhteiden •«'p^oittama jatkosota, ka>dylle talvisodalle . . . sen miehet ja naiset, .velvollisuutensa täyttäen, taisteli uskonuon, kodin ja isänmaan puo- .Jbesta." ^^^^^^^^^^5^^ ylläolevasta näkyy, pastori Snellman turvailtuu, joko tietäen tai .tietämättään, kauan sitten paljastettuun yalheeseen siitä, että kommunismi (tarkoittaa yleisessä mielessä sosialismia ja kansandemokratioita silla kommunistista yhteiskuntamuotoa e i vielä ole missään) muka "uhkaa kristinuskoa", vaikka sosialismin olosuhteissa taataan täydellinen uskon- ja omantunnon vapaus. Ja vaikka kymmenet nuoret miehemme kaatuivat ja menettivät terveytensä taiste . lussa Hitlerin Saksaa ja sen liittolaisia vastaan, pastori Snellman tulee tänne häpäisemään sodan uhrejamme kirjoituksilla, joiden mukaan me kansakuntana ja yksilöinä autoimmekin muka Anlikristusta niitä vastaan, jotka sotivat 'uskonnon" ja "isänmaansa" puolesta! Mutta palatkaamme pastori Snellmanin syyskuussa vuodattamaan vihanpurkaukseen. Puhuttuaan vanhoista — ja epäonnistu^ neista rauhanyrityksista, jjastori Snellman kirjoittaa: "Mutta Kansainliiton arvovalta sai-pahan kolauksen-Japanin ja.Kiinan selkkauksessa (1931) . . . Ja kun toinen maaiimMisDta syttyi, niin Kansainliitto ei lainkaan puuttunut a s i a a n . " , • Miksi se ei puuttunut? Pastori Snellman, jättää tämän vastaamat-. ta syystä kun han on kaiketi tietoinen, e^tä 'Kansainliitto epäonnistui, sen vuoksi, kun sita ei käytettykään tietoisesti rauhan asian edistämiseksi vaan vehkeilyyn jotakin yhtä mäatä ja jotakin aatesuunfaa vastaan yleensä. Kansainliiton jälkeen perustettiin VK, toteaa pastori Snellman ja selittää: VKn "tarkoituksena on turvata rauha maailmassa, poistaa sodan taloudelliset ja yhteiskunnalliset syyt ja tukahduttaa kaikki maailman rauhaa häiritsevät yritykset . . .Näinollen saamme todeta, x t t ä o n olemassa rauhanjärjestö joka tehoklcaammin kuin mikään 'rauhanliike' tahansa pystyy toimimaan maailman rauhan puolesta . . . " Tahtoo sanoa, jos e i käy kuten kävi Kansainliitolle, ettei se tormikaan rauhan säilyttämisen hyväksi, vaan antautuu vehkeilyn välikappaleeksi, joidenkin maiden ryhmää ja vissiä aatesuuntaa vastaan yleensä! ; Kaikkien edellisten rauhanliikkeiden ja -järjestöjen epäonnistumisesta huolimatta, pastori Snellman esittää seuraavan sinisilmäisen . unen: "Maailman rauhan säilyminen on kaikille kansoille tärkeä asia, ja tämän puolesta toimii Yhdistyneet Kansakunnat. Ja tämän rauhanjärjestön käsiin on myös jätettävä kysymys atomipommin käsrttä-.: " " JatfiMU-seur.THalstalla Milä mmt iatibmt JOTKUT OISEISTOIAISET T o s i a s i a a osuuskuntamme tänä päivänä luistfelevat-obu^ll» Jäällä, j o - fea saattaa miUä i i e t f e ^ tatiatisa naitua, ide ^oAiä enää l^uiääidi p a i k a l l i s t e n osuuskuntiemme jasenis- XiSttL innoittamisesta^ taam.Ha^asim-me tehdä ennen .... J o l l e i meidän ICeskuSosuuslnmtiamnie p i a n k a v a l i da oivaltamaan että m e emme voi k a u an t t d l a : t o i m e e n i l m a n parannettua v a - listusohjelmaa, Jonka vaikutus ulott u u k a i k k i i n Jäsenosuusikuntiimnie, k e hittäen niissä k y k i s n e ^ paSkaXmfa, Ja3itaJ>», n i i n «aeUte t u l e e « n m n p i t kään olemaan «urfcea^ ttlintean päivä edessämme. P a i k a l l i s e t ' osuuänmtam-me eivät pysty edistymään ; o m i n v o i min, jolleivat ne « a a ^ ^ i s t u k a e U i s t a jcOitoa K e s k u k s e l t a . . . . O l e n ikävällä pannut merkille, että.liian monet k o keneista Ja koetelluista, l i i k k e e n h o i t a jistamme (Ja m u i s t a e n t y ö l ä i s i i m me) ajautinr^t pois osuustoitnintallik-läeeBtä, Jättäen osuualkuntiemme h o i don kokemattomiin käsiin. Tämä on k o v i n paha. j u t t u . Näinä kokemattomat työläiset Joutuvat tekemään k a i k e n l a i s i a i n e b d y k s i a ; ennenkuin-QPQl-vat s u o r i t t a m a a n tehtävänsä k o t m o l - lisesti. Ymmärrän v a r s i n hyvln,Tn3£t-^ s i n i i n monet n o i s t a Irokeneista t o i m i t a joi£«^nnie •jäM^.vät osuustolmbir n a n . 1 i i i n t i a itseänilc&i v a i v a a joskus tumse, että o n ttnhäa j a -ttOvotonsa enää y t f t t ^ &»F|3ta tikmnetta." 11^ IHIIi — V. S. A & l a n e n , Osuustoimintaieh-den j u k i j a S n osaston kirjeessä.'^ I L C O N X O N O I K S V M " V A A L I H A V I O I S S X . . . N y t k u i t t i k i n , k u n «Balvaajan Suomessa oleva k i r j e e n v a i h t a j a k h - - Joittaa naiden toimitettujen vaalien tuloksista, n i i n se kai-selvittänee s y yn R a i v a a j a n vaikenemisellekin; Näh-kaäs tämä luonto o n n i i n oiktiUinen, k u n on t a l v i , n i i n p n pakSiasSa ja k u n o n kesä, n i i n on vesisateita . .. - J a n i i n näyttää olsvan Suomen scs. d e m o k r a a t e i l l a k i n , että j o s v a a l i t vin t a l v e l l a , n i i n pakk^UnatestSivS^ i i e i; t ä menemästä äänestämään, k u t e n he äfelittivät Iianimää»än5ä l a s k u n :vllme t a l v e n a t o i m i t e t u i s s a p r e s i d e n t k i v a a l e i s s a j a kuulema o l i taas vesisade .ja se « s t i heitä menemästä ä ä nestämään näissä kunnallisvaaleassa j a seuraus « l i , että t o i v o t t u j a tuloksia e i s a a v u t e l ^ u . . . — K o t a n P < ^ , l^ömies-Eteenpäin. J a t k . t o i m i t u s p a l s t a l ta misestä, j a y k s i t y i s t e n kansalaisten t u l i s i jäädä odottamaan -sen t o l m « i - plteltä asiassa." - ' . S i i s , o n a l i s t u t t a v a lammasten l a i l l a teurastettavaksi sotamolokln h y väksi, asetehtailijain vebkelilessä minkä voivat uuden maailmansodan a l o i t t a m i s e k s i ! l>ai5torl Snellman s a n o o k i n suoraan: ' . . , "Siinä tMiaoksessa, -- että k a n s a k u n t i e n kiistoja el voitaisikaan r a t k a i s t a r a B t i a n M I l a k e i n o i l l a , o n t i e t e n k i n maistettava, että sodassa hallitsee sodan l a k i , j a taistelevien kansojen sodanjohdolle s i l l o i n m i e l u u m m i n k u o l a u ratkaisu mitä a - ; seita k a l l o i n k i n o n käytettävä v o i t o n saavnltamlBeksi.'* Atomiaseet ovat siis olfceotctta-j a , jos k e r r a n sanotaan, että sotaa käyi^t kenraaUpankkllHt saavat päättää, käytetäänkö atouMäseita t a i eikö käytetä! . Y k s i pieni ajatuskoe , m u i ; s k a a . k u i t e n k i n atooqaeiksi' koko "ylläesltel^n "maaiImankatsomu!ksen'\ Ensimmäisen maailmansodan aikana t y r m i s t y t t i ihmiskuntaa uutiset niyrklQ^kaasu-j e h käytöstä, s e n jälkeeh yleinen m i e l i p i d e tuomitsi.' myrkkykaasujen käytön teoksi, mitä ei voida käyttää s o t i l a a l l i s t en t u k i k o h t i e n Ja -voimien hävittämisessä, v a a n tuhota puolustuskyvyttömiä sivlllHhmlsIä. naisia Ja lapMa Joukkomitassa. (Niin v o i makkaaksi nousi tämä y l e i n e n m i e lU pide mytfltkykaabim käyttöä vastaan. E t T Ä KtJMPÖCAAN PHOhl E I U S - K A L T A m J T S I T Ä . K A Y T T X Ä JtTU-Ä I PÄXlTyNfiESSÄ TOISESSA M A A I L M A N S O D A S S A . Kysymys atomipommista on saman suuntainen ~r- sillä erotuksella tosin, että jos atomipommeja ryhdytään käyttämään, n i i d e n avulla tapetaan monituhatkertaisesti , enemmän puolustuskyvyttömiä nfilsia, lapsia Ja vanhuksia, mitä millään ensimmäisen j a toisen maailmansodan a i k a i s i l l a myrkkykaasuilla o l i s i -voitukaan tappaa. Yksistään, Nagasakin kaur pungissa, missä Y h d y s v a l l a t r i k o l l i sesti käytti tätä asetta, puolustuskyvyttömiä siyilli-lhmisiä, .vastaan, yksi ainoa atomipomnil tapjiol 76,006 i h mistä! . J a sen Jälkeen o n v a l m i s t e t tu n i i n paljon voimakkaimpia atomipommeja, että i&troshimah Ja N a g a s a k i n pommit ovat n i i h i n verraten lasten l e l u j a. .-• • • • • • ' k> . ; . _ K i r j o i t t a e s s a a n Jokin aika s i t t en aiheesta " C h r i s t l a n l t y and W a r " ( K r i s t i n u s k o Ja' sota) R t . R e v . R . J . R t n i s o n lainasi atomipommin val-mistamlstyöhiön osallistuneen erään tiedemiehen lausunnosta atotnlpom-m l n välkutukEesta mm. sfeursiavaa: " T a h a n s i a Ihmisiä käotee morto-osasekannln aikana. Sen läheisyyteen el Jää ttiltäätt pystyyn. E i seiniäkään. Ne h a i h t n v a t t d h k a k. ; si Ja savuksi. E l Jiiä iMia^oHtnnisi-t a . E i jää edes nranditakaan. (Räjähdyspaikan): ktskuksessa on ^ o n t a kertaa J t o t^ mitä olemme koskaan aikaisemmin tunteneet j a se p o l t t a a rakennukset Ja. i h m i s m u m i l t olemattomiin." R t . Rev. R e n i s o n huomauttaa ylläolevan Johdosta lagoOnlsesti: "Tätä ikuoleman voimaa vastaan ei ole m i tään puolustusta. v'H$n toteaa, että koko ihmiskunta o n vaarassa t u l l a t u hotuksi J o s atomiaseita käsitetään Ja esittää L a m b e t h i n konferenssin ( p i - d e t t i t o 1930 J a s i i h e n osallistui 330 p i i s p a a e r i p u o l i l t a .'.maailmaa) lausunnon mukaisen mielipiteen: " S o t a a n tmrvantmninen keinona kansainvälisten kiistakysymysten ratkalsnssa. e i sovi «nitenkään y h teen leesnksen K r i s t n k s e n opetnk-sen j a hänen antamansa esimerkin kanssa." ' Rt. Rev. Rehi^n, Kutenniin monet m u u t k i n ajattelevat Ihmiset, on sitä mieltä, että r a u h a ei o le v a b i (qi^oti tavaa, v a a n ehdottomasti välttädiä-tontä, s i l l a nykyoloissa me saamme v a i n ^fjoko sodan t a i sivistysmaalhnan — muttei molempia". ^ . , K a i k k i e n näiden realiteettien perusteella Suomen arkkipiispa L e h t o n e n k i n on allekil-jDlttanat Tukhöhnan rakifaanvi^tdomUksen, m a t t a pastori Snellman — - - j o ka tuntuu, olevan enemmän ki]nt:^yt komnmnlsttvaatalseen pOlitHttoi-mleeen, k a i n askovalsten j a m u i den ellnmahdollisuokslln «dke-u t t a a muka kristinuskon nimissä atomiaseslden, hirvittävien - j U i k - kotuhoaseiden käytön, mikäli < s o t a a johtavat' . keniräalipankläirtt niin haluavat. • • ^ .< . vPastoH Snellmanin 'lanke^mu^kivi o n k i n hänen balusiäian- pöliUköida taantumuksen hyväksi irskonnon' v a r jossa. Tässä politikoimlsvlmmassaän taattttimuksen byväkSi hän näyttää tykkänään • men^ttäväri^: mielehniältv i - U n s a ^ s i l t o i t i . k u l n d i a h toläe a s l a m ^ i : - ! meen, nimittäin kommuniismivastei>^ 'seen sotaan, minkä hän näkee olevan lähellä — J a missä mu ilmeisesti O i k e u t t a i s i atomipemmien käytön, i . ! K a l k k i yUäjiakÄlsiut lalriäuköfet pastori -SnBllmanin- "AJätt-' Sana^v lehdistä o n o t e t tu kh^foitUksiötä, n i i s -; sä polemisoidaan tunnetuh:ranskaTäl^! sen papin, A b o t t i iBoullerhi k i r j o i t u s ta vastaan, mikä' sivumennen sanoen J u l k a i s t i i n j o k i h aika sitten " L i e k l si sa". J a Vaikka pastori Snellmanin newspaperin otsikossa komeilee lausunto: " A i n c a demokraattinen suomalainen l e h t i . . . " , n i i n hänen eriskummallinen demokratiansa' ei kuitenkaan s a l l i eika edellytä sitä, etta han olisi julkaissut edes riviäkään Abotti B o u l i e r i n a r t i k k e l i s t a , puhumattakaan nyt siitä, että olisi J u l k a i s sut sen kokonaan Ja a n t a n u t l u k i j o i l leen demokraattisen oikeuden r a t k a i s t a kumpi o n oikeassa, Abotti Boulier vai pastori Snellman. Tällainen m e netelmä e l näköään sovi pastori S n e l l m a n i n " d e m o k r a t i a a n " . Mutta " A j an S a n a n " l u k i j a i n sopilsi .vaatia,- että k u n t » i d ä n t o i m i t t a j a n s a lyö Abböttl Bbullerihi a j a t u k s i a k u i n vierasta s i kaa, niin heidän pitäisi saada tietää, nainkälaista S3nnnln tekoa tämä lyöty mies edustaa! Joko tämän maan asioita aivan timtemattomana tai demokiaattlslis-t a meneittelytavolsta mitään käsitl^, mättömänä ihmisenä pastori ShcU-man k i r j o i t t a a "ainoassa demokraät;- tlsessa" lehdessään: " J a k u t e n h y v in tiedetään, ovat viranomaisetkin tustaneet tätä toimintaa, (rauhantyötä — kirj.) J a Jotkut, Jotka ovat ryhtyneet keräämään aUeklrJoltiiksia, o n pidätetty. Tässä lehdessä kh-Jiol-tlmme myös h i l j a n lalnkuuUaisuudes-t a . J a tahdomme sentähden tässä korostaa sitä..J" Jos pastori S n e l l m a n ei sitä tiedä,' n i i n täkäläiset maanmiehemme kyllä tietävät, että tässä maassa on yävi-l h a n olkeuskäsltyksen. m u k a a n Jokai-: sella k a n i a l a l s e l l a oikeus esittää 37^!- tylsesti Ja yhteisesti tolvomuksiaafa j a vaatimuksiaan 'hallitukselle. Ön t i i f - h a a puhua "lalnkuullaisuudeista" sil-' l o i n k u i n t o i m i t a a n täydelilsestl l a l i - llsestl, eikä tämä asia muutu nimikään sUta. v a i k k a j o t k u t s o t a k i i h k o l - set viranomaiset suorlttaisivatklri l ä - kivastalsestl »ohkirilaisia painostusta' r a u h a n p u o l u s t a j i a kohtaan. Tyrk3rttäQssään fasistiseen maailmankatsomukseen perustuvaa estval-lalle kuuliaisuuden mätelemlsteoriaä, pastori S n e l l m a n u n h o i t t a a kokonaan sen mistä tässä maassa ylpeiUään n i in se :oU-minulle hämmästyttävää,'Jom JUÖI ga»i<^nria1«»lirii<!tii;: ''Britannian liällitijiä ^on kieltähyt in^alianpääsyln-v a n todidekSalta toaaiftfa^n rauhaii<^;: Uildceen T o i s e n l^ica^pKi^ valmlsta-v a h k o r n i t ^ J b ^ v a l t a i&esaä^ P i a n k u i t e n k i n h a v a i t s i n , että- h ä m - mäStykStehi j o h t u i A t t l e e n "Työväen-mti, j . ^pm^, Mpp tn^ftshdrfn e& e i n ä& y r i t y l g i ^ | «^ seksi - j a f a s i s mm eter j t l ä ä 'toisen-maallr, T^dväeh j a fcan^ •voimat tekiväi lan säilyttSltäi^ ses^a «aihäknlaU^ideBia ^€hamberlai-n i n Tozy^hallltuksen vtoimenplteen kanssa .samanlaisessa, -maailman: adir <Hden -vaatatilahteessa k u i n 1^ n y - kyäänkin. ., - V o i s i k o olla:.hihi,>ettö oikeistososte- Ustfön -faalUtos sisvärsai s a m a a l a a a g i l - l i s t a cdsjelmaa mitä kiero Chamber-l a i n i n rjohtäma konservatiivien ^ h a l l i tus seurasi? Jos niin» -niin -exprnekö ole a l t t i i n a ; s a m a n l a i s i l l e , kauhulUe mitä seurasi C h a m b e r l a i n i n . t o i m e n - pidetlä? M u t t a s a l l i k a a m i n u n ideille vkerloa tu<»ta me^nneestä tolmenfilteestä Jost a maihitsrn; etenemisen pysäh-d y t t S Ä l s e k M y r . i g Ä i ^ j e r ^ n^- hämtukSgn" löM^i^ftfeSii TSmöll&bkmhv^^^^^^^"^^ Chambe^Ialn o l i ^myöä^ -bygäm^rt^ NeuvioköiaibQBr'^ suiissoplinu^en^ ^^^^ hetkellä l e h d y n . yrit^^csett jiniijdostaa sotUaälliiäiä^ ^irä^aäa^i^-. ler p i l s i : ^ i ^ y ^ ' Ibyb^ lastaa'-EiiiiS&i^a''ja: to s p d a j ^ jitnfin^ imiki iät^i& tu)liM^^t^^ir^ ti-k u n itse persoöhakohtaisesti liSu^ot-t e l i mtlerinrkÄÄssa, pyrittäen 1 s a a da m t k r kään^iämään :^ötakSbhä8t^ns&* NcUvostonitida vastaan..; S e o l i n o h ia kohtalokkaina^ ^ j f t i k e i d ^ a k i m m a p i a n 'Järjestö, rJpTca t u n n e t t i i n nimellä Snellzäanin mtötaan kaislinuskoa ja i h m l s k t m t a a knmmimismin taholta uhkaa, n i i n jälelle Jää tietoisuus, «ttä n.s. krisUtyt kattsaC ovai keskenään tai toisia maita vallaten kSyneet Hi-bea sataprosiMtfsesU kaUdd « ( t « d - dat, aaiii& övai ihmiskonnaii vitsavfr-sena olleet ^otn^ntinnksisti aftata.; Ja Jos k r i s t i t t y j e n täytyisi pastori, Sneiimanhi s y v ä U l s ^ v i & a u d ^ b muri k a a n teslvallan kuuliaisutlden !t«rus-t e e l l a sokeasti t u k e a halUtudtenGaso-; tasuunnitelmia. n i i n s i l l o h i päädytmi-i s l i n ' j u u r i isiihen Ihlssä 'oltito;estm.i ensimmäisessä maa^mehisoäässa, että; Sakisan j ä s e r t l i i t t o l a i i S t e n papit'tu^. kellivät voitt<^ S a k s a n aseille, sämal-^ l a kim E n g l a n n i n J a sifettlllttoliiisteh papit rukoilivat myös k r i s t i n u s ^n nhnissä voittoa i E n g l a i ^ n aseille. S e i k k a ; mikä enemmtmikuhi .mikään muu o n h o r j u t t a n u t k i r k o n -vaikutusv a l t a a l a a j o j e n kansanjoukkojen keskuudessa. L u o n n o l l i s e s t i o n odotettavlss^a, että k u n k i n maan k i r k k o , työskentelee rukoilee, oman maansa j a kansansa puolesta, m u t t a se « 1 s i l l i oi^eutai «Ikä s a a o l k e u t t a a , sen p a r e m m i n Jonkun t o i s en kansan louikkaamlsta^kuln;sel-l a l s t a tekopyhää f u i s e a l a i s u u t t a k a an mlfcä puetaan s a n o i k s i : " i M i n u n ma"ä-nColköon s e ' o i k e a s s a tai väärässä.^' K o m m u n i s t i v a s t a i s e n . ' v i h a n s a so-ksiäemanä p a s t i ^ ^ ^ U m a n o i k e t i i t a a atomiaseiden kägrtStt 'Realismiin?:<Er; doten. Tässä hän-unhoittaa kökor' n a a n H e r t a h käskyn: "Älä tJ^ a ." mn heittää siolUe £ä)keltim sanat S e t h l e u e m i n ipaimetiilliä; • ^'Maassa' iräuha j a i h m i s i l l e h y v ä tahto." Hän mätkii;slelunvaioHisen isodan l i e t s o n t a a Jä'rauhan•..sanfDmaa aser meäta ' p u o l u s t a a n i i t ä / J o t t a aikOivat hävittää k<&o,ihmiskunnan atomi-: poötmeliraan —r k o ä s a (hän jtolvoo, e t - "^tä se hä^^ttälsl häxien; ."vihaamansa' koiä&xmlsmln. t J a tässäkin y h t ^ d e s - sä pastori vSneliman /unhoittaa • i a h a l - ; l a a n J o i t a k l n . i h y v i h tärkeitä seilgkojä.' Hän e l h a l u a muistaa-sitä, e t t a a i - , k u k r i s t i l l i s y y s dli p a r i t u h a t t a vuöttä'; s i t t e n aikansa kömmUnlsllsta l i i k e t tä. -Eslpaerkiksi Jeesus ^ h o l i i k k a a i - le miefaeUe: "my k a i k k i toftä s i n u l l a ön J a a n n a : valvaisllle*VJä ^ d e l l ^ h : "Helpompi o n k a m e l h i k u l k e a n e u l an silmän läpi k u i n ril&alm päästä t a i v a a n valtatnintaan.^' R a a i n a t tm A - postolien teot 2:ssa luvussa sanotaan: mm: "Idiuita . k a l k k i , j o t k a uskbivätr olivat 3^äfeS6ä j a iJiUvät köikkl^^fiBl-senä. Ja h e myivät.heidän hyvyyten-- sä j a t a v a r a n s a , Ja j a k o i v a t n e .kaikiin le, s e n jäBteen k u i n k u k i n t a r v i t s i . " , JPlispa C l f e i i i e h i 1 V; 102. l a u s u i : " k a i k k i tävaralh ki^j^täi^ maailmassa .«fi FOleva k a l k i l l e y h t e l - j Hen. O n vääxhi s a n o a : I f l m ä o n m i - ; n U n n m a a ^ . : itämä k u u l u u mhmlle.l Siltä o n i t u ^ t e n i e r i p u r a i s u u s t u l l u t " . ' A l k d k ^ U l l s e t .seOrakunnat oUvat s i i ^ i t t o i t t e i i i t a a n ^ k o m m u n i s t i s i a (ini-i t ä t a s t b r i S a e l h p a n m i n k o v i n v i h a a ) ,1 .i^äikka hiuilärimkin s b u u lero nykyisen tfeteälisäir^lmimimiämitt kanssa; ^ o o n t ä n ä : ; :ft!&iAxistillihed kommunismi o l i omaist(tidett yhteisomistusta j o - iavfcstoln tleteäfinen kommUtiisml i ^ J o i t t i i u ^ttiobntovälineldto yhteisk u n n a l l i s e e n -imhlstukseen — Jättäen i r t a i m e n , omaiauuden yksityisesti o-' m i s t ^ t a v a k s l . . J a vafetafiatsfetta n i i l l e , j o t k a ^?yttä-vä. tliiaul^attpuriustajia kommunistien l ^ l h a«ustatqisesta,\kuten menettelee ipm. |ia8t(Hri<6n6i]^an. m a a l i m a h k u u - l u raoskätahien p a j * i A b o t t i B o u l i er .feirjöltlaa :--•••••..-.'!•- •.. . . T a i s t e l u . a t o m i k u o l e m a a vast a a n >vaattt:!9btenälstä. t o i m i n t a a. «inäfiittniBnäiä v i h a b ^ v e l e n täyt y y mstH InkiiäalteHi s o l l d a a r i - sMeh « t e ileUä (<isä «h tkas-li( fH.-^ix&S0ä '^AhttttilUfaeä isoli- ? iiädaim^. tajn« . V ^ , ) , s en verrölliisttad«B tieUä, joka iheiilä ^ H T V a ^ . ) i s d i t a a f t . . .* " ^l%kö|iyi^ J0s a a k i s i lA^ p f i d o n. tttti m^tiiti^ im ätmiom . s l i i o in ^Os ^ t i » i päta^, E l h e t - mAmi^aiiisMlabtA i l l b i t t Itois, jiMj&llftfdillitläteil^louk-ds^ ^ l l si koigatimtetlis|^<t (äaj^ ima p a s - päibtaäfiäi^ köihäidaisill^ iSi<m, kteltäi^^isltev s ä i M l t a m ä s i ä s i - ^ v^iMS^tHsljiima^tsa, löttet ^ maka HSnäuna kolihmhä&lien ptma^*'mU»n tavHAma pas-t^ Afsni^a^n' t ä s ^ ? — Vap.) S i a t t a . lläUft hetkellä siänn talosi kiäniDittädsHen talö^ molemmat s a m a l l a l a l k ^ , s l n n n -vaimosi J a h ä n e n Vaim(miä,sinnh-lapsesi J a b ä - n e n l a ^ n s a ^ m e k a i k k i yhdessä ö - JenU^e Kväarp£^ jdntna^atomlpom-m i n , i i i h » a m ^ i . V a i n miljooi^at aUekirJlöit^at vohrat i o r j o a tä^ män t ^ r a n ; M i k s i Ueltäytydyt aU(aät^Vtaiaa.s^a, vetoomtista? SiksfkoiCiKäkommanlstit ovat s en äUddä^ofitiaa<^? Ottkö s m n n öltai-v a p ä f i ^ k6k£;W h e o v a i hyvlä^' Mikäli j J ä ^ t e U m a n jatkaa pö-i l i t t i s t a {»"opagähdaansa atpmisodan olkeutfaäUgeksl^:' kommunlsmft^stal-seii^ lhystesAah JäfValhekämpanjaii i i e - rusteellä, ^ ^ ^ ' i s e t maanmiehfmm^r tiliä Uä&^äls^ : ] ^ l h Uäkoihattömatklh sanovat: "On"^feitnäkln JiUnaläh mies sm-is. F a s i s m i v a s t a i n t o l i i t t o . - , k u t - S ^ ksnferenssin Sodtooäeen helnäk. ^tm kenenekää|i~ jäiäi ^sällalsta k ä - s i ^ i S f ä , että se iiMAälEBi oU ' k o m - ^ m m s t t e n kofltMBöähÄ^sinJna k i i r d i - d i n osoittamaan tunnettujen porvarillisten- persoonalllsläksleii olleen - k ö n l e r ^ ^ l c a i a o ^ . : i E ^ y R M h g ,britti&istä « s a a ja - t>äindnl k o t b s c h U d o l i : y k s i ' R a n s k a n osaston j o h t a j i s t a . , . t> ^ M h u U l a n l i ^ k u l m i a < t u l l a v a l i t u k si ffioäleh t d f d n l e h ^^estds^en .edustaj a k s i LontODseen. k u n m i n u l l e Lon-r tooseen - s a a v u t t u a n i ihnöitettlin,: että kamear&asäi an; s l i i i e t i ^ syyskuuhuni öU yllätetty. B j ^ «Ifficii o l i se." että k ^ e r e h s s i e l i -Jdudutiu InhUltamdan Lontoosta F a r i s l i n j a R a n s k a s s a t e h t ä v i ä vahnisteluja v a r t e n o l i v a r a t - ( a v a Hsää aikaa. S i u t t a m & ä l e ki taipeelliseksi' kokouspaikan nmutta-iiUsfeh? - TEITDYTTAÄKSEEN AITUBRIÄ ' Muutos o l i tehtävä, k u n Chamber-l a l n ihnoittl L a d y R e a d i n g i l l e , että ^aslsmivasiaisen kokouksen pito L o n toossa^ tulee peruuttaa. "Öellalsen kokouksen pltämihen BritaniUassa s a a t t a i s i vaikeuttaa B r i t a n n i a n h a l l i tuksen pyrkimyksiä tyydyttää ystävällistä v a l t i o t a hän s a n o i . M i - m m tuskin - t a r v i n n e t , m a i h i t a , etta '^ötäväffihKi vvältib" M l h i i i täsfeä v i i - lÄttllh, b l l M X l e i r t i i liaffitufe. Myöskään m i n tm el o l e t a r v i s enempää t o - diistäle, - m i k s i tätä. n a t s i s m i a j a f a s i s m i a vastaan suunniteltua konfe-rehssia el ' k o s k a a n ^ pidetty. Hitler a l o i t t i hyökk^^ehSä j o l t a k h i v i i k k o j a enneinhiin k u i n tämän ikokouk-sen o l i 4uääiFä>kokoontua E l s i s s ä . l£un luin ^ t t i e e a kieltäytymisestä myöntämästä vllstmua maaUman r a u - t i a t l l i l k k e e n ' . käHdeiiäalle johtajalle, m u i s t u t t i se mindlie kipeästi 1039 k o kemuksista. Olivatko faän^ä kahdeks a n , j o i h i n -^'kuului, humnattuja p e r - soonallisuksia. k a i k k i kommunisteja? Eipä tietenkään. J a v a i k k a p i h e o l i sivat olleetkint k u n -heidän tehtävänään o l i rauhan^edustamlnen n i i n o l i k o ' työväenhallituksella- -oikeus estää heidän pääsynsä' Lontooseen^ missä t u l i s i tapaamaan useat tieteen k u u l u i suudet, missä- l i e k i r j e i d e n J a - B r i t a n n i a n työläisten a v u l l a valmistaisivat: kokousta, missa maailman k a i U : l en osien '.edustajat .kdkoontiulsiVat tekemään suunnitelmia r a u h a n säilyttäm i s e k s i ? Tietenkään e i . • Totuus on, että .kahdeksan, joukossa jö^ta Ättlee j a B a v i i i iklclsivät v U - s u m l t o l i J>ietro Nexmii I t a l i a n S o s l a - llstipuoifueen johtaja, prot. Donini, -Rev. J . Fletcher» teologian professori- Cambridgen yliopistosta, Massachusetts -ja .Deputy de l a V i g e r i c , C h r i s - tlan-Progressive puolueen Johtaja R a n s k a s t a . . M i k s i sitten, nämä miehet .estettiin pasmasta B r i t a n n i a a n? OUkOsSe siksi, että :Attlee /pelkäsi loiikkaavansa "ystävllilistä v a l t a a ' — . U . S : n T n m i a n i n h a y i t u s t a . Joka on k i i n n i Anerisessä hyökkäyksessä K o r e a n kansaa .vastaan? vMhiä" lielkään; että Attleen Ja C h a m b e r l a m i n toimenpiteitten välillä e l . ole mitään eroa. N E V V O S T O L U T T O E I O L E Y K S I N Tänä päivänä e l o l e eristettyä N e u v o s t o l i i t t o a / j o k a yköln taistelisi r a u h a n p u o l a t a . TätiäDäivänä o n N e u vostoliitto, lisäksi kansandemokraattiset maat, suuri Kiittän ^ n s a h t a s a - v a l t a , siirtomaiden vapaustaistelijat Ja s a d a t miljoonat T u k h o l m a n vetoomuksen ailekirjöittajat. j o t k a seisovat r a u h a n puolesta. M a a i l m a n r a u h a n - r i n t a m a o n tänä päivänä laajempi Ja voimakkaampi mitä s e ph k o s k a a n i h - iniskimnäh h l s t d ^ a n a i k a n a oUut. TÄTÄ, E I OZiLirr T U l U a ^ T A B K S^ Eräs toinerl t u U imnittel^maatiift^, t a sulbasmIesta.'SUnä yhteydessä s a n o i : " O l e n k u u l l u t : että smun me&i o n hltveäti k a s m i a " ' . " N i i n t o n k l n , s e n ^voit kyllä mieleesi." ' " O l e n myösMu k u u l l u t , että häoei^ka ö ö kaksoissisar;'-Joka OT tarttantfe samäii näköinen."' ' -'•Sään dn p r i k u l l e e n totla.^ '•^'Iii^tk kiiihk^' ihm'^e$^ siba Vit 'la:oiliea'ii(Sl<»t iblfilstaanV^' ' ' ^ " B n i n m ä sUtä s u u r i a väHtä» ' ' £ 1 oULtir mslE' - ya*6fia'tie^ fledustdl 'jUnask vas|^ tapaätä istuvalta' nuoreimnalta liiit. heitä: — Onko teillä lapsia? — Kyllä — y k s i ^polfca. ^ Sepä h a u s k a a ! T u p a k o i k o ^) — E i , h a n e i ole k c s k a a n vieläkös k e n u t k a a n s a v u k k e i s i i n. — Sq>ä Kaunista. Tupakka on myrkicyä. Käykö hän klubeissa? — E l hän ele m i l l o i n k a a n käpijt hiissä. —. V o i n o n n i t e l l a teitä. Tuleeh hän kosläian h y v i n myöhään lm '.— E i koskaan. Han- menee: alia nukkumaan ^ e t i illaUteen Jälkeen ^ H ä n h ä n <m'esimerkillinennuai mies.' K u i n k a -vanhaMhän on? — Seitsemäri k u u k a u t t a , ; Massey-Harrisin työläiset ovat tyyttymätömiä T o n h i t o . ^ Y l i 4.000 UAVirsn osasto 439 kuuluvaa MasseyHarris-j^ t i i: työläistä Torontossa, o n s a a n u t 6 sent i n tuntlpalkkakorotidcsen. Työläiset ovat k u i t e n k i n (hyvin tyytymättömiä, koska h e uskovat että ainalm 10 s e n t i n fccxotus o l i s i ' ollut mahdollisuus voittaa. Alkuperäinen vaatimus o l i 28 senttiä, Johon yhtiö vastasi tarjqamalla j s e n t i n korotusta Ja minkä tyoläiai hylkäsivät valmistautuen laikolla tukemaan -va-atimustaan. -TJnlcn presid e n t t i Moses M c K a y n j a yhtiön källljaln välisten n^vöttelujen' te loksena l u v a t t i i n s i t t e n 6 sentin rotus, minkä MtKay''ilmoitti'byÄl-syvänsä. ^ .-^^ Myöhemmin- jäsenten kokouksessa t u l i tarjous 4>yväksy^ksl, mutta ilm a i s i v a t Rivijäsenet-^uufta pahetei-mistai M c K a y n m e n e t t e l j ^ j g h d o ^, Yhtiön presidentti J . S; Duncan «B i l m o i t t a n u t , .että tänä vuonna y b ^ i tekemä v o i t t o tulee-mahdollisesti y^t-tämään v i i m e vuonna saa^vutetun ^- nätyksen.. . . •* TTZ-, • E l , s e n e l i t a r v i t s e - t a p a h t u a uflöti-leen. Me voimme tehdä paljon ft-nadassakm xne voimme saada k p - mertlä tuhansia aUektrJoituksia en-tlisten Ifsäksi r a u h a n asiakirjaan. Ile •Voitnme saada kynmienlätubailsii u n l o i d e n Jäseniä osallistumaan per-soonakohtaisestl Canadan^ edustajaa v a l i n t a a n rauhanliikkeen Toiseen K o n g r e s s i i n . Me voimme mySsläi tehdä h y v i n p a l j o n sen hyväksi, ett» rauhankokous voidaan pitää Britanniana kuten o n suunniteltu, tfnio-osastoissa tulee hyväksyä protestipää-toslatiselmla Attleen vUsumlklelloa j o h d o s t a j a lähettää ne B r i t i s h l ! i^ CJommlsslonerllle .Ottawaan. Unioldsi t o i m i t s i j a i n j a Jäsenten tulee tayöS' k i n yksUÖlIisesti lähet*ää protestina omalla nimellään. K a l k k i tama autt a a .eteenpäin t a i s t e l u a ; r^uhari puQ-iestä. - ' S a i n äskettäin käsiini i i a n k k i n i. Suomen Kansallis-iösaikfe-Pankiii >jul-i i a l s e m a n " T a l o u d e l l i s e n katsauksen". S a n o n K a n s a i l i s - O s ^ - P a h k l d a p a n - k i k s e n l sUtä. yksinki^äise^ti ' s ^ s t S, että^ Ä Sucanesta lädettyänl S ^ M ' markica J a v a i k k a minuntiedössäni iel ,ole tätä > klrjöifetiaessa i h i t ö i n i i n i in t a i l e t u s m a r k k a n i kanssa o n t a p a h t u nut n i i n sanon.sitöedelleenkln p J i n - k i k s e n i . Seh m a r k a n o i i s l pitä^t^; paljon, nimittäin oikeuden sanoa, e.tta " h a l l i t u s saa mennä h e l v e t t i i n " sotä-ynnä muine ohjehnineen. Jos siiamme l u v a n käyttää p o l i t i i k k o j e n sanahta-paa. - ..• , . .-;,,/-;:' - K u i n k a heikolle santapohjalle past o r i S n e l l m a n tässäikin sotatemppelin- 6ä rakentaa, se näkyy seuraavasta a - Jatuskokeesta: Jos tmholtamme Hel-kciksi s e n ' " v a a r a n " mikä pastori siviunenhen sanoen, oikeiden sijoituSr periaatteiden imiikaan p a i s u a - i n d u - •neldeh 32 vuoöefi kuioetea aitoakih tohninkertaiseksL Olipa s en l a i t a n yt m i t e n tahansa e i s i i h e n a s i a n puoleen k a n n a t a kiinnittää e r i k o i s t a h u o m i o t a siUä -koimeuia m a t k a l l a e^ . s a a Suomessa edes r u p i a s i i h e h p a i k k a an r u u m i s t a p i l h i h selkäranka päättyy. T i i l i mieleeni, että. sillä m a r k a l la olisi a i k a n a a n saanut kokonaista äO kajnntletta Ahtisen TyÖmies-Iehden. numeroita, mutta n y t m a k s a a sed seuraajan, Tirökansan S a n o m a i n i r t o^ numero .kokonaista kynäoenen znark-^ kaa. Tiihiä V ^ t a u s ' k i i v a a varisin s i d - hbidettay^iMpIsella^ kehnolla: tulok-iE «lia,-Se^ilta^ V leiiste : ni&t^kststä pitää myöskin m a f i i i l a : ^ i | t o bllhäh n i i t i t felellä: v a b h f i i s ^ ' ; m $ ä s ^ f j o ; lähdettäväkin aika-, i r a ^ M t ^ V sehjäikefen n ä j i t t ä ä ^ ^ ? ^ ^ .Mitä u l i s i lisäänty-' nyt'kutn:[^np|nvänhaan k l s ^ ^ kiläärL J ^ ^ ^ u j i f i E U^ s e n k a j a u k s e n " ' k a h s l J t ^ d e n jälkeen mainitaan ^^pat^n faalUntoneuvoston 23 Jäsenöniiigi^^jatitteUt. V a l t a va enenunistä. heistä o n k a i k e n l a a t u i s ia neuvoksia,}! k ^ g c l a a n - 1 4 . . V u o r i n e u voksen t i t t e h ' ön Jiähtävästi se a v a i n , j o l l a ' i^iäs^e ^helpommin maan s u u r i m m a n päinkin .^lällintilmeuvöstoon, koska t i e i t ^ CHÖL^^ikkiaan k u u s i , sillä k a i q q ^ e i i f V d ^ ^ e l ole- k u i n neljä. i>rbfe3so^'J4^^ oikeuttaa myöskin Terratt^;'^pon pääsyn pankin väliä taväila sitä j r a h a n a r v o n buono-nemista. inBcä o h t a p a h t u n u t GUomes- ^ s i t t e n kähsalälssbdah päivien. B f l - käii sanomalehtien l i m n a t ovat kysy^- myksessä o n Suomen, m a r k a n arvo n y t täsmälleen 20Ö k e r t a a hdohbmpl kuM's e b l l älUöin k i i l d se i^t^SÄä^J&t Kansallis-Osake-Päiikbi tföti^raäfani h a l l i h t o m l ^ j ^ k s i sillä heitä o n m a i n i tussa i^uyosjtpssa k a i k k i a a n neljä. Tmnä t i t ^ i i k u p m f e o n l e v i n n y t S u o - ihiässa Siinä. määrin, että sosdem-j^ puiiiakih .ön, h y v m runsaasti k a i - kfenlaatuiää^ neiJivöston titteleitä. • i^nin.. n^tä-:muuta sinne Suomeen b d u u k a a n ? M a i n l t t m jivji^ijUcaisun loppuosassa on "Tliasto-dsasW7< Jota sOmämessähl^ I d i n t y i h u o m i o n i Suomen valtiovei-' käan, j o n k a todetaan 'viimä kesäkuusi s ä iDlken .fiaikkiaaid. l37jBtö^ o h h y v i n .vaikea meikäläisen ihmisen käsittää. M u i i a koetamme sitä k u i - t e n l d n käslteilä taväila t a i t o i s e l l a. A l u k s i saimme vanhasta tietosanak i r j a s t a selville» että Suomen v a l t i o - v e l k a 611 vuoden 1014 l o p u l l a " a i n o a s t a a n " 171)^7;054 h i a r k k a a . CMettaen s i l l o i n öUeeh n i a a s s a nöln kolme m i l - Joohäa asukasta, t u l ^ tästä «velasta kutakin m a a n a j a s t a kohden h i u - k a n : y i i ^ 57 m a t k k a a . lapset Ja faneväi-s e u d n mukaan laskettuna. E l l e i l a s - ;kutelt<i»nme o l e 'Varsin väärässä, on l o i n e n rValtiovilka lisääntynyt sen Jälki^h; y l i «(»^kertaiseksi, m i ^ on melkblhen 'saaVuti^, k u k a t i e s ennätys a l a l l a a n , k a l l i i k s i se itsenäisyys on tuHut Suomen k a n s a f l e a l l i s i velassa laskettmu». -Porvarit ovat näte yrittäneet sälyttää ~nil^^^ veikatäakah kahsäiLliairteUle.kuln ..se s u i n k i n kestää, eikä^mssan selkä ole :Vi^:katk«mtt6 s e n t a a k a n r a l l a v a i k k a valtiovelka o n :lisääntyh]rt y l i 600- kertaiseksi maan " k u t a k i n asukasta kohden. ~ J o k a i n e n Suomessa _ n y t syntyvä l a p s i s a a maksettäivaksMi 34.450 «narikan suuruisen "perinnön" m a a n itse-hälsyyden j a s e n s o t a p o l i t i i k a n seurauksena. kalJHksi heepäoionlstuneet Suur-Suomen luomisyritykset ovat muodostuneet, ' k a l l e K u s t a a n j o h t a m a sapellhkalistus ö n t u l l u t p e r i n k a l l i i k s i Suomen kansalle J a s e n t u l e v i l le sukupolville.. A i n o t o a lohdutuksella siinä suhteessa « n s en tilinteohpäivän lähestyminen, j o l l o i n moisten velkoj e n y l i vedetään t>aksu mUstä v i i v a j a ^ t a t a a h koko väkÄjuttU s a m a l la leen vuonna 1938, siis s o t i e n edellä, «)• noastaän , 4,050 miljoonaa markkii olemme lopuksi h a l u k k a a t totieamaaii. että Suomen hltlerUäisien VV. 1839^ 1944 sotaseikkaiiut maksoivat lisääntyneenä valtiovelkana Suomen kansalle . . . k a i k k i a a n 133,752 . mlljoonO maridcaa e l i 33,438 naarklEaa kutakia asuicasta. kohden. S e olieti^Tytkäys» Elkäsen araliallihen määrä rajoitu tietenkään s i i h e n slilä näistä-veloista on maksettava huikeat korot .vuosittain ta>valla»fcuin i a p a h t u i r Venäjällä L o k a k u u n suuren Vallankidnouksen johdosta. ' >' ' ' k b s k a n i a l n i t t u t l i a s i o l l l n e n t a u l u k ko' liaSiAid^mxkmi^-^mmcxit'^ totimaisille ja ulkomalslUe kuponktö l e i k k a a j i l l e . : Tästä : vaitiovelkojen omituisesta luonteesta saa varsin seä-vän käsityksen icim palautamme mi*- i i l m m e sen H o o v e r i n avustusvelan, j> t a . S u o m i o n uskollisesti maksanut ylj 20 vuoden a j a n m u t t a josta on vIeB n i e l k e t a aikujjöteisen-^ määrä.maksettavana, k u t e n ijoku aik a sitten i l m o i t e t t i i n tämän velan-m a k s u n yhteydessä. . ;. O h yleensä tunnettu tosiasia, etti l u k u i s a t - rikkaat maat ovat jättänet veikan&a maksamatta Yhdö^svalloffle v a i k k a köyhä Öuömi maksaa yhä e i d - l e e n k i n säännöllisesti j a läydellisisti k a i k i i l ' eräyt3Wät v e l k am kakä k e r t a a vuodeissa. Sen johdosta hert» p a k o s t a k i h a j a t u s , että Suomen pitos i seurata iiäiden s u u r - y.m. valtoja esfanerkkiä sillä s i t e n päästäisiin irf W a U Streetin äldta esiliinasta, j o » Suomien vallassaoleva luokka rolkJofl- N i i n houkutteleva k u i n motoen ajatus o n k i n , pölisi Suomen kansan meidäo zmelestämme k u i t e n k i n paras «ur»l» sitä ieäbiÖBrlddä/ jö Nenvostollittö. k i i n a y j n . maat. Joiss a ön s u o r i t e t t u täydelitoen vettaU» k u i t t a a n d n e n isillä t a v a l l a k u i n «e # tää Stiomessaikhi e n n e d |)ltkää tapaD-t u a . Ainoastaan siinä on Sucffle» k a n s a n ikatas toivo moisten - P ^ *^ 1 j ^ I I . I I 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 28, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-10-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501028 |
Description
Title | 1950-10-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siiru 2 Lauantaina, lokak, 28 p. — Saturday, Oct. 28
( U B E B T V ) — Independeot leboz
Organ of Fizmlsh canadlans. Eb«
taldlstaed Nov. etb. 1917. Autboztsea
as eecond ela£s tnall by the^ Post
0£Efce Department. Ottawa. Pub-llflhed
thrlcc weekly: Tnet^ayn.
'SbursdayB and Satordays by Vapaus
(-Pntllshinff Company lAd^ at 100-102
,jebn SU Mf^ Sudbury, Ont, Canada.
Telephones: Business OfXlcei 4^064.
Editoria! Office 4-4285. 1
E< SuksL Biibot W. FWiiift4-
«ddzess SoK aidbti^>' Ctomö.
Tranalatlon O e e cixbaxge.
TIXiAUSämiNAT:
CSnadasra: 1 vlc 6 j ^ « ; B d t t9±i
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7iN> B kk. aso
Suomessa: 1 vk. 7^0 6 kk. 4 ^
mies ja demokraatti f
Tukholman vetoomus asettaavteiUepapeiUe tämän vaihto-.
€hdan: f iitko vaSktiieMme ja sidkeudumtiiekammbompK lukkojen
ja salpojen taakse jattkaen arkuutta, vihaa ja valheperi-
^aUeHä sekä xiistS johtupj^i tappioitamme. Tai Iqhdemthe
'kirkkaaseen fipäivärtmloo n> toriilei kaikkiett vapaiden ihmisten
kansia, jotka itd^rttaval meldUri elävää vapaata todistustamme,
todistustamme pappina ja kristittynä siitä, että Jumala
ei ole tuonut ihmisiä ja heidän työtään, kotia ja sen kauneutta,
äitejä ja viatthmia pienokaisia heittääkseen kaikki Kainin
rodun hävitysvimman tuhottavaksi.
Tämän vuoksi oleri allekirjoittanut Tukholman vetoomuksen
ja kehoitan kristittyjä allekirjoittamaan sen ininun kanssani.
— Tunnettu ranskalainen pappi, abotti Boulier.
Ilolla tervehtien voidaan todeta, että tuhannet papit ja piispat
foivajt myönteisesti ratJcaisseet jiantansa elämän puolesta atomipommeja
fltmisten joukkotuhoaroista v a s t a a n.
Vielä merkityksellisempää on se,«ttä tämän myönteisen ratkaisun
tekijäin joukosta löytyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkki-p4i3>
3 Aleksei Lehtonen, joka on myös allekirjoittanut Tukholman
«retÄanvetoomuksen^ koska han hyväksyy sen, että "Kaikkialla^isty-neessä
maailmassa työ laajan ja lujan mielipiteen luomiseksi atoiriiso-
"taa v a s t a a n on käynnissä" (Arkkipiispa Lehtosen lausunto siitä, millä
perusteella han Tukholman rauhanvetoomuksen allekirjoitti).
Mutta meidän suomalaiscanadalaisten keskuudessa elää ja yrittää
pahentaa vielä pienempiäänkin pastori E, Snellman-tAmimn htn-
*ilö, joka Vancouverissa toimittaa monistettua "/l;a« 5ff«a"-nimistä
bulletinia, jonka otsikossa komeilee seuraava tsktilause: "Ainoa de-
""TODkraattinen suomalainen sanomalehti länsi-Canadassa".
Jonkun huomaavaisen kansalaisemme ansiosta olemme saaneet
nähtäväksi "Ajan Sanan" pari viimeistä numeroa missä määritellään:
^ a) iEttä atomipommin käyttö on oikeutettua, kuten kristinuskon
j^Hlisityskannan onukaan on vissinlainen sotakin oikeutettua.
b) Että rauhantyö on esivallanvastaista rikollisuutta ja fcommu-
""riistista epäkristillisyyttä.
Niin pöyristj^taväa on pastori Snellmanin "laupeuden evankeliumi",
että lainaamme siitä joitakin näytteitä, vaikka se tekeekin
kirjoituksemme pitemmäksi ja jossakin määrin hapuilevaksi. '
"Ajan Sanan" syyskuun numerossa pastori Snellman sanoo, että
''Kansainvälinen tilanne on kärjistynyt, ja uuden sodan syttymistä ei
' ' j J i ä e t ä mahdottomana . . . Ja erikoisesti on silloin kysymys atomi-
. p j n i m i n käyttämisestä aikaansaanut paljon erimielisyyttä." Sota
Lon siis tulossa, epäilee han. '
" ' Lokakuun numerossa hän joutuu myöntämään, että kristityt ^ h - .
iniset eivät voi mitenkääh sotaa ylistää.* Pastori Snellman> jonka |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-10-28-02