Vapaus, June 6, 1950

              Sivu 2 l^taina, kesäkuun 6 p. — Tuesday, June 6
ftfÖfeETT) — IndepeOdCTrt tabor
OtgtM of Wniil«h Canadlans. Bs*
tBbUslud Noy.^th. 1917. Autliorized
as eecond dass maii by the Post
Office OQ^ärtment. Ottacra. Pub-lisbed
thnoe weeUy: T u e sd a jr s.
Ibtmdaya and Saturdays by Vapaus
PObUsbins Company Ltd., at 100-102
Bbn m. W«&]dbQqr.ODt.4 Canada.
ondephones: Bnsfness Office; 4^4284.
EdHoxlal Office 4-4289. M a n ^
Bddress Box 69, Sodtniry, Ontario.
Advertisins rates upon applicatlon.
Translation free of diaige.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 Tk. d i » 6 kk.
3 kk. 24»
YlidysvaUolssa: 1 vk. 74» 6 kk. 3.B0
Suonessa: 1 vk. 7J00 d kk, « IS
mnoo vaaraa t9
Pöft Anburissa ilmestyvä Canadan Uutiset pitää itseään kirkko^
^äenidbteinä, i i & a ei Toronton Vapaan Sanan tavoin punastele uskon-tldjisten
kirjoitusten julkaisemisesta, vaan levittää asiaan knuluwna
liiHigecttHHtnna. Tässä suhteessa «nsin mainitun hengelliset kirjoi­tukset
ovat jälkimmäisen farisealaisiä taivasteluja aidommat.
Muu» Canadan Uutisten toimitus «iiinieisMtikään its^ lue h r a^
Ufik ittott^itaan, l a i jos se lukee, niin siinä tapauksessa se on unhoitta­nut
pari «rittäin tärkeätä uskonkappaletta: 1. " A l a tapa" — äläkä siis
puolusta sen paremmin yksitybiä murhaniichiä kuin sotien nimessä
järjckfettäviä joukkomurhiakaan ja 2, "Älä sano vääHiä todistusta
lähimmäisestäsi".
Päinvastoin näyttää siltä, että pyhän kirjan opetuksista huolimatta
CaoadäiilJutlsit yrittää vointinsa mukaan auttaa niitä, jotka valmis­tuvat
miljoonien ihmisten joukkomurhaan atomi- ja vetypommien avul­la.
Tämän sotavahnistelun hyväksi Canadan Uutiset hyökkäsi viime
viHtolla kovetusti kommunisteja, "kanssamatkusUjia^', Canterburyn
''pfunäista rovastia" ja muita rauhanpuolustajia Vastaan koska ne roh­kenevat
yhdysvaltalaisen "kaikkivaltiaan" dollarim^insbtasuUnni-telmiavastustaa.
Mutta niin kehno on sodanlletsojain asia, että sitä on puolustettava
valhfeellä ja vääristelyillä. Se sanoo, että Neuvostoliitossa pidetään
yllä fiotakiihkoa ja että siellä "varustaudutaan hyökkäyssotaan". Pan­kaamme
käsi sydämelle ja vastatkaamme rehellisesti: Onko Ncuvos-tojiit^
sa yhtään selUista halhtuksen jäsentä, sellaista parlamentin
jäsentä tai sanomalehteä, joka vaatii atomiaseiden, hirvittävien jouk-kotuho*
ja hyökkäysaseidcn valmistannista, varastoimista ja niiden
käyttämistä joko nyt tai vahan tuonnempana? Canadan Uutiset ei löy­dä
anip^jjiakaan tällaista vastuunalaista yksilöä Neuvostoliitosta. Mut­ta
jos halutaan, niin Canadan Uutiset voi, kuten Vapauskin, nimittää
tällaisten sota-uhkausten esittäjien nimiä kymmenittäin tältä mante-
:^reclta.- ••
Missä sitten on sotakiihoitusta?
Ja ^ t ä se varustautuminen "hyökkäyssotaan''. Mikä inaa on tois­tamiseen
ehdottanut yleistä aseistuksen vähentämistä ja vaatimalla
vaatjnujt, että atomiaseet julistettaisiin laittomiksi siten, että tiukan
bansBinväliscn kontrollin iierusteella ei atomiaseita voitaisi enää val­mistaa?
Eikö aseistuksen vähentämistä ja aseistautumiskilpailun lo­pettamista
ole ehdotettu Neuvostoliitosta? Ja eikö Yhdysvallat olp
tätä ehdotusta "propagandaluontoisuuden" perusteella toistamiseen
hyljännyt?
Missä sitten ilmenee varustautumista hyökkiiysi^otaan? Vaikka ei
piibiHttafäi mitään silla, että Yhdysvaltain imperialismi on rakentanut
ja edellän rakentaa sotatukiascmia ympäri maailmaa sekä kieltäytyy
tuoitjasta miehitysjoukkojaan pois Saksasta jä Japanista jne.
Qän^dan Uutiset puolustaa fasistista hulinoimista rauhankokouksis­sa
» ilmeisesti unhoittaen sen, että jos milloin fasismi pääsee tässä
maassa valloilleen, se kohdistuu ensikädessä ulkosyntyisiä vastaan,
olkiOQt he sitten uskovaisia tai uskomattbiriia; työväehnriielisiä tai iiiiiiu-ten
väin porvareita. Tätä fasistista hulinoimista mainittu lehti "ym-niärUä"
ja puolustelee sen perusteella, että kommunistit ovat muka
kftnsandembkratian maissa ottaneet hulindimisella x^allan käsiinsä. Ca-i^
idan Uutiset mainitsee useita maita nimeltä, imitta ottakaamme täs-äi'yhteydessä
esiin vaikka Tshekkoslovakia, missä se sanoo tapahtu­neen
"puhtaan vallankaappauksen väkivaltaisin keinoin".
'täpsetkin tietavat, minkälainen oli helmikuun vallarikumous Tshek­koslovakiassa.
Siellä oli kansanrintaman hallitus, joka ei miellyttänyt
Tshekkoslovakian suurporvareita ja heidän ulkomaalaisia apulaisiaän.
Porvarit halusivat hajoittaa tämän kansanrintaman hallituksen ja oli­vat
siinä suhteessa tehneet laajakantoiset salaiset valmistelut vallan­kaappausyritystä
varten, loiselta puolen Tshekkoslovakian työtäte­kevä
väestö puolueineen ja järjestöineen pääsi selville tästä vallan­kaappausyrityksestä
ja mobilisoi voimansa puolustaakseen viimeiseen
asti demokraattisesti valittua kansanrintaman hallitusta. Tilanne oH
sähköinen. Suuren joukkopainostuksen edessä porvaristo rupesi hor­jumaan,
ja kun vehkeilijät eivät saaneet presidentti Benesiä anta­maan
sotajoukoille määräystä hyökätä työväen kimppuun, niin vallan­kaappausyritys
epäonnistui, vehkeilijät joutuivat koko kansakunnan
yicjsen mielipiteen tuomion kohteeksi. Näin tapahtui, por\'aricn
omasta aloitteesta ja heidän omasta epäonnistumisestaan johtuen, hel-mikuup
veretön vallankumous Tshekkoslovakiassa. Jos siellä ilmeni
huHnointia, niin se tapahtui porvariston leirissä.
'-Jos Canadan Uutisilla on toisenlainen selitys näihin täpahtumiiti,
niin silloin sen täytyy selittää myös sen, niiksi Tshekkoslovakian laan-tiimusporvaristo
ja koko muun maailman taantunuisrintama oli niin
ratvoissaan ja silmittoma-ssa vihassa presidentti Benesiä kohtaan? Eikö
se johtunut siitä, kun tri Benes asetti patrioottisuutensa omien luok-kapyyteittensa
yläpuolelle, ja kieltäytyi antamasta sotajoukoille por-a-
ariston vaatimaa hyokkaysmaarajstä?
Uskonnollisuudellaan yl|>eilevan lehden ei pitäisi lausua väärää to­distusta
lähimmäisestään miss^^an tilanteessa — sillä sellainen asia ei
ole puolustaminen arvoinen, mita ei voida totuuden voimalla puolus­taa.
Parempi olisi Canadan Uutisillekin, että jättäisi tappamisen ht-moiset
ihmiset omaan huomaansa ja liittyisi omien !lukijainsa parhait­ten
etujen mukaisesti Canadan rauhanpuolustajain kasvavaan voi­maan.
.' •
Rakentava kokous
*ri* cdasUrat lurivittaiais aidiyitcia. Kidm
^ Olen joskus Isäytiänyt iässä Vapau­den
yleisön osastossa mottoa. "Tikka
on kirjäVä lintu, ihmiselämä vteläiciD
kirjavampi". Se sopisi nytkin — mut­ta
jätän taiiän.
H m m i n s i n kaivantotyöläinen tuli
Ja k y i ^ minuUa; Oletko työssä? S a ­noin
olevani. Mies ihmetteli. K y i h in
mikä sinun on? 8an(ri lukeneensa s a ­nomalehdestä.
Jota häh kannattaa,
että 8e kaivanto. Jossa minä olen työs­sä
ihehee laikkoohmäärättsnä päivä­nä
Jä 1% päivä on Jö ohil Sahoin mie­helle:
"Sihomalehdet bfat ihmisten
tiedon lähteitä, mtitta ne Johtavat
myöi! ihmistä harhaan tiedoissa." Ei
«iinä kaivannossa niistä on nyt kysyr
mys ole laMcoa enempi kuin nraissa-kaan
PÖrcupinen kaivannoissa. Ibfe
työläiset kaivannossa emme tiedä k o ­ko
touhusta niin paljon kuin tietää
utScopuollset Ja ne. Jotka leikittelevät
lakkokyvFmyksellä. Lakolla leikitteU-Jdillä
oh myös malnostusvälineet Ja
sinun lukemasi lehti kuuiuu niihin. E i
ole työläisille esitetty ja ei ole äänes­tetty
lakkoon rupeamisesta. Ei ole
edellytykBiä lakolle, sillä työläisillä ei
ole yksiniieilsyyttä, Joka on työläisten
voima lakossa.
Työläisten Järjestö lyötlfai hajalle
Ja tehtiin hajoittava Järjestö. Nyt
kuuluu työläisiä entiseen Ja uuteen
Järjestöön j a toiset eivät mihmkään.
sanoin miehelle: "Lakkokysymys ei
ole leikki kyfymys, vaikka se on nyt
toisilla omien pyyteittensä ajajilla
välikappaleena. Työläiset eivät kos­kaan
tee lakkoa ellei siihen ole pakot­tavat
syyt Ja edellytykset lakolle. Lak,
ko tietää monesti, ktm se epäonmstuu,
työläiselle nälkää ja kurjuutta. Siksi
eivät työläiset leikittele lakolla."
Toinen miten sanomalehdistö saa
väärää. Timminsin lehdessä oli huo­mattu
kirjoitus miten Mans-tähdestä
tuli lentäjä. Joka saatiin Suomessa
kiinni. Tutkittuani tuon kirjoituksen
Jä todettuani kirjoituksen tekijät o l ­leen,
ennen ja Jälkeen niinsanottm
"talvisodan" päämajan miehiä, toinen
sotilaallisesti sanoen päämajan ken­raali.
Kun tämä asia minulle täysin
selvisi, n i in oli saamani olettamus: I h ­miset
ovat periaatteessaan herkkiä.
Nämä "talvisodan" miehet olivat s a a .
neet huomatun Suomen lehden april-iiuutisen
ja eivät tunteneet eroa Suo­men
Ja Canadan aprillipäivän välillä;
Tuon. parhaan aprillivalheen keksijä
Suomessa, oikaisi, tai Ilmoitti tehdes­sään,
että kirjoituksen Johdosta tuli
Ihmisiä katsomaan tuota &{ars-tähden
miestä. Noilla Timminsin "taiviso-dan"
mainostajilla ei ollut miehuutta
aikaista, vaikka he Timminsin lehden
mukaan lupasivat antaa lisää tietoa.
— Malnari.
iiili
Tilaias-, ilmoitus- ja muutkin
tulot lisääntyneet mutta eivät
riittävästi hkitojen^i^^
muut mnovat
TAPPION KARSINEITA -SANKA-REirA"
YLISTETÄÄN .
Vancouver Sun Julkaisi A . P : n lä­hettämän
uutisen toukokuun 19 pnä
otsikolla "Chlang lausuu tervetulleik­si
perääntyvät joukot". Sitten seurasi:
Tapel. Pormosa. Toukok. 19. — A P .
Kansallinen Kiina torstaina lausui
tervetulleeksi sankareina 150.000 soti.
lasta, jotka vetäytyivät Chushan saa­relta
ampumatta laukaustakaan. Pre-sidentU
Ja Mme. Chlang Kai-shek a n ­toivat
kullekin seitsemän Fonnosan
dollaria -7- Joka on arvoltaan noin 70
senttiä. .
Kansa ahtoi banaaneja, vesimeioo-ncja.
kaakkuja ja voileipiä."
E l IHME V A I K K A SAM»IVI
New York. — Kesäk. 1 pnä — <U.P.>
Vapauden patsaan soihtu, joka oli
kaksi päivää sammuksissa katkenheen
kaapelin takia, valaisi jälleen tänään
kun kaapelin korjaus suoritettiin
loppuun; Se oli ensimmäisen kerran
10 vuoden aikana, että soihtu sammui.
Torontossa viikon vaihtecssii kokoontunut CSJ:n laajennettu tpk:n O-kokous
teki rakentavaa tyota järjestömme kulttuuritoiminnan edel­leen
kehittämiseksi ja ela\'oUtanuscksi. Ja kuten eräs kokoukseen osan­ottajista
huomautti, jarjestodeniokratian täytäntöönpanon puitteissa
on kehittynyt sellainen tilanne, eitu kansalliset kokouksemme muo-dOiituvat
niin miellyttäviksi keitaiksi. Jotta niihin haluaa päästä ja tu­lisikin
paasia (jos se olisi mahdollista) Järjestömme kaikki jäsenet.
' Kokouksen keskeisenä kysymyksenä oli C S J : n monipuolinen kult­tuuritoiminta
ja sen edistäminen. Erikoiien huomion kohteeksi joutui
Port .Arthurissa muutaman viikon kuluttua pideltävä CSJ: n soitto- ja
laulujuhla, mistä ennakkotietojen i)eru>teella tulee valtavimmat juhlat
mitä täkaPaisilla maanmiehtllamme on vielä tähän mennessä ollut, ^litä
tärkeänä kysymyksenä kasiteicun Järjestömme näyttämötyötä, jonka
>*hteydessä todetlim myös tapahtuneen edistystä. Järjestön sisäisten
asiain lis^csi keskusteltiin naisten arvokkaasta kerhotoiminnasta, nuo­rison
toiminnasta ja siihen läheisesti liittyvästä kansallisuusk>'symyk-stn
periaatteellisista probleemeista, lasten järjestöloiminnasta. arkisto-työstä.
Järjestön rakentamisesta ja ensi vuonna järjesteltävistä CSJ:n
40-vuotisjuhlista.
* Mutta kaiken kulttuuritoiminnan taustana oli ajatus, että minkään­lainen
kulttuuritoiminta ci voi kehittyä ja kukoistaa sodan olosuhteis-
Raiikkasade tulvittanut
Galvestonin
Gaiveston, Texas. — Rankkasateet
tulvittlvat Galvestonin kaupungin
lauanUlna. Vajaan yhdeksän tunnin
kuluessa satoi yli 12 tuumaa vettä,
koko kaupunki tulvittui. mutta i h ­mishenkien
menetyksen vaaraa ei
nähtävästi ollut. Gälveston sijaitsee
30 mallia pitkän saaren itäpäässä ja
sen \'«kiluku on noin 80.000.
Toronto. — <^Omalta kirjeenvaihta­jalta)
—; Vapaus-kustanntiisyhtito
vuosikokous pidettiin viime lauantai­na
Torontossa. Kokoukseen, Jonka
avasi yhtiön presidentti Oscar »Qh-nistö,
osallistui kaikkiaan 17 «dtista-j
a a . . .
PubeeoJohUjaksi valittiin Ö. Män­nistö
ja sihteeriksi E. Suksi, Jä mui­den
tarpeellisten virkailijain valinnan
jälkeen esitti Vapauden toimittaa W.
Eklund tohnituksen raportin vllmc
helmikuun 28 p:nä päättyneen tlU-vuodenajalta.
Tän^raportti;jokaon
verraten asiallinen Ja täydellinen, esi­tetään
lyheimettynä toisessa palkassa
tehleämme . ,
Keskustelussa raportin johdosta to­dettiin,
että se oli hyvin aslalllhen ja
selvä Ja että .siinä ilmenivät n i in saa­vutukset
kum heikkoudetkin. Kaikki
puheenvuorojen käyttäjät olivat sitä
mieltä, että Vapauden sisältö on pa­rantunut.
Todettiin, että etusivu u u ­tisosasto
on hyvin toimitettu, toimi-*
tusklrjoltukset ovat harkittuja Ja
ajankohtaisia. Erinäiset osastot ovat
tyydyttäneet lukijoita hyvin valUca-kln
Joittenkin mielestä kaiuänkirjei-den
suhteen olisi parantamisen va­raa.
Erikoisesti korostettiin sitä Seik­kaa,
että lehden populäärlsyys riippuu
paljon siitä mitien paljon siinä on eri
paikkakuntien asioita ja siksi Vapau­den
tulisi seurata suiu-emplen suoma-lalspaikkakuntlen
kunnallisia ja muita
rientoja Ja tiedottaa niistä palstoil­laan.
Lasten osastossa tulisi antaa
neuvoja Ja ohjeita varhaisnuorten
työlle; eikä vain julkaista siinä lasten
kirjeitä.
T ä s s ä yhteydessä keskusteltiin
myöskin erikoisen englannin kielisen
Vapaus-lehden julkaisemisesta viikot­tain,
mutta katsottiin sen olevan liian
paljon varoja ja voimia kyssrvää hom­maa,
johon ei ainakaan toistaiseksi
voida ryhtyä.
Liekin toinUntaselostuksen esitti sen
toimittaja J . Saari. Selotuksessa; i l ­meni,
että Liekin ystävät ovat toimi­neet
hyvin lehtensä hyväksi, mikä :pn.
ilmennyt levityskampanjpissa ja muis­sa
Liekkiä koskevina kysymyksissä.
Rauhantyön edistämiseksi. tulee Lie­k
i n myöskin, tehdä voitavansa, kpska
vain rauha takaa jatkuvan kehitys-mahdoilisuudeh
niin kaunokirjallisella
kuhi kalkilla muillakin aloUla. k i r -
Joituskipaiiu veti pirinälle uusia kirjaj-iislä
kykyjä, jolta tulee pyrkiä ke^
hittämään edelleen.
Keskustelixssa todettiin Liekin edis­tyneen
j a siinä olleen hyviä kirjoitu^i-sia
eri kj-symyksistä. Räuhari kysy­myksen
korostamista pidettiin hyvin
tärkeänä ja myöskin sitä, että Liekki
tulee saada lähemmäksi Jbkapäiväisitä
ihmisten elämää. Kevyeenkin luke­miseen
voidaan saada sisältöä ja i h ­misten
tärkeät jokapäiväiset kysy­mykset
voidaan yhdistää rauhan kysy­myksen
kanssa. IJekiri_tulee seurata
kalkkia tärkeitä kulttutu-itapahtumia,
kuten tulevaa laulu- ja soittojuhlaa Ja
tehdä niitä tunnetuksi.
Liekin takasivulla olevasta kuvastaa
tehtiin viime yhtiökokouksessa päätös,
että se poistetaan. Myöhemmin kui­tenkin
päätettiin jät^ä tämä päätös
uudelleen tarkistettavalcsi tässä ko-kouksetssa
Ja yhtemen mielipide oli se,
että tällainen sarjakuva tulisi edelleen
pitää, mutta voitaisiin ajatella kuvan
vaihtamista. Jos saataisiin parempi.
Liikkeenhoitaja E. Suksi esitti joh­tokunnan
toimintakertomuksen ja
liikkeen liliraportin. Toimintakerto­muksessa
Ilmeni, että liikkeen brutto­tulot
olivat viime tilivuoden aikana
$81,588.12, myytyjen tavarain ja pai­notöihin
käytettyjen tarpeiden osto­hinta
yjn. pois vähennettynä. Liik­keen
tulot ovat : lisääntjoieet vuosi
vuodelta, mutta samassa suhteessa
ovat myöskin menot llsääntjmeet kor­keiden
kustannustiintojen johdosta.
Menot Ja kulungit olivat viime t i ­likauden
aikana $86.186.61, joten siis
kuluneen tilivuoden tappio oli $4.598:-
49. Tappiota lisäsi se. kun kirjain-vcntariosta
tehtiin $1,665 poisto, jo­ten
siis tilikauden toiminnan tappio
oli todellisuudessa $2,933.*9.
Viime tilikauden aikana olivat V a ­pauden
ja Liekin ilmoitustulot suur
rlmmat kuin koskaan ennen, cli S23.-
346.62, siis $1.754.69 suuremmat kuin
edellisenä tilikautena. Samoin oli­vat
Vapauden tilaustulot suuremmat
kuin alkaisemmm; e l i $21523JÖ. osoit­taen
$2J321M lisäystä edelliseen t i l i ­vuoteen
verrattuna. Liekin tilaustu­lot
licäantylvät niinikään viitne t i l i ­vuoden
aikana %i3a235:Wk. ollen ne
yhteensä viime tUivuonna $14.167.46.
Ulauspainotöitä tehtiin Vapauden
liikkeessä viime tilikauden aikana
$17,582.43 arvosta ja kun tästä sum­masta
vähennetään patootöihin käy­tettyjen
aineiden hinta $3 818.90 pois
n i in Jää nettotuloksi $13,76358, mikä
on $2,155.45 enehunän kuin edellise­nä
vuonna. Viime syksynä • ostettiin
liikkeeUe uusi $3,125 maksava Heldel-l>
erg-mallineri autoniäattihen paino­kone
Ja Jokm aika sitten rakennettiin
uudelleen automaattinen syimteri-painokone,
minkä korjaus maiksoi
$868.05, joten tilaui^motöitä voidaan
nyt suorittaa liikkeessä nopeasti.
Tässä yhti^dessä on myöskin koros­tettava
sitä. että jokaisen järjestöm­me
osaston, osuusliikkeiden ja yksi­löjen
tulisi teettää painotyöhsä V a ­paudessa,
koska ne voidaan nyt suo­rittaa
nopeasti Ja hyvin.
Liikkeenhoitaja esitti vertailua me­noista
kahden vllmeksikulmieen vuo­den
ajalta, mikä osoitti, että liikkeen
menot ovat kohonneet huomattavasti
edelliseen tilikauteen verrattuna:
Mainittakoon, että palfckoma makset­tiin
viime tilikautena $31,597.31. teh­den
$2,147.64 lisäyksen edelliseen vuo­teen
verrattuna, mikä aiheutuu viime
syksjrhä tehdystä palkkojen korotta­misesta
ja ylitöistä. Llikkeeh nykyi­set
palkat ovat $1,007.45 viikossa
Asiamiespalkkio oli viime tilivuonna
$11,978.55, mikä oSoIttl $544,78 l i ­säystä
edelliseen vuoteen verrattuna.
Sanomalehtipaperin-ja musteen hin­ta
kohosi viime vuonna myöskin
S421.91:llä, oUen $5.380. Lukuisten
muiden alojen kustannukset ovat n i i n ­ikään
lisääntyneet, mikä Jch^uu kus-tannushintojen
jatkuvaista kohoa­misista.
Liikkeenhoitaja korosti tä­män
yhteydessä sitä seikkaa, että t u ­loja
on edelleen lisättävä ja menoja
vähennettävä missä se suinkin on
Mahdollista.
Vapauden liikkeellä on 138 toimivaa
asiamiestä melkein Jokaisella suoma­laisella
• asutusseudulla ' y l i maan.
VLiikkeemme asiamiehet ja ' -haiset
tekevät arvokasta jä hyödyllistä työtä
lehtililkkeeinme hyväksi. Kiitos heU-le
siitä arvokkaasta työstäi Jota he
tekevät jatkuvasti' yhteisen liikkeem­me
hyväksi", sanoi liikkeenhoitaja.
keskustelussa toimintakertbinuksen
Ja tlliraportin johdosta tödel;tiin, että
vaikka liiketoiminta on tuottanut vä­hän
tappiota, ei se kuitenkaan oie n i i -
kään hälyyttävä seikka. Mutta se
csoittaa; et^ä cn tehtävä yhä tarmok­kaammin
työtä liikkeen hyväksi j a U-sättävä
tuloja vastaamaan yhä ko­hoavia
kustannuksia. Liikkeen johto,
kutman taholta esitettiinkin tiseita t u ­levan
toiminnan tehtäviä, joista huo­mattavimmat
ovat seuraavat:
1. Kesälomien aikana, kesäkuun 15
Ja elokuun 31 p :n välisenä aikana V a ­pauden
tiistain numerot julkaistaan
ainoastaan 4-slvuisina, koska tämän
toimenpiteen avulla voidaan säästää
paperissa ja postikuluissa j a ennen­kaikkea
toimenpide vähentää latomis.
työtä kahdella sivulla^ viikkoa kohti,
jättäen latojiöa aikaa'suorittaa mul­t
a pamotöitä tavallisena työaikana.
2. Vapaus-I^ t i ' ilmestyy erikoisena
laulu- ja soittojuhla, sekä Dcminion-pälvän
juhlanumerona tJt. 27 p:nä-
Tlhän juhlanumeroon hankitaan eri
järjestöjen tervehdyksiä Ja IJikeU-moituksla.
Juhlanumerosta otetaan
2/m kappaleen Jisäpatoos, joka^ myy­dään
laulu- "ja^ soittojuhlassa Port
Arthurissa, '
' 3. Ensi .syksynä järjestetä-äh haaste-ryntäys
$5,000 kannatusrahaston
hankkimiseni Vapauden lehtiUlkkeel-le.
Haasterynfäys'alkaisi syyskuun 1
p:nä Ja päättyisi lokakuun loppuun
mennessä- Haasteryntäyksen alku­valmisteluihin
tulee^ ryhtyä kaikkialla,
että sille säätaloin vauhti heti alussa.
4. Vajauden ilmoitushintoja koro­tetaan'
30 prosentilla. sUlä Vapaudella
on alhaisimmat Umoitushinnat kuin
millään muuiua lehdellä.
5. Vapaus ilnoesiyy erikoisena Työn­päivän
numerona elokuun 29' p:nä ja
tähän numeroon hankitaan liikeil­moituksia.
6. Vapauden' ja Liekin levityskam-panjat
aloitetaan ensi syksynä uusien
} tilaajien hankkimiseksi melemmiile
lehdille. Levityskampahja alkaa l o -
fcatnmn 15 p:nä j a päättyy marras^
kuun 10 prnä.
7. Edelleen kustannetaan Taskuka-lenteri,
sekä Joulu- ja Ketät-Julkai-
SUt. ; "• '
8. Joulukuun 19 p:nä ilmestyy V a ­pauden
joulunumero j a Joulukuun 27
p :nä Liekin vuodenvaihdenumero.
9. Kustänhnslilkkeen toimesta kus­tannetaan
edelleen seUaipiäiiidilä
kirjasia kuin JtiUH ilmestynyt kirja­nen
-Me tahdomme elää".
10. .Tiutta Urjailisuutta hankitaan
Suomesta.
Kaikki nämä toiminhan tehMväf
'hyväksyttiin. Liikkeenhoitaja selosti
vielä, että Suomesta on kirjäliäietys
pärhall-aan tulossa Ja kaksi uutta
kirjatiiäusta lähetätääri höthhlteh.
Levyjä on nq/öskih ösiisttu Suomesta
Ja nämä päivinä t u l ^ 730 tiutta le­vyä.-'
JohtoicUntäah valittiin entiset Jäse­net
p . iifönhistd. E. Suksi. T. koski,
H. Wuoriv j . Sepjtälä ja W: Eklund
paitsi A. Räastih tliäiiä E. Jäeppilä.
Tilintarkasbjaksi valittiin edelleen
S. & Spcigelih liike.
tNTÄ EKitEN?
Opettaja ontoi opetusta maan
voimalaista.
•feluan saada teidät käsittänsi,.
sanoi opettaja, "että maan vetoi^
laii tekee mahdolliseksi mrifia
sytnisen maan kamaraUa."
-Miittä opettajaS sanoi pikbj.-
"entä miten se oli mahdollista
kuin se laki hyväksyttiin?"
haalilia fk. 10 pnä
Vancouver, B.C. — C S J m täkäläi­sen
osaston haalin ravintolassa työs­kennelleet
haiset ovat Jo pitkän ajan
mutisseet, ettähaaim keittiön s zmät
ja pöydät pitäisi saada maalattua
mutta isäntäväki, on kohautellut o l ­kapäitään
Ja valittanut, että e l ole r a ­haa
— tasku on Ityhjä eikä toisessa­kaan
ole mitään. Naiset ovat sen joh­doista
kuitenicin päätelleet, että on
vielä sentään kolmaskin tasku, nimit­täin
sen suuren yleisön kukkaro/Jos­ta
o n aina tarpeen vaatiessa heltynyt
paljon suurempiakm summia kuin
muutaman maalipöntön hinta. Kysy­myksenä
oli sen Jälkeen, että miten
sen yleisön kukkaron saisi helpommal­la
tavalla aukenemaan? Avuksi tuli-vat
kalastajat vaimoineen, ehdottaen
pidettäväksi"qlkeiii, reilut kalastajain
Jäksiäiskemut lämän hyvän tarkoi­tuksen
auttamiseksi. Naiset ovat puo­lestaan
luvanneet heilutella maali­pensseliä
— kunhan vain saadaan
maälirahat; —- että kaikki tulee puh­taaseen
kuntoon siihen mennessä k i u
syystolminta jälleen alkaa.
Siis Jokainen. Joka sulnklh kyiihelfe
kykenee, rientää varmaan Clintori-hiaälille
lauantaina t k. 10 pnä toivot-
^ m a a n kalänniehllle hyvää "lukia"
pohjoisen reisulia Ja miksei joki­kalastuksessakin.
Soittokin on jotain
erikoista sillä Blömtiuistln veljekset'ja
heidän kumppanlhsa huolehtivat mu­siikista,
joten taliti sopii varmaan niin
nuorille kuin vanhemmillekin. Siitä
onkin jo huomattata aika kun h a a l i l -
lamme on ollut siromalaiset tanssin
soittajat. Sekin^ on' siis jotain erikois,
ta vaihteeksi. Rävlhtola oh hyvä. siitä
huolehtivat naiset tunnetulla taidolr
laan.
Sisäänp'ääsykääh ei ole kallis, a i ­noastaan
tavallinen lauantai-illan
oviraha. Haäliha siis tavataan!
Tämä on naisten virallinen kutsu
kaikille kalastajilJe; saapua tähän t i ­laisuuteen.
Siis tervetuloa!— E.N.
Jaakko o l i oUut kalastanuEsa ja«-^
kertoi ystäväUeen Matille n j i W,
kalan häh saL
. "Se oli iiäm pitkä", sanoi Jaatti
j a litvitU kätensä nUn leveälle^
mahdollista, " E n ole koskaan iah-j
sellaista kalaa."
•TTiodcnnäköisestl et", vastajj
NOPEA VASTAUg
Mies: 'Tämä lautaseni on märti'
Tarjoilija: 'Se on teidän soppaOa»'
KATTANTO TODISTAA
Terveystarkastaja: "Ei se ole ter.
veeillStä; että rakentaa asuntonsa tfi.
iä tavalla sikolätin päälle."
Parmäri: "En oikein tiedä. Me es.
me ole thenettäncet ainoatakaan öku |
15 vuoteen,"
Kamlnistlqaiä, Ont. — Toukokuun
28 p, kokoontui tämän ympäristön
farmareja Pohjolan haalille kieskus-telemaan
pääasiassa pap^pulden
hinnoista.
Entisen kokouksen valitsema komi.
tean jäsen, joka oli ollut paperipuu-yhtiön
vlrkäilijoltteh puheilla äntol
läusunnch. että siellä e l oltu luvattu
mitääii korotusta hs. kuorituista haa-papaperlpulsta,
joita tähän aikaan
vuodesta enin osa katkaistaan jos
palkat vähän nousisivat. J a näinollen
oli kokouksen yhteinen päätös, että
toistaiseksi ei kukaan tekisi kontrah­t
ia ennenkuin komitea käy uudelleen
vlrkällijoitten puheilla Ja kutsuu u u ­den
kokotiksen;."..
Päätettiin myöskin tehdä vaUtus
valtion virkaiUjoiUe, että ehkä he voi­sivat
vähän vaikuttaa yhtiöllUn mei­dän
puolestamme ja korottaa puitten
hintoja, sillä Jokainen tietää kuhika
paljon kalliimmaksi tulee heidän r u n - '
nata omalta "limetiltään" puita. E n ­siksi
kämppärakenaukset. .kantorahat,
pitkät kuljetulcset ja monenkertaiset
käsitteet - .vielä •. myllyllä,, sen. sijaan
kuri ;::fan^
puHcävat kuprmänsa tröjciitäl sti
ränniin myllyllä jä se on siinä kalkki,
h i in joka tapauksessa siinä on vara
nostaa farmarille maksua huomatta­vasti
ja-^iättenkm-iiejEäavat puita h a l ­vemmalla
kuin; ohia^sfe ^hoitoa
Nyt kiin täälläkin on pferustettu
fannarleri unio nimeltään Thunder
Bay Co-op Marketing Association, J o .
ka tulee valvomaan kaikkien farma­rien
tuotteitten hintoja eikä ainoas­taan
paperipuiden. Joten olisi tärkeä
asia jokaiselle farmarille, että yhtyi­sivät
tähän unioon sillä mitä voi­makkain
se on sen enempi on valttia
meillä vaatia hintoja tuotteillemme.
Tämä ei ole mikään poliittinen tmio
vaan ainoastaan farmarien oma unio
Ja se tmee valvomaan ainoastaan m e l .
dän omia etujamme.
Biilderin
le iaajalle*
taan radiossa
Montreal. — Täkäföisessä Cartitrij.
valltsijäpilrlssä toimitettaviin täjte-vaaleihin
LPP:n ehdokkaaksi nimi.
tetty äarry Bhider puhuu radiosa
kaksi kertaa rauhan asiasta. Bjna.
mämen puhe laajalietaan perjantalni
t i ; 9 pnä klo 10.45 ip. ja toinen k»,
kivlikkonä tk. 14 pnä klo 10.45 ip. s&.
JBindef on mainio puhuja, joka oa
Pituudestaan hjrvln tunnettu hiku!.
sille tämän kaupungin suomalaisiik,
Rauhan asia on päivän tärkein knr-mys
ja siltä syystäkin kehoitan kaii.
k i a maänmlehiäm kuuntelemaan mi­tä
tällä ehdokkaalla on sanottam
tästä tärkeästä asiasta.
KimiQiatkin laajallukset tapahtml
asemalta CJAD, aaltopituudelta Vh
m.,—• S.
i i
Suomalaisia vaivaa
mätkakuume
iieisinU. — (S-S) Ainakin saditil
tuhähneksi on arvioitava niitten hea.!
kilöltten määrä, jotka tänä kesäsi
matkuistavat maan rajojen ulkopuo-j
leile. Jo vihne vuonna jolloin matkus.]
tus oli valkeampaa kuin nyt, öll niusJ
t a lähtenet tten lukumäärä ffloj
91JOOO eli nom 5,000 enemmän
fiOtaavA edeltäneenä ennätysjtiBM
1938. Siiositulmmat matkailun kdfcl
teet ovat Ranäsa, Englanti ja M-f
joismaat. ; • ,,v: : -.s-,'' [
Suomeen saapu\ia turisteja Od!!{^j
taan tänä kesänä niih'ikään ^i^ääil
enemmän. Viime ^-uonna heitä sa-|
pui maahan lähes 60,000.
Tässä mainittakoon, että pohjoL»- j
maisille rakennuspäiville TukholnaJ-j
sa otti Suomesta osaa n. 700 henläj
iSeuraavat rakennuspäivät ovat T.J
1955 Suomessa.
Kaikki kokouksessa olevat yhtyi*!
jäseniksi ja toivotaan Jässnmääria j
lisääntyvän ensi kokouksessa. Sij
kalkki mukaan kun näette pikapuola
kokousilmoituksen Kämin osuush>
passa. ^ Raportteri Aimo Simiemäii
sa. Päinvastoin, uhkaava sota voi hä\nttää atomi-ja vetv-j>ommien
ax-ulla koko ihmiskunnan ja sen mukana kaiken kulttuuriharrastuksen.
Tästä johtuu, että kokous päätti ryht>'ä aktiivisesti tukemaan Canadan
rauhanpuolustajain adressia, niissä pyydetään, että Canadan hallitus
julistaiäi katscnansa sotarikolliseksi sen hallituksen mikä ensimmäi­seksi
käyttää atomiaseita mitä tahansa maata vastaan.
Toisin sanoen, juuri pidetyn laajennetun tpk:n kokouksen suunnitel­mien
ja päätösten ytimenä on ajatus, että Järjestömme kulttuurityö
liittyy välittömästi rauhanpuolustajain toimintaan ja on riippuvainen
sen kehityksestä. Mitä \-oiniakka3mmin toimimme rauhanpuolusta­jain
jalon asian h>->-äksi, sitä tehokkaammin vuimnic edistää maan­miestemme
kulttuuriharrastuksia. Mitä voimakkaammaksi raken­namme
Järjestömme ja sen kulttuuritoiminnan orgaanit, sitä suurem­man
panoksen voimme antaa h>'%ää tahtovien canadalaisten toimin­nalle
rauhan puolesta.
Tässä mielessä lehtemme tervehtii lämpimästi laajennetun tpk:n
päätöksiä ja suunnitelmia sekä korostaa, että päättävästi toimimalla
näiden suunnitelmien toteuttamisen puolesta toimitaan tosi patrioot­tisella
tavalla tämän maan ja omien maanmiestemme parhaitten etujen
hyväksi. V":
Kun joku aika sitten prof. Frederic
Joliot-Curie erotettim Ranskan ato-mikomissionin
puheenjohtajan teh­tävästä,
niin kylmän sodan lietsojat
yrittivät kuvata sitä voitokseen, jos­k
i n tuntui kuin heillä olisi ollut pala
ktu-kussa j a kuului vain pientä pfei-nää.
Täkäläinen Vapaa Sanakin yrit­t
i asiasta kirjoittaa toimitusklrjoituk-sen,
josta voi sanoa, että paljon porua
mutta vähän villoje. Sen klrjoltul^es.
sa huovataan Ja soudetaan. Paha kuu­lema
vain on se, että Joliot-Curie on
sanonut, ^ttä ranskalaiset tiedemiehet
eivät anna tietoaan käytettäväksi
Neuvostoliittoa vastaan. Jos tämä
'kuuluisa tiedemies olisi luvannut
avustaa Ranskan kansan verta ime­vää
amerikkalaista imperialismia ja
yhtyä ristiretkeen Neuvostoliittoa
vastaan, niin häh olisi saanut kaik­kien
nildtfn siunauksen, jotka kanta­vat
saksalaisen partamiehen aatteel­lista
manttelia.
Kuka on prof. Frederic Joliot-Cu­rie?
Kärsiko hän persoonaUls^ ja
kärsikö hänen johtamansa rauhanlii­ke
tappion kun hänet erotettita Rans­kan
atomlkcmlssionin puheenjohta­j
an tehtävästä? Nämä ovat niitä ky­symyksiä,
jotka ahertavat monen i h ­misen
mielessä.
Prof, Frederic Joliot-Curie on ny­kyään
elävistä tiedemiehistä etietin
alomitiedemles. V. 1935. jollohi hän oli
33-vuotIas. hänet palkittlm Nobel-pal.
kinnolla fjnsiikassa koäta hän osoitti
atomien ketjuräjähdysten mahdolli­suuden.
K u n hän äskettäin Tukhol­massa
MaaUman Rauhankongressin
vakinaisen komitean istuimon alka-jaisissa
tämän'^Järjestön puheenjoh­tajan
onoinaisundessa piti avauspu­heen,
n i in hän lainasi osan siltä p u ­heesta.
Jonka häh piti Tukholmassa
15 vuotta alkaisemtxiln Nobel-palkin­tojen
JakamistilalBUudessa. Siitä nä­kyy,
että Jo Ellloto tämä nuori etevä
tiedemies oli pelännyt, että hänen
keksintöään ketjuräjähdyksistä tul­taisiin
mahdollisesti käyttämään t u -
iioaselslin eikä ihmiskunnan hyödyk­si,
kuten hän toivoi.
l^mä osoittaa, että prof. Jollöt-Cu-rie
ei ole Jostain päähän pälkähdyk-sestä
ottanut rauhan asennetta, vaan
hän on jo nuoruudestaan kuulunut
kokonaan toiseen leiriin k u in imperia.
listiset sodan ^vastustajat. Curien per­he.
Johon hän avioliittonsa kautta
kuuluu, on Ranskan edistysmielisen
tiedemiespiirin johtavimpia. Prof. J o ­liot-
Curie on nuoruudestaan saakka
kuulunut niihin tledemi^im. joille
tiede on ollut ase ihmisten auttami­seksi,
eikä hiiden ttdibamiseksl. Sen
osoittaa selvästi kun hän Tukholman
kokouksen avauspuheersa an sanoi
nun. seuraavaa:
"»iitä muuta voisi olla niiden tun­teet
Jotka, ahneudessaan taikka tie­tämättömyydessään,
on vedetfy hul­lujen
vanaveteen muutamien etuoi­keutettujen
hyväksi heittääkseen i h ­miskunnan
sotaan?
"Heidän taivaanrantansa on pilvcs.
sä Ja ennustaa raunioita j a kuclcmaa.
"Meidän taivaanrantamme i>Iin-vastoln
rohkaisee pyrkimyksiämme, se
heijastaa ihmiskunnan onnen, oikeat,
ta ja rauhaa . .
K u n hänen 50-vuotlsjuhliaan vie-tettim
äskettäin, n h n hän kiitospu­heessaan
sanoi seuraavasti:
"Mtaua sumesti viettellsl pysyä l a ­boratoriossani.
Mutta samaan aikaan
kysyin itseltäni: kuka tulee käyttä­mään
tätä keksmtöä. Jenka olen an­tanut
maailmalle? Ja minä ymmär­sin,
että voidakseni tehdä rauhassa
työtäni' laboratoriossani minun tulee
myiSskih taistella rinta rinnan niiden
kanssa, jotka haluavat käyttää tie­dettä
rauhan hyväksi eikä sodan hy­väksi
. . . K u n pysyvä rauha on saa­vutettu,
vain silloin me tiedemiehet
voimme kuluttaa päivämme laborato'
rlolssamme j a antaa ifainlskunhalle I i .
sää keksmtöjä . . ; ;
kafsiti tämä ja yleensä niitä hy­vänsä
tämä mainio tiedemies oh sa­nonut
osoittavat ettei Joliot-Curie ole
vato suuri tietensä; vaan hän on
myöskin poliittisesti sivistisnayt Jä pe­loton
ihhnneh, joka a n t i a kaikkensa
ibmiskiinnah onnen eteen.
Tätä suurmiestä j a hänen johta-miaan
aatteita on Ranskan hykyihen
orjamaisen nöyrä amerikkalaisen i m ­perialismin
palvelija lähtenyt kukis­tamaan.
Kuka selviytyy voiUajana tässä
taistelussa?
Tukholman kokouksen avauspu­heessa
prof. Jc&ot-Curie huomautti,
että sitten Rooman kokouksen rau­hanvoimat
ovat huomattavasti kas­vaneet.
Hän maimtsi K i i n a n känsän
s u i u ^ voiton. Saksan k a n ^ n t a s a -
vallan perustamisen,. Vleäiamln ja
Malakan vapaussodat ja fcdroeti n i i ­den
tärkeyttä rauhahrtntaman voitol­le.
Hän myöskin osoitti Icuinka kalkis­sa
maissa yhä suuremmat kansanjou­kot
liittyvät rauhantalsteluun. J a hän
oli vakuuttunut siitä, että rauhanliike
voittaa lopnllissstl sillä se. perustuu
olkoiteen.
SUs se liike, jota tämä suuri tiede­mies
JohUa, kasvaa jatkuvasti Ja sa­maan
aikaan amerikkalaisten impe-j
rialisUeri Johtama sotavälmistelop!*
t i ^ a menettää yhä enemmän kB-'
nattajia.' ^ .
Mikäli tulee kj^ymykseen prof. J>
liot-Curien asema maailmassa, nia
hän pn noussut niin korkealle tietca
huipulle, ettei imperialistien veriaJ
kädet kykene häntä saa^TJtuniaaa
Hän on myöskin tietoinen suta, e«»
häneUä on kannattajia kalkissa l i ­reissä.
Nimpä hän sanoikin '
man kokouksessa seuraavasti:
"Ryhmiä atomifyysikolta Amerila^
sa. Ranskassa, Suurbritannlassa «n
toisissa maissa ovat Umolttaneet k»-j
täytyvänsä tutkimustyöstä alomiroB* I
gian sovelluttamiseksi
seen. Ranskan atomlkomisariaato
kaikki jäsenet, olivatpa ne tiedeoi^j
hiä taikka työläisiä, ovat vakavv
päättäneet luopua tehtävistään.^
heitä vaaditaan tekemään tyota » j
miäseen hyväksi . . .'
Se että rauhanaate on saanut ! ^
ta kannatusta osoittaa AP:n
kirjeenvaihtajan Preston Groveiro^
k. 4 pnä lähettämä uutinen, jossa n=-1
sanotaan:
"Konununisticn vaatimus at«^
pommta pannaan Jt^^amisesUS
saanut Euroopassa niin paljon a t f ^ l
että sitä pidetään ^i^rim^J^.
nestyksenä Alssociated Pressin t«a^
'^-Asiantuntijat pitävät tätä s j j
vaarallisena eikä sitä vastaan *- 1
tään vastapropagandaa _|
T^mä tietysti on vain « " » " ^
jlen äänen ilmaisu, mutta
matta se csoittaa. että Euroopö-^
misten rauhantahto voimistun J»
samalla ifinafaee. että "uhana» ^j
ta i»trf. Jöliot-iDurie johtaa, ^
sodanlietsojat. j
k o i t e k i n on muistettava, ett» I
hanaate ei voita cHei « a
työtä Ja satsi jckaL^en rauhaa B J ^
tavan öh tehtävä kaikken» « » ^ j
eteen. — UotL