1950-06-06-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mu mm 5 ^ t u kestänyt Malakan vapanssota on jäänyt le on aiä!tL*| n sopjamu, J se ole tei sunlona ta.| le."' Mii. MeBB-i itakau &aä Vietnamin taistdoiden Kaikesta haolimatta on kansan taistdn snhteel. . tärkeä. Siisti siellä on selviää tästä artikkeUs-i D-jnlopin kumiyhtiö omls-r;^^^ äj23 92.843 eekkeriä, josta ' ^ T ^ v a t e u a n kumipulta J^^^grillä. Nämä maat kuulu. ILK) Malayan Estatss-yhUöUe. ^r^^ hmitsee Dunlop j„jj3jä Ltd. Näiltä kumivUjelyk-jjädäsn pääosa Dunlcpin vol- . ja nämä voitot « m suun- Vuodelta 1948 ilmoitetut Dousjvat 10.768,000 puntaan, jSBunasta jaetUih osinkoa 15 tYlitiön johtajat saivat ösuudek-j5j^ j35 punua. Näihin johtajilti "lOiiLCUve Ballieu. joka esit-' 1 jjjjjuraaosaa Englannin teolli. rjoUtajain liitossa. Dunlopin uus nousee 24 miljoonaan _ j miestä - Sir John Bar- • A MacPadyean. Sir E. Mac Sir John Hay. J . E. Adiri.- f,E Maguire ja Charles Mann — at diitaattorimaisella vallalla ^ t ä Malakalla toimivista 61 ksta kumiyhtiöstä. He ovat Kirj. Jack Woddls kruunaamattomia kuninkaita Lon> toon Mincing i>aneUa, jossa näiden kumiyhtiöiden pääkcnttorlt sijaitsevat. Ja juuri närnä kumiyhtiöt saavat suimnattomla voittojia samalla kun brittiläiset sotilaat ja Malakan kansa vuotavat verta ja kärsivät. HARVAINVALTAA liihes kolmeneljäsosaa Malakan kumiviljelykslstä . ovat eurooppalaisten, pääasiassa englantilaisten omistamia. Mr. Noel Bakerin mukaanliäi-den viljelyksien arvo nousee 120 miljoonaan puiltaan. Viljelykset cmista-vien kumiyhtiöiden omistussuhteiden tarkempi tutkimus osoittaa, että useimpien yhtiöiden valvonta on keskitetty muutamien harvojen kapitalis-Öeh käsjln. EräUlä. kumin ostajilla, kuten esimerkiksi Ounlöpilla'tai aine-rikkalaisilla autorengasyhtlöillä. ovat omat -viljelyksensä. Mutta tavallinen viljelyksien hoitomuoto cn sellainen, että yksi tai toinen suuri brittiläinen agentuuri hoitaa vDjelyksiä. mikä tapa on perin luonteenomalstta brittiläiselle vaikutukselle idässä. Suurin näistä agentuureista bn Harrlsons and Crossfield, joka hoitaa kokonaispääomaltaan 11 miljoonan puiman arvoisia kumiviljelyksiä. !SEä Cartjeris taviin tajt^ iaaksl nimi. huu radKsa asta. Esa n perjantaim a toinen bx-y 10.45 lp. «r. lUja, joka 08 nnettu Maj. suomalflida, tärkein kysy :eh(ritan bii. itelemaah isf- >n Eanottam set tapahtml lituudelta tcD V - ja U. SEURA DYNAMON YOIMISTELUKURSSIEN inakin sadaksi a njittea ho.! . tänä kesidi lOjen uikopso-t iolloin matkifri t nyt, öU niUM umäärä jS») iiemniän.;.lw ennäty&vö(n^' latkailun kät] glanti ja M - | uristeja^^dotK f'ikäänibääi nna heitä sa- •00. i, että pohjoö' Ile Tukholnas. n. 700 henld päivät ovat T. STEELTON-HAALILLA SAULT STE. MARIESSA Sunnuntaina kesäkuun 11 p:nä klo 8 illalla Paljon hyvää ohjelmaa Ravintolalii^u'65f^ olevat yhtyi* n Jässnmääria suksessa, ffis ette pikapuolia imin osuuskaj-imo Simiemäii Icalaisten iln?^j avälmistelopo&l enemmän ku-rkseen prof. J»- lallmassa, n3i sorkealle tJeteoj ,ia listien Teri^JJ i saa-v-utumaai j öinen siitä, jia kaikissa anoikln Tuklfi-raavasti: ikoita AmffJlaä-j nitanniassa setij Imoittaneet ki^j yöstä atonueöS' 5i sotatartoiö**! omlkranisariaiöj tpa ne tiedcsiö-f , ovat vakavt^^l tehtävistään m mään työtä »-^'f i on saanut stf-aa AP:n Pi^l ;ston G.-ovcrio -1 jtinen, jossa r df raatimus «««='1 julistamisesta s l iin paljon vtiJii j-uurimpaiö sft id Pressin t^'* ivat iätä söesJj ä vastaan oJe E!-j laa ...'* I •ain sotavateJ^I mutta säti bx£-| ttä ajroopsa»^'! TOimistoo J» *j 5 TBuhauaJte-J^I e johtaa, wSo»j rtettan..««*«2 riscaeteeo^f o rauhaa ON ILMESTYNYT PAINOSTA HINTA 50c Vapaus Publishing Co. Ltd:n tavanmukainen kevätjulkaisu on itaestynyt taas tänäkin keväänä hyvin aistikkaana ja hyväsisältöi- »na. Huolimatta kohonneista kustannuksista on sen hinta pidetty samana kuin "Joulu 1949". "Kevät 1950" käsittää huomattavan paljon kaunokirjallista luettavaa, runoja ja hyvin ajankohtaisia kuvia. Kaikki sen kertomukset CTatalttäin mielenkiintoisia ja huolella valittuja. Seuraavassa on tämän julkaisun slsältöluettelo: VAPPU-INTERMEZZO V. 1943. kuuluisan tshekkiläisen sanomalehtimiehen Julius Futsikin vankilassa kirjoittama mieliinpainuva »appumuisielma. ' . KAHVIPANNU. Lastun, tunnetun kynäilijämme erittäin hieno ja i^tenkiintoinen kertomus — kahvipannusta. . ^/?^DERIC CHOPIN, lyhyt tutkielma kuuluisan puolalaisen säveltäjän elämästä. hm ^?-^^'TAJAN SOTATAITO, Suomen nuoremman polven yhden »metuimman edustajan. Pentti Haanpään, eloisa kertomus eräästä «ionien sodan "urhosta". raxsilS-PAKINOO, huvittava murrejuttu. - "MUI.VEN, w. Somersett Maughamin hieno tarina. tomStI ' Tshehovin. yksi kuolemattomista ker-tiirJ^^^^^^'^^^^ mielenkiintoinen kertomus merimiehenä ojosteeraan dollarikuninkaafl huvipurressa. SUOaiALAISISTA FARMAREISTA, Canadan Buo- "»»««tei Arkistonhoitaja H..Sulan tUastoihln perustuva katsaus, n m , ^ ? ! * ^ ' HööKI JA RaOKI. Sakari Pälsin huvittava kerto-n n ^ ^ ' ^ entisajan mestarista, joUla oli «rt metkuja. : tnn.i 5; . '^"^^"1 Weno ja syväUinen kertomus tytöstä, joka 1P^O,^^^'^"*^^O^<> naaailnian, omistaessaan lapsen, ffiafnf i?*^^'* ON HYVIN KÖYHÄ, John Rublovrekyn kirjoittama ^ ^ e ^ . ^ ? ^ ^''rtolalsperheen elämästä ja taisteluista. mn*^Cty^^^^^ KEKKERIT, nimimerkki Sohvin pirteä kerto-Ä^^^ l^ereistä. . .»ATEE.\vAHJOSTA, juttu sateenvaYjosta, sen kehityksestä a l - ^'«^^^mästä muodostaan saakka. baipuUe kuvaus noususta kuuluisan tulivuoren «»^'»^i^^^o *""n«°ialainen kertomus. cenht"u IHMISVIHAAJA, Kaapro Jääskeläisen erikoi-r^%^'^'"" 5 yhdestä eläanän murjomasta ihmisestä. j j ^ n K i . Syvällinen kertomus herkästä ihmisestä, jonka sota bsTa^K K ^ ^ * ' ' ^ ' ^ RENGAS, Willrid Le Crosin^ tunnetun tiedemiehen iItV>"^^'^^^^^ta ihmiskunnan ongelmaa käsittävästä löydöstä. K r l ? i J i ? . ^ ' ^ ' ^ ' ^ ^ ö ' A v e r t s h e n k o n sat K K . J^M'* "'^ RENKI, kuvaus rengin sairaudesta ja mielialoista. ODEN AAMU. kuvaus Suomen suurista katovuosista. ätaudesu ^ ^ ^ ' " ^ o^elenkiintpinen kuvaus erään pikku pojan ii^^f^J^^'^" postitetaan tänään pitempimatkaisille asiamlehille ^ ^ / ^ ' ^ J o m n l l l e sitä mukaa kuin julkaisu vahnistuu lähiiölvlnä. kaienvipf >ri<»aa todella hyvää ja mielenkiintoista luettavaa. yiW.leva sisällyslufetteto osoittaa. NUltä paikkakunnilU, Joilla ««•ittt^S^^^"*^' 'f^^oitamme lähettämään tUaukset suoraan VAPAUS PUBUSHING CO. LTD. Sudbury.Ont. Yleensä kaikki Malal^n kiuniviljelys* yhtiöt ovat läheisissä: linansslstihteis-sa suunin Aasian finanssielämää hallitseviin pankk<>ihln ehkä hyvin läheisissä suhteissa muihin suuria kapitalistisia etuja edustaviin yhtymUn, Agentuuriyhtiöiden johtajat ovat samalla johtajina suurpankeissa ja multa aloja edustavissa suurybtymissä. • .;VÖlTOT'''; • •' Viime vuosien aikana amerikkalaiset pankkiirit ovat pitäneet kumin hintoja jäädytettyinä.; Tämä ei kui-ten^ an ole «stänyt kumiyhtlöltä tekemästä suuria voittoja. Tarkastelkaamme eräitä viime vuoden voittoja, Golden Hope Rubber Estate — yU 70.000 punt; Highiands and Lowlands Para Rubber Ca. — yli 100.000 pimtaa; Kepong Rubber Estates — 125,000 puntaa: Kuala Lumpur Rubber Co. — 105.000 puntaa: l^taling Rubber Estates — 158.000 pimtaa: Lcndon Asiatic Rubber azul Pröduce — 205.800 puntaa; United Sua Befcong Rubber iEstates — 208.600 pimtaa; Scottia Malayn Estates 160.800 puntaa jne. Tällaisia ovat voitot sUta huolimatta, että'kumin hinnat ovat olleet suhteellisen matalalla. Nyt kumin hinnat ovat huomattavasti nousseet — ja epäUemdttä tekevät niin myös voitot. Mutta näiden yksityisten yhtiöiden voitot eivät ole tärkelij asia. Kaikkien yhtiöiden kaikki voitot >ii;!uenevät suu-rinunaksi «saksi sampill^ itarvoille ihmisille. Jotka ovat Maltikaii kymmenien kumiyhtiöiden osakkeenomistajia ja johtajia. Mallattakoon heistä eräitä. Sir John Hay '^li jc^tajana 12 kumiyhtiössä. j . E. Adinsell 15 yhtiössä. P. E. Maguire on 9 kutoiyhtlön johtajana. Sir John Barlbw vUden. Charles Mann seitsemän. Sir E. Mac Fadyean johtaa kokonaista 18 kumi-yhtiötä. BritUlälsten sotilaiden Ja Malakan kansan verta vuodatetaan tässä häpeällisessä sodassa kumin vuoksi: Brittiläiset sotilaat ja Malakan icansa saavat kuolla, mutta Mincing Lanella kaikki cn hyvin, sillä voitot virtaavat jatkuvasti yhtiöiden kassakaappeihin. Kaatuneiden sotilaiden äideille ei tuo paljonkaan lohtua tieto, että Malakan kumlyhtlön pääagentti Harrlsons and Crossfield Ltd. sai viime vuonna lähes 600,000 punnan voitot. Nämä voitot yhtä vähän kuin United Sua Betong Rubber Estatesin voitotkaan eivät tuo heidän poikiaan takaisin elävinä. ^ PELKÄÄVÄTKÖ HE PUHUA? Malakan kumi on pirskoitettu -verellä. '•Kumin hlrvlönaäinen historia", lausui Hl G. 'Wells tutsututtiiaan ku-miteollisuuden vaiheisitn; 40 vuotta sitten paljastuivat Et^elä-Amerikan Ja Belgian Kongon hirvittävät kumi-skandaalit.. Silloin oli olemassa eräs Sir Roger Cäsemeht puhuakseen ja asettaakseen syytettyjen penkille yleisen mielipiteen tuomioistuimen, edessä Putumayon kumlylitiöt, jotka k i duttivat ja murhasivat tuhansia intiaaneja kumivoittojaan tavoitellessaan. 40 vuotta sitten oli olemassa eräs E. D. Morel kirjoittaakseen liekehtivin sanoin sensatioartikkelin kuningas Leopoldlsta ja hänen häpeällisestä kumikuningaskunnastaan Kongossa. Mutta missä on jonkun E. D. More-lln ääni tänä-äp? Missä on demokraattisten oikeuksien välvojain liiton ääni? Missä on New Statesman and Nationin omatunto? En puhu Daily Heraldista, deakineista, lawthereista. morrisoneista enkä bevinelstä. He sanovat avoimesti kannattavansa imps-rialismia ja uskovansa brittiläisen Imperiumin säilymiseen. Mutta missä ovat fabianit, klngsli^y. martinit ja r i - tamindenit? Miksi he ovat niin vaiteliaita Malakan sodasta? Olisiko niin, että heitä hävettää piuhuia? Olisiko niin, että he_tietävät kumikuninkaiden saapiat. s\iunnatto-mat voitot ja tletäe^Säii iämän he pelkäävät puhua? KAUHISTUTTAVA HISTORIA Totuus on murtava tämän hlljaisuu. den salaliiton kuten totuus aikoinaan tuli ilmi Putuinayosta Ja Kongosta. Tosiasiat ovat Itsepintaisia. Itsepin-taislmpia näistä tosiasioista ovat Mincing Lanen kumiyhtiöiden voitot. Niitä ei voida salata. Batu Tiga Rubber Co. Buklt Mer-kajam Rubber. Co., Gula Kalumpong RuU}er Estates, Kuala MudaBubber Estates, Tanjong. Malim Rubber Co Kuinka kauniilta nämä nimet sointuvatkaan. Kuinka helppoa onkaan niiden laustiminen. Kuinka kaukaisilta ne näyttävätkään. Mutta Jokaisen nimen takana on Mincing Lanella sfi-jaitseva konttori. Ja Jokaisen kontto-rinoven takana loistaa hymy Ja hyrisee tyytyväisyys päivittäisiä voittoja laskettaessa. "Kumi voi hyvin". Mutta Jokaisen voittopunnah taakse kätkeytyy kauhistuttava historia kuolemasta Ja murhasta, sodasta Ja kurjuudesta, f Malakan 61 kumiyhtlötä sai vHme vuonna voittoja kaikkiaan 2,457,199 puntaa. Vuodesta 1948 lähtien 131 brittiläistä sotilasta on saanut sur-maiisa Malakkalla Ja 1,150 ma lakka-laista sissiä on menettänyt henkensä brittiläisten Joukkojen ampumina Ja teloittamina. Jokainen kaatunut brittiläinen sotilas, merkitsi murhenäytelmää Jossakin brittiläisessä kodissa. Jokainen kaatunut malakkalalnen merkitsi samaa jossakin malakkalal-se& sa kodissa. Jokainen kaatunut brit. tilainen sotilas merkitsi 18,763 pimtaa Malakan 61 kumiyhUöu kumlvuitols-sa. stutta Rnglannln kansalle, j<dai on maksanut 100—150'miljoonaan puntaa *&st& sodasta ja Joutuu mak> <a>mfn>n vieläkin kaUIinunan ^iiPTtap, ellei sotaa lopeteta, brittiläisten Ja malakkalatsten henki on liian kallis hinta. On aika lopettaa sen maksaminen. MALAKAN TINA Mr. J . H . Rich Johtaa 13 malakka-laista tinayhUötä. Jotka pitkään a i kaan eivät ole menestyneet niin hyvin kuin nyt. Tronoh Mines Ltd:n Joih-tajahl hOn UmoltU äskettäin, että hänen yhtiönsä jakaa 65 prosentin osinkoja. Mutta Mr. J . H . Rlch ei ole a i noa onnellisista tinakuninkaisfa. Hei. tä on muitakin. J . R. Farquarson J ( ^ . taa 12 UnayhUötä. E. V. Pearce Ja W. M, Warren kumpikin 11, O. W. Slms, Stanley Wickett Ja D. T. Warln kukin 10. A. G; Glenister. H . A. Coates Ja Sir W. Mafisy-Greehe kukin 9 Ja H . A. Hop« vaatimatonta 6 tinayhtlöilä. 11 MIEHEIXÄ liO YHTIÖN JOHTO. Nämä 11 miestä johtavat siis 110 maiakkalaista ' tinayhtiötä. Tämän suunnattoman tlnalmperiumin keskellä. Jonka kaivokset ovat Malsikkal-la ja pääkonttorit Lontoon Cityssä hallitsee osiolta British Tin Investment .Corporation Ltd. 2 miljoonan punnan pääomalla. Josta summasta suurin osa on sijoitettu Malakan piar-haimpiin tinakalvokslln. /nimäh konsernin johtajana toimii E, V, Pearce, jonka hallussa, kuten Jo olemme jnfili-heet, on 11 malakkaloisen tinayhtiön Johto ja sen lisäksi vielä kymmeniä johtajanpalkicoja muissa konserneissa. Osa tim^onsemln pääomasta on sijoitettu London Tin Corporationiin, jonka pääoma nousee 3.6 milj. puntaan, mikä pääoma taas vuorostaan on investoitu lukuisiin tinayhtlöihln. London Tin toimii siis lukuisten tina. yhtymien Jchtavaha agenttina. British Tinin johtaja E. V. Pearce on myös Consolidated Tin Smeltersln' johtajana. Joka johtajiensa välityksellä edustaa sekin kymmeniä Malakan tlnayhtymiä. KASVAVAT VOITOT Kuinka nämä tinayhtymät menesty vät? Erinomaisesti. Eräs esimerkki: Southern Kinta Cotvsolldated Ltd.-ti-näyhtlö sai viime vuonna voittoa 632,705 puntaa voiton ollessa vuonna 1948 vain 157,279 puntaa. Vieläpä Dai. ly Heraldinkin on ollut myönnettävä, että 20 malakkalaissn tinayhtiön voi,, tot kahden viime vuoden kuluessa ovat kasvaneet 919,609 punnasta 1,444,213 . puntaan "Kahden vuoden kiiluessa". Toisin sanoen juuri siitä hetkestä lähtien, jollohi Malakan sota alkoi ja sikäläiset anunattiyhdis-tykset hajoitettlin, Malakan tinaku-ninkaat alkoivat kerätä kassakaappel-hlnsa ennätysvoittoja. Daily Heraldin mukaan ovat myös osingot kasvaneet ilmiömäisesti. Eräitä esimerkkejä: Ayer Hltam-yhtlö 65 pros. (1948 el mitään), SungelBesi 60 pros. (1948 10 pros.). Tronoh 65 pros, a948 30 pros.). Kramat Bulai 200 pros. Ja lahjapalk-kla 100 pros. (1948 100 pros.) Jnef. Niin suuria kiiin nämä voitto-oslngpt ovatkin, JääviSt ne kuitenkin ilmeisesti kauas tämän vuoden voitoista, mikäli jo ilmoitetut ennakkotiedot voitto-osingosta ovat ilmapuntarina. Mikäli Malakan Unayhtlöltä tutkitaan tarkemmin, pääsee tarklcailija perille eräistä • hätkähdyttävistä asioista. Malakalla toimivista 56 Johtavasta tinayhtlöstä oh 39 sellaista, joi> den Johtokunmissa istuu yksi tai toinen yllämainitusta 11 miehen tinaoli-garkiasta. Suurinta osaa näistä yhtiöistä johdetaan suoraan Lontoosta. Niissä ei todellakaan ole juuri muuta vaihtelua kuin erilaiset nimet Ja voit. to-osinkojen erilainen suuruus. Viime vuonna tuottivat nämä Malakan 56 johtavaa tinayhUötä voittoa 4.23 miljoonaa ptmtaa. LAPSET KUOtEVAt NÄLKÄÄN Tinayhtlölden Lontoon-konttorel-den kassakaappeihin keräytyy alati kasvavia Jättilälsvoittoja. MutU Malakalla eläznä on halpaa^ Kuunnelkaamme Aasian naisten traagllllsta vetoomusta: "Lapsemme ovat alastomia Ja kuolevat nälkään samalla kun tuhannet laivat lähtevät satamistamme tavaroilla lastattuina. Työskentelemme 15 tuntia päivässä ansaitaksemme icou-ralUs «n riisiä. Kärsimme alituisesta nälästä Ja puutteesta. Onnettomat lapsemme työskentelevät S :ttl tai kuu-denneste Ikävuodestaan lähtien kai. ^'Oksissa, tehtaissa Ja plantaasheilla. He eivät tiedä mitään lapsuuden onnesta. He ovat työnsä näännyttämiä ja tyäskent«Ievät siksi kunnes he ovat luurankoja iässä. Jolloin teidän lapsenne käyvät koulua. Te Englannin naiset Ja äidit, jotka rakastatte lap: sianne Ja olette heistä yhtä ylpeitä kuin me omistamme, te voitte ymmärtää niiden äitien kauheita kärsimyksiä. Joiden U^set on murhattu. Mitä aiotte tehdä lopettaaksenne hallituksenne suorittamat rikokset?" V Niin. Mitä Englanti aikoo tehdä? Malakan lapset ovat alastomia Ja kuolevat nällcään. Mutta Malayan Tin on ilmoittanut voitto-osingoksi 50 pros. Malakan lapset ovat työnsä näännyttämiä Ja tekevät työtä siksi kunnes ovat luurankoja. Mutta Southern Malayan Tlnin osinko oli 60 pros. Malakan kansa saa "Joka päivä kokea pikkumaista pollisikhrlstystä Ja turmelusta, plantaashlen Ja kumivU-Jelykslen omistajat iu^televat heitä solvaavasti, virkamidhet käyttäytyvät tyypillisellä siirtcmaamentaliteetilla ja koulujärjestehnässä on mitä eääUt- Toronto. — Kiittäen lehden lukijoita, sekä erikoisesti asiamitiilä ja kirjeenvaihtajia hyvästä yhteisymmärryksestä sekä heidän arvokkaasta työstään leiitemme hyväksi, mitä 11-, nian Vapaus olisi paljon nykyistä köyhempi ja kuivempi lehti. Vapauden yhtiökokoukselle täällä viikon valh-teessä esitetyssä toimituksen vuosiraportissa selostettUn lehtenmie toimituspolitiikkaa mm. seuraavasti: "Jos pidämme lehtemme tarpeellisuuden yhtsnä mittapuuna sitä, missä määrin Vapauden lukijat Ja kannattajat ovat Itse käyttäneet Vapauden palstoja suurempien tai pienempien kysymysten ratkaUun hyväksi, niin silloin nähdään selvästi, että Vapaus pn edelleenkin hyödylllnien ase^ eli työkalu täkäläisten maanmiestemme käsissä. "Kaiken kaikkiaan on kuluneen vuoden 5 kk. aikana Vapaudessa Julkaistu 434 kansankirjettä. 350 lasten kirjettä ja 20 Club Newsin kirjettä se-kä huomattava määrä syntymäpäivä-, kysymyksiä Ja vastauksia- sekä Sud-buryn osastolle tulleita kirjeitä. Toisinsanoen on Julkaistu 21 kansankirjettä viikossa jo yli 7 kansankirjettä keskimäärin Vapauden jokaisessa numerossa, sekä lähes sama määrä lasten osaston Ja Club Newsin kirjeitä. Täten nähdään, että Vapauden juuret ulottuvat melko syvälle Canadan suomalaisten riveihin, mistä se Imee Jatkuvasti elämännestettä Ja .voimaa itseensä voidakseen siten entistä pa-remmin täyttää sllie kuuluvan kollektiivisen tienviitoittajan osan maanmiestemme edistyksellisissä riennois- Edelleen Vapauden toimittajon W. Eklundin esittämässä toimituksen vuosiraportissa osoitettiin havainnollisin esimerkein miten lehden levikki j a levitystyö kulkevat käsikädessä toi. mltuksen ja kirjeenvaihtajien työn kanssa, sekä korostettiin, että oikein Ja päättävästi toimien voidaan suu-rlmmotkin vaikeudet voittaa Ja lehtemme levikkiä lisätä, kuten kokemukset osoittavat. Toimituksen yuo.)Iraportlssa ilmeni terävää Itsekritiikkiä ja korostettiin, että esim. kalkkisisältävässä sodan ja rauhan kysymyksessä Vapauis olisi voinut tehdä paljon enemmän "pommi pannaan" kampanjan hyväksi ja se on katsottava vakavaksi heikkoudeksi kuluneelta vuodelta". Tältä pohjalta Ja - huomioonottaen saadut kokemukset toimituksen raportissa korostettiin Joumalistisen työn laadun. Ja ennenkaikkea toimituksen työn parantamisen välttämättömyyttä. Viitaten edellisen yhtiökokouksen päätöksiin, toimituksen raportissa sanottiin mm. seuraavaa: ; "Tässä yhtiökokouksessa on vakavasti harkittava, miten on tätä tärkeätä ohjetta noudatettu Ja toteutettu. Olisi Itaiketl väärin, ellei myön-nettiilsl, että parannusta ort havaittavissa, Joskin se saattoa olla 'paikku-lalsta' ja 'ajoittaista'. Erikoisesti on mainittava, etui kirjeenvaihtajien työn laatu on hiljaa mutta varmasti nousemassa. Pelkkien 'pufflen' asemesta mitkä tietysti ovat välttämättöi-mlä ja tarpeellisia, kerrotaan entistä eheoimän niiden arvokkaiden kultiuu-rljuhllen sisällöstä ja merkityksestä, mitä on eri paikkakunnilla järjestetty. SlUoln tällöin saadaan hyvinkin tärkeitä tietoja kunnallLiIsta, maa-kunnallisisto ja kansalllsLsta kysymyksistä. Kalkki tämä osoittaa oikeaan suuntaan johtavaa kehitystä Ja tävlmplä puutteita", kirjoitti Michael Davidson Observer-lehdessä huhtikuun 9 pnä 1950, Mutta Kramat Tln-yhtiö Jakoi voitto-osinkoa 40 pros. KUINKA HE VOIVAT VAIETA? Voiko kukaan rehellinen ammattiyhdistysmies ja työväenpuolueen jäsen Englannissa valeta hallituksen sodasta Malakalla, Jos hän on tietoinen edeiuacirjoitetusta? Kuka nimensä arvoinen sosialisti voi tuntea Itsensä onnelliseksi tietäeaBään, että englantilaiset Ja malakalalset kuolevat samalla kun London Tin Corporation, jonka johtokunnassa l&tuu vanhoillinen parlamentin Jäeen ja entinen Mijn-ch* nln mies W. S. Morrison, kääri vU. me vuonna kokoon yli 450.000 punnan voitot? . Tinayhtiöiden Lontoon-konttorit voivat tuntea hilpeää juhlamieltä voitto-osinkojensa, suuruuden johdosta- Sillä tina vastaa näinä aikoina miltei painoaan kullassa. Mutta Malakan kansan no.stettavis- £3 ei ole voittoja. Voittoja ei tule myöskään Englannin kansalle. Kourallinen rikkaita englantilakia, jotka omi&tavat Malakan kumin Ja tinan ja valvovat «itä. edustaa eamaa hallitsevaa luokkaa. Joka on jäädyttänyt Englannissa palkat, supistanut olemattoman asuntorakennusohjelman Ja työntää Englantia parhaillaan kolmanteen maailmansotaan. Taistellessaan vapautensa puolelta Mincing Lanen. Ctieapsideri ja Moor-ga te Streetin tina- ja kumlkunlnkaita vastaan Malakan kansa taistelee samalla sitä liaUltsevan luokan avainryhmää vastaan, joka riistää Englan. nin kansaa. Vastustamalla päättäväl- «est: Malakan sotaa Englannin työväenluokka ei ainoastaan avusta Malakan kansaa, vaan iskee samalla oman \^pautens3 puolesta. paikkokuntaklrjelden sisällön elävöl-tymlstä. "Mutta kaikesta huolimatta on enr tista enemmän korostettava työmme laadun parantamisen tatpeellisuutta . . . Tässä yhtiökokouksessa on toistettava kalkki se. mitä vuosi sitten sanoimme tästä asiasta ja tiukasti vaadittava, että toimitus kiinnittää jatkuvasti huomiota tähän tärkeään asiaan. Lehtityömme Joumalistisea laadun paraneminen . pn vielä liian hidasta. Toimituksen velvolllsuuB on ennenkaikkea parantaa oman työmä Journalistista tasoa ja siten käytän-^ nöUlsen esimerkin avulla outettava myös kirjeen vaihto jlo heidän A-olkeas-sa ja paljon vaativassa työssään., Me emme voi,: emmekä saa puolustaa huonoa työtä sillä, että emme ole saaneet korkeata koulusivistystä, emmekä journalistista koulutusta. Melddn täytyy oniaksua se kanta, että työ tekijänsä opettaa, kunhan Itse pyrimme 'jatkuvasti lisäämään sosiaalista ia yhteiskunnallista tietomääräämme, sekä parantamaan teknillisesti kirjoitustaitoamme * . ." " Suurta huomiota kiinnitettiin raportissa aatteellisen selvänäköisyyden välttämättömyyteen ja osoitettiin, että nykyhetken rajuls.sa aatteellisissa toisteluissa törmäävät vastakkain sodan ja rauhan Ideologiat, joiden keskellä el ole mitään välimuotoa. "Tämä vaatii työväenlehdiltä, ja stls myös Vapaudelta, Ideologista valp-poui^ ta jo tietoisuutta. Taantumuksen sotoideologiaa vastaan pn päättävästi esitettävä sosialistinen rauhan Ideologia. Ja kun sodanlietsojat sanovat, että sota tulee, eikä sitä voi mikään torjua, niin sUhcn oh vastattava: Sota voidaan välttää, sillä rauhanpuolustajia on miljoonittain, jos rauhaorokostavat ihmiset eivät onna Itseäiin peloltella Jo norrata. Sota el ole voin politiikkojen Ja hallituksen t osio, vaan satojen .miljoonien ihmisten elämää, terveyttä ja tulevaisuutta koskeva «kysymys, mistä päättävät kansanjoukot Itse . . . " Vallitsevan tllonteen, edessäolevicn tehtävien ja kuluneen vuoden aikana saatujen kokemusten perustella, tulevan vuoden toimintaohjelman pcrus-taksr ehdotettiin toimituksen raportls- 60 seuraavia to voiteita: TULEVA OHJELMA:* "1, KalkklsLsältävä toiminta rauhan ja elämän puolesta .sdtao Ja kuolemaa vttstoon. Erikoisesti on tuettava CS-J: n rauhan työtä jö Canadan rauhanpuolustajain kampanjaa puolen ntii-joonon ntmen keräämiseksi adressiin minkä perusteella julistetaan sotasyylliseksi se maa mikä ensimmäiseksi käyttää atomia.setta mitä tahansa miiuta maata vastaan. "2. Toiminta työmahdollisuuksien II-säämtseksl. työttömien olosuhteiden parantamiseksi ja parempien palkko* Jen puolesta lyölälsillei sekävauraamman elämän saavuttamiseksi far-nuirellle. Conadan tulisi käydä kauppaa kaikkien maiden kanssa. "3. Demokraattisten kamalalsvopa-uksien puolustaminen ja erlkolBestl puhe-i kokoontumis- ja sanomalehtl-vapauden tukeminen korostamalla sitä seikkaa, että nykylsjen tllantcc^n mukaisesti tarvitaan tässä maoBsa laadittu ja hyväksytty penjstuslakl, i siihen kuuluvine Oikeuksien Lakeineen. ^ " "4. On päättävästi toimittava valtion ylelÄlllä varolllo kustannettavan vanhUudeneläkkeen puolesta siten, että kalkki G5-vuotlaat canadalatset saisivat $60 kuukausieläkkeen heidän varallisuuteensa katsomatta. On toimittava työttömyysvakuutuksen korottamisen puolesta ja yleensä sosiaalisen huollon parantamiseksi. "5, On toimittava kansallisten kult-tuurltraditiolmme säilyttämisen ja elvyttämisen hyväksi «Iten, että edistyksellinen k u 111 u urltolmlntamme näytelmätalteen, musiikin, urheilun ymij aloilla vetää mukaansa kalkki hyvää tahtovat maanmiehemme Ca-nadOÄsa. Ja että heidän palava vapaudenkaipuunsa »aisl niiden toimintojen yhteydfcKsä ja kautta llmalsu-muotoma, "6, On peräänantamatta ja väsymättä paljasteltava niitä työväerilllk-kten petturi johtajia. Jotka yrittävät Rltoa työtätekeviä Ihmtelä Wail Streetin suuren rahan »olavankkurlen vetäjiksi, ^lllä tämä on perusehto laajan ja horjumattoman yhtenäisyyden saavuttamiseksi edi^ätyksen ja rauhan asian hyväksi. Tällainen yhtenäisyyden puoltAla on tlnkin;ättä joka päivä Ja kaikiÄsa olosuhteL-Jsa taisteltava." Tiistaina, kesäkuun 6 p. — Tuesäay, June 6 * Sivu 3 Kyspiybi]! Kysymys: Ovatko Ontarion metsämiehet työttömyysvakuutukseen nähden samojen asetuä>ten alaiset kuin esimerkilcsi tehdas- Ja rakennustyöläiset? Jos metsätyölälhen on ollut kahden \-uoden aikana 180 pälyää työssä ja joutuu sen jälkeen työttömäksi, onko hän oikeutettu saamaan työttömyysvakuutusapuo. J o u t u Ipa hän sitten työttömäksi mihin vuodenaikaan tahansa? ~ J- J.: Vastaus: Viime huhUk. 1 päivästä lähtien ovot Ontarion' metsätyölälsel olleet työttömyysvakuutukseen nähden somassa asemassa kuin muidenkin alojen työläiset. Olkcuj» työttö-myysvokuutusavun saahttih pieruatuii ^niihin moksulhln. joista on kiinnitetty merkit yakuutuskhrjoonne. Jos kirjossanne on kahden vuoden ajalta ainakin 180 päivän meridt, olette oikeutettu saamaan työttömyysapua elleivät vakuutusviranomoiset kykene antamaan teille sellaista työtä, jonka voitte hyväksyä. Te saatte .työttömyysapua edelläolevln varauksin, Jouduittepa työttömiksi mihin aikaan vuodesta tahansa. / Ennen huhtik. 1 paiyäll olivat oi-noastaon B, C:n metsätyöläiset työt-tönnyysyakuutuksen oloiset Jnutto sen Jälkeen ovat kalkki Canadan metsä-työläiset Joutuneet myöskin valnnt»'""' tuksen alaisiksi. tCalkklen meteätyöläisten on tiUS syystä pldettävft työtUtanjrysvakuu^* kirja aina mukanaan kun menev^t^ metsätöihin s iM kaikki oikeuiletr.p^/>; rustuvat kirjaan kUnnltettylhtn" Vd^^^ ; kuutusmerkkelhin, Josta syystä sUtft on huolehdittava' ikäänkuin se ql)i^r' l pankkikirja. > n Kun Joudutte tyfittöinäksi mehkääT! > heti rekisteröhnttän itsenne työttä- ' maksi slUä teille «i anneta työttö- ^* myysopua,ennenkuin O odotuspäHrän jälkeen. ' Vasta sen' jälkeen voitte .tehdä vaatimuksen avun saatmlsta. Metsätyöläiset ovai tulevana talvena (tammlk. 1 päivästä maalisk. 31 päl-' ' vään saakka) annettavaan hätätibi- (ipuun nähden vielä siinä poikkeusoise- ' massa, että he voivat saada tyfittö- . myysapua vaikka he eivät voi täytekään kalkkia normaalista edellytyksiä sitä varten. Niinpä he voivat saa- ' da työttömyysapua jos he voivat' to- ' dlstaa olleensa puutavorateoUlsuudeit., palveluksessa vähintään 00 päivää 12 peräkkäisen kuukauden aikana 18' kuukauden kuluessa ennen helmit-kuun 28 päivää 1950. Tlitä hätätila-apua maksetaan heille' vaikka heillä ei olisi vielä yhtMn.^ . merkkiä vakuutuskirjassaan. Jo^ ho voivat todistaa olleensa työssä vähintään edellämainitun ajan. HätätiQi'-' ' apua maksetaan luonnollbestlklh myöskin niille. Jotka ovat saaneet kol^-r ken heille normoallsesU kuuluvon • työltömyysavun. CSJ:I CBJ:n Wanopin oaaäton kuukau- C8J:n Sudbaryn otaatoo kokoukfic;;! Bikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 1 ip. osaston haallHa. Sihteerin osoite: Voitto Lehu; Wanup, Ont. ^ CSJ:o liearatin oluuton kuukauBt-kokoukset pidetään jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina klo •-•a-ip.', CSJ:n Sprucedalen osaston No. 30. kuukausikokoukset pidetään Jo-koisen kuukauden enBimmälsenä sunnuntaina kello 2 lp. Johtokunta kokoontuu tuntia olkai- . semmln..'. CSJ:n Port Arthurin osaston kuu-pidetään Jokoisen kuukauden en* almmäisenä sunnuntaina. , Pui>' ^ hcenjohtaja Oscar Männistö, sihteeri Hilma Mäki. osoite Bos S H " Sudbury. Ontario. .>< CSJrn Vancouverin osaston kuu,- ^ kauBlkokoukset pidetään Olin-. ton hoallsisa, joko kuukauden toi-r senn torstaina, alkaen kello 7JO Illalla. Johtokunta kokoontuu Joka kuukauden ensimmäisenä; perjantaina kello 7.30 IlloIIa. Klr,- Jecnvaihto sihteerille: Hilda Saari, 1708 E. Pender St. Van-' eouvcr, B. C, CSJ:n Kaposfaaslnffin osaston kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina klo a l.p. kauslkokoukset pidetään Jokaisen CBI:n SauH 8te. Marien ooasto kuukauden ensimmäisenä keski-, viikkona klo 7 Illalla, 316 Bay St. Johtokunnan kokoukset pUletään Jokaisen kuukauden vi^elsenä keskiviikkona klo 7 Ulalla somassa polkassa. Kirjeenvaihto osoite: Tyyne Siilmun, 310 Bay 8t„ Port Arthur/Ont. CSJ:n Toronton osaston varstnai-ncn kuukausikokous pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 8 illalla osaston huoneistolla Don-haalilla. CBJ:n Timmlnsin osaston kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisena sunnuntaina kello 7 Ulalla. No. S työkokoukset pidetään Joka ^ kuukauden ensimmäinen Ja kolmas sunnuntai osaston omalla talolla, 321 John 8t.. alkaen klo < 8 ttiallB. CBJ:n Vai d'Orio osaston kuu-' kauslkokoukset pidetään Jokaism < kuukauden ensImmlUsentl sunnuntaina klo 2 l.p. Sthteerin osoite: Lempi Ojanen. Box 858, Vai d'Or, Que. CSJ:n Beaver lAken osaston kuukausikokous pidetään Joka kuu-r kauden t o i s e n a sunnuntaina, klo 1 päivällä osaston hoaliUa. KIrJeenvalhtaJon osoite: A. Reinikainen. R, U . 1, Virorthlngton,. Ont. Me allamainUut kutsuvieraat lausumme TOVERllUSET ONNITTELUMME St. Laurent vierailee Yhdy s valioissa Ottava. — PääminiiiterI St. Laurmt lähti ftunnuntal-lJtana St. LculÄlin. Missouriin, presidentti Trumanln kotivaltioon. Hän puhuu St. Loul«in yliopistoja pääxstöluokllle tiistaina ja saa samalla kertaa lakitieteen kunnia-tohtorin arvonimen,; Pääministeri palaa Ottawaan tCTstaina, Bevinissä suoritettu pieni leikkaus Lontoo. — Ulkoministeriö Ilmoitti lauahtaina, että ulkoministeri Bevl-nlsEä on suoritettu uasj pltnl Idkkaus, ja hänen tilama on tyydyttävä. Be-vlnln uskotaan kuitenkin viipyvän tai-raalaisa iu«Ita viikkoja. Einari Hänniselle hänen syntymäpäivänsä johdosta sekä kiitämme '. herkullisesta tarjoilusta ja hupaisesta illasta Fanny ja Perdy Mr. ja mrs. Mikko Palomäki Ja Kalle Jorma Palomäki Hilja, Lily Ja Sam Hietikko Linda, Viesti jä Fred Le<^;nard Vieno Tuomi Viljo Hietikko Alex Haanpää Hilma ja Toivo Ranta Ja perhe Hilja ja Hanlel Kalenlus Esa Peltoniemi Kalle Kuukkanen Kauno Hietikko EnÄlo Niemi Väinö Kilpinen , , OJga Manninen, ' i Tyko Mäenpää Thelma, Lily ja Elleri Mäki Allan Ja Riku Walli Emmi Ja Erkki Penttinen Helien ja Eino Tikkanen Laila ja Onni Rintamäki Piispa.%'t Sanni Ja Jack Mäki Aune Hautamäki Ludvlk Laitila Pauline, Saima Ja Arvo Tuuri, soittaja Maiju ja Evert Mäenpää Pyydän lausua kiitokseni teille, kun saavuitte viettämään kanssani syntymäpäivääni. Kiitos lahjoista Ja rahalasta, jotka säilytän arvokkaina muistossani., WMlhiiicton. Ontario, toukokuun 27 p. 1050 EINABI HANNINEN ' 4 l t VJ •h *
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 6, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-06-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500606 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-06-03