1949-06-07-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 7 p., — Tuesday, June 7 fUBKBTT) — maepeaäeat tMbat Olgan of Fixmlali Canadian*. E»- tabUshed KOT. 6tli 1917. ftnthmir^ M aeeoDd c l ^ maU by ttae Post oeoce Department, Ottawa. Pttb- BOied tlirlee weekl7: Tuesdays, Tbandays and Saturdays by Vapaus Vatmaag Compaay Z«td.. at 100-103 Te&sEbonea: Badnev OCIlee Edttorfal Otflca B.8alcgt^9illtarW, aaOnga gcoc O. Sodbiny, Ontäala Advertlgtog ratc» tq>on appllcatIcPi TrBtMflftttnin ftee of chagga. ntAoemmuir: Canadassa: 1 vk. 640 S6. kkkd.c 2X3K.3>S YhdysvaBolaaa; 1 f*. 7JOO 6 kk. 340 8 t W, eaäburr. OxÄy Canada. ISoomeaaa: 1 vk. 7A) 6 kk. C25 Mitä muut sanovat Raaka veljesmurha .... Pahin mitä viimeksikuluneitten viikkojen aikana on työväenliikkeessä pelätty on nyt tapahtunut. ''. Yhdysvaltain ja Canadan hallitusten sekä AFL:n taantu-iniisjohdon painostuksen johdosta TLC:n johtokunta taipui ja suoritti raa'an veljesmurhan lyömällä häpeällisellä tavalla yhdeksän viikkoa urheata lakkotaistelua käyneitä Canadan raierimiehiä selkään. j . Percy Bengoughin ja kumppanien raukkamainen petos elämästä ja kuolemasta taistelevia merimiehiä kohtaan on sitäkin kohtalokkaampi kun muistetaan ne laajemmat kysymykset mitkä tähän asiaan yhtyvät. Niiden perusteella on itsestään selvää, että merimiehiä vastaan kohdistettu salakavala puukonisku työntyy syvälle Canadan unionistien liikkeen j^däntä kohti ja se voi halvaannuttaa unionistisen liikkeen kokonaan, ellei TLC:n jäsenistö nouse yhtenä miehenä tätä petospolitiikkaa vastaan ja vaadi, että tänä syksynä kokoontuvan TLC;n konventionin pitää peruuttaa nyt annetun me-rimiesunion erottamispäätöksen. Kysymys kaikessa lyhykäisyydessään on tästä: Voiko Canadan järjeijtynyt unionistinen liike päät- ... tää itse omista asioistaan, vai täytyykö sen tanssia yh-dysvaltalaisten pomojen tahdin mukaan? Kuten muistetaan, merimiesunion kysymys tuli esille vtime lokakuussa Victoriassa pidetyssä TLC:n konventionissa. Valtavan suuri enemmistö tä.ssä edustajakokouksessa asettui Canadan merimiesunion puolelle. Miksi? Siitä yksinkertaisesta syystä kun käsitettiin, merimiehet ovat oikeassa, ja että kysygnys on Canadan unionistisen liikkeen autonomiasta. Bdustajat käsittivät, että merimiesunion kysymystä käytetyin vain keinona likaisen poiltikoimisen yhteydessä Canadan unionistisen liikkeen demokraattisten oikeuksien hävittämiseksi. " J a kaiken säädyllisyyden nimi.s.sä — puhumattakaan nyt demokraattisista menettelytavoista — TLC:n edustajakokouk-sen päätöksen piti lopullisesti ratkaista tämän kysymyksen. Onhan edustajakokous TLC.n korkein elin! Mutta näin ei tapahtunut siitä syystä kun ulkopuoliset Voimat — nimenomaan Yhdysvaltain ja Canadan hallitukset si^kä AFL:n taäntumu.sjohtajat Washingtonissa — halusivat iiävittää TLCrn demokraattisen autonomian ja tehdä siitäkin järjestöstä tahdottoman välikappaleen Wall Streetin sotaka-pitalistien palvelukseen. * Saatuaan Bengoughin ja kumppanit antautumaan, taan-tumusvoimat riemuitsevat rajattomasti. Tämä sitäkin suu- .yiemmalla syyllä kun ne käsittävät, että merimiesunion erottaminen on vain alkutoimenpide tuhon ja perikadon tiellä. Ryhtyessään erottamaan progressiivisia unioita TLC:n jäsenyydestä mr. Bengough joutuu AFL:n taantumusvoimien armoille kokonaan ja nämä Washingtonin herrat eivät tyydy leivän puolikkaaseen — ne vaativat TLC:n täydellistä alistumista. Jos merimiesunion erottaminen saadaan ajatetuksi edustajakokouksessa läpi, silloin on vain ajan kysymys milloin vaaditaan toisten progressiivisten unioiden erottamista. Tuhoon ja perikatoon vievät veljesmurhat on unionistisessa liikkeessä lopetettava, jos mielitään työtätekevien oikeuksia puolustaa. Siksi olisi toivottavaa, että TLC:n jäsen-uniot nousisivat yhtenä miehenä ja naisena puolustamaan Äi^rimiesunion oikeuksia, TLC;n yhtenäisyyttä ja sen itsehal-lintaoikeuksia washingtonilaista diktatuurikomentoa vastaan. 08TEmJ SANOKAUEHinSTt» Huhtikuun U p, ykti chicagolainen Ja yksi st. loutilainen sanomalehti Julkaisi maailmalle xtaOsen Joisa inal-nittlin, että lUinoixin Taltion JudUtos. Joka viime syksyn vaaleissa syrjäytettiin, oli viimeisen kuudes vuoden aikana pitänyt 33 valtiossa lehden toimittajat palkkalistallaan. Toimittajille oli kuuden vuoden aikana maksettu valtion varoista $305X100 Ja sen lisäksi oh lehtien Julkalsljahi sukulaisille Ja palstavllJeUJöUle maksettu saman ajan kuluessa $108.183. Minkä vuoksi? nmelsestikin kaiken tämän CCF:n oikeistojohdon kurja rooli CCF:n perustaja J, S. Woodsworth kääntyisi varmaan haudassaan jos hän saisi tietää CCF.n kansallisen johdon vii- . iTiieäikaisesta kehityssuunnasta. Kaikista kielloista ja näpertelevistä arvosteluista huoli- '^atta on ilmeistä, että CCF.n oikeistojohdon ja liberaalipuolueen välillä on taktillinen vaaliliitto. Muistetaanpa vain, kuten on tälläkin palstalla todettu, että CCF:n johtaja Cold-weil on ainakin kaksi kertaa kehoittanut kuulijoitaan äänestämään liberaalipuolueen ehdokkaita missä ei ole CCF:n ehdokasta. Mr. Cold^ell selitti rannikkomaakunmssa pitämissään vaalipuheissa, että liberaalipuolueen johtaja mr. St. Laiurent nauttii alahuoneen "suurinta kunnioitusta" ja mr. St. L^iurent puolestaan suhtautuu CCF:ään suurella ymmärryksellä selittäen kuulijakunnalleen, että CCF ei olekaan mikään vaarallinen sosialistipuolue, vaan viaton joukko "kiireellisiä liberaaleja". , C C F : n Ontarion jaoston presidentti Andrew Brewin sanoi pitävänsä parhaana mahdollisena vaalituloksena sitä, jos CC-F: sta tulisi eräänlainen "kontrollivoima" parlamenttiin liberaalien liepeillä ja Coldwell-Lewis ryhmä orientoituu kaikissa puheissaan siten, että yhteisymmän-ys säilyisi heidän ja libe-raalijohtajien välillä. • - Toronton Spadina vaalipiirissä tämä taktillinen liitto sai seuraavan muodon: Siellä on liberaalien ehdokkaana David Croll, jonka valitsemista CCE.n oikeisto johto kannattaa. Vain muodon \aioksi siellä nimitettiin ehdokkaaksi eräs ei-kukaan' — ainoa mies joka CCF.n nimityskokouksessaei kieltäytynyt ; ehdokkuudesta. Ja South Yorkin liberaalit menettelivät ai- * van samalla tavalla nimityskofcouksessaan, sillä ilmjpistä on, ] että konikaupan perusteella liberaalit kannattayat siellä CC-F: n oikeistoehdokasta Joseph Noseworthya. Sudburyn piirissä myös, missä vain unionistisen liikkeen j^en voi saada riittävästi työtätekevien kannatusta vaalivoittoa varten, CCF:n oikeistojohto nimitti liikemiesehdokkaan •työväen ääniä hajoittamaan siinä nimenomaisessa mielessä, että voisivat siten auttaa työläisvastaisen liberäaliehdokkaan valitsemista Sudburyn purista. Tämän petoksensa vastapalk l^ksiCCF luonnollisesti odottaa ja saakin vastapalvelusta jp/ikun toisen alueen liberaaleilta. Katala konikauppa mikä pitäisi paljastaa täydellisesti ennen kesäkuun 27 päivää. Miten .sitten on selitettävissä tämä CCF:n petospolitiikka? Ilman muuta on selvää, että Drewn ja Duplessisin salavuoteus ei ole tuottanut torypuolueelle toivottuja tuloksia. Duplessis ja hänen miehensä eivät saa Quebecin ranskalaisväestöä äänestämään sotaista ja kiihkoimperialistista Drewn puoluetta ioka on kaiken lisäksi sekaantunut korviaan myöten asbesti-tarkoituksena oli se. että lehtien toimittajat puohistavat sitä hallitusta, Joka heille on palkan maksanut. Tämä uutinen julkaistiin useissa muissakin lehdissä, liutta Yhdysvaltain suurin uutistoimisto^ vaikka se on valmis nopeasti lähettämään uutisia lehdille hyvinkin vähäpätöisistä Ju-tiilsta, ei kahteen vlildcoon maininnut edellä olevasta tapauksesta mitään. Parin viikon kuluttua se Julkaisi "va-sekätisen" uutisen Jossa väitettiin, että koko Juttu oU perätön — väite. Jota ei kukaan tiskonut. — Työväen Osuustoimintalehti. ' * ' * • SANA SANASTA JA KAKSI PARHAASTA Paris. — . . .Aikaisemmassa välttelyssä Vishlhsky syytti, että eräs amerikkalainen eversti hajoitti liittolaisten kommandaturan kokouksen Berlinissä poistumalla kokouksesta saneen, että hänen pitää päästä nukkumaan. Tämä aiheutti seuraavan vuoropu helun: Ulkoministeri Bevin: " ^ n ä ehdotan, että pidämme kokouksen kello 3 i.p. Vlshlnsky: "Hyvä on, Jos saan tarpeeksi nukkua." Bevin: "Teidän asiakirjojenne lausuntojen perusteella minä aprikoin nukutteko Te lainkaan?" Vishlnsky: "Weil, minä en nuku ainakaan kokouksissa." — AP:n uutLs-tleto. kesäk. 2 pnä. • • • • • SAI VESIPERXN Toista on nyt kuin maakuntavaalien aikana Beaver Lakellakin. Silloin ei CCP:n toimesta pantu tikkua ristiin vaalimainostuksen hyväksi. Mutta nyt on suuria plakaatteja Joka paikka täynnä ja kokouksiakin järjestetään oikein CCF:n toimesta kun on tarkoitus vetää kannatusta pois työläisten ja farmarien ehdokkaan R. H. Carli-nln takaa. Mutta kuA CCP:n hajoltusehdokas tuli CSJ:n Beaver Laken haaliUe Jär-iestettyyn kokoukseen, niin hän veti täydellisen vesiperän, sillä kello yhdeksän Jälkeen torstal-iltana ei vielä ollut tässä CCF:n sumassa vaalikokouksessa ainoatakaan osanottajaa. — Niko, kertoessaan Beaver Laken vaali-uutisista. • • . • EPÄILEE PAHINTA MUTTA TOIVOO YHÄ . . . Suurpoliittinen ilmapiiri on siten tilskln toivorikas neljän suuren ollessa koolla Talleyrand-Perlgordln herttuattaren palatsissa. Mutta tavallinen mies Parisissa, Lontoossa, New Yorkissa ja Moskovassa ja ennenkaikkea Berilnlssä elättää yhtä varmasti tolvonhltusta, että ehkä sittenkin . . . — Työmies. (Jatkoa) sitä. minkä klassillinen maailman- JEConservatiivlt Churchill Ja Zdeh kirjallisuus on luonut? Mutta "vali-eivät saUineet teollisuuden kansallista. | tut" hyökkäävät, ja hyökkäys on törmistä haluten olla kapitalistien jxde- \ juttava emten kuin on liian myöhäistä. Tieto on vallaal Hyvä lukeminen kuuluu ihmisen Jokapäiväiseen leipään. Hankkikaa itsellenne "Kevät 1949". Hinta ainoastaan 40 senttSä. liksL Labouristit Attlee ja Bevin ovat paxmeet toimeen eräidäi teollisihis-alojen kansallistamisen, mutta ovat sen tehneet sellaisessa muodoesa/että siitä on ollut hyötyä ainoastaan kapitalisteille. Englannin työtätekevien aineellinen asema on vääristeltyjen virallistenkin tietojen mukaan viime vuosina melkoisesti huonontunut. Eläminen on tullut kalliimmaksi, mutta satnaäh aikaan mcnopoUyhtyrnien voitot ovat nousseet ennenkuulumattomiin määriin Ja kasvavat jatkuvasti. Elintarvlketllaime on maassa myöskin jyrkästi huonontunut. Joltakin viikkoja sitten apulaiseni Stanley Boolmer lähetti Englantiin Isälleen kappaleen sianlihaa huomauttaen : "Tämä on suunnilleen isäni nelivuotinen annos". Järkyttäen Englannin kansan uskoa omiin vjjmllnsa La»jour-puolUeen johtajat /älttävät, että Englannin mar- Ehallisoiminen on nuka ainoa sen taloudellisen kehityksen tie. Mutta amerikkalaisten tykkien ja lentokoneiden vastineeksi, joita ainoastaan sodanlietsojat tarvitsevat. Englannin kansan täytyy uhrata kaikkein välttämättörain, kaikkein taTpeellisin edes jossain määrin siedettävää ihmiselämää varten. TraagillLsIn on vasta edessä: Jo nyt uusi Shakespearen Shylock amerikkalaisen kongresslmie. hen Cannonln hahmossa vaatii Englannin kansalta "naulan verran elävää lihaa". Kuvittelen mielessäni sitä orjan osaa. Jota kansalleni valmistellaan. Viime sodan aikana Englannin kan.sa kantoi harteillaan raskaan taakan: se joutui kestämään pommituksia Ja kan. tamaan uhreja suurimmasta aarteestaan nuorten ihmisten menettäessä henkensä. Englannin kansa joutui silloin kokemaan myös kau7istuttavan epätbi-von kauden: natsit olivat lähellä,"he alistivat Euroopan valtiolta valtansa alle tavattomalla helppoudella. Ja vain neuvostokansan suUret urotyöt, sen armeijan kuolemattomat uhraukset pelastivat Englannin joutumasta saman kohtalon omaksi kuin Belgia ja Ranska, Tanska Ja Norja. Englannin kansalle, joka uhrien hinnalla vältti Hitlerin sotalaiunojen orjan osan, valmistellaan nyt yhtä synkkää ja traagilllsta kohtaloa — Joutua amerikkalaisten herrojen orjaksi. Nyt on Lontoon kaduilla amerikka. laisia sotilaita jä upseereita; ravintoloissa amerikkalaisia liikemiehiä, kauppiaita, kauppamatkustajia ja asiamiehiä. Kirjakaupoissa on bule-vardiromaaneja, henkeäsalpaavia ker tomuksla amerikkalaisista gansterels. tä, kirjavia amerikkalaisia aikakauslehtiä, kaikenlaisia "valittuja" amerikkalaisen slvlillsaatloh tyypillisinä tuot. telna — pieniä taskukirjamoraaliselta tasoltaan kaikkein alhaisimpia kertomuksia ja novelleja, artikkeleita ja kuvauksia. Olen moneen kertaan miettinyt tätä kaikkea — eiväthän vain nämä "tasku-tylslstyttäjät", miksi niitä nimitetään, tunge pois tieltään yliopistojen kirjastoista Ja englantilaisista kodeista Byronln ja Shakespearen, Shelleyn Ja Dlckensin teoksia, niin, kaikkea Pohjols-Atlantin sopimus, joka itse asiassa on Amerikan ja Englanhin johtama imperialistis)^ valUt^den so-taliitto ja sttuntautuä ensi sijaasa^eu.. vostoliittoa, sitä ainoata suurvaltaa vastaan, joka taistelee rauhan puolesta, oli minulle viimeinen vaikuttava sysäys päätökseeni lucqma viraisfcani Britannian Moskovan lähetystössä ja katkaista välini kaiken sen kaiusa mikä on otennalsta nykyiselle äggres-neUvostokansalalnen edes yksityiskes-j joku - B B C : n " kuuluttaja saa käskyn kukeliissa olisi haastanut sotaa tai J s y y t r ä ä minua Englannin kivaltajak- ,puhunut sodan v ä l t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä . ' telia, täytjry olla selvää, « t t ä minun Luulen, e t t ä ihmisiä, jotka rohkeiksi- \ toimintanj palvelee nyt syimyinmaa-vat Neuvostoliitossa harjoittaa sota-' ni etuja — ja Englannin kavaltajia propagandaa, liiin kuin esimerkUcsi;' ovat ne, jotka p e t t ä v ä t kansaa ja aja- Englatmissa ja Amerikassa tehdään vat .ui^en sodan tielle. siiviselle Englannille, luopua Britannian alamaisuudesta ja jäädä Neuvostoliittoon. ' Pyydän kaikkia ystäviäni, jotka ovat käyneet Neuvostoliitossa, selittämiään rokeasti Ja toistamaan mahdollisimman monille ihmisille sitä. mitä he niin usein ovat puhuneet minulle: rauhan vihollisia on etsittävä muualta kuin Neuvostoliitosta. Olen asunut Neuvastoliitossa kaksi vuotta. Tässä ajassa olen ehtinyt tutustua neuvostokansan elämään ja vakuuttautua siltä, että juuri täällä. Neuvostoliitossa, on kaikkehi oikeudenmukaisin yheiskunnallinen järjestelmä, todellinen vapaus ja todellinen demokratia. MinuUa samoin kuin monilla Neuvostoliitossa asuvilla ulkomaalaisilla on ollut täydellinen tilaisuus tarkkailla neuvostoihmisten elämää, kansanvalistus- ja yhteiskun^ nallista huoltojärjestelmää ja lääkln. täavunantoa. lyhyesti sanoen kaikkea -sitä, mikä voi kiinnostaa ihmistä, jolla ei ole mitään erikoisia Neuvostoliitolle vihamielisiä tarkoituksia. Asuessani kaksi vuotta Neuvostoliitossa en koskaan ole kuullut, että joku laajassa mitassa, p i d e t t ä i s i i n Neuvostoliitossa hulluina tai rikollisilla. Olen käynyt muutamissa Venäjäni kaupungeissa, kohdannut tavallisia neuvostoihmisiä ja vakuuttimut siitä, e t t ä neuv;ostokansan k a i l d ä ajatukset ja koko luova energia tähtäävät rauhalliseen luovaan työhön. Ja niinpä syylänkin AtUeeta, Bevinlä, MacNeilliä, Morrisonia. ja Labour-pQDlneen muita joht^iiia siitä, että be Englannin kansaa petettyään pääsivät maassa valtaan ja käy-itävät nyt tätä v^iItaa Englannin kansan vahingoks;. • Syytän Attleeta ja Beviniä siitä, että lähdettyään vaaleihin tunnuksin ystävyyssuhteiden lujittumisesta Neuvostoliittoon he vallaij käsiinsä saatuaan petturien tavoin rikkoivat nämä jop^uksensa, kieltäytyivät 'täyttämästä Potsdamin, Jal-tan ja Teheranin sopimusten mukaisia liittoIaisveIvo'tnksiaan ja provosoivat järjestelmaiiise: tl selkkauksia Neuvostoliiton kanssa. Englannissa on paljon ihmisiä, jotka y h ä vielä ovat täjTinä harhakäsityks i ä Attleen ja Bevinin todellisista tarkoituksista ja teoista. Minua tulee äärettömästi ilahduttamaan, jos minun onnistuu tällä kirjeelläni ja tulevalla toiminnallani edes jossakin m ä ä . rin hälventää näitä harhakäsityksiä. Ehkäpä muutaman päivän kuluttua si, mutta jokaiselle, joka tahtoo aja- j Katlcaisen välini sodanlletso^en leirin kanssa ja astun valkeaUe. moftta jaloUe tielle spihen taiste-laan rauhan puolesta, jota johtaa suuri Neuvostoliitto.. Sitä varten minun on pakko ^ t t ä ä synnyin, maani.. Mutta minä ka'ifcaisen vä. lini v-in Chorehillin. Attleen ja Bevinin Englannin, sodanlietsojien ja petturien Englannin kanssa jota minä yhdessä maailman kaikkien työtätekevien kanssa vihaan. Rakastun koko sydämej^täni Shakespearen ja' Newtonln, Byronin ja; Dickensin Englantia, tavallisten ihmisten Englantia, edistyksellisen sivistyneistön Englantia.. Tämän toisen, oikean Englannin nimessä lähden taistehran kansani kaval- i VAIKEA KÄSITE tajia vastaan. Ymmärtäköön ml- Ergs koulupoika ei jaksa qua Englannin kansa, jonka k es- • - - —SITÄ= FASTOKI HÄIPYI Kuuhdsan Broadajoaja vangit Englannissa x&ja^ Auonna näytehnän, joBi»V* papm osa. Vanki, joka näjt» pia, suoritti osansa ma e* hyvm ja oli puettu nua ä kollisesU. euä näytänoöa saattoi aivan rauhalfisesä kaikkien vartijain ohi ja » petistä, ä miestä «de moorin vankilassa. Kun sa&a näytelmä esitetä vuonna. oU pastori puet^^ polvihousuihm. valkejsUa • ja hänellä oli ennätyfadiä« papin kaulus. Hän ei karkuun. • • VIRKA KUIN VIRKA Agnes: "Mitä sinä teit lii-ollessasl?" Arttu: "Minä oUn laivan • sialisU." Agnas: -Minä en ole e t t ä laivastossa on sellainm' Mitä sinun tehtäviisi kuulaii- Arttu: "Minä raavin silmii', runoista keittiössä.*' kaudessa olen kasvanut ja elänyt sanrimman osan elämästänL Olen valinnut tieni. Tahtoisin uskoa, ettei se päivä ole kaukana, joi& Englanti on todella vapaa Ja todella demokraattinen. Vilpittömästi Teidän A. B . Johnstone. via ja pe Kulunut puoli vuotta on riisunut naamarin jugoslavialaisilta natslona-llstellta. Nyt he käyvät avointa kauppaa imperialistien kanssa Jugoslavian riippmnattomuudesta ja itsenäisyydestä! työläisten lakon murtamisyrityksiin. Tämä tarkoittaa, että torypuolue on kansallisena voimatekijänä "kaput". Toisella puolen CCF:n oikeistojohtoa vaivaa sama perustauti kuin kaikkia sos. dem. puolueiden oikeistojohtajia. He eivät pelkää mitään muuta niin paljoa kuin sitä, että saisivat enemmistön kannatuksen vaaleissa. Se saattaisi heidät ohjeilmineen koetukselle, kuten odottamattomalla tavalla tapahtui Englannissa, ja se ei lupaa hyvää. Sos. dem. puolueiden oikeistojohtajat ovat aina olleet valmiit menemään hallituksiin, jopa muodostamaan vähemmistöhallituksiakin kuten tapahtui Suomessa, kunhan voivat toimettomuusohjelmansa puolustukseksi sanoa, että syy on se kun parlamentin enemmistö on porvarien käsissä. Mutta vaikka sos. demien oikeistojohtajat, kuten mr. Coldwell ja kumppanitkin, pelkäävät ja välttelevät enem-mistökannatuksen saantia, he haluavat kyllä lisää poliittista vaikutusvaltaa ja arvovaltaa. Virallisen oppositiopuolueen asema olisi heille ihanteellinen aseitia. Se antaisi heille joitakin lihavia osia poliittisesta lihapadasta, voimakkaan puoluekoneiston, vaurautta ja vaikutusvaltaa. Tähän tähtää CC-F: n oikeistojohto taktillisen liittoutuman avulla liberaalipuolueen kanssa. Näin on myös kehittymässä seuraavanlainen poliittinen linjoittuminen tässä maassa: Torypuolue, mikä edustaa äärimmäistä oikeistoa ja suosittelee suoran toiminnan menettelymuotoja demokraattisten vapauksien hävittämiseksi, jää pieneksi vähemmistöksi. Liberaalipuolue on ja todennäköisesti pysyykin taantumuksen hallitsevana puolueena. CCF tavoittelee yasemmistoliberaa-lien ohjelmalla oppositiopaikkaa. Mutta käytännöllisesti katsoen ne kaikki yhdessä SC:n kanssa kannattavat tuhoaennus-tavaa Atlantin sotapaktia ja työttömyyttä aiheuttavaa Marshallin avun ohjelmaa, sekä harvainvallan säilyttämistä koti-ja ulkomailla. Ei tarvita kovinkaan kokenutta poliittista havainnoitsijaa nähdäksemme mihin CCF:n oikeistojohdon strategia ja taktiikka tähtää: Se pitää liberaalien voittoa mahdollisena ja auttaa liberaalien uudelleen valitsemista siinä toivossa, että pääsisi itse liberaalipuolueen voiton vanavedessä viralli-- seksi oppositiopuolueeksi. Keinoista se viisi välittää Ja siitä, minkälaiseen kiitollisuudenvelkaan ja siteisiin se joutuu libe» j raalipuolueen suhteen, sillä "tarkoitus pyhittää keinot". Erlstäydyttyään sosialismin ja kansandemokratian maista Jugoslavia el ole voinut tehdä edistysaskeleita sosialismin tiellä. Päinvastoin sosialismin rakentaminen on Titon joukkion politiikan vuoksi joutunut vaaraan. Jugoslavia muhttuu yhä enemmän -ja enemmän tavalliseksi porvarilliseksi tasavallaksi, marshalloiduksi maaksi, joka on riippuvainen Wall Streetin saalistajista. Tosiasiat kertovat siitä. Tito on solminnut finglännin kans. sa kauppasopimuksen, joka on erittäin edullinen Englannille, kansallistettu omaisuus korvataan englantilaisille ja amerikkalaisille t u o t a n t olaitosten omistajille, länsivallat eiväC ulota kansandemokratian maihin suuntaamaansa ' boikottia Jugoslaviaan jne. Lisäksi Tito on tunnustanut sotaa-edeltäneiden hallitusten velat Yhdys-valloille ja luvannut ne maksaa, kaikkiaan 38,500,000 dollaria. V. 1948 syys-kuussa Yhdysvaltain valtiodepart-mentti tiedoitti, että siitä summasta Jugoslavia on jo maksanut 17 miljoonaa dollaria. Yksistään joulukuusta 1948 tammikuun loppuun 1949 Jugoslavia Tähetti Yhdysvaltoihin värime-talleja — kuparia, sinkkiä, kromia, antimonia ja elohopeaa — 3,676,000 dollyarln edestä, t.s. yhtä paljon kuin •koko vuonna 1947, Uudet neuvottelut värlmetalUen lähettämisestä 15 miljoonaan dollarin edestä ovat parhaillaan käynnissä. Englantilais-jugoslavialaiset kauppasuhteet ovat myöskin nyt saaneet va^ kilntuneemman luonteen. Uuden sopimuksen mukaan Englanti vie Jugoslaviaan tavaroita 3,500,000 dinarin edestä, Jugoslavia Englantiin 3.200,000 dinarin edestä. Lisäksi korvaa kansallistetusta omaisuudesta 4,500,000 puntaa ja palauttaa englantilaisen omaisuuden ja varat jotka jäivät Jugoslaviaan sodan päätyttyä. Englanti saa myös osan niiden tuotantolaitosten tuotteista, • joissa on englantilaista pääomaa kunr^es Jugoslavian valtio voi lunastaa osakkeet itselleen. Myös ^enelux-maiden kanssa Jugoslavia on uudistanut kauppasuhteensa. Jugoslaviassa on piirejä, jotka esiint y v ä t Titon turmiollista politiikkaa vastaan, mutta Jugoslavian natsiona-listit y r i t t ä v ä t . v a i m e n t a a kaikkien rehellisten isänmaanystävien äänet. Kaupungin ja maa.seudun kapitalistiset ainekset rikastuvat, työväenluokan ja köyhän talonpoikaiston asema jatkuvasti vaikeutuu. Mutta Tito julis- Juhla Toronton Tarmolassa fk. 18-19 p:nä Toronto. —Tjkas on kevät saapunut, joskaan linnut eivät laula t ä ä l l ä Ca-n a d a s s ä s i i n ä m ä ä r i n kuin ne Suomessa ainakin ennen lauloivat. E n kylläkään tiedä laulavatko Suomessa linnut vielä yhtä kaimiisti kuin viisikolmatta vuotta sitten, jolloin allekirjoittanut sieltä lähti. Laurilan Topikin kävi Suomessa talven aikana, joten h ä n k ä ä n ei voinut asiasta m i t ä ä n selv e n t ä v ä ä kertoa. T ä ä l l ä Tarmolan kesäleirillä on paljon lintujen laulupuita, onpa lintujakin, mutta ne eiyät erikoisemmin laula. Mutta sammakot nousevat t ä ä l lä puihin ja laulavat verrattain kauniisti. ; Tarmola on ollut avattuna kesävieraille jo kaksi viikkoa. On jo tatissittu kahdet tanssit ja v ä h ä n jo kolmansia-kin. On pelattu "rukettia", saunottu jne. Komento Tarmolassa on suunnilleen sama kuin viime kesänäkin, on sama taa "luokkarauhaa". Tito on itsekin kokki ja samanlainen ruoka. Viikko-appi- ja vävykäsitteiden välisti Lopulta opettaja sanoo: "Shnm siskosihan ön "Niin on." "No, kun siskosi miss on niin mikä on sinun isäsi suh siskosi mieheen?" joutunut ilmoittamaan aikaisemmin tehtyjen suunnitelmien pienentämis e s t ä ja tosiasia on, että vastarinta kansan keskuudessa kasvaa, onpa jo muodostunut partisaaniryhmiäkin. John Gunther kirjoitti "New Yprk HeraldrTribunessa helmik. 8 p:nä 1949: "Titon on luonnollisesti oltava varovainen suhteessaan USA:han, sillä jos h ä n liian auliisti palvelisi l ä n t tä, niin se karkoittaisi h ä n e n kommunismiin fanaattisesti kiintyneeit kannattajansa". Sama lehti kirjoitti helmlk. 16 p:nä 1949: "Jo viime vuoden kesällä Jugcslavian johtajat tie-doittivat englantilaisille ja amerikkalaisille edustajille, e t t ä h e i d ä n maansa tulee tarvitsemaan apua riippumattomuutensa suojelemiseksi. Sen he tekivät kuitenkin melkein salaisesti ja s i tä seurasi pyyntö, että Washington ja lontoo eivät 'saattaisi epäilyksenalaiseksi* Titoa osoittamalla avoimesti ystävyyttään", Lehti jatkoi, e t t ä iiyt voidaan jo solmia "suorat, asialliset ja t ä y s i n ystävälliset suhteet". Ihmekö se. että kansan vastarinta Titon politiikkaa vastaan kasvaa? "Hän on räätäli." • • • VASTUS TIELLÄ Vanhat tuttavat tapaavat usean vuoden perästä ja kääntyy luonnollisesti asioihin. Perukalta kauan poisa kuunteli mielenkiinnolla toisen tusta. "Vai niin siellä on tullut uusii ja. No jokos Hetu ja Joope aai s i s sä leivissä?" "Eivät ne vielä." "Vai niin vaikka silloin niin henkasivat." ' "Niin, mutta kun se Hetu i e n t i s t ä ukkoaan saa lählemSia ajamallakaan." • * • KYLÄPOLHSi K y l ä n poliisi soittaa nlmlsaL "Konstaapeli Ryhmy puhuu, on ryöstetty mies jä minä olen t ä n y t yhden." Nimismies: "Minkä niminen se on?" Ryhmy: "Se on se Hutti joka ryövättiin." * * • SEURAAVA VUORO Kiukustunut mies ryntää lehden toimitukseen ja haluaa s i t ä reportteria, joka oli kir.' jutun, jossa hän katsoo itseääti kattavan. Eräs tolinittajista sanoi "Olkaa kärsivällinen ja v ä h ä n aikaa. Hakemanne min juuri sen miehen hautajaisissa," myöskin tuli tänne valittamm maksuja on täytynyt hiukan korottaa. 2 dollaria aikuisilta ja 1 dollari lapsilta viikkoa kohden. Mutta hinnat ovat pääpiirteissään samat. Jos on kaunis kesä, niin Tarmola on v i i h t y i s ä lomahetkien viettopaikka häntä oli loukattu . . ja verrattain halpa. M i t ä ä n suuria juhlia ei t ä n ä kesänä järje-stetä, mutta joitain pienempiä s e n t ä ä n . Eräästä sellaisesta juhlasta minua on pyydettykin tiedottamaan. Se on lasten kesäjuhla, joka -vietetään kahtena päivänä, n i m i t t ä i n lauantaina ja sunnuntaina, tk- 18-19 päivinä. Lauantaina on lahjavoittotanssit, joihin Tauno Niiranen lupasi tuoda uusia vanhanmaan levyjä soitettavaksi. Sunnuntaina on ohjelmaa, ja kaikenlaista "fonia" lapsille. Useat pienet laiteilijataimet antavat esityksiään, mm. St. Catherinesta saapuu nuoria ohjelman e s i t t ä j i ä. Toivomme, e t t ä meitä suosisi oikein kaunis ihna t ä m ä n juhlan aikana ja koko kesäJi ajan. — Hiljanen Lasse. LUKUHALU "Minä olen menossa kirjaka^ ostamaan muutaman kirjan." "Koska sinussa ofi lukuhalu' nyt?" "NO en mliiä muuten kirjoist» t ä , mutta sain eilen synt; lahjaksi komean lukulampun." — Egyptissä oli kauneussalonkeja jo V. 3200 e^Kr. Harry Bridges valittu uudelleen san Francisco. — Harry 1 littun täällä uudelleen CIO:n matyölälsten union presidentibl" deimen kerran. Bridges sai 30,406 ja hänen dokkaansa Tommy George 7,0B tä. Äänestyksen tulosta pldetäis voimaisena luottamuslauseen sena imlon nykyiselle johdolle- PÄIVÄN PAKINA Onko tämä nyt se "parompi maailma"? Sodanjälkeinen maailma ei ole läheskään sellainen kuin sen pitäisi olla. kun ottaa huomioon ne lupaukset ja lausunnot, joita esimeikiksi länsival-taha "dfemokraattiset", isot johtajat tekivät sodan kuluessa. Muistetaan, kuinka esimerkiksi sotilaille luvattiin sumia, luvattiin asuntoja, työmaita ja yleensä parempi maaihna elää. Mutta asimtppulaa ja työttömyyttä on huomattavasti myöskin sodasta palanneitten keskuudessa, ja se "parempi maailma" on llpsahta-ntit taas sinne, mistä sitä ruvettiin nostamaan sodan alettua. Muistammehan, kuinka demokraät-r tisesti ajattelevat flimiset kaikkialla inaaihnassa keräsrtyivät "Fasismi hä-v i t e t ä ä n maailmasta"-tunnuksen taakse. Muistanome >uinka paljon uhrauksia tehtiin ei voin sotarintamilla, mutta myöskin kotirintamilla tuon tunnuksen toteuttamiseksi. Thmislä elähyttl toivo, että fasismi lyödään antoivat uhreja — tekivät sen ilomielellä, s i l l ä olihan kysymys yhteisen vihollisen, fasismin, kukistamisesta. Kansakuntien yhteisten pcnnistelu-jen tuloksena fasismi lyötiin, mutta sensijaan, e t t ä olisi pidetty huoli sen poisjuurimisesta maailnSasta. s i t ä ruvettiin joittenkin valtain taholta heti sodan loputtua h e l l i m ä ä n ja h e r ä t t ä m ä ä n henkiin s i e l l ä , missä se di tu lyödyksi tainnuksiin. Seuraus oh, etjjä fasismi on tänä päivänä miltei y h t ä Julkea kuin se oli sodan alkar misen- edellä. Merkillisintä On se. e t t ä s i t ä kansa-kimtaa. joka antoi kaikkein suurimman panoksen fasismin lyömisessä — n i m i t t ä i n Neuvostoliittoa — jrritetään K^mnisesti ja siUoin kolttaa ihmiskunnalle vapaos ja saavutetaan todella se parempi maailma, missä Jokaisen on parempi elää. Kansat kärsivät. kaikella tavalla, solvata ja aivan avoimesti varustaudtitaan sotaan sitä vastaan. Kaikki-keinot ovat luvallisia siinä propagandassa, mitä nykyään läydään Neuvostoliittoa vastaan. L i i an pian on unohtiuiut se työ, minkä toa vastaan, Noakin arkin etsimistä käjtetään tekosyynä NeuvostoUiton rajojen tutkimiseen, susijahteja ja maanteiden tarkastuksia suoritetaan, sotarikollisia vapautetaan — ja kaikki tämä tähtää vain uuden sodan valmisteluun Neuvostoliittoa .vastaan. Monissa Hitlerin rautakoron alla olleissa maissa on vapautettu lukuisia sotarikollisia ja esimerkiksi Tanskassa sanotaan pelättävän, että nyt ryhdytään vastarinnanllikkeessä olleita salaisten radioasemien toimitsijoita vainoamaan ja asettamaan syytteeseen. Hitlerin kouluttaniaa fanaattista nuorisoa ylistetään njrt "maailman parhaimpaan nuoreen väkeen kuuluvaksi" jne. • Lukijat ovat varmaankin huomanneet, kuinka,Yhdysvalloissa vainotaan urheaa satainatyöläisten johtajaa Harry Bridgesia. Hän on tuxmettu fasismivastainen taistelija, joka on nyt Yhdysvaltain hallitsevan luokan silmätikkuna, saman luokan, joka Jokin aika sitten alensi parantumattoman saksalaisen naisnatsin, Use Kochin tuomiota. Kuten muistetaan, val-tamä suuri maa-teki yhteisessä taistelussa' fasismia; ihmiskunnan suurinta vihollista vastaaiL Sotaliittoja solmitaan Neuvostoliito misti Use lamptmvarjostimla ihmis-nahasta ffitlerin vallan aikana. Tällaista natsipetoa kohtaan osoitetaan armeliaisuutta, mutta henkilöä, joka keko sodan ajan, ennen sitä ja vielä sen jälkeenkin, on taistellut fasismia vastaan ja työväen unioiden puolesta, vainotaan lakkaamatta. Siis Yhdys^ valtaizi 'hallitus' p l t ^ 'Bridgeäa ant-rempana rikollisena kuin Sse Kochia, vaikka Koch on fasistinen ja Bridges rehellinen fasismin taja. Tässä on vain yksi esimed*! "paremmasta maailmasta", meidän piti saavuttaa ^a^isi^ taan käydyn sodan jälkeca M» noislvat ne tuhannet 3» nat ihmiset, jotka antoivat kensä viime sodassa, jos he' astumaan haudoistaan tähin p«an maailmaan"? Luuliä midstonsakin jo panevan sodanlietsojien ajattelemaan jota maailman kansat haluav»t •Uxttta samalla kuin ikä^ toteamme maailman »soJstm • hotuksen jatkuvan yhä on toisaalta ilomielin ^o^^^- tetoenkin puolL RauhanToiO» vavat ja marssivat kaikBaÄ massa, mikä on se toivo, joDT kunta voi vohnakkaan ^ ^ * | ^ perustaa. Dman raubanvfflO» räänantamatonta työtä ollsöni» jo uudessa sodan pyörteessä, i taa hierova kapitalismi t a » ^ ten rauhantahdon päätö<JJ"^ vato se on estänyt "kylää» leimahtamasta 'T™""*^"*"^ p n A t « m 5 n pontta rauhanvoä»» le, fti^mmSn ihmisiä suojiin, enemmän ~ ^ Jokaisdta rauhan hyväkä »f I ^ ä i JODtiksi saavntainme maii ioaaflman. jonka hyw^ taistellet Ja uhranneet —
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 7, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-06-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490607 |
Description
Title | 1949-06-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 7 p., — Tuesday, June 7
fUBKBTT) — maepeaäeat tMbat
Olgan of Fixmlali Canadian*. E»-
tabUshed KOT. 6tli 1917. ftnthmir^
M aeeoDd c l ^ maU by ttae Post
oeoce Department, Ottawa. Pttb-
BOied tlirlee weekl7: Tuesdays,
Tbandays and Saturdays by Vapaus
Vatmaag Compaay Z«td.. at 100-103
Te&sEbonea: Badnev OCIlee
Edttorfal Otflca
B.8alcgt^9illtarW,
aaOnga gcoc O. Sodbiny, Ontäala
Advertlgtog ratc» tq>on appllcatIcPi
TrBtMflftttnin ftee of chagga.
ntAoemmuir:
Canadassa: 1 vk. 640 S6. kkkd.c 2X3K.3>S
YhdysvaBolaaa; 1 f*. 7JOO 6 kk. 340
8 t W, eaäburr. OxÄy Canada. ISoomeaaa: 1 vk. 7A) 6 kk. C25
Mitä muut sanovat
Raaka veljesmurha
.... Pahin mitä viimeksikuluneitten viikkojen aikana on työväenliikkeessä
pelätty on nyt tapahtunut.
''. Yhdysvaltain ja Canadan hallitusten sekä AFL:n taantu-iniisjohdon
painostuksen johdosta TLC:n johtokunta taipui
ja suoritti raa'an veljesmurhan lyömällä häpeällisellä tavalla
yhdeksän viikkoa urheata lakkotaistelua käyneitä Canadan
raierimiehiä selkään.
j . Percy Bengoughin ja kumppanien raukkamainen petos
elämästä ja kuolemasta taistelevia merimiehiä kohtaan on
sitäkin kohtalokkaampi kun muistetaan ne laajemmat kysymykset
mitkä tähän asiaan yhtyvät. Niiden perusteella on
itsestään selvää, että merimiehiä vastaan kohdistettu salakavala
puukonisku työntyy syvälle Canadan unionistien liikkeen
j^däntä kohti ja se voi halvaannuttaa unionistisen liikkeen
kokonaan, ellei TLC:n jäsenistö nouse yhtenä miehenä tätä
petospolitiikkaa vastaan ja vaadi, että tänä syksynä kokoontuvan
TLC;n konventionin pitää peruuttaa nyt annetun me-rimiesunion
erottamispäätöksen.
Kysymys kaikessa lyhykäisyydessään on tästä:
Voiko Canadan järjeijtynyt unionistinen liike päät-
... tää itse omista asioistaan, vai täytyykö sen tanssia yh-dysvaltalaisten
pomojen tahdin mukaan?
Kuten muistetaan, merimiesunion kysymys tuli esille
vtime lokakuussa Victoriassa pidetyssä TLC:n konventionissa.
Valtavan suuri enemmistö tä.ssä edustajakokouksessa asettui
Canadan merimiesunion puolelle. Miksi? Siitä yksinkertaisesta
syystä kun käsitettiin, merimiehet ovat oikeassa, ja että
kysygnys on Canadan unionistisen liikkeen autonomiasta.
Bdustajat käsittivät, että merimiesunion kysymystä käytetyin
vain keinona likaisen poiltikoimisen yhteydessä Canadan
unionistisen liikkeen demokraattisten oikeuksien hävittämiseksi.
" J a kaiken säädyllisyyden nimi.s.sä — puhumattakaan nyt
demokraattisista menettelytavoista — TLC:n edustajakokouk-sen
päätöksen piti lopullisesti ratkaista tämän kysymyksen.
Onhan edustajakokous TLC.n korkein elin!
Mutta näin ei tapahtunut siitä syystä kun ulkopuoliset
Voimat — nimenomaan Yhdysvaltain ja Canadan hallitukset
si^kä AFL:n taäntumu.sjohtajat Washingtonissa — halusivat
iiävittää TLCrn demokraattisen autonomian ja tehdä siitäkin
järjestöstä tahdottoman välikappaleen Wall Streetin sotaka-pitalistien
palvelukseen. *
Saatuaan Bengoughin ja kumppanit antautumaan, taan-tumusvoimat
riemuitsevat rajattomasti. Tämä sitäkin suu-
.yiemmalla syyllä kun ne käsittävät, että merimiesunion erottaminen
on vain alkutoimenpide tuhon ja perikadon tiellä.
Ryhtyessään erottamaan progressiivisia unioita TLC:n jäsenyydestä
mr. Bengough joutuu AFL:n taantumusvoimien armoille
kokonaan ja nämä Washingtonin herrat eivät tyydy
leivän puolikkaaseen — ne vaativat TLC:n täydellistä alistumista.
Jos merimiesunion erottaminen saadaan ajatetuksi
edustajakokouksessa läpi, silloin on vain ajan kysymys milloin
vaaditaan toisten progressiivisten unioiden erottamista.
Tuhoon ja perikatoon vievät veljesmurhat on unionistisessa
liikkeessä lopetettava, jos mielitään työtätekevien oikeuksia
puolustaa. Siksi olisi toivottavaa, että TLC:n jäsen-uniot
nousisivat yhtenä miehenä ja naisena puolustamaan
Äi^rimiesunion oikeuksia, TLC;n yhtenäisyyttä ja sen itsehal-lintaoikeuksia
washingtonilaista diktatuurikomentoa vastaan.
08TEmJ SANOKAUEHinSTt»
Huhtikuun U p, ykti chicagolainen
Ja yksi st. loutilainen sanomalehti
Julkaisi maailmalle xtaOsen Joisa inal-nittlin,
että lUinoixin Taltion JudUtos.
Joka viime syksyn vaaleissa syrjäytettiin,
oli viimeisen kuudes vuoden aikana
pitänyt 33 valtiossa lehden toimittajat
palkkalistallaan. Toimittajille
oli kuuden vuoden aikana maksettu
valtion varoista $305X100 Ja sen
lisäksi oh lehtien Julkalsljahi sukulaisille
Ja palstavllJeUJöUle maksettu
saman ajan kuluessa $108.183. Minkä
vuoksi? nmelsestikin kaiken tämän
CCF:n oikeistojohdon kurja rooli
CCF:n perustaja J, S. Woodsworth kääntyisi varmaan
haudassaan jos hän saisi tietää CCF.n kansallisen johdon vii-
. iTiieäikaisesta kehityssuunnasta.
Kaikista kielloista ja näpertelevistä arvosteluista huoli-
'^atta on ilmeistä, että CCF.n oikeistojohdon ja liberaalipuolueen
välillä on taktillinen vaaliliitto. Muistetaanpa vain,
kuten on tälläkin palstalla todettu, että CCF:n johtaja Cold-weil
on ainakin kaksi kertaa kehoittanut kuulijoitaan äänestämään
liberaalipuolueen ehdokkaita missä ei ole CCF:n ehdokasta.
Mr. Cold^ell selitti rannikkomaakunmssa pitämissään
vaalipuheissa, että liberaalipuolueen johtaja mr. St.
Laiurent nauttii alahuoneen "suurinta kunnioitusta" ja mr. St.
L^iurent puolestaan suhtautuu CCF:ään suurella ymmärryksellä
selittäen kuulijakunnalleen, että CCF ei olekaan mikään
vaarallinen sosialistipuolue, vaan viaton joukko "kiireellisiä
liberaaleja".
, C C F : n Ontarion jaoston presidentti Andrew Brewin sanoi
pitävänsä parhaana mahdollisena vaalituloksena sitä, jos CC-F:
sta tulisi eräänlainen "kontrollivoima" parlamenttiin liberaalien
liepeillä ja Coldwell-Lewis ryhmä orientoituu kaikissa
puheissaan siten, että yhteisymmän-ys säilyisi heidän ja libe-raalijohtajien
välillä.
• - Toronton Spadina vaalipiirissä tämä taktillinen liitto sai
seuraavan muodon: Siellä on liberaalien ehdokkaana David
Croll, jonka valitsemista CCE.n oikeisto johto kannattaa. Vain
muodon \aioksi siellä nimitettiin ehdokkaaksi eräs ei-kukaan'
— ainoa mies joka CCF.n nimityskokouksessaei kieltäytynyt ;
ehdokkuudesta. Ja South Yorkin liberaalit menettelivät ai- *
van samalla tavalla nimityskofcouksessaan, sillä ilmjpistä on, ]
että konikaupan perusteella liberaalit kannattayat siellä CC-F:
n oikeistoehdokasta Joseph Noseworthya.
Sudburyn piirissä myös, missä vain unionistisen liikkeen
j^en voi saada riittävästi työtätekevien kannatusta vaalivoittoa
varten, CCF:n oikeistojohto nimitti liikemiesehdokkaan
•työväen ääniä hajoittamaan siinä nimenomaisessa mielessä,
että voisivat siten auttaa työläisvastaisen liberäaliehdokkaan
valitsemista Sudburyn purista. Tämän petoksensa vastapalk
l^ksiCCF luonnollisesti odottaa ja saakin vastapalvelusta
jp/ikun toisen alueen liberaaleilta. Katala konikauppa mikä
pitäisi paljastaa täydellisesti ennen kesäkuun 27 päivää.
Miten .sitten on selitettävissä tämä CCF:n petospolitiikka?
Ilman muuta on selvää, että Drewn ja Duplessisin salavuoteus
ei ole tuottanut torypuolueelle toivottuja tuloksia. Duplessis
ja hänen miehensä eivät saa Quebecin ranskalaisväestöä äänestämään
sotaista ja kiihkoimperialistista Drewn puoluetta
ioka on kaiken lisäksi sekaantunut korviaan myöten asbesti-tarkoituksena
oli se. että lehtien toimittajat
puohistavat sitä hallitusta,
Joka heille on palkan maksanut.
Tämä uutinen julkaistiin useissa
muissakin lehdissä, liutta Yhdysvaltain
suurin uutistoimisto^ vaikka se on
valmis nopeasti lähettämään uutisia
lehdille hyvinkin vähäpätöisistä Ju-tiilsta,
ei kahteen vlildcoon maininnut
edellä olevasta tapauksesta mitään.
Parin viikon kuluttua se Julkaisi "va-sekätisen"
uutisen Jossa väitettiin, että
koko Juttu oU perätön — väite. Jota
ei kukaan tiskonut. — Työväen Osuustoimintalehti.
'
* ' * •
SANA SANASTA JA
KAKSI PARHAASTA
Paris. — . . .Aikaisemmassa välttelyssä
Vishlhsky syytti, että eräs
amerikkalainen eversti hajoitti liittolaisten
kommandaturan kokouksen
Berlinissä poistumalla kokouksesta
saneen, että hänen pitää päästä nukkumaan.
Tämä aiheutti seuraavan vuoropu
helun:
Ulkoministeri Bevin: " ^ n ä ehdotan,
että pidämme kokouksen kello
3 i.p.
Vlshlnsky: "Hyvä on, Jos saan tarpeeksi
nukkua."
Bevin: "Teidän asiakirjojenne lausuntojen
perusteella minä aprikoin
nukutteko Te lainkaan?"
Vishlnsky: "Weil, minä en nuku
ainakaan kokouksissa." — AP:n uutLs-tleto.
kesäk. 2 pnä.
• • • • •
SAI VESIPERXN
Toista on nyt kuin maakuntavaalien
aikana Beaver Lakellakin. Silloin ei
CCP:n toimesta pantu tikkua ristiin
vaalimainostuksen hyväksi. Mutta
nyt on suuria plakaatteja Joka paikka
täynnä ja kokouksiakin järjestetään
oikein CCF:n toimesta kun on tarkoitus
vetää kannatusta pois työläisten
ja farmarien ehdokkaan R. H. Carli-nln
takaa.
Mutta kuA CCP:n hajoltusehdokas
tuli CSJ:n Beaver Laken haaliUe Jär-iestettyyn
kokoukseen, niin hän veti
täydellisen vesiperän, sillä kello yhdeksän
Jälkeen torstal-iltana ei vielä
ollut tässä CCF:n sumassa vaalikokouksessa
ainoatakaan osanottajaa. —
Niko, kertoessaan Beaver Laken vaali-uutisista.
• • . •
EPÄILEE PAHINTA
MUTTA TOIVOO YHÄ
. . . Suurpoliittinen ilmapiiri on siten
tilskln toivorikas neljän suuren
ollessa koolla Talleyrand-Perlgordln
herttuattaren palatsissa. Mutta tavallinen
mies Parisissa, Lontoossa,
New Yorkissa ja Moskovassa ja ennenkaikkea
Berilnlssä elättää yhtä
varmasti tolvonhltusta, että ehkä sittenkin
. . . — Työmies.
(Jatkoa) sitä. minkä klassillinen maailman-
JEConservatiivlt Churchill Ja Zdeh kirjallisuus on luonut? Mutta "vali-eivät
saUineet teollisuuden kansallista. | tut" hyökkäävät, ja hyökkäys on törmistä
haluten olla kapitalistien jxde- \ juttava emten kuin on liian myöhäistä.
Tieto on vallaal Hyvä lukeminen
kuuluu ihmisen Jokapäiväiseen
leipään. Hankkikaa itsellenne
"Kevät 1949". Hinta
ainoastaan 40 senttSä.
liksL Labouristit Attlee ja Bevin ovat
paxmeet toimeen eräidäi teollisihis-alojen
kansallistamisen, mutta ovat
sen tehneet sellaisessa muodoesa/että
siitä on ollut hyötyä ainoastaan kapitalisteille.
Englannin työtätekevien aineellinen
asema on vääristeltyjen virallistenkin
tietojen mukaan viime vuosina melkoisesti
huonontunut. Eläminen on
tullut kalliimmaksi, mutta satnaäh aikaan
mcnopoUyhtyrnien voitot ovat
nousseet ennenkuulumattomiin määriin
Ja kasvavat jatkuvasti.
Elintarvlketllaime on maassa myöskin
jyrkästi huonontunut. Joltakin
viikkoja sitten apulaiseni Stanley
Boolmer lähetti Englantiin Isälleen
kappaleen sianlihaa huomauttaen :
"Tämä on suunnilleen isäni nelivuotinen
annos".
Järkyttäen Englannin kansan uskoa
omiin vjjmllnsa La»jour-puolUeen johtajat
/älttävät, että Englannin mar-
Ehallisoiminen on nuka ainoa sen taloudellisen
kehityksen tie.
Mutta amerikkalaisten tykkien ja
lentokoneiden vastineeksi, joita ainoastaan
sodanlietsojat tarvitsevat. Englannin
kansan täytyy uhrata kaikkein
välttämättörain, kaikkein taTpeellisin
edes jossain määrin siedettävää ihmiselämää
varten. TraagillLsIn on vasta
edessä: Jo nyt uusi Shakespearen
Shylock amerikkalaisen kongresslmie.
hen Cannonln hahmossa vaatii Englannin
kansalta "naulan verran elävää
lihaa".
Kuvittelen mielessäni sitä orjan
osaa. Jota kansalleni valmistellaan.
Viime sodan aikana Englannin kan.sa
kantoi harteillaan raskaan taakan: se
joutui kestämään pommituksia Ja kan.
tamaan uhreja suurimmasta aarteestaan
nuorten ihmisten menettäessä
henkensä.
Englannin kansa joutui silloin kokemaan
myös kau7istuttavan epätbi-von
kauden: natsit olivat lähellä,"he
alistivat Euroopan valtiolta valtansa
alle tavattomalla helppoudella. Ja
vain neuvostokansan suUret urotyöt,
sen armeijan kuolemattomat uhraukset
pelastivat Englannin joutumasta
saman kohtalon omaksi kuin Belgia ja
Ranska, Tanska Ja Norja.
Englannin kansalle, joka uhrien
hinnalla vältti Hitlerin sotalaiunojen
orjan osan, valmistellaan nyt yhtä
synkkää ja traagilllsta kohtaloa — Joutua
amerikkalaisten herrojen orjaksi.
Nyt on Lontoon kaduilla amerikka.
laisia sotilaita jä upseereita; ravintoloissa
amerikkalaisia liikemiehiä,
kauppiaita, kauppamatkustajia ja
asiamiehiä. Kirjakaupoissa on bule-vardiromaaneja,
henkeäsalpaavia ker
tomuksla amerikkalaisista gansterels.
tä, kirjavia amerikkalaisia aikakauslehtiä,
kaikenlaisia "valittuja" amerikkalaisen
slvlillsaatloh tyypillisinä tuot.
telna — pieniä taskukirjamoraaliselta
tasoltaan kaikkein alhaisimpia kertomuksia
ja novelleja, artikkeleita ja
kuvauksia.
Olen moneen kertaan miettinyt tätä
kaikkea — eiväthän vain nämä "tasku-tylslstyttäjät",
miksi niitä nimitetään,
tunge pois tieltään yliopistojen kirjastoista
Ja englantilaisista kodeista
Byronln ja Shakespearen, Shelleyn
Ja Dlckensin teoksia, niin, kaikkea
Pohjols-Atlantin sopimus, joka itse
asiassa on Amerikan ja Englanhin
johtama imperialistis)^ valUt^den so-taliitto
ja sttuntautuä ensi sijaasa^eu..
vostoliittoa, sitä ainoata suurvaltaa
vastaan, joka taistelee rauhan puolesta,
oli minulle viimeinen vaikuttava
sysäys päätökseeni lucqma viraisfcani
Britannian Moskovan lähetystössä ja
katkaista välini kaiken sen kaiusa
mikä on otennalsta nykyiselle äggres-neUvostokansalalnen
edes yksityiskes-j joku - B B C : n " kuuluttaja saa käskyn
kukeliissa olisi haastanut sotaa tai J s y y t r ä ä minua Englannin kivaltajak-
,puhunut sodan v ä l t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä . ' telia, täytjry olla selvää, « t t ä minun
Luulen, e t t ä ihmisiä, jotka rohkeiksi- \ toimintanj palvelee nyt syimyinmaa-vat
Neuvostoliitossa harjoittaa sota-' ni etuja — ja Englannin kavaltajia
propagandaa, liiin kuin esimerkUcsi;' ovat ne, jotka p e t t ä v ä t kansaa ja aja-
Englatmissa ja Amerikassa tehdään vat .ui^en sodan tielle.
siiviselle Englannille, luopua Britannian
alamaisuudesta ja jäädä Neuvostoliittoon.
'
Pyydän kaikkia ystäviäni, jotka ovat
käyneet Neuvostoliitossa, selittämiään
rokeasti Ja toistamaan mahdollisimman
monille ihmisille sitä. mitä he niin
usein ovat puhuneet minulle: rauhan
vihollisia on etsittävä muualta kuin
Neuvostoliitosta.
Olen asunut Neuvastoliitossa kaksi
vuotta. Tässä ajassa olen ehtinyt
tutustua neuvostokansan elämään ja
vakuuttautua siltä, että juuri täällä.
Neuvostoliitossa, on kaikkehi oikeudenmukaisin
yheiskunnallinen järjestelmä,
todellinen vapaus ja todellinen
demokratia. MinuUa samoin
kuin monilla Neuvostoliitossa asuvilla
ulkomaalaisilla on ollut täydellinen
tilaisuus tarkkailla neuvostoihmisten
elämää, kansanvalistus- ja yhteiskun^
nallista huoltojärjestelmää ja lääkln.
täavunantoa. lyhyesti sanoen kaikkea
-sitä, mikä voi kiinnostaa ihmistä, jolla
ei ole mitään erikoisia Neuvostoliitolle
vihamielisiä tarkoituksia.
Asuessani kaksi vuotta Neuvostoliitossa
en koskaan ole kuullut, että joku
laajassa mitassa, p i d e t t ä i s i i n Neuvostoliitossa
hulluina tai rikollisilla.
Olen käynyt muutamissa Venäjäni
kaupungeissa, kohdannut tavallisia
neuvostoihmisiä ja vakuuttimut siitä,
e t t ä neuv;ostokansan k a i l d ä ajatukset
ja koko luova energia tähtäävät rauhalliseen
luovaan työhön.
Ja niinpä syylänkin AtUeeta,
Bevinlä, MacNeilliä, Morrisonia. ja
Labour-pQDlneen muita joht^iiia
siitä, että be Englannin kansaa
petettyään pääsivät maassa valtaan
ja käy-itävät nyt tätä v^iItaa
Englannin kansan vahingoks;.
• Syytän Attleeta ja Beviniä siitä,
että lähdettyään vaaleihin tunnuksin
ystävyyssuhteiden lujittumisesta
Neuvostoliittoon he vallaij käsiinsä
saatuaan petturien tavoin rikkoivat
nämä jop^uksensa, kieltäytyivät
'täyttämästä Potsdamin, Jal-tan
ja Teheranin sopimusten mukaisia
liittoIaisveIvo'tnksiaan ja
provosoivat järjestelmaiiise: tl selkkauksia
Neuvostoliiton kanssa.
Englannissa on paljon ihmisiä, jotka
y h ä vielä ovat täjTinä harhakäsityks
i ä Attleen ja Bevinin todellisista tarkoituksista
ja teoista. Minua tulee
äärettömästi ilahduttamaan, jos minun
onnistuu tällä kirjeelläni ja tulevalla
toiminnallani edes jossakin m ä ä .
rin hälventää näitä harhakäsityksiä.
Ehkäpä muutaman päivän kuluttua
si, mutta jokaiselle, joka tahtoo aja- j
Katlcaisen välini sodanlletso^en
leirin kanssa ja astun valkeaUe.
moftta jaloUe tielle spihen taiste-laan
rauhan puolesta, jota johtaa
suuri Neuvostoliitto.. Sitä varten
minun on pakko ^ t t ä ä synnyin,
maani.. Mutta minä ka'ifcaisen vä.
lini v-in Chorehillin. Attleen ja
Bevinin Englannin, sodanlietsojien
ja petturien Englannin kanssa jota
minä yhdessä maailman kaikkien
työtätekevien kanssa vihaan.
Rakastun koko sydämej^täni Shakespearen
ja' Newtonln, Byronin
ja; Dickensin Englantia, tavallisten
ihmisten Englantia, edistyksellisen
sivistyneistön Englantia.. Tämän
toisen, oikean Englannin nimessä
lähden taistehran kansani kaval- i VAIKEA KÄSITE
tajia vastaan. Ymmärtäköön ml- Ergs koulupoika ei jaksa
qua Englannin kansa, jonka k es- • - -
—SITÄ=
FASTOKI HÄIPYI
Kuuhdsan Broadajoaja
vangit Englannissa x&ja^
Auonna näytehnän, joBi»V*
papm osa. Vanki, joka näjt»
pia, suoritti osansa ma e*
hyvm ja oli puettu nua ä
kollisesU. euä näytänoöa
saattoi aivan rauhalfisesä
kaikkien vartijain ohi ja »
petistä, ä miestä «de
moorin vankilassa.
Kun sa&a näytelmä esitetä
vuonna. oU pastori puet^^
polvihousuihm. valkejsUa •
ja hänellä oli ennätyfadiä«
papin kaulus. Hän ei
karkuun.
• •
VIRKA KUIN VIRKA
Agnes: "Mitä sinä teit lii-ollessasl?"
Arttu: "Minä oUn laivan •
sialisU."
Agnas: -Minä en ole
e t t ä laivastossa on sellainm'
Mitä sinun tehtäviisi kuulaii-
Arttu: "Minä raavin silmii',
runoista keittiössä.*'
kaudessa olen kasvanut ja elänyt
sanrimman osan elämästänL Olen
valinnut tieni. Tahtoisin uskoa,
ettei se päivä ole kaukana, joi&
Englanti on todella vapaa Ja todella
demokraattinen.
Vilpittömästi Teidän
A. B . Johnstone.
via ja pe
Kulunut puoli vuotta on riisunut
naamarin jugoslavialaisilta natslona-llstellta.
Nyt he käyvät avointa kauppaa
imperialistien kanssa Jugoslavian
riippmnattomuudesta ja itsenäisyydestä!
työläisten lakon murtamisyrityksiin. Tämä tarkoittaa, että
torypuolue on kansallisena voimatekijänä "kaput". Toisella
puolen CCF:n oikeistojohtoa vaivaa sama perustauti kuin
kaikkia sos. dem. puolueiden oikeistojohtajia. He eivät pelkää
mitään muuta niin paljoa kuin sitä, että saisivat enemmistön
kannatuksen vaaleissa. Se saattaisi heidät ohjeilmineen koetukselle,
kuten odottamattomalla tavalla tapahtui Englannissa,
ja se ei lupaa hyvää. Sos. dem. puolueiden oikeistojohtajat
ovat aina olleet valmiit menemään hallituksiin, jopa muodostamaan
vähemmistöhallituksiakin kuten tapahtui Suomessa,
kunhan voivat toimettomuusohjelmansa puolustukseksi
sanoa, että syy on se kun parlamentin enemmistö on porvarien
käsissä. Mutta vaikka sos. demien oikeistojohtajat, kuten
mr. Coldwell ja kumppanitkin, pelkäävät ja välttelevät enem-mistökannatuksen
saantia, he haluavat kyllä lisää poliittista
vaikutusvaltaa ja arvovaltaa. Virallisen oppositiopuolueen
asema olisi heille ihanteellinen aseitia. Se antaisi heille joitakin
lihavia osia poliittisesta lihapadasta, voimakkaan puoluekoneiston,
vaurautta ja vaikutusvaltaa. Tähän tähtää CC-F:
n oikeistojohto taktillisen liittoutuman avulla liberaalipuolueen
kanssa. Näin on myös kehittymässä seuraavanlainen
poliittinen linjoittuminen tässä maassa:
Torypuolue, mikä edustaa äärimmäistä oikeistoa ja suosittelee
suoran toiminnan menettelymuotoja demokraattisten
vapauksien hävittämiseksi, jää pieneksi vähemmistöksi. Liberaalipuolue
on ja todennäköisesti pysyykin taantumuksen
hallitsevana puolueena. CCF tavoittelee yasemmistoliberaa-lien
ohjelmalla oppositiopaikkaa. Mutta käytännöllisesti katsoen
ne kaikki yhdessä SC:n kanssa kannattavat tuhoaennus-tavaa
Atlantin sotapaktia ja työttömyyttä aiheuttavaa Marshallin
avun ohjelmaa, sekä harvainvallan säilyttämistä koti-ja
ulkomailla.
Ei tarvita kovinkaan kokenutta poliittista havainnoitsijaa
nähdäksemme mihin CCF:n oikeistojohdon strategia ja
taktiikka tähtää: Se pitää liberaalien voittoa mahdollisena
ja auttaa liberaalien uudelleen valitsemista siinä toivossa,
että pääsisi itse liberaalipuolueen voiton vanavedessä viralli--
seksi oppositiopuolueeksi. Keinoista se viisi välittää Ja siitä,
minkälaiseen kiitollisuudenvelkaan ja siteisiin se joutuu libe»
j raalipuolueen suhteen, sillä "tarkoitus pyhittää keinot".
Erlstäydyttyään sosialismin ja kansandemokratian
maista Jugoslavia el
ole voinut tehdä edistysaskeleita sosialismin
tiellä. Päinvastoin sosialismin
rakentaminen on Titon joukkion politiikan
vuoksi joutunut vaaraan. Jugoslavia
muhttuu yhä enemmän -ja
enemmän tavalliseksi porvarilliseksi
tasavallaksi, marshalloiduksi maaksi,
joka on riippuvainen Wall Streetin
saalistajista. Tosiasiat kertovat siitä.
Tito on solminnut finglännin kans.
sa kauppasopimuksen, joka on erittäin
edullinen Englannille, kansallistettu
omaisuus korvataan englantilaisille ja
amerikkalaisille t u o t a n t olaitosten
omistajille, länsivallat eiväC ulota kansandemokratian
maihin suuntaamaansa
' boikottia Jugoslaviaan jne.
Lisäksi Tito on tunnustanut sotaa-edeltäneiden
hallitusten velat Yhdys-valloille
ja luvannut ne maksaa, kaikkiaan
38,500,000 dollaria. V. 1948 syys-kuussa
Yhdysvaltain valtiodepart-mentti
tiedoitti, että siitä summasta
Jugoslavia on jo maksanut 17 miljoonaa
dollaria. Yksistään joulukuusta
1948 tammikuun loppuun 1949 Jugoslavia
Tähetti Yhdysvaltoihin värime-talleja
— kuparia, sinkkiä, kromia,
antimonia ja elohopeaa — 3,676,000
dollyarln edestä, t.s. yhtä paljon kuin
•koko vuonna 1947, Uudet neuvottelut
värlmetalUen lähettämisestä 15 miljoonaan
dollarin edestä ovat parhaillaan
käynnissä.
Englantilais-jugoslavialaiset kauppasuhteet
ovat myöskin nyt saaneet va^
kilntuneemman luonteen. Uuden sopimuksen
mukaan Englanti vie Jugoslaviaan
tavaroita 3,500,000 dinarin
edestä, Jugoslavia Englantiin 3.200,000
dinarin edestä. Lisäksi korvaa kansallistetusta
omaisuudesta 4,500,000
puntaa ja palauttaa englantilaisen
omaisuuden ja varat jotka jäivät Jugoslaviaan
sodan päätyttyä. Englanti
saa myös osan niiden tuotantolaitosten
tuotteista, • joissa on englantilaista
pääomaa kunr^es Jugoslavian valtio
voi lunastaa osakkeet itselleen. Myös
^enelux-maiden kanssa Jugoslavia on
uudistanut kauppasuhteensa.
Jugoslaviassa on piirejä, jotka esiint
y v ä t Titon turmiollista politiikkaa
vastaan, mutta Jugoslavian natsiona-listit
y r i t t ä v ä t . v a i m e n t a a kaikkien rehellisten
isänmaanystävien äänet.
Kaupungin ja maa.seudun kapitalistiset
ainekset rikastuvat, työväenluokan
ja köyhän talonpoikaiston asema jatkuvasti
vaikeutuu. Mutta Tito julis-
Juhla Toronton
Tarmolassa
fk. 18-19 p:nä
Toronto. —Tjkas on kevät saapunut,
joskaan linnut eivät laula t ä ä l l ä Ca-n
a d a s s ä s i i n ä m ä ä r i n kuin ne Suomessa
ainakin ennen lauloivat. E n kylläkään
tiedä laulavatko Suomessa linnut
vielä yhtä kaimiisti kuin viisikolmatta
vuotta sitten, jolloin allekirjoittanut
sieltä lähti. Laurilan Topikin
kävi Suomessa talven aikana, joten
h ä n k ä ä n ei voinut asiasta m i t ä ä n selv
e n t ä v ä ä kertoa.
T ä ä l l ä Tarmolan kesäleirillä on paljon
lintujen laulupuita, onpa lintujakin,
mutta ne eiyät erikoisemmin laula.
Mutta sammakot nousevat t ä ä l lä
puihin ja laulavat verrattain kauniisti.
; Tarmola on ollut avattuna kesävieraille
jo kaksi viikkoa. On jo tatissittu
kahdet tanssit ja v ä h ä n jo kolmansia-kin.
On pelattu "rukettia", saunottu
jne.
Komento Tarmolassa on suunnilleen
sama kuin viime kesänäkin, on sama
taa "luokkarauhaa". Tito on itsekin kokki ja samanlainen ruoka. Viikko-appi-
ja vävykäsitteiden välisti
Lopulta opettaja sanoo:
"Shnm siskosihan ön
"Niin on."
"No, kun siskosi miss on
niin mikä on sinun isäsi suh
siskosi mieheen?"
joutunut ilmoittamaan aikaisemmin
tehtyjen suunnitelmien pienentämis
e s t ä ja tosiasia on, että vastarinta
kansan keskuudessa kasvaa, onpa jo
muodostunut partisaaniryhmiäkin.
John Gunther kirjoitti "New Yprk
HeraldrTribunessa helmik. 8 p:nä
1949: "Titon on luonnollisesti oltava
varovainen suhteessaan USA:han, sillä
jos h ä n liian auliisti palvelisi l ä n t tä,
niin se karkoittaisi h ä n e n kommunismiin
fanaattisesti kiintyneeit
kannattajansa". Sama lehti kirjoitti
helmlk. 16 p:nä 1949: "Jo viime vuoden
kesällä Jugcslavian johtajat tie-doittivat
englantilaisille ja amerikkalaisille
edustajille, e t t ä h e i d ä n maansa
tulee tarvitsemaan apua riippumattomuutensa
suojelemiseksi. Sen he tekivät
kuitenkin melkein salaisesti ja
s i tä seurasi pyyntö, että Washington
ja lontoo eivät 'saattaisi epäilyksenalaiseksi*
Titoa osoittamalla avoimesti
ystävyyttään", Lehti jatkoi, e t t ä iiyt
voidaan jo solmia "suorat, asialliset ja
t ä y s i n ystävälliset suhteet".
Ihmekö se. että kansan vastarinta
Titon politiikkaa vastaan kasvaa?
"Hän on räätäli."
• • •
VASTUS TIELLÄ
Vanhat tuttavat tapaavat
usean vuoden perästä ja
kääntyy luonnollisesti
asioihin. Perukalta kauan poisa
kuunteli mielenkiinnolla toisen
tusta.
"Vai niin siellä on tullut uusii
ja. No jokos Hetu ja Joope aai
s i s sä leivissä?"
"Eivät ne vielä."
"Vai niin vaikka silloin niin
henkasivat."
' "Niin, mutta kun se Hetu i
e n t i s t ä ukkoaan saa lählemSia
ajamallakaan."
• * •
KYLÄPOLHSi
K y l ä n poliisi soittaa nlmlsaL
"Konstaapeli Ryhmy puhuu,
on ryöstetty mies jä minä olen
t ä n y t yhden."
Nimismies: "Minkä niminen
se on?"
Ryhmy: "Se on se Hutti
joka ryövättiin."
* * •
SEURAAVA VUORO
Kiukustunut mies ryntää
lehden toimitukseen ja haluaa
s i t ä reportteria, joka oli kir.'
jutun, jossa hän katsoo itseääti
kattavan.
Eräs tolinittajista sanoi
"Olkaa kärsivällinen ja
v ä h ä n aikaa. Hakemanne min
juuri sen miehen hautajaisissa,"
myöskin tuli tänne valittamm
maksuja on täytynyt hiukan korottaa.
2 dollaria aikuisilta ja 1 dollari lapsilta
viikkoa kohden. Mutta hinnat
ovat pääpiirteissään samat.
Jos on kaunis kesä, niin Tarmola
on v i i h t y i s ä lomahetkien viettopaikka häntä oli loukattu . .
ja verrattain halpa.
M i t ä ä n suuria juhlia ei t ä n ä kesänä
järje-stetä, mutta joitain pienempiä
s e n t ä ä n . Eräästä sellaisesta juhlasta
minua on pyydettykin tiedottamaan.
Se on lasten kesäjuhla, joka -vietetään
kahtena päivänä, n i m i t t ä i n lauantaina
ja sunnuntaina, tk- 18-19 päivinä.
Lauantaina on lahjavoittotanssit, joihin
Tauno Niiranen lupasi tuoda uusia
vanhanmaan levyjä soitettavaksi.
Sunnuntaina on ohjelmaa, ja kaikenlaista
"fonia" lapsille. Useat pienet
laiteilijataimet antavat esityksiään,
mm. St. Catherinesta saapuu nuoria
ohjelman e s i t t ä j i ä.
Toivomme, e t t ä meitä suosisi oikein
kaunis ihna t ä m ä n juhlan aikana ja
koko kesäJi ajan. — Hiljanen Lasse.
LUKUHALU
"Minä olen menossa kirjaka^
ostamaan muutaman kirjan."
"Koska sinussa ofi lukuhalu'
nyt?"
"NO en mliiä muuten kirjoist»
t ä , mutta sain eilen synt;
lahjaksi komean lukulampun."
— Egyptissä oli kauneussalonkeja
jo V. 3200 e^Kr.
Harry Bridges valittu
uudelleen
san Francisco. — Harry 1
littun täällä uudelleen CIO:n
matyölälsten union presidentibl"
deimen kerran.
Bridges sai 30,406 ja hänen
dokkaansa Tommy George 7,0B
tä. Äänestyksen tulosta pldetäis
voimaisena luottamuslauseen
sena imlon nykyiselle johdolle-
PÄIVÄN PAKINA
Onko tämä nyt se "parompi maailma"?
Sodanjälkeinen maailma ei ole läheskään
sellainen kuin sen pitäisi olla.
kun ottaa huomioon ne lupaukset ja
lausunnot, joita esimeikiksi länsival-taha
"dfemokraattiset", isot johtajat
tekivät sodan kuluessa.
Muistetaan, kuinka esimerkiksi sotilaille
luvattiin sumia, luvattiin asuntoja,
työmaita ja yleensä parempi
maaihna elää. Mutta asimtppulaa ja
työttömyyttä on huomattavasti myöskin
sodasta palanneitten keskuudessa,
ja se "parempi maailma" on llpsahta-ntit
taas sinne, mistä sitä ruvettiin
nostamaan sodan alettua.
Muistammehan, kuinka demokraät-r
tisesti ajattelevat flimiset kaikkialla
inaaihnassa keräsrtyivät "Fasismi hä-v
i t e t ä ä n maailmasta"-tunnuksen
taakse. Muistanome >uinka paljon
uhrauksia tehtiin ei voin sotarintamilla,
mutta myöskin kotirintamilla tuon
tunnuksen toteuttamiseksi. Thmislä
elähyttl toivo, että fasismi lyödään
antoivat uhreja — tekivät sen ilomielellä,
s i l l ä olihan kysymys yhteisen vihollisen,
fasismin, kukistamisesta.
Kansakuntien yhteisten pcnnistelu-jen
tuloksena fasismi lyötiin, mutta
sensijaan, e t t ä olisi pidetty huoli sen
poisjuurimisesta maailnSasta. s i t ä ruvettiin
joittenkin valtain taholta heti
sodan loputtua h e l l i m ä ä n ja h e r ä t t ä m
ä ä n henkiin s i e l l ä , missä se di
tu lyödyksi tainnuksiin. Seuraus oh,
etjjä fasismi on tänä päivänä miltei
y h t ä Julkea kuin se oli sodan alkar
misen- edellä.
Merkillisintä On se. e t t ä s i t ä kansa-kimtaa.
joka antoi kaikkein suurimman
panoksen fasismin lyömisessä —
n i m i t t ä i n Neuvostoliittoa — jrritetään
K^mnisesti ja siUoin kolttaa ihmiskunnalle
vapaos ja saavutetaan todella
se parempi maailma, missä Jokaisen
on parempi elää. Kansat kärsivät.
kaikella tavalla, solvata ja aivan avoimesti
varustaudtitaan sotaan sitä vastaan.
Kaikki-keinot ovat luvallisia
siinä propagandassa, mitä nykyään
läydään Neuvostoliittoa vastaan. L i i an
pian on unohtiuiut se työ, minkä
toa vastaan, Noakin arkin etsimistä
käjtetään tekosyynä NeuvostoUiton
rajojen tutkimiseen, susijahteja ja
maanteiden tarkastuksia suoritetaan,
sotarikollisia vapautetaan — ja kaikki
tämä tähtää vain uuden sodan valmisteluun
Neuvostoliittoa .vastaan.
Monissa Hitlerin rautakoron alla olleissa
maissa on vapautettu lukuisia
sotarikollisia ja esimerkiksi Tanskassa
sanotaan pelättävän, että nyt ryhdytään
vastarinnanllikkeessä olleita salaisten
radioasemien toimitsijoita vainoamaan
ja asettamaan syytteeseen.
Hitlerin kouluttaniaa fanaattista nuorisoa
ylistetään njrt "maailman parhaimpaan
nuoreen väkeen kuuluvaksi"
jne. •
Lukijat ovat varmaankin huomanneet,
kuinka,Yhdysvalloissa vainotaan
urheaa satainatyöläisten johtajaa
Harry Bridgesia. Hän on tuxmettu
fasismivastainen taistelija, joka on
nyt Yhdysvaltain hallitsevan luokan
silmätikkuna, saman luokan, joka Jokin
aika sitten alensi parantumattoman
saksalaisen naisnatsin, Use Kochin
tuomiota. Kuten muistetaan, val-tamä
suuri maa-teki yhteisessä taistelussa'
fasismia; ihmiskunnan suurinta
vihollista vastaaiL
Sotaliittoja solmitaan Neuvostoliito
misti Use lamptmvarjostimla ihmis-nahasta
ffitlerin vallan aikana. Tällaista
natsipetoa kohtaan osoitetaan
armeliaisuutta, mutta henkilöä, joka
keko sodan ajan, ennen sitä ja vielä
sen jälkeenkin, on taistellut fasismia
vastaan ja työväen unioiden puolesta,
vainotaan lakkaamatta. Siis Yhdys^
valtaizi 'hallitus' p l t ^ 'Bridgeäa ant-rempana
rikollisena kuin Sse Kochia,
vaikka Koch on fasistinen
ja Bridges rehellinen fasismin
taja.
Tässä on vain yksi esimed*!
"paremmasta maailmasta",
meidän piti saavuttaa ^a^isi^
taan käydyn sodan jälkeca M»
noislvat ne tuhannet 3»
nat ihmiset, jotka antoivat
kensä viime sodassa, jos he'
astumaan haudoistaan tähin
p«an maailmaan"? Luuliä
midstonsakin jo panevan
sodanlietsojien ajattelemaan
jota maailman kansat haluav»t
•Uxttta samalla kuin ikä^
toteamme maailman »soJstm •
hotuksen jatkuvan yhä
on toisaalta ilomielin ^o^^^-
tetoenkin puolL RauhanToiO»
vavat ja marssivat kaikBaÄ
massa, mikä on se toivo, joDT
kunta voi vohnakkaan ^ ^ * | ^
perustaa. Dman raubanvfflO»
räänantamatonta työtä ollsöni»
jo uudessa sodan pyörteessä, i
taa hierova kapitalismi t a » ^
ten rauhantahdon päätö |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-06-07-02