1949-02-08-01 |
Previous | 1 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Pvnutetla 1917 IIIHMUI t««t«trin. tunUJOn S& UqinUMn Jo. 16 — 1949 ~ Voi. XXXn vk. rimBuck Saostanut SanM että r a u h ^ toinii^n estää imperialistien siiunnitleleiii^ uuden sodaii Tiistaina, hetattk. 8 p:nä ~ r Tuesday Feb. 8. Toronto. — (Onalto UrJecnnUh. ujalU) — LPP:a koians kansal* tinen kotmnttnBl alkoi ttglli per. jantai.iltu». Kokovx pideti&a jPO:n kAoniiss» toimipaikassa, ea. tisessä. kirkossa 83 Christie St. Kokoaluen avajaistilaisinis oli erittiin juhlava Ja innost^Ta. Iso jublasaU, m i s u on tohatknnta istointo. oU ääriälB niTÖten täjm-na. PuhnJabiTan takan» oli iso punainen viiri Ja siinä kirjoitos: -Belmilc 1922 — 27 matta Can«. dan kommgnirtisen pnolaeen tol> mintaa — Belmik. i m " Punaisen viirin vleressK oli isokokoinen Tim Backin rintalnv» Ja vUrin takana Canadm demokratian esitaistelijaia Maekeoxien J» Fapineann kovat. Fohojalavan vasemmalla pualtOtk eli Leqlnin knva ja sen aUa: -TtnAdj» aoslallsti. seUe Neavostoliitone." OlkcaDa puolella oli Mao Tse-tonfln Irava ja sen aUa: *^ervehdys voittoiaaDe kansandemokraattiseUe KUnaDe." Muissa tnnnslaaseissa oU "Ban-han, demokratian Ja Canadan itsenäisyyden pnolesto". '«Liiietakää ranlian puolesta taisidiijoita parlamenttiin— valitkaa Hirn Back." Kokouksen avasi ranskan. Ja en^- lanninidelöUä puhuen IiPP:o kansallinen järjestäjä Stanley Ryerson, jonka johdolla laulettiin yhteisesti Ja voi-m a k k ^ t i Canadan Icansalllslaulu "OCanacfa". Quebecin maakuntajaoston Johtaja Gul Carön v a l i t t i in yksimlelfsesti ava-jalsistiinnon puheenjohtajaksi'Ja sen jSIke^ Stewart Smith' Ja A . A . iSfac- Leod lausuivat vieraspaikkakuntalaiset tervetulleiksi Torontoon Ja. t<FP:n kolmanteen konventibziun; • TämiLn Pearson puhunut A t l a n t in Jälkeen puolueen kansallinen Jc^tgjä Tim Buck esitti mainion analyysinsa ^Uitssvasta tilanteesta Ja v i i t o i t^ yleisen linjan, minkk perusteella koh-ventIonissa' laaditaan ohjelina puolueen toimintaa varten. Toronto. — (Omalta kirjeenvaih-tajalU) — Kohokohto, minkä a i - heattamaa innostasta'Ja solidaari-snnstunnetta oli hyvin valkea kn-vaU; oU LPP:n kolmannessa koä-ventfon< ssa lanantaipiivin istunnossa Kreikan kommunistipoo-laeen lähettämä onnitttinsähke, missä toivottiin LPPrlle hyviä menestystä sekä rauhan Ja solidaari-sunsaattelden voittoa kaikkialla maailmassa. Valtavat suosionosoitukset tervehtivät myöskin Ranskan Ja Yhdysvaltain fcommonistlpuolneiden sähkösanomatervehdyksiJL Lauantaipäivän istunto oli kuitenkin Tftrsinalnen kok<mspälTä, jolloin eri puolilta maat^ .saapuneet edustajat asallisituivat puolueohjelman " t a komiseen". , On suuri elämys nähdä L P P : n edustajakokous työssään Ja verrata sen eloisaa, vainata Ja silti vakavahenkistä väittelyä ja keskustelua vanhojen puolueiden luutuneisuuteen. Y l i 30 edustajaa osallistui lauantaina varsinaiseen ohjelmakeskusteluun, mikä jatkui vielä sunnuntaina. Toinen erikoispiirre on havaittavissa siinä, että suuri enemmistö noin 200 edustajasta on nuoria. 20-30 \aioden ikäisi miehiä ja naisia. Joilla on hjrvin huomattava elämänkokemus työvänlilkkeessä. E s i m e r k i t mainittakoon, että suuri enemmis^ lauantaiseen keskusteluun osallistuneista oli Juiurl noita nuoria mieUä ja naisia ja 19-heistä oli sotaveteraaneja. Oli todella ihailtavaa nähdä miten rohkeasti, monipuolisesti ja tieto's?sti he käsittelivät maamme monimutkaisia poliittisia probleemeja. Seuraavassa on joltain "viittauksia käytettyihin puheenvuoroihin: Bob Laxter Torontosta kuvasi suunnitteilla olevan P'ohjois-Atlantin turvallisuussopimuksen "uudeksi ak-seUUitoksi". Hän varoitti, että työväenliikkeen ei pidä aliarvioida sodan vaaraa eikä kansanjoa^ckojec rauhantahtoa. Nelson Clark Saskatcbewanlsta sa-opi, että "taistelu maatalousmarkkl-naln hyväksi on taistelua rauhan puo. lesta", sillä Marshallin avun suunnl-tehna ja -Jcyhnä sota" ovat Jo riistäneet farmareiltamme, paljon markki-namahdollisuuksla. Nonaan Penner J r pnhni erikoi. . scsti nnorlsokysymylueatä ja sanoi, ettei mikiän mnn ole niin raakaa tneipio kapitalismille kuin ae, ettt Bnttfisoa edessä pidetään nyi yhteni parhaana tnlevalsnu-dea mahdollinntena armeijaaa Dtttymistä. NttorlsosU yritetään saada.' tyldnrookaa Amerikan Im-pcrtaUaoille, muA hän. S. äwanski Albertasta sanoi, että Albertai^a 14 vuotta sitten valittu Socredlt-puolueen hallitus ei ole vieläkään maksanut $25 kuukausittaista "kredittlä" tnlnkä se lupasi — mutta se on ruvennut antamaan joukkomitassa Albertan öljyresursscja Yhdy-- valtain imperialismille, jolla on sotilaallisiakin laitoksia Albertassa. Tilanpuvitteen takia ei voida lainata enempää tässä yhteydessä käytetyistä puheenvuoroista. Itse kokousjärjestys- on myö.skin es^mcrkiillnen. Erikoisalojen käsittelyä varten on järjestetty /seuraavat komLisiot: VaaU- ja puoluetyön. opis-kelxm j a kirjallisuuden. teoIU.suu5a=i-aix^, sekä nuorison la naisten komissiot. Ne kokoontuvat väliajoilla käsittelemään näitä erlko?sasioita ja tekevät ehdotuksensa yleiskokoukselle, mikä näistä asioista lopullisesti raanien~ probleemeja, sekä monia muita erikoisastcäta. Lauanui-Utana kello 9 Jälkeen QU erikoinen kulttuuritilaisuus jossa nähtiin ukrainalaisten kauniita kansantanhuja ja osia näytehnästä "Waltlng for Lef t y . Toronto. >- <OiiialU| kirjeenvaibta. jalt» — Noin txihat henkeä 800 to-rontolaista j a arviolta 200 VirallisU edustajaa — oli t P P i n kolmannen konventionln avajaisistunnossa, missä puolueen johtaja T im Buck esitti poliittisen raportin tilanteesta Ja tehtävistä. Lukuisat suosionosoitukset tervehti» vät Tim Buckin vaatimattomalla, mutta selvällä Ja vakuuttaralia t a valla esittämiä kannanottoja Ja n i i den perusteluja. Kun hänen y l i kaksi tuntia kestänyt puheensa lAättfi, nousi yleisö seisomaan Ja suoslonosoi^ tukset raikuivat useita minuutteja, päättyen spontaaniseen lauluun "Por he is a good fellow". Laajassa j a selv^Hiiiirteisessä rapor* Ussaan T im Bitek tähdensi jatkuva^rti rauhan asian tärkeyttä. Samalla hän viitoitti puolueensa uuden linjan tulevissa llittovaalelssa. T im Buck sanoi, että. L P P : n viimevuotinen tunnuslause 'Valitkaa C C ' P:R hallitus" oli väärä Ja virheellinen, sillä se oli omiaan iKbittimään e l - kritikoivaa suhtautumista C C P : n oj-keistojohtoon. Palavassa yhtenäl-syyshalussa me teimme oikeisto-opportunistisen virheen, sanoi T im Buclt. mutta samalla hän ||Ilevilvasi s l t i. että taistelu yhtenl^isyyden saaviitta* miseksi on edelleen Ja pysyy puolueohjelman peruskjrsymyksenä. -Mr. Buckin luonnehtiman - nudeo vaaliohjelman ytimenä on ae. «ttä. UPP keskittää kaikki vohnansa r a o ' haa kannattavien CCF:n; unipltlen Jä muiden järjestöjen ec|ustajien var lltsemlseksi, erikoisesti aneviivatdi, että näiden rauhanvoimien joukossa tulee valita UPP-.n otnat puhemiehet. RATKAISUN VUOSI VnosI 1919 on ratkaisun vuosi jolloin päätetään sodaoto Ja raa-hasU. seUtti Butk raporttinsa alussa ja sanoi: "Jo^int» Canadan poliittinen pntdae pmuiitaan - ja arvostetaaq tolevalfaadessa sen perusteella mifä se Oiyt' tekee r a i - han tai soda^ hyviksi. .LFP ael-soo horjumatta Ja kalkdia veiBUil-laan rauhan säliyttiadsen paoMl-la." T im Buck viittasi siihen laajaan keskusteluun mitä on kulunftn 3 kk. aikana käyty puolueessa ohjelinaky-symykssstä. Tämä laaja keslcustelu on merkki puolueen demokraattisesta ilitfiriliiton puolesta R l l Q ^ konservatiiveja sen takia ^tt^emtt he ole tarpeeksi paljon Uetspneet sodanpelon hysteriaa Ott»wa. — Ulkoministeri Pearson; pelon hysteriaa ja puhuneet Atlantin piti ensimmäisen puheensa alahtio- ! militariltiton puolesta. Hän Mainitsi neessa perjantaina. Hän selosti Ca-isiltä miten CCF:n johtaja Coldwell iiadan uQcopolititkkaa j a mainosti Iän- j ja Social Creditin johtaja Low ovat sivaltain nykyistä kylmän sodan jatkamisen politiikkaa rauhan asian edistämisen nimessä, sekä vaati cana-dalalsla kannattamaan sitä. puhimeet Atlantin miliUrisopimuksen puolesta, mutta konservatiivit ovat o i - leet vaiti siitä asiasta., paitsi yhtä edustajaa. Pearson teki selväksi sen. etteivät j Pearson vihjasi, että konservatiivit Neuvostoliiton taholta tulevat rauhan-esitykset voi -"jäähdyttää Canadan halUtaksen innostusta Atlantin sopimusta kohtaan". Hän kuvaili tuon sopimuksen välttämättömäksi Canadan turvallisuudelle ja sanoi sen antavan mahdollisuuden rauhan saarni» selle vastaisuudessa. Pearson korosti myöskin sitä, että Jos kaikesta huolimalta S3^tyy sota länsivaltahi ja NeuvostoUiton väUlUi. W Canada voi olla puolueeton sellai-seasa sodassa ja sen vuoksi on tehtttvfi Valmistuu ja siltä varalta. . Puhuessaan länsivaltain asenteies-ta NenvostoUittba kohtaan ulkoministeri'korosti erikoisesti'sitä, että n i i den. poUtilkan täytyy olla määrätietoista ihnan mitään sivuhyppäyksiä ^helppoon opUn^smiin sen takia, eUä ModDovafita tulee kauniita sanoja". 'Mitä taas tu^e Canadan omafn rooliin tuossa politiikassa, n i i n Pearson ruoski n i l t i piirejä, jotka eslttä- V|it eristäytymistä tai puolueettomuutta* Hän oOi kuitenkin sitä mieltä, että koskal Canada on kumnmni A t - U n t l n 'Hmvänteuiisryhmissä"^ on-Äsii j n i t a y a "täyideUinen ääni kaikissa pifttölcsifl^, Ja Canadan suoritusten on oltava linjassa Canadan resurssien "Epäilemättä pelko piulstaa taas maailmaa, pelko. Joka aitteutuu pääasiassa vallankumouksellisen kommunismin julmasta vallasta, mikä perus-ttiu totalitäärisen Venäjän massiiviseen Ja l|iajenevaan militarismiin". Julisti Pearson. Pearson sai tämän töstä suosionosoituksia liberaalien taholta ja toisinaan oppositionkin taholta; Mutta konservatiivit eivät osoittaneet hänelle erikolsenunln suosiota, sillä hän ruoski ankarasti konservatiiveja sen johdosta, etteivät he, ole nykyään hänen pemsluonteestä Ja siitä, että sen po-päättää. Täten tehostuu ja konkrstl- {liittinen taso on paUon noussut, soltuu kokoustyö. ^ Osoitettuaan miten maailma on Ja- Tämän lisäksi on useita konventio- kautunut kahtia, raulian Ja sodan, komiteoita, jotka käsittelevät farmi- imperialismin ja anti-imperialismin asioita, kulttuurikysymyksiä ja vete- «-Jatkuu £. sivulla) Merimiehet valmistuvat uuteen kamppailuiiii Yrittävät saada yleisen sopimuksen tulevaa laivaliikennekauttä varten Samia, Ont. — C S U : n sisivesijaos-ion Johtaja Michael Jackson sanoi täällä pidetyssä kokouksessa, että jos «ivat kaikki Järvilaivayhtiöt tee yleistä sopimusta C S U : n kanssa tänä vuonna, niin saattaa tulla merimiesten yleislakko tulevan laivaliikennekauden a i kana. Jackson sanoi kuitenkin samalla, etteivät merimiehet ryhdy lakkcon s a manaikaisesti Suurilla järviUä j a v a l - tamerisatamis^. S? antaisi laivayhtiöille mahdollisuuden käyttää ulkomaalaisia merimiehiä, kuten ne tekevät jo muutamissa tapauksissa. Jacksonin selostuksen mukaan on sinäkin 13 laivan miehistöt maksettu ulos ulkomaiden satamissa ja tilalle otettu ulkomaalaiset merimltdiet huonommalla palkalla. Jackson sanoi, että ennen tulevan laivaliikennekauden alkamisu otetaan yhteys kaikkiin merimiehlhi Ja esitekään tämä ^symys heille. Ensimmäinen toimenpide siihen suuntaan <ällä alueella oli C S U : n paiimlli^en osaston mnsdostaminen. "Yhtiöt oimistoivat hämäämään monta nuorta merimiestä viime vuonna punakauhun lietsomisella ja ne saivat monet canadalaiset uskomaan, että C S U OQ p u n s s i e n baUitaema", »Qoi Jackson Ja hiusui lisäJoI: "Jos jäsenistö tahtoo, voi se hyvin helposti äänestää- johtajansa pois v i rasta." C S U käy myös edelleen kampanjaa sen puolesta, että saataisiin yleinen mielipide vaatimaan vankilaan tuomittujen merimiesten vapauttamista. Huomion kohteeksi tuodaan erikoisesti se. että Point Edvrardissa Sämian lähellä viime tKlnäloiusEa haavoitetut lakkovahdit tuomittiin vankilaan, ja ampuja vapautettiin. . Intiaani vaatii oikeutta vedota tuomiosta Qaebee. r~ Jules Sioul. joka tuomittiin äskettäin "kapinallisesta vehkeilystä", on ihnolttanut lakimlehen-sä kautta vaativansa oikeutta vedoU bätteDe annetun kahden vuoden vankeustuomion JcäHlosta. Suomalainen upseeri pii eivät nykyään halua riunmuttaa A t lantin militarilllton puolesta siltä syystä, että he jTittävät saada kannatusta vaaleissa Quebecin maakuhnassa sotaa vastustavan väestön taholta. Konservatiivien edustaja Smith paheksui sitä. että ulkoministeri tekee poliittisen kysymyksen ulkopolitiikasta. "Jonka pitäisi olla yhteistoiminnan asian". Toinen konservatiivien edustaja. George Nowlan, joka valittiin äskettäin alahuoneeseen Nova Scotlasta entisen ministerin nsleyn tilalle, r y h tyi käsittelemään ulkoministeriä. Hän ensiksikin "muistutti kunnioitettavaa ulkoministeriä siltä, että edustajahuoneen tällä puolella olevat, voidakseen pitää asian ulkona politiikasta, välttivät kilpailemasta vaaleissa. Jotta ulkoministeri pääsisi alahuoneeseen, kuten tapahtuikin". Hän tahtoi täten s a noa, että ulkoministeri on alahuoneessa konservatiivien ansiosta. Ja hänen pitäisi olla heille siitä kiitollinen, eikä ruoskia tieltä kuten Pearson teki vastikään. Nowlan varoitti myOsKtn hallitasta siltä, että se menetti Digbyn vaalipiirin edustajapaikan välittömästi seh takia, kun se on asettanut raskaan verotaakan ihmisille ja jatkaa edelleen hurjaa varojen tuhlaamisen politiikkaa. Hän sanoi, että Canadan kansa on "valmis maksamaan puolustuksest a " , mutta hän varoitti samalla f i nanssiministeriä, että on vaarallista Jiuutaa jatkuvasta "susi. susi". ^ Puhutaan paljon rautaesiripusta, mutta maailmassa on nykyään toinenk in esirippu, "nimittäin sellainen esirippu, jonka toieella puolella on dollarin merkki ja toisella puolella punnan merkki", sanoi hän ja lausui l i säksi: "Tämä esirippu on nostettava. 'Joa ei sitä tehdä, niin uhkaa tämän maan mielestään lietsoneet tarpeeksi sodan- ' penistuottajla tuho." KatpJikkipuolueen jo^taia paennut Unkarista / halituk-srn hajotetun Budapest. — Unkarin ilmolttiJcsen mtfkaan on katolilaisen puolueen johtaja Istvan Barankovics paennut maasta. "Pääministeri Istvan IXA>i sanoi, että Baränkovicsln pako merkitsee ka-tOlikkipuolueen "vähemmän loistavaa" loppua, puolueen, mikä "teki kaikkensa, estääkseen meidän kansande-mokntlamme edistystä". MontreaL — Täällä viikon vaihteessa saatujen tietojen mukaan on e r is suomalainen upseeri. Väinö Poutiainen, pidätettynä täkäläisellä siirto-laisasemalla. Hänen sanotaan cdleen pidätettynä täällä Jo ndjä kuukautta, eikä slirtolaisdqiMrimentti ole antanut hänelle maahanpiäsylupaa. Poutiaisen kerrotaan sanoneen, että liän pakeni kotimaastaan Ja lähti e t simään tur\'apaikk^, "ktm venäläiset hallitsevat hänen kotimaatansa''. Poutiainen on oman kertomansa mukaan ^uuri sotapäällikkö. Hän sanoo komentaneensa "useita pataljocHiia venäläisiä vastaan" Suomen ja Venäjän sodassa.^ Hän sanoo "kommunistien vaikutuksen riistäneen häneltä työpaikan sodan päj^tyt^". Poutiainen sanoo menneensä ensin laivassa Suomesta Lontooseen Ja sieltä Newcastleen. missä hän n»eni slt^ ten ruotsalaiseen laivaan j a karkasi siltä Mont liOtiisissa, Qne. Siirtolalsdepartmentin täkälähien apulaistarkastaja L. Chevrier sanoi*, ettei hän tiedä mistä syystä ei tälle suemalaiselle pakolaiselle ole annettu maahanpääsylupaa. Influenssa raivoaa Itävallassa Vieni. ~ Täällä on ilmoitettu 32,- 000 influenssatapausta Ja tauti raivoaa ankarana Itävallan eteläisessä Styrian maakunnassa. Vlener K u - rier-lehtl sanoo uutisessaan, että G r a - zln. Styrian pääkaupungin sairaalat ovat täynnä influenssapotllaita. Sairaalain käytävät ovat täynnä sairasvuoteita. Maakunnassa on i l moitettu yli 2.000 influenssatapausta kolmen päivän aikana. V I I M E TIEDOT Farmari ampui vaimonsa Ja itsensä Bcgiaa. — Batsupoliisln toimesta on ilnaoltetta. että J a n ^ Hitclia. K i p l i n gin piirin farmari ampui vaimonsa koollaaksi viikonlapnlla j a k un rat* supoBisit saapuivat Hitchan farmille nut vaimonsa. Kun poiUstt aaapuivat, saortttafflaan ''tutkimusta, ampui B l t - näyttäytyi ffiodia ulkatu, nmtto meni cha myöskla itseni. ^adapcst. — Kardinaali JoMf .Mindssenty. Unkarin roomalaiskatoli- Ben^UrJkön priäoiaaiti; Jota syytettiin maanpetoksesta, vakoilusta Ja mus- • taa penniä valmtttakaopan harjoittamisesta, tuomlUUn tänään kansan- •ikeodena ettnkaaUseen vaakeoteen Ja menettämään omaixaatensa val-tloBe. Kaydfiiaalin" kanssa syytetyt kansi moaU henkilöä taotnittlin van-luufBBcaiataliähi. Jotka vaihtelevat kohnerta vuodetta eUnkaotiscen asti ia ÖMmAtiotiUin kansalalsluottamukseasa sekä mnaisooteua. Tuomioiden Johdosta vedotaan Ja korkein oikeaa on määrätty tarkistamaan tuomiot. Sorto ja temirl Teheran. — Iranin halUtos on ryhtynyt Jyrkkiin so^totoimenpi-teisUn Ja terroriin ''shahia'* vastaan tehdyn epäonnistunen mor-hayrityksen Jälkeea aallitas Julisti laittomaksi Tudeh-puolneen (kaasanpoohieen) Ja kiiholtetat väkijoukot tekivät hävitystä B u i - nltan puolueen toimlsti^sm. Tttdeh-puohiecn 14 JohUJaa van. stttUa Ja lisää pidätyksiä odotettiin upaktovaa.. SotUuvtraae-maiaet Julistivat Tadeh-pnolaeen lalttoBiakat Ja vftitUvit. että se levittää «vallaBkaaiQak^lisU komonudstteU ideolociaa". PaohMea takolsat jteenet. JoiU d mafttta heU pakeniVat paniikin ivaOasaa. Saaaoatalaa UmottettUn. että yU M «aaoBHOehtli on Ukfcautet-t «MlaintbiatoiarittaJb»aettMi.' ' U ichtttiichift « a Taadtta. ] Morhayrityftsca tddji rOSam \ BaJee, eriäa valokairaalK. kaoB ta häa sai kantaltaaB kaartlhlrt—^ Ja poUhdea haltatma hAatiL "Shahi" haavoUtal vala Se* väsU ja hoviherrat taaoivat, cttt häaen tmeydoitllaaaa «a tyydyi-tävä. NJIItto tarjoaa Norjalle hyökkääinättSfflyyssopiniusta Mutta Norjan valtuuskunta on mennyt Washingto] neuvottelemaan siitä minkälaisilla ehdoilla Norja voisi osallistua länsivaltain ^Icylmään ^taan'' "N Osio. — Olion sanomalehdet sanoivat nuumantaina. ettei Neuvos. toUiton tiirjotts hyökkäämättö. myyssopimuksen tekemisestä estä Norjaa osallistumasta länsivalUta mlUtarilUtttMin Ja kyhnään sotaan. Washln(toa. — Norjan valtuus-kunta. Jota Johtaa ulkominist^ Ualvard Lange, saapui sunnuntaina lentoteitse WaBhingtoniin. Norjan valtuuskunU viipyy täällä useiu päiviä Ja neuvottelee valUo-sihteeri Achesonin kanssa siitä minkäiaiaet takuut YhdysvaiUt antaa Norjalle siinä tapauksessa Jos Norja osaUistuu länsivalUin miU-tarUiittoon Ja kylmään sotaan Neuvostoliitto avastaan. Juuri ennenkuin ulkoministeri L a n ge lähti Oslosta lauantaina, sai hän Neuvostoliiton lähettiläältä nootin, missä tarjotaan Norjalle hyökkäämät-tömyyssopimusta j a varoitetaan uudelleen Norjaa länsivaltain militari-llittoon yhtymisestä. Lange tuli kuitenkin siitä huolimatta Washingtonlln tiedustelemaan minkälaisilla ehdoilla N«frJa voisi liittyä Pohjois-Atlantln mllitarlliittoon. Moskova. ~ Nenvostoliittb tar. Josi viikon vaihteexsa Norjalle hyökkäämätt&myyssopimusu va-roitettuaan Skandinaviaa malta, etteivät'ne lilltylst länsivalUin nd- UttriUUtoon Ja kylmään sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Tass UedoitU, että NeuvostoUlton ifootti Jätettiin Norjan ulkoministerille, ennenkuin hän lähti Os- . losta WashingtoniIn lauantaina neuvottelemaan Norjan lllttyml. Mstä PohJois-AUantin miUUrillit. toon Neuvostoliiton nootissa tar. JoUan Norjalle hyökkäämättö-niyysM> plmusia, Joka poistaisi kalkki cpäilyknet Neuvostoliiton aikomusten suhteen. Neuvostoliitto tledu.stell Norjalta tammikuun 23 p:nä miten s? asennoituu Atlantin soplpiuksccn ja korosti .samalla sitä, «ttä Norjalla ja Neuvostoliitolla on yBteinen raja. Norja antoi vastauksen tähän tiedusteluun t.V 1 p:nä. Neuvostoliiton äskelscs-sä nootls.s sanotaan, ettei Neuvo.?toIiitto ole Nor Jan kanssa samaa mieltä .'>llr.i. ett: -Atlantin sopimus olLsl Y K : n tarkoi tu.stcn mukainen. Neuvostoliitto £3 noo myöskin. ctt?i Norja antmutsel vää vastausta .siihen tlcdu.stcluun. että .salliiko se ulkovaltaln perustaa tu-kikohUa Norjan alueelle^ NeuvostolKtan r.ooti«ia ^ipnot^ai edelleen: 'Norjan liittyminen Atlantin sopimukseen voi saattaa Norjan ee-kanttuhaan sellais:^n valtaryhmän politiikkaan. Joka ajaa kauaskantoisia hyökkäyipjrkUnyks.ä " NeuvostoUltto sanoo lisäksi, etteivät Atlantin sopimukseen liittyvät maat pyri lujittamaan rauhaa Ja kansain» välistä turvallisuutu. NeuvostolUtto sanoo, että Norjan vastauksessa viitattiin siihen, että hyökkäys saatuisi tulla Neuvostoliiton Uholta. Neuvostoliitto sanoo sellaisen oUlcsuman olevan perättömän Ja mainitsee siltä miten Neuvostoliitto on omaksunut ystävällisen asenteen Norjaa kohtaan. PoisUakseen kaikki epäilykset Neuvostoliiton aikomusten suhteen. Neuvostoliitto ehdotUa sen vuoksi Norjtn hallitukseUe hyökkäämättömyyssopl-musta. Prava arvosteli sunnuntaina Pohjois- Atlantln EoplmusU Ja Yhdysvaltoja. Se sanoi pääkirJoitukse.ssaan: "Miksi Yhdysvallat hylkäsi eh.^tuk-sen rauhansopimuksesU?" "Nyt on Jo lapsUlekln selvä se. että YhdysvalUin haUltuksen politiikka pyrkii edelleen kärjistämään kansain, välisiä s\|htelU". sanoi Pravda Ja korosti sitä, että NeuvostoUltto johUa edelleen Ja entistä Urmokkaammin Uistelua kalkkia Bodanlletsojia vas- Uan. Niagara Falls, O n t — Puhuessaan täällä lauanUi-UUna pääministeri St. Laurent sanoi, että "venäläisille on sanotuva Jollakin muulla U v a l l a kuin sanoilla, eftä länsivallat urkolttavat bisnestä Ja saattavat Venäjän tappiolle 8linä*Ujpiau1csessa jos «e a l o i t ug kolmannen maailmansodan". Hän sanoi lisäksi, että Atlantin m i - Ittariliitto on paras Ukuu sitä tarkoitusta varten, "vaikka se saatuakin merkitä suurempaa riskiä kuin mitä Y K : n peruskirja edellyttää". St. Laurent sanoi myöskin, että K c j k i - Ja Etelä-Amerikan maat aiotaan vetää länsivaltain miUUrilllt-loon. Moskova. — Täällä ollaan sitä mieltä, ettei pääministeri Stalin tee enää mitään uusia esityksiä Neuvostoliiton ja Yhdysvaltsln välisen rauhansopimuksen aikaansaamista U i Stalinin Ja residentti Trumanin kohtaamista artcn. Länsivaltain täkäläiset havainnoit-jat uskovat Kremlin omaksuneen «Haisen kannan, että uusien cslty<- en tässä s^uhtccs-^a on tultava länsi-altain taholta. Ma<jkovas.si ollaan sitä mieltä, että Pruman on ehdottomasti hylännyt auhanUrJouksen ja ettei Yhdysvallat ralua vUpittÖnubti rauhaa. B e r l i n . ,— Sanomalehti Berlin Zeitung sanoi lauantaina, että anglo- •mi?rlkkalal5et ovat vastanneet Stalinin rauhanaloitteeseen tiukentamalla itäisen Saksan saartoa. Lehti ennusti lisäksi, että se toimenpide aiheuttaa lisää vaikeuksia Saksan itäiaelli ryi^ hykkeellä. ^ WashlngtoB. — Ybdysvalteln vitaA' omaiset hylkäsivät perjantaina Vtott* vostolllton "inspiroiman" uuden nu-han^ unnltelman Ja he sanoivat miO' raan. että kylmä sota jatkuu sUhen osti kunnes Venäjä lopettaa SeriltUa saarron. , . Erää Berllnlssä ilmestyvä venäläist i kontrolloima lehti esitti Idän Jft lännen välisten erimielisyyksien sopi* mista varten seuraavat ehdot: Yhdysvaltain sotajoukot on poistet-- tava Kreikasta Ja Koreasta, sekä by* väksyttävä (Moskovan suunnitelma aseista riisumista varten. Pohjois-Atlantln turvallisuussopimuksesta on luovuttava Ja lyUlttftWfc suunnitalmat. Joita on laadittu l i n s l - Saksan valtion penistamlsU varten. Länsivaltain politiikka on muutet» tava Berlinlssä j a muutettava mjröskla länsivaltain ohjelmaa Ruhrin suhteen. Sanomalehti Taeglicbe BundsCttiltt sanof presidentti Tnimanin olevan tekopyhän väittäessään, ettei Ybdf»^ vallat yol ryhtyä neuvottelemaan rauhasta Y K : n ulkopuolella. Se sanoi Yhdysvaltain politiikan estävän ^81:0 positiivisen toiminnan, j a konsti myöskin slta. että A t u n t i n sopimua syrjäyttää Y K : n . Mlndszentyn fflaanpetosjutun käsittely päättynyt Oikeuden päätös annetaan tänään; kardinaali p3r3rtänyt armoa Lontoo. — Lontoossa eilisUUna pideiysu katolisen kiriun johtomies, tea jUJeatänllsn. Joakkokokoak.v»sa toomittiin Unkarin halUtas sen Joh-dorta, että jkardlaaali Mindszenty pidätettUn Ja paaUin oikeuden eteen vastaaotaaa tec^staais. Ulkoministeri jBevia sanoi Britannian hallituk-sea pitäviä Miadszeaiya UpaasU hyviä valtavana asiaaa; Jakhotaaa. — Skaadlaaviao maidea porvarilehdfsti. erikoisesti Ruotsia fchdbtö, hyMuM eUea koin yliteisestä sopiarafcaesta Neavostolilttin vastsaa. toonilea IfeavosfoIiitOD tabeUa Norjalle tarjotvn fiyökkääinät- UMayjasopiasajuea fcelvottaaiafcsi ja rinnastaen Nenv«rtoiiiton Hitlerin Saksaa Washiagtoa. — Norjaa alkoaiinisteri Halvani Loage neuvotteU eilen vatliosihteerf Aehesmfai kanssa. Hän aaaoi lehtlmiehiile. e t a se oU vasta alostava aeavoltela. matta häa aikoo aeovotdia aodestaan Achesonin fciarni w»fSbitmmin tällä viifcolla. Lange voinee neavotella myöskin Ruotsia Ja Tamfcaa Bbettiläiden kanssa Atlantin mJiitarililtoa Joiidosta. Poliisien lausunnon miduan o l i Hitciia soittanut Kiplingin ratsupoliisin päämajaan, e t t i hän on ampu-sen Jälkeen sisälle ja ampui itsensä. meotei, Qoe. — Hoaservatiivien dkMuui Renaad Chapdelaine voltti liittopaviaäeatla täydeaaysvaateisM meetet-Yamaska-vaalipiirisiä eilen. ~ Uakaria balUtas hylkisf eilisiltaaa BritaonUn ballitok-mem tntattn, Jska CBft4rttifa Mindsxeatya tapaafcsea Johdosta. Unkarin lumv ^frrU^ Brftaaalaa, että se yrittiä avostoa Uakaria tasavallan liMistbia vihollisia. Kiinan hallituksen rauhanpyynnöt teeskentelyä Kanton. — Päämlnl-stcri Sun Fo sanoi sunnuntaina, että Kiinan hallitus käy .sisällissotaa viimeiseen asti mieluummin kuin luovuttaa sotarikollisia • »o«i»|H»t. - Kardinaali Mindszen-kc/ mmunLsteille. Koska kommunistit! raaapetosjutun käsittely päättyi ovat vaatineet. <?ttä Chiang KaJ-shek .' olkeix(iBS«i lauantai-lltana ja oikeuden ja muut KotarikolDfict on pidätettävä i Päätös j u t u t a annetaan tiistaina, crmenkujn ryhdytään neuvottelemaan • Kardinaali Minaszcnty pyysi armoa rauhasta, ja koska hallltUÄ ei suostu j yleisen syytUJän vaadittua iiänellc siihen, niin on hyvin vähän toiveita | kovaa iUomiöta. Hän latisui mm.: rauhan aikaausaamlKc^ta nykyään. j "Antakoon He^a viisautta oikeudelle. "Me odotamme kunniallista rauhaa, eikä ehdotonta antautumista. Me eh- talsi sopimukseen pää*emlsta koti-dottopiastl kieltäydymme luovutta- maansa ja ulkomailla." ma^ta sotarikollisia. ^ Jos kommunistit f Vaatiessaan kovaa tuomiota kardl-tahtovat pakottaa meidät hyväksy- naalille ja hänen kanssaan syytetyii-mään sellaiset ehdot, täytyy sodan le kuudelle muulle henkilölle, yleinen siinä tapatikse>:£a jatkua", sanoi pää- syyttajä sanoi, ettei k<Ao maailmassa ministeri Sun lehtimiehille. ole yhtään sellaista valtiota, missä ei Kommunistien r a d i o lähetyk-siissä j vaadittaisi kovimpaa rangaistusta sei-vaadittiin jälleen »otarikolllsten luo- i laisista rikoksista mitä vastaajat ovat vuttamista Ja syytettiin hallitusta, e t - i t«hneet. tä sen rauhanpyynnöt ovat pelkkää! SyytUjä sanoi mm* kardinaalin p>'y-tekopyhyyttä. j täneen Yhdysvaltoja sekaantumaan Shanghain epävirallinen raulianval- i Unlcarin sisäisiin asioihin Ja Jopa U I l^ tuuskunta on saanut kommunisteilta | toneen sodan jtillstamistakln. Hän luvan lentää Pelpingiin, mutta s^ on j sanoi kardinaalin menneen niiii pit-iykännyt matkaansa kahdella tai k o i - ikälle. että Yhdysvaltain eoUsen m i - mella päivällä. • nlsterin oli pakko ryhtyä hillitsemään Moskova. ~ Asioista tietoiset piirit sanovat uskovansa, että pftimlnisterl Stalin suostuu osallistumaan nelJBii vallan konferenssiin presidentt) Tm* manUt.^päKndnl8teri A t t k e n Ja p i f t - mlnlsterr Queulllen Icanssa. Siteu poistettaisiin sellaiset esteet. Joldea perusteella Yhdysvallat v i i t t A i , atiel se voi ryhtyä keskustelemaan..iNedV vostolilton kanssa IcahdenkesUseatI, sellaisista asioista, j o i h in morfisUa tol« set maat ovat kiinnostuneet. ^ , Kalkki Neuvostoliiton sanomalehdet Julkaisivat perjanUlna Tass-tolnHUi-tolle New Yorkista lähetetyn uuttsm,^ missä sanottiin presidentti Triunaain hylänneen NeuvostoUlton j a YbdjBK valtain välisen rauhansopimuksen. Tau-toimiston uutlsiessa eanottUn, että>valtioslhteerl Acheson antaessaan tehtimiehllle haastattelun, puhui kMU teisesti rauhansopimuksesta Ja viifMk, muista kysymyksistä, Jolta klsitcltll» mr. Klngsbury SmiUUn pKämlnlsteft. Stalinille lähettämässä kk-Jeessl. T r u manin sanottiin kannattaneen Aeh»r. sonin mielipiteitä sanomalehtlkonte.- rensstssa, • "Palkalliset piirit ovat sltk mielti, että Trumanin Ja Achesonin aaenn» Johtuu slttt seikasta, ettei tauluin* sopimus olisi sopivainen hyOkUsrf<rv suunnitelmille Atlantin hloUn Jirjea* tämisessä", sanotuin uutlseasa. mm kai-dinaaim kaikkein kiihkeimpiä h a luja. Syyttäjä vaati, että on poistettava i ne taantumuksen Jätteet, joita kat<K. Ilsen kirkon eräät Johtajat ja lähthnft kardinaali Mindszenty edustavat. H l h sanoi Unicarin kansan vaativan sttil; Syyttäjä sanoi aikaisemmin, ettd kun se antaa tuomionsa, että se a u t - ! kardinaali ole syytetyn paikaDa Itato* Ilsen kirkon Johtajana, vaan yksitgri-senä henkilönä, jcdca on telmyt rilu>l^' Bia. "Lännessä he tahtovat'osoittaai. et--: ta tamä oikeudenkäynti on tuktniUifk vastaan, mutta tiskpnnolla el ole B d - tään yhteyttä tähän asiaan. O t t ^ dessa el ole esitetty mitään Mindszen-tyn paimenkirjeita tai häiieri saaJTEui*.; jaan. Me emxnc ole tahtoneet kiyt-;;^ tää nilta, koska olemme tahtooeelfc välttää sellaista väitettä, ettft - t i t ^ j on tukonnoUinen oIkeUsjttttu% syyttäjä. Hän latucui sainalM; etttt<« vät vastaajat ole toimineet ittkonnai» puoIuEtamteeksi. vaan saadat^^äilji^^; (Jatkuu 5. sivulla) ^"^'Ä.K^S
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 8, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-02-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490208 |
Description
Title | 1949-02-08-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Pvnutetla 1917 IIIHMUI t««t«trin. tunUJOn S& UqinUMn
Jo. 16 — 1949 ~ Voi. XXXn vk.
rimBuck Saostanut
SanM että r a u h ^ toinii^n
estää imperialistien siiunnitleleiii^ uuden sodaii
Tiistaina, hetattk. 8 p:nä ~ r Tuesday Feb. 8.
Toronto. — (Onalto UrJecnnUh.
ujalU) — LPP:a koians kansal*
tinen kotmnttnBl alkoi ttglli per.
jantai.iltu». Kokovx pideti&a
jPO:n kAoniiss» toimipaikassa, ea.
tisessä. kirkossa 83 Christie St.
Kokoaluen avajaistilaisinis oli
erittiin juhlava Ja innost^Ta. Iso
jublasaU, m i s u on tohatknnta
istointo. oU ääriälB niTÖten täjm-na.
PuhnJabiTan takan» oli iso
punainen viiri Ja siinä kirjoitos:
-Belmilc 1922 — 27 matta Can«.
dan kommgnirtisen pnolaeen tol>
mintaa — Belmik. i m "
Punaisen viirin vleressK oli isokokoinen
Tim Backin rintalnv» Ja
vUrin takana Canadm demokratian
esitaistelijaia Maekeoxien J»
Fapineann kovat. Fohojalavan vasemmalla
pualtOtk eli Leqlnin knva
ja sen aUa: -TtnAdj» aoslallsti.
seUe Neavostoliitone." OlkcaDa
puolella oli Mao Tse-tonfln Irava
ja sen aUa: *^ervehdys voittoiaaDe
kansandemokraattiseUe KUnaDe."
Muissa tnnnslaaseissa oU "Ban-han,
demokratian Ja Canadan itsenäisyyden
pnolesto". '«Liiietakää
ranlian puolesta taisidiijoita parlamenttiin—
valitkaa Hirn Back."
Kokouksen avasi ranskan. Ja en^-
lanninidelöUä puhuen IiPP:o kansallinen
järjestäjä Stanley Ryerson, jonka
johdolla laulettiin yhteisesti Ja voi-m
a k k ^ t i Canadan Icansalllslaulu
"OCanacfa".
Quebecin maakuntajaoston Johtaja
Gul Carön v a l i t t i in yksimlelfsesti ava-jalsistiinnon
puheenjohtajaksi'Ja sen
jSIke^ Stewart Smith' Ja A . A . iSfac-
Leod lausuivat vieraspaikkakuntalaiset
tervetulleiksi Torontoon Ja. t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-02-08-01