Vapaus, July 26, 1949

              Puremaan fc.^
;tä.-
"Miszä se
Te olette ^i;:;^
Jkaudessa!"
•n näSöisrnä:'
JA PESS
ERO
'^3 cn puoiää,
Jlo on
PAIKKA
ja meni
Ha Pyhän
miksi panöäi]
Pankkiiri 1
n antanut]
ie 5 senttii
leen tiedusta j
än muuta
iin hän mtail
köyhälle
i muistanut aäl
i niin i^hä!
Iille: "Annilla
a kääkehäaeti
lievissä
eutta
;ttäin Kie-issJ
!ukilpailulssa i
ulupoika Vji
ien Neuvi
ämällä
m opiakdeei
ohella mysl
, jonka
itshtein usiali
t mahd
190 sentti
nennäQi|
pa-
;. Elizabeth (
orihevonen j
:e viikon Ii?
i-ajoradalli 1
ihan ennäijt
2 minuutial
evosella
[ohnny
paras rat;
laavutti UasI
en, jffiiia
in jockey. I
mnin hu
jt hevonaj
isen er/itj
METSÄSTmi JA KAUSTm^
RUOTSALAISIA
lÄiiderssoii's '*Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja
* • • • * • • > • * •
[ 347 — "Mora" metsästyspuukko, hmta $3.75
• Ruostumaton terä j a helat tupessa.
27 — "Mora" metsästyspuukko. h i n t a $4.75
Ruostumattomat helat veitsen päässä j a tu­pessa.
22 — "Mora" luppipuukko, hinta . $5.50
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa j a
veitsen päässä.
i^.Q 13 _ "Mora" luppipuukko. hinta $2.25
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
• • • •
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
[83x69 Sudbury, Ontario
LNO.
No.
Tiistaina, heinäk., 26 p., — T u e s d a y , J u l y 26 n t tt
V.- JB u.-iieura AIrrts.
Jonka toimrsU 10. Liit­tojuhla
pidrtä&n Troul
Lakella rnsi lauantaina
Ja sunnuntaina. Odote­taan
ennatysmJiärän se­kä
urheillJoiU kuin kat­sojiakin
saapuvan tähän
mahtavaan Ja värillisren
Juhlaan. Tervetuloa!
CLUB NEWS
m e r i k a n n e e k e r i en
l a p a u s t a i s t e lu
Lieriväestön asema Y h d y s v a l t a i n i paikat ovat yhtenä sjTnä etelävaltioi-
Ivaltioissa voidaan täydellä s y y l - j den maanviljelyksen takapajuisuu-
Icrrata synnynnäisten siirtcmaa-ojen
asemaan. Y l i kolmetoista
kjnaa mustailioista ettlän kansa*-
teen, joLssa muuli j a puuaura yhä me-nestyk.
scmsesti kilpa ilevt koneiden
kanssa. Amerikkalainen "demokratia"
muodostaa neljännen osan, j riistää nL-ekeriväestöltä kaikkein -ai­sa
vaitiolonsa jopa puolet väestös- , k c c l l i s r m m a t k i n k u l t t u u r i n j a sivis-
; Suurin osa neekereistä toimii | tyksen edut. E-simcrkkinä Haywood
i-raokraajina, jotka ovat p a h i m - j esittää Mi.s.sis.sippin valtion, missä
[riiston alaisena elävä kansan osa. j neekerit muodastaval puolet väestöstä,
heillä olisi oikeus alkeellisin ^ u t t a missä 4o'r, heistä ei m i l l o i n k a an
hein muokata pala maata, ovat ole käynyt kouluA.
akctcttujR luovuttamaan puolet "Väriraja", joka ' etelävaltioiden
tieläpä kolmc-neljännestä sados- maanviljelysalueilla pitää neekerit
naan omistajalle, josta he ovat 1 a l i m m a l l a taloudellisella tasolla, saat-t
i i .tilanteen samaksi myöskin teoUi-smiden
a l a l l a . M u s t i e n työläisten suu­ret
joukot ovat kaupungeLssa pakotct-llantaa?
hin omistaja määrää m i - j t u ja suorittamaan huonointa j a r a s -
Kljellään. Hän ratkaisee myöskin kainta työtä.
|n riippuvaisia. Kirjassaan " N c c -
vapautus" H a r r y 'Haywöod se­kalaisia
työvälineitä vuokraajan
ä>-t€ttävä, mitkä muulit hänen
aijastettava auran eteen j a hän
ää myöskin työpäivän pituuden,
aajan osuus on se, että hän saa
lennellä aamun sarastuksesta i l -
•öhään saakka."
T i l a s t o j en mukaan vuodelta 1940 on
a i n r a s t a a n 137r neekereistä mahdol­l
i s t a opetella jotain ammattia. Nee­kerien
joukossa on kolme j a puoli
kertaa enemmän ammattitaidottomia
työläisiä kuin valkoisten. Neekerin
taitavuutta tai k u n n o l l i s u u t t a ei k u ­ista
nälkäannoksistä, jotka nce- kaan ota huomioon, heidät lähetetään
saa luotolla sadon jälkeen kau­la
ostaa, hän maksaa kolminker-
It hinnat. Joskus osoittautuu t i -
aina tekemään l i k a i s i n t a työtä. Nee­kerit
joutuvat ensimmäisinä k r i i s in
k o u r i i n . ' Heinäkuusta 1945 vuoteen
ätöstä tehtäessä, ettei vuokraaja ! 1946 o l i työttömyys valkoihoisten kes-n
ja Fma^
i joista
CCF.n jJ I
paikalliiofii
i, tehtaiaf
issä koltoiil
isiis*
Imitään. vaan hän on saattanut
Ipä jäädä velkaa maaricmistajal-
J Velkojen rasittama neekeri on
(siassa maanomistajan orja. I n -
ava velkavankeuden järjestelmä
etelässä vieläkin käytännös.sä t.s.
erien on suoriteltava pakkotyötä
öiselle herralle maksaakseen vel-
Vaikkakin Yhdysvaltain kor-tuomioistuin
kieltää tällaisen
stelmän käytön, on se etelässä
bn laillista. -
bliisi. tuomioistuimet j a yleiset v i -
U ovat aina rikkaiden käytettä-
Neekeri voidaan m i l l o i n hyvän-jehdä
syylliseksi "järjestyksen h a i -
Jmiseen" ja tuomita sakkoihin.
useimmat ncei?erit eivät kyke-
Imaksamaan sakkojaan. mak.«;aa
Itaashin omistaja vaaditun sum-
Y jonka jälkeen tuomittu luovute-hänelle
"maksaakseen työllään"
ansa. Pyrkiessään saamaan h a l -
I työvoimaa ei plantaashinomistaja
öi provosoimasta sellaisia j u t t u -
oista neekeri voidaan tuomita säk­iin-
Poliisi raahaa usein neekerit
kadulta ja lyhyen oikeuden-i
i A jätoen. joka on kaikentodel-oikeudenkäynnin
pilkkaa, jäte-ntekerit
plantaashinomistajien
jotka selittävät olevansa h a -
aita maksamaan sakot,
[tolaisuutta ko.skeva lainsäädäntö
" i samaan päämäärään. Työttö-neekereitä
syytetään tarkoituk-
'j irtolai.suudesta j a pakotetaan
maan työn plantaaslieilla t a i '
Nyölaitoksella. Yleensä valitse-
[neekerit u.sea.'>sa tapaukse&sa v i i ­si
mainitun
kuudessa kohonnut l i k i m a i n 507<i:lla,
mutta sen sijaan neekerien keskuu­dessa
300rr:lla.. . -
"Työnantajien p o l i t i i k k a , joka mää­rää,
että neekerit otetaan viimeisinä
työhön Ja irtisanotaan ensimmäisi­nä,
sovelletaan taloudellisten lakien
tarkkuudella . . ." .
Amerikkalaisten . ammattiyhdistys­ten
taäntumUk.sel'iset johtajat eivät
suojele neekerien etuja. Ei vähem­mällä
kuin 14 A F L : n ammattiyhdis-tyks.
ellä c n e r i k o i s ia sääntöjä, jousa
kielletään ncekereitä liittymästä jär­jestöihin,
viidessä muussa järjestössä
ei tällaisia rajoituksia muodollisesti
ole. olemassa, mutta tosiasiassa ne e i ­vät
ota m i l l o i n k a a n neekercitä vas­taan.
Kymmenessä ammattiyhdis-tykse.
ssä " s u v a i t a a n " neekereitä. mut­t
a ainoas,taan paikallisissa yhdistyk­sissä.
C I O : n , teolllsuu-styöväen ammatti­l
i i t o n , .säännöissä on e r i k o i n en pykä­lä,
joka kieltää rotusorron. Mutta
mitä enemmän monopolikapitalistit
pääsevät ohjaamaan C I O : n Johtoa,
sitä helpommin kadottavat myäskin
nämä pykälät merkityksensä. Niinpä
tekstiilityönt-ekijäin liiton kongressis­sa
hMhtikuii.ssa mielenosoitukselilsesti
kumottiin kaikki päätöslau-selmal,
joissa tuomittiin rotusorto Ja vaadit-t
i i i i lyniikauksen kieltämistä. K u n .
C I O : n johtajat etääntyvät neekerien
asemaa koskevi.sta drmokraattisi.sta
periaatteista, on .se v a in yksi ilmaisu
siitä, kuinka taantimiuk-sclliscsti he
suhtautuvat tärkeimpiin sisä- j a ulko­p
o l i i t t i s i in kysymyksiin.
Hayvvood o l o i l t a a kuinka nopeasti
"Liittojuhla" parti-cipants
Must be
Paid-up Members
Aler.s A. C. h.is i i i u ' complvted jjre-paration.';
for^the • l i i t t o j u h l a " , v.-hidi
is Ju.^-t arounci the conier. Only n
few niinor Ta-t-i;iiiiiitc (i;t:i:l.- rcniain
to be t r i k tn c.uc vi. T i u n k s to yood
wea;hi'r ;ind pleiity .of onth'i.;i.i-.tir
vvopkcr.-A. tlic i r a c ; lia.s ljei-ii i a .'.h.ipi-'
for aomv tiine iincl t;ie tir.vt mvl
held on i t twu v.-:v):.^ ;iv.o. Th.- r t s -
taui-ant ; u K i dTisshv: rocin facUitic;;
have been r n l a ; ; ; u nnti ri'iii(.i(i''!l;(l
rind our nc\v (,':i:n'i.-t:ii:(l w.'n: u;) in
exactly ono vveek. Situ:itecl n l i nm th:^
edge of th? t n . ck at t h i ' f i n i l i iine
to ])rovide the b.--> t genf^ral viov.- of
the field, i (le:;imied 1>) iicroino-da:
e .-^oiuf tiOO ]>•• r-or.s Vuv tlie ou-vcnienoc
of r;i]t-of-tr>\vn s|)'''-t;itor;-,
it has b:'en (iecidcd to :-cU v.rat.s in
section " A " of tlie irriuid.sl.-UKi i n a c i -
vanco. Those v.-i.-liin-^ ly rc.'-",'!'.".-
seats 'at .'Sl.OO for the two d ry.; c f
the fe.stiv;il j.^liould addie;ss l i i o i i - o r -
dc.*-s to Tai.sto I,und-.;r"n. 31 Mfiki .Ave.,
Box 42. Loc\-erby, Ont. ?®
A Word to t!K..se nthieie.s and nym-nasts
cjcp-cting t3 parti<!p"'.te i n tlie
" l i i t t o j u h l a " y u r thies mti-t bc
paid up. .A:s t h i s is a clo.sod mreL-and
a i : evciits iirc for ch.nnpiot'-liijjs,
only puid-uj) nicmb.er.s of t l i - Fcdcr-ation's
clubs aro :ilI/Wcrl to cnt'.'r. .S';
makc stne your due.s are fully p i id
up befcre Iho " l i i t t o j i i l i l a " . — Nuff
Sed.
Kansa, joka suunnittelee
talouttaan rikkaudekseen
Kirj. Ilcwleit Julinson
A JF.WKL O F W I S I ) OM
— Wc can !!l\vriys Hvc c n li^.s.';, when
we havc inorc to live for.
Abraham I-iiu-oJii: .SujJjxif you (?o
tö >var. yoii cnniiot firJit ;iUv;iv.';: luui
whcn. nf;er mucii loss on b-ith 'r.(\c<
and no K.'-in on n i t l v r . you rT^.sc
fighti-fc, the iden'!'-.-;!] oid fiueslions
are pgain i i n ' n ..'ou.
Missä tarkoitukses-^sa asioita olisi
Ivoidettava? Tähän ratkaisevaan k y -
syjnykseen riittää yksi vastaus. Asioi­ta
on hoidettava ihmisen etujen m u -
kaise.>ti. Ihminen tarviUsee asunnon
vaatetuksen, ruo'an, kasvatusta, ter­veyttä,
kulkuvälineitä, musiikkia,
maalauksia, k i r j o j a X.IT1., j a k a i k k i tä­mä
johtaa kulttuuripitoiseeii elä­mään.
Teollisuustuotannon todellj.sena tar­koituksena
on Ihmisen varustaminen
mahdollisimman suurella määrällä y l -
iämainittuja tarvikkeita, mahdollisim­man
suuren taloudellisen turvallisuu­den
j a h y v i n v o i n n i n luominen jokal-
•s lie yk.silöllc olennaisen yhdenver-
'aisuuden pohjalla.
Tarpeiden olisi kontrolloitava tuo­tantoa.
Tämä taa.s vaatii tarfM-iden arvloin-i
t i a Ja suunnitelmaa. Se vaatii myös
yäiijiiämättä maiden, kaivoksien- ja
ja kaikenlaatuisten suurttiotantoon
-.arpccllisten koneistojen julkista v a l ­vontaa.
Neuvost/illitto yrittää suunnatonta
ia nioraallsta tehtävää. Yritys, Joka
sai taistella tuhansia valkeuksia vas­taan,
on o.soittaulunut mcnestyk.selll-r;
ek.si. Tä.stä menestyksestä saapuneet
'.mtisct vaikuttavat .syvällisellä tavalla
Neuvostoliiton naapureihin idii&sä j a
lännessä. Tätä mönestystä kohtaan
tunnettu pelko on .sen vihamielisyyden
ytimenä, jota Neuvcstolllttoa vastaan
kohennellaan.
NKrjVOSTOLIITON PKUIIE-BL'D.
IETTI
Periaatteessa suunnitelma on san­een
yk;iinkertainen. Se a l k a a tulo- J : i
Nuori koululaiiien
on USA:n parhain
kymmenoffelumies
saattoi saada vain kansakunnan omis­ta
ansioista Ja säästöistä.
Nai.ssä oiosuhtcis.sa syntyi talous­suunnitelma,
sarja yhdrnsuuntalstet-tuj.
i päämääriä. Jotka kä.-lttlvat i:i te-oUi
laidenhaaraa Ja J o l ta h a l l i t s i säh­kövoiman
joukkotuotantoa varten l a a ­dittu
smninltelma. Perustavan laatUii
olfva taloudellinen suunnitelma koko
kansakuiman mltta.suhlel.';sa hyviik-s
y t t i in va.sta lokakuun 1 pnä 1928 —
en^imtn;liset^ viislvuf;tissuunnltelman
ensimmäisenä vuotena. Suuimltelmaii
syntymisen knn.ssa syntyi myös k r i ­t
i i k k i . Jota on jatkunut siltä päiviistä
lähtien a i n a tähän päivään saakka so-dJiuiikalsta
tork:ihdusla Iu\«uin".otta-matla.
Arvostelua esiintyi kolme.s.su
vaiheessa. Ensin huomautettiin, ettei
suunnitelmataloutta ollut ko.skaan e n ­nen
kokeiltu. Toiseksi lausuttiin, että
sitä o i to.sin kfx^elUu, mutta että se
oli osoittautunut vararikoksi. K o l ­manneksi
sanottiin, että sen menestys
oli saavutettu tekemällii ihminen r o -
botik.si.
HK MirilTTIIIVAT KATKK-KAMMIKSI
Manchesterin yliopiston vuonna
J936 Julkaisema kirjanen, Jof.sa armet-t
i i n seuraava ankara tuomio: "Suun­nitelmatalouden
järjestelmää el ole
kokeiltu Neuvostoliito.ssa koskaan sen
jälkeen kun kommunismi kumottiin
1^21", teki yhteenvedon arvastclun
ensi valheesta.
Tätä arvostelua .seurasi lordi Key­nes,
Jonka k r i t i i k k i : " T a k u d e l i l s e l ta
puolelta c n voi havaita, että N:uvo.vto-l
i i t on kommunismi olisi antanut m i ­tään
älyllisesti kiinnrstavaa tai tle-mri)
oarvio:ia — a r v i o i n n i l l a , mitäeni-1 teellisesti arvokasta panasla taloudet^
tcn Uirvitaän Ja missä lärkcy.sjärjes- j l i s i in pulmiimme", tulkitsee arvostelun
tyi:.sr.s.sä. j toista valhetta. Suunnitelmatalous ei
Jokainen pätevä pcrhecncmäntä ; menestyisi, kuului tuomio. Vlisivuo-valniistaa
perhebijdjetln — n i i n Ja • tisfluunnitelman menestyk.set lakalsl-niih-
palion elintarvikkeita, a.soisteita, vat syrjään tämän tuomion,
kasvatu.sta, v a p a a - a i k a a . . . Ncuvo.sto- Siitä lähtien Ja erikoiseni tällä het-liitto
on .suunnitellut suuren perhe- : kellä arvttstolijal ovat muuttaneet pe-budjetin
kansallisis.sa mitlasuhtcls.sa. rustclujaan. Suuimitelmataious .saai-
3en hallitsevana tekijänä ovat tarpeet, taa toimia, he sanovat, mutta se t n l -
Tuotanto Ja suunnitelma oivat a l a k u - inil vain, koska yksilö on menettänyt
Ien Englannissa tuottajasta Ja hänen kaiken taloudelllien vai)aud(!n — y k -
Picnestä Tularen kaupnaln.;(a Ca- j yk-sitylyistä eduistaan, vaan kulutta- .silö.stä tulee pelkkä vliv.avallan käyt-llfornia.
sta kotoixin oleva lP,-vu;'tlas j ja.sta Ja hänen monista tarpeistaan. ^ tämä välitie".
Bob Maihin;; on ' ä l la i T t k f l l i i Yhdy;;-; Kapitalistisessa maailmassa'paner-v
a l t a in para-^ kymmenott-lninie.'; s i l a j yk.sltyinen voitontavoltt/?lu pyörä'
tämän high- k o u l i i l a l s r n tilillä on .Se-j pyörimään- Alastomat kutojat eivät
tä Samulm kynimenolti.lunv .itaruus j voi panna tehdasta käyntiin kut/jak-vuode.-
ta 1948 Jahtien ja l i a n v o i t t i ' ;;een paitoja. Joita he tarvitsevat elyät-myöskin
o:ymj)iamestaruuden viime] kä koditt,<jmat muurarit rakentaa
vuonna Lontoossa. Bob puolu.sti ä:;-' a.suiitoja. Joita heidän perheensä tar-
PALKAT NOUSEVAT. HINNAT
LASKEVAT
Tcok.scssaan "Jhmlnen ja )>uunnltel-tnataloufi
Neuvf/.stolilto;;.sa" Andrfw
Hothstein piirtää valaisevan luonnok­sen
Buuiniltelmatalouden valkeuksista
k e t t i i m m e s t a r o u f t i K i n liän?n k ' ; t i k H u - i v i t s e v a t . Ellei mukana ole voltfjn- -i'^ ni7ne;;tyk,si.sta. Hoi.li:;t.';ji teke"- y h -
pum,'i.-:^a pidet;,is: a U S A : n uv siaruu:.- mahdollisuuksia, saavat tehtaat, k u -
kilpailui;:.'». Eir-Jnmia».-.- i i k j l ) ) ' i ] i i -
päivän i l t a n a o l i v . 1947 nifj-sta.n I r -
tojat Ja m u u r a r i t olla j c u t l l a i n a . M u t ­i
a sellainen Järjestelmä on sekasor-ving
M r j n d c l i ' . i n '6'.t jMst-että tdellä. i toinen j a epäsiveellinen.
ya^ood osoittaa, että alhaiset neekerien vapausliike kasvaa saman-m
u t t a kun k i l p a i l u päättyi .-;euraavaoa
i l t a n - ^ oli rne.st-ruul-riian |)uoiu.:'av;ai
kuuf:(-n j ; j | T n j i k o l m e n tauin:in p i ­t
u i s e n "p')ika.seir" t;liilä i r a j k k i a an
7..5.02 p i s t o t t a f h ."iOT p i i J i t t ä e i i M n -
män kUin tolsek.si i j o i t l u T K e i l a M o n d - , ] i i t a v : a.
c h e i n i i l a . | .
Bobin tulos on p a r a s pi; temäär;!' KOL.MIASTEISTA ARVOSTELUA
mikä on .saavutettu y i i d y . s v a l l o i . i s a .-.cn i Jos etsimme täriiän suunnitcimata-
K a i k k e a tätä vastaan Neuvo-st^jliitOn
.'iveelllsempi Ja krJKtlllisempl t,uotan-to-.-
uunnlteima. Mutta k u i n k a tuotan­tosuunnitelma
toimii käytännuf.säV
tieuratkaamme sen syntyä Neuvo.sf.o-j
a l k e fn kuin 37-vuon: i r . C i l - i i n Morri.s
iSäoll«i*
että l»*
lan-llr»*
tyäiös.'
asätot^
räikeitä
•s eiltä^
jväenäö^
inerisä
uraa P M/S BATORY
Matkat S U O M E E N j a S U O M E S T A Kööpenhnminan kautta
ouunnitelkaa N Y T myöhäiskesän ja .syksyn viettoa Suome.ssa
Lähtö: 9. elokuuta, 9. syysltuuta *10 lokakuuta,
*Poikkeaa Halifaxissa lokakuun 12. p.
Ä'"°SKAIIDINAVI1«EN TUNNELMA
TARJOILU
-"'opeat j a mukavat l a i v a - , rautatie- j a lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri puolille Suomea.
Tarkempia tiedonantoja-saadaksenne kääntykää lähimmän
asiamieheh puoleen t a i
C D Y N I A A M E R I C A L I N E I N C
205 Drummond Blgd 1117 Sle-Catherine St., W., MontreaL
teenvedon tämän he'ken hyökkäyksis­tä
suuiinitelinataloutta vastaan seu­raavaan
tapaan: "Aloitekyvyn Ja yk-
•;ilöllLw?n yritieliäi;,.v.vden tukahdutta­minen,
virkavaltainen tyr.iiinia, elä­män
järjestyksen sotJiaanistunilnen,
yksilön orjuutus, valtion sieluton val­vonta,
ihminen ixikkäiia hampaana
ounnattoma-v a p <• r -.i o onatiojnassa
iiammaskonelst/j:>sa."
M u t t a erittäinkin Wln'.ton C h u r c h ­ill
antoi suora.staan ylevällä tavalla
typerän tuomion kommunismista ja
N'euvo;itolill<r;ta laixsu'-.ssaan tammi­kuussa
1940: " J o k a i n e n saattaa näh-
'Ja, kuinka kommunismi mädättää
kansakunn-an s l " l u n . kuinka w t e k^
•'•tl viheäJlälsekr,! Ja nalkäl>;ck;;i r a u -
i i an aikana j a iljctfäväk.si ^'KlaÄsa,"
Iljettäväk.si j/.da.v.a! Bt.alinradin
ouden alkua, huomaamme, että sen
saavutti Seta fr;.mulin .imaty;c-r-!)! teoreettinen puoli syntyi jo ennen l o -
: vuonna 393f>. Taman p ' ; i k : r e n «rvri-j kakuun vallankumousta, vieläpä en-i
laan kykeiif-vän r!k!;orr;aaii .Morrik-; ' i en M a r x i a . Mutta suunnitelmata-i
s e n ennätyk.-^en '7 000 pi:,totta i a j i i n l o u d e n käytännöllinen puoli saa a l -
i tullen kun han .-iirtyy en. i ;iyk'-yt)i4! kun:>ä Leninistä j a s i l a a l e t t i in sov-l-i
.St.^nrordiii y3)si';:;'.ojj. IV.nr.ii fd;.,- »«''i^ pikemmin kansallisen hätätilan
i tyrniltään to'Ji;.t;ia .«,e tcsia.sia. f-tia .!iän!Ls<fmif;eksI k u i n yhteiskunnallisen i varjot.
.h:in'.-n niestöruu kiipajiuissri -':;ivut-i uudi.vtuk.sen suorittamiseksi. \ Viheliäiseksi rauha.ssa! Ja k u i t c n -
' tarn^nsa tuJo.s oi: ?K) p!s*(' ta p a r r m - i Neuvo.stoliiton cUxmjääminen riip-1 '''•n meillä itketään pysyvästi, että
p i . k u i n S" p::''-nKiarä. jolja hai: v o i t l i 1 P'JJ y.g,tenäisenä kokonaisuutena käsi-j .'.'euvosU^liitto sanoo " E i , ei. ei. a l i t u l -
! 10-o'.?elun olyrnp:a!;j:sme.;taruud',n.
j Maistan voitti j i n o a s t a a n kolmo k i ! - j järkevältä organisoiroiscsta.-
:. pailua. kf-ihäänheiton: 077 jalkaa j a ' J»^ vallankumous aikoi jäädä hen­k
i i n . k^HluA se tehdä »en v a in suu­remman
tuottavaisuuden avulla. Neu­vostoliittoa
boikotU^itiin. Talouden
f i t y j e n , rajoitettujen luonnonvarojen ; .'/-sti kalklv>a kan;:ijinväJ).slvä neuvot-
•iUKsa.
10 pros. rnemman sokeria, 45 privs.
enemmän makoisia ja lelvok.slu, .'>6
pros. enemmän puuvlllatuottelta, 20
pros. enemmän Btlkklkankalla, 45 pros.
enemmän Jalkineita jne.
El jonoja, el variko.s.sa olevan troJll-s
i n i t ta el työttömyyttä, ei houraUun
sodasta!
Vaan iHkkaamnlontn apukeinojen
kasaantumista, lakkaam i l c n t i tuo­tannon
laajentumista, Inuikaamutonta
elintason nousua!
SUUNNITELMAN TOTEUTTAMI­SESSA
VEDOTAAN TYÖLÄISIIN
"Kommunismi mädättäil kansakun­nan
.-ilelun", huutaa mr. Wliustoi)
C h i j r c h l l l .
Kommunismi kieltää henkiset arvot,
se sortaa Ja alentaH yksllöltll, huutaa
klrkoimiles.
Katkklahmlvnn valtion luominen,
kalll.s.irvol.sen yksilön uhraaminen '—,
juuri tämä, he vakuuttavat, oli M a r x -
l i i . L e n i n i n j a S t a l i n i n tarkoituksena
Ja seurauksena on n y t ,se mikä on.
He ovat viinrils.sä. Se r l "ollut M a r x ­in
tnrkoltuk.s<'na olkä seurauksen.» ole
myöskään mitään, mitä he vHKIävät.
pradl.ssa J u k a M u virallinen tck.stlklr-rndls.
sa julkaistu v i r a l l i n en tek.stlklr-
Ja M a r x i n filosofiasta sanoo:
"Totuus asiassa on, c t t i l järjeslelly
yhteisö on olema.ssa vain palvellak­seen
siihen kuuluvien yksilöjen etuja, i
I Yksilö el ole olemassa palvellakseen \
yhteisön etuja. Missä viimeksimainit­tu
muoto on voimassa, siellä se pelkäs­tään
naamioi monien suorittamaa
riistoa harvojen hyväto;!."
Mikään cl ole kauempana uskolte-lusta,
että neuvostfjkansalainen on r o ­botti.
Lukekoot ne. Jotka ajattelevat
n i i n Rothstclnln teoksen "Ihminen ja
suiinnltelmatalous". Rothsteln kerilrt
ma.ssllvlscn toslasiakokoelman osit-taaksecn
.sen läheisen asan, mitä yk 1-
lö esittää suunnitelmatalouden muo-toamisesa
j a toiminnassa.
Saidan aikana IjontOon Timesin ja
nykyisen Daily VVorkerln Mf>f)kovji.s,sa
toimiva kyvykäs k I r Jc e n valhiaj;)
R a l p h Parker tähdensi kerran, että y i - j
häältä päin pakot/ittu talousnuunnltel- j
ma ollsl tuomittu epäonnlstumaim. \
V a i n taloussuunnitelma. Joka vetoaa \
kansan apuun kalkissa vathel:;.saan, •
.saattaa rnencstyä.
KANSA TUTKII SUUNNITELMA-I
LUONNOSTA |
j Juuri tieto tasiä sai minut muuta- j
j m l a vuosia sitten kirjoittamaan: |
"Neuvf».st<jlllion taloufisuun/iltdma on j
: hyödytön, ellei .sillä ole pohjanaan i
I kansan kannHtuk;;en lujaa peru.staa. |
' Suunnitelmatalous on riippuvainen \
\ wiluvolmastaan. «o. cuunnattoma.stl ;
: Iukumäärä.'-:tä palkallisia ajatii.s- Ja :
\ toimintakeskuksia. Jotka tuntevat, r l - ;
: tä heillä on .suoranainen o'iUU'; talouii-suunnlt/<_-
ltnan muotoamlsei;sa ja to-leuttaml'
»e,ssa." |
Ko.skaan el ole o l l u t suurempaa f i r - ,
vettä kuin nyt näiden sanojen totuu­den
korostamiseen. Yhä uudelleen,
/.ijoranaisrvsti ja epäsu(;ni-'iti f/>(l«.'taai)
Nfruvostx>liJf/;,v;a pidetystä puhei.'>ha
kä Neuvotolilton taloussuunnlteJmas-ta
Ja sen fiaaviit,uk-sl/.ta!inoetuissa :>•- j
lo;iteolssa, että Neuvo.stoliiton talou-delll;><;
t suunnitelmat ovat h a l l i t u k wn
ja tyoijiU-kr:-vHn kansan yhtelst/.-n pon- i
nl:>tuk;>ien tulosta."
K i m valtion .suunnitelmakomitean
jäsen, profeft,«orl J . Joffe, jonka .sano­j
a liothstxln lainaa pitkälti, puliuu
samaa, iolsiaa hän v a in J;ltii, mitä j
NeuvoitolllU.in johtajat ovat alusta a l ­kaen
It/s^^lntaific.stl korostaneet.
Yksityiskohtien kerääminen on vaiti
taloussuunnlt/ilman alkua. Buurmiiel-man
luonnokwn tutkii kansa, jota !;e
koskee; Kam;ah mielipiteet painavat
suunnitelman lopullLsi.» luojuK^ta
laadittaessa. Roth-str-in antaa t/ok-fX'
«saan lukematl/>mia e.slmerkkejä
nykyhetken käytäniiostä yksilöllisen
10'- t u u m a a i . k i ' : k o : i h f j ' o , ' - i '1.50 j a l ­kaa
ja U • - Vuiimrid I ja j;ituushypy.i
'22 j a ! k ' ia .ia 4 ' j r,-ji;m;>a,>,• Jlän sijoit­tui
to:s-.k.si 100 metrillä ja aidoissa
'11.3 ja l.-j S f k u r . t ; ; - . ' ja .-aavutri 19.5
' p a u n a n nihsstaän liLvol.ma-ta seiväs-i
hypy.s.sä 11 .-alsn js kuurien tuuman
tulck.sen.
aikal^^e-T.i. kun :i'"-<.'keripro!etaria8tti
: lisääntyy, sil-i 'iimÄ proletariafettj oh
vapausliikkeen .suuntaa-antavin voi­ma:
"Tämä uu-sl sosiaalinen vcimatekijä ;
. . . yhdistää neeksrk-n vapitjstals:.?-
run työväenluokan yhteiseen tai^.te- \
iuun impe.naii.stista 'n^irr-e.Vdltza VEÄ- :
taan . . . " — I i . V.
.Nälkäi«^.k.si rauhan aikar.a! .Ja k u i - j "'"''^'»^y^y" rohkaiscmls..-k.>.l ja .sen
i nankklmlvekfii tukemaan suunnitel­maa.
Hän luetU.lce laajalti vuonna )946
f n k i n me olemme nähneet, emme k a -
;,;tallstisesf:a EngJanni;>sa t'j! k a p i t a - |
iiMisessa USA: v ; a , vaan Kosiallstlf/c;;-j
laajentamiseksi tarvittavaa luottoa ; \>i NeuvosfxjliiV.ssa dramaattisten h i n - j : esiin;yne<-t haasteet lyöJilpailuihin:
"Äli toista!
yki;l!öllinen kilpailu, niyjrhoprikuHlH.
, i o l e n k o l m a t t a viime vu.xlen aikana., j •rationaJi^ihti '30,000 käytännöllistä
-Vämä h:nnanal'rnnuk.s-. ',vat ^.«k.' P'-rannusehdot.xsta^yksin';maan vuon-
. . , , . , , na 1946, monen kangaspuun Iil/ - ', :-:nkerlalKtÄneet ruplan oitovoiman la i , , . , .. , , '
. X ,, , . , . k c t j u h k u p n k a a t t, vasta.suunnittelu.
•..•-idessä palkankorotuxt<rn kanssa, ne ^ ' , , . .,
. . , , , . , ^ ; monen sadan proscnt n miehet , t-n-o.
at enemmän kuin kaks;nkertai»;f.a-i *
';t työläisten palkkojen reaaliärvm :; don jakaminen muille, htahanovllal-iiman
että -yleinen taloudellinen eks-
I p-dmio olls! hetkeksikään pysähtynyt, j
i .VälkäiÄeksi! J a k u i t e n k i n vuoden^
; nen liike ym.
MKTOODIT OVAT JOUTAVIA
Roth«telp päättää teok^fmsa seuraa-
:r^48 vähittäismyynnit Oloilta vat k a i k - , v in painokkain huomautuksin:
'1 edän i k i l i h kulutU5tar%ikkeiden kohdalta' l> Neuvc«v>niton taloussuunni t e l ­että
tyttöjen rMndgJhtkiljjMS^^it- ^'""^ myynnJnli^.äyksSä vuoteen 1947 niien on aina ollut otettava huomioon
UUDET SUOMALAISET
LAULU-ja SOinOLEYYT
SAAPUNEET
Kaikki hyvin valmistettttja levyjä
DI—50 Seurasaaren Polkkia
Muistoja Karpalellta — ValMi
Solttolevy: WlUle Larsfn Trio
(Harmonikka, kitara Ja viulu)
DY—50 Heppu Polkka
Sellainen on Katlu-Kalsa—Jankka
Rytmi Polkien Kvintetti
DY—51 Ukko Polkka
Kipparin kihlajaiset — Jenkka
Rytmi Polkien Kvintetti .
DY—53 Pustan Tanssijaiset — Foxtrot
Sinä tulit — Valsrt
linulnniit EuRcn Malmsten
DY~58 Surulliset silmät — Tango
Argontinän kuu ~ Tango
Laulanut EuRcn Malmsten
DY—60 Tonava kaunoinen — Valsal
Kultaa ia hopeaa — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
. DY—62 Dolores — Valssi
ValBsiunolma
Soitiolevy: Rytmi Pojat
DY—81 Haihtuvat hetket —Valssi
Ilta Krimillä — Foxtrot
~ Laulanut Matti Jurva
DY—102 SuUe Vain — Tango
Suven leikkeihin kaipaan — Valssi
I^aulatiut Eugen Malmsten
DY—104 En Syylä Sua — Valsal
Kun Sun Mä Näin — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—109 Muistojen Tango
Onnohen päin — käymme näin, näin
— Valssi
Laulanut Matti Jurva
DY—122 Wioniläi8 makeisia — Valssi
Wioniläi8 verta Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Iläinen leski — Vahulpotpourl
Aarre Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—124 Mustalaisrakkautta — Valssi
Muisto — Vatasi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja Ja
tansseja, I Ja II osa
Sfilttolevy: Rytmi Pojat
DY—132 Vanhat Toverit ~ Marssi
Gladiaattorien tulo —^Marssi
Solttolevy
DY—137 Ehtyneet kyyneleet — Valssi
Muisto polttaa sydänlain Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Solttolevy; RÄmblers orkesteri
EY—156 Kielon Jäähyväiset — ValsÄ
La Paloma—-Tango
Solttolevy: Rambicrs orkesteri
DY—166 Kippari-Kalle Ja Maallman-Mattl,
I Ja II osa
laulanut Matti Jurva ystävineen
DY—175 Oh. Sonorlta — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
T./aulanitt Eugen Malnuiten
DY—181 Suvituulet — Valssi
Mä unta näin — Tango
DY—184 Sä Muistatko metsätien — Valssi
Tuo suru Jonka sain — Tango
DY—195 Tiedätkö Sen? — Tango
On monta kertaa — Tango
DY—212 Kalle la Matti maissa,
I Ja II osa
DY—224 Työväen marssi
BarrikaadoiUa — Marssi
DY—242 Kirsikan kukat —Foxtrot
Elämäni kauneimmat päivät — Tango
DY—245 Toisen kylän tyttö — Polkka
Katupoikien Jenkka
DY—255 Alä Sinä tuppaa — Jenkka
Viisitoista nättiä likkaa — Polkka
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä — Foxtrot
DY—265 Jää luokseni — Tango
Sä^ariston tyttö — merlmlesvalssi
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — Slow»fox
DY—271 No—No Tango
Jää hyvästi armas — Foxtrot
DY—274 Juliaana — Valssi
Hurmuri — Foxtrot
DY—275 Nyt tanssiin Tllta — Valssi
Käy Purjein kuutamoon — Valssi
DY—277 Marmonikka S^renaadi — Tango
Syksyn varjoja — Valssi
DY—280 Säveliä tuhansien Järvien maasta,
I Ja II osa
DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maasta,
III Ja IV osa
DY—282 Viipurin Vihtori — Polkka
Savotan Sanni — Jenkka
!\äitä levyjä on vain rajoitetta määrä, joten hiirch-tiluiä
tilou.stanrie. että sa/itte levyvalikoimaanne
nämä Hyvät levyt.
HINTA $1.25 K PL
f LA H E T Y S K ULUINEEN)
liihett/ikaä tilauksenne «^osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY
LIMITED
Box 69 8udbttr7« Oati
pahtuvat Kunnuntai-iltapäivällä." rrattuna. .vO pr'/;-, enemmän leipiiä. «Jatkuu 5. K i v u l l a /
mmMm