1949-07-26-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Gttru 2 Tiistaina, heinäk., 26 p., — Tuesday, July 26 (UBOtm — Ibdepeadest iMtaat TUcpbOMs: BMlllMf OfBM « - « H . Edftorial Qffie» 4^430. MiBNOr Ubllahed Nor. 6tb 1917. Aotbortzed M aeoond^elMS null-br J b e Bost Office Departtnent. OtUwa. Pob- Uihed thrice ireeUy: T u e « d a 7 *> lUurcdaya and Eaturdays by Vapaos PubUahlxtg Company LuL. at 100-103 B m et. W^ Sudbuzy. Ozits Canada. A d T o t l a i i i K zatea apoD appUeadoo. .TrauBlatlon frae o f «hnge. TILAUBBXMlfAT: Canadam: 1 vk. ejOO e kk. S.25 t kk. a j» YhdyfvallolBaa: 1 rk. 7JOO e kk. 3 Ä ) Buomeoa: 1 Tk. 9 kk. 4 ^ Mitä muut «anovat Mitä OD tapalitumassa CCF:n riveissä? r-SITÄ: K A I X M U S T A K O ? Yhdysvallat ja sotapakti Yhdysvaltain senaatti on ratifiainut Pohjois-Atlantin .• paklin, rnutta c-i kuitenkaan ole voinut muuttaa toiseksi sitä tosiasiaa, että yhä suuremmat kansanjoukot Atlantin molem- : min puolin suhtautuvat joko vastustaen tai suurilla varauk- : silla tähän sotapaktiin. Itse senaatin ratifioimispäätöstä teh- • täessä otettiin tämä populäärinen vastarinta huomioon siten, • että esim. Toronton Globe and Mail lehti lausui toimituspals- » tallaan: "Amerikan senaatti on viimeinkin ratifioinut Atlantin : sopimuksen odotettua pitemmän väittelyn jälkeen." (Korostus : Vapauden.) r Miksi tämä ratifiointi tapahtui "viimeinkin" ja "odotettua '. pitemmän väittelyn" jälkeen, vaikka lopullinen päätös teh- ; tiin valtavan suurella äänten enemmistöllä (82—^13)? Sel- ; vastikään ei ollut ky.syrny:; .senaatista itsestään, sillä molem- * mat sotapuolueet olivat panneet .senaattorinsa "oikealle" l i n - * jalle. Ky.symys yksinkertaisesti oli siitä, että senaatin kes- ^ kustelun avulla yritettiin vaikuttaa ylei.seen mielipiteeseen, \ t.s. yritettiin saada Yhdysvaltain kansa luopumaan vastarin-nastaan ja hyväksymään tämä sotapakti "omakseen". Vain ; tämä selittää miksi ratifioimi-späätös viipyi odotettua kauem- • man. Se osoittaa, että yleisen mielipiteen vaikutus tätä .sota- * paktia vastustaessaan on jo siksi suuri, että Yhdysvaltain \ sotakapitalistit joutuivat sen virallisesti huomioimaan ja jat- I kamaan senaatin keskustelua siinä toivossa, että kansan vasta- ^ rintaa voitaisiin lieventää. ! Mistä sitten johtuu, että kansanjoukkojen vastarintaa ke- I.hittyi Atlantin molemmilta puolin Yhdysvaltain ratifioimis- J päätöstä vastaan? \ Mikäli on kysymys Euroopan maista (ja Canadasta), niis- I sä on kehittymässä ennakkopäätös Atlantin paktia vastaan \ Marshallin avun kokemusten perusteella. Mitä enemmän \ paljastuu, että Marshallin apu c i autakaan hädänälai.sia maita, « v a a n valtaa Britannian ja muiden län.simaiden kustannuk-sella markkina-alueita Yhdysvaltain suurkapitalisteille ja alistaa "avustettavat" maat poliittisesti Wall Streetin raliamiesten määräysvallasta riippuviksi, sitä useammin eri maiden kansa- J laiset kysyvät, että onkohan Atlantin paktikin laadittu yksin- » omaan Yhdysvaltain suurbisneksen etuja palvelemaan? i Eikä näiden tietoisesti tai vaistovaraisesti Atlantin paktia « vastustavien ihmisten todistusainehisto rajoitu yksinomaan J poliittisen analyysin tekoon, sillä he ovat jo saaneet hyvin käytännöllisiä kokemuksia siitä, että vietyään Marshallin avun ohjelman perusteella "avustettavien" maiden toimeen tulomahdollisuudet ja poliittisen itsenäisyyden, Wall Streetin rahamiehet voivat tämän Atlantin paktin perusteella provo- I soida sodan Reinin varrella olevien "Amerikan rajojen" puo- / lustamiseksi ja taistella viimeiseen liittolaiseensa asti tämän • ohjelman hyväksi. Esimerkkinä tästä on "liittolaisten" aseis- • taminen, josta on niin paljon puhuttu. Torontolainen tory- . lehti Globe and Mail viittaa toimituskirjoituksessaan siihen, 'että Yhdysvaltain kongressin hyväksyttäväksi tulee laki, • jonka perusteella annetaan "liittolaisille" sotilaallista apua. • Mutta Yhdysvallat on jyrkästi kieltäytynyt antamasta atomi-k pommin valmistamissalaisuutta Britannialle ja Canadalle, pu- ' humattakaan nyt kaukaisemmista liittolaisistaan! 'Tänä äto- \ mikäutena Yhdysvaltain sotainen porvari haluaa "liittolaisia" ; jotka puolustavat sen "rajoja" Reinillä ja kaikkialla maail- ; massa, mutta se ei luota niin paljoa näihin kaikkein lähimäi- ' simpiinkään "liittolaisiinsa", että se antaisi niille nykyaikai- ' sessa sodankäynnissä tarvittavien sotavälineiden valmista- • missalaisuuden. Ainoa mitä Amerikasta "liittolaisille' 'luvaltaan, on vanhanaikaisia sotavälineitä, joiden valmistamisesta tosin amerikkalaiset sotatehtailijat saisivat suuria voittoja. ' E i siis ole ihme vaikka ihmisten kuullaankin sanovan, että - Yhdysvaltain senaatin nyt ratifioima Atlantin pakti merkit-see "kaikki yhden puolesta ja yksi vain itse puolestaan". Tältä \ pohjalta nousee jokaisen maan kaikkien tosipätrioottien kes- • kuudesta — olkoot he liberaaleja, konservatiiveja, sosialisteja , tai kommunisteja — epäilystä ja aktiivista vastarintaa A t lantin paktia vastaan. \ Lisäksi on voimakas ja yhä kasvava sosialistinen ryhmä ^ joka vastustaa tietoisesti ja päättävästi tätä Atlantin paktia • myös sen yuoksi kun sitä voidaan käyttää mitä liittovaltaa - vastaan tahansa (myös Canadaa vastaan) jos se esim. valitsee sellaisen kansandemokraattisen hallituksen, minkä paktiher- : rat leimaavat "kommunistiseksi" hallitukseksi. Kieltämätön ; tosiasia onkin, että Atlantin pakti ei kohdistu yksinomaan Neuvostoliittoa ja kansandemokratioita vastaan. Se kohdis- • tuu sosialismia vastaan yleensä — siis mitä tahansa maata •vastaan, jonka kansa voi joko nyt pian tai vuosien kuluttua päättää rN-htyä kokeilemaan sosialistisia: mertettelymuotoja Ikansallisten ongelmiensa ratkaisemisessa. ! Kotimaassa. Yhdysvalloissa vaikuttavat nämä seikat .myös, mutta vielä suurempi vastarinnan aiheuttaja on tietoi- ;suus siitä, että sotavalmistelujen perusteella ei ole koskaan ; päästy rauhaan, vaan on aina jouduttu sotaan. Mikä hyvänsä maa on pannut tulevaisuutensa sotavarustelujen ja maricki- > na-alueiden valloittamisen varaan, se on ennemmin tai myö- :hemmin löytänyt itsensä sodasta. Tältä pohjalta Pohjois- ^ Amerikan mantereella ilmenee kansanjoukkojen keskuudessa •' syvällistä ja yhä kasvavaa huolestuneisuutta Atlantin paktia ' vastaan. ; Lisäksi käsitetään, että sotavalmistelut — puhumatta- ]kaan nyt sodasta — —ovat hyvin kallista hommaa, mikä imee • rikkaimmankin maan elinvoiman, sekä aiheuttaa raskaan verokuorman ja alhaisen palkkatason. ^ Ja ehdoton tosiasia on. että Yhdysvaltain senaatti ei v o i - «nut tätä lisääntyvää vastarintaa poistaa sen paremmin "enem- 'mistöpäätöksellään" kuin keinotekoisesti pitkitetyllä väitte- • ly lisänkään. ; 0>mme saaneet tietää, että Osser- I va:cre Rominos^sa, Vatiicaanln jour-i nali.stts«-j-.ä puhemieheasä, o l i vjtiiu; kuussa päätoimittaja krieivi Giusepps DaJla Torren i i r j o i t t a m a t o L i i U i i s k i r - , . .. . . . . . . „.. „ j.o Jtas, rni-.sa o.h .seuraavat , l,a u,s-e,,c,\- i: ! ^ja..a n, ,a n ollut, Itsaani.y jv,a, ^s. sa^ . ma,a.r.a s-', •'KJi7JitaJi:;in:n seitaan c-nemmän aL««i.jne;; tum i , , ... ,., ; zo.irununiÄmj. Talousjarejstelmana ,,. „ ... - ^ ' . . , .. onnelliseen asemaan, etta voivat si-kri.'.!- Tjp;)Je kuin on Jtapitali.^mi Kirj. Leslie M^orrh CAXADIAXTRJBUXE LEHDEN TOIMITTAJA ''On ollut huoma:taväa puutetta; sosialististen aatteiden feJtokkaiusa I ja keskitetyssä esityksessä... Sen ii-oh seuraavat l a u s e n J ^ ^ f ^ «'^"^ "f^rf"'' henki on pera.olemuic- i taipumusta olla yhta puolta hbe-at* L5tlne.n kuin | f « .t'"""" V ' ^ ^ ' ? . ! Kapital:5arii on r a k t n t e e l l a an atelsti- I r e n ; K u ta on ^••.n j u m a l a . " — Satur- ; day Night, Toronto, keiaic. 2S pnä. K L I . V K . ^ I H A N A A J A M I E L T A y L E . N T A V A A : K i e r t o k u l k u näyttää olevan yk.sl peru;//aikutin Iuonnoi.'ia. Plin«teioil- ' l a on rataiLsa j a vuodella f;<rsaniin.si. Yö .^euraa päivää. Puut j a eläimet ka.svavat, aikuistuvat rappeutuva:, ja kuolevat. Lamakaudet j a pulat ovat epämie-lul;-. ia. Kukaan ei h a l u a nähdä po:.s.';i-i hintojen la.s;<evan, liikkeiden vähen- ! tävän voitto-o.sinkoja ja menettävän [rahaa, tai p a h i n t a katke.sta, työtätekevien menettävän tyätän.sä. Mutta on aikoja jolloin lamakau.sla tarvitaan. Terve mie;s voi menettää kä-velykykyn. sä jos hän makaa kyliin kauan vuot«e.s.sa. Ty&itä vähennyk.%et ovat k l v u l l k l a, mutta ne" aiheuttavat sen. että vielä työssä olevat työskentelevät kovemm i n ; ja niillä on myö.s taipumasta tuoda kan-sakunnan työvoiman lukumäärän alas siihen, mihin lukeutuvat ne, j o t k a todella haluavat tehdä työtä. Se kitkee poLs väliaikaLset työ-läLsfct j a ne j o t ka ncrmaali.sestl kokeilevat työmailla. — Barron'.s W<:ekly, New York. ke.?äk. 20 p. vuuttaa CCF:n j^elkkahiä'"kiireellisten liberaalien" järjestönä. '"Jämä traqf>illinen ja nauretfava i tilantie ei kehiUynyt yön iuhtessa. ] .He' johtuu pitkästä 'kompromissien \ iarjasta, monista firkaluOnlöisista j välttelyistä, varovaisista yrityksis-tä rauhoittaa ja lej/yttää yhteiskun- \ tamme eri piirtäjä." , ' < Co'in Cameron, British] Columbiqn CCF Xews \ Ithdtisä, heinäk. 6 p. tapaan yrittää "'Kansan ääni' kuultiin hyvin seivästi kesäkuun 27 pnä. Oliko s» järkevä ääni ,se on kyseenalaista . . Kaikki tämä todistaa, että pik-kuihmiset, jotka äänestävät puolueet valtaan ja häviöön, ovat yktä hyvin puijattavissa kuin ennenkin." Ilon. C. M. Fines,CCF:„ Saskatcheiuanin hallititk-sen rahastonhoitaja, Corn-. monuiealthin lehdessä hd-näk. 6 p. LESLIE MORRIS j a sp.noutui i r t i C C P : n sotaohjelmas-t a " a939> C C P : n äänimäärä ei vähentynyt BC:.ssa vaan ILsääntyi. Hän ei l i i o in hyväksy "vaurausteorian" a i heuttaneen C G P : n äänimäärän vähenemistä, v a a n osoittaa, että ihmiset olivat vauraita myö.s 1941 j a 1945 j o l l o in C C P saavu* t i voittoja. M r . Cameron julistaa: "Meidän täytyy katsoa kauemmaksi taaksepäin S I L T I P U H U V A T FALJO.V K U U M A A I L M AA O l i poDtiikko joka sanoi, kun .sa-nomalehllmies pyysi häneltä haastattelua: "."Vlinulla ei ole m i t a i i n sanottavaa." • "Tiedän sen" vastasi lehtiraportteri. " N i i n , aloittakaamme nyt s i t t en haastattelu." — T h e I K i r a l n i a n Canadian. • • • . C O C A C O L A A M A R S H A L L I .V A V U S T U K S E N A ! M a r s h a l l i n suunnitelman alaisina nyt olevat maat kuluttivat v. 1947 Y h - dysvaliol.ssa 5» kertaa enemmän r a utateiden rahtivaunujen ostamLseen k u i n Coca Colaan j a m u i h i n samanl a i s in virvokejuomiin. Vuonna 1948 .sen jälkeen kun M a r s h a l l i n avun o h jelma astui -voimaan, nämä maat k u luttivat lähes kaksi k e r t a a n i i n paljon virvokejuomiin kuin rahtlvaunulhin. — Pacific Tribune. • • • • • • • A L C A P O N E N K I N O L I P U N A I S T E N V I H A A JA Tavatessanne seuraavan kerran p u - nakauhun lletsojan, te voitte viitata erääseen vanhaan tekijään: AI Capo-neen. kuolleeseen chicagolaiseen gangsterien pomoon. Caponen sanoi: "Bolshevismi kolkuttaa porteillamme, meillä ei ole v a r a a laskea sitä sisään. Meidän täytyy järjestää i t semme sitä vastaan j a pantava olka olkaa vastaan j a o l t a v a lujina. M e i dän täytyy pitää A m e r i k k a kokonaisena, turvallisena j a turmeltumattomana. Meidän täytyy pitää työläiset erillään punaisesta kirjallLsuudesta ja punaisista ruusuista. Meidän täytyy huolehtia, että heidän (työläisten) mielensä pysyvät terveinä . . ." — C a nadian Tribune. k u i n vaalikampanjaan, jos mielimme "Me ennne saaneet . . . rakenne-' -^^'^^ vastauksen tähän arvoitukseen. tuksi laajempaa, syvempää käsitys-\ *^^ totta, että meidän järjestömme tä ohjelmastamme, mikä yksinään olisi voinut torjua kie'te.isen Dre:v-vastaisen mielialan, mikä heitti liberaalit lisääntynein voimin takaisin valtaan." oli huono j a heikko, j a että hämmästyttäviä j a anteeksiantamattomia virheitä t e h t i in k a m p a n j a n mekaanisissa yksityiskohdissa. Mirtta tämän huonon järjestön t a k a n a o l i j o t a k i n muu- Commonvjealthin (Regi- 1 takin, j a p a l j on vakavampaa C C - na) toimituskirjoilus hei- F'.n m o r a a l i n heikkeneminen. näk. 6 p. "Kaikki mitä tarvitaan on dynaamista johtoa niiltä joille on anrtettu vastuunalaisuus hallituksesta. Minä voin vakuuttaa liittohaHiluksel-le, että mc. Saskatchevuanissa olemme valmiit tekemään täyden osuutemme yhteistoiminnassa heidän kanssaan toteidtettaessa sosiaalisesti hyödyllisiä ja taloudellisesti tarpeellisia toimenpiteitä, minä haluan varoittaa Ottawan haVitusta, että lisä-viivyttelyt voivat olla vaarallisia länsi-Canadan taloudelle tulevaisuudessa." Pääministeri T. C. Doug-l a s, Commonuiealthissa, heinäk. 6 p. • • • "Me toivotamme kuitenkin uu-deHe hallitukselle hyvää ja me rehellisesti toivomme, että se ryhtyy toteuttamaan niitä lukuisia lupauksia, ihitä annettiin tavallisten ihmisten elämän helpoittamiseksi.'\ Commonvuealthin toimi-tuskirjoitus kcsäk. 29 p. il^euvostoliitoii uimarit tekevät •niiätyksiä LeohJd Meshkov kauhoi 100 m 58.7 sekä perhosteli 100 m. 1.07,3 j a 200 m. 2.41.2. Belo^- sipiisi Neuvostoliiton «Moskova. — Moskovan j a L e n i n g r a - J ennätystä 200 m n " p u h t a a s s a " r i n t a - c6n välisessä uintiottelussa. jonka j «innissa ajalla 2.47. & i k o i s e n hyvä M«8*0»a voitti, saavutti V i t a l i Usha- i tulostaso muodostui nuorten lajei5sa. kov iiuden Neuvostoliiton ennätyksen ' Joi&sa saavutettiin kolme uutta Neu400 van vapaauinnissa ajalla 4.43.8. vostoliiton Hänen välialkansa 200 mllä o l i 2.09,8. \ b i n i k i . ennätystä, moskovalainen V i c t o r D r o - u i m a r l n u o r u - VAHITTÄISMAKSUILLA " M a r s a l k k a Tito piti tällä viikolla erään tärkeimmistä ohjelmapuhels-taan Polan satamakaupungissa. Hän sanoi, että Jugoslavian ja K r e i k an raja 'suljetaan asieettain'. "Jugoslavia on pitkän alkaa ollut perääntyvien K r e i k a n kommunistisissien turvapaikka, jqsta he ovat uudelleen hyökänneet virkistyneinä j a u u delleen asestettuina. Sen jälkeen k u i n K o m i n f o rm ryhtyi vuosi takaper i n kylmään sotaan T i t o a vastaan, on tämä apu vähentynyt, mutta ei ole kuitenkaan kertakaikkiaan loppunut. " T i t o paljasti puheessaan myöskin, että Jugoslavia on h a v i t e l l u t M a a i l man P a n k i l t a j a muista lännen lähteistä yhteensä noin 250 miljoonan d o l l a r in lainoja. Yhdysvallat j a B r i - Uinnla ovat vaatineet, että K r e i k an rajan sulkeminen on ennalikoedelly-tys lainojen saantiin. T i t o selitti Po-lassa, että 'me emme myy omaatun- "Maksacssanne omalla rahallanne ,te voitte tehdä oman valintanne!'' Tämä tutkimusmatka CCF:n puhcmiesten sieluun antavat käsityksen siitä harmViisesta ja happamasta jilosöjeeraamisesta mikä on nyt käynnissä CCF:n virallisissa piireissä. "Selitykset' 'ulottuvat pääministeri Douglasin ennustelusta alkaen siitä, minkälainen vaikutus on .Marshallin avun loppumisella preeria-maakuntien ekonomiaan ("Tähän «sti meidän vientikauppaamme on yi'äpidetty Marshallin avun dollarien dollareilla. Xäitä dollareita on yhä vähemmän ja vähemmän saatavissa ... .Se tarkoittaa, että on entistä vaikeampi myydä vehnää .. aina spekulointiin siitä, mitenkä vaikuttaisi Labor Progressive puolueen laittomaksi julistamisen CCF:n tulevaisuuteen: ''Kommunistisen puolueen taikomaksi julistamisessa on suuria ja vaara'lisia vaikeuksia, mutta sellainen toimenpide panisi ainakin kaikki epäilyksen alaiset ihmiset (aikaisemmin heidät! sanotaan olevan liberaaleja" jotka eivät tuskin tiedä mitä sanoa") jossakin määrin demokraattisen takeen alle sikäli että he ovat syyttömiä siihen asti kunnes laillisesti todistetaan heidän syyllisyytensä." Canadian Forumin toimi-tuskirjoitus heinäkuussa. Ärhentely Colin Cameronin arvostelun johdosta heijastaa C C F : n huippujohdon lujempaa j a entistä innokkaampaa toimintaa puolueen vasemmistolaisia vastaan. Se ilmaisee myös johdon pelon rivijäsenten kapinoLnil-toamme j a sielujamme*. Kaikesta sen suhteen, mitä yritetään vaimen-huollmatta näyttää siltä kuin joku myisi j o t a k i n — vähittäismaksuilla. — Time, New Y o r k , heinäk. 18 pnä; • • • P R I E S T L E Y N " S O S I A L I S T I N E N" E N G L A N T I "Me olenmie vallankumouksellisia, jotka eivät ole lakaisseet pois mitään... Me olemme sabatin pyhittävä kansa, joka ei käy k i r k o s s a . . . Me saamme vapaat silmälasit ja tekohampaat mutta kuolemme maantien ojaan — sairaalavuoteiden puutteen takia. Meillä o n mahdollisesti parhaat lapset mutta tylsimmät aikuiset Euroopassa. Me olemme sosialistinen m o narkia, mikä on todellisuudessa liber a l i s m i n viimeinen muistopatsas". — J . B. PriesUey, New Statesman and N a tion. Lontoo. kainen kauhoi nimittäin 100 m. 1.01. 200 m. 2.16.6 j a 400 m 4.55,0, mltiä k a i k k i ova: uusia ennätyksiä. taa. Samalla k u n mr. Douglas kertoo k i e l i vyön alla Saskatchewanin farmareille, että C C F : n kannattama M a r s h a l l i n apu ei- a u t a heitä. C C P ;n Manitoban konventioni. tä>atäes$ään ylhäältä tulleita määräyksiä, eroitti kaksi l a i n l a a t i j a k u n n a n jäsentä jotka rohkenivat, arvostella Yhdysvaltain erustien Marshallin a v i m - A t l a n t in p a k t i n strategiaa! " E P A V A R S L I i A " SOSIALIS.MIA K a i k k e i n tärkein tähän asti ilmestyneistä kirjoituksista on C o l i n C a meron. C C F : n yhden johtohenkilön a r t i k k e l i B C : s s a . Mr. Cameron käyttää sivun B C n C C F News-lehd^tä analysoidessaan vaalituloksia. Hän hylkää C C F : n johdon kielevän seU-tyksen C C F : n tappiosta B C : n maakuntavaaleissa j a s i t t en Uittovaaleissa. Hän julistaa, ettei A t l a n t i n paktin a r vostelu aiheuttanut tappiota, kuten mr. ColdweU sanoo j a osoittaa, että k u n J . S. Woodsworth " t u o m i t i i sodan Tämä on lähimpänä konkreettista itsearvostelua, mitä mikään C C F :n johtohenkilö o n vielä vaalien johdosta esittänyt. Yleisenä vaikuttajana C C F : n virheellisiin ohjelmiin sitä tervehtivät k a i k k i , j o i t a i n n o i t t a a so-s i a l i s n i in asla. Meidän täytyy k u i tenkin korostaa, että vaikka tämä avaa koko kysymyksen C C F : n ohjelman poliittisesta j a moraalisesta sisällöstä, mr. C a m e r o n i n nykyinen k a n ta ei j o h d a n i i d e n paheiden poistamiseen, joiden johdosta hän esittää v a litteluja, sillä hän ei t a r t u näihin p a heisiin k i i n n i — v a i n paheiden seuraamuksiin hän t a r t t u u . Esittäessään vastaehdon puolueelleen mr. Cameron ei taistele sellaisen ohjelman puolesta mikä vastustaisi nykyistä k a p i t a l i s t i s ta ohjelmaa. I r r o i t t a a k o hän itsensä A t l a n t in p a k t i n kannattamisesta? Omaksuuko hän F r e d Tippingin kannan Manitoban C C F : s s a? , Ryhtyykö hän puolustamaan erotettua Doneleykoa j a R i c h a r d s i a M a n i - tobassa, jotka taistelevat kapitalismi-mielistä ohjelmaa vastaan? Tuomitseeko hän sen. k u n mr. C o l d - weU on hyljännyt Reginan manifest i n mikäli on kysymys kapitalismin puolustamisesta C C F : n toimesta ja tämän manifestin suppeista k a n s a l l i s - tamistavotteistakin luopumisen? Tuomitseeko mr. Cameron i u l k i s e s ti C C F : n harjoittaman unionistisen l i i k k e e n hajoittamisen tai s en häpeäll i s en teon k u i n C C F y r i t t i saattaa F e r - n i e n alueen vanhan työväen veteraan i n tappioon nimittämällä häntä vast a a n C C F : n ehdokkaan? Sanoutuuko hän i r t i C C F : n neuvos-toliittovastaisesta ohjelmasta? Lyhyesti sanoen esittääkö mr. C a meron "arvostelussaan" j a "itsenäisessä kannassaan" C C F jäsenten h a r k i t t a v a k s i toista ohjelmaa, mikä olisi olemukseltaan sosialistinen ja veisi työläiset sosialistisen kokeilun tielle? V a l t i t e t t a v a s t i kyllä. mr. Cameron ei tee mitään myönteistä yllämainituissa tapauksissa. Hän paienee "abstraktiseen sosial i s m i i n " j a sanoo: "Mikä muutama vuosi sitten o l i p a lava r i s t i r e t k i , mikä timkeutui suoraan meidän aikakautemme taloudellisten j a sosiaalisten vikojen sydämeen, s i i tä on tuUut pelkkä p o l i i t t i n e n puolue mikä osallistuu t a i t a v a a n jalkatyöhön voittaaksemme viekkaudella vasttista-jamme. " S e n s i j a a n , että käytettäisiin k a i k k i voimat tehokkaaseen totuuden l e vittämiseen, huolimatta siitä kuinka epämieluinen se on, meidän puhe-miehemme ovat langenneet tuhoisaan j a moraalittCRnaan T mieMstellÄ. i "Tuomitsevampi k u i n mikään kanta j A t l a n t i n pakein suhteen, suurempi i t - \ semurhayrltys k u i n mikään " P u n a l i - I p i m " l a u l a m i n e n ihn^nr^Hr^f^ kuinJca epämääräinen kannastaan mr. Cameron on tässä> o n o l l u t se helppo ja vähä k e r r a l l a tehty l u o p u m i n a sosial i s t i s i s t a aatteista ja periaatteista mikä päättyi l o p u l t a s i i h e n , että CCP:ää halveksitaan liberaalien apulaisena." M I T K X C V A t S O S I A L I S T I S IA A A T T E I T A ? Tämä o n piu-evaa j a h y v i n aasalttua arvostelua. Mutta se o n vajavainen sikäli m i t e n C C P : n k a n n a t t a j i l l e a n netaan tehokasta taistelussa. Se kohtalokas virhe, että vältetään niitä seikkoja, jotka todeUa jotakin merkitsevät, kätketään abstraktisiin f r a a s e i h i n kuten näkj^r siltä k i m m r . Cameron sivuuttaa P o h j o i s - A t l a n t in p a k t i n vähämerkityksellisenä seikkana k u n sitä verrataan " s o s i a l i s t i s i in a a t t e i s i i n " . Mitkä ovat sosialistisia a a t t e i t a mr. Cameron? I m p e r i a l i s m i n yhteisrintaman vastustaminen Imperialismin yrittäessä vastustaa sosialistista j a siirtomaa-kansojen vallaiUaimousta — eikö tämä ole sosialistisen aatteen koko perusta? K u k a a n el voi sanoa Itseään sosialist i k s i joka kieltäytsry käytännöllisestä taistelusta imperialismia vastaan — j u u r i nykyvaiheessa C C P : n Johdon kannattamaa Wall Streetin maail-manherruussuimnitelmia vastaan. E i ole paljoakaan epäilystä siitä, e t tä B r i t a n n i a n pääministeri Attlee j a A u s t r a l i a n pääministeri Chifley, jos he olisivat Canadassa, olisivat C C T :n jäseniä Ja he " o i k e u t t a i s i v a t " s o t i l a i den l a k o n r i k k u r e i n a käyttämisen " s o s i a l i s m i n a a t t e i s i i n " vetoamalla. " S o s i a l i s m i n " nimissä on tehty monta rikosta, eikä p i e n i n rikoJs s u i n k a a n ole se, että vältetään käytännöUlstä taistelua piiloutumalla huullpalvelun taakse. _ R I I P P U U ssnraTEEr? kanssa, että mr. St. Laurent voi o i keutetusti tehdä syytöksen, mikä niin — ii - V A S T A A N T A I S T E L L A A N E l , mr. Cameron. Teidän a r t i k k e linne, n i i n h y v i n k u i n se herättääkin keskustelua kriitillisessä hengessä C C - F : n ohjelmasta, ei täytä tehtäväänsä. Se ön k u i n v a r a v e n t t i i l i eikä t o i m i n n a n kutsu. Te sanotte: " V u o d e n 1949 t a k a i s k u t voivat vielä osoittautua peitetyiksi siunauksiksi jos ne saattavat tappioon ne v a i k u t teet C C P :ssa mitkä j o i t a k i n vuosia ovat varovaisesti puskeneet meitä alas kimnioitettavaisuuden Ja varovaisuuden kukitettua tietä p i t k i n. " T u h o i s i n seiu-aus näistä vaaleista o l i s i se j o s n e hälyynnyttäisivät C C - P : n entistä varovaisemmaksi Ja C C F r y h t y i s i entistä enemmän liehittele-mään niitä osia yhteiskunnastamme, Jotka eivät koskaan hyväksy sosialist i s ia aatteita, huolimatta lainkaan siitä k u i n k a paljon pilleriä sokeroidaan. - "Sillä s u u n n a l l a on täydellinen u n hoitus." Vakavasti puhuen mr. Cameron, nämä ovat tyhjiä sanoja. E s i m e r k i k s i , n e laadut mitä a r t i k k e lissanne arvostelette, (varovaisuus, käytännöllisyys, taitava jalkatyö p a r - lamenttityössä jne) eivät sellaisenaan ole tuomittavia. Mikä työväenluokan puolue, voi o l la käyttämättä t a k t i i k ka j a Jatkuvasti muuttamatta niitä sen päästrategian hyväksi? Kysymys o n k i n siitä, ketä vastaan taistellaan. C C P : n Johto el taistele ketään vaataan; se käyttää m i l i t a n t t i - suutensa taistelun tukahduttamisen hyväksi? Kysymys onkin siitä, ketä vastaan taistellaan. C C F : n johto el taistele ketään vastaan; se käyttää m i l i t a n t t i - suutensa taistelun tukahduttamisen hyväksi katkaistakseen pään k a p i t a l i s m i a vastaan kohdistuvalta tosimi-l i t a n t t i s u u d e l t a . Se käyttää voimansa sen a s i a l l i s en l i i t o n hyväksi missä se on k a p i t a l i s t i l u o k a n kanssa C a n a d a n ulkopolitiikassa Ja kriisiä kehittävän sisäpolitiikan peruskohdissa. "KIIREELLISIÄ LIBERAALEJA" E i se o l l u t C C P : n työtavan johdost a , vaan miltei täydellisen samanlaisuutensa t a k i a k a p i t a l i s t i en ohjelman kovasti k a t k e r o i t t a a teitä, että " c c f : - läiset ovat kiireellisiä liberaaleja". Tämä on t o t t a . CCP:Iäisyys o n y h distymässä kapitalistisen llberalie-m i n kanssa. Se o n ' t o t t a , siUä peruskysymyksissä, joiden tänään hetken ratiuiisusta r i i p p u u tulevaisuus, C C P : n Johto on l i n j o i t t a u t i u u t m o n o p o lipääonmn puolelle. Teidän nstrrcnne peitellä tätä petosta liimaamalla enemmän "sosialistisia" laatiunerkkejä sUhen, tai p u h u m a l l a kovaäänlsem-m l n " s o s i a l i s m i s t a " s a m a l l a k u n autet a a n Canadan merimleslakon murtamista, on s e l l a i s t a "vasemmisiososla-l i s m i a " mikä o n k a l k k e i n v a a r a l l i s i n t a opportunismia. Mikä on teidän kantanne ohjelmaan nähden, mr. Cameron? Mikä on k a n t a n n e A t l a n t i n p a k t i n. Y h d y s v a l t a i n valtlodepartmentin ato-mihullujen, neuvostoliittovastaisuu-den, Canadan merimleslakon, Canad a n unionistisen l i i k k e e n hajoittamisen suhteen. Jotkut tämän kirjoituksen alussa Julkaistut lainaukset aiheuttavat suuttumusta minkä hyvänsä rehellisen sos i a l i s t i n mielessä. Voivatko sosialistit onnitella St. L a u r e n t i n h a l l i t u s t a j a toivottaa sille onnea? Voivatko sosialistit hyväksyä L P P :n laittomaksi Julistamisen Jotta "liber a a l i t " voitaisiin vapauttaa "komm u n i s m i n leimasta"? Voiko C C F : n pääministeri myöhäs-tyneesti myöntää ettei M a r s h a l l in suimnitelmasta ole apua, samalla k u n Doneleyko j a R i c h a r d s erotetaan M a n i t o b a n C C P : s t a . ei v a i n samanlaisissa ajatuksista, vaan myös rehellisesti esittämällä, että C C P m u u t t a i s i M a r s h a l l i l l e Ja F o r e s t a l i l l e myötämielistä p o l i t i i k k a a n s a? Voiko "sosialistinen" pääministeri haudata erimielisyytensä vaalien Jälkeen Ja t a r j o t a yhteistoimintaa libe-r a a l i h a l l i t u k s e l l e Canadan i m p e r i a l i s m i n hallitukselle, Wall Streetin nuorenunalle kiunppanille? P E R U S T A Y H T E I S R I N T A M A L LE Mitä te sanotte näistä asioista, m r . Cameron? Jos te olette ääneti, s i l l o i n se todistaa jälleen, että " s o s i a l i s m i s t a " puhuminen voi o l l a "vasem-m i s t o s o s i a l i s t i n " viimeinen pakopaikka, mutta hän on siitäkin h u o l i m a t ta opportunisti. K u k a a n ei, esitä yhteisrintamaa kommunistisen filosofian perusteella tai ehdottamalla m a r x i s m i n - l e n i n i s m i n hyväksymistä. Tässä maassa tulee a i k a J o l l o in t i e teellinen sosialismi, m a n d s m i - l e n l n i s - mi, tulee käytäntöön työväenliikkeessä. Opetustyötä, Ja propagandaa on lisättävä tieteellisen sosialismin teor i a i n hyväksi (eikä keskiluokan h o u r a i l u a C C F : n johdon kautta). Ja on täysin selvää, että tässä teidän ja L P P : n tiet' eroavat, sillä CCP:llä ei ole koskaan ollut tieteellistä sosialist i s ta ohjelmaa. ;, Tälle taistelulle on a i k a j a p a i k k a ; C a n a d a n työväenliike on sellaisen taistelun edessä. Mutta työväenliike rupeaa ymmärtämään sosialismia, ei sylkyastlafilosofeeraamisesta, v a an taistelujen opettamana; kokemusten perusteella taisteluista, j o i t a etumainen teoria valaisee; taisteluissa koetellusta teoriasta. Tämä hetken pääkysymys o n se, e t tä C C P : n Jäsenet ryhtyvät taisteluun työväenluokan ohjelman puolesta " v a - semmlstoliberalismia" vastaan, m i tä Coldwell Ja kump. edustavat; visseissä kysymyksissä missä C C F : n j o h tajat pettävät vasemmistolaisia työläisiä j a f a r m a r e i t a — A t l a n t i n pakti Ja sosialismlvastaisen sodan vaara; M a r s h a l l i n suminltelmassa Ja C a n a dan talouskriisissä nllkä Johtuu välittömästi siitä " a v u s t a " ; unioiden o i keuksista j a palkankorotustaisteluis-s a ; unionistisen l i i k k e e n yhtenäisyydessä oikeistosiiven hajoitusyrityksiä vastaan; yhteisrintamassa St. L a u r e n t i n h a l l i t u s t a Ja sen p a p i l l i s - f a s i s - t i s ia kannattajia vastaan; taistelussa asiuitojen, työmahdollisuuksien $2 vehnän, sekä nuorison Ja n a i s t en o i keuksien puolesta. Tämä o n selvä ohjelma todella v a semmistolaiselle C C F : n Jäsenelle, j o k a ei hyväksy tämän kirjoituksen O L I K O H A N Ottr ••To:stakaa se mitä var, ••En voi sillä ne noja ettei niitä vi o.irat oi SäQoa j kunnioitettavan, ^ j ^ ^ ' " K u i s k a t i a a n s s K t e n t^ vaan." ^ S.\>L\X.\RV01NT Ralvoh^jllu: .Hullujiipjj., pidämme teistä paremaai' lisestä lääkäristä.' Uusi lääkäri: •Mis:ä se Raivohullu: "Te olette » yksi meistä." TERVETULLDT AI Tuomari on antanut Tals miehestään ja sanoi: " O l e n päättänyt antaa va eläkettä $50 kuukaudessa;" Aviomies iloisen näiöis-aj on v a l l a n erin:maiäta. s i l l o in tällöin antaa p a r i . " Min O P T I . M I S M I N JA PESSÖ ERO O p t i m i s t i : " P u l b cn puoli nä." Pessimisti: •pullo on puoi, jä." O I K E A PAIKKJI P a n k k i i r i kuoli ja meni tai Hän tapasi portilla Pyhän 1 P i e t a r i tiedusteli miksi pank tullut taivaaseen. Pankkiiri että hän oli kerran antanut js sa olevalle naiselle 5 senttii Pyhä Pietari edelleen tieduae hän tehnyt, mitään muuta s luettavaa työtä, niin hän maj taneensa kerran köyhäUe n sentin. K u n hän ei enää muistanut] muuta hyvää työtä niin Pyhä sanoi engeli Gabrielille:"Annil t a k a i s in 6 senttiä j a kääke Maa nä helvettiin," Koulupoika Kievissä hyppäsi korkeutta 182 senttiä Moskova. — Äskettäin Kle-is detyissä yleisurheilukilpailuissa vutti 16-vuotias koulupoika Vji lav Zhordotski uuden Neuvostii eniiätyksen hyppäämällä taii 182 s i ^ . Nuorukainen oplaifileet naisen koulutyönsä ohella myösi v ^ urheilukoulussa, jonka opes na toimiva G. Leventshtein usla neliä olevan hyvät mahdoffia ylittää tänä kesänä 190 senttii Uusi maailmanennä(fs 1% mailin kilpa-ratsastuksessa New York. — Mrs. Elizabeth 0 h a m l n nelivuotias orihevonen 1 A d m i r a l rikkoi viime viikon Santa Anitan kilpa-ajoradalla! m a i l i n 29 vuotta vanhan ennä:}*! jiiostessaan matkan 2 mlnuutisi 39.8 sekunnissa. Hevosella rata 122 paunan jockey, Johnny Ixnjä Joka o l i viime vuoden paras ratsaä E n t i s e n ennätyksen saavutti Maa W a r - n i m i n e n hevonen, jcmia sastaja oli 126 paunan jockey, fl nen ennätys oli sekunnin huona k u i n ' uusi. Voittanut hevona suorassa polvessa entisen er/itjS vosen Jälkeläinen. alussa olevia Douglasin ja iPineDi tuttavia lausuntoja. Nämä ovat asioita joista ^ keskusteUa jokaisessa CCF.njji P : n klubissa, unioiden paikallisö sa, kaikissa liikkeissä, tehtaia kaivoksissa sekä sadoissa koi"* sa. L i i t t o h a l l i t u k s en vaalien tul* kuten L P P : n lausunnossa saofl ovat varoituksena työväenllitei nUssä työväenliike kärsi tappiÄ siksi kun e i puhuttu "sosialisn* vaan siksi kun C C F : n oikeistojd r i i s u i työläisjoukot aseista ja siis* oikeistososialidemokratian on vielä heikkoa. Talouskriisi oii jo puhkea* T a i s t e lu k r i i s in seuraamuksia muodostaa perustan todellise2« väenliikkeen yhtenäisyydeUe - maUe, mistä ei ollut halaisnu C o l i n Cameronin artikkelissa! PÄIVÄN PAKINA Kiinan ja Kreikan vapaustaistelut " D e m o k r a t i a " , josta demokraatlvas-taiset porvarit n i i n usein ylpeilevät, on kuulema hävitetty ns. kansandemo-kraattisLssa v a l l o i l l i . Me tiedämme m i l l a i s t a " d e m o k r a t i a a " dcmokraatia-vastaiset voimat tarkoittavat. Heidän demokratiansa tarkoittaa suu k i i n ni demokratiaa. Nämä samat "demokraatit" ovat yrittäneet toteuttaa omanlaatuista "demokratiaansa" Kreikassa j a K i i nassa. Mutta kiinalaiset Ja k r e i k kalaiset eivät mitenkään tahdo amer i k k a l a i s t a " d o l l a r i d e m o k r a t i a a " . Ne ovat kovakalloisia Ihmisiä. E s i m e r k i k s i K r e i k a s s a s o v i t t i in h a l l i t u k s en j a E A M : n välillä, että annet a a n yleinen armahdus, rangaistaan saksalaisten kanssa yhdessä' toimineita, taataan kokoontumis- ja sanavapaus, muodostetaan kansallinen a r meija. Järjestetään demokraattinen hallitusmuoto, suoritetaan vapaat v a l - tioUiset vaalit Jne. Tämä oli ns. " V a r k i z a n sopimus". Yhtään kohtaa tästä sopimuksesta ei ele täytetty. Kansa taistelee tämän sopimuksen puolesta. Tämän scpi-muksen jälkeen a l e t t i in raivorsa työväen vaino. Sitä o n j a t k u v a s t i harjoitettu amerikkalaisten suojelemana. A m e r i k a n imperialistit ovat k u l u t t a neet satoja miljoonia dollareita K r e i k a n vapaustaistelun tukahduttamiseksi mutta taistelu Jatkuu. Tämä tjsoii-taa ettei dollari ole loppujen lopuksi k a i k k i v a l t i a s . Me olemme kuulleet monta kertaa kuinka aletaan viimeinen hyökkäys kapinallisia vastaan. K u i t e n k i n uutiset kertovat, että t a i s telut alituisesti Jatkuvat. K r e i k k a laiset, kuuluisten ateenalaisten Jälkeläiset, eivät h a l u a a m e r i k k a l a i s t a d o l laridemokratiaa. Heidän miielestään k a n s a l l a täytyy olla oikeus itse päättää omista asioistaan. Niillä i h m i s i l lä. Joille k u l t t u u r i o n k a l l i s asia, on sydämet tämän a n t i i k k i s e n kulttuu-r i k a n s a n puolella. Vapautta e i l o p p u j en lopuksi voida d o l l a r i l l a tukahduttaa. Sen osoittaa K r e i k k a. K i i n a on myös hyvä esimerkki siitä, että d o l l a r i ei ole lopuksi k a i k k i v a l t i a s. A m e r i k k a l a i n e n imperialismi heitti sinne y h 6 biljoonaa d o l l a r i a estääkseen K a n s a n Vapausanneijan voiton. K i i n ei eSes K u o m i n t a n g i n armeija yhdessä japanilaisten kanssa voinut kukistaa Kansan Vapausarmeijaa^ n i i n k u i n k a sen v o i tehdä K u o m i n t a n g i n armeija yksistään. K i i n a , vanha sivistysmaa, herää unestaan Ja riistäytyy i r t i ulkomaalaisten riistosta. Viimeiset tiedot kertovat B e n s a n Vapausarmeijan uudest a hyökkäyksestä Ja voitoista. V a p a u den täytyy lunastaa k a l l i i U a h i n n a l l a. M u t t a kansa Itmastaa vapautensa maksoi mitä maksoL N i i n tekee myös Kiinan kansa. Työväenliikkeen riveissä olle^ ^ kilot usein valittavat, että työnsä o n mennyt hukkaan. T)- l i i k k e e n hyväksi tekevä tjöm. saa usein korjata helppoa säu* telut ovat tavattoman vaikeita?, vaativat uhrinsa. MutU eiko. k i e n jpessimistlslnkin työväe sä taistellut ihminen tunne r j » peyden l u n n e t U kun seuraa K j a K i i n a n tapahtumia. K r e i k a n Ja K i i n a n kansat oo: tuneet historiansa vaikeimpasa teen. Uuden synnyttämins suuria kärsimyksiä. Vapaudet tyy maksaa kaUiit lunnaat j a K i i n a n kansat maksavat s^i^ vaikea löytää historiasta vaa vapaustaistelua kuin nän* sat käyvät. K r e i k a n Ja K i i n a n ^ a i ^ ^ tämän päivän tapauksia vaikea nykyään nähdä o f l »^ lossaan- Vannaa kuitenkin » . niillä on kauaskantoineo kansojen vapaustaistelun f Ne eivät v a in ratkaise näid»' kansan kohtaloa, vaan nlil» » merkitys kansainvälisessä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 26, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-07-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490726 |
Description
Title | 1949-07-26-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Gttru 2 Tiistaina, heinäk., 26 p., — Tuesday, July 26
(UBOtm — Ibdepeadest iMtaat
TUcpbOMs: BMlllMf OfBM « - « H .
Edftorial Qffie» 4^430. MiBNOr
Ubllahed Nor. 6tb 1917. Aotbortzed
M aeoond^elMS null-br J b e Bost
Office Departtnent. OtUwa. Pob-
Uihed thrice ireeUy: T u e « d a 7 *>
lUurcdaya and Eaturdays by Vapaos
PubUahlxtg Company LuL. at 100-103
B m et. W^ Sudbuzy. Ozits Canada.
A d T o t l a i i i K zatea apoD appUeadoo.
.TrauBlatlon frae o f «hnge.
TILAUBBXMlfAT:
Canadam: 1 vk. ejOO e kk. S.25
t kk. a j»
YhdyfvallolBaa: 1 rk. 7JOO e kk. 3 Ä )
Buomeoa: 1 Tk. 9 kk. 4 ^
Mitä muut «anovat Mitä OD tapalitumassa CCF:n riveissä? r-SITÄ:
K A I X M U S T A K O ?
Yhdysvallat ja sotapakti
Yhdysvaltain senaatti on ratifiainut Pohjois-Atlantin
.• paklin, rnutta c-i kuitenkaan ole voinut muuttaa toiseksi sitä
tosiasiaa, että yhä suuremmat kansanjoukot Atlantin molem-
: min puolin suhtautuvat joko vastustaen tai suurilla varauk-
: silla tähän sotapaktiin. Itse senaatin ratifioimispäätöstä teh-
• täessä otettiin tämä populäärinen vastarinta huomioon siten,
• että esim. Toronton Globe and Mail lehti lausui toimituspals-
» tallaan: "Amerikan senaatti on viimeinkin ratifioinut Atlantin
: sopimuksen odotettua pitemmän väittelyn jälkeen." (Korostus
: Vapauden.)
r Miksi tämä ratifiointi tapahtui "viimeinkin" ja "odotettua
'. pitemmän väittelyn" jälkeen, vaikka lopullinen päätös teh-
; tiin valtavan suurella äänten enemmistöllä (82—^13)? Sel-
; vastikään ei ollut ky.syrny:; .senaatista itsestään, sillä molem-
* mat sotapuolueet olivat panneet .senaattorinsa "oikealle" l i n -
* jalle. Ky.symys yksinkertaisesti oli siitä, että senaatin kes-
^ kustelun avulla yritettiin vaikuttaa ylei.seen mielipiteeseen,
\ t.s. yritettiin saada Yhdysvaltain kansa luopumaan vastarin-nastaan
ja hyväksymään tämä sotapakti "omakseen". Vain
; tämä selittää miksi ratifioimi-späätös viipyi odotettua kauem-
• man. Se osoittaa, että yleisen mielipiteen vaikutus tätä .sota-
* paktia vastustaessaan on jo siksi suuri, että Yhdysvaltain
\ sotakapitalistit joutuivat sen virallisesti huomioimaan ja jat-
I kamaan senaatin keskustelua siinä toivossa, että kansan vasta-
^ rintaa voitaisiin lieventää.
! Mistä sitten johtuu, että kansanjoukkojen vastarintaa ke-
I.hittyi Atlantin molemmilta puolin Yhdysvaltain ratifioimis-
J päätöstä vastaan?
\ Mikäli on kysymys Euroopan maista (ja Canadasta), niis-
I sä on kehittymässä ennakkopäätös Atlantin paktia vastaan
\ Marshallin avun kokemusten perusteella. Mitä enemmän
\ paljastuu, että Marshallin apu c i autakaan hädänälai.sia maita,
« v a a n valtaa Britannian ja muiden län.simaiden kustannuk-sella
markkina-alueita Yhdysvaltain suurkapitalisteille ja alistaa
"avustettavat" maat poliittisesti Wall Streetin raliamiesten
määräysvallasta riippuviksi, sitä useammin eri maiden kansa-
J laiset kysyvät, että onkohan Atlantin paktikin laadittu yksin-
» omaan Yhdysvaltain suurbisneksen etuja palvelemaan?
i Eikä näiden tietoisesti tai vaistovaraisesti Atlantin paktia
« vastustavien ihmisten todistusainehisto rajoitu yksinomaan
J poliittisen analyysin tekoon, sillä he ovat jo saaneet hyvin
käytännöllisiä kokemuksia siitä, että vietyään Marshallin
avun ohjelman perusteella "avustettavien" maiden toimeen
tulomahdollisuudet ja poliittisen itsenäisyyden, Wall Streetin
rahamiehet voivat tämän Atlantin paktin perusteella provo-
I soida sodan Reinin varrella olevien "Amerikan rajojen" puo-
/ lustamiseksi ja taistella viimeiseen liittolaiseensa asti tämän
• ohjelman hyväksi. Esimerkkinä tästä on "liittolaisten" aseis-
• taminen, josta on niin paljon puhuttu. Torontolainen tory-
. lehti Globe and Mail viittaa toimituskirjoituksessaan siihen,
'että Yhdysvaltain kongressin hyväksyttäväksi tulee laki,
• jonka perusteella annetaan "liittolaisille" sotilaallista apua.
• Mutta Yhdysvallat on jyrkästi kieltäytynyt antamasta atomi-k
pommin valmistamissalaisuutta Britannialle ja Canadalle, pu-
' humattakaan nyt kaukaisemmista liittolaisistaan! 'Tänä äto-
\ mikäutena Yhdysvaltain sotainen porvari haluaa "liittolaisia"
; jotka puolustavat sen "rajoja" Reinillä ja kaikkialla maail-
; massa, mutta se ei luota niin paljoa näihin kaikkein lähimäi-
' simpiinkään "liittolaisiinsa", että se antaisi niille nykyaikai-
' sessa sodankäynnissä tarvittavien sotavälineiden valmista-
• missalaisuuden. Ainoa mitä Amerikasta "liittolaisille' 'luvaltaan,
on vanhanaikaisia sotavälineitä, joiden valmistamisesta
tosin amerikkalaiset sotatehtailijat saisivat suuria voittoja.
' E i siis ole ihme vaikka ihmisten kuullaankin sanovan, että
- Yhdysvaltain senaatin nyt ratifioima Atlantin pakti merkit-see
"kaikki yhden puolesta ja yksi vain itse puolestaan". Tältä
\ pohjalta nousee jokaisen maan kaikkien tosipätrioottien kes-
• kuudesta — olkoot he liberaaleja, konservatiiveja, sosialisteja
, tai kommunisteja — epäilystä ja aktiivista vastarintaa A t lantin
paktia vastaan.
\ Lisäksi on voimakas ja yhä kasvava sosialistinen ryhmä
^ joka vastustaa tietoisesti ja päättävästi tätä Atlantin paktia
• myös sen yuoksi kun sitä voidaan käyttää mitä liittovaltaa
- vastaan tahansa (myös Canadaa vastaan) jos se esim. valitsee
sellaisen kansandemokraattisen hallituksen, minkä paktiher-
: rat leimaavat "kommunistiseksi" hallitukseksi. Kieltämätön
; tosiasia onkin, että Atlantin pakti ei kohdistu yksinomaan
Neuvostoliittoa ja kansandemokratioita vastaan. Se kohdis-
• tuu sosialismia vastaan yleensä — siis mitä tahansa maata
•vastaan, jonka kansa voi joko nyt pian tai vuosien kuluttua
päättää rN-htyä kokeilemaan sosialistisia: mertettelymuotoja
Ikansallisten ongelmiensa ratkaisemisessa.
! Kotimaassa. Yhdysvalloissa vaikuttavat nämä seikat
.myös, mutta vielä suurempi vastarinnan aiheuttaja on tietoi-
;suus siitä, että sotavalmistelujen perusteella ei ole koskaan
; päästy rauhaan, vaan on aina jouduttu sotaan. Mikä hyvänsä
maa on pannut tulevaisuutensa sotavarustelujen ja maricki-
> na-alueiden valloittamisen varaan, se on ennemmin tai myö-
:hemmin löytänyt itsensä sodasta. Tältä pohjalta Pohjois-
^ Amerikan mantereella ilmenee kansanjoukkojen keskuudessa
•' syvällistä ja yhä kasvavaa huolestuneisuutta Atlantin paktia
' vastaan.
; Lisäksi käsitetään, että sotavalmistelut — puhumatta-
]kaan nyt sodasta — —ovat hyvin kallista hommaa, mikä imee
• rikkaimmankin maan elinvoiman, sekä aiheuttaa raskaan
verokuorman ja alhaisen palkkatason.
^ Ja ehdoton tosiasia on. että Yhdysvaltain senaatti ei v o i -
«nut tätä lisääntyvää vastarintaa poistaa sen paremmin "enem-
'mistöpäätöksellään" kuin keinotekoisesti pitkitetyllä väitte-
• ly lisänkään.
; 0>mme saaneet tietää, että Osser-
I va:cre Rominos^sa, Vatiicaanln jour-i
nali.stts«-j-.ä puhemieheasä, o l i vjtiiu;
kuussa päätoimittaja krieivi Giusepps
DaJla Torren i i r j o i t t a m a t o L i i U i i s k i r - , . .. . . . . . . „.. „
j.o Jtas, rni-.sa o.h .seuraavat , l,a u,s-e,,c,\- i: ! ^ja..a n, ,a n ollut, Itsaani.y jv,a, ^s. sa^ . ma,a.r.a s-',
•'KJi7JitaJi:;in:n
seitaan c-nemmän aL««i.jne;; tum i , , ... ,., ;
zo.irununiÄmj. Talousjarejstelmana ,,. „ ... - ^ ' .
. , .. onnelliseen asemaan, etta voivat si-kri.'.!-
Tjp;)Je kuin on Jtapitali.^mi
Kirj. Leslie M^orrh
CAXADIAXTRJBUXE LEHDEN TOIMITTAJA
''On ollut huoma:taväa puutetta;
sosialististen aatteiden feJtokkaiusa
I ja keskitetyssä esityksessä... Sen ii-oh
seuraavat l a u s e n J ^ ^ f ^ «'^"^ "f^rf"''
henki on pera.olemuic- i taipumusta olla yhta puolta hbe-at*
L5tlne.n kuin | f « .t'"""" V ' ^ ^ ' ? .
! Kapital:5arii on r a k t n t e e l l a an atelsti-
I r e n ; K u ta on ^••.n j u m a l a . " — Satur-
; day Night, Toronto, keiaic. 2S pnä.
K L I . V K . ^ I H A N A A J A
M I E L T A y L E . N T A V A A :
K i e r t o k u l k u näyttää olevan yk.sl
peru;//aikutin Iuonnoi.'ia. Plin«teioil-
' l a on rataiLsa j a vuodella f; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-07-26-02