Vapaus, February 1, 1949

              Ia VM N E W S
ACTS ABOUT FINLAND
obvious diTi^cBi of the
t die lief t «cd Xgtit in
nrar parliamentaiy elec-cb,
1945. seemed te hare
»nditions that werc nnsry
> an unstalile for the
and the pr<donged eads-e
new coalition govera*
thanks to the strenumis
e Peoples' IJemocrats. this
nd counteracted frith the
t the Triple AUIanoe öf
I^mocrats, Social flOemo-e
Agraxians, who on'April
oclaimed tbeir Joiht In-vorking
together iar the
of a Jointly ^reed upon
of this progtam. as pro-
' its signatories of the
r poUtical parties of the
d farmers, was to demo-rebujld
the economy of
r. The very formation of
e and its program. which
abotaged and then openly
by the Social Democrats
jhtwing of the Agrarians,
ined by the factor that no
:y was strong enough to
own program vithoyt the
other party blocs in the
ram of this Triple Alliance,
1 as ths "Bed-Green Bloc",
the foIlowing basic aims:
policy: That Finland sliall
asting fTlendly relations of
ofidence and co-operation
democratic countries, and
he Soviet tJnion; that close
md cultural relations shall
ped with ali democratie
especially the sorlet Union,
leoples' democredes of Eu-the
Scandinavian countrlea
B poUey: That fascism must
ed and stamped out. the
it and ali civll services de-i
through appropriate jnea-h
as the aboUtioh öf the
liity of public <^icials and
?al of knovm fasclsts froro
oes; that the army, police
tha Judiciary shaU be re-id
democratized: that public
educatiott and the cultuil^ life oi
the people shall be Imbued v i t h the
new, democratic qiirit and upsiage
of the po3twar period.
EcMiony »oUer: That the industriaJ
Production an^ agriculuire. in short
the natdoiial economy shall he directed
to serve the economlc interests of
the people of the nation; that produc>
Uon fadUties of big capital shaU be
nationalized and operated i n <the pub-
«cmterest; that the agrarian reform
ShaU be carried out with ths aim of
W««htngton. ~ Oassda an Jo kftyt»
tinyt enemmän Icuha kolmasosan niis­ti
kustannuksista. j<dden axTitddaan
koituvan St. Ijawiencen nieiitien sy^
ventämisestä Ja volmalattpsten raken­tamisesta.
Thdysvattaiij insinfiOri-kimnan
arvicäden^ukaan <m Cana­da
käyttänyt tähän mennessä noin
greatly increastag agticultural pro-
>Öuction through a distribution of land
to the landless peasantry and war-refugees;
that stem measures must
be adopted'to check inflatlon: that
the System of Aaxation must be
reorganiised w i ^ ths aim of maklng
it steeply progressive, thus pladns
the main taz burden on the stioulders
of the ridi and the business estab*
Ushments; that labor conditlons, wa-ges
and working hours must be lm.
proved in accordance with the de-mands
of the workers; that spsedy
action was necessary to alleviate the
housing shortage; that through ali
these efforts the Triple Alliance shall
strive to better the social conditions
of the country in general.
The pronouncemeut of this Triple
Alliance was hailed by the worklng
people of Finland, who-looked forward
to a prolonged period of intemal
peace that vould sjseedily result in a
general democratlzatlon of the coun­try
and a vast Improvement in tfaeir
economic conditions. On ttie other
hand. i t met with open hostiUty by
big capital, the former ruling cliques
and ali reactlonary -elements.
Immediately after the new Diet
was convened, according to established
custom, the first Paasikivi Cabinet
resigned. Again Paasikivi was em-powered
to form another Cabinet that
would truly correspond to and repre-sent
the results of the elections. The
second Paasikivi Cabinet came into
heing on April 17. 1945 and was com-posd
of six Peoples' Democrats. four
Social Democrats, four Agragians. orie
Swedish Party and one non-party
minlster.
(To be continued)
ng Made Easy?
. — The Commons wlll be
pass a bill which, its sponsor
111 enable a chiidof three tq
wrlte.
an with the spelling bee In
let is Mont Polil», Labor
of Parllament for Lough-
PolUck has speift 45 years
bis own ispelllng system. He
Vili make English the chief
inguage and chip at least
irs off Junior's schooling.
asy," he says. Ali you have
remember that cach letter
tphabet represents one sound
how Follick's basic English
tw set up ei kmiti tw introdus
>nal spelling sistem uith a
neiking inglish ei uierld lan-d
tw elimineit unneeessari
and iieist ov taim at skwl.''
c tried to table it that way, but
lorities wouldn't have it. So
bmltted it In this orthodox
U to*set up°'a coumittee to
ie a rational spelling system
view to making £ngllsh a
inguage and to eliminate un-
•y drudgery and wasfe of tlme
)1." V.
oddfi were Toughly 50 to
Pollick getting the bill to the
ns. He was one of thfe 353
3 who balloted Thursday for
vUege of introducing private
ssven could be assured of get-hearlng
in House. FolUdfs
»as drawn fiflh — and so he
heard on ione öf seven Ftidays,
; Feb, 11, reserved for private
:k speaks eight languages. He
supp<Hi; f or his propoaed qiel-
.fonn frbm 200 Members öf
neht and such public figures as
Bernard Shatr. ' ,
A JEWEL O F ^ S O OM
»e happy we must not only
devotion — me must be able
•-•eclate it.
'Unkarin mastalaisef
was Well'Performei
On Jan. 2Srd we had the pleasure
of witfae£sing the everloved "tJnkarin
niustalalset" iat Don Hall. TUs being
the second showing. a full house
could not have been ezpected, but
presentation of this wonderful old-tims
play really deserved much more
support than it got. It is a great
pleasure to see so many young faces.
so many Oanadian-bom wllling to drf
their blt in Finnish plays before the
footUgh^, We have seen this play
ever so many times but probably hever
has it been presented wi^h so llttle
fault with the songsr. The dances were
very well done aI2o but we must re-meniber
that this can" be expected
with our present day fälent. The club
is really lucky^to have amöng its
membership sp mai^y talented sim;ers
and dancers. It is this kind of play
that the audience wlll alwa<ys go for
and that is Just what surprised us
when "Unkarin mustalaiset" 4ldn't
draw anoUier full house. As to the
taUdng part of the play, it really
iurprised one when Canadian-bom
yoxmgsters can leam stich longparts
in Rnnish and memorize them per-fectly.
Expressions and movements
may not have been perfecfbut it
must be remembered that we are
amateurs and even old-timers aren't
always just sq. More voice volume
could have been used in some places
vhich proves very annoying If too
prevalent. Also more anger should
have been shown in places.
Hovever, the play was very well
done knd ali conccrned deserve a pat
ön the back for their good work. It
was a pleasure to watch you, — G. W.
132 ^ J o o n a a dollaria yriiyksilq, Jot­ka
ovat osana tästä suunn^tehnasta.
Bloska Canadan osuus olisi kaikkiaan
361 miljoonaa dollaria'Lawrencen
meritien rakextta^nls&sta kolbivista
kustannuksista, ei sqi\ maksettavaksi
Jää enää muuta kuin 229' mUJoözuia
doQaria. : ,
Yhdysvallat on Jo käyttänyt noin
$31.750.000 nohi $605,750,000 suuruises­ta
osuudestaan.
Insinöörit, ovat arvioineet, että St.
Lawrencen meritien syventäminen Ja
vesivoimalaitostsn rakentaminen tu­lisi
maksamaan kaikkiaan noin $966.-
750,000. Josta siunmasta Canada Ja
Yhdysvallat ovatko käyttäneet yh­teensä
$163,750X)00, Joten töitä olisi
vielä tehtävä $803.000.000. arvosta.
Jos New Yorkin valtio maksaa vesi­voimien
kehittämiskiptannuksst, Joi­den
arvioidaan Yhdysvaltain kcdtdaf'*
ta kohoavan noin 180 miljoonaan dol­lariin
Ja Jos Ontario Hydro maksaa
Canadan puoleiset vesivolmakustan-nukset.
Joiden arvioidaan olevan noin
68 miljoonaa dollaria. Jää sen Jälkeen
kahden liittovaltion mäkättäväksi
yhte«isä S55 miljoonaa dollaria, Josta
Canadan osalle Jälsi i q i miljoonaa
dollaria.
Vuonita 1941 tehdyn yhdysvaltalais-canadalaisen
soplmukkn mukaan p i ­täisi
Comwallin läheisyyteen raken­nettaman
2,200,000 hevosvoiman voi­ma-
asema meritien syventämissuun-nitelman^
yhteydessä, mutta tähän
- \ •>y'r:'i-----^'-Ki^y^^^
BCtssa
OftlnmMan ahietoimikUTinan Järjestä-mät
«pintokttraslt. Joitten päättftjäi»
set pidettiha tammUnnm S3 päiväni.
«nnlsUdvat - yli odotusten Ja ^liUe-mitti
antoivat sysiyks^^Bh ylel-
«dle totminiMUe osaatotojamme kuin
itaeoplidrduTlfkin;.. Jöbdos-te
bahiM GSJm British Columbian
aluetoiminta (ässä csittii katsauk»
sen fcunstoi TaibeitUn kuin nyOsUn
niihin vaikuttäsUn mitft feuissit anUd-rat.
saan aluetomikunt» lihti kursseja
Järjestämään, idin se huomicA ennen­kaikkea
sen puutteen mitä meillä il­meni
Ja lUnenee tietoisuudai olalla.
Mutta tietolaatuäen puutteen ohella
ilmeni myös Voimakasta halua ppi&-
keluun. Yhä.suuremmat Joukot Jäfse-nistöstänune
ilmaisivat halunsa opis­kella,
voidakseen paremmin ymmär-menness^
on Yhdysvaltain senaatti
kieltäytynyt vahvistamasta tätä sopi­musta.
'Mutta sopiminen vahvista­miseen
senaatissa, väitetään olevair
tänä vuonna paremmat edellytykset
'kuin koskaan enrfbn. Niin pian kuin
sopimus on -vahvistettu USA :n kon­gressissa,
alistetaan se Canadan par­lamentin
vahvistettavaksi, sanoi i^ä^
ministeri st. Laurent pari viikkoa
sitten.
lÄbradorin rautamalmilöytöjen joh­dosta
väitetään meritien syventämis-suunnitelman
hyväksymisen olevan
mahdollisen USA:n senaatissa. Se-:
naattori Robert A. Talt, Joka «n tähän
mennessä vastustanut: meritien sy­ventämistä,
on kuulemma muuttanut
mielipiteensä asiassa'.-"^iÄ syystä
odotetaan hänen Johtamiensa repub-
UEaanlsenaattoilen omaksuvan asias­sa
myönteisen kannan.
^this Gcrman,
Those English
(Oennans.are disoovering that Eng­lish
is a^tricky language to leam- Thie
followtog verses, reprint^ by the Ot­tawa
Citizen from the iEnglish Maga­zine,
a Berlin publicatlon edited by
, Erika Klopp. indlcate why sonle Ger-mans
tear their hah: as they grapple
with the language of Shakes^re):
KIITOS
OVERILLINEN KIITOS
CSJ:n Kaptiskasingin osaston sairaskomitealle niistä
äytänhollis^ta lahjoista ja komitean jäsenille useista
teraskäynneistä, joista sain nauttia.
Kiitos kaikille niille tovereillf ja ystäville, jotka tavalla
li toisella nutistivat minua tämän tapatiainaisen sairau-
Jni johdosta. .
Erikoinen kiitos polttopuiden pienijäUe. Kutos Olga
t Hannes Sulalle Sudburyssa, Ont: siitä tovimllisesta
irvehdyksestä,
KJaikki tämä toverillinen osanottavaisuutenne on yksi
allis muisto tKstä kaikista.
AaVJD KOSKI
OirtaHa
We'IlJiecin with a box and the
ploral is boxcs. . .
Bnt the plural of ox is.not oxes.
Then one fowl i * a g«»e; but two
are called geese,-
Yet the plnral of mofose should
never be meese. ;.
You nuy find a lone nouse or a
wkoie set of miee,.
Yet the plural of house is honse*
not hice, , ,
If the plonii of man is always eaUed
men,
,Why shonldnH the plnral of pan
be eaUed pen? '
If I sptak of a foot. and^^you 8how
me your feet.
And I gtve yoo a boot, wonld a -pair
called beet?
If one is a tooth and:» whole set'are
teeth,
Why should not the pbiral of booth
be called Beeih?
Then one may be that, and three °
would be those,
Yet hat In the plnral wouldn't be
hose.
We ^eak of a broiher « id also öf
brethren.
Bot thoucfa we say nMther, we nfever
say methren.
Then the maseoUne prononns are he,
hisand.hbn.
Bot inafine the femlntoe she. sUs
and shhn!
So English, I fancy. y«a ali wiU agvee.
Is the fonniest langnage yMt ever
did
World Ruled by Men
Unsafe for Women
London.^ — iHscountesis Astor, who
took part In t h ; fh^t suffragette mo-vement,
has given British women a
new battle cry.
'*Women, we must make the wAr}d
safe for rten", she sätti last nfeht.
•*They've made it därned unsafe för
us.
"The country has been ta dansxr
for years ever since men began to
rule it alons."
Lady Astor was adibessing a victory
dtaner celebrattag pä<ssage ot ^»U»
.British Nationality Act mB. J b is
restores to women the right they lost
in 1870 — to retain fheir British
nationality af ter nurriage fb a lor-eigner,
'
LaO^ Astor had a •motAtca the i»eas,
too — "It doesn't give woau» enottgb
publidty.*'
'^omenluve to murder tbdr hns-
|iands to get into tl>ie papen," she
saidL •
. I. • — 1 — — .
-f^PIanm kdtri ItaHafalnrn Barto-lommeo
Crlbtolori V. 1709. .
tää työväenluokan taistelun kulun Ja
vaatimulcset. Joita se asettaa työtä­tekeville.
(Haittana kurssien Järjes­telylle
useimmiten oU ollut ^uute oh­jaajista.
K|t kun Järjestömme ipk.
onnistui kiinnittimään ohjaajan teh­täviin
AJra Kofhoeen. niin B C : n alue­toimikunta
myös heti ryhtyi neuvotte­luihin
^ k : h Jcanssa ohjaajan tänne
saamisesta, järjestyen'niin.;etlä
kurssit voitiin aiölttat^ tammikuun 6
pätvänä.
^Aluetoimikunta toivoi, että kursselN
Ie saadaan ainakin toistakymmentä,
ehkä parisenlQrmmentäUn oppilasta,
jolloin ne katsottiin jo vastaavan tar.
koltustaan, Järjestömme Jäse­net
Ja kaiäurdt^at ottivat kurssit
omikseen ilmeni jsiitä Idm kurssien
osanottajamäärä heti plussa kohosi
yli viidenkymmenen päivässä. Par­haina
kertoina oli kursseilla yli kuu­sikymmentäkin
oppilasta Ja seuraajia.
Keskimäärin osallistui kursseille 54
Ollilasta päivittäin.
Kurssit pidMtlln kahdessa erässä,
pälv^cuissit Ja Iltafcutssit Edellä­mainittu
keaUhiäärinen osanotto, kä­sittää
siis kutnmatidn. eU päivittäisen
keätUnäärän.
- Ymmäztäen. kurssien tärkeyden
aluetoimikunta lähti' niitä järjestä­mään
omilla varoillaan, vaikka alue-toitnlkunnan
varat olivat aika nhdcat.
Aluetoimikunta luotti siihen, että Ih­miset
yleensä tulevat kursseja tuke­maan.
Tässä suhteessa ei myöskään
pet^rtty. saiä' uQnös taloudellisesti sair
vat kurssit Jäsetiiemme Ja ystäviem­me
ninsaskätisi^ tueti Huomionar­voinen,
asla on ettei aluetolmticunta
rasittanut alueen osastoja rahallisesti,
paitsi lähsttämäliä pienen määrän
ravlntolälippuja myytäväksi joillekin
paikkakunhilie. Suurta yleisöä ei
myöskään painostettu nUUääh tavota,
vaan seiitettiin i^doiden todellinen
t i l a . ; KuitisialktUu.ölI haalilla vapaa
ruoka Ja •kidi«t;kur89Blhin osallistu- [
j i l i e . Sliisa - sivtusa sitten oU ' ns.
omahtuzinon kuppi, johon jokainen
voi. Jos halusi, pistää nolonsa. Nuo
"omahtuHndn kiij)it" otti oppllals
Joukko Ja seuraajat asiakseen täyttää
Ja nmsaasti, kutith mainittiin. Kxas-seillie
tai -niitä sieuraamaan muuten
olivat tervetuUelta kaikki suomalai­set.
^^-^
'Miii itM'lniijAUlMWhai ««lee, niis­tä
on Vapaudessa-selostettu Jo en-nemmhi.
Joten niitten selostaminen
olisi asioiden kertaamista. Kurssien
ohjaajana toimi, kuten tiedetään tov.
Mm 'ko*lwtaeB. Hänen 0]^
taan ivor^iiett^hlkuhta mataita. että
se oli selviä. lEflnsanomalsta Ja miel-
H^väi. LuomräUista on, «ttei kurs-silatslistaktinslt
käytyään tuUut mi­tään
pKtfesscirieita. eikä se oUut tar­koituskaan,
alfntta kurssit oUvat mai­nio
lapu Ja 44>as ittönäl edelleen ke-hltt&
niseeti. ^Aluetoimikunta tietää
ilmaisevänsä kaiMUeh Icurssllaisten
ajattduen iäitai^an tov. Korhoselle
täyden tuhhtisttdcsen hjrvästä työstä
kunseja tiiliä ohjätes^
Korhosen ohjiuimien
la opeteittita kurssdUla myös kirjan­pitoa.
Sen opettajana tohni tov. Emil
Viiea. KiiKsIatka tietysti oU liian
*lyh>t iddahpKloU^ mutU tov. VUen
kykeni I q i l t t ^ n ajan lyhyydestä
hnoiimattä luönnehthnaan oppilaille
klrfanpldbn piSpikteet. liyös hänen
tbiineistaan oj^Uaat tykkäsivät iz
monet ilinaiidvat Uonsa sen Johdosta
kun myös kfrjatiplto oli kurssiohjel-auisrä,"
Alttetoindknnta antat^ tov. VI-ioMe
tuiuuMiiiksen hyvästä Ja uh-
•rtuhiVaätä-t^aiöUL
mt^npe^^kiirssit IpUtava^ kumosi
sen koloutdeftsiunlhe tuelnUn esiin-
^rvän aJ4(ttfci|(»^ ett4d> muka "van­ha'.
'filMnlnen ehiS opi. TiipUaihen
"vanhuude^äjites'' on meihin e t o ­matta
Juniitmiit i i k ^ koska nsiori-
«firtJlrfnteSmiuftaelitetäin työläi-
:nen fliian vaäkakri*', Jbpä as-vnotiaa-j
u , «^Tu«iiatd|CBi ei työ-
'Vläfim:\di^ aaooenkaan tuo-tanialäitdbm^^^
Kurssien
kttäha teiflkBte havainnon, c t t i kesld-iäUa:
i^yäxih^^ Ikii ole­va
ihmfhfn.i^ » k i f t ^^ vnitta
ianViättfjA Uetoa. ttjt Jo
pidmUiln ^:pitemp!a^
aooikunta toteaa Vancouverissa pidet­tyjen
kurssien onnistuneen odotettua
paremmta Jaolleen epäilemättä hyö­dyksi
kursseille osallistuJlUe Ja sen
Inutta koko Järjestöllemme BriU;^
Columblassa.
. * . •
Aluetoimikunta haluaa erikoisesti
Uittaa kurssilaisia sUtä suuresta uh­rautuvaisuudesta
Jota he vapaaehtol-aesti
osoittivat tukiessaan kursseja r a ­hallisesti
Aainittujen "omantunnon
kuppien" avulla. Saimme voimakas-tB
taloudellista tukea myös niiltä, jot­ka
olivat vahi silloin tällöin kursseja
seuraamassa. Kurssilaiset myös oli­vat
hyvin avuliaita keittiötyössä yms.
Saimme myös huomattavia lahjoi­tuksia.
Ke^udessamme aina nuo­rekkaana
liikkuva tov. V: Jääckelä
kustansi kerran päivälliset koko kurs-sllaisjpukolle
Ja hyvä päivällinen se
olikin. Tov. Oscar Leppä lahjoitti 25
doUarla kiu^irahastoon. Toverilli­set
kiitokset, pojat!
Saimme myös ruokalahjoltuksla.
Frank OsterbUd lahjoitti kanoja, sa.
moin Vilho Nyberg. E. Lataplnen lah­joitti
kalkkunan. O. Kokko, J. Gröhn
Ja N. Vatonkl puolestaan lisäsivät ter­vetulleen
vaihtelun ruokailupuoleen,
tuomaalla suolakalaa. Kalkille heille
parhaat kiitoksemme.
Keittiössä hääräsi uupumat ta~ihrs
^ n t i HIntsa'Ja koko kurssien ajan.
Hänelle Ja koico kurssilaisjoukolle oli
mainiona apuna Clinton-haalin aina
touhussa olevat talonmiehet. V. Bran-
4er ja J. Uäyhä. Aluetoimikunta ha­luaa
lausua heille kiitokset hyvin suo­ritetusta
työstä, samoin kaikille niille
Jotka vaivojaan säästamättäf avusti­vat
ruokailu- y.m. puolen järjestelys­sä.
Heti kurssien alussa näyttivät SJ:n
_Vancouverln osaston naiskerhon jä­senet
mainiota esimerkkiä oma->iloit-telsestl
tuomalla aluetoimikunnalle 10
dollarin lahjoituksen kurssimenojeh
peittämiseksi. Rahavarojen ollessa
hiukkoja aluetoimikunta oli pakoi-tettu
pyytämään 50 dollarin laihan
Vancouverin osastolta. Joka heti
myönnettiin. Mutta jo seiu-aavassa
kuukausikokouksessaan Vancouverin
osaston jäsenistö päätti lahjoittaa yl-
.läznainitim summan kurssimenojen
peittämiseksi. Niin Vancouverin osas­ton
naisten kerhon kuin osastonkin
toimenpiteet oUvat mitä eslmerkHMr
sempiä. ,
Saimme myös tukea paJkaUisilta l U .
kemiehilti. vaikka aluetohnikunta el
suhikaan mitiän-kerjännyt". Jo en­nen
kurssien alkua ihnoittl Brothers
Bakeey. 342 S. Basttags St. (omistaja
Arvo Nurmi) lahjoittavansa kaiken
kursseilla tarvittavan leivän. liahjoi-tus
oli huomattava Ja suiu-enmbinen
avulUUsuuden osoitus.
Bactlng Qakflfy (omistaja G. Ab-bors)
myös lahjoitu kursselUe kahvi-ja
ruokaleipää. '
Keholtamme Jäseniämme^ ja kan­nattajiamme
huomioimaan yllämai­nitut
liikkeet lelp<»notuotteita tarvi­tessaan.
Samalla kiitollisuudella huo­mioimme
yllämainitut lahjoitukset.
CSJ:n Wcbttcrs Cmcnia osasto
myös oU apuna^ järjestämällä Webs-ter's
Comen Conaomen Co>ep Ex-change
kanssa siten, että osuuskaup­pa
toi haalille ruokatarpeita Ja n e ^ a -
tiin sisäännostohhinalla. Tuo helpotti
huomatta/vastt alue- ja kurssikomitean
työtä.
SahallisH menH kursseista oU
U46.\7 Ja tulot kalkklaan-$332^1. Jo-.
t«n tappioksi eli aluetoUnlkunnan
maksettavaksi Jäi $114.06. Summa on
sangen kohtuuUln.en kun huomioi ny­kyisen
kalliin ajan. Tulopuoli its«
asiassa oli Isompi Jos huomioimme
edellämainittujen ruokalahjoltusten
arvon. Myös hoalt saatiin ilman vuok­raa.
Mainita sopii. ett& "omantunnon
kupit" tuottivat $170.01. Tuosta sum.
masta $44.48 oli kursslteisten keskuu­destaan
keräämä Slrola-CH>lstolle.
Päättäjäisjuhlien r a v i n tolalipulsta
kertyi $112.50. Chase Rlverittä Ja Soin-tulasta.
Joihin kumpaankin lähetettiin
pieni määrä lippuja myytäväksi, ei
vielä ole saapunut tilitystä.
Rursslalkana toimi "rahaministeri­nä"
tov. KaUe Laine, hoitaen tehtä­vänsä
moitteettomasti.
Päättäjäisjuhlassa ei ollut niin pai.
jon yleisöä kuta toivoimme. Tämä
Johtui epäilemättä iepäsuotutsaAta
säästä Joka silloin vaUitsI.
Opintokurssit •Vancouverissa vah­tasivat
tarkoitustaan hyvin. Kannus,
takoon se meitä yhä parempiin saa­vutuksiin
Itsemote, Järjestömme ja
koko työväenluokan hyväksi!
CSJ:n BRITISH COLUMBIAN
ALUETOIMIKCNTA.
ten TUJui CkitaHoB mtOD k sm
Bln «dutajaiii
Ola atiutt**»
Ja - ~ pettuirlcb'iMdtii^^
keU JoUoln kaptt^Uttlnoklt» yrittii
Ttetittiä kriisin taakan työläisten har-teille.
Koko työvftenlilke VMtU«ttlL ta^-
työUUsiile «futaan työtttaiyysvakuu-tus:
etti yMstm tfidea .(»hjelmat
(metaäistutus, halvalla vuokraUavien
asuntojen vuoraaminen, ktnjälistokort.
teUen potatuntnen, yjn.]) saatekaan
kiyt&ntööa.
Siihen mennessä cdelliinaialtut saa­vutetaan
TLOm Ontarion
vaatii haiutukselu aeurkiTaii:
" i . Heti topetottava sUrtolaiston
tuominen CaiukUun siihen saakka kun
kaUdUe canadalalsIUe- on työtä kun­nollisilla
patk^><>lft.
3. £tti Uitto. Ja maakunnan haUi^
tuksten on heti varattava rilttäväaU
varoja kaupungelUe, kauppatoUle Ja
kunnille työtttenäin huoltamista var.
ten. ' .
... keholttaa kalkkia työväen unloi-ta
Järjestämiin työttömiin yhdistyk-
Bita ja Johtamaan heiti miUtanttiseen
taistduun ylUkBltettyJen ohjelmakoh-
Uen puolesta." .
YUämainittMjen lisäksi on «Mnaksut.
tava selvft kanta kehittyvään talous,
pulaan nähden Ja taistelunn Marshall.
Abbott-suunnttetanaa vastaan. Se on
edistettävä taisteluun Canadan uiko-politiikan
muuttamiBeksl. taisteluun
rauhan puolesta Ja kauppasuhtaid«n
Järjestiroiseksi NeuvostoUlton. Euroo­pan
kansandemokraattien inaldeb Ja
uuden 4emdkraattlaen Riinan kanssa.
84 FMptoe.'.^ Mlt|itt-«Kikol«lft^
tapalituinla el ole'ollut vilmelateivtt*
kon aOcana t i i l l i StelipiiMU TiOvt,
ph kiynyt yj^ vain anlcirtnimakrt.
luntakin on jo klvta laqM^dBi Ja
pakkasta yU köbaekymmcBti «stttta.
Lienee lentiiii «yyti mainita^ e t»
yksi kiiltAk«li«nto kipettt l^apa d i
ttiotantOQa. oo nhncl-tiih
Hbyfe tflne. Tllti kalvannolto
paloi mylly JoltaUn vuosia iltten }a
Potilas pettyi
TtCrn Ontarion Federationin
nen puu- ja
kefiiffyvään kriisikauteen
Kirj. A. T. HOI
kDiriidien;ttiipi^^ Taan "tajamas'
tectiaa^ _*oia^ Joutmninen
tietyM .<df J M M ^ kaasantajtttoen
PfpiteftrttftUj^^ andota.
4ta|aIIe oppia ^|ii>cifraiBiiii.
• C8i:n BtfUib aAtnUaa «loetol^
Olin yksi kuudeistatoista metsä- ja
sahatyölälsten union edustajista viik­ko
sitten pidetyssä Trades and Labor
Congressin Ontarion Pederationto
vuQsikonventionissa Torontossa. Kaik­kiaan
oli .konventionissa yli viisisataa
edustajaa eli noin puolta enemmän
kuin vuosi sitten joka osoitti lisään­tyvää
mielenJciintoa unlolden jäsen*
Joukkojen taholta.
Yleispiirteissään katsoen oli konven­tioni
onnistunut ja ilmaisi lujittuvaa
yhteiäisyyttä ja unionistisen liikkeen
voimasuhteiden huomattavaa kasvua.
Siltä huolimatta ilmeni siellä hajol-tusvoimien
osanottajiakin. Kun ha-
Jolttajat näkivät valkeaksi käyttää
avointa hajdltxismenetelmää samoin
kuin he ovat käyttäneet läheisessä
menneisyydessä melkein Jokaisessa
paikassa niin oli kuitenkin ilnjeistä
heidän vastustuksensa Victorian kon-ventionis&
a lokakuussa hyväksytyn
TLC:n kansaUisen ohjehnan tärkei­siin
kohtiin nähden. Tämä Itaienl hei­dän
puheissaan keskusteltaessa pää'
tösponsista. jotka koskivat yhtenä!»
syyttä, poUlttista toimintaa, taistelua
hintata kontrollin voimaansaattaml.
seksi. halUtuksen taholta tuotantokor-vauksen
maksamiseksi maidon tuotta­jille,
maidon käsittelyn kunnallistut-tamista
Ja Erikoisesti Ibneni heidän
vastustuksensa keskusteltaessa tilan­teen
Ja työttömyyden esiintuomia teh­täviä
koskevan päätöslausunnon suh­teen.
Russell Harvey Ja Archie Johnson
eivät oUeet vakuutettuja että talous­pula
on kehittymässä. Russell Har­vey
sanoi ettei hän näe miksi tuotan­non
laajentuminen ei voi jatkua puu­tavaran
Ja paperin tuotannossa.
Porvarillisella ajattelulla varustetut
johtajat, kuten Russell Harvey ja
Frank HaUin kommunistivastaisen l i i '
ton sihteeri Archie Johnson ivaavat Ja
vääristelevät kaikkea mikä koskee ti*
lanteen todellisuutta. He kieltäytyvät
ymmärtämästä sitä että Marshallin
suunnitelma ja sen Canadassa toteut­tamiseen
sovittava Abbottin summi»
telma ovat jo aiheuttaneet laskua Ca­nadan
puutavaran, paperipuiden Ja
paperin tuotannossa. Marshallto
suunnitelma sulkee Emoapin markki­nat
Canadan puutavaralle ja paperille,
ja yhdysvaltalaiset markkinat myöskin
supistuvat. Täten Wall-kadun toi-meiqrtteet
halvauttavat meidän puuta-varatepllismiksianune
sen sijaan että
salllfltyat laajentumisen.
Prank HaU ja hänen seuralaisensa
Archie Johnson yjn. eivät näe että
suuipiäoman voimain pyrkinoykset
teem^Utatti elvytä tuotantoa suu­rilla
sotavarustelitthjelmilla, voi alno»
astaan supistaa toiveetUn asuntoJ^c»
ja muun rakennustohnlnnan edistä­miseltä
Ja siten supistaa puutavaran
ja paperin kotoisia markkinoita.
Kaikkien sota.ajan rajoituksien
(hintakontrolU, tuotantokorvaukset,
ylivoittojen verotus, yjn.) poistaminen
saUU inflationin päästä täysin valloU-leen.
Hinnat hipovat nyt pilviä nita
että dollarin arvo on alle 50 senttiä Ja^
palkat laahaavat kaukana perässä.
Edellämainitut seikat rajoittavat
tuotannon laajentumista paperi- Ja
puutavarateolllBUudessa. Tukki- Ja pa­periyhtiöt
keskittävät tuotannon yli­voittojen
kahmimlsen^BrusteeUa, pyr­kien
tuotamu>n koneelllstuttamlseen,
työkllhkolla Ja muilla kehioilla kiih­dyttääkseen
työläisten riistoa. Kun
yhtiöt havaitsevat että työläiset ovat
tällä kertaa järjestyneet eivätkä ole
vahniit alistumaan työnantajain pyr-klmyksiin.
nihi työnantajat hyökkää­vät
yhä vimmatuimmin hakien uusia
keinoja saavuttaakseen päämääränsä
Nätaollen Abbottta suunnitehnan tu­hoisiin
seurauksiin yhdistetään halli­tuksen
sUrtolaisuuspoUtilkka, Ks. DP-slirtolaisia
tuodaan Canadaan ei aino­astaan
halvan Ja polvillaan työnanta­jan
edessä ryömivin työvoiman va­raamiseksi,
mutta päätarkoituksena
on Järjestyneen työväen saavutuksi­en
polkemliien. Niitä kouluutetaan
toimintaan lakonrlkkureina ja hitleri-
Iäisinä terrorisotilalna. Jotka rikkovat
ihmisten sovun Ja rauhan palkkakun*
nilla mihin heidät on sijoitettu.
Tämä koskee pohJols-Ontarion Ja
Länsi-Ontarion kaupunkien ja kaup­palain
väestöä yleensä. Kaikki nämä
seikat tulee käsittää, kun näemme
tukkien ja paperipuiden katkaisun py­sähtyvän
aikaisemmin nyt kuin «tdel-lUlnä
vuoshia kun paperitehtaista
erotetaan työläisiä Port Wllllami8sa.
Lääkärin pitäisi olla varovainen sa-noissaan
ollessaan tekethlsissä poti-laan
kanssa. Jollei kalkki käy niUi-kuln
lääkäri sattuu sanomaan, on seu-rauksena
korvausjuttu suuresta raha­summasta.
Neuvotteleva Jenkkt-inslnOöri James
Forbes Whlteford oll kuusi vuotta sit­ten
englannissa Ja sairasttU. Uin me-nl
lääkäriin Ja joutui leikattavaksi.
Leikkaus onnistui mutta Iftkkiri ar-valli,
että sairaus voi vleli kehittyi
syöviksi, Ja silti on seurauksena kuo-lema.
WhIteford otti liikirln sanat
kaildcelh- pahimmalta kannalta. Rin
alkoi eliä vain piivistk toiseen ja
odotella kuolemaa. iBeu' takia Mn ei
puuUunut «nii mihinkiin pitkiai.
kaiteen anslohommaian. Ja lopuksi
hih siirtyi takaisin Amerikkaian kuo-lemaan.
-Mutta ktioiemaa odottava
Whltefotd el kuollut. Hän kitui vain
ja lopuksi Joutui uudelleen leikatta­vaksi.
Tämi leikkaus perinpoh.
jäisen kiinteen. Whitefordme ilmol-tettlUi.
«ttel leikkatikscssa <dtu hao-}
mattu syövin merkkiikiän hinessi.
sen Jilkee» be ovat kuljettaneet mj-neraalia
slsiltivät kivet lihelli ole^
valle toiselle kaivannolle, Joasa ne ovat
•tnyUytetty". Arvatenkin tuotannosta
el ole ollut oikein suurta hyötyi konp-panialle.
Joten katsoivat sen tilli
kertaa piittyneeksL Tissi kaivan­nossa
oU tyÖBSi noin 70 työliisti. Jo-hon
sisältyy työnjohtajatkin.
Nyt sitten pitiisl ihnolttaa tissi
kaikkein tirkeln asta. Joka koskee
C8J:h tikiliisen osaston Jisenii Ja
nilti. Jotka ovat olleet aikeessa lUttyi
Jiseneksi. Ensi supnuntaina eli tk.
6 p:ni klo 9 lp. alkaa C8J:n osaston
vuoslk(riu)us omalla haallUanune. Tis­s
i kokouksessa kuulemme viime vuo­tisen
tobnintakertomuksen Ja siihen
Uittyvit eri raporUt. Myös valitaan
uusi Johtokunta. Viime kokouksessa
nhnitettiin is ehdokasta. JoUto Jiae.
nistö vaUtsee lippuiinestykselli »-
henkisen Johtcdtunnan. Jokaisen Ji«t
senen pitiisl varata aikaa tihin ko-koukseen.
Väliajalla tarjotaan tteten-kln
osaston puolesta kahVit, etti et
tarvitse kuivin suin keskustella asiois­ta.'
Saapukaa kokoukseeni —»H.
Whitefordidkoi lihota Ja tuntea voi­vansa
taas hyvlti. Silloin tiänelle tuli
myöskin raha nUeleen. -Mlsti siti nyti^
mukavimmln nyjvdlisi? J i ^ kdtipft^
muulta kuin silti entlantllitlselt»
liilciriltil. Joka puhumaU* sy<»visti^
Ja kuolemasta oli saattanut hänet no»-
nllcsi vuosiksi ihan ansiokyvyttOmik-si.
Ja nUn on Wlilteford nostanut
tuota liikibrli vastaan korvausjutun
vaatien tilli 9.000 puntaa. Myt saa Jo­ku
brlttiliinen tybmari raapia tbta-peruukkiaan
pohtiessaan toisinSOrtn
Ja liikirin vilisti rUta-aslaa. ^
CENimL TAxr
* (Undberg)
Ptth«Ua 944\
M SiMruoe Av»;^ 8o. fnreoplnei Ont
U
Kenorassa Ja Port Prancesslssa, kun
merimiehet, satamatyöläiset, raken-nuHyöläiset
eivät saa työtä metsä-kämpillä
kuten edellisten talvien ai-kana<
kun metsätyöläiset ajetaan fiois
metsäkämpUtä Ja DP-tllrtolalset
hyökkäät Ja uhkaavat työläisiä Ja
rikkovat maan lakeja.
Toiveet eivät voi muuttaa sitä tosi­asiaa
että teolUsuuBkrllsI alkaa tuntu­maan
yhä vakavampana metsä- Ja
paperiteollisuudessa, Archie J<Anson
ja Prank Hall yjn. aiheuttavat vaka­vaa
vahinkoa työväen asialle suoritta­essaan
petttnin palveluksia suurvoit­toja
kahmiville kapitallste^.
Näiden Umeisten seikkata vaikutta-essa
teoUIsuuspuIan kärjistymiseen
työläisten on yhdistettävä rivhisä (ku-
SUOMESTA
# ^latdthia saitti^appalmta
7S1 MyirskyluödoA prItUMUu valssi
KukM»'9WtaifiJk» foxtrot
"747 Ilik^sUlobi valssi
K i y k«nsMln« Foxtrot
223 MItäiiUcti ptentoliL Jenkka
Pu»i«]iidiuautka, valssi
803 9at«iB*«taiatomaaiir valssi
RalillU kulkija. Jenkka
724 Tamara. Foxtrot .
SurtilllaaB tllah muiato. Jenkka
721 Tarvalaat ulapalta, valssi
'l4iula^'4l«aBp%lii. Foxtrqt
740 Vain aiAuUa. aInttUa. Tango
Vain iMtkai jai aiaulla pyydin
Foxtrot
4005 Miana lAjn kuvaa nihdX aaaa. valssi
fffsnmaiiairi y6. Foxtrot
un Bakaa Mlväil. Polkka
Kttflt>loata-Barialoonaaa. valssi ^
4001 AnaalB, Tango
QrJaaruttatL valssi
^4003 Armala. aaaa jdanS auo. Tango
Lauaalaikm* laittirtlla. valssi
4008 RomaaaaL valssi
Lttouatn ala. Foxtrot
HINTA $1.25
LilMtatiia icalkklalta Caaadaaaa. TIUtkaa osolttaallas
UMTfO
BOX «9 SUDBUBY. ÖNTABIO
N i l t i lavyli on .aaatavaaa mySa alvulilkkaaatinuna
VlM>AUS BRANCH OFFICE
318 Bar S t PSori Artktar, Ofli.
m
'sm