Vapaus, February 1, 1949

              ^ ' VafMus on ainoa suomenkielinen Iditi Canadassa joka johdonmu-i^
vri» ' kalaiesti ja jatkuvasti yastusti margarinin valmistami^iellon poistamista.
:'K^^s^[V^ ei ollut lainkaan siltä, "onko margariini
kuin voi"^ vaan siitä, «ttä onko margariinin
i valmistaminen tarpeellista sellaisessa maassa kuin Canada ja miten sen
valiitfstaminen vaikuttaa Canadan famiarethin. Vapaus omaksui sen
lutim^n; että Canadassa voidaan tuottaa/jos hallitus tukee maitofarma'
. Rita, riittävästi oikeata voita — j a että tähän oHsi pyrittävä, sillä ainakin
toistaisefesi margariinin valmistaminen vaikuttaa epäedullisesti Canadan
laflnareihin siitä syystä, että huomattava määrä margariinin valmista-inlsessa
tarvittavista raaka-aineista tuotetaan Yhd>'Svalloista, Ifun ny^
ja siten saatu Canadan farmarien asema
^ aiibfJk^ epäedullisemmaksi, niin kysymys on siitä, että
nutä plläisi tässä muuttuneessa tilanteessa tehdä? Härkäpäisen ja tulok­settoman
of^x»^ korjaamaan, mikä
'koijattävissa on ja järjestämään asiat siten, että Canadan farmarit voisi-
Vla^ tuottaa kaiklu margarilniteolilsuutemme raaka-aineet. Jämä ei tie-usnl^
an auttaisi roaitofarmarien asiaa, mutta faranarlen yhteisten etujen
louDiialta katsoen nämä menetetyt markkinamahdollisuudet voidaan voit­taa
takaisin, jos käsitetään mistä on kysymys ja ryhdytään sopivilla
|»H(onia kasvattamaan näitä raaka-aineiu. Tämän kysymyksen valai-
Jsi^xtSat^ jidkaisemme oheellisena lyhennettynä Canadian Food Indust-
^ ; ' r i e s in julkaisun artikkelia '
- i W i U ennen Tanskalais-preussi-
ItistI Mtaa tanskalainen kemJ^U 'Me-
: :'ief'ifouries -QriMccnteU ketuttä&kseen
ffUoiM ollsl voin kaltaista ke-
«Ukaaiteltfr Ja (yysUllMltA rakenteel-
«Mi^ Napoleon III oli luvannut pal-läi^
OQ ittsviute. mikft olisi yht& mau-
I t u t i , ravfntopltolsta Ja pysyväistä
iMilii <voi. V. inro Mege MourU sai
" III..-.
»e tm.
^ •itif.t.i.f -#Ikliuion oleomargarlinin eli keinp-
"'f.C '"'^«in ia*»lna«erti. Jö vuonna i87{>
mm
..•.••i,y:*'i>**-»*
Vidmtotettttn (deonia^^^ yli 300
<anAla p l i v i s d jlcslnomaan ParisUsa.
AftQperiUnen valmiätamistapa oU
«e, e t t i MavaahHhanltiÄ kuumennet-:
' ' tUn ttöto 115 » Umpötuaan yhdessä
TjMen, potflBka-hiUihapon Ja tuoreen,
pkMtdhm laoqiMuu mahehikun kidu-
:^XItsä lpijumij|Ud«Mi« aull Ja eriuml
ää^MMn inafaaata ^ p s l i n l (mahalau­kun
aula^nnte) ja erosi eläinkudok-xasvMta^
iniki otettiin sitten pois
#|U»43rt«»to -hitaaau jotta- o »
^^"S^^^^^ •.:-ytcTiiinat» kJikruaatbaanuiiaoovlttbuiul.. Kristalli-
"^^^^^ erotettiin oleoöUystä
flittilis j^^^^ vitoieksimftiniti^
keinovolman valmlstamiseiMk
ttUyft pAntiin noin 10 paunaa,
lisättiin 4 paunaa maitoa^ S
l U ^ vettä J a ^älMto. värlalne^^
i^ifatl seoksesta kirnuttiin oieoniiff'.
gariinl \ .
? «almistettu aine. kun se p«a-Ä
flil ital-taista,
SS) maistui voilta Ja kim siitä
lioistettiin Uikakpsteus. se säilyi paljon
kau«damanjc^ VpL, AinA siitit alka­en
oieoöljy, mikä on prosessoitua
raavaantalia, on vienyt tärkeätä osaa
margariinin valmistamisessa.
vuodesta 1871 alkaen on smargarii-nln
valmistaminen Jatkuvasti edisty­nyt.
Omkehitetty monenlaista öljyjil.
On otettu käytäntöön uudenaikaisia
koneita Ja menettelymuotoja. 'Ras­vaa
ei enää sulateta keinotekoisesti.
Voin maku lisätään käsittelemällä
m^toa sopivalla tavalla "lactlc" ha­polla
tai UsäämäUä keinotekoista voin
makuainetta. Yhden ainoan rasvan
— oleoöljyn — asemesta nyt käyte­tään
eläin- Ja kasvirasvoja. Jo v.
tl920 Clayton luetteli 33 rasva- Ja
Öljylajia mitä oli käytetty margariinin,
valmistamisessa. Öljyjen Ja' rasvo­jen
vetykäsittelyn tekniikan kehittä­minen,
maidosta Ja muista vähem-mänmerkityksellisistä
aineista valmis­tettavan
maitomaisen aineen valmis-tamism
oppiminen Ja keinotekoinen
Jäähdytys ovat niitä kehitysvaiheita
;\'.Vl<-,<-»- .
••• Suomen lähetystön osoite on:
LEGATION OF FINLAND
CHATEAU LAURIEH
ptbnni ^ pntarlp
Joiden perusteella nykyinen marga-rliniteoUisuus
kehittyi.
31 vuoden aikana v. 1917-1948 ta­pahtui
mericitsevä muutos jnargarii-nin
valmtetamlseMa käytettävän eri­näisten,
rasvamäärien suhteen — tosi­asia
mikä viittaa siihen, ettil saata­vissa
olevien rasvojen määrä on vai­kuttanut
siihen, mitä rasvoja käyte­tään,
pieoöljy oU V. 1917 Yhdys-vaUoi<
o> pjääalne«pEia margariiiiin>valr
mistamlsessa, mutta yuonna lfli42 käy-tetUin
kuusi kertaa enemmän eolja-j>
apuöljyä Ja kahdeksan kertaa enem­män
puuvillaslemenöljyä. Kookos-pähkinäöljyä.
käytettUn ' enemmän
vu(wlna 1920-30^ mutta v.l942 «itä
käytettihi vain 1 prosentti.
1030-luvulla 3ritannia Ja Saksa
käytUvät vissillä tavalla kuivattua
valaan öljyä pääasiailislmpana raalca-alneena
maigariinln valmlstamiees^.
Mutta sodan «ikana Saksa sai 96 praH>
sentti kaikesta syötäv^totä rasvastaan
"rape8eed''nimlBen rUtkantohon sie­menistä
vaindstettayasta öljystä. E n ­simmäisen
seitsemän kuukauden a i ­kana
V. 1948 Yhdysvaltain margariini­teollisuus
käytti noin 233.000.000 pau­naa
pimvilanidiin]|rnäljyft |ä noin 133,-
000,000 paunaa soijapavtinsiemenöl-
; Kokp-tai kuorittua nialtoa voidaan
käyttää tuotanhoi»abi8uh antamisek­si.
Visseissä olosxihteissa Jotlcut tuot­tajat
käyttävät maltopulveria Ja vettä.
aCaidoh käsittielyä varten varataan
erillinen huone Ja erikoisesti kiinni­tetään
huomiota pxihtauteen' sekä
steriliseeraukseen. Tosiasiassa sterlii-seeraus
isuorltetäan miltei yhtä laa­jassa
mittakaavassa kuin nylcyalkai-sessa
saiira&lassa.
(Margariini, kuten voikin, on subjat-tava
haihtumista vastaan, mikä vai­kuttaa
sen makuun. Esim. soijapapu-öljystä
Ja muusta kasviöljyllä valmis­tetulla
margariinilla on taipumusta
maun muuttumiseen. Maun muuttu-mtsen
suhteen suoritetaan nyt laaja-kantol^
tutkimuksia. Saksalainen
rapeseed-öljystä valmistettu margarli-nrosolttauUii
hyvin säilyväksi — kuu­desta
kahdeksaan viikkoon — elki sii­hen
tullut «ällä ajalla maku Ja muita
muutoksia.
Margariinissa on tavallisesti 80 pros.
rasvaa, 16 pros. kosteuspitoisuutta. 1
pros. rasvatonta maltoainetta, 3 pros.
suolaa Ja pieni määrä muita aineita.
Sen kalori, eli lämpöyksikkoarvo on
3.200—3.300,paunaa kohti.
Voiman lähteenä rasva on mainiota
ravhitoa. Yleisesti myönnetään, että
Jos margariiniin lisätään asian vaa­timia
rasvaan sulavia ^vitamiineja.
Suitat^ för oonstmetioii any-wfaere
in Canada, thi« tvo-bed-room
bunn]ow strikes a modern
note and äiould prove an f ttrac-tive
bouae i a any subarbaa area.
With fuU haaement, Hvinr room,
kitcheo-dimng room, balhroom
and a tötal of ax dothea and
Storage dosets, it is complete in
every way. Designed by M . G.
DixpD, B.Ärcfa., M . R . A . I . C .,
Ottawa, it aittwen tbe^living
needs of the small family/
The vestibnle aflords proteetion
and indudes spaee for hanpng
coats. The hali gjves aeeciHi to
the Uving room on the right and
the Idtcfaf^ on the leit, ,
Of ample dxe, the living room features a flush fireplaee' trhich
could be finisbed according to a yariety of styles to suit the öfvner's
i n d i v i d i tjute. The kitcnen is we]| laid out and indudes a dining
alcove whlen. is just the place for family meals. By providing anaeeess
pand, the dining table oould be movea ftom Idteben to living room as
reaoired. tMred; access to the l)asement and service entranee is pro-"
vidied from the Idtchen.
Tfie bedrobms are large, have cross ventilation and dotbes dosets
of exceptional size. The master nsedroom lus double dosets. wldle a
linen doset is loeated in the batbrooro. The Storage closet in, tite Uving
room should prove yery useful.^a luindy place for aueh itema as the
card tabte, games and vacuum deaner.
The house should face sputh iss provision has been made by^ineans
of ampte roof projeetion över the living room windowB to take advao-tage
of solar heatiog in Winter and to provide shade from the direct
sun in the summer.
Ttie d^wiog8 show frame construction hut the dimensions are so
arr;angc;4 that the house may be flnished in veneer or aolid masonry.
The area of tfaia house for estimatitffc purposes is 807 square feet.
TUB exterior dimeodons are 31 feet 4 inehes hy 24 feet 4 incbesandthe
mininumxegtdredJot width is 40 feet, without drivewäy.
Complete construction dr8wihg8 for this pian, known as pian 47-2,
are avalfable from Central Mortgage and Housing Corporation at
mlnimum eost.
• 9' mi.
Noin 20 vuotta sitten .syysporsaat
eivät oUeet niin yleisiä kuin nyky­ään.
Siitä ajasta lähtien tutkimus-työntekijät
. pvat kyenneet osoitta-
.maah, että kunnollisen ruokmnan Ja
hoidoh avulla syysporsaat saadaan
menestymään yhtähyvin kxiin kevät-.
rPi^ÄMtkhl.;.^;.;, " , '! ;
Hyvilbh saada siiat' jyrsimään'
porsaansa syysktiuti puollyälissä. Var­hain
ponltut >lat pääsevät hyvään
kasvurialk'uiih>iäiii&än s^^slcuukaUsina
Ja ovat kyllin suuria siUoln Jsun kyl­mät
ilmat tulevat, että voivat iteMttyi
Ja kasvaa tyydyttävästi. Aikaiset
syysporsaat viettävät paljon aikaa
ruokakaukaion luona, kun taas nii­den
nuoremnnt sisaret Ja veljet ovat
kylmänärkoja Ja viettävät suuren osan
ajosta nurkassa pähhoihin peittynei­nä.
Hyvä sika on se, Joka kuluttaa
paljon aikaa ruokakaukaion luona.
kokemukset ovat osoittaneet, että
syysporsaat kasvavat nopeasti Ja ta­loudellisesti
paremmin kannattavasti
yksinpä iWah maitoa tai heraa. Jos
niiden ruoka-annokset sisäitävit riit­tävän
määrän kaikenlaisia protelnia,
vitamliheja Ja kivennäisaineita eli mi­neraaleja.
Jauhettua maissia tai muu-tji
viljaa, suolaa Jä gallona kummat-tua
maltoa porsasta kohti päivässä
muodostaa mitä parhaimman annok­sen.
Hyviä tuloksia saadaan myöskin
silloin kua käytetään soljapapumil-lin
Ja liha- tai kalajätteiden s;koi-tojen
'•• I a i
tusta maidon sijasta.
margariinista saadaan täydellisesti sa­ma
ravintomäärä kuin voistakin.
«ii;
m,:
i
UUTUUS . . .
IQrjallisuuden harrastajilla
Sir9li4)pitt«ii flpjiilaskuiiiiM
Jiiikiisii IMI
Runsa^ kuvitus - 78 sivua
Hinta $1.00 *
. Skältäen oppilaskunnan Ja oipettajieh kynäntuotteita qpiston toi­minnasta,
pieniä kertomuksia, runoja Ja paidnoita.
: Hinkukaa itaellenhe tämä ajankohtainen kirjanen. '
{••'•} f-^""^pilatkaa oeoittcella: • -^^v;
Vajaus Publishmg Company Ltd.
BSINXX SIOILLE
Vihreä, lehtiheh. pellolla kuivattu
alfaUa heinä tai apila varaa hyvä­laatuista
protelnia. kalsiumia Ja A
Ja Ö. vitamiihieja. Kuivattu heinä
•sisältää runsaasti A vltamineja, mut­ta
vähän tai el ollenkaan D vitamii­neja.
AUalfa-helnä on yksi parhaita
täyteruokia. mutta apllaheinä on hyvä
.sijainen. Apila ei sisäliäniln paljon
proteinia eikä kalsiuihia kuin alfalla.
Lehdet, Jotka Varisevat apilasta ja
alfaifasba ktin heiniä pudotetaan suo­vasta
muodostavat hyvän lisäkkeen
porsaiden ruokaan. Sbijapapuheinää
voidaan käyttää sijaisena.
Emäsioiile Ja porsaille voidaan an-
Ui^ niiden itse haluama määrä hyvä­laatuista
heiQää asettamalla heinä
seinässä oleviin häkkelhin. Mutta par
rempi keino on jauhaa heinä pieneksi
ja syöttää se muxm rehun mukana
siUÖln kun sikoja lihotetaan Ja porsai-y
ta l^ssxatetaan sisällä. Viljaa Ja kes-kitettjTjä
sekoituksia tulee vahvistaa
fXQ prosentilla Jauhettua heinää.
KIVENNÄISAINEITA
M SUOLOJA
Annokset. Jotka sisältävät eläimis­tä
lähtöisin olevia proteinirikkaita
rehuja, kuten lihajätteitä, kalamiiliä.
maidon sivutuotteita, ym. tavallisesti
sisältävät riitä^^ti kalsiumia Ja fos­foria.
Toisaalta taas soijapapu-,
nudssi- ja heinäannokset tarvitsevat
ki\-enn^aineiden lisäämistä, sellaisia
kuin Jauhettiiä höyiyytettyä lu\ijau-hoa
ja decalslum i^hosiihate ainetta
tai sitten vain ensinmainittua.
Siat Uurvitsevat suolaa Ja sitä tulee
«koittaa kuivaan rd^uun i)oin OA
lamuui Jöiad^ sataa rehupauhaa
kohti. Jodisu<^aätnil^ emä-si<^
e Ja porsaille imesoisaiikäna tar-
Ruoka Ja suoja ovat eläimien en-sinuE^
iä tarpeita. Näitä saadakseen
ne ryhmittyvät yhteen. Päinvastoin
kuin ihminen he eivät myy,Ja osta,
vaan antavat Ja ottavat jä^niiiUä on
"osuuskauppoja", jotka toinäyat san-j8;
en menestyksellisesti.
ketut. Jänikset, afiiii^t. P4'''^<^> y^-
eiäimet Jcäyitäivat näit4 rucd»pöytilL
osuustoiminnallisella periastaäsu Ösa
odottaa viioroaan toisten ^Ödessä.
Satiia pitää paikkansa sliloiii.kun ne
menevät Juomaan taj-iilmaan.
Yksi kaiickein övelhhpia ruuansäi-lyttäjistä
on amerikkalameii hllierL
Sen ohella, että kerää ravhitoa varas­toon
itselleen, se samalla asentaa sitä
säiliöön koko perhettä varten. Sen
pesä tavallisesti sijaitsee luolansa.
Jonka seinät on '^katettu pehmeällä
ruoholla. Oleskeiukammlon vieressä
on ruokasäillö. Jossa \isein on niinkin
monta kum SO elävää^sammakkoa.
. ,Chipmunk on toinen mielenkiintoi­nen
Tuuansäilyttäjä Ja kerääjä. Sen
pesä on maanalla, tavallisesti vanhan
seinän, kiviaidan tai'puun alla. Sen
ruokasäillö on kerrassaan ihmeelllneh.
Chlpmunk on saituri. Joka kuljettaa
säUiööcsä Jokaisen pähkinän, minläi
se sattuu löytämään. Sen ruokalajit
ovat loppumattomat. Erikoisesti se
pitää tattarista, pecan-pähklnöistä Ja
ruohonslemenlstä.^ Ruuan se kuljet­taa
kotiin leukapielissänsä olevissa
pusseissa. Ne ovat ihan pullollaan Ja
vielä sen lisäksi sillä on pähkinä
suussa.
Piikkisialla Ja muilla samaan luok­kaan
kuuhivilla ieläimlllä on ovela t a ­pa
kerätä ruokaa poikasilleen. Ravis-tettuaan
iparjat maahan pensaista
ne kieriskelevät maassa Ja kiirehtivät
siten kotiin piikit täynnä marjoja.
Eräs rottalaji kerää talvikäyttöään
varten heiniä sellaiset määrät, että
joskus sen heinäkasa saattaa olla 6
ja 8 Jalkaa läpimitaten. Ne alottavat
heinänkorjuunsa elokuun alkupuolel­la.
Katkaistuaan heinän.'n6 huo­lellisesti
levittävät sen kuivamaan en­nenkuin
kuljettavat "latoonsa". Nä­mä
"ladot" tavallisesti sijaitsevat ko­loissa
tai vuorenkolöissa.
Oalifomian puurotta on. el aino­astaan
' niuänkerääjä ja säilyttäjä,
vaan myöskin rosvo ja varas. Ker­ran
sen pesästä löydettiin veitsiä, haa­rukalta,
lusikoita, nauloja, silmälaseja,
rahapussi, helmiiä. saippuaa Ja suuri
määrä nappeja, neuloja ja nuppineu­loja,
jotka oli sijoitettu sen herkku-ruc^
en viereen.
Ne eläimet. Jotka eivät kerää ruo­kaa
varastoihin, suorittavat iruuan-etsintämatkpja.
Ne ovat oik^ta mus­talaisia.
Orahg-tun? apinat ovat sii­tä
eslmerkicejä- Ne glelevät niidcavas-tl
ja joskus rhatkolllaan valitsevat
sopivan paikan läheltä mertmrantaa
ja pitävät siinä piläiekkiä. Ne pitävät
oistereista ja kaivavat suurendjpia esiin.
Jos kalastaja aphaa löytää avcdmen
oisterin. ei se tunki kättään rakoon
ottaakseen lihan kuoren sisältä, vaan
sovittaa ensin kiven oisterin lettköjea
>^in. ^ estää oisterin sidkraaaSU
leukojaan Ja salpaamasta ikafamie-hea
kättä. 'X.
koituksellä estäfi iis. 'Ö:arratt<BnmjB'*
tai goiteri vastaisyhtyheissä pääilBsa.
Jostakin Mrjcitoksesta luin seuraa-
1 ^ mjiarltflmäT}:. QroBtf^ltn;ii||Tta oo
kolldctttvfi^ i o f m i n ^ fm >Rik-kotofaäzitn
JouttoJeD h i y ^ ^ Läh­tiessämme
tältä pohjalta totkimaan
kysymystä, ilmenee tuota >kolldcta«
vlsta toimintaa ympärflHmme. kuka
määrän tietää. Eikä tuota tntkhnisU
tarvitse levitellä laajemmalle kun
omiin fcotlnurickiin. TUSft Port Art­hurissa
me tavalliaesti ptdftmmscsuna-toiminnafltMna
tilkkeinä tunnetut
onnukaupat, osuusmeijerin, vilal tai
kuusi oeuuskaesaa. Viimeksi on ilmen­nyt
pinnalle osuustoiminnallinen sai­raalavakuutus:
Nämä .kaikki ovat
määrättyjen ryhmien rahoittamat Ja
niitä jahtaa Joukkojen asettamat eU-.
met Joukkojen hyväksi. : >i
Paljon laajeminassa mlttJkaayaasa
ilmenee Fort Arthurissa n.8. kollektii­vista
toimintaa koko kaupungin väes­töön
nähden. Katqmngin a s u k it
Synteettistä voita
Tufcholnia. — Uuden ravintoaineen.
Jota ^nomalehdet sanovat synteetti­seksi
voiksi, on valmistanut professo­ri
Harry LmuUn, Joka tm tdcnlimen
koriceakoulun jeliptarvf kemiallisen l a ­boratorion
päällikkö Tidcholmassa.
Professori Itse el halua nimittää
uutta ainetta voiksi. Siti valmiste-taah
hUvasta; Joka ^sisältää 60 prps.
rasvaa. Muut aineet ov^it munanval-kuaisaineet,
hilUhydraatit Ja s i t l ^ ^
si vltamltoeja :lS-ryhmä6ta.
Eräs elintarvespestalistl Göteborgis­ta,
dosentti Georg Borgström, on seu­rannut
professori Lundin tutkimuk'-
sla Ja hän sanoo, että on suhteelli­sen
helppoa saada aijcaan vohi ko­koomuksen
sietävää ainistta. Jos on
käytettävissä sc^ivia rasva-aineita.
Nyt professori Limdinin on onnisto-nut
valmistaa tätä ainetta ibhan ras­va-
ainetta.
Professori Lundlnin metodia iniden
aineen valmistamteeks^ei voida arvi­oida
kyllin suureksi, sanoo dosentti
Borgström. *
Yhdysvalloissa on valittu eräs toi­nen
metoodi synteettisen voin valmis­tamiseksi,
nlmittäta vihreä-levät. Nä­mä
tuottavat rasvaa Ja tulevat sangen
halvoiksi käyttää.
caOB^fout täällä kunnallisena omai-mvO^
f^f^ioti^ aätakövomiasys-t^
BO^Ui^iide^^ katuvau-
Tin)fiiew^»n, koulut, yleisen kirjaston
l o h ^ jfppuistot Ja lukemattomia mui­ta
laitoinia. lOmä kaikki ovat sellai­sia
laltiäcsia, joista sUhrinkin rahapösö
joqtuu käyttämään sanpntaijaa. nä­mä
<im rnf^^v, eikä mimm". Kmmal-
Jlseua, omlstukBessa on siis kqlK> kau-pamgin
väestö isäntä. Olkoon kysymys
yhteMen omaisuuksien laajentamises­ta,
koitoksesta tai mistä hy«6nsä. ky-ortOän
dltä koko kaiqnmgin väestön
mlel^iidettä. Myöskin vuosittain a i ­tamme
äänestyksen kautta erilaiset
haiiintoelimet hietamaan yhteisiä asi­oita
ja yhteisiä canalsuuksia. Jos Jo­ku
liliuiuuua taottaa-tappiota, niin
koko väestö joutuu/maksamaan tap­pion.
Sila Ur Jaimdlises^ sanoen on
pllntyneinkto Port Arthurin yitsityis-omlstuloten
pyhänä pitäjänä pakosta
kcJldctilviaen Järjestelm&n ufarL Vaik­ka
hän tökdituiä dOUareihinsa bn hä­nellä
säteisissä aseissa vain yksi ää­ni,
nhnkum tavallisella Jätkäihmisel-
Ifikin.
Siis omlstakseen nähden on kau­pungin
asuJamlUa koko rutkasti omai-
Ifuutta. Vuosittain me asetamme
myteUn yhtei£dn Voimin tehtäviinsä
yhtärten asloidoi huoUaJat hoita­maan
heille uskottuja tehtäviä koko
Tuuli autfaa farmareita
Tuuli auttaa monta farmaria alueil­la
niissä ei ole sähkövoimasta toi­voakaan.
Lähes 6.000 f a;nnai^ on Sas-katchewanissa
valjastanut tuulen säh­kövoimaa
tuottamaan j a letMix regl-naiaisen
liikkeen lausunnon mukaan
täten saatu voima panee käymään
pesiikpneitf, vesipumjn^uja, separaat­toreja
Jne.
Mr. Sharpe. Jonka liike on välittänyt
tämänlaisia iaijboloäa yli .30 yuotta,
arvioi Saäcatchewatiin maaicunassa
olevan noin 65.000 farmaria. Joilla el
ole toivoakaan sUt^, että he sialsivat
tavallisen sähkövoimapaJlvelun .elinal-kanaan.
J ^ . j ^ i p e ehdottaa että
tttaakuntahallltua maksaisi farmareille
10 prosenttia tuulella käyvien sähkö­laitteiden
laittamis^ta.
Albertan maakunnassa arvioidaan
Olevan f000 farmaria. Jotka käyttävät
tuulta sähkön vahnistamisiessa.
kansan etuja sUmällä pitäen. Teke­vätkö
häaiä huoneenhaltiat niin on
aivan eri kysymys. Bfelkein poikkeuk­setta
on osoittautunut käytännössä to­deksi
vanha sananlasku: Oma suu on
läfahmä! Järjestämän nykyisellään
ollen ei voida parempaa toivoakaan.
Ensiksikin on cihdoKkaaksl'; aset­tautuminen
niin yksityisluontoi­nen,
että kuka hyvänsä pääsee listalle
yhden tai kahden henkilön suosituk-sfsta.
Äänten kalastuksessa lupaa
ehdokas hakea vaikka kuun taivaalta
valitsijoilleen. Jos hän pääsee pyrki-mäftgsä
taimeen. EijeUnä tule kysy­mykseen
hakijan kyvyt|tai onko hä­nellä
harmaatakaan aavistusta tehtä­västään.
XänestäJätUn ovat melkein
poikkeuksetta saaneet sen päähäiisä,
että Jos eshn. valtuustoon pyrkijä"ön
urakoitsija t i i onnistunut liikemies,
olkoon hän sitte kahminut omaisuu­tensa
vaikka koiratorpan pitämisellä,
että sellainen mies on pystyvä myös­kin
hoitamaan yhteisiä asioita. Kyllä-lähän
he tavallaan ovatlcin. mutta
mutta, vaan niin pitkälle imin on ky­symyksessä
omat edut.
Jos-Pbzt Arthurin kimnallisien aM-olden
hoitoon saataisiin sellainen ko­neisto
mllSi pitäisi huolen siitä, ettiä
LsH^iaara antamassa
saUcöa i^ös 4>malle
läätiilleeii
HdUUL (S-S)>r ^ECemijt^ iscK
lia^r?»ti Toimaälioksella suoritettiin
odotetut kstennät Lapin läänin säh-köv^|
kkoon tiistaina tk. 18 ^lä. Tä-tsn
on Kemijoen vesivoimaa päästy
käyttämään hyväksi myös Jokialueen
omassa maakimaaRsa.
Mainittakoon samalla, että,Jos Iso­haaran
voimalaitoksen yläjmcdena
olevia alavia maita voitaisiin laskea
nykyisen vesicfeeuslain sallimaa mää­rää
enemmän v^en alle, voitaisiin
sähköenergian saada käyttöön val­tavia
määriä lisää. On laskettu, että
neljän metrin korkeusero aiheuttaa
yliveden mukana menemään vuodes­sa
hukkaan koko Lapin läänin asuk­kaiden
12 vuoden sosiaalisen sähkön
tarpeen. Joka oii vuosittain 5 miljoo-xiaa
kwh. Isohaarassa heitteilBt olCr
va energia on 60 mOJ. kwh vuodessa,
jo tässä vaiheessa, kun yksi koneisto
vasta on käynnissä. 12 mn padotus
aiheuttaisi vain 200 ha :n suuruisen
maa-alueen Joutumisen veden vai-,
taan. Eemijoklvarren maanomista­jat,
joita tomieni>ide lähinnä koskee,
ovat myös jo havainneet tilanteen
kestämättömäksi. Näin onkin nous­sut
vireille Kysymys vesiolkeuslain
mimttamiseksi Ja tilanteen pikaiseksi
Järjestämiseksi niinenomaan Isohaa­ralla.
t^isi union^tia \
JousfaBe lis|ane -
— Grammofonin keksi amerilckalal-nen
Emile Berliner v. 1887.
VaämBgtoti: ~—
moitä väkmi Sqnina. että
dalaista nnionistia on
kielletty pääsemästä
M i t ^ ykätyiskohtalsia i
ole asiasta annettxL
liisivaltion mustalle Ilstalfe
canadalaiset unionistit ovat:
Sähkötyöläisten union ((
ri George ^ i r r i s Ja samaa
terboroughlainen Johtomies,
Chambers: autbtyöläisten i
järjestäjät W!;imam R.
Colgate, sekä kumityöii
(CIÖ) edustaja Alexander:
Viime marraskuusta
nadalaisia unionisteja estett]
mästä Yhdysvaltoihin. Toi»
on estetty väliaikaisesti ja toa
västL Viimeinen pyByvä
taukoasi ennen yllämainlttuia
tiin kemikaalityöläisten unics
torontolaista edustajaa Wm.
tonia vastaan.
Neuvostoliiton ja
Bumanian sopimus
Bncharest. — Lauantaina i
tettiin täällä Neuvostoliito ja
nian välinen sopimus, jonka
la mainittujen maiden
omistama yhtiö ryhtyy tutkii
kehittämään teollisuuskäyttöä
•Rumanian öljyresursseja.
LOVHDYTTXX
Kiinni juuttunut m u t ^ tai pultti
voidaan löyhdyttää alne<f&a, mU;ä val­mistetaan
seuraavasti: 15 imssla "se-condary
butyi alc<^iel?, 4 tmssla
"Ught mmeral oil' Ja imssia "kero-senen"
aineita. •
J l ( 2 f ^ T T T X I M U ( M A I ^ O
Maito on hyvää r a i ^ t o a bakteereil­le
Ja ne kasvavat nopeasti lamptm^o^
maidossa. Bakteerilutsyun oikaisemi­sen
yvicHiä maito pitäisi jphdyttää
60 asteeseen, tai sitäkin altuiisemi>aan
län^iötilaan .mahdollisimman -pian
lypsyn Jälkeen.
KOVAA HOMBIAA
Kansas State Collegen professori
Seaton selostaa, että 300 kanaa käyt­tää
vuodessa 17 tonnia vettä. Pahalta
tuntuu edes ajatella, kuinka monta
mailia farmari tai hänen valmcmsa
Joutuu kävelemään vuodessa idanta-essaan
vettä kahoilie.
ALKXJt HUKUTTAKO NIITX
KäQrttäkää säästäen vettä kuorittu­jen
perunainen kdtossa. Mitä enem­män
Mytätte n i l ^ vettä, sitä enem-m&
a menetätte penmain ravintoar­voa.
LIIT1JA VIILAAN
'i^enktUn itq^eatte viilaamaan
pehmeätä metallia, ott^ua }iidunp|-
la Ja huängatkaa viilan hanqMtat täy­teen
liitua,. T t ^ . e s t^ metaOlln pa­lat
tatttuinasta vli^^hsunp^iden vä­liin
— Ja työ Jptxtouu ^paar^mmin.
VIlKKITVAt VAW>T
kun auton vaipt vHUnivat. eikä
Johdoista löydy Vikaa, silloin pitäisi
tarkastaa lamppuihin
tuskphdat.. Nämä kosikettttkohdat tai-,
luvat toisinaan dinä määrin, että
Johto .hftikkeaee. Kulmteet kosketa^
kphda^ voihan itojata etfi
Juotetun j^hänlyijj^ päälle.
"^l^ys^jä voidaan jjnihdl^tea ameena,
m|ssä, ooD a; la^ne^^ jii ykäd
osa ben^irOS. " 1 ^ ^ in<^^paaie»-
nataliä "oÄkTtiifntiB'* jpjähj&tägpiakooo
t a ja 1 Sää^bäiäää^
ne hyödyttäisivät kaikkia asukkaita
tasapUi^llsestf, voitaisiin tästä kaupun-gl8tB"
8aädä uudenaikainen mallikau-ptmki.
Ensimmäinen äskel olisi se,
että lakattalsiiB puhumasta mökki-läisiUe
verojen korottamisesta ja alet­taisiin
puhumaan Ja perimään .edes
kohtuullisil veroja täällä sijaitsevis­ta
isojen korporatsioonlen monllcym-menmlljopnaisistä
omaisuiilEsista, Jot­ka
nauttivat tänäpäivänä kaikednä-köisiä
veroheli^tuksia.
Mutta niin kauan kun,Port Arthu­rin
Vähävikinen asujamlsto luottaa
yicsitj^stni onnenonkijoiden loistaviin
lupauksiin Ja niiden liikemieskykyihin
ei ole toiycökatm parannuksista. Vaik­ka
he - nlolellisesti ovatkin yhteisten
adoijdto hoitajia, pitävät ho^tä vain
lo^piheVcBenä omille pyrkimyksilleen.
Täällä «m Jatkuvasti koetettu saada
vähäväkisten omista riveistä edes Jo­ku
mukaan hallintoelimiin, mutta tä­hän
mennessä ei ole vielä onnistuttu.
Kenram siinäkin onnistutaan ja saa­daan
asioiden Johtoon todcoia sellaisia
ihmisiä, jotka ottavat asian siltä kan­nalta,
että kansa on asettanut hei­dät
katsonaaan Ja hoitamaan "Meidän
asibitainme j a ominaisuuttamme". Sil­loin
v a ; ^ Port ^ A r t h u r i ^ yhteisiä
aäbita hoidetaan sen väestön etujen
mukaisesti.
Nyt on iaas se aika vuodesta kun
osuusliilckeet alkavat pitämään vuosi-kokouksia'Joissa,
luodaan katsaus k u ­luneeseen
toimintaan Ja vedellään
suuhtaviivöjä tutevalle toiminnalle.
Yksi tärtceä tehtävä on osuusliikkeiden
Johtotointien täydentäihinen. Siinä
kysyinyksessä vaaditaan tänä ajan-kc^
taha :^isehi8töltä entistä tarkem­paa
harkintaa. Liikemaailma on me­nossa
lamakautta icohden. Joten Joh­tokunnilta
vaaditaan olttäin huolel­lista
kaiipallisten asioiden valvontaa.
Yksikin harkitsematon teko voi olla
liikkunen eduille vahingoksi. Olisi siis
V.- JA U.-SEURA COMETSIN
OHJELMAILTAMA
SUNNUNTAINA HELMIKUUN 6 P:NÄ,
CSJ:n Timminsin osaston haalilla
/ ' OHJELMA :
Laulua Viola Bosti
Planoduetto Mary Heinämäki ja Velma Lam
Kuvaelma "Äidin muistolle", jossa laulavat . . . . .Lillie Niemi. Vd
Laurila. ja Mary Heinän
Hanurisoolo • • • • — . . F. Bts
Piihft-^.^..... ". Eric Jura
Laulua •• ••- ^^^ra Ku;:
Pyramlideja mm
"Kun eukot on maalla",'esittävät Martha Saloranta, Arvo Vuori
Toivo Ni
Ohjehnan esittäjä Ots Häivälä
. Ykstoäytöksiiien näytelmä
RIKOLLINEN
K|rj. Verner Jokiruoho
il
JEsittäjät:
Katariina Raunio. poUisikomisaarion leski ....
edellisen lapsia ...
Paula Yliharjii. Taunon morsian
Martta Sorjonen, Lahjan ystävätär
Predrik Tuomela, lehtori >.....
Reino, Tatmön toveri .
l:nen salapoliisi ...^ ...v.......
2:nen salapoliisi —. •. • ^ • -
Henba
Martha Salörai
Mary Heinämi
Toivo Nii
Nellie JäJ
... Velma Lam
Arvo V\
... Pentti Tyyn
..1. Eric Junn
Ots Häi'
CSJ:n Sauli Ste. Marien osasien näylelmäseura
— esittää —
' ' (5-näytoksinen yhteiskunnallirien näytelmä)
KIrJ. Hilarius Korven-Korva
STEELTON HAALILLA
Helmikuun 6 p:nä, alkaen klo 8 illalla
HENKILÖT:
SALOVAARAN EMÄNTÄ
ANTTI, hänen poikansa; ^
KYT.T.TKKT, hänen tyttärensä
ELSA, palvelija Salovaara^
AAPELI, renki . . . . , . . . . . . . . .
HEIKKILÄN ISÄNTÄ, Salovaaran naapiui .
SEliMA, hänen tyttärensä .;
ROVASTI. ..
AMALIA, kehrääjä muija
TOHTORI JALAVA
KYUOTEMÄNTÄ
I.NEN yHJAKDLASHI
2:NEN VILJAKJJLASHI
KERJÄLÄISTYTTÖ
KARJAKKO V .
NEITI HURME, lastenkodin hoitajatar
ANJA. Elsan tytär . . . 1
POSTINKANTAJA
Ensimntäisen ja viimeisen o;^h. välillä
18 vuotta.
ESITTÄJÄ
, _ Lydia
Wm. Lehtiä
. . . . . H e l g a Hai
Irene Hiiba
John •Wuci
Armas Lindba
Siiri AutioDU
Evert Peri
Alma Msria
EinoSfi
Anni Lindba
Heikki Kulm
Emil Rakfci
. . . . . . . Sirkka Muhotf
; Ida MuiioM
... . Aino löi
Teini Kuina
. . . . .*.. Yrjö Wiitas
on kulunut aikaa
RavintQlalippu 7$^
saatava johtoon ^llaisia henkilöitä.
Jotka jnimna^ "meidän"
liikkeeksi Ja tpimiyat sen mukaisestL
Toinen yhtä tärkeä.kysymys on valis­tustyöt^
Järj^täminen sellaiselle poh­jalle,
että siitä on konkreettista hyö­tyä
osuusUikkeeUe Ja työväenliikkeelle
yleensä. Losojätkä.
Tarvikkeiden hinnat
ovat kohonneet
Bio de Janeiro. — (ALN) — Brasili­assa
ovat tarvlkkeideh hinnat kohon­neet
j^M^oraoä^ kuin puolena kahden
viinykslkuTtineen vuoden aikana, mut­ta
paOat ovat s^ pysyneet melkein
samally tasndla, sanotat Brasilian
T^väetillitpn lausunnossa.
BalBtas oh pitänyt palkat alhaalla,
käyttäen » ^ e ä ä väkivaltaa Jokidsta
p^äyiea Iflkkolitkettä kohtaan. U i -
indria lakicoj^ on puhjennut eri aloil-ja
eri papuna niaattu Ebllitus sor-teÄ
työvien mMcdta Ja sen Johdosta on
käynhtesit vnlmalnw kampamja^muoi-den
ybtmUsyydeq^ saamisekfä taiste-
Ipasa »nnqiiiioirTiaa vastaan.
CSJ:N ÖSÄStOJEN
CSJ:n Wannphi osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo l . i p . osaston haalilla,
Sihtrorin osoite: Voitto Lehti,
Waniq), Ont.
CSJ:n'Hearstin osaston kuukausi-kokoukset
pidetään jttoisenknu;.
kauden toisena sunnuntaina klo
2 ip;
CSJ:n Spmceialei» osaston No. ]30i
kuukausikokoukset pidetään Jo­kaisen
kuukauden i>ngimm5ta>T<^
sunnuntaina kello 2 ip. Johto­kunta
kokoontuu ttmtia aikai­semmin.
loiu-aisen
CSJ:n Port Arthurin
kausikcdcoukset pidetään
k ensimroSiserti keski-viikkbha
kello 7 IDaQa, 316 Hay
, Öt. Johtokunnan k(^ukset ovat
Jokaisen kmikauden fcolinantaia
V tiistaina keälo 7 iHidto.
CSJ:n TOroBton osaston vazsinai-J
nen kunkansikokoaspid^ai&n joA
kaisen kuukauden ptMdTnmafa^.r(a!
maanantaina kello 8 illaDa osas-l
ton huoneistolla I>aii^%aäJfllSL
KOKOUtK SE
CSJ:n Sndbniyn osaston kokoB
pidetään Jokaisen kuukaudai|
simmäisenä. suxmuntaina.
heenjohtaja Oscar Männistai
teeri Hilma JiKki, osoite Box.
Sudbury. Ontario.'
CSJ:n Timminsin osaston koci
sikotoukset pidetään jobi
kiiiikauden ensimmäisenä/S
nuntaina kelloi* illalla.
CSJ:n Vancouverin osaston
kuukausikokoukset pii
Clinfcon-haalilla jokaisen
kauden toisena £i|nnuntainx
2 i.p. Johtokunta iol '
puolitoista tuntia aikalsei
CSJ:n Kapns^kasingin osastoni
kausikokouksefc pidetään
sen kuukauden toisena
taina klo 2 i ^ .
CSJ:ii Sault Ste. Maxien
Nö. 5 iyökokpukiJbt pidstääo 1
kmicaudeh ensimmäinen ja'
mas ,sunnuntai osaton
talolla. 321 John S t , alkafO!
8 illalla.
It neuvO!
I^ODtoO. — B
selin blokin n
iltai:a "Euroop
taniisesta ja vj
röä sitä varten
taan "TJarlame
jia Euroopan
Tästä kcani
moitettiin kaks
lerenssin jälke
listuivat Bryss
joniiniäterit.
Viiden maar
vat täten vihd
ja oltiin useita
nossa sanottiin
kutsua toisia ]
tumaan neuvo
voston muodoi
Tuo neuv(
osaan. Siihen
vosto", joka k
on vastuussa
den hallituksi
tulee "neuvojs
sittelee julkis<
ta, paitsi "yh
Asiantuntija
voston pääma;
bourgin kaupi
helle. Eräät i
selin blokin ui
ta kutsutaai
, neuvottelema
muodostamis^
" Ulkoministe
kusteltiin m:
jjimniiuiiiiiiiiiiiiiimii
V
pl(
K
kun
H
TO
<
957 Bx
RUS
MKMKOT
senne en
lääkkeen
STOMAC
sasta, sai
olette n*
antaa tu]
m:
KM
m
noilla.
seitsemä
m
S S » Q U ]