Vapaus, February 2, 1950

              'M n »ti
te
'Sivu 2 Torstaina,helmikuun 2 p. — Thursday, Feb. 2
taUUhea Kb7. etb 1817.
00 «Bcand e!as8 mau tb» Foet
•OfCee. TtegsxtBosxiX, OtteVBi s);^
Ugted jgtttoa wea|y: Tttegdayff,
PtdiUäbtBS Ostnpaiqr Ltd, ai led-ISS
Sm 1^ W, easmiy. <33it« Oanatfa.
irrr-Ai
I
1%'
i
Vapaaim Sanan kriisi i^^venee
Joka feerta kun Torontossa ilmestyvän Vapaan Sanan yhtiö-itofcous
päättyy, mainitun lehden toimitus vikisee ja valittaa kuin
ruoskittu koira. Sen johdon mielestä yhtiökokous on ilmeisesti väll-lämätön
paha, missä täytyy ottaa vastaan epämieluista koirannuus*
Icaa ja sen jälkeen lähteä uudelle toimivuodelle tietoisena, että sama
peli uusiintuu seuraavassa yhtiökokouksessa. Tämä sellaisenaan on
<]iSoitus mainittm lehdea aatteellisesta vararikosta ja lisäksi si'tä^ että
sen kannattajapiirissä kauan kytenyt poliittinen kriisi on jo kehitty-imässä
kahdeksi erilaiseksi suunnaksi. Yhtäällä nähdään kehittymässä
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ.
-
Huomenna, tk. ^3 p:nä, täyttää
Jabnar HeSbme Colmanista, ^ber'
!assa 70 vuotta, onnittelumme pätvan
sanJcariUe!
Vb%. Sandrsi Nfman Beaver laiselta
täyttää iäaään 70 vuotta. Onnitte­lemme
päivänsankaria! ' -
miiut sanovat
2e
il
Iiii
a.
'^teellisesti hyvin poliittisesti valveutuneita Canadan suomalaisia työ •
|:^4;':-|ij^iäi farmaieita j^^ koskaan saada narratuksi
pf Vi^jp<33n«rillisen hapatuksen avoimiksi kannattajiksi. Tämä Vapaan
t|;i "-rSankn intell^tuaalisempl vasen siipi ryh Sali-
| | § | | | ä y ^ ; i y | Ä u s ^ ja kumppanien linjalle- Riutta V^apaan Sanan viralli-
(k ^j^Qi^joikeislojohto^ mitä edustaa 'Pehkonen ja Unhola ja mikä määrää
% .,?ekä "haavat «ttä voiteet", on menettänyt kaiken uskonsa ja luotta-
* - työväenliikkeeseen yleensä ja sosialismiin erikoi-iseäi/^^^^
inhimilliseen edistykseen, sekä kaikkeen inhi-niflliseen
hyvään ja kauneuteen.
!| , ^-'u. r. Juuri viikon lopulla Torontossa pidetty Vapaan Saijan yjitiö-
'kokous, mikäli voidaan mainitun lehden omaan kökoussclostukseen
I "Vuol^taa, alleviivasi edelleen sitä, että tämä kehittyvä poliittinen kri^
i y&\ tm edelleen syventynyt ja voimistunut, sekä sitä, että oikektoaivel-
't^i^m edelleenkin kaikki valtit käsissä. Näin selosti Vapaa Sana nyt
»Tmilusdijelmansa käsittelyä:
'Hv. - Näissä kirjelmissä esiteltiin sekä valituksia että kiitoksia
IjehdienyleissisältöÖn nähden . . . " (On siis taaskin ollut kahdenlaistJi
.^.Iknäa) ja edelleen: iLehden poliittiseen sisältöön tehtiin huoniaii-iiäi^
ia^ m^^ mutta käydyn keskustelun t6lokse;na
} jj^bjlCT toimituspolitiikka kuitenkin yksimielisesti hyväksyttiin, lu-
,. fcminottamaita E. Sahnin saamiansa valtakirjojen perusteella esittä-maa
vastalausetta . .
; . E. Salm on siis saamiensa kirjeiden perusteella esittänyt vasta-tpimitukseh
yleispolitiikan suhteen, mikä kaikesta huolimatta
'yksimielisesti" sellaisena kuin virallinen öikeä siipi
^ita^ihmiskammossaan edustaa!
« « . T ^ Tämä poliittiseri kriisin kehittyminen ilmenee nyt selvemmin
' t k•uin aik^aisemmin' , mutta mitään uu•t-t•a se• er• ole. Ja jos entiset^mer-.'
\ iit pitävät paikkansa. Vapaan Sanan politiikkaa aarrvvoöss televine "so-
JA CIO "srrTTÄÄ"
MINE-SIII.L UNIOA!
Setiraavat tosiseikat antavat valoa
fiJUe mitä on todelia'Mine, Mlll unioa
vastaan teht>7}en syytösten takana:
V. 1937 edesmexmyt Van Bitten,
joka oii elUoin vastuunalainen CIO:n
terästyölälsten unlon järjestäjä, lau^
sui 2i2ine, asin union konventlonLssa
pitämänsä puheen yhteydessä: '^Kun
(jäzjestämls-) taistelut päättyvät
Minnesotan ja Michiganin i^uta-alu-eella,
33/W) rautamalmin kaivajaa
tulee erottamattomaksi osaksi teidän
mainiosta uniostaime." . .
Tä&sä jnounärryksessä Minnesotan
Ja Michiganin rautamalmin kaivajat
järjestettiin Philip Murrayn Johta-^
maan terästyölälsten unioon. Sopi­mus
heidän Mine, MUi unioon l i i t ty
mlsestään jäi täyttämättä. Asiasta
läheteUiln MurrayUe lukuisia kirjeitä,
jotka jätettiin huomioonottamatta.
Sodan aikana Aluminium Workers
of America teki esityksiä -Mine, Mill
uniolle kahden tehtaan järjestämi­seksi
» CXrO:n Johdon kehoituksesta
me suostuimme pyyntöön ja autoim­me
AWA järjestämistyön loppuun
vientiä Phoenixin tehtaalla Arlz. Pian
tämän jälkeen ATVA liittyi terästyö-m
^ ^ ^ ^^
l i
y/y
y /
m.
{ f y ^ ' y ^ . y /
y/;^y
yyy^^y
y/
^ Ä t.4'^/y* /ii
/
yy yy y / yyy
11 -i
1^itt^ösdi^i'fcmnah, että sillä työvoimamäärällä ei parempaa ieh-antaa.
On rhyijs muistettava, että Vapaa Sana öu
^ ;-^:-j«j^«»*u, ^ samansuuntaisia huomautuksia toimituspolitiil^as-
] -*tgaH'. Vuoden 1946 "yhtiökökousselostuksessaan Vapaa Sana kertoi:
'ii vr^^^ifikoisesti kiinnitettiin lehden poliittiseen kantaan huomiota : :
.selitettiin se erinärsiin poliittisiin ja ammatillisiin suuntauksiin näh-
»•den horjuvaksi . . . Yleistä mielenkiintoa herättäviä kirjoituksia ja
^yhteiskunnalliselle kehitykselle
' tuottanut mitään parannusta Vapaan Sanan si-.
kanta nimittäin on, että parempaa ei voida
työvoimalla!
1947 vuosikokousraportissa Vapaa Sana kertoi: "Leh-arvostelu
synnjtti melko pitkän ja toisinaan kuuman-i
| ; p f t f p 5 J H * ^ esitettiin useampaan suuntaan mene-fevji|
j^f^;: lehden sisältöön nähden." ^^Ksi^ ••••'r--.Ja v. 1948 vuosikokouksesta kertoessaan Vapaa Sana viittasi
Vdh ohimennen siihen, että lehden sisällön suhteen tuotiin esiin "sekä
putitteellisuudet ctta hyvät puolet" ja erikoisesti kokous päätti, että
; Suomea parjaavia^ "Suomen kirje^itä saisi huomattavasti lyhentää".
^Mutta nämä päätökset eivät ole Vapaan Sanan sisältöä parantaneet,
, - ) , i »ifllä sen johto viittaa kintaalla arvosteluihin ja sanoo "lehti annetaan
• ulos kovin pienellä työvoimalla" ja niinollen lukijat saavat tyytyä
jaäich, mitä kulloinkin sattuu tulemaan.
Vapaan Sanan kokousselostuksen mukaan sen yhtiökokouk-
' sessa ei ole viitoitettu mitään ohjelmaa siitä, miten sen lehden
, pitäisi suhtautua lisääntyvään lypltömyytccn, mitä pitäisi teh-
• dä maanmichillemme tärkeiden kansalaisvapauksien puolustä-misen
hyväksi ja unioliikkecn voimistuttamiseksi, ci halaistua
• sanaa sotavastaisesta toiminnasta rauhan säilymisen hyväksi
eikä siitä, mitä voitaisiin tehdä täkäläisten maanmiestemme
; »' rikkirevittyjen rivien yhdistämiseksi edistyksellisen ohjelman
•> perusteella.
m
m
KiiI
Iäisten tmioon.
Viime vuonna terästyölälsten unlo
suoritti heikosti peiteltyjä reittauksia
meidän unio-osastojamme vastaan
Bessemerissa, 'Ala, Ja kaappasi niistä
viisi käyttämällä hyväkseen neekeri-vastaisia
ennakikoluuloja, yhtiöiden
apua Ja terroria (missä esim. sihteeri-rahastonhoitaja
M. E. Travls piestiin
slhnäpuoleksl — Vapaus).
Canadassa terästyölälsten union on
suorittanut CCL:n varjossa^xelttauk-sia
tmiotamme vastaan. Nyt saapui
tieto, että CCL on antanut kaivos­miesten
"Jäijestämisolkeudet" teräs-työlälsten
uniolle . . .
CIO:n tn-esldenttt-Murray .on myös
terästyölälsten '.-union ; presidentti.
Hän on se "puolueeton'^ työväenjohr
taja, 'joka nimitti-, ''puolueettonym:'
komitean tutkimaan Mine, Mill union
cdesottamlsia.,,; ' '
.Vedä pois naamiosi Philip. Me
ttmnemme ainut. — International
Union o i Mine. MUI A Smelter Work-ers,
(CIO) tmlon, äänenkannattaja
The. Union. ; ,
OIKAISU .
Chiang Kai-shek sanoo, että hän
"taistelee niin. ikauan kuin elää".
Hän tarkoittaa, että hän 'juoksee pa-koron
niin kauan kuin voi.. — Steel-worker
& Miner, Sydney, N . S.
'•• •.. • • • . . «•
PIIRAKKAA TAIVAASSA ;
Presidentti Tniman lupaa meille
kalkille $12.000 vuodessa v 2.000.
Vai tarköitUko hän $2.000 v. 12.000?
Luonnollisesti, jos kapitalismi joten­kin
eläisi tämän vuosisadan loppuun
asti, meidän kalkkien pitäisi saada
$12,000 vuodessa, sDlä leivän hinta
olisi silloin todennäköisesti $90 kap­pale.
— Alan ,'Max, N. Y . Daily
Workcr.
Viime sunnuntaina hukkuivat Long Lakeen Mrs. Orville HUI i a hänen kaks: lasiaan knusivaotias Gale ja kah­den
Ja p u o l ^ vuoden vanha'John. Trokin murtaessa jään läpi pelastui vain Mr. Orville Hill. Sukeltaja löysi
rounUit kuusi tuntia onnettomuaden jälkeen. Kuvassa pelastustyössä oleiria.m^
Kirj. Leslie Morris
(Canadian Tribunen tolihittaja)
ifa
TUNNETTU NÄYTELMÄ.
KIBJAiLlJA KUOLLUT
Los Angeles. ~ Johan Tainor Foot,
näytelmäkirjailija, kuoli täällä viime
sunnuntaina 69-vuoden ikäisenä.
Huomattava määrä hänen näytel­miään
sovitettiin lllmclksl.
Hallitus sanco, että entinen kptpo-raattorlen
lakimiehen pääministeri
St, Laxtrentin "tulisi yrittää vaikut­taa
yleiseen taloudelliseen Ilmapiiriin
mleluiunmin kuin määrätä Jokaisen
sadepisaran putoamiseen".
Eikö Canadassa ole 300,000 työtöntä?
Eikö vanhojg, miehiä hirtä itsensä
epätoivossa? "Kyllä. , Mutta. St..|rfiu-reht
sanoo nykV.inen työniahdolllsuuk-tiiix
vähÄnemlhen "ei mahdollisesti
öle paha asia".' iöäri hylkäsi unlpjen
ehäotriksen*, että työtä pitäisi löi^ää.
Se ön yksityi^ltteliälsyyden asia.
'On selyääkih, että hallitus ja^ty|ji-antäjat
haluavat • työttömien # ^ e i -
jaa alentaakseen palkat. He ovat
Ödottahe^fc'siitä 'k«iäii"alkäaA : ' ! ' r
Sam,' vanha mlesil joka cn T*öroiitöh
Don vankilasi, on 'yksi vesipisara,
johon pääministeri kj^nilllsestl viit­tasi.
-Pelastusarmeijan virkailija ker­toi,
että hän - sanoi pöliislolkeudessa.
ettei hänellä "ole kptiä, el rahaa eikä
ystäviä, «1 siis 'mitään .raiUä elää".'.
Vanha mies nbjasl pöytää vasteii
ja kuiskasi :'-"Autia'kää nilnuä, au£-
takaa minua, minulla el ole mi tään."
Poliisi havaitsi hänet nojaavan sil­lan
kaidetta vasten Don laaksossa.
Hän oli väin "Ihmetellyt".
Kymmenen dollaria s^jtkoa ija neljä
kuukautta vankilaa. Sam, vanha
mies. meni vankilaan.
Yksi St. Laurentin "sadepisarois­ta".'
;
Eräs torontolainen kirjoittaa mi­nulle:
"Luin juiirl teidän artikkelinne
vanhasta herrasmiehestä, joka tap­poi
itsensä koska häneltä lopetettiin
eläke muutamia vuosia sitten. Pu­huessamme
eläkkeestä nr.V.iun äitini
sai vanhuuden eläkettä muutamia
vuosia. He lähettivät urkkijan ta­paamaan
häntä sekä minua. Ne ky-sjTnykset,
jotka hän teki minulle oli­vat
kauheita. Häneltä lopetettiin
eläke kahdeksi vuodeksi kunnes minä
lähidin tiedustelemaan syytä siihen.
e-
Lopuksi he jälleen ottivat hänet eläk­keelle.
He ovat ilkeitä ihnalsiä. Toi-neh
St. Laurentin "sadepisaroista".
Erinomainen vanha riäinen •Winni-pegistä
kirjoitti miulle: "Ölen vanha
nainen ja asun vanhojen kodissa ja
minulle on vaikea saada dollaria. Lä­hetän
sen teille nljn pian kuin saan
sen.. Tiedän teidän tarvitsevanne
rahaa saadaksenne julkaistuksi leh­tenne,
mutta minulle oh Tribune tul­lut
jo vuosia enkä haluaisi jäädä sitä
liman. nyt. (Hän saa lehden, ei ole
siitä pelkoakaan.) ;
Joseph; Ivens, ikämies ja työväen
puolesta taistelija, joka. asuu- Oka-nagah;
BC;ssa, kirjblttaia: ^
. "Kuulin; radiossa, että pr B i l l Ben­nett
on kuolut. Me kaipaamme hän­tä
paljon sillä hän oli yksi pidetty
työväenjohtaja. Me asuimme yhdes-
£ä •vuosia sitten. Hän, ei ollut alvaai
niin vanha kuin minä. Näiniettei
hän kestä pitkää äika^. ElakÖöii kau­an
muisto tämän pelottoman, perään­antamattoman
paremman maailman
puolesta taistelijan. Te toverit teette
erinomaista työtä. Me tosin pus­kemme
päämme kivimuurian vasten,
mutta se murtuu. Kiinan muuri ön
hajonnut. Tiedän rautaesirlpxm riip­puvan
hyvin heikossa pitimissä.
Monet vanhat ihmiset kirjoittavat
Tribunelle. Heidän kirjeensä ovat
erittäin liikuttavia mitä nie saadaan.
Huolimatta heidän vanhan ikänsä ai­heuttamista
kärsimyksistään heidän
silmissään ja sydämissään palaa so­sialismin
valo.
St. Laurent on myöskin vanhia
mies.' Hyvin usein hänet nähdään
valokuvattuna lasten lapsiensa kans­sa.
Mutta mitä: on eroa Öganakah
Joe Ivensin ja pääministerin, joka
puhuu niin ylpeästi "sadepisaroista",
välillä? Vapaa yritteliäisyys (lue mo-nopolikapitalisml),
joka kerskuu säi-
Canadan Rauhankongressi
protestoi vetypommin
valmistamista vastaan
Toronto. — Canadan Rauhankong-ressin
puheenjohtaja tri James G.
Endicott on -lähettäjxyt seuraavan
sähkösanoman- presidentti Tnima-
-nlUie:
"Fresidentt! Tniman
Valkoinen talo *
Was}iingtoni D. C , USA.
.Canadan Bauhankongressi on kau­halla.
ja smirella^ . huolestnmlsella
kuailnt. että Yhdysvaltain h ä l l l^
antanut laosanhon.velyponimin ke­hittämisestä.
Että slytetyhyt hinitns
sudnniittelee niin , saarta ihmishen­kien
ahoa, on :käsittähiätöntä nor-maaliini^
iselie ; i h i^
Bäahaiikongressii jp^^^^
siä, pyyt^ teitä käyttömaa teidän
presidentin oikenks2x jä lopettamaan
heti tällainen: mUjpbiUen- ihntisten
snnnaamiseh kaiqmottava stiunnitel-nia;
»V;
Tämän sähkösanoman kopio. iähe-tettiln
myöskin päämihlsteri St, Lau­rentille,
ja samailia; pyydetään häntä
Canadan puplesta protestoimaari ve-t3T)
ommin valmistamista ja käyttä­mistä
vastaan!
Ärihurissa
vafniistutaiii
Iralujuhlc^
. jpori- Artbnr. — C ^ : n paikaUisen
osaston vucsikokouksessa. Joka j>'.det-tlin
tammik. 25 pnäi luotiin katsaus
osaston toimintaan kuluneen vUodeo
aikana ja valittiin vikailijat jo al­kanutta
vuotta varten.
. KdEOuksessä kuultiin'osaston- ta-hastozäioltajan,:
jäsenkirjurin; raken­nuskomitean
, ja huvi- ja näjrttämö-toiminnan
rahastcnhoitajan tlllker-tomuksei
ja selostukset. NJdcn- pe.;
rustedla todettuni ct ä csästomme
taloudellinen asema cn tyydyttävän
hyvä valldca osastolla on oUu^ kuten
rakennuskomitean selostuksessa to­dettiin,
suuria menoja- Punaisen
Puiston rakennustöiden jchdosta. Ko-mit£
a tiedotti, että Punaisessa Puis­tossa
oh vielä paljon, tehtävää tule­van'kesän
suurta lävluji»hlaa varten
Työt aloitetaan uudelleen heti kun
ilmat läTQpenee ja lumet vähenee.
Johbpkunnalta ei cllut toiminta­kertomusta
mutta valiiätus-, huvi- ja
xtäytelinakomiteat sekä naiä*en käsi­työkerho
esittivät selostuksen toinin-nas'aan.
Jokaisen elimen todettiin
tehneen hyvää työtä, josta lausutt in
kiitos ja saiaalla lausuttiin toivomus,
että tulevÄ -toimintakin edistyisi yhtä
ripeällä tavalla.
Sekakuoro "Kahin toiminnasta kuul­tiin
amoastaan sea tafeudeUista
puolta ikoskevä selostus, josta flmeni,
että kuoro on kuluneen vuoden aika­na
lisännyt csastömmie varoja run»
saasti. V . '
Mielihyvin pantiin merkHle, että
osast<aame tolnilnnassa on kuluneen
vuoden aikana tapahtunut huomatta­va
edistys niin kultureuisestl kuin ta-loudelllslstlkin,
kuoron, valistuskomi-tean,
näyttämön ja naisten kerhon
avustamana.
: Vuos&ökpUkseen /^osallistui kohta-laineh
inäärä ösaiston jäseniä varöth-kln
kun huomioldaari, että metsä-iniesjäsenet
ovat poissa kaupungista.
Osastolle valittiin liudet virkailijat^
johtckunta, yallstuskomltea, näyttä­mö-
ja huvitoimikimta,, ravintolako-mltea.
järj^tystolmlkuntä ja hajotta­mon
lavasta ja,, jonka tcshtäyänä. pn
huolehtia, että kulissit ovat citystä
edellyttävässä 'kunnossa jpkäista näy­telmää
varten. . ,
.K«fco.uhBessa keskusteltiin . ja. pää­tettiin
osaston juoksevista asioista;' ja
kckouksen Jälkeen- juotiin rayintola-kpniitean.
n a a t Ä a v a l n U^
kaafei.k^it,-jonka<.j^ke
huMim »prikoiniäah imitä <kunkin> «ri
tehtäviin valitun pltäist vUödeit: ku
luessa tOhdä' sucrittaakEeen - työnsä
kunnolla ja yhtelsaksi • hyväksi —- ja
siten.-että vuoden kuluttua voitaisiin
tyydytyksellä todeta toimintamme
•SITÄ:
/3
Opettaja: — fiCkä oa t^klän M]
menne? - ^
Aleksi: — E n tiedä: j
( o t t a j a : — Ette tiedä? j
Aleksi: — En, siHä en ole täsgj
oma itseaL -
• * • •!
KODIN T E l N T i ; ^ " [
-^Alakuloisen, s^cölnen mies samJ
.eräänä aamuna; ravintolaan.
Minä haluan kaksi kovaksi
tettua munaan kaksi liuskaa k a n ^
paahdettua le4}ää j a kiQiiliisen had^l
Bta laihaa-kahvia.
— O l e t t e varma, että
Juuri näitä?
— Rirjaimenisestf.
- Tax!}olliJatar antoi tilauksen
kille Ja niin mies sai mitä tahtoi'
— M3tä muuta t>ltälsi olla,
tarjplliJjUiM tuodessaan tilaufcen.'
— Olkaa hyvä ja istukaa
eteeni Ja rylitjkää moittimaan i
sinä olen koti-ikävän vallassa.
HYVIN SEN NÄKDINEN
. FairmarLkätsoi autoilijaa, jpkal
jasi vanhaa autoaan.
'TUUtä te katsotte?" kysyi aub
"<Ohko: tämä en.slmmälhen auto.
ka te näette?" .
. k m ^ i i l vastaus, "mutta se \
hyvin paljon sen näköinen."
Taa
im" ja
Väre lai
S-96t
SD-y50i
SD-50
SP-50
SD-50
Tiaa onitotM jnttatmui rlei*ön Lirjeia ii •
aiXc .ediutarst; iörjoittajala znJelipItuii, r
pitäiii mjoitua, joi nuIidoUItta, ZOO ujuu.
«•MtooD/lähetettr}! Uijeia et pahntei*.
Ajaloksia masUlmanmenosta
Toronto, Kun ty<Wäen ed^^
cvatväatiheet täällä tulipal(
loukkt^en poistamista on kapitalisti!
propagandakoneisto ptmtu heti
jälkeen niin. voiihakaastl
että ovat'kyenneet tekemään
. sesta vaa;ilmukse6ta ivan esineen
saaihaan tyiövSen johtajat jjllkan
naurun kohteeaöi-^ välttäen
Olkkulieysai ja esittävän perät
' vaatiniuksla. ; Työväen olisi
tava vaailaikolna, että eivät
täih|U]Jsasen: pöH^^^
halllntoelhniin. •
KTämä. • • halllntoelUni^sä
miefhe^-cvat iuvahh
kista aEloLsta. ^ t t a he e^vät
Si^tslB ^ v a ^ r ä ^ ^ t«lÖ)kl<itou^
T-800i
T-800J
Yllä
vaatimul
Box 69
edistyneen entistä paremmin. — TAS.
Ijrttävän yksilön oikeuden, todellisuu­dessa
saattaa vanhukset epävarmuu­teen
j a epätoivoon! " ^ t ä ä n "va^
pautta" ei ole paitsi St, LaiurentiUe
Ja hänen luokalleen. ^ -
Sadepisarasta tulee tulva. Työn­antajat,
Jotka tervehtivät työttömien
reserviarmeljaa, tulevat havaitse­maan.:
että heidän oma, järjestelmäh-
Eä kehittää s.osiallstistJa voimaa,—
niin teidän omat "sadepisaranne" St.
L a u r e n t m i k ä (jonakin päivänä an­taa
todella turvallisuuden yksilöille,
nuorille ja yanliollte, si|lä "jokaisen
yksilön vapaan kehittymisen ehtona
on vapaan kehittymisen ihahdölllsuus
kaikille." • ;
Malajan union mtiis- >
kattu ja kapitalistien
voitot kasvaneet:: v
Lontoio. — Lontocn Fihahcial T i ­mesissa
juikaistujeh tietojen mukaan
on brittilälsteti yhtiöiden völtbt kas*
vaneet Malajassa.
Ayer Hitam 'TinDredging Voitok­si
ilmoitetaan ni.OOO puntaa- (nou3
&i3,0Ö0 dollaria) ja voitto-osinkoja
tuDäah) jakamaan 65 prosenttia, Y h ­tiön
puheenjohtaja sanoi:'
; ä p h tyydyttävää itiatääv että /mi-täln.
työmaaselkiauksia ei^ole sattu­nut
kun Cffään piirin rettelöivä unio
lakkasi olemasta viime kesäkuussa."
Toinen . englantilainen, Malajassa
oleva Sungei Besi-luUvosyhtiö llmoitr
taa saanetnsa voittoa" .175,000 puntaa
j a 60- prosenttia voitosta jaetaan o-sakkeenpmlstäJiHe.
Saman yMtiön
presidentti saaioi, että ammattiuriio-
'"Vi:
heiikuln' onhet^mianL' liillpaicm
keeh Joiloih vasta .suorite!
rkästusuV;'^-'f; •••'•J^ffr'".
• Sotia he eivät.lupaa välttää m
päihyastoln toln^^ ptKfllstj
. Työtäkin, he lupaavat työttömille,
mutta, tuoniiempana.,
, Sairaaloissa ei ole tilaa, eikä M |
tajiakäan.
Jos valitat häistä ja monista vs^
ta.asipista.^ldmateah; sinut iheti &
kaUMnattä',' köinmuni^ — flipö
sestikääh muut.eivät enää valitat»
hokkaalla-:ta^^ epäkohdista is^
kommunistit;
Niin. He eivät ole luvanneetlM
(idlstSäkohunuhlstien asioita ja H
sitälä heidän valituksiaan. Seei.ol
si länsimaista vaan aasialaisuutta,
Onko tämä meld&i sivistyneistöä ^
me sen: ärvö'sta miksi sanomaldidE
yjn. propagandakelnot yrittävät e
käunisteUa? Eikö öllsj, oikeuteta
vaatia, e t t ä . hekin tekisivät jotaia
josta olisi, kansalle hyötyä. Minä^
tarkoita täällä sitä, että ampuisB
icuulan päähänsä kuten monet tefc
yät krUslkaudeh vallitessa, tai JJJ?
päisiyät korkeasta, ikkunasta maal*
tuteh Pprrestal teki. N.
Jen raurdcaaminen heti alkuun Mal»
Jaskoja muissa siirtomaissa on aa
Uin .painuva asia.
^Jifttlfll 1 ''Kaikki' tämänsuuntaise
litäkaläisille- maanmiehlH«n
tämänsuuntaiset seikat ovat päivän polttavia kysymyksiä
maanmiehiHmme ja kun Vapaa Sana kieltäytyy tekemiis-äi;??
i; J hyväksi, se kehittää vastustamattomalla
•v^malla poh^^ kriisin mikä A-iimevuosien aikana oh jatkuvasti
isyyentynyt. Vapaan Sanan nykyinen ohjelmattömuus ei voi välttää
\-t Jtämän kriisin syvenemistä, joskin sitä luonnollisesti yritetään toista
I IM;,:*;!-, «seksi li(;ventää "sovittelujen" avulla.
l i i mMiMM' Sii•r tomaäkahs•o j•e n vapaustaiste•l u• •
»
«^^^ saapunut tieto, että Neuvostoliitto
ilon,tunnustanut Viet Namin tasavallan, korostaa sitä tosiseikkaa, että
ä* siirtomaäkahsojen vapaustaistelu kansallisten itsemääräämisoikeuk-
« sien'sa puolesta edistyy ja kehittyy kaikista vastustuksista huolimatta.
• - ,.£tjtä stirtomaakansat joutuvat suurin piirtein seuraamaan Kii-Ä
H
» naacsunerkkiä vapaustaistelunsa tiellä, sekin näkyi tiistaisesta uutis-
, f. tiedosta missä kerrottiin, että Englannin "työräenhallitus'' aikoo tun-
I liustaa Kanskan äskettäin sinne muodostaman nukkehallituksen.
Näniä vastakkaista maailmankatsomusta edustavat uutistiedot
o\^Skuit«td;inyk5mielisiä siinä käsityskannassa, että tämän hetken
; S kähmin välisen poliittisen tilanteen leimaa-antavana piirteenä on
'rtömaakansojen vallankumouksellinen vapaustaistelu minkä suh-joutuu
tnääritteleraään kantansa siirtomaakansojen lisäksi myös
kokp muu maailma. Siirtomaakansat ovat osoittaneet, että ne
kttJHtäytyvät elämästä entiseen tapaan, ja emämaiden siirtomaa-työiidi^
surukseen myös havaita, että he eivät voi enää
fiaUita^^e^^ on todella muuttunut. Saksan ja
Japanin iaiperialismin häviö sodassa, Britannian, Ranskan ja Alan­komaiden
imperialismin heikkeneminen, sekä Neuvostoliiton voimistu­minen
ja Kiinan vallankumouksen voitto, kaikki nämä historialliset
suurlapaukset ovat nostaneet siirtomaakansat kansallisen ja sosialis­tisen
vapautumisensa aamun koittoon. On totta, että siirtomaakan­sojen
edessä on kova taistelu, pääasiassa aseellinen taistelu, minkä
emämaiden hallitsevat piirit on täistelumuodokseen valinneet, mutta
selvää on, etta mikään mahti ei voi enää pitemmäksi ajaksi siirto-maakansojen
vapaudenkaipuun toteuttamista ehkäistä. Mainitta­koon
esimerkkinä yain se, että Viet Namin tasavallan joukot ovat
jo vapauttaneet noin 90 prosenttia koko maastaan ja Viet Namin
kaupungeissa olevat ranskalaiset sotilaat — I50,ö00 miestä käsiitärä
armeija — eivät uskalla enää mennä minnekään linnoittamistaan
kauppaloista ja kaupungeista. Malajassa on 120,000 miestä käsittä­vä,
brittiläinen armeija epäonnistuneesti yrittänyt kukistaa Malajan
kansallista vapausliikettä. Filippiineillä, minkä pitäisi'olla esimer­killisellä
tavalla färjesteitty Yhdysvaltain siirtomaa, toimii uutistiedon
mukaan aseellisia •sissijoukkoja. Indonesiassa on syvällinen"^ käymis­tila
Hollantin ja quislingi Hattan komentoa vastaan. Intiassakin,
missä Nehrun avulla säilytettiin siirtomaakoincntp ja sep orjuus kos­kemattomana
maan "itsenäistymisestä" ^huolimatta, on kehittymässä
myös valtavia taisteluja sorron ja taantumuksen hävittämiseksi, sekä
anglo-amerikkalaisen riiston lopettamiseksi.
Erikoisen tärkeänä piirteenä voidaan havaita se suuri myötä­tunto
mitä siirtomaakansojen itsenäisyystaistelu saa n.s. emämaiden
työläisiltä. Kaikkien imperialististen maiden työtätekevät huomioi­vat
tyydjtyl^llä sen, öitä siirtomaaljansojen vapaustaistelujen
kärkijoukkona on miltei poikkeuksetta järjestyneet työväenluokat.
Tämä luonnollisesti lisää työväenluokan solidaarisuustunnetta kant­ta
maailman. Ja tämän lisäksi imperialististen valloj.^n työtätekevien
keskuudessa leviää yhä jo melko yleisesti omaksuttu käsitys, että
mikään kansa ei voi olla itse vapaa, jos-se sortaa, ja riistää toisia kän--
soja.' •; ,^
Siirtomaakansojen voitokas vapaustaistelu sortajiaan ja riisfä-jiään
vastaan on paremman ja valoisemman huomisen lämpimästi
tcr\'ehdittävät airut.
Toronton Vapaan Saiian Pekka kir­joitti
lauantaina tapansa mukaan
Sudburyn seudun iiikkelintuottajain
union pään menoksi ja yUodattl sen
takia, myöskin tapansa.mukaan, vilp­piä
ja petosta. Se oli tarpeellista
kommunlstikauhun lietsomiseksi, jol­la
alalla I^kka on mestari, ja tosiasi-ain
salaamiseksi, jolla alalla Pekka
on myöskin mestari. "
Pekka sanoi mmj tähän tapaan:
Sudburyn seudun kaivos- ja suli-moaliie
onkin ainoa huomattava teol-
Ilsuuskeskus Canadassa, missä kom­munistit
o\'at vielä union johdossa . . .
Tämän vuoksi Canadian Congress of
Labor aikoo kcmmunistieri vallan nu­jertaa
nikkelialueella.
Tosiasia kuitenkin on, että kaivos-union
SudburjTi osaston Il-jäseni-sessä
johtokunnassa ei ollut viime
vuonna ainoatakaan kommtmistia, el
kommunistipuolueen jäsentä eikä
sellaista miestä,-joka olisi edes kah-denkeskenkään
tunnustanut olevanp
kommunisti ja jotka olisivat allekir­joittaneen
persoonallisen timtemuk-sen
perusteella kommunisteja.
Kun Pekka väittää, että "kommu­nistijohtoinen
kaivosmiesten liitto
nakattiin yli laidan" niin on se pal­turia,/
vilppiä Ja petosta, Jota hän
yrittää sovittaa myöskin Sudburyn'
seudun unio-osastnom nähden. Asia
on siten, että ;.CCL:n herrat ^ovat
tehiteet Iromhiunismista itseljeen sen
blkläijän tai variksei^>elätli^ jo­ta
vastaan pistellen .vpidaaiis^
ja kiertää'.todeilisetkysymykset;
Koska me harrastamme rehellisyyt­tä,
joka onlöh välttämätön edellytys
taistellessa vilppiä ja petosta vas­taan,
on meidän myönnettävä, että
union vaaleissa, jotka pidettito jouluk.
loppupuolella, yalittiin Sudburyn o-saston
Johtokuntaan tämän kirjoittar
jan olettamuksen-mukaan yksi kom­munisti,
Jdca cn luonteeltaan hyvin
tUljalnen ja vaiatlmaton mies.
Tämän vaatimattoman ja ttmte-mattoman
miehen'olemassaolosta sen
paremmin kuin siitäkään, että hänet
valitaan kymnienen ei-kommunistin
kera union -Sudburyn osaston Johto­kuntaan,
ei ollut tietoa silloin kuin
CCL:n herrat ryhtyiyät Pekan avus­tamana
sotaan "kommunismia vas­taan".
Kim'hänet ^ttoi valittiin
johtokuntaan olisi, muka koko kaksi-toistatuhantinen.
• Canadan suurin
unio-osasto hajoitettava sen takia.
Jokainenhan Esittää että se on silk­kaa
petosta tla vilppiä.
Mistä siis on ikysymys?
Kr^ic^ OBL'siitä pitääkö Cana­dan
nnioiden olla .itBeniis& iär-
Vjesto^ vaiko sellaisia. Jotka noa-
:. dattavat työväenlnokane, siis kai-
. vöstyöQMllekin valUiigollista: jii-
*t^«tpinjnfaa työnaniiäji^^
Mikäil CCL on kj*ymyitsessä jhne-nee
tämä yhteistoiminta ohjelmana
palkkojen korottamista. vastaan.' WäU
St. pahkkiirieii ulkopolltifkan ja -sö-taOhjehnanr
kah^^ ; yin. työ-väe^
öQä vähingpilisissa asIOls^: Kos­ka,
.CCLtnsihteett Pat Cpnrby on
ryhtynyt ajamaan näitä Asioita-tä­män
.'maan' kapitalistien;edtäcsl,,an­nettiin
hänelle?hiljattain, sen Johdos­ta
erikoinen ttmnustus, hänet lei­vottiin
erään yllopMoh-ktihniatohtx}-
rlksi.- VV • - - V C ' V
Sudburyst^in - volsimmes. löytää
erään esimerkin tässä suhteessa. Muu­tamia
vuosia sitten eräs ccf:läinen
Incon töissä oleva mies oU Sudburyn
kaivosmiesten unloh johdossa. K im
hänen ansiotaan. oli, että työläiset
salvat ainoastaan kymmenen sentin
palkat^rotuksen vaikka olisi ollut
tilaisuus saada enemmänkin, sai hän
sen Johdosta erikoisen pilkkanimen
kaivcsmiesten keskuudessa. Mutta
feaivosmlehet eivät valinneeticaan
'häntä Vapaan Sanan Pekan kan­natuksesta
huolimatta uudelleen joh­tajakseen,
vaikka silloinkin taistel­tiin,
oä:eln katolisen kirkon avusta­mana,
"komnnmlsmia vastaan."
Tässä yhteydessä on edelleen todet­tava,
että tämäkin mies, samoinkuin
Fat Conroykizi, sai palkkansa, tässä
tapauksessa Incolta. VaUcka miehel­lä
el ollut Juuri mitään kokemusta
kalvostölEsä maanalla. korotUvat In­con
herrat hänet työnjohtaji^^kai-vantopn.
Kos&a h ä n ei ollut enää
hyödyllinen Incolle .tuntipalKkalaisP-na
Ja union jäsenenä, pantlhi hänet
sen johdosta fkuukauslpan^lalsten
Pl
MoninaL -
e liinasten päi
1 päivänä pl(
tion of Cana<
inkPkoukses!
ysmlellseen :
Itudentsiln.
Cyril Jam
fhdl^ksen y
«at McGill,
Upplsto.
Ei yksikään
teltänyt kys:
tstön sodanvj
listane, voidakseen edeUeenkln
vella- herraansa.
' Ä<«kä-sffläfcfh- on merkityksos
on/iÄsaä: yht^dessä t^^
tiUnäh arvon mies erotettiin (XSJ
l»ikäiHseh: jäi-jestön 'jäsenyydet
Jos Peötä olisi edes hiukankaan »
helltoen Ä olisi han t»
äiiihnit t ä h ^ : herran edesottanu*
Mutta sitä -el ote' tapahtunut
päihvästölnphPekka aina olluthäS
••ritarilleen'' puolustajansa.
Melite jo^ yielä kdtt»
kin •fölnaeikki tässä suhteessa ja ^
kein hiapUllä:- -Hän ;on Uittovalt^^
mö nJrfcirtnen.-tjTOiii^ ^
oli enhcnvahhaan työväeninies.j»'
lähien Ja Ues mitä. Hänkin r ^ .
ajamaan työnantajien ^ halllUe*
luokan poUtiikkaa työväkeä vaaac]
Hän sai sen palkhinoksi lopulta OI Q
nadan työministerin tittelin. 4 pj
Kyllähän näitä eämeritkejä Wf
ladella runsaammirtkin. mutta.' »»j
el saUi. .'i
Tässä taistelussa Sudburyn J»| .i
hiljaista, -«lathnatonta ja olete^j
kommunistia vastaan el siis todö-f
Lausum
kun niin £
kuun 20 p
Kiitos s
mistä, Joil
Erikoin»
raitamme
TEMAGA
Kauneic
mään mei
moinen ra
Samat
mutta eivi
sttudessa olekaan' kysymys
koinmunlstien kukistamisesta
siltä, että sa^talsUn Sudburyn J
kaivosndesten uhio sellaisten
ten käfilhi. jotka olisivat "raUas^j J
van hjokan uskollisia palvelijoitani j|i
Iäisten vahhigoksl. K o ^ ^"^^m.
dossa olevat "d-kommunisUt 1}^
ole taipuneet siihen, olisi heidän J ^ , | | |
onsa hajoitettava «en takia taflj-'
tai toisella. hUinalla millä talJg|
Vapaa Sana ja Pekka taisto»^;* i
^änft Tintojualla
taan ija Incon puolesta.
SUtä on kysymys! — Kalle 1*»
nnkkoi kn
piUcäUisen
pitäjässä.
Bäntä l
Ja yksi po
piiri täällä
Lausunu
suruumme
kukista ja
mmmp
mM l
hr. m m