1950-11-07-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 7 I i ^ >i -3. / j S), ' ^ 'f Sivu 2 Tiistaina, marrask. 7 p. — Tuesday, l^ov. 7 ii V 1^ ) i i i f i .11 • ' ¥ ti,'; * • • .. .<fAi'i:'-'/• .':-..v IH * ^ »ai-I s < I-' b Siis r ^ W' ^ 1 " . i i XiXSSHESJV) — lödcpcndent Xaöoi Organ of Finnish Canadlaiis. Es-teibllsbedfiov. etu. 1917, Autborlzeti aft^semid «lass niaa f>y tbe Fost QSQ(» Department^ Ottaw4^^^^ Fub- Ualtetf ilirioe ve«My: T u e s d a y s. l^r Vasaus f^IlaUng CTonipany at 100-102 • Eihs 8 t . ' W , Stulbttt7, Ont» Canada. Telephone»: Business Office 4<42e4. Editoriai Offlee 4-4265, Meaoasa E/SuksL Editor W. Eklund. Mailtng Xaöoai ddrees Box 69, Sudbuiy.^Ontällo.; Advertising rates lipon aiipUcatloo. TVanslation free of diaige. TILAUSHINNAT: <:;anadas8a: 1 vlc 6JQ0 JS U C 325 yhdysvalloissa: 1 «k. 7 i » 6 k k . 3Ä) Suonjessa; 1 vk. JM G kk. 4:23^ Tanaan, marraskuun 7 pnä 1950 tulee kuluneeksi 33 vuolta siitä, jolloin Vanajan sorretut, riistetyt ja ailaspaineiut kOTsänjouk^ tjyatj^kä tsaarien ja fertanonhferra että Kereaskin ja porvarien vallan, ja ottivat vaUiovaHänönjäipM^^ '' Ja huolimatta lainkaan siitä, niitä-me >tästä asiasta ajattslemme,: historiallinen tosiasia «n, etlM.öiiloi uusiäjahjitksoV sosialismin kokeilun Ja täytäntöönpanon ajanjakso ihii^^^^^ lisinin teoriasta tijli siis 33 vuotta sittsn todellisuus ja mikä tärkeintä, se'>toimii siunausta tuottaen ja^tebf:i.^aasti. Katsotaanpa joitakin •.• .seikkoja:-'• : ''Kukaan täysijärkinen ihminen ei tvof väittää, että tsaarien tai ke-renskien Venajäröirsi myöritarjyt kansallista itsenäisyyttä Suomelle. Pijnvastoin tiedetään, että jos valkokenraalien vastavallankumous oIi<ii Venäjällä onnistunut, niin se olisi tarkoittanut muun lisäksi sitä, ötta bolshevikien Suomelle antama itsenäisyys olisi loppunut siihen. ^Ii/tta sasialistinen maa ei halua sortaa eikä riistää toisia maita, ja niinpä nähdään, että vaikka esim. itsenäistyneen huomen hallitsijat ovat Tehkieilleet ja sotineetkin tätä sosialistista niaata vastaan, hiin se-on^ kuitenkin, ei vain kunnioittanut Suomen kansallista itsenäisyyttä, vään asiallisesti puhuen puoluslantitkin sitä Sak«an imperialistisia ai-koinuksia vastaan. Kukaan järkevä ihminen ei liioin voisi^väittää, että tsaarien tai kerenskien takapajuinen maa ja sen lahjuksien otosta rappeutunut hatlitas olisi voinut .viedä juuri päättyneessä toisessa maailmansodassa sellaista roolia, mitä Neuvostoliitto siinä vei. Sensijaan kun ensim-^ TOIsessa maailmansodassa Venäjä sai selkäänsä kaikilla rintamilla — ^ ^VJU>5 tsarismin turmeltuncisuudelle — Sosialistinen Neuvostotasavaltojen Liitto vei johtavaa osaa fasistiäkselin murskaamisessa ja siten •nifehetellessään pelasti lukemattomien canadalaisteri ja .muideh liitto-fölSlen sotilaiden ejämäh. Jokaisen puolueettomankin ihmi.sen täytyy myöntää, että'koko Nj^uvQStoliiton sisä- Ja ulkopolitiikka kohdistuu nyt maailman rauhan säilyttämiseen ~ siten taas tehden palvelustaan niin naapurimailleen kttin koko ihmiskunnalle. Ulkopoliittisella alalla .Neuvostoliitto on ehdottanut atomiaseiden; hirvittävien joukkotuhoaseiden hävittäriiistä K.AIKIST.^ maista, aseistuksen yhteistä vähentämistä ja suurvaltojen neuvotteluja sptapropagandan harjoittamisen asemesta. Sen sisäpolitiikan leimaa-antavan» piirteenä on — ei tylckejä voin asemesta ohjelma — vaan jättiläismäinen rakeniiusty^ rauhan hyväksi. Siellä on ryhdytty toieuttämaan maailman kahden suurimman sähkövoima-l^^ tpksep rakentamista, .jättiläiskokoista suojavyöhykemetsäalueen is- JVljista -ja sellaista kanavaverkoslon kaivamista, että se antaa kymmeniä miljoonia eekkerinaloja uutta viljelysmaata älu-eilta ihitkä ovat tähän asti olleet hyödyttöminä erätnaina. " Mutta tärkeintä kaikesta on tämä! 3Ie voimme hyväksyä täi oi-,, Khyväksymatta Neuvosto >railit5syan järjestelmän. Me voim-; raifrpitaa omassa maassammesellaisenliallituisfärjestelmän enemmistö kansasta haluaa. Mutta meillä ei ole oikeutta määrätä Neuvostoliiton eikä minkään muun maan kansalle sitä, minkälaista hallitus- Järjes'{fclmäa siellä on seurattava. Toisin sanoen, m Neuvostoliiton, kansat hallitsevat itseään, se on Neuvostoliiton asia, kuten sekin on meidän oma asiamme, miten canadalaiset hallitsevat €anadaa. Jos me hyväksymme ylläesitetyn, ainoan demokraattisen ja oikeudenmukaisen kannanj silloin tulee tuomittavaksi nykyinen "Venä- Jan vihaaminen ' ja tilalle astuu ystävyys ja yhteisymmärrys, joka tietysti auttaisi molempia maita, mutta erikoisesti Canadaa. Kuvaavaa ta&sa yhteydessä oh Neuvostoliitossa äskettäin vierailleen • Canadan- N^uvostoliiton ystävyysyhdistyksen presidentin, Dyson Carterin lau-stinto, missa^ han viittaa siihen suuren kaupankäyntiin mikä on käynnissä Neuvostoliiton sekä liritannian, Suomen, Ruotsin, Tanskan, BeU gian, 'Kiinan jä Euroopan^kansandemokratiamaiden välillä ja sanoo se^"-perusteella, että (Janada voisi käycrä $500 miij. arvosta 'kauppaa X«J4vostoliiton kanssa.' .Mitä tämä tarkoittaisi hyvinvoinnin ia työ-maHdollisuuksien lisääntymiseri merkeissä, sen jokainen voi laskea itse. '' Mitä me tar\'itsemme on se, että vihan lietsonnan asemesta etsitään ystävyyttä ja }'hteisymmärrystä |>ohjoisen naapurimaamme kanssa. Tässä yhteydessä onkin onniteltava yllämainittua ystävyysyh-djstystä siitä, kun se on järjestänyt erikoisen Canadan ja Neuvoston yslavyyskuukauden kuluvan marraskuun ajaksi. 33:X VCpDEN JÄLEEE» - Ki^ltaekjimnentäicol^; vuotta sitten, nia»a5ko«ii 7 jtriJä%17, nen dean xMa^fiäioäi^.^^ miaet erusirat fcijiltiaÖOTiisia | a ru-partvät i a k e n t a m^ simmSistä £C8ialististä maata^ Heidän Vi^ireisaään olivatianat: "Batihaa, maat* Ja,leipää." l«euvcÄiolilt<)iii vi-hoUi^ et ;eiiiiiwiiV9t kerta 'tbisei^^ keeii: sosialismin fettkl4ttfnistä. He iärJeisllvät k i k K i suurta' i n t e Ä t i c - «ptakviioBlnä 1918rja^lM kitt ; ne epäonnlstMivat; >Jäsialis.ifen räkenniaos^h ki&aii&iAL^kia^^ se on lujfempi 4cuto d^ci^oi^un'!^^ u u m t ^ i ^ u r e i j^^tfn !^ jraulianpro- Jektieii rvikJiniMstö'^^^^ menofi.sa yitäityil^isyy tt4 'feo^m vai-hettaifeöhiti; Caita SUNXPA SE «HUONO PUOU" ONKIN Amerikkalaiset ovat tulleet Koreaan imperialisteina, hankkimaan vaikkapa pienenkin siUanpäänescnian, josta voisivat aUcaa bydötäykscn denaö-kraattista maailmaa vastaan.' Luulen, että Amerikah valtiomiehet; Jotka tunnetusti ovat. erittäin 4iuonöJa diplomaatteja, tekevät perusteellisen laskuvirheen... Vaikka Ameriklca nyt näyttääkin pyrkivän kolco maailman poliisiksi, ei se M y niin helposti kuin £e luulee, - Täältä -niaailmassa on muitakin kuin amerikkalaisia. Eivät nämä mtnit niinkään 'helposti alistu. He tappelevat. Amerikan olisi syytä muistaa Hitlerin kohtalo. Hän myös 'P3rrld maäiliuahherruuteen:. . . :Her-; rat lännessä koettavat' kaikin tävOIn provosoida sodan. Muualla psnritään hankkimaan: tailhantakeitä. 'Kansanmies, Työkansan Sanomat, H:ki. Sanotaan LPP:n julkilausuiiiassa^^^^N^ liiton perustamisen 33 yudsipäii^ii johdosta mmm9f Bombay. — (Telepress) — Täällä ilmestyvän "OrcssK>ads"rlehden New Yorkin kirjeenvaihtaja Itirjöittaa lehdelleen, että "uakomaanpalvelusta" vairten koiilutettaville äinerikkalalsil-le sotilaille opetetaan iny&s Ihlndus-taninkisltä, JcCta on Intian pääkieli. Lehti Julkaisee facsimilejäljennöksen amedkkalaisen '^Hindustanlklelen pu-iheluoppaan' eräältä, sivulta, joka si-ssötää^ f^ymyikaiä-sUtojen, rautatieasemien, lentokenttien ja tinneijan yks^iden sBjalnnista Jne. : Kuvasta iiäkyy-myös seuraavat-kti- Vaavat lauseet: "Tottele, taikka ammun" — •iNa3^mtottlle kartta" — "Olen amerikficalainen", Kirja sisältää myös jöukch lauseita, joiden avulla intialaisilta jfcoetetaan saada kiristetyksi tietoja. Sellaisia lauseita ovat mm. "Sinut palkitaan"; Ja "Tämä ein Amerikan rahaa." • Lehti toteaakin, että "amerikkalaisille sotliaflle ei opeteta hindnstanla pelkän lomamatkan tarpeiksi *. "Ame-rlkkalaisst valmistautuvat miehittämään maamme", lehti kirjoittaa ja jatkaa, että karachiJsa oleva USA:n lähettUäs cn tarjonnut Intian Jhalli-tukselle doUarilainaa .muutamien G i l - gitin alueella sijaitsevien lentokenttien USA :lle luovuttamista vastaan. ; Murhayritys Tnimania vastaan - ja \ \ iime keskiviikkona tehtiin \Vashingtonissa presidentti Trumania vastaan katala murhayritys, mikä kei-ran uudelleen osoitti, että yksilöllinen terrori ja kosto edustaa sellaista toimintamuotoa, minkä työväenliike tuomitsee ja hylkää nyt ja aina. I Murhilla ja terroritoimenpileillä ei voiteta mitään huolimatta Siitä, onnistuvatko salamurhan suunnittelijat toimenpiteissään tai eiv ä t k o pnni.stu. Päiiivastoin on asia, sillä kysymys ei nykyaikana ole loppujen lopuksikaan vain joistakin yksilöistä, vaan kokonaisista luo- Jcis^a ja niiden virallisista johtajista. Toisinsanoen, jos väkivaltämie- |iet. onnistuvat raivaamaan jonkun vihatun vastustajansa yksilömur- Jian avulla, niin tilanne ei siitä parane lainkaan, sillä hänen tilalleen Jtflee toinen, aivan yhtä vihattua ohjelmaa edustava yksilö. Mutta tnuthatUH tai niurhävritvksen kohteeksi jpiitimut henkilö — ja välilli-sesta siis hänen vihattu ohjelmansa>- saa syn)patiaa ja siis lisää kan-l i ä i u s t a itselleen. Sitäpaitsi l\istoria osoittaa kiistat^ että val- Jassaoleva taantumuksellinen luokka, usein provosoi tällaisia Van der !|rtidi)ben tihutöitä, oikeuttaakseen valtiolliset :sortotoimenpiteensä työ-pEnliikettä vastaan; • - • ' ' 5 iKatsottakoon siis asiaa humaaniselta tai yhteiskunnalliselta kan- EHRENBtJBG EI PÄÄSSYT K A Y M A A N TANSKASSA Oslo, — Täällä lokakuim puolivälissä vieraillut nfeuvostoliittolainen kirjailija Ilja EhrenburgUta kiellettiin Tanskassa maahanpääsyoikeus. Ehreiibur^ oh määrä puhua jossain suurkokouksessa Kööpenhaminassa, Toronto. — Labor-Prcgp-easivc-puolueen kansallinen toimeenpaneva kcmitea c n maailmanihistcrian ensimmäisen sosialistisen valticn pen&to-mifen vuosipäivän (marrask. 7)' johdosta antanut^ julkilausuman, -jonka slsär.ö o n seuraavanlainen: Meidän pohjoinen naapurimme,'300 miljoonan asukkaan Neuvostoliitto, juhlii märräsk. 7 pnä neuvostotaaa-valtarjsa perustamisen 33. vuojsiiÄlvän johdosta. Tämän iloisen merkkfiSäi-vän Johtavana sävynä on rauha.. ' Ihminen on kohtalonsa hertra Neii-vOjStoliitpssa. Neuvostokansa työskentelee ahkerasti rauhan puolilta koska sen Johtotähtenä o n yhteistoiminta ja luova työ ihmisen hyifin-vbinnin. arvon ja kulttuurin edistämi-seksi. Rauha, eikä sota, o n jokaisen hyvää tarkoittavan miehen ja naisen ihanteena. Kaikkivaltiaan kansan v;ipittömän talidon mukaisesti työskentelee lieu-vostohamtus kärsivällisesti Jäatftiii-sesti rauhan hyväksi. Se asettaa suuret toiveet Y K :n perusldrjaan. Se oli enslminäinen ehdottamaan aseistuksen vähentämistä, . atomiasefd^ kontrolloihtia Ja hyökkäyssotien .kieltämistä koskevan pyhän sopimuksin allekirjoittamista. Neuvostoliitto oii lhm'skunnan Valtavan rauharUlikkeen johdossa, valmiina yhteistoimintaan Canadan, Y h dysvaltain Ja kaikkien maiden kanssa sodan poistamiseksi. \ Neuvostoliiton• valtiomiehet - t ai kansalaiset eivät ole koskaan kehoit-laneet ryhtymään .sotaan tai ylistäneet sitä. , Kerta toisensa jälkeen'on pääministeri Josef Stalin korostanut kapitalistisen ja sosialistisen järjestelmän rinnakkaisen olemassaolon mahdollisuutta ja niiden välisen yhteistoiminnan tarpeellisuutta. Neju-vbstovaltion perustaja Lenin loi pohjan t ä t ä rauhan periaatetta varten yli 30 vuolta sitten. Työskennellessään maailman h a h hyväksi,, o n neuvostokan.sa kotimaassaan antautunut valtaviin''^fi-teiskunnah rauhallisiin rakennustöihin. ;',:''.'. Tuhansien mailien pituisia metsävyöhykkeitä istutetaan kuivuuden voittamiseksi Ja ilmaston muut-ämi-seksi. . i-- i» Parhaillaan rakennetaan _';^vesl^ %; malaitoksia tuottamaan 20 JiUoioi a»; kilowattitunt:a ^hkövpimaa" vuodessa. Näiden jättiiäismäisten vesivoimalaitosten' rakehiaihiseh työ. Jonka se on suorittanut raadeUun kotimaansa uudelleen rokentamiseksi? Se on sitä työn urhoollisuutta. Joka on nykyisten valtavien rauhanajan rakennustöiden perustana!, Canadalaiset, jotka myöskin odottavat sitä uutta pälyää. Jolloin ihminen lopettaa sodan ikuisiksi ajoiksi ja Jolloin ihmfsen kaikki toiminta kohdistuu ninsaan elämän hankkimiseen luonnosta, käsittävät sen. ylevän / so-, sialistisen humanismin, joka innoittaa, naapureitamme Neuvostpliltcssa. Aikakausien soihtua kantaen he etenevät, näyttäen valoa kaiken kurjuuden, tak^ajtdsuuden Ja sodan pols-tamiselisi maailmasta. Pyrkien elämään hyvinä- naapureina kaikkien kansojen kanssa; on ca-nadalaisten toivottava rauhaa Ja menestystä pohjoisille naaptnreiUemme rau-heidän sosialistisen £tyntymäpäivänä. Meidän on tartuttava heidän ystä-vyydeh mielessä ojennettuun käteensä. '.-:'-::''•':/••:]•' • Meidän oii luvattava, että Canada tulee ajsetttunaän yhteistoimintaan heidän kanssaan rauhan hyväksi.' Meidän cn ryhdyttävä entistä rohkeammin > Ja . entistä yhtenäisimphiä toim'maan rauhan hyväksi ja luvattava, että -Canadaa el saa sotkea siihen perulliseen atomisotaan. Jota . ^, .Yhdysvaltain imperiaUsmhx voiton-hänen ^ . j a n s a anteenshta hhrvlt- -^glkälset moninLIjöneerit Ja kenraa-tävan hinnan: 13 miljoonaa neuvos-toiluhlstä kuolleina Ja haavoittuneina Ja 20,000 kauptmkia j a kyläk soraia-jinä. , Voiko sanat kuvata niitä kärsimyksiä, jolta se kesii eaävuttaakseen voiton fasismista? Entä se lirboollihen jjt vatnfetrtevat. Raittia « n ^ ö v ä e h ja demokratian t^nmcn sota <äi htqiärialisxuih' tuh-jjBs! V •; ; .'• JB^misoJen ybteineo v^ata voi Ja sen pdtöä aiftäista Im^tiäi^ä^ viäihii«iättJat.^^'J tövan ixdeb^. ja joakeD «nliyipttävä st kannitxaäien' -^teoiia^ että -aota on ktertämatoh." '. < Bauha on Uortäioätan; Jc» kaiosat ji^hdie^rvät totenttemaan kaikkivaltiaan taht4»tudi. . Sr nfUbskS!^ :'• . k t i i i t t ä x n ^ moleminin pmdhi ednUI^ k8tipaii4:äjrDtiä Neu-vost( dliton kaksii. iLäbettalcää «au-han lähet^st0i Nettvostdliitto»n Ja penrattatioaäh sen kttil<rti « i k ä «h-kälsee ]Seilv(ffitoUiton te^ miehet ja JcuittiiurityÖntekiJät saa-pinnasia Cahadaiin. Ystävyyden ' politiil&a Neuvostoliittoa köhtään ahioastaan hyödyttää Canadaa .'ja auttaa sitä ajoonsa Ja itsenäi^rytmsä ;suojelemisessa niitä Yhdjrevältaini- imperialisteja vastaan, jotka näkevät Canadassa sateUiitin; isänmaansa 33. j tykinruoan, 6ljyn, rautaiatahnhi, nik- I kelin j a ' uianih hankkijian hyökkäys-: sotaa varten N^uvo^Uittoa, kansandemokratian/. tnälta Ja siirtömaakan-soja^ vastaah; • I Parhaat onnittelut neuvostokansalle! Edistyköön s^! rauhassa. Eläköto sen "viisas Jä stmri perämies Josef Stalin, kansojen ratdian Ja yhteistoiminnan puolustaja! Canadan ednsta]at a :e^ suunnitellaan -kastelitiaitcsteti - a v u l la muuttaa 35 'miljoonia' ekiieirJäVJoutbi; mäitä rikkaiksi yUjblysmäifcsij^ maan sähkövcimäa käUpUiilceihin.^l/a' niaässudulle ihmisen työn huojehta-m'seksi. • Neuvostotiedemiehet ja -insinöörit kehittävät sähkövoimaa myöskin a'tp-mienergiasta; he ovat valjastaneet atomivoiman tasoittamaan vuoria, muuttamaan jokien suunnan Ja Valloittamaan erämaita. Ei ole siis mikään ihme, että neuvostokansa työskentelee intohimoisesti rauhan puolesta voidakseen .edistyä Jaloissa yrityksissään. Jokainen canadalainen muistaa kurmioittaien sen kestävyyden,,, j_ota liittolaisemme Neuvostoliiton kansa osoitti sodassa maailman pelastamiseksi Saksan Ja Japanin fasistien militarisesta orjuudesta. Se kesti Hitlerin laumojen tuhon ja murskasi Toronto, — Viime-viikolla i u n tJa-nadain edustajisto lähti matkalle maailman rauhanliikkeen ' toiseen Kongressiin, Sheffieldin? Eng., jotik-kixcen Johtaja fr. j . "G. Endlcott sanoi: ; : - -;:/^:. • "Minä . uskon .tämän kongressto muodostuvan käännekohdaksi rau-hantaistelussa. Me nyt Jo" tiedämme, että keskustelu .uusista Rauhankomi-. tean. «hdotuksista .on ,veiänyt mll-jpönittahi Vlisää-ihmisiä rauhanUik-keen kahnallfe': niiden lisäksi. Jotka jo: ovat allekirjoittaneet Tukholman vetoomuksen. . RaUharttaistelu on isaä- -pimut siihen vaiheeseen, että niiden ^Jofikä todella ovat rauhan' karmalla. Oh tehtävä' päätös jrhtyä ja tohttia käsikädessä kalkkien räUKaa rakas-tarieh Ihmisten kanssa. Niin mene-tellien voidaan YK:sta tehdä rauhan eikä sodan hyväksi toimiva elin.' Canadan Rauhankomitean virkailijat sanoivat, että nimienker^s Jatkuu 11 päivään.asti jä että kerätty on tähän mennessä noin 350,000 n i meä. "Me otamme mukaamme Canadan ihmisten sydämen toivon. Me tiedäm-the kuinka -kallis rauha ph candalai-sille; Me toivomme olevaiiune ineille annetim luottamuksen arvoisia. Me otamme mukaamme maailman rauhanliikkeen . Toiseen Kongressiin Canadan kansan toivon, uskon ja rukoukset." Näin lausui Canadan rauhankomitean sihteeri Miss Mary Jen-nison, joka myöskin matkusti kongressiin. ' Canadan ' . edttstajistpn Toisessa Rauhanköngiressfiisa' muodostavat t ä - hUtnastistehV tletbjai mt&äan seuraa-, vat h e i & i l ö t : - ; ' . ; • 'Tr, -. Dailiel ;-Lpiigpre, Montreal; Jean Pare,' -.atonteeal;. James Cook, terästyölälncn lifamiltonlsta: Wilfred Duffield,'' aiitö'^^^iiwn :<>8hawasta; . Adelard Höule. kaivosmies Timmln-sistä; Jrö^^ Stan Thiortejr. / bunit^^ To- -rontosta; M f ^ ;)iharer, ätbhttorityö-' Iäinen Torbritt^ia; Joseph Ztiken, asianajaja ^Vlivii^esista; Bay Gardner, . sanoiilal&tiiides Victoriasta; Alec Oordon; imJotblmitsiJa Vancouverista; R^äidf. M a ^ farmari A l - betiästa Ari '^li^irts, unioiiisti Dnun-heller laäksosia;':.Arthur Wray, itsenäinen Social Gredit, Albertan lain-laatijakuhhan Jäsen Miska Korol. Yhdistyneiden taja' laisten kotnltbasta Toirdntosta; K a lervo Ketola, SJ:n edustaja Vancouverista; Leslie Morris, sanomalehtimies Torontosta; Roberi Haddow, unionisti Montrealista; Mrs. Mary iEn-dlcott Torontosta; Tr. James G. E n dlcott Ja-Miss Mairy Jennlson Canadan . raiuhankbiiiiteasta; : Arthmr Mould, Lbndoiäh ^atäiankpmiteasta. ViralUsessa 'Canadan teryehdj-kses-sä Toiselle Banhankongressille — hyväksyttiin edustajain .konferenssissa sanotaan: "Tämä konferenssi, edustaen kaikkien - rauhaa toivovien oikeiden canadalaisten syvimpiä tunteita, sitöUtirci|^|i^tähiään kamppal- j EHDOKKAANA TOBONTOSSA Toronton neljännen äänestysalueen edustajana konlolantakannassa te-licMkiMtaUa tavaDa, tbiminnt Sam IVälsii on jälleen saman aineen eb- ^ddkkaana konlnlaatainihtaan. Hän on iinannnt fdrt teenkin taistella nosien Ja ajanmukaisten koalojen, lämpimien aterioiden ja vapaan maidoin fcödiUissa taijoaemisen ynnä muiden jUodlstustai pnofesta Ma-stafcaa, että vaalit pidetään tänä vocnna maanantaina : joiiluk. 4 pnä, eikä uadenvuo-denpäivänä. lyöväen mies Winnlpe£:. ~ Täällä suoritetuissa kunnallisvaaleissa tul^ työväen vete-raanivaltuusmies Jacob Permer valituksi uudelleen kafadeksarmeksi virkakaudeksi kaupunginvaltuustoon. Pen-ner sai 3 vaalipiirissä 5,388 ääntä, enemmistön ensimmäisen tilan äänistä. Kolmesta valtuustopaikasta oli kilpailemassa 8 ehdokasta. Pennerin valitiiksitideminen on sitäkin merkityksellisempi siksi, että taantumuksellisten yhteinen hyökkäys, jota tuki kaksi paikaUista päivälehteä, oli kohr distettu häntä vastaan. Marj' Kardash, Joka oli ehdokkaana koululautakuntaan, sai 3,609 ensimmäisen tilan ääntä, mutta Jäi kol-manneksi kun kahden valitseminen oli kysymyksessä. Margaret Chunn, koululautakunnan ehdolcas ' toisessa äänestyispiirissä sai 2,340 ensimmäisen tilaii ääntä. • . • Valtuusmies Pennerin uudelleen valitseminen ja Mary Kardashin ja Margaret Cftiuimin saama suuri äänimäärä, ovat : asioita' Jotka antaiyat padjon' ;äjattelemisen aihetta kylmärr sodan strategis^eilfe; Puolueettoman yäalikbhilteen nimen taakse kätkey- •• V-KÖirviES^^KBS^^ l : n rouva: " S ^ im niiehesl n ä ; h y v i n ä l y k k ä ä l t ä . ESn va t i e t ä ä k a i ä k j Qsfet?" 2 : n e n r o u v a : "Hjrvä ihminen, vain puhu m i t ä ä n , s i l l ä h ä n ei aavista." ' MUTTA lOARINAT roi§ Tyttö pojalle. Joka on pohällaaji] nen edessään: "Selvä on, miBnen"kanssasi slin,. mutta älä rittsa ruikuta ja se jälkeenpäin." • , • •• • ! ' : : ; S A a M J [ . i A ! ^ T ^^ Vieras mies ikadullä pikkupojalle:! ^'Kenaikä tyttö sinä clet?" ' ' "Eikö * Eftu^jimb" Vfo&n tunne rensä lapsia." ' Tibetin haluaa olla Kiinan osana . ukrainalaisten edus- TOrdntOsta'John Boyd, slaa^vl-liia atomiaseiden laittomaksi julistamiseksi, aseistariisumisen aikaansaamiseksi, kaiken hyökkäys- ja sotapropagandan estämiseksi, sanialla tuntfen, että siten Canadan rauhaa rakastava kansa marssii rinriah kaikissa maissa olevien veljiensä Ja siskojensa kanssa koiiti päivää, jolloin rauha vallitsee kaikldalla maailmassa." „; Canadan edustajille lähettämässään tervehdyksessä, sanoo Maailman 'Rauhankomitean australialainen jäsen Mrs. Jessie Street: "Me olemme saapuneet tänä päivänä ajankohtaan, jolloin meidän tulee Joko elää yhdessä tai kuolla yh-: dessä." Hän sanoo, että kun rauhanedus-tajat kokoontuvat ^heffieldissä. niin on se todella maailman omatunto joka silloin pitää konferenssia. Vain kolmannenosan maailman hallitsijat vastustavat maailman rauhanliil^een Toista Konferenssia. New Delhi, Indla. — Til)etin halB tuksessa tapabtui»^ keskiviikkona jaannus kyssmjyksestä, että vastustettava Tibettiin lähetettj^j kiinalaisia sotilasosastoja. Surkhang Depon, hallitukeen joka on nyt Intian rajalla ole Kalimp:ng nimisessä kaig>iu}gis% selostanut että voimakas kiina: Unen aines vastustaa sotatoimintaa tervehtii kiinalaisten: Joukkojen loa.- Tämän yhteydessä on ma va, että Panchen Laman ja kansan nimessä lähetettiin vetoomus Kiinan -känsäni Johtajalle Mao Tsetungille. että lähettäisi Kiihan kahsat>armeijan.-(v^ pauttamaan Tiljet, viimeinen o£a Ki[-. nan mannerta, mikä vielll on '' maalaisen imperialismin vallan siten täydentämään Kiinan yhtUstS-misen. Dalai Laman, 15-vuötiaan sen hallitsijan, ja hänen 73-vuot hallituksenhpitajansa Takra pochen, sekä haUituksen taantiimtil-sellisten jäsenten ilmoitetaan vj " tavan suurta muulikaravaania pa takseen Lhasasta, kun. he ovat onnistuneet suutmitelmissäah eroitl Tibet Kiinasta. Viimeisten tietojen, mulban laiset jpulqot. ovat vajaan 150 -mä päässä rLh?igsistayTibe|in,j^ gista. ..; - Lhasan taantumukselliset piirit juoni', elleet USA:n ja Iso-Bri kanssa saadakseen apua näistä .ta erottaakseen» Tibetin Kiinasta. > tynehiä nämä voixnat k<*idistiwtjj. raskaimmat prdpa^randä-dseaisafr' Penneriä Ja hänen - edustaniainaP'^ objalmaa vastaan. . . "Vapauttakaa itsehhe 'koaimmi»| teista", kirkui Winnlpeg Frce ' toisen ja kolmannen alueen ääne^- jille. Kaikesta huolimatta valil Peimer kahdeksanneksi virkaka vaalipiirinsä suuren enemmistön sitUan äänillä. • Neuvostokansalaisia vangittu Koreassa Seoul, Korea. —- Pyongyongissa vangittu neljä Neuvcstoliiton k£ laista Ja pidetään heitä nykyään jeluvänkeudessa. Yksi he'8tä on nen. Vangitut kuuluvat tode; scsti kauppavaliuuskimtaan. Amerikan presbyterian lähetys^! rakennuksen, jossa vangitut eäiljt^ tään, vartijat kieltäytyivät lask ta sanomalehtiä sisään. ii, TILATKAA VAPAUS» galta, niin tulos on aina sama: Presidentti Trumania vastaan tehty «jurhayritys — kuten terroristinen ohjelma yleensä, oli paheksuttava »tuomittava teko, ' a /, S Yllalausuttu ei kuitenkaan nuiuta miksikään sitä tosiseikkaa, että forto Ricon kansallismielisten kapinayritys.— mihin presidentti Tru-gianin murhayritjs koetetaan joko oikein tai väärin yhdistää :—on kiinnittänyt maailman ylei=en nnelipiteenhuj^nuon tämän pienen ame-nkkalaisen siirfonia;in kansan elämään ja asemaan, a Se onkin silmien avaajana niille herkkäuskoisille, jotka ovat täällä Sntaneet Yhdysvaltain suurpääoman propagandan vaikuttaa itseensä Qiin paljon, että otaksuvat Canadallekin olevan parempi liittyä "VTi-gysvaltoihin — koska siellä "on paremmat palkat'*. • Kuten tiedetään yhdysvaltalainen dollaridemokratia 'Sapautti" «Corto Ricon Espanjan alaisuudesta 1898, jolloin tämä "vapautettu" fiytttsaari .liitettiin Yhdysvaltoihin, Kuluneen viidenkymmenen vuo-deo aikana portoricolaisia on siunattu seuraavaan tapaan:' Kolmasosa väestöstä (31.5 prosenttia) ön vieläkin lukutaidotonta! Ja entäs ne '•korkeat amerikkalaiset palkat"? Farmityöläisten •keskinkertainen palkka on $5 viikossa ja tehdastyöläisten keskinkertainen palkka $12 viikossa. Näyttää siis siltä, ettei ^'ihdysvaltain alus- Tnaaksi antautuminen ole mikään tae sen paremmin '•palkkojen" kuin si\istystasonkaan nousulle! On paljon puhuttu siitä, miten Yhdy.svallat, kuten muutkin siir- 'lomaiden riistäjät, on kehittänyt Porto Ricon taloutta ja antanut sille 'käytännöllistä koulutusta demokraattista itsehallintaa varten. Totta on, icttä esimerkiksi Porto Ricon tupakka- ja kahviviljelyksen tilalle on kehitetty myös sokeriteollisuus, ja «ttä Porto Ricon kansalle on jouduttu näyttämään joitakin demokraattisia eleitä. Mutta kenen hyväksi? .; Vuonna 1898 — siis silloin kuin Porto Rico "vapautettiin" amerikkalaiseksi siirtomaaksi — mainitussa maassa oli 60,000 maanomistajaa, selitti new3'orkilainen kongressimies Vito Marcantonlo syyskuun 26 pnä 1947 pitämäsäään puheessa ja sanoi, että nyt Porto Ricossa on enää 5,000 maaomistajaa sillä — •XEWYORKIX XELJ.Ä SUL'Rt-\ SOKERI-KORPOR.\TIOT.\,OMISTA.A 70 PROSEXTTI.^ PORTO RJCOX HYVÄSTÄ MAASTA". • Mitä taas portoricolaisten •'dembkraattisiin*' oikeuksiin tulee, niin totta on, että heille myönnettiin v. 1917 ATidysvaltain kansalaisoikeudet sellaisilla ''pienillä" varauksilla, ETTEIV.ÄT HE SAA .\ÄXES-TÄÄ PRESIDENTTIÄ — EIKÄ HEIDÄX EDUST.AJ.ALLA.AN OLE KöXGRESSISSA ÄÄNIOIKEUTTA! •Mitä sellaiset ihmiset äänioikeudella tekevät, joiden täytyy työs-kerinellä :$S—$12 viikkopalkalla — amerikkalaisten maanomistaja-sokerikorporationien hyA^ksi! Ei siis ole ihme vaikka porsoricolaiset ovatkin tyytymättömiä ja nurjamielisiä YTidysvaltoja kohtaan, jolta he vaativat maalleen täydellistä itsenäisjyttä. , Selvää myös ön, että maailman yleinen mielipide on portoricolaisten puolella ja tuomitsee sen, kun tällainen x-äärämielinen 4ilanne yritetään ikuistuttaa Porto Ricon kansallismielisten, kommunistien ja muiden isänmaan3'stävien joukkomittaisella vangitsemisella. POTIO-ricolaisten tyytymättömy>'s voidaan oikeudenmukaisesti lopettaa vain siten, että poistetaan ne syj't. jotka tyytv-mättömyyttä aiheuttavat ja kasvatta^'at. ^ 0 ' Katselimme- tä£sä Juuri lokakuun Ic^pupuolella ulosannettua Lumber and Sayhnill ,Workcrs Union osasto. No. 2995 tiedonäntobulletiinia. Jossa käsitellään kämppätyöläisten nykyhetken tärkehnpiä^kysymj^tsiä. Kuten odottaa sopikin,^ on lukuisilla kämpillä syyskatkaisukauden aikana noussut kysymys voih palauttamisesta ruokapöytään, margariinin asemesta. Jo viime kesänä eimen neuvotteluja lukuisilta kämpUtä esitettiin vaatimus, että voi on palautettava ruokapöytään ja margariini poistettava. Tätä vaathnusta ei neuvottelukpmi-tean kuitenkaan onnistunut saada hyväksytyksi neuvotteluissa ja sen ratkaiseminen kuten yteisestikin ruoka-honunan järjestäminen jäi kämpillä tehtäväksi . Nyt on asia tullut päiväjärjestykseen kämpillä. ' Edellämainitussa union bulletiinissa sanotaankin, että kaikkein suinimpa-nä vaUtusten aiheena kämpillä on ollut ruokakysymys ja terveydelliset olosuhteet. ' Va&ka sanomalehdissä Ja radiossa päivästä i»iväBn paasä^a^ihkin va-» kuutosta, että margariini on parempaa ktdn voi, niin metsämiehet eivät' näytä haluavan luopua voivaatimuk-sestaan. He sanovat, että vaikka margariinia säjsikih • Jöte:.,^ saha ei l u l i ^ kuin sillpin^?'^ valtaa bike! EdellyttaiMil mhuta riib " Metsämi mieltä, (et^:'' ylistetyis^* ylistysrirtj^^^ kelpaa, v b i l ^ ^ Muutehfet'"- mukaahi^^^ heuttaheen^piä n huolimatta .eleksellyksi. niin äh hiin kevyesti a-selvää voita si*- ti leipänsä päälle. !n, bttä myöskin lliksL ^ .tjäxät olevan sitä ^öoi^i margariinin ä-ine jotka sen ii&tk'j^. heille kyllä Jo\kut;yh; työläiset va^' kampUta^ vähentaväi£f aJUsitun bulletiinin ^^ijäcahomma a i tavahti "trupellia" oj^t Valittaneet, että t.y liian paljon 5.'He sanovat sen toa,' joka tietenkin on oikea Viält^^^j^ - •S^tiöillä ön<o|^"heinäaika^. paperipuilla Olli kyntää enemmän kuin niitä ehditään kitkaistä ja siksi Jokainen yhtiö yrutääkin saada niitä mahdolUriii^a&«,^aljon. sllä hinnat ovat heinää^Jtr^^ukaiset.' . Mutta Iktjäp^^on saadaan nihi enennnän-il^^ti^n. Vaikka voitot ovat e t m ä t | ^ e ^ ^ & ^ r k « B t , niin haluavat s 4 i ä ö ^ ] ^ ä i 8 t « n splkärinha.sta, •—^ myös n^iihaii^t^Mn^ la ~ giskoor t^ejälEin'' etu^aimyS^^ halutaan ja -yritetään 'ruok.^ 'pitää mahdollisimman huonona. Siitä Johtuu mytiskin metsämiesten muutteleminen kämpältä kämpälle. Katsellaan tyydytlävämpää ruokapöytää. .Kuten työehtosopimuksessa mainitaan, lupautuivat työnantajat "seuraamaan hyvän puhtauden ja yleensä hyvien terveydellisten olosuhte-den ohjelmaa" kämpillä. Mutta lupaus on kuitenkin vain lupaus. Työnantajista monetlsaan eivät välitä vaikka kämpät olisivat kuinka "törttisiä" jä niiden ympäristöt epäterveeUisiä, jos vain työläiset tyytjrvät niihin:ja?murisematta tuottavat mahdollisimman paljen. Tässä takavuosina sellainen saattoi n i e r i e s i ^ ä k i n . _ . - ' ^ ^^ Kun kerran erään yhtiön kämpäUä rauEkalaisen Jcaverin Icanssa. vieraillessa huonfiautimme .yhtiön pääher-rulle. että keittiassä x)n spntaa tuuman paksuudelta •• lattialla jia että - se on muutenkin kauheassa kuimossa, vastasi täniä: "Sitä ei ole' tuuman Ijaksulselta, sitä-on vain ?i tuumaa paksulU.".. ., Tämäkin yhtiö vakuutti silloin "huolehtivat&a inahdollislmman hy-. vin työläj&ten-terveydellisistä olosuhteista". S;ihen aikaan vielä saattoi sellainenkin menestyä, mutta nyt eivät imion miehet satiaista "terveydestä huolehtinoista" hyväksy. Siitä johtuukin, että paljon puhtautta ja yleensä kämj^pien olosuhteita' koskevia vaatimuksia on viime a i koina ollut kämpillä esillä. Kun työläiset tietävät kiiinka yhtiöt tekevät lihavia voittoja.; heidän kustannuksellaan vaativat he, -'.että h|^te,',-jbtka nämä 'yoitb)-tuottavat, pidetään yllä ainakin kunnolliset olosuhteet. Koska on ilmennyt tapauksia, et työnantajat ovat laiminlyöneet suhteiden parantamisen välit huolimatta, jako luvaten Ja sitten täehvlupaukset täyttämättä tai naan hylkäämällä, kehoittaa unioU hostämaan kämppätoimintaa. Kun sopimuksessa ei tiukasti Oäi riteUä minkälaiset olosuhteet p5ti olla, että ne .voidaan katsoa tervffs hoidon kannalta ; tyydyttäviksi, täj tyy asia määritellä kunkin yhtiön J kämpän kohdalta erikseen. TäJstä syystä on asia, samoin ruokaa koskevat, kysymyksetkin, dlitava Isämpillä. Mitä lujemmin työläiset ovat jestyneitä, mitä aktilvisemmhi osallistujat. j o i d e n käsittelyyn"^ mitä'' päättäväriMarn he seisovat vs* timuksfentalöM.^liä suurempi dcllisuus on sapda korjauksia Tästä syystä union toimitsijat hoittevatkin mainitussa buUei lujittamaan toimintaa kämpillä-nä sanotaan, etiä vasta sitten, työläiset järjestynehiä: Ja yhteisns: min päättävästi käyvät to: saadaan tanittavat parannukset kaan- ; - Ellei seUaista tohnmtaa ole, vät työnantajat kintaalla va sia. • •. Jos siis mielitään kartoittaa^ gariini kämpiltä ja saada tilalle v i^ sekä hävittää terveydelle v a a r^ olostihloet. on joka miehen 111*3** uniöon Ja osallistutteva toimiDÖ* sen: puolesta. ;Slvussa -Oleminen on samaa ^k* oaiafelminentyöiiäntajicn «dessä^f ta 'jbl^men rchfl tyämi» halvd^ -t5*o^matEariini'ja'4tlteHe^etta.W oTofTuiiteet mahdoJUsimman h ^ ._KullniP-m \ ,1', I ,1 II e'! M ' '
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 7, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-11-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501107 |
Description
Title | 1950-11-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
1 7 I i
^ >i -3. / j
S), ' ^ 'f Sivu 2 Tiistaina, marrask. 7 p. — Tuesday, l^ov. 7
ii
V
1^
)
i i i
f
i
.11 • ' ¥ ti,'; *
• • .. . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-11-07-02