Vapaus, June 28, 1949

              • J
J
t ä i
• |^^fÄ':f.•/:•
"'"'Siis-
•'-•s
Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 28 p., — Tuesday, June 28
aJBKBTT) ~ InrtfpfTMlmt Labor
Sdttotlal OffUi 4-«Mi. Vf* f*
x.8akiL Bdttor W. U i i n d .
•ddtMi BcK a», BaOtnzf, ODUzlo.
tabUabea Itov. « b 1917. Asttacrtud
M aeeoDd « I M I nun I 9 tha Foafc
Office Oeputzaent. Otteva. POb-
Uibed Vbxk» meekty: T u e s d « 7 * .
tbiBidayi «nd Bfttontejs by Vftpaui
PtAUflhlac Ooatmor U(L. at 100-X03
Bm 8C W, 6Qdbai7. Ost, Ouiad*.
AdrcrtttlaK nttc* qNO •ppHrattnn
TtLAt/BBXIflfAT:
Canadim: 1 vk. ex» e kk. s:2S
S kk. 2 X 0
TbdnvmOolMa: l.vk. 7JOO C kk. S J O
eaancMa: 1 vk. T J M « kk. «;2S
Merimiesten urhea Jakkotaistelu
kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan Canadan meri­miesten
unio sai viikon lopulla osiltaisvoiton, joka edelleen
lujittaa moraalisesti merimiesten asemaa suuren yleisön sil­mien
edessä.
Merimiesunion presidentti Davis korosti aivan oikein että
brittiläisten satamatyöläisten solidaarisuus auttoi merimiehiä
saamaan tämän tärkeän osittaisvoiton. Erikoisen ilahduttava
seikka merimieslakon yhteydessä olikin se suuri kansainväli­nen
solidaarisuuden osoitus, mitä Canadan merimiehet ovat
taistelussaan saaneet.
Mutta tärkein seikka sittenkin on muistaa, että Canadan me­rimiesunion
jäsenet ovat esimerkillisellä ja itseuhrautuvalla
tavalla käyneet eturintamataistelua, ei vain omien etujensa,
vaan koko Canadan unionistisen liikkeen ja siis Canadan kan­san
suuren enemmistön puolesta. Varmaa nimittäin on, että
jos merimiesunion jäsenet olisivat antaneet periksi työnan­tajain
ja niiden hallituksen ruoskan edessä, hiin se olisi ollut
lähtömerkki suurhyökkäykselle unionistisen liikkeen muita
osia vastaan. Siksi merimiesten unio on sanan varsinaisessa
merkityksessä ollut esitaistelijana Canadan työväen hyväksi.
Ja merimiehet ovat selviytyneet liehuvin lipuin taistelusta.
Tämän lakon aikana ilmoitetaan murhatun 3 lakossa ollutta
canadalaista merimiestä. Lakkovahteja on ammuttu rikku­rien
toimesta kuin metsän petoja. Canadaläisia merimiehiä on
kaapattu Hollannissa ja suljettu tyrmään Cubassa. Kaiken
kaikkiaan on maailman eri sotamissa vangittu lähes 600 cana­dalaista
merimiestä. Ja kaiken tämän lisäksi AFL:n pata-musta
oikeisto johto sai pakotetuksi TLC:n johtokunnankin
toimenpiteisiin merimiehiä vastaan.
Kun merimiehet tässä äärimmäisen kovassa taistelussa ovat
pitäneet rivinsä eheinä ja kykenivät voittamaan tämän osit­taisvoiton,
niin sitä on pidettävä suurena saavutuksena. Ja
kun merimiesten union johtaja antaa tästä osittaisvoitosta
tunnustuksen työväen kansainväliselle solidaarisuudelle, niin
tämä vain osoittaa merimiesten avaramielistä maailmankatso­musta,
sillä tosiasia on, että Canadan koko työväenliike on
suuressa' kiitollisuudenvelassa Canadan merimiesten uniolle
sen jäsenistön urheasta taistelusta.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Max Reimann:
Penagen Trout LakeUa läyttiä lä- i
näänVlUu» P u l i U , ykaJ «udun pitkä- |
alkatsJmpia asukkaita, 70 vuotta. Toi- ;
votnmme paralta onnea päivän sän-j
karille. f
Kirkländ Laken r-SITÄ
paljon jäimäa
Mitä muut itanovat
Totyjen vaalipaljastukset
Tätä kirjoittaessa ratkaistaan vaaliuurnalla se, minkä puo­lueen
tai puoluekokoomuksen hallituksen maamme saa lähi­tulevaksi
ajaksi Ja vaalituloksia odotellessa on mielenkiin­toista
pysähtyä miettimään juuri päättyneen vaalikampanjan
erältä tärkeitä piirteitä. Tässä yhteydessä meitä ei kiinnosta
niinkään paljoa CCF:n petos -.- kieltäytyessään työväen yhte­näisyydestä
ja toimiessaan melko avoimesti liberaalipuolueen
voiton hyväksi — eivätkä muutkaan työväenliikkeen vaalitak­tiikkaa
ja strategiaa koskevat seikat. Mutta erikoisen luvun
ansaitsevat toryjen tekemät paljastukset liberaalien rötöksis­tä
ja se, mitä ne todella merkitsevät.
On mielenkiintoista todeta, että töryt tekivät niitä rötöspal-jastuksia
vasta kampanjan loppuvaiheessa jolloin oli selvää,
että torypuolue ei mitenkään voita "tavallisin" varjonyrkkei-lykeinoin.
Eversti Drewn ja kultakaivoksen omistajan löytä­neen
George McCullaghin paljastukset olivat viimehetken
epätoivoisia ponnisteluja "suunnan" kääntämiseksi. Tämä
osoittaa ensinnäkin sen, että kaikkein mustinta taantumusta,
kultaparooneja ja kumppaneita edustavat voimat eivät kaihda
mitään keinoja ya|ta-asemansa tavoittelussa. Vallanhimossaan
ne ovat valmiit pettämään omia luokkaveljiäänkin! Mutta
kysymykseksi jää, että ovatko töryt nyt paljastaneet kaikki
rötökset mitä he tietävät — vai löytyisikö sitä lisää puheen
aihetta?
Mitä sitten toryjen paljastuksiin tulee, niin parhaassakin
tapauksessa ne ovat kovin yksipuolisia. Tutkitaanpa niitä pin­tapuolisin.
.
Eversti Drew syytti ja teki siitä suuren vaalinumeron, että
liberaalipuolueen hallitus oli antanut pilkkahinnalla kansan
varoilla rakennetun, yli $20 milj. maksaneen Canadair-lento-konetehtaan
amerikkalaisille sotatarvetehtailijoille, jotka ovat
olleet syytettynä kansainvälisistä aseskandaaleista jne. Mutta
hän ei puhunut halaistua sanaa siitä, että canadalaiset suur-pohatat
ovat jollakin tavalla osallisina tässä jutussa, sillä Ca-nadair^
n johtokunnan jäseninä on esim. Douglas Ambridge,
CBC.n presidentti, joka on myös Abitibi Power and Paperin
yleisjohtaja, Provincial Paper Ltd:n presidentti ja Canada
Steamship Linesin johtokunnan jäsen, Canadairin johtokun­nan
muut canadalaiset jäsenet, kuten senaattori Campbell,
ilmavoimien varamarsalkka McGill ja muut ovat samanlaisia
suuromistajia, jotka ovat tämän maan suurimpien monopoli-yhtymien
johtokuntien jäseniä jne. Tästä puolesta asiasta
eversti Drew vaikeni kuin hauta ja puhui vain kansainvälisiä
sotatarveräketeeraajia vastaan — ikäänkuin kotimaiset kan­san
varoilla keinottelijat olisivat sen parempia.
McCullagh, joka löysi kultakaivannon omistajan ja tuli siten
Toronto Globe and Mailin ja Telegramin kustantajaksi, piti
perjantai-iltana "suuren puheensa" väittelyssä alakynteen
jääneen eversti Drewn puolesta. Muun lisäksi McCullagh. jo­ka
todennäköisesti osallistuu suureen salajuoneen minkä pää-rnääränä
on raivata hallitusvallan avulla aihoa kilpailijansa.
Toronto Daily Starin pois pelistä ja siten ikuistuttaa toryjen
vallan Torontossa (ja ehkäpä Ontariossa) teki paljastuksen sii­tä,
miten mainittu Toronto Star saa \'Uosittain $108,000 "köy-hänapua"
liberaalihallitukselta. Mr. McCullagh selitti tämän
rötöksen tehdyn seuraavasti: Kaikki sanomalehdet joutuvat
maksamaan 8 pros. myynti veron sanomalehtipaperista. Mutta
Staria kustantava yhtiö on mr. McCullaghin syytöksen mu­kaan
saanut järjestetyksi siten, että Star Weekly on luokiteltu
"julkaisuksi" ja niin se vapautuu tämän myyntiveron maksus- «*
ta. Ja kun Star Weekly käyttää \niosittain 14,000 tonnia sano­malehtipaperia,
niin se hyötyy tästä "kaupasta" sievoisen sum­man,
$108,000 vuodessa. Jos tämä on totta, niin Starin kan­nattaa
kyllä tukeakin Ottawan halutusta. Huolimatta lain­kaan
siitä minkä verran on perää tässä syytöksessä ja kuinka'
yleisesti on käytännössä tämä "vapaiden lehtien" syvämuok-kaus,
tosiasia kuitenkin on, että mr. McCuUagh jätti selittä­mättä
sen osan suurpääoman pelistä, minkä perusteella hänes­tä
itsestään on tullut kahden suuren päivälehden kustantaja ja
.NE B C : n VAALIT
CCP.n äänJmäärän lasku prasen-t
«ii3a verraten ja usean paikan me­nettäminen
oli selvä .'.euraus työväen-
JUkkeen rivien hajoittamlsesu Ja
Atlantin paktlrt kannattamisesta., CC
P.n olkelstoelipi, mikä hylkäsi omien
Jäjsentenaä päätöksen Atlantin paktla
vastaan, ei saanut odottamaansa ylei.
iTjn kannatusta, eikä hallituspuolueen
asemaa, mitä se selvästi odotti . . .
Nämä vaalitulokset osoittavat, eitä
ainoastaan taantumus voittaa oikeis­tosiiven
opportunistien ohjelmasta.
— Canadian Tribxme.
RAHA.N "VE8ITTÄJAT"
HVBVEBSIIVEJA
. . . Minä syytän, että sellaiset mie­het
kuin Drew, McCullagh, Skey (to-ryehdoka*
Trlnltyssa) Ja muut kullas.
ta lisää voittoja tavoittelevat rahan
"veslttäjät" (dollarin arvan alenta-mlsu
kannattavat, ovat todella sub-versUvisia
voimia tässä maassa . . .
Muutama päivä sitten Mlmicoesa
häädettiin kolme veteraanlperbettä
asuntokriisin vuoksi. Sheriffi Ja vliai
apulaista kantoi heidän huonekalunsa
kadulle. sanomalehtiUedon mukaan
tämä oli heidän toinen häätönsä vii­kon
kuluessa. Lapset olivat hämil­lään
Ja vanhemmat. klrjalmelllsestf
epätoivoisia huolista. Sitten kerään­tyi
naapureita. Nämä naapurit päät.
tivät etteivät he anna canadaläisia
perheitä käsitellä niin häpeällisesU.
Nämä hyvät Ihmiset kantoivat huone­kalut
takaisin asuntoon. Kun pat-rullikersanttl
Frank Walker puhui
yhdelle naapurille, hänen hihansa
nousi ylös Ja huonekalujen kantoa
keskeyttämättä mies vastasi: "Minä
olen veteraani Ja taistelin sen hyväk­si,
että ihmisillä olisi koti." Ennen­kuin
mr. McCullagh kirjoittaa enem­pää
artikkeleja subverslivlslsta voi.
mistä, muistakoon hän tämän hyvän
naapurin, sotaveteraanin sanat — s i l ­lä
ne sanat saavat vastakaikua Jokai,
sen todellisen canadalaisen sydämes­sä.
— Tim Buck.
. • • • • •.
. . . JA RUMA TODELLISUUS
KAPITALISMIN PUITTEISSA
Victoria, B, C. —• 15-vuotlas mrs.
Francis Edward Smith löydettiin hen­gettömäksi
kiu-istettuna pienestä
asunnostaan tänään Ja poliisi nosti
murhasyytteen hänen 75-vuoti asta
miestään vastaan . . . Tämä pariskun.
ta on ollut nalnilslssa 50 vuotta . . .
Naapurit sanoivat, että Smlthit oli­vat
huonossa terveydessä Ja rahatto­mina
. . . C P : n uutlstleto kesäk. 21
pnä.
san läoxivyöbykkeidcn komanuiis-thea
paahteen pnheetijohtajan;
Mjix Bcimaimin ajankriititfim nr- '•
tikkelln koko Saksan Itanaaa —'
Tarkaslelkaapa Thysseniä,
teos •'»^ksolD Hitlerin" on saavutta-fjut
omalaatuista kuuluisuutta, tai
AEG:n «ahkötmstin Beucheria — tai
Mannesmann-tehtalden Zangenia. t i i
niio Ifä- koJa Lonsf-Saksankfn —, Ruhrin ^t^taiden p ä ä p a n kkUrla
kMkDudena vallitMTista nttdia-^ Pferdmengesld — heidät kalkki on
UAsU Sakun valUoIIiseen jrhte-< "puhdisteUu natsilaistmdegta" Ja he
näisyytcen Ja tolevaisBoteen Bifa> t istuvat nyt vanhoina paikoillaan,
den. EriUsUl koko SaloaB kattun' Nämä miehet olivat kerran sotari-etua
puolasteTisU kirjottukxista < JUDllisllstalla, Jonka oli laatinut Y h -
Max Rcixnann toomUUin idutläin; dysvaltaln senaatin komitea senaat-miehitysoikendeaBa
vankilaan Ja tori Kilgoren Johdolla. Nyt he Johta-
Bonnin periistaslain byvikiyininn] | vat Jälleen Salcsan teollisuutta.
Jatkeen liänen taosnioua aatni voi-; Tiedättekö, kuka Johtaa Saksan h i i -
maan. Reimann iston dis t i i l i bet-j likaivosneuvostoa? Muuan Hitlerin
kellä läntisen mleiUtysvyöbyfekeen | entisistä sotatalousjohtajista. Wehr-
Tanktlaasa Saksan kansan vertaus-1 wirt£chaffutu%r Heinrich Kost, jonka
kuvana. j Exiglannin Ja Yhdysvaltain virano-
: maiset ovat nimittäneet virkaan.
Maailman silmät ovat kohdistuneet! ^^^^^ huomattavissa asemissa
ulkoroinlsterlneuvoston k o k o u kseem terästeollisuudessa ovat t r i
Pariisissa. Mitä Saksan kansa toivoo i j ^ ^ ^ ^ n ^ ^ j ^ g^^^
Pariisin konferenssilta? Ei ole epäi- terastrustin (Joka yhdessä Kruppin Ja
lystäkään. etteikö Saksan kansa toi- j ^ p^rt>enln kanssa muodosti H i t -
vo yhtynyttä Saksaa, rauhansopimus-1 ^^^^ sotatalouden voimakkaimman
Jonka; oU tuotettava raaka-aineiia j a puoli­valmisteita
Länsi-Euroopan maiden
aseteollisuudelle. Ranskan ulkominis­teriön
äänenkannattaja Le Monde
lausui: "Saksan uudelleenaseistautu-minen
sisältyy Atlantin liittoon kuin |
keltiiainen mimaan."
Osoittaakseen, että he tarkoittavat
täyttä totta, liittyivät saksalaiset po­liitikot
Bonnin "perustuslakiin" seu­raavan
artiklan:
"Sota-aseita voidaan tuottaa, kul­jettaa
ja jakaa vain liittohallituksen
luvalla. Yksityiskohdista säätää liit­tolaki."
Täten kaikkien liittoutimeiden kan­sakuntien
sopinmksien vastaisesti
KiÄland Lake. — C S J . glrVl;^irnj
1 Laicen osaston k e i j u i l l a im hefoä-
; Ituun 3 päivänä- Juulan yhteyteen
j H X V A SYY
i Kaupunkilainen tuli titaä^
j oh aika matka asemaitTRf^
farmarilla.
la Ja miehitysarmeijoiden poistamista
koko saksan alueelta sen Jälkeen kun T^^^^^TafmoS^^^T^eT- ! tTva '"^aTtoml^r"eTkl •;;;o;;;;:k;än | tlt. "f^^^-^^^^l^-^ if^-i^-^
Länsi-Saksassa voidaan valmistaa so-ta^
aselca, mikäli "liittohallitus" niin
päättää, kuten länsivaltojen hyväk­symässä
Bonnin "perustuslaissa" sa­notaan,
i
K u n parlamenttineuvoston kommu- i
nistiset Jäsenet esittivät erääseen "pe-1 , " ^ '7 ."T"" "»
rustuslain" artiklaan muutosehdotuk- i ^'""^^'''^ ajanvietepelejä. Joten penk-sen,
jonka mukaan sota olisi Julistet-cn
v.- j a u.-ssura Jjrmy Järjestäilyt
urheilukilpailut. Urheilulajeina on
miehille kolmiottelu, kuula, pituus­hyppy
ja ICO metrin juoksu. Pojille
(alle 15-v.) kolmioltelu, 60 metrin
I Juoksu pituus- Ja korkeushyppy. Nai­sille
sama" kuin pojillekin.^
Samalla suoritetaan 1,500 metrin
juoksu, josta ei tule jännä puuttu­maan.
Siitä varmaan tulee muodos­tumaan
kireä välien selvittely, sillä
Jymyssä on monta poikaa, Joille tänu
matka on erittäin sopiva. Olavi To-
-ikka voi ehkä vetää pisimmän kor­ren.
Viime metreillä on vannaan k i ­reä
nykäisy, sillä Jorma Branny or.
kova poika tällä matkalla, samoin
uusi tulokas Osmo Junnila, B i l l Mäk'
voi yllättää kaikki ja onpa yll-ikä-mles
Kalle Niemelä myös pojille paha
pala. Eino Alanko kuuluu myös osal­listuvan
tähän kilpailuim.
Kilpailut alkavat Kenogamln ken­tällä
kello 1 päivällä- Siellä on kai-farmarille:
"Minkä takia asema
kauaksi kylästä?"
"Minä en
tasl farmari, "muii^rr^^
rautaiie:ä kuin suLnJiin
todeilikaaij 2^^.
asema haluKiin saada
EI OLISI OLLUT APL'A
;e. 5
vastaan vaan tuiia £anomaat'
Poika: ;;Mitä £li:ä oLsi 022 i
I kiurheilijatkin saavat koettaa onne-rauhansoplmus
on aUekhrJoltettu. ; tystä vastaan. j saksalaista saisi pakottaa palvelemaan
Nämä oli ne vaatimukset. Jotka; Tarkastelkaapa sitten Saksan uu-| vieraan maan armeijassa, hylättiin
Neuvostoliiton Ja Itä-Euroopan kan-; delleenaseistautumlsta. En halua pu- I muutosehdotus. Hylkäyspäätöksen ta-sandemokratiolden
ulkoministerit eslt-1 hua eräiden Hitlerin Johtavien ken-1''^"^ olivat sekä sosialidemokraatit
tivät Varsovan ulkomlnlsterikokouk-; raalien "puhdistuksista", sellaisten kristilliset demokraatit, ja hyi­sessä,
ja nämä ovat myös Saksan kan- ! kuin Halderin tai Hitlerin sydänystä- käyspäätöksen perusteluiksi sosialide-san
perusvaatimuksia. vän, panssarlmarsalkka Guderianin, mokxaatlt esittivät, että jos Länsi-
Berlllnlssä toimiva Saksan kansan- i jolle vllmeksimalnltuUe Yhdysvaltahi Saksa hyväksytään Atlantin liittoon,
neuvosto on ehdottanut poliittisten j armeijan viranomaiset ovat antaneet
puolueiden ylelssaksalalsta konferens-! erikoistehtäviä Ja jota Puola vaatii
sla neuvotellakseen ulkoministereille luovutettavaksi sotarikollisena,
lähetettävästä Saksan yhtenäisyyttä. Mutta mitä sanotte seuraavasta?
ja rauhansopimusta koskevasta yhtei. I Muutamia kuukausia sitten aloitti
"Demokraattisten
sosialistien"
ulkopolitiikasta
Sattuneesta syystä emme voi J u l .
kaista tänään kolmatta Ja vUmeis.
tä osaa otsikossa mainitusta artik.
kelistä. Se julkaistaan lehtemme
ensi torstain numerossa.
italian johtavan
i(ommunistisen
ieliden painos
Italian kommunistisen puolueen Jä­senkorttien
jako vuodeksi 1949 on nyt
suoritettu. Helmikuun lS:nteen men.
nessä oli Jaettu 1.800,000 korttia sekä
tammikuun loppuun mennessä suorlr
tettu 2•miljoonaa kuukausljäsenmak-sua.
Puolueen perusjärjestöt huoleh-
Uvat Jäsenhankinnasta.
Liike kommunistisen lehdistön, etu-päässä
Unita-lehden neljän painoksen
(Rooma. Milano. Torino Ja Genova)
lei-ittämlseksi toimeenpannaan koko
maassa. Järjestöjen johtavat Jäse­net,
edustajat ja senaattorit osallls-nilvat
Jokaisena sunnuntaina aktiivi­sesti
lehtien myynUin kadulla. -railä
tavalla päästiin erinomaisiin tulok­s
i i n : sunnimtaina 20. 2. nousi Unitan
neljän painoksen kappalemäärä 1.-
050.000 :een (tavallinen painosmäärä
n. 400,000); seuraavana sunnuntaina
nousi kappaleluku l,l4l.444:een. Puo­lueen
kuukausijulkaisulla "Rinascita"
on 22.000 tilaajaa (8500 v :n 1948 lo­pussa)
Ja 55.000 kappaleen painos.
Italian kommunistisella puolueella oh
45 viikkolehteä. Viikkolehden yhteis-painosmäärä
oli 321.000 v. 1948 lelussa.
Muutaman kuukauden ajan on leh­distö-
Ja propagandaosaslon rinnalla
toiminut elokuva-osasto. Se on val­mistanut
kaksi lyhytelokuvaa. "14:s
i heinäkuuta" Ja "TogllatU taas luo-
I namme".
sestä memorandumista. Sosialidemo­kraatit
ja kristilliset demokraatit. Jot­ka
jatkoivat Länsi-Saksan valtion ra­kentamista
ikään kuin neljän suuren
ulkoministerit eivät olisi lahikaan
kokoontuneet, hylkäsivät ehdottzksen
osoittaen siten koko Saksan kansalle,
etteivät he väiltä penninkään Vörtaa
Saksan yhtenäisyydestä.
He ovat tulleet pelkiksi peUkortelk-si
niiden voimien käsissä. Jotka halua­vat
Länsi-Saksan muodostuvan länsi­eurooppalaisen
valtioliiton tärkeim­mäksi
taloudelliseksi Ja strategiseksi
tukikohdaksi.
Kun tuli tieto neljän ulkoministerin
kokoontiunlsesta kiirehtivät he hyväk-synaään
ns. Bonnin "perustuslain", s i l ­lä
he pelkäsivät, että ulkoministeri-neuvosto
tekisi ennenaikaisen lopun
heidän työstään.
Bilnkälainen on se Saksa. Jonka Y h ­dysvaltain
Ja Englannin kansan n i ­missä
toimivat poliitikot ovat luoneet?
Me saksalaiset faslsminvastustajat
muistanune ne lupailkset. Jotka on an­nettu
meille. Ne kuulostivat hyvin
hienolta hetkellä, jollohi meidät Va­pautettiin
natsien keskitysleireiltä.
Saksa oli demilitarisoitava Ja demo­kratisoitava
— n i in Päätettiin Potsda­missa.
Mutta tarkastelkaapa. -minkälainen
olotila vallitsee länsivyöhykkeellä tällä
hetkellä. Monet huomattavat natsit,
herrasmiehet sellaiset kuin Schacht Ja
von Papen, on "puhdistettu natsilai-suudesta".
so. heillä on vapaus kirjoit­taa
neuvosto- ja Juutalaisvastaisia
teoksia kuten tri Schacht kaikeUa
menestyksellä on tehnyt.
Kun muuan amerikkalaisella vyö­hykkeellä
toimiva saksalainen puhdis-tusoikeus
kehoitti Ala-Saksin — brit­tiläisen
miehitysvyöhykkeen osan —-
viranomaisia luovuttamaan Schiachtin,
Jotta hänet voitaisiin uudelleen aset­taa
oikeuden eteen, vastasivat Ala-
Saksin saksalainen sosialidemokraat­tinen
ministeri ja englantilainen soti-laskuvernööri
yhteen ääneen, etteivät
he voi asialle mitään.
Taikka tarkastelkaapa saksalaisia
monopolisteja, miehiä, jotka rahoitta­vat
Hitleriä ja organisoivat sodan —
teräs- ja hilllmagnaatteja. Saksan to­dellisia
hallitsijoita. Me muistamme
lupauksen, jonka Mr. Bevin antoi, l u ­pauksen,
etteivät nämä miehet tule
enää koskaan omistamaan Ruhrin te­ollisuuslaitoksia
uudelleen. Sosialide­mokraattien
johtaja, tri Schumacher
pani kunniansa tähän lupaukseen.
Mutta se el auttanut liänta.
Ruhrin magnaatit, jotka ovat vas­tuussa
kahdesta sodasta, ovat yhä pai­koillaan.
Ensin heidät "puhdistettiin
natsilaisuudesta" ja sitten juuri sen
hallituksen. Joka lupasi kansallistaa
heidän omaisuutensa. Saksassa toimi­vat
edustajat asettivat heidät initä
vastuunalaisimpUn asemiin.
Vuonna 1941 o l i Stinnesin perheen
hyvin tunnettujen teolllsuusmagnaat-tien
selitettävä natsioikeudessa, että
koko heidän omaisuutensa, siihen mu­kaanluettuna
heidän Yhdysvalloissa
Ja Hollannissa olevien teollisuuslaitok-siensa
omaisuus, oli "puhtaasti" saksa­laista-
Sama yhtymä, joka jos mikään
oli Hitlerin sotakoneiston voimak-
Saksan oikeistolehdistö kampanjan
Saksan uudelleenaseistautumisesta.
Yksikään kolmen länsivyöhykkeen so­tilashallinnosta
el estänyt tätä kam­panjaa,
vaikka samaan aikaan länsi-vyöhykkeillä
ilmestyviä kommunisti­sia
lehtiä oli lakkautettu useampaan,
kin kertaan, koska ne olivat julkaisseet
virallisten uutistoimistojen uutisia.
Tätä kampanjaa käytiin jonkin aikaa
kunnes Ranska alkoi esittää voimak­kaita
vastalauseita. Silloin se yhtäk-.
kiä loppui.
Mutta kun Atlantin liitto oli solmit­tu,
tartuttiin aiheeseen uudelleen,
mutta tällä kertaa virallisten amerik­kalaisten
Ja puolivirallisten ranska­laisten
lähteiden inspiroimana.
Die Neue Zeitung, amerikkalaisen
sotilashallinnon ä ä n e n k a nnattaja
Saksassa, kirjoitti, että Länsi-Saksan
palkinnot, jotka ovat urheilijoille mu­kavat
muistoesineinä.
Toivottavasti kalkki Kirkland L a ­ken
ja ympäristön asukkaat järjes-lävät
asiansa niin, että voivat saapua
seuraamaan näitä erittain jännittaviä
kilpailuja. Urhelluterveisin. — Tisku.
sen on annettava oma osuutensa "kan­sainväliseen
armeijaan."
Saksan pulman rauhallinen ratkai­seminen
ei ole mahdollista, jos perus­tetaan
taantumuksellinen Länsi-Sak­san
valtio. Tämä Länsi-Saksan val­tio,
johdossaan vanhat monopolistit ja
Hitlerin "sotatalousjohtajat". mer­kitsee
uhkaa rauhalle. Taantumuk­sellinen
Länsi-Saksan valtio^ olisi Y h ­dysvaltain
finanssipääoman luotetta­vin
siirtomaa ja sota tukikohta, mut­ta
samalla se biisi tähdätty yhtä pal­jon
Euroopan kansoja kuin Saksan
kansan demokraattista kehitystä vas­taan.
Saksan pulmalle on vain yksi rat­kaisu,
joka lupaa rauhaa, ja tamä rat­kaisu
on yhtenäinen, demokraattinen
Canada Year Bo
1948-49 on rikds
tietojen m •
Canadan Tilastollinen Toimisto
ilmoittaa Ottavasta, että Canada
Year Book 1948—49 on ilmes^ynyt pai­nosta
ja on jälleen saatavana kahden
dollarin hinnasta. Tämä koviin kan­siin
sidottu rikas tietojen kirja käsit­tää
tänä vuonna noin 1.300 sivua,
karttoineen. piirroskuvineen ja eri-koisartikkeleineen.
joita vöi saada eril­lisinä
painoksinakin 10—15 sentin h i n ­nasta.
Papeille, opettajille ja opls-
Saksa — Saksa ihnan sotaherroja ja ^^"jo^^^ myydään etos paperikansUn
monopolisteja.
Tällaisen raxihaa rakastavan Sak­san
puolesta, joka ei koskaan enää
olisi uhkana muille kansoille, tulemme
me saksalaiset jatkamaan päättaväistä
Ja heUittämätöntä taistelua.
SUOMEN HALLITUSTA PAINOSTETAAN
RAUTAESIRIPUN LASKEMISEEN
Suomen Demokraattisen Lehtipal­velun
tiedonannossa kerrotaan:
Tukholmalaisen Dagens Nyheterin
artikkeli, jossa vaadittiin Suomen Ja
NetrvostolUton välisen rajavalvonnan
titxkentamista. jotta Suomen j a Ruot­sin
välinen viisumipakko voitaisiin
poistaa, oli tarkoitettu painostamaan
Suomen hallitusta toimimaan tähän­astista
tarmokkaammin Suothen ja
Neuvostoliiton suhteiden huonontami­seksi.
Niissä poliittisissa piireissä, jotka
työskentelevät Suomen sitomiseksi en­tistä
enemmän anglo-amerikalaiaten
sodanvalmistelijain puuhiin, odote­taan
Fagerholmin hallituksen ryhty­vän
toimenpiteisiin ns. rautaesiripun
aikaansaamiseksi Suomen < itärajalle.
Eräänä sellaisena toimenpiteenä olisi
vällrauhansopimuksen jälkeen Neu­vostoliitosta
kotimaahansa palannei­den
suomalaisten oleskelulupien ra­joittaminen,
mistä on jo aikaisemmin
ollut puhetta Skandinaviassa käynel.
den suomalaisten viranomaisten kans­sa.
Alkalsenunln ei kuitenkaan ole kat­sottu
kansainvälisen tilanteen salli­van
erlkolstolmenjJitelta tässä suh­teessa,
koska diskrlminatorlset toi­menpiteet"
on kielletty rauhansopi­muksessa.
SUOMEN ASI.AT KIINNOSTAVAT
RUOTSALAISIA
Luotettavista lähteistä saatujen tie­tojen
mukaan Pagerhoimin hallitus
on jo muutamia kuukausia sitten kä­sitellyt
kysymystä, olisiko mahdollis­ta
r>-htyä toimenpiteisiin Neuvosto­liitosta
kotiutuneiden suomalaisten
oleskelulupien rajoittamiseksi, mutta
pitänyt sellaisiin toimenpiteisiin ryh­tymisen
liian selvänä rauhansopimuk.
sen määräyksen rikkomisena. Tois­taiseksi
ei hallitus liene käsitellyt, ky­symystä
Dagens Nyheterin uuden esi.
tyksen pohjalta.
Suomen asiat ovat alkaneet kiin­nostaa
ruotsalaisia merkillepantavas­sa
määrässä. Vasfikään ruotsalaiset
lehdet antoivat Suomen porvarillisille
puolueille tiettaväksi. etta Fagerhol­min
hallitus on ainoa, joka voi'tyy­dyttää
länsimaiden, so. Yhdysvaltain,
vaatimuksia ja senjälkeen eräs tuk-holmalaislehti
ns. viisumipakosta
Ruotsin j a Suomen kesken keskustel­taessa
vaati selvästi Suomea luomaan
"rautaesiripun" itärajalleen.
sidottuna dollarin hinnasta.
Vasta ilmestyneessä painoksessa on
erikoisuutena tilastollinen yhteenveto
Canadan elämästä vuosien 1871
1948 välisenä aikana, luettelo v. 1948
tärkeimmistä tapahtumista, virallisten
tietolähteiden hakemisto, luettelo n i ­mityksistä
Ja yhteenveto liittovaltion
uusimmasta lainsäädännöstä.
Teoksen erikoisartikkeleista mainit­takoon
Canadan ilmastoa, maan ke­miallista
teollisuutta, läntisen arktii-kan
maantiedettä ja tähtitieteellisen
tutkimuksen tieteellistä merkitystä
koskevat artikkelit.
Suosittelemme tatä teosta kaikille
niille lukijoillemme, jotka ovat kiin­nostuneet
Canadan asioiden tutkimi­seen.
Se on siinä suhteessa välttä­mätön
tietolähde, joka pitäisi olla jo­kaisen
aikaansa seuraavan kansalaisen
kirjastossa. Teoksen hintakin ori pe­r
in alhainen sillä se ei korvaa muuta
kuin painatuskustannukset.
K i r j an voi tilata osoitteella Kin*;-s
Printer, Ottawa. Tilauksen mukaan
hinnaksi liitettävät maksuöscitukset
on ostettava nimelle: Receiver General
of Canada.
tyä? Sinä et csam fcvJuTTJ
äeinäänkään." '
• • .
OLI OIKEASSA
Lääkäri nuorelle tytoUe:
paljon on korkein määrä, 113^;
nonne on koskaan kohonnut'^
Tyttö: "106 paunaa." " :
Lääkäri: "Entä vähm painoi^J
Tyttö: -Seitsemän paiuua
unssia." ' ^ • • .
KORKEASYNTYI.VEX
• 1. nainen: -Mikäh minä ofci
lut. on naapurin tytön suÄaae;
vin korkeasyntyista sukua"
2. nainen: "Niin o.^, häD fcJ
syntj-neen erään newyorltila»:
venpilrtäjän ylimmässä keno^
SIINA SYY
Lapsenhoitaja työnsi lapsenvi;^
puistossa. Poliisi lyöttäytyy jut^
katsoo vaunuissa oleväa lajts ^j,
noo:
"Kaunis lapsi. Kuinka vanlai
on?" '
"Vuoden vanha ensi viiiolk'
"Mutta hän ei näytä niin vaöaj
" E i tosiaankaan. Katsohsj j
syntyi hyvin nuorena."
• • •
SUKKELUUS EI GN.MSTCMl
Kaupunkilaiskeikari tuli eräiii)
vänä maalaiskauppaan ja kysji:
"Onko teillä mitään seilaisi i
auton kumeja?"
"Onhan toki", vastasi
"meillä on pelastusrenkaita, hsa
seppeleltä, donatseja ja multapa
tä esineitä."
* • . •
TIESI MIKA OLI
Konservatiivien vaallpuhuja IDS
vasU, yrittäen näyttää hjn-intai
tä:
". . . Mitä me ihmiset oleamä
tassä suuressa maailmankaikba
s a i "
Ääni yleisön joukosta: "ifcäi
ainakin maalari!"
AVIOERON SYY
Erään asianajajan toimistoja
nainen ja sanoi muitta mutkiKä:
. "Tulin tänne sitä varten, en»
luan avioeron."
"Millä perusteilla?" kysyi
ajaja.
"Epäilen miestäni uskottomain.'
"Minkä vuoksi epäilette?"
"ilän ei luultavasti ole lapsaii
Suomalainen keksintö
Helsinki. — Opiskelija Rauno Alan­ko
on kahden vuoden työn jälkeen
saanut valmiiksi uuden tyylistä au­ton
volmansiirtolaitetta koskevan
keksintönsä. Se perustuu nestemäi­sen
aineen käyttöön voiman siirrossa.
Keksinnön ansiosta Jäisi autosta pois
tasauspyörästö,^ kytkin Ja tavallinen
vaihteisto. Voimansiirtolaite toimii
myös jarruna. Keksintö yksinkertais­taisi
huomattavasti ajoa. Keksinnöl­le
on haettu patenttia.
Yhdysvallat rahoittaa
hajoitustyötä
New York. — Eric Jotmstoaf
magnaatti ja Marshallin "avu
linnon" teknillinen neuvonantajtl
selittänyt, että tämä maa asettaj
miljoonaa dollaria -niiden
yhdistysten ja muiden järjt
käytettäväksi, jotka taistelevat I
munisteja vastaan"! Jo viime i
kuun 14 p:nä Wall Streetin
kannattaja Journal of CommercfJ
Iitti, etta voimakkaiden kon
puolueiden olemassaolo Länsi-E
pässa oli "heikko kohta lännen s
gisissa asemissa", ja esitti toin
teisiin ryhtymistä tilanteen
miseksi. Kaikesta pääteUen DPj
laan valmiit siirtymään sanoirji
tännöllisiin tekoihin — 50 nilljai
dollarin avulla.
T I L A T K A A VAPAUHj
kaimpia tukipilareita, on nyt selitetty
••puhtaasti" amerikkalaiseksi omaisuu­deksi.
PÄIVÄN PAKINA
Konservatiivit ovatl(in humaanisia
niiden kannan määrääjä. Selvittämättä jäi sekin mitä osaa
Ontarion toryhallitus väe Toronto Daily Starin kuristamis-suimnitelmassa.
Nämä toryjen paljastukset ovat masennusta ja toivotta-muusmielialaa
aiheuttavia seikkoja, mutta kaikesta huolimat­ta
voidaan olla varmoja siitä, että vielä tulee aika, jolloin ih­metellään,
että miksi meidän sukupolvemme antoi suiuren ra­han
miehille niin suuren vallan, että kauniin demokraattisen
kuoren alta pilkisteli tällaisia mätäpaiseita-
VaalUiumu on ollut ja mennyt —
tarkoitamme vaaleihin valmistuminen.
Tätä kirjoittaessa ei vielä ole selvillä
kuka voitti, mutta lehtemme etusivul­ta
sen kyllä jo näkee.
Jokainen joka seurasi vaalikampan­jaa,
huomasi, kuin likainen porvari
sentään saattaa olla käydessään kam­panjaa?
Monta kertaa timtui aivan
siltä, että kysymyksessä ei ollut enem­män
eikä vähemmän muu kuin se. et­tä
tuleeko Canadasta sosialistinen val­tio,
vai jääkö se edelleen porvarillisek­si.
Jokainen tletaa. ettei kysymys
koskenut pipnimin5-';.«Mk^j»n määrässä
aH^tätä.
Mikäli sosialismista oli vaaleissa
kysymys, n i in se tuli esille C C F : u "so­sialismina".
Ajatteleva ihminen tie­tää,
että C C P : n sosialismi on kaikkea
muuta kuin sosialismia. Elsimerkiksi
Sudburyn piirissä se ei oUut mitään
muuta Irain liberaalisen äidokkaan
auttamista j a porvarillisen elidokkaan
auttaminen o n koko k«^'*f"T^tt soeialis-mista.
Yksi asia on kuitenkin todettava
tiivien ja C C P : n syöttelhln ja antoivat
äänensä näiden puolueiden ehdok­kaille.
Selvää on. etta näiden ehdok­kaiden
tarkoitus ei ole pienlmmällä-kään
tavalla auttaa tavallisia Uunisiä.
Jokainen muistaa ne lupaukset, mitä
Drew teki Ontarion maakuntavaaleis­sa
joitain vuosia sitten. NUden täyt­tämisen
laita on niiii ja näin. Jokai­nen
myöskin tietää, mihin tähtää B r i ­tannian
Labor-puolue, jota Canadan
CCF pitää aivan kuin oppi-isänään.
Sen johtajat ovat etupäässä kalkissa
Vanhoista puolueista esiintyi liberaali­puolue
paljon maltillisemmin ja asial­lisemmin
kuin toinen, konservatiivit.
yiimeksimalnittujen h u i t o m i s e U e , kansainvälisissä vehkeilyissä j a pistä-
' - - - vät sangen •demokraattisesti" suut
tukkoon kaikilta, jotka heitä vain roh­kenevat
vastustaa.
Läheisin esimerkki "sosialismista"
meillä on kuitenkin Suomesta, jossa
haukkiuniselle ja parjaukselle tuskin
löytyy vertaa yksissäkään aikaisem­min
suoritetuissa vaaleissa.
Mutta eipä jäänyt C C F paljoakaan
Jälkeen konservatiiveista punakau-him
lietsonnassa. Se koetti tehdä par- I oikeistososiaUdemokraattien Johtajat
haansa, matkien mustinta taantumus- j ovat saaneet kaikki asiat rempalleen,
ta. Kuinka paljon se auttoi konser- | Puhutaahpa jo sormenjälkikuvien ot-vatiiveja
ja C C F : n puoluetta, se jää j tamisesta kaikilta kansalaisilta Ja
nähtäväksi-siken, kim tulokset vaa­luonnollisesti
etupäässä työläisflta. a i -
leista julkaistaan. i van kuin missä poliisivaltiossa konsa-
KonseryatUvieh mottona oli ••Muu- j haan. Työläisten vainot alkavat as-toksen
aika", mikä merkitsee hallitus- [ tua päiväjärjestykseen,
vallan siirtämista liberaaleilta konser- i Ei siis se sosialismi aina merkitse
vatiiveille. Tämä oli päävaltti ja s i i - i sosialismia. Jos sosialismiin yritetään
nä sivussa olivat suuristnset lupauk­set
monista asioista, joista varmasti
Jokainen muu jää täyttämättä, paitsi
"kommunisiten kuristaminen" — Jos
nimittäin konservatiivit saavat "muu­toksen"
aikaan.
Surkuttelemme muuten kaikkia n i i ­tä
ihmisiä. Jotka lankesivat ksnserva-päästä
porvarien myötävaikutuksella,
kuten esimerkiksi Englannissa, niin
siihen pyritään hyvin outoja teitä
Siellä lyödään rumpua suuresta k a n -
sallistamispolitiikasia teollisuudessa ja
onhan sieUä kansallistettukin teolli­suuksia,
mutta niiden omistajilla on
maksettu n i i n huikeat summat, ettei­vät
ne olisi koskaan uneksineet'
vansa sellaista rahamäärää
kään muilla paitsi 'sosialisteil-J*
Englannista puheen ollen
äskettäin, etta eräs konservatJ
edustaja everstiluutnantti sir'
Moore oli esittanyt parlamati:^
huoneessa varsin liikuttavan
myksen maatalousministeriön
tavaksi. Kysymys on seuraava:^
"Mihin toimenpiteisiin 1
ehdottaa ryhdyttäväksi, Jo«>j
hennetiäisiin tai poisUit^]
ma menetelmä pyrkiä
paan kananmunien
koska tämä ailieuttaa kaa<«*'j
kia?'
Luimme tuon jutun ja tu
me, että hetkisen olimme
konservatiivien hmnaani£uu&öj
ihmisyydesta. Juolahti
että olemmeko sittenkin
konservatiiveja väärin! 01is*=
tenkin niin. että Canadaniin^
vatiivit olisivat näin elT' ^
k i i in aateveljensä Englannit-n
i in on, n i in ei voi ajatellaks^
tällaiset elätarakkaat ihmiset
sivat ruveta sortamaan ihmjs*^
vielä ottaa huomioon. ^
tUvit eivät kannata
kansallistamista, niin he väS!*'.
ankin valtaan päästyään ' ^ ' ^ ^ L -
salllstamiseen porvareille mgj«*l
havarat kansan ja ainakin
karjansa byväksL Mene ja
WaTdemar.