Vapaus, October 31, 1950

              i
Sivu 2 Tiistama, lokak. 31 pnä Tuesday, Oct. 31
Telephoiies: Boslnei» OfCce ^4-4204;.
Edltorial Office 4-4285. Ilasager
addres? Bc« 69r Sodb^/ O o i a ^.
(aiOlsI^ irö7. ätb. 1917; Alithotrized AdverUsing rat£ö tipon aiQälcatUzb
Tbranslatit^ freä bf d i a t^
QfQce Departmeint, Ottawa. ^Pub-liaiied
tlirice week^: T a e s d a y s,
'IRjitindayB and &Cui^yB Vapaasi
Publlidiing CÖ£ai>äiijr Ltd.; at 100^102
Sm St. W^ Sod6tti!7> Qntv C^naOa^
TILAUSHINNAT:'
featjgtdaflsa; 1 vie 8X)0 ff Iclc 8^
3 kk. noo
radjrsvandssa: 1 i r t roö (tkk. 8ÄJ
SiKimfesaj 1 vk, TSÖ 6 kk; ^25
il
• ^ivehdys ja lämmin kädenpuristus Teekkarit kaikille
. -yksityiseali ja yhteisesti. Tervetuloa tänne nikkelikaupunkiin >mistä
90 prosenttia maailman nikkelistä, ja'mikä »muun lisäksi
"iHiniiBtaan yhtenä huortiatuimpana Canadan suomalaisten keskuksena.
5le vBliinme vakiiöttaa, että täkäläisten maanmiestemme hyvä tahto
','Ja''inyötätunfo seuraa Teidän esityksiänitehuoirieDJiaj ja että teidät
K •. J C ti^|t^ huolimatta siitä kenen kynnyksen yli
satutte jalkanne asiumaan.
t Atlantin joko lyhemmän
y;-.;;i,tj^^j^^ ja virfäpä niitäkiii meistä, jotka eivät ole
^Äkdnfemeä iiahiiefet, intidttaa ja rohkaisee oman. kansamme ja
'*'iwftan hfeirtMMrtrtie kuolemattomat kulttuuriperinteet. Me iloitsemme
-.^-Suömeii bafisän menestyksestä ja saavutuksista ja tunnemme sisäistä
.jjkipua |a surua sen onflettomöuksista — paljon läheisemmin, mitä
MMmi tiiaassa yletsfeli öhkä tiedetäänkään — ja mitä me vähäpu-
_ Jbelstea suomaIai)Si«a itsekään tunnustamme. ^ .
Me ölat)fi]e täällä vasemmalla siivellä kokonaan hyljänneet sen
luortfiottohläh lcti«rfli^ kannan, että tämä mäa on jonkinlainen
5 "sulätuskattila" missä ihjftiset mielivaltaisesti valetaan uudelleen jon-
,;:.J^1äisik5i yleismaailmallisiksi ropateiksi. Meidän käsityksemme on,
• '«ttä juuretonta puuta ei kannata istuttaa, sillä se ei kuitenkaan kasva,
•^rtjimekä «me liioin juuristamme luovu. Fäinvastoin
IfnB kunnioitamme jä ylläpidämme kaikkea sitä hyvää, arvokasta ja
"^iSaiinista, mikä on esi-isiltämme jäänyt perinnöksi kuolemattomina
..jklijlttuuriarvoina. Siksi teidänkin vierailuanne ja konserttianne voi-
,ji_j.ji^n elämässämme verrata kuivan erämaan keitaaseen.
ä?;?::r;yalitettavasti Te Teekkarit tulette havaitsemaan, mitä pitemmälle
••' (ftfätkanne kehittyy, että joitakin maanmiehiänvme ja heidän ryhmiään
" ^'oifyritetty pitää ja pidettykin käsivarren ulottuman päässä konserteis-tänne.
Tässä suhteessa on paikkakuntia, joissa on tilanne paljon
-;l,:jpa|iempi kuin täällä Sudburyssa, missä, kiitos ehkä pääasiassa mr.
«Ritarin oikeamielisyydelle, on pahin juopa vältetty sillä seurauksella
. ijne rohkenemme ennustaa — että täkäläiseen konserttiinne on
odotettavissa suhteellisesti huomattavasti enemmän maanmiehiämme
~~ kv\n joillakin muilla paikkakunnilla. Kun esim. Montrealista, Cä-yhdestä
huomatusta suomalaiskeskuksesta kirjoitetaan, että
: Teekkarien mainioon konserttiin osallistui vain "etupäässä McGillin
niin se ei johdu yksinomaan pääsylippujen hintojen
Clicorkeudesta, eikä suinkaan maanmiiestemme ynseydestä T^itä koh-vaan
jostakin muusta. Teekkareilla ei luonnollisestikaan ole
SOTAH7STEBIADF UBBI
rämän lehden toimittajan, Knut R
leikkisen, pidättäminen Jo toinen
kerta muka "vaarallisena ulkomaalai­sena"
. . . on täysin mleli:valtain«n Ja
laiton teko. Se on laiton teko pelkäsi
tään Jo sen vuoksi, että Knut E. Heik­kinen
ei Ole sen vaarallisempi eli
"subversiivisempl" henkilö kuin yksi-
/A
mm
^etdän'-
suuntaisia; ipltttiurivierailuja järjfestetään, vastaisuudessa varottaisiin
kaikkia- sellaisia edesottamisia, mitkä voidaan, missä tahansa piireis-
^mme, oikealla tai vasemmalla, katsoa diskpminaattörisiks^ toimen-si.
. ' .-X-•' •", '
Muita toivomuksia meillä ei olekaan paitsi se, että viihtyisitte tääl-i/;
Jä> jaiettä matkanne j^ aMttaisi.edistyksellisten, kuU-tuiirisiteidensolmiamika
kotimaan
väiiim.
Tervetuloa Teekkarit Sudburyyn 1
-oOo-
.1
1/
v»-i *• " i t i ^ 1
i ^
II
'M
'ff
<
u
• r
f f - , .
1
> I
-1
H l *
X'i'-
I M 1
I <4»
' f SI
•:SSi..i;ji
isiiir;:itfiii
bistomimtaa'^ suiu'emma^
- >^ »SäfmanaikaiseSti kun Washingtonista ilmoitettiin viikon lopulläV että
siellä oli allekirjoitettu Yhdysvaltain ja Canadan välillä näiden mai­den
historiassa ainutlaatuinen rauhanajan sopimus, jonka mukaan
kummankin maan resurssit, taidot ja taloudet ko-ordinoidaan "yhtei­sen
ptiolustuksen" hyväksi, saapui Ottawasta — ilman parlamentin
erikoispäätöstä — toinen tieto, jonka mukaan teollisuus- ja kauppa-
_ ministeri C D . Howe oli ilmoittanut, että Canadan täytyy seurata
Yhdysvaltain esimerkkiä siviilitarkoitukseen suunniteltujen rakennus­töiden
rajoittamisessa ja raaka-aineiden säännösteleraisessä sotateol­lisuuden
hyväksi.
Tiedoittaessaan ministeri Howen ylläviitatuista lausunnosta Toronto
Daily Star kertoi lokakuun 26 pn uutisessaan, että "mr. Howen
lausunto tuli täydellisenä yllätyksenä hänen omille virkailijoilleen . . ."
Tämä palauttaa mieleemme Toronto Globe and Mailin kirjeen­vaihtajan
Warren Baldivinin Ottawasta lokakuun 24 pnä lähettämän
trutistiedon, missä kerrottiin, että ministeri Howe yrittää AVashmg-fohin
matkallaan rukoilla Yhdysvaltain teräsparooneja, että Canada
saisi ostaa enemmän terästä Yhdysvalloista ja sanottiin: "Kukaan ei
Ottäwassa rohkene tänä iltana ennustaa näiden ineuvottelujen tulok-sesta."
.
Voimakkaasti väritellyissä uutistiedoissa kerrotaan nyt suurelle
yleisölle, että Canada on Yhdysvaltain kanssa tehnyt yhteisen sopi­muksen
resurssien ja taitojen yhteisestä käytöstä "yhteisen puolus­tuksen"
hyväksi, mutta käytännössä osoittautuu, että kysymyksessä
on se sama tasapuolisuus", millä valmistetaan jänis- ja hevosmakkaraa,
panemalla yksi ruho kumpaakin eläintä samaan lihamyllyyn. Toisin
sanoen, "tasa-arvoisia" sopimuksia ei porvarillisten viidakkotalous-lakien
vallitessa tehdä mänttaalinomistajienja pientilallistisn yälillä.
Jos manttaaliomistaja jotakin antaa, niin hän vaatii ,'jalomielisyy- ^
destään" kymmenkertaisen hinnan.
Joillakin ihmisillä ja monella suomalaisellakin on vielä sellainen
harhakäsitys, että Canada on Britannian "loordien «komentama siirto­maa",
kuten .toisinaan kuullaan sanottavan. Tämä tietysti on koko­naan
harhaanjohtava käsitys, sillä joistakin pinnallisista ilmiöistä
huolimatta Canada on täydellisesti itsenäistynyt maa. Mitä tässä
maassa tehdään tai tekemättä jätetään, se riippuu Canadan halli­tuksesta
tai tarkemmin sanoen tämän maaii hallitsevasta luokasta.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tämän maan asioihin vai-
•kuttaisi jotkut ulkopuolisetkin voimat. Päinvastoin on asia, sillä
_ kapitalismin kehityksen laki määrää, että pikkumaat alistetaan joka
niiden hallitusten vapaasta tahdosta tai muuten sekä taloudellisesti
ä poliittisesti suurmaiden Vanaveteeh. Mutta mikäli Canadassa
on nyt ulkopuolista vaikutusta, se ei tule ensikädessä Britanniasta,
vaan Yhdysvalloista. Katsotaanpa :
Vuoden 1949 lopulla oli Canadaan sijoitettu yhdysvaltalaisten
yksityistä pääomaa $5,900. miljoonaa. Tasaluvuin puhtien voidaan
•olettaa, että Canadan teollisuuksiin, kaivoksiin ja liikelaitoksiin on
riyt sijoitettu yli §6,000 miljoonaa yhdysvaltalaista pääomaa — jota-vastoin
brittiläinen pääomasijoitus, mikä vielä 1930 oli $2,800 mil­joonaa,
on enää vain ?1,700 miljoonaa. Jos nyt rähdemme siitä tun­nustetusta
tosiasiasta, että ne jotka omistavat esim. jonkun tehtaan
tai kaivoksen, määräävät sen laitoksen asiat ja siten saamansa vaiku­tusvallan
avulla osaltaan myös hallituksen asioista, niin ylläolevat
tilastot osoittavat kiistattomasti, että yhdysvaltalaisella pääomalla pn
^ässa maiaÄa jo "paljon suurempi —tosiasiana häiyj'ttäT,^ suuri —
vaikutuvalta kuin brittiläisellä pääomalla. Sellaiset amerikkalaiset
kään toinen täliän maalian siirtynyt
suömalaicei). Se on myöskin täysin
laiton sen vuoksi, että hänen Ja kym­menien
muiden henkilöiden pidättä­minen
nyt pohjautuu nk. Mundt-Per-guson-
Iakiin, joka on yhtä i»raatus-lakivastainen
ja saman hysterian tu­los
kuin aivan äskettäin hyväksytty
.McCarftm-Kilgore-laki — kuten tie­dämme
— presidentti Trumanin
useista varoituksista ja eitostakin
huolimatta . Työmies-Eteen-päln,
NIIN SE TAHTOO OLLA
TXXLLÄ KIVIK7LÄ8SAKIN
MISSÄ ON VÄHÄN PJEECNAMAITA
. . . Lopuksi todettakoon, että täl­laiset
kaupungit kuin tämä herrojen
ja narrien Pori, ovat kurjia pesäpaik­koja
melkein joka siAteeissa niiden
ihmisten esuttavaksi, jotka haluaisi­vat
nähdä ympärillään jotain rehelli­syyttä.
Täällä porvarit ja heidän liu^
kaskieliset noskelaiset nöyristelijänsä
rellastelevat niinkxUn porsaat peru­napellossa:
katkovat lyarsia, tuhrivat
perunat ylös maasta, rikkovat kaikki
sänget ja jättävät suurten hampait­tensa
Jäljet mukuloihin, peiimamu-kuloihin
. . . — Jussi Llsäjuuri, Sata­kunnan
Työ. Kunnallisvaalien edellä.
, • • •*
KOIRAT EIVÄT PURE OMIAAN
Samaan aikaan kun vlranomiset
vainoavat ulkomailla syntyneitä työ­läisiä,
joita liastaan ei voida esittää
mitään muuta syytöstä kuin se, että
ovat . taistelleet työväenluokan par­haimpien
etujen puolesta ja uhran­neet
nuoruutensa ja elämänsä raa-taessaah
tämän maan hyvinvoinnin
rakentamiseksi, otetaan siipien suo­jaan
tiiitä, jotka Ihaluavat kimiota
3?k&inpä neSdn demokratian jätteet;
jotka tämän maan vallassaolijat ai­nakin
toistaiseksi lialuavat tsäils^tää.
Noin 150 ulkomaaiaissyntyistäitha-taan
karkoittaa ja tuhansia muita
vastaan punotaan karkoitusjuttuja
vain sen takia, että ovat eläneet tie­toisen
työlliset-eKiM^. , Muya sa-.
maan aikaan annetaan (hyvä'xauha
nilHe, jotka tekevät rikoksia yhteis­kuntaa;
vastaan.
I ^ t e n ä esimerkiidnä mainittakoon
Frank Castölai juttu, Sanomafehti^
mies Drew Pearson on Julkaissut ar­tikkelisarjan
jtalialaiisen rikojsrenkaari
Maiffian tcimihiiasta <^^^
että hyvin. timnettu Frmk CosteUo
voitaisfin kairkoitt^ tästä maasta,
koska hän vaimci väärän valan saa­dessaan
kansalaisoikeudet v. 1925.
"Kuka tahansa; kansalainen^ jolla
on vähemmän vetoa) olisi jo aikoja,
sittenOcarkoitettu . . i Mutta Costellon
on tehnyt lahjoituksia moniin pö-iiittlsiifi
kamppailuihin, erinomaisem-min
demokraateille New Yca-kissa",
sanoi Pearson . . . — Työmies-'Eteen-päin.
S. Kremyr
kommunismia
Porcupinen kulta-alueen
kaivosmie­het
joutuivat puna-kauhim
lietsonnan
kohteeksi jo paljon
eimen kuin CCL:n
edustajakokous
erotti milUantit ja
antoi siten viralli­sen
hyväk£^rmlsen
kaikenlaatuiselle
unioiden hajoitta-mistyölle,
jota har­joitetaan
sen teko-sjryn
varjossa, että
taistellaan muka
vastaan. .
Mine-Mill-unio on aina toiminut
rauhan Ja kaivosmiesten palkkojen
korottamisen ja työskentelysuhteiden
parantamisen puolesta. Siitä syystä
kiUtakaivpsparoonit kohdistivat - voi­makkaan
vastatulen sitä vastaan> jos­sa
hommassa Charlie Millard tuli
heidän avukseen.- Koska kaivantpher-rat
eivät kyenneet murskaamaan
unlota ulkopuolisella hyökkäyksel­lään,
rohkaisivat he CCL: n ja teräs-union
johtokoplaa ryhtymään sen
hajoittamiseen sisältä käsin.
Ei ole lainkaan ihmeteltäyää, että
Mine-Mill joutui tappiolle Porcupi­nen
alueella. Paikallinen kauppaka­mari,
kuUaparcönien sanomalehdistö
ja vissit taantuniuks3lliset kirkon voi­mat
työskentelivät käsikädessä ^aat-
(AjGnerMill-union no. iAl
presidentti)
taakseen aiine-^l|B^.••unlon tappiolle
toknitetussa union tannuBtamfeta tets-keoeessa
Kafväsfy^»
;^;ui)ikari
s$lii^itsa3aäi^^ täliblla ja sen seu-
:zaiaikei^; ieiisa^
u n i ^ ' piE^^ ty^fsten eduista jana
työehto^inuiksia v ^ u i^
iVIttä mr. Millardln aUeklrJOittiamat
sopimukset ovat antaneet kuIIa&kfldL-vdjille?;
Työtehon klristä^seB. kfir-keamman
. tuotannon Ja kflboa/trfim
elii^kustannusten valUtes^a el ole viel^
saatu penhl^cäao llsä& ^^älstefi
paUäcashekkelhin. IPiäiu^saan ke^sä,
vuotta s i t t ä i kalvosödekikn j o t i d ^ b^
kouksessa sanoi Mosb^. et^ PjdL tu­lee
Porcupinen alueäOe luet^ me
Ulvomme ei ole ^ e m i y t volttsuiii^
lisää p ä l k ^ kaivostyölälsme. SESh
imohti sanoa, että palkat olivat Jää­dytettynä
sota-aikana Ja että hän»}
äriamikon knllankiaivajat neuvottele­vat
i^hafUaan vielä koikeimmlsta
tuntipalkoista isaxnaan .aikaan kuin
Ppmipinen alueen kullankaivajat ei­vät
saa sen enezm?ää kuin kolme
vuotta sitten -T-^ kaikki
kiitos SfUIanUn suorittamalle hajoi-dln^
iajosUna päi^tzsta var-tro/
mäSritietee, että 15 sentin kal-
I j ^ j a j i lisävyhdlstetään peruspalk-
Jcaanu Vaikka vaati
senfib l a ^ MiUard
^0s^ kaivc£!paroonien ehdotukseen,
että piainitunfö^ 11-
^ - yhdlstämiääa perupa on
kaikia mitä k a l y o s i ^ ö l ä i ^ voidaan
hajoitystyöxisä alkoi Juuri silloin koin
kullankaivajat oUvat hetrvotteleniasisa'
30 sentin korotuksesta tuntipalkkoi­hin,
joka j^tys oli tarkoitus mtoäka-ta
aloitettavan hajoltustyi^ avulla
Mine-MUI-unio on sinä aikana ja sen
jälkeen käynyt samanlaisia neuvotte­luja
British Columhlassa Ja Yell4w-knifessa
sillä tuloksella, että kaivos­mies
saa nyt $1.26 tunnissa ja väs-^
taavat palkat muilla työaloilla. Län-
(Suomen Työkansan Sanomista)
yuosifcausiaovai Kiinan työläi­set
taistelleet saadakseen oikeuden
Vapaaseen ainmatilliseen liitiymi-seen.
Tälle taistelulle on suori
jonkko heidän johtajiaan omista­nut
elämänsä. Heidän voittonsa
on nyt saanut konkreettisen ilmai­sun
uudessa, äskettäin julkaistus­sa
ammatillisessa lainsäädännössä.
Puhäen>!täst^:Jainsää^tuiöstä vä­hää
ennen sen Voimaantuloa ju­listi
työministeri Id Li-San,-että
sen käytäntöönotto Oh anttava
ammattiliittojen kehitystä. Jotka
suorastaan "kaimnhallituksej^,lin­noituksina"
myötävaikuttavat työ--
Iäisten poliittisen tietoisnnden ko­hottamisessa
\ja ' työla^jbukioj^n
yhdistämisessä taisteluun K ä ^n
taloudelliisen ja rähalliseh tilanapa,
räntamiseksi. ^
US:n vieiiti Kiinaan
oh vähän lisääntynyt
viime aikmna
Washington. — iElbk. aikana lähe­tettiin
Yhdysvalloista tavaraa Kihian
Kan^tasavaltäan niittel kolme ker­taa
se määrä kuin edeUisten kuukau­sien
aikana. -
Kauppaviraston laportissa sanotaan
vieimin elokuuEsa< olleen $8,900,000,
kun se heinäikuussa oU vain $3,000,-
000. Mand^urlaan lähetettiin sa­maan
aikaan $2;700,000 arvosta tava­raa.-
Kiinasta lähetettiin elokuussa Yh-dj^
Ältoihtn tavaroita yhteensä $11,-
790,000 arvosta.
Moskova. — Asovanmeressä on ta­pahtunut
llejupurkausi jonka tulok­sena
on syntynyt uusi 100 metrin läpi­mittainen
eaarl. Saari on kuudes si­ten
syntyneistä saarista jälkeen vuo­den
1799. • ;VV'
Laklsuunhitelman on laatinut Pan-kiinalainen
Työnliltto . yfiteistoimin-nassa
palkallisteri ammattiliittojen,
kanssa; se ön ollut julkaistima leh­distössä
ja siitä On ^yty yksityiskoh­taisia
keskusteluja ammattiliitoissa ja
muissa joukkojärjestöissä. Nämä
keskustelut ovat aiheena moniin pa­rannuksiin
suunnitelmassa. Lopulli­sessa
muodossaan heijastaa laki kan­san,
nimenomaan työläisten, viaäti-muksia
ja nauttii koko maan yksi­mielistä
kannatusta.
Ensimmäinen pykälä säätää, että
ammattiliitot ovat "työväenluokan
vapaaehtoisesti muodostamia joukko-järjestöjä".
Toisin sanoen, ammatil­linen
liittyminen ei ole pakollista
niinkuin se oli Kuomintanghi halli­tuksen
aikana, jolloin niitä myös käy-,
tettiin painostuskeinoina,
Oflceus perustaa ammattiliittoja on
nyt suotu kaikille työläisille; joiden
toimeentulo on yksinomaan tai pää­asiallisesti
riippuvainen työpalkasta,
olkoot he sitten ruumiillisen tai hen­kisen
työn tekijöitä ja heidän poliit­tiset
katsomuksensa tai muut mieli­piteensä
mitkä tahansa. Ammatti­järjestöjen
liiokkaluonne saa ilmauk­sensa
lainsäädännöstä siten, että ai­noastaan
palkkatyöläisillä on oikeus
liittyä niihin.
truden lainsäädännön mukaan am­mattijärjestöjen
tehtävänä on valvoa
kaikkien työn suojelulakien jyrkkää
noudattamista yksityisissä j a valtion
laitoksissa. Toisaalta ammattijärjes­tö
j en tulee puolustaa työiväeniuokän
perusetuja, kasvattaa ja oii|aiilÄ)lda
työläiset ja ikaaderit lakien ja kan­sanhallituksen
politiikan soveltamisen
kuxmioittamiseen ja lujittaa täteä
työväenluokan johtaman kansanval-ticn
mahtia.
Tsaiaiset si^teet hallituksen ja amr
mattijärjestöjen välillä kununan-kili
puolen, tukiessa toista — eivät ole
mahdolliset kuin maissa, joissa työ­läiset
työväenluokan j a laajojen taan­tumusta
vastaan - taistelevleh kan­sanjoukkojen
pitkää itbjrausten -St
kamppailujen kauid^n jälkeen omi^
'pbrihiistiiksin «ivat luoiee^^ valtion.
Valtion laitoksissa on^ammattijär-jestöjen
velvollisuutena suojella työ­tätekevien
joukkojen etuja. Uusi
lainsäädäntö antaa niille oikeuden o-sallistua
tuotannon johtoon ja hal-linnolUsiin
komiteoihin. ;
•Yksityistssa laitoksissa on amnoat-tiliitoilla
oikeus saada edustajansa
työnantajien ja työläisten yhtenin
nsuvottelukomiteoihin. •
Molemmissa tuotantomuodoissa
merkitsee kaikki tuotaimon kasvu
maan Ja yhteiskunnan rikkauden fcais-vua
kokonaisuudessaan. Sen <vuolbi
laki määrää, että ammattijBrJestÖJen
on rohkaistava työläisiä ja virkaUi-joita
"työkurin tarkkailussa, työhön
innostavien kllpailujeh ja midden vi-;
rikkeiden Järjestämisessä tuotanto^
suunniteimieh täyttämiseksi."
] Tämä merkitsee, että työläisten e-
"tujen suojelemisen lisäksi iammatti-järjestöjen
on tuettava tiiptannon &e-hittämistä
j a pidettävä tätä tavoitet­ta
toimintansa pääasiallisena kdhtee-na;
niiden on oltava ensimmäisellä
sijalla aktiivisen tietoisena rakenta­massa
Uutta Kiinaa.
antaa vuoden aikana.
MiUard on kehunut kaikkialla Can­adassa,
että hän on saanut Porcupi­nen
kullankaivajille eläkssuuimitel-man.
Tosieuäa kuitenkin on, että hän
sai ainoastaan lupauksen, että unic
I» iyöimnfajat' tulevat neuyottele-maan
cJäbkelstä Joissakin tulevissa
neuvott^dasa; Siihen mennessä kuin
yhtiöt odottavat tietoa Millardln "re­hellisistä
aikomuksista*' tekevät .yh­tiöt
parhaansa tyhjentääkseen kai­vannot
vanhoista työläisistään, jotka
oUsivat nbrixiaalisesti käsittäen kel­volliset
'(^kkeen saanti Noin 400
työläistä on pantu pois työstä sinä ai­kana,
kun Millard on. tehnyt hajpitus-
Austraalian komniimismi»
vastainen laki laiion;
sanoo H. V. Evatt ;
Sydney. — Tri Herbert V. lEvatt,
jo(ka Jonkin aikaa <fll Y K : n puheen-jctotajana
Australian edxcstajan omi­naisuudessa,
ryhtyi viime viikolla unl-oiden
lakimiehsnä, poohistamann
"fcommunistalksi" ssyt^i^jä Ja kom-niunistisen
puolueen laQllstmtta.
Tri Evatt väitti oikeudessa, että
julistaessaan kommtmtetisen^ puolu­een
laittomaksi c i i hallitus toiminut
pöustuslain vastaisesti.
Neljä yhtiötä on jp
korottanut paperin
hintaa Canadassa
Montreal. — Viime viikolla ilmoitti
St, Lawrence Paper Mills, että se on
korottanut paperin hintaa 10 doHaaia
tonnia kohti. JO edellisellä viikolla
ilmoittivat papoin hinnan koröttaml-
^sta'Powell, River. Abitibi ja Great
Lakes Paper Mills yhtiöt.
Paperi maksaa, nyt New Yorkiin
lähetettynä $11.00 tonnL
massa dynämiittivBräst<»i v i a ^
sanot töUe: ' . ^-^
>JwBtä.heilunet^ fi^
EäSö «edä, ettfi >nlnie kenä^?^^
mies tupakoi tä&ä, hän läjSyöi i
maan 12 ihmistä." _ ; l :'
x''Miiistan:.kylliS, mutta-sell^
Itoöniohtatft^yl^
työtään Porcupinen alueella.
Mclntyren' formulan 12. kohdassa
ön toUienkln kiinnostava kohta. Se
käsittelee ylityöpalkkaa. On epäilyttä­vää
onko koskaan ennen niin häpeäl-listä
kohtaa lisätty työehtosopimuk­seen.
Lalnäanime sen tähän:
"Mitääbiyiltyöpalkkaa el makse­ta
työläisille, jonka työtoverinsa
vapauttaa työstä vuoroltaan myö­hästyneenä^
' ellei työnjohtajalle
esitetä erikoista pyyntöä tehdyn
ylityön koWaamisesla. Kun myö­hään
työssä olleelle maksetaan yli­työpalkkaa,
peritään se myöhästy­neen
työläis^ palkasta."
Siten mainittu kohta Millardln uni-on
"voitosta" i;^ääTää työmatkallaan
salraslameen, kaivosmiehen maksa-mäah'
vuorollaan työskeimelleen mie­hen
palkan. Kaivosmiehiä veroitetaan
monella muulia tavalla tämän kixrjan
sopimuksen perusteella kuten monet
tapaukset ovat tähän mennessä osoit­taneet;
Nämä; ovat vain muutamia niistä
lukuisista "parannuksista" joita ha-joittajat
ovat saaneet aikaan Porcu­pinen
alueen kullankaivajille. Eikä
se ole mikään ihme kun tiedämme, et­t
ä MiUardin mielessä Porcuplneen
saapuessaan ei ollut työläisten hy­vinvointi.
Me muodostahune ainoas­taan
astinlaudan Sudburya, Port Col-bomea
ja Trailia varten. Teräsunion
hajoittajien tappiolle joutuminen
näissä kolmessa suuressa Mine-Mill-union
osastossa merkitsee sitä, että
me emme tule saamaan teräsuniolta
mitään hyötyä parempien palkkojen
ja työskentelysuhteiden muodossa.
Mlne-Mill-union osasto no. 241 tu­lee
edelleenkin toimimaan Porcupinen
alueella niin kauan kuin työläiset s i ­tä
tahtovat ja se tulee sitä ilmeisem­mäksi
mitä enenimän kaivostyöläiset
käsittävät, että teräsunion hajoittajat
eivät anna lisää: voita ja leipää heidän
pöydälleen. Me luotamme siihen, että
työläiset kääntsrvät sen imidn puoleen,
joka antaa heille enemmän voita ja
leipää.
Me kaivostyöläiset vetoamme teräs­union
xivijäsenistöön Ja keholtamme
heitä toimintaan hajoittajia ja heidän
työnsä seurauksia vastaan, jotka ovat
niin selvästi nähtävissä Porcupinen
kulta-alueella.
"Tässä .sanotaan, että hänen
im}nsa.ampvli hänet;;iilvan lähdtä?
"Silloin hänessä pitäisi oöa
derimerkkejä".
Niin onkin — sikä hänen
sa ampuikin hänet." '
KUMMA BSirLLÄ
"Olen se mies, j<Äe kh?j<ötftte, «f
haluatte korjauttaa vuotavan
hanan", esitteli putkitgröläinen
sä ovea avaamaan tulleelle n a i^
"Mutta m i i ^ en ole kutsunut tstj
kummasteli nainen. - ?^
"Ettekö sitten ole rouva G r ^V
"En, rouva Green muutti joö
yU kohne kuukautta sitten, jono 3
keen me muutimme tähän zsxmta§
"Voitteko uskoa sitäi Hän
meitä kbrjaamaaii vesihanaa ja äÄ,
muuttaa pois.". TMSI
Kansatflsenr: työläisnuorten järjestön jäsenet Montrealissa ovat ryh­tyneet
kekäämään allekirjoitoksia rauhanvetoomnkseen katnvau-
Yllä tyypillinen kuva vetoomuksen allekirjoittamisesta
katnvaunnssa.
OSAKEPÄÄOMAN VESO
. .Kyi^mys: Ktm eräät suomalaMji
lehdet kirjoittivat äskettäin erE |n
osuusliikkeen uudelleen järjestämis \ i
tä sanottiin sitä koskevissa kirjoitti | r
sissä, että "«gakcpSiiOmftsta $ts 1
maksaa sl^äntulovero, lainajtääoiDi It
ta eL" • • :i.
Koska minulla on ollut sellainen^ f r
sitys, että pääomat eivät ole ykes [ t
tuloveron alaiset, kaikkein iväbisd 1
juuri osuuskuntien osuuspääotta, b l \
luaishi saada vahvistuksen siihen {t
ko edellämainittu väite totuudäi m
kainen. — Osuuskunnan jäserL
Vastaus: Tuloveron yleisenä pai:
teenä bii, kuten sen nimikin os3ittt
että on kysymys selttrtsesta vertsilt
joka dn maksettava tulosta, eikä j
pääomasta. I t a ^ l i pääoma on)^ \
myksessä, on tulovero maksettavat
noastaan siitä tulosta* mikä alheift |
pääomasta, eikä siis itse pääonBä |
Enei pääoma tuota tvilöa, el 11
tään veroakaan, köskätulövöio^^^^ |
ke pääomaa. Selvyyden vuoksi « |
daan vielä todeta, että Cäiiadasa 1
ole voiWssa omaisuus- (s.o. pS |
oma-).veroa. /• )
Mikäli osuuskuntien Jäsenten äjc \
tukset osuusliikkeisiin ovat kysjiaS i
sessä, on jäsenten maksettava ^ J
vero niistä, korkotuloista, joita M i»
on sijoituksistaan, olivatpa ne sM \
osuuksista tai lähiöistä.
Tämän kkjoittaja sai äskettäin, b -
ten monena ed^llisenäklh vuonna 1 "%
senttiä korkOa erääseen osuusliiltte i
seen sijoittamastaan viidestä doQ i
rista. En ole koskaan lisännyt föQ
senttiä palkkatuloihini veroi
ta tehdessä, enkä ai jo nähdä sitä
vaa tulevallakaan kerralla. Koste
symyksessä on niin pienet erät,
tuloveroviranomalset näe valfl
moisten erien takia, sUlä useissa t
pauksissa ei niiden johdosta vero
sääntyisi lainkaan. ;
Kaiken edelläolcvan penisteeä
voinune todeta, että edelläoleva Is
naus sisältää väärän väitteen ja et
teidän käsityksenne on olkea, toi»
edellä on selitetty. :
Oletko rauhan vai sodan puolesta?
suuryhtiöt, kuinJU.S. Steel, Standard Oil, International Nickel, ^ord
jne, joiden laitokset vievät niin huomattavaa osaa tämän maan elä­mässä,
ovat niitä samoja yht.vmiä, joiden päämajat vievät niin suurta
osaa Yhdysvaltain sisä-ja ulkopolitiikan määrittelyssä.
Lisäksi tulee ottaa huomioon se poliittinen tekijä, jonka perusteella
tämän maan omistavat piirit ovat laskelmoineet, että niillä on pa^
remmat mahdollisuudet päästä kansainvälisten saaliiden jaolle Wall
Streetin miesten vanavedessä. Tämän perusteella on tapahtunut
poliittisen orientoitumisen vaihdos Britanniasta Yhdysvaltoihin ei
vain ulkopuolisesta niaäräyksestä, vaan pääasiassa omasta halusta.
Näin on muodostunut/lilanne missä teollisuus- ja kauppaministeri
Howe menee Washingtoniin pyytämään lisää terästä ja saa sieltä
omia virkailijoitaan hämmästyttävät ohjeet tuotannon säännöstelyä
varten. Ja kaikki tämä tapahtuu olosuhteissa, missä Canada antaa
pilkkahinnalla Steep Rock kaivoksen rikkaat rautamalmit \'hdys-valtain
terästehtaille jalostettavaksi — ja valmistuu työntämään myÖs
Labradorista löydetyt rautamalmit samaan kadotukseen — mistä ne
on ostettava kalliilla hinnalla takaisin — mikäli niitä Canadalle su­vaitaan
my}'dä.
Eikä tässä kaikki. Kun Toronto Globe and Mail 'evästi" ministerr
Howea Washingtonin matkalle, niin se sanoi 21:n p:n toimituskirjöi-tuksessaan,
että talouskysymysten lisäksi vaaditaan "myös sotilaallis­ta
yhteistoimintaa" lukeutuen tähän a!00,000 miestä käsittävän cana-dalaisen
armeijan muodostaminen joko pakko-oton avulla tai muu­ten
— koska kerran Yhdysvallatkin muodostaa jättiläiskokoista ar­meijaa.
Me epäilemme, että Globe and Mail tiesi tai arvasi, mitä
Washingtönissa meiltä kansakuntana vaaditaan "yhteisen puolustuk­sen"
hinnaksi.
"Hedelmistään puu tunnetaan", ott
yleisesti tunnettu Ikansan (viisas 'sa^
nanlasku.
Se merkitsee sitä, ettei se mitä joku
sanoo vaan se mitä hän tekee, osoit­taa
mikä Ja mitä mieltä hän todelli­suudessa
on.
Ei sanat mutta teot puhuvat fciertä.*
mätöntä totuuden kieltä.
Ellei niin olisi, uUneshiftikiksi ny-
^risenä aikakautena olisi -mahdoton
määritellä kuka todellisuudessa on
rauhan säilyttämisen kannalla ja ku­ka
tahtoo panna hyrskynmyrskyn.
Kun mnallmftn rauhanliike on saa­vuttanut
sellaiset mittasubteet -r^ ny­kyään
nohi 6(M>/)0OJ0Q6 i d l ^ J ö i t u s ta
— etteiylMb sotahitois^t hallitukset, ole
voineet sitä aivan olkapäiden kohaut-tamisella
sivuuttaa, on monista sota­intoilijoistakin
tullut rauhanasian
huullpalv^joita. ^
Niinpä, tadan maalTman rauhanUik-keen
vakinaisen komitean piiheen joh­taja
ranskalainen Erederic- Jpllot-Cu-rie
sanoo, ovatiotapropagandlstit
ryhtyneet puhumaan "ehkäisevästä
atomisodasta. Siis "isodasta sodan
käisemiseksi".
Mahdollisesti oiva silmänkääntö-temppu
sellaisia varten jotka eivät
ajattele mitään. Ji&ainen ajatteleva
ihminen sentään ymmärtää—aina­kin
Jokaisen tulisi ymmärtää ettft
sota on sota': ja-sen tuottama hävitys,
tuho: ja ' oimettomuus samanlainen,
aloitettiinpa sermillä nimellä h3rvän-sä*.
. ' - ':
Vain- mieletön voi xiskoa, että sota
voidaan ehkfiistä, sodalla.
Yhta - byvto^yoitalsiih sanoa, että
kahden-henkiUin^tappelu voidaan eh­käistä
sillä, että^' toinen^ hyökkää heti
tolsenkimppuun.
Siksi onkin tärkeintä, että sodan Ja
rauhan kysymyksessä, kuten kaikissa
muissakin, <ar,lh}stellaan jokaisen te­kojen
imikaanl;>V
Jokälnöi 'myöskin omalta kohdal-tean:
tJul6i-f 1^
tiaäan,.,<H4^,Mi^^
don kat^tfaj^^. vaiko sodan, tuhon,
käxsiinyjBt^if J^^oilniuuden .kannattaja.
Mikä jökä|sen^^elä tulisi muistaa on
te, että: fniäe^B^^fiJdw hinta el :ole ml-tattavis^'^
htläTsamoilla mitoilla kuin
kaksi .vihnek^l^ytyä maailmansotaa.
joista .matffmlifi^: k ä n ä t joutuivat jo
mak»tma^iin>rta^attcBnan raskaan hin­nan-^'
v;^:,<fe' • • • . '
Joä sota i ^ e e syttymään, jos sota-hunut
onz^is^^t yrityksissään rau-
Ium^-Vo^^ettI'^miistuksi8ta huolimat­ta,
niin se —'kun sitä käydään atonal-
"ym. . eimehääkiemättömän tuhoisilla
välineillä /^ufe maksamaan ei vain
kynunehien mutta ehkä satojenmil-joonien
ihmisten elämän ja vuosisa­tojen
aikaisen kulttuuri- ja sivistys­työn
saavutukset.'
Raunioita, raunioita — itkua ja va­litusta
joka paikassa. - . "
Miten sitten rauhaa rakastavat ih­miset
voivat osoittaa olevansa rauhan
säilyttämisen puolesta? Miten he
voivat toimia rauhan säilyttämisen
hyväksi?
Ensimmäinen ehto on allekirjoittaa
maailman: rauhanliikkeen Tukholman
vetoomus.
* "Kun yksi puhaltaa ei se ole m i ­tään,
mutta kun sadatmiljoonat pu­haltavat
Oh se myrsky", sanovat kii­nalaiset.
Yksilönä emme voi tehdä
mitään rauhan hyväksi, mutta yhty­neinä
toisiin tuhansiin^ ja miljooniin
voimme Saada paljon aikaan.
Mutta yksilöistä muodostuvat mil­joonat
j a siksi ei kenenkään tule aja­tella,
etteiminun nimeni, '"yhden n i ­men",
puuttuminen vaiktita mitään.
Jokahien nimi tarvitaan. Jokaista rau­han
ystävää' tarvitaan työssä rauhan
hsrväksL " .'v.""; y,;
Nyt on käynnissä, Canadassa kuten
muissakhi maissa, , loppuirynnistys
rauhan julistuksen allekirjoitusten ke­räyksessä,
ennen ensi kuun 13 pnä
Sheffieldissä Englannissa kokoontu­vaa
Toista Bauhankongressia., :
Älkää lisätkö. sotavalmisteUjäin voi­maa
jättäytymällä pois rauhan ihmis­ten
rintaäiasta. Kh-jolttakaa nimenne
julistukseen jos ne sieltä puuttuvat.
Kirjoittakaa se tänään ja lähettäkää
se ihetl asianomaiseen paikkaan .(voit-te
leikata Vapaudesta listan).
Rauhan työtä voidaan evustaa
myöskin muulla tavalla. Ayustain^Ia
ja tukemalla sitä edistäviä lehtiä Ja
Julkaisuja, sekä kalkin tavoin teke-xnäHä
tuimetuksl rauhan asiaa
Kenenkään el tulisi antaa pe«l
itseään .viekkaUla ja julkeilla
la, että sotavahnistelut ovat vi
"puolustusta;', että sota on kie
tön, että puhuminen rauhasta e
"puolustuksen saboteeraamista" 1
e t t ä "sota tidee ehkäistä fiodaBa".
Tulee muistaa, että rauhan piiol*
tajat vaativat sotavalmistelujen lopö
tamlsta Jokaiseaa maassa. Että ras
hanpuolustajat . vaativat julistamis
sotarikolllkeksi minkä maan bj^
Joka käyttää atomipommia tai ryM
hyökkäämään.
Jos kyllin monta miljoonaa niaai
man ihmistä liittyy rauhanrintama
ei sotaa tule, kukaan ei voi bySä»
ketään vastaär», vaan erimielisyi*
ratkaistaan rauhallisin keinoin J
kussakin maassa saavat maan «sd
kaat järjestää omat asiansa mieleö
mukaan.
Silloto ei myöskään tapahdu ts
kuten nyt YhdysvaUoissa, CanadjS
ja monissa muissamalssa, ettärau»
työhön, ihmisten hyvihvolrmln, ^
tuurin ja sivistyksen edistämis»
rakennettaviin laitoksiin tarvittanj
mateoiaalin santla supistetaan ja i*
joitetaan hallituksm säädöksilö.
ka noita materiaalia tarvitaan ns?
havälinelden valmistamiseen.
Kaikki ne biljoonat ja taas bilj*
nat, jotka käytetään Joukkotnbo^
neiden Ja kaikenlaisten muiden o»
haväUneiden vahnlstamiseen,
sihi käyttää ihmisten elämän saa»
mlseksi viihtyisämmäksi, helpomoo'
si Ja onnellisenamaksL
Sjmkkä sodan ja kuoleman
poistuisi Ihmiskunnan yltä.
Liity rauhanpuolustajiin!
kuri.