Vapaus, December 28, 1950

              I^yu 2 Torstaina, jotduk. 28 p. — Thursday, Dee. 28 F
Tdephones: Budness Office 4 - 4 ^
Bdttartai Ottice 4i4285. "
K Sakst Editor W. EadoxuL MaJ
Qtfdness Box Sadbary. On^arter
TOAUSmNNAT:
Canädas&ai: l vk. 6j(k} icfil^ 325
YMysronoIssa: 1 T I L 7 i » 6 kfc 3 i0
Suomessa: 1 v k . 7 5 0 , 6 kk- 425
vat'*iifil3^^i»e; laört^ sanottava, että buolimatta
siitä kuMa "vbiihattömiksi" me itsemme yksilöinä tunnemme, niin
meistä aniiioonisto sittenkin riippuu l o ^
itfhoas maailmansota vai saadaanko .se estetylisl
Kysy^ääihnJe itseltäirtme
•34iksi ravibäs^^ niin kovapaineisesCi yritetään pdoitsjla? >
Ja mikä ph tähän^^^^
•Eikö aaaoU?^ nito, että sodista rikast^^^
b^idän {>a)kkä3mansa propagandistit, yrittivät pitSä
poliittisesti vielä i i ^ ^ mitään
sodafivaär^ä^^^lodiell^^^
huolestuneita, ihmisiä «vilauttamalta heidän edessään kansalaisoikeuk-ata
nienetysö, fceskilörejä jne? Tarkoitus on sama molemmissa
tap^uUsissatv Siiuret kansanjoukot yritetään pitää toimettomina, joko
ti«tä(nätt8iilyyd0i täi pelon vuoksi. Sodanlietsojat ja sotakapitalistit
eiväthaluai sitar että^ kansanjoukot itse valveutuisi v ja siten vaikut-talsivat
maailman kohtalojen ratkaisuun.
Mikäli taas on puhe siitä, että .mikä on sodanlietsojia tähän asti
pidättänyt, ja mikä on heidän suurin kompastuskivensä sotasuunni­telmia
tehdessään, on se tosiasia, että miljoonaiset kansanjoukot kai­kissa
maissa ovat antaneet selvästi ynrmärtää, että ne eivät halua
Sotaa eikä kunniaa kuolla Wali Streetin sr»takapitalistien tykin ruo-
-• kana;;'
Rauhanpuolustajilla ei ole mitään muuta voimaa eikä keinoa millä
puolustaa ihmiskuinnan elinoikeutta •mielettömiä, solaseikkailuja vas-iaan
kuin se, että niobilisoidaan miljoonat pikkuihmiset aktiivisesn
taisteltiun rtuhän säilyttämisen puolesta. >Iutta> kun meitä pikku-ihmisiä
ja niuita rauhanpuolustajia on satoja miljoonia, jotavastoin
sotakapitalisteja on vain pieni kourallinen, niin tästä johtuu, et!ä
«hkaava sota voidaan välttää, jos me rauhanpuolustajat emme jää
toimettomikisi sen paremmin \'alheeilisen turv-allisuu.stuTitcen kuin
peloittelunkaan perusteella.
Tosiasiassa rauhanpuolustajain yksi kaikkein suurin vihollinen on
omiCö- voimiensa ja mahdollisuuksiensa epäily. Mitä tarvitaan on
että liuömk)idaan sodan vaaran välitön läheisyys ja päätetääri
yt(Sityisi^9ti j4 j4iteisesti, että sellainen onnettomuus ci saa tapahtua.
Ja kuQ (muistetaan, että sodat eivät tule mistään yliluonnollisista syistii,
eikä- rangaistukseksi mistiiän pahoista töistä vaan vissien ihniisten
tahdosta^ niin silloin käsitetään, että inhimillisen työn ja toiminnan
avulla vöidaäti sodat ehkäistä.
Meillä öh jo selviä esimerkkejä siitä, että sodanlietsojien korkeim­milla
huipuilla ilmenee epäröintiä, horjuntaa jä vieläpä rakoiluakin
vuoksi kun rauhanpuolustajat ovat aktiivisesti ja määrätietoisesti
puolustaneet kansainvälistä rauhaa. Ja raita suuremmaksi rauhan­puolustajain
liike kasvaa, sitä helpommaksi tube torjua nykyiset ja
tulevat sbtaprovokatiot. . ,
uofannon
Elttsd SAlmm S y l r a n L a k e l t a . A l t a .
tajrtti j o o j u k u u n . I S päivänä 70 vuotta,
ittv, äiu» 'Hf&nias Torontosta,
Öat. täjrtti^SO vuotta- joulukuun 26,
päivänä.
JI7IIEA3IIJ^TE£5i;(
' Enrteh k u i i i m o n t a k a a n väkkoa k u -
i u i i mevsaänie tietää, että oliko i C o -
rcfi k o i m i i m e n ms^Umansodan a l k u -
/joitto, v a i s e l l a i n e n tynnäyB mikä nos-
:tattl IhnUslömnan e s t ä m ä n sodan ja
etsimään rauhaa.
Vlcttäcssämmu j o u l u a njeidän t u l i si
o m i s t a u t u a toiminnalle: s o d a n iSikäi-semlseksi.
Itunlsinä pnzilttävästi v o i ­maa
i n ä a i ^ raiAä-unelman toteutta­m
i s e k s i j o s l i e v a i n löytävät keinot
v o i m a n i a käyttämiseksi. — U E News
I n t e r n a t i o n a l l e h d e n tolmituakirjoitus.
HALUAA E VBOOPASTA
^iDDJBN KOREAN'^
. . . V a a n CXhturchill, j a muut E n g ­l
a n n i n valtiomiehet ovat sitä mieltä,
Kirj. Art Shields
D a i l y XVoxkeiissa. j o a l a k a n n 18 pnä
n a t s i e n teolllsuusporhojen kanssa t u li
todistetuksi U S : n veteraalioikeudessa
Foley Sguaressa lokakuussa 1948.
M i r g a n i n kontrolloima^ s u u r i k o r p q -
r a t s i o n i a s e t e t t i in Rocsev!^tin hällin-
" ! toviranomaisten toimesta syytteeseen
tavat k u m k a W i k o n lähetti r a t s u p o - ! ^ ^ j j yhteistoiminnasta natsi-
U u s i sotatuotannoh d i k t a a t t o r i —
G e n e r a l Elect^-ie Corn presidentti
C h a r k s E . W i J s o n — c n l a k c i u - i l i k u r i -
j a lalttomuixsmcncpolistien sj^mbooli.
U n i o n i s t i t muistavat varsin h>'vin
Wil£onin a n k a r a n va-starinnan .säh-kötyclaisten
56 päivää kestänen lakon
a i k a n a 1946, mikä lokka l o p u l t a päät­t
y i 13 l i palkankorotukseen. He m u i s -
liisit tallaamaan rauhallisia lakko-vahteja
Philadelphias-sa 1946.
Lakkovartioiden jchdcssa olivat so­taveteraanit.
Loukkaantuneita lakko-vahteja
jouduttiin viemään .sairaalaan
ja WEscn julkaisi lausunnon: 'tphila-dslphian
poliisi joutui käyttämään
voimakeinoja itsensä suojelemiseksL"
WiIson.n General Electric on myös­kin
kiskureiden symbcpli.
Tosiasia on, että G E : n sahjtövalo-trusti
asetettiin .syytteeseen jotakuin­kin
samaan aikaan, kun Truman val­mistautui
ilmcittamaan V/ilsonin ni-mityks-
3stä. Syyttee.seen asettaminen
S a k s a n K r u p p h i tehtaan intressien
kanssa, työkalujen valmistuksessa t a r ­v
i t t a v a n k o v a n m e t a l l i n k o n t r o l l o i m i ­seksi.
•' •
Näitä työvälineitä t a r v i t a a n tank­k
i e n , lentokoneiden j a m i i l d e n sota­välineiden
valmistuksessa. Roosevel­t
i n syyttäjät väittäyät, että s o t a p y r -
k i n i y k s e t joutuivat kärsimään siitä,
k u n G.E. yhteistoiminta K r u p p in
kanssa r a j o i t t i t a r v i t t a v a n r a a k a - a i ­neen
saantia.
k u k a a n ei V9i t a r k a l l e e n sanoa,
k u i n k a paljon amerikalalsta verta
v u o t i t u f h a n tähden sodassa natseja
Tuomariixa asiassa toimi J o h n C.
K n c x , Rockefellerin Equitable Life
yhtiön j o h t a j a . Hän päästi G . E . hjrvin
h e l p o l l a , n i i j i helpolla, että yhtiö voi
maksaa- s a k o n vähemmällä k u i n y h ­d
e n ty«ö)äiwn työstä s a a t u voitto on.
Siitäihuojiniatta y h t i ö n / o l i ' t o d e t tu
osallistuneen h y v i n l i k a i s e e n - t o i m i n ­t
a a n . 31|tstÄ syystä G . E : h pr^iden-^
t i n n i n J S f ^ ^ i i n e n sotatuotannöh j o K -
:ti; tiiiamiota lierätr'
• I V t t S ) ^ ^ ^ ; v i i m e i i ^ huomatta-'
v i n l f f l ö g | a ^ nnäcditä; j i i i t a o n niniiT
haiiitti;^neistön
Korean tiedonanto
P y o n k n a n g . ^ A m m l k k a l a i ja
•heitä avustaneiden' m u i d e n Jouko­j
e n men^tjäset " j o u h i i s i k o t i i n"
•hvökkäyksen hibistmnisen a l k i c v a l -
heessa. m a r r a s k u u n Iqppuxm 'mermes-sä
o U v a t s e u i a a y a n l a i s e t:
n osallistui seitsemän
•STTA
amp-nt<kaiaista,. d i v i s i o n a a , y k s i t u r k -
-kiläinen j a r j i s j i r i l ^ ^
•ea-itakiL
'di jils|fm$u^L^ nbi[>easti
,takailliiiiäv|^^^^ ja
k u i t e n k i n häikäilemättö-mästi i)eruu- vastaan tämän a v a i n m e t a l l i n p u u t -
t e t t i i n juuri ennen nimitystä — hätä- teen t a k i a.
t i l a n t e e n n'mes.sä. G.E. t o d e t t i i n s y j i l i s e k s i r i k o l l l s s en
Hätätilasumu tuli psittämään Wali l i i t t o u t u m i s e e n K r u p p i n intressien
ettei Venäjfä ole s u u n n i t e l l u t k o h n a n - gtreetin l a i n r i k k o j a i n j a k u l u t t a j a i n | kanssa. Yhtiö t u o m i t t i i n alaisinesn
n e n maaihnansodan alkanusta viela iiustannuksella keinottelevain meno-i SÖO.COO sakkoon j a lisäksi sen kohne
nyt, v a a n se tan^tsee vielä p a r i , kolme _pjjgjjj^jj^f^^.g^,^jjjjy^^^^^ • i j o i i t a j a a useiden tuhansien d o l l a r s i -
"Mitä kannattaa" toivottomuusmielialaa lietsotaan meidän pikku-ihmisten
keskuuteen erikoisesti tällä mantereella sen vuoksi, "kun
meidän "uudesta maanosastamme" on ensimmäisen kerran historiansa
aikana tullut sodanlietsonrian keskipiste, jotta .sotasuunnitHmiavoi^
täisiin toteuttaa, imperialistisen hyökkäyssodan suunnittelijat suoritta-.
vat ns. aatteellista, syvämuokkausta kansanjoukkojen keskuudessa.
Ihmisten mieliä raaistetaan järjestelmällLsestt. Heille levitetään kä­sitystä
ettei'sodanvaäraä sentään olekaan — ja jos on, niin isoiset
päättävät sellaisista asioista kuitenkin.
Mutta juuri sen vuoksi kun sodanlietsonta on kuumeisinta tällä
mantereella, vaaditaan "uuden maailman" pikkuihmiiiltä päättävää
toimintaa rauhan puolesta.
Tässä yhteydessä täkäläisillä maanmiehillämme on nyt oiva tilaisuus
antaa oman vaatimattoman panoksensa rauhan asian hyväksi, kun
Rauhanpuolustajain Toisessa Kongressissa Varsovassa ollut nuori
edustajamme, Kalervio Ketola saapuu eri paikkakunnille kertomaan
siitä, minkälaisia vaikutteita ja .syiykkeifä hiin sai tästä suurkokouk­sesta,
-mikä edusti yhtä kolmatta osaa koka ihmiskunnasta. Tieto
on valtaa, ta,vataaasarfoä, ja tietoisuus siitä mitä rauhanpuolustaj^it
todella tahtovat ja tekevät, antaa meille lisää voimaa. Siksi olisi
tehtävä kaikki vbitavarpme Kalervo Ketolan ajankoh laisten puhetilai­suuksien
onnistumisen hyväksi. Ei riitä se kun sanotaan, että mlhä
en haluaisi uhrata poikaani, miestäni tai sulhastani sodan molokille;
on tehtävä jotakin sodan ehkäisemiseksi. Ei kannata painaa jäniksen
lailla päätä pensaaseen ja sanoa, ettd mitään .sodanvaara ole. On
l:atsotta\'a todellisuutta suoraan silmiin sellaisena kuin se on. E i
sovi sanoa, että '"mitä me pikkuihmiset voimme"; on liitettävä heikot
voimaimme niihin miljooniin jotka kautta maailman toimivat rauhan
hyväksi ja muistetta\*a, että pisarasta se merikin syntyy.
Niin, meistä rauhanpuolustajista ja erikoisesti juuri.meistä pikfcu-
^ ihmisistä, työläisistä, farmareista ja keskiluokkalaisista. riippuit se,
' saako sota tulla vai rakennetaanko sen eteen sulku Ja estetäänkö ss,
———oOo
'^Kiertää kuin kissa kuumaa . .
Kuten etukäteen saattoi arvatakin, Kiinan Kansantasavallan hallitus
hylkäsi Y K : n al^orriitean yksipuolisen tsitykscn '•ampumisen lapet-tanuaeksi''
Korean sodassa.
Mutta Lake Successista. N . Y . joulupäivänä tulleessa uutistiedossa
kerrotaan, että kyseinen Y K : n alakomitea kiertää vieläkin tätä kysy­mystä
kuin ••kissa kuumaa puuroa" ja siten välttelee JLsian ratkaisua.*
Asiallisesti puhuen Korean sodan lopettaminen voidaan toteuttaa
h}rvin yksinkertaisten periaatteiden mukaisesti. Sen sijaan, että tehr
dään Kiinan Kansantasavallalle yksipuolisia esityksiä ^ ^— joiden
tiedetään vain ärsyttävän Kiinan kansaa ja hallitusta — Y K : n tulisi
aotaa määräys, että kaikki ulkomaalaiset sotajoukot on poistettava
määräpäivään mennessä Koreasta.
Tämä olisi sellainen määräys mikä vavahduttaisi koko ihmiskunnan
määrätietoiseen toimintaan ja takaisin sen. että V K : n toivomus tulee
kuulluksi. On nimittäin muistettava, ettei edes V K : n lipun varjossa
voida enää .\asian kansoja orjuuttaa — mutta jos V K : n lippu noste­taan
oikeuden ja kansojen vapauden puolesta, niin sen juurelle kerään­tyy
koko. ihmiskunnan voimat.
Tämä nyt päättymässä oleva vuosi oli vähällä viedä ihmiskun-ian
uuden sodan kauhuihin. Jotta tuleva vuosi olisi onnellisempi. Y K n
velvollisuus olisi miiärätä Yhdysvaltalaiset, canadalaiset, turkkilaiset
ja muut sotajoukot pois Koreasta, jotta korealaiset voisivat itse päät­tää
^nhan maansa asioista, ^amalla pitäisi hetikohtaisesti palauttaa
Fonifosaii saari Kiinalle ja kutsua Kiinan laillinen edustaja Y K : n jäse­nyyteen.
Jos YK:ri alakomitea on tehtäransä tasolla, niin se lakkaa
kiitämästä periiskysyiq^ ryhtyy varjon>'rkkeilyn a^me^ta
ratkaisemaan niitä ongebhia jotka ovat oleellisia.
vuotta lisää, varustautumisalkaa, v a r ­s
i n k i n a t c m i a l a l l a ; Siksi länsivaltain
t u l i s i tehdä Ijalkkcnsa estääkseen y l e i ­sen
sodan alkamisen nyt, j a keskittää
voimansa Euroopan puolustukseen, jos
s i i h e n k e r r a n o n vielä j o k u vuosi a i ­kaa.
— C a n a d a n Uutiset.
S O T A H U U T O SOTISI
KAUKOID«^SSÄ
Näyttääpä siltä k u i n Y h d y s v a l l o i s ­sa
olisi p a n t u noissa varusteluasioissa
k a i k k i pyörimään ison valta-akselin
kautta. Presidentti T r u m a n i n puhe
oli l a a t u a a n «emmolnen . . . T u l o k s e na
näyttääkin, olevan, että." o n siellä ja
täällä r u v e t t u profetoimaan, että m i l ­l
o i n sota puhkeaa, eikä sitä, että m i l ­l
o i n pys3rvä rauha saavutetaan . ..
J o i s s a k i n piireissä näytetään a j a t e l ­tava,
että Y h d y s v a l t a i n j a länsimai­den
.pitäisi koettaa välttää h i n n a l la
millä hyvänsä joutumasta, s o t a a n k a u ­kaisessa
idässä . . . T o i s a a l t a k u i t e n ­k
i n näyttää s i l t i k u i n j u u r i idässä olisi
kommunistisen i m p e r i a l i s m i n h e i k o in
k o h t a .. ,• Paneepa m i l t e i p u n t a r o i ­maan,,
että suursota. Aasiassa pelas­t
a i s i länsi-EuroGpänkin' . . . — V a p aa
:Sana, Toronto,
. '
L A l ^ I J A P I K E U S
V A L i i E E N V A R A S S A
G E : n häpeäiiinsn yhteistoiminta i den sakkf%hin.
.tetty^;^_
a v a i n 'JäSöffiin. Muutama 'Icuukausi
s i t t e n n i m i t t i T r u m a n W i l l i a m H .
H a r r i s o n i i i M o r g a n i n kontrolloimasta
Telephone and T e l e g r a p h Co:sta
KansaUiseiiL. Tuotarmon Valvontakc-miteati^
JöalaajksL
D e a n Achesonin Truman n i m i t ti
v a l t i o s i h t e e r i k s i vähän s e n jälkeen,
k u n Achesonin l a k i t o i m i s t o o l i r y h t y ­nyt
puolustamaan M o r g a n i n a l a m a i ­suuteen
kuuluvaa S m i t h B a m e y &
Co. federaaiioikeudessa.
t u o t t i v a t
Vastähja^^i3§^ie^l|i^^^ toi­selle
}ä fejlaiselle diyi^-
pnajia pahoja '..tia]>pij^^ mailia
P o y n g y a n ^ i n ; p x ^ ( ^ ^ Suurin
osa etelä^];eato^spta divisionista
s a a r r e t u i n , j ^ t u ^ Kaksi päivää
l u j öhemznin. i^ari^afkuun 21 päivänä,
o l i liittolaisten'koä:o r i n te
teliä useita muita sotavalmistelun
avainasemissa olevia M o r g a n i n mie­hiä,
itorgan. Rocketeller, M e l l o n ja
d u P o i i t ' o v a t ne, j o t k a kontrolloivat
Amerilcan i m p e r i a l i s m i a tänään.
»a, ipiieii @iisi
fgri®¥i!i koiigressissa
Profes.sori Felix Iverson, piti Varso- |
vassa puhien, joka Tshekkos;oyakias-sa
Prahan raäicn kautta välitettiin
Skandinaviaan. Julkaisc-nme, Työkan­san
Sanomista lainattuna puhe3n,. jo­ka
kertoo vaikutelinlsta Varsovan raur
hankqngressista, seuraavassa.
Sellajncn, joka «;i sodan. Jälkeen
ole ctianut tsaa mihinkään kan-sainvälLsceri
kongressiin, cl voi oHa
huomaamatla sitä valta\'2a eroa,
»oka %'alli.tsec ennen solaa ja nyt
pidetyn Ijansainx-älisen koboultsen
välillä,niitten kchocnpanca tarkas-
-teltaessa.
Ennen oli aa.slalainen tai .afrikka­lainen
edustaja har.vinaisuiis, — la­m
a t t a a j a n vaatimuksia eivät kä-s"
tä, että sellainen vanha, vaicau-
RiuliseUinen raohantyön tekijä
k u i n minä h a l a a n olla. m u k a n a täs­sä
kcngressissa, j o k a heidän käsl-tystensä
m o k a a n o l i s i v a i n naamio
p i m e i l l e p o l u t t i s i l l e . p y r k l m y k s i i l e.
Minä toivon, että nämä epäilijät —
suurimmaksi osaksi rehellisiä h y ­vän
tahdon ihmis:ä — olisivat o l ­leet
täällä.
Heidän olisi pitänyt saada, k e h d a ta
avoin, hyvää t a r k o i t t a v a katse k o n ­gressiedustajien
silmistä, kuulla ne
myrskyiset suosionosoitukset, jotka
k o h d i s t e t t i i n täällä p u h u t u i l l e smMhär-tämyksen
j a veljeyden sanoille* olla
hinnä h a r v i n a i n e n nähtävyys — nyt läsnä asiallLsissa, vilpitöntä r a u h a n -
näkee ja kuulee heitä kaikkialla. K o n - t a h t o a ilmentävissä neuvotteluissa e ri
gi:c.s.sisali.ssa vilisi mu?tatu>-kai'iia. valiokunnissa ja k:kea se val:ava, se
enemmän tai välie^n-.niiiu tumma"hoi-,; pyhä into, joka • antoi leimansa koko
sia naLsia ja. mieinä, jotka.; liikkuivat j kongressille. Ja heidäri phsl pitänyt
arvossapidettyinä ke.7ki!.iid^s-:3rame, kokea itse Varsoya, aikaisempi mil-tulkitsivat
syvälli.^iä ajatukslfi ja ,pu- joonakaupunki, josta tuli "700,000 i h -
.Mi-3.. A n n a Rcsenbergin ystävät o- itulvat sanoja, jpita kuunnoltiin e v i - ! m i s e n hauta j a v a n h a n k u l t t u u r in
vat k i u k k u i s i a s e n johdpsta, että u r k -
k i j c i t a käytfittiin häntä vastaan t o - O H ^alkanut kuulua. Etclil-Aincrilia
d l s t a j i n a kuulustelussa, jolsa köEki h a - i a n t a a merkittävän paii::'::;ensa työ-koiscilu
mi^lenkymiolla. Aasian ääni raunickasa, jossa oli sodan jälkeen
~ ' v a i n 22,000 asukasta jäljellä ja 8 5%
nen nimittämistään apuläispuolustus-öihteex-
lku. ,
•• - . • .
. M r s , Rosenberg to j-stävät sanoma-leiidi-
Tsä j a hallituksessa sanovat, ettei
ttliden urkki jäin s a n o i h i n , voida l u o t ­taa:
Se onkin totta. Sillä nämä ' t o d i s ­t
a j a t " puhuvat mitä tahansa heUtä
vaaditaan j a saavat isiitä tavallisesti
2.Ö d o l l a r i a päivässä. EEiraerkiksi C a rl
Päiviötä vastaan oli todistamassa
mies. jc ta. Päiviö ei o l l u t r n i l l o i n k a an
aikaisemmin riähn}?!. Mutta tämä
mies v a a n " t o d i s t i " j a hänen sanansa
mieni täydestä. \
Näyttää, siltä, että nämä todistajat
elävät kaksoiselämä-ä. K u n h e todis-t
a t a t -ellaisia ihmisiä k u t e n mrs. R o -
eenbcrgia vastaan, ovat he v a l e h t e l i ­j
o i t a — l i k a i s i a v a l e h t e l i j o i t a , kuten
mrs Rosenbergto y.stävät sanovat,
i t u t t a kun'samat, vakäulit todistavat
työväenliikkeen niiehiä Ja n a i s i a vasr
taan, n i i n hc ovat samojen mrs. R o ­senbergin
ystävien mieleltä o i k e i t a t o ­tuuden
perikuvia, d e m o k r a t i a n palve­l
i j o i t a j a korkeampien ihanteiden j a
aatteiden maTttyjTeja.. . — Tj^öniies-
Eteenpäiri.
vähentymiseen
F o i t WiUiam, Ont Association of
Commercial Fishermen syyttää p u u -
massatehtaita siitä s i i h s a a l i i n vaka­vasta
vähentymisestä, j o k a c n p m t u
merkille Thunder Bayssa t-jnä vuon*
na. Tämän v u o d e n sillisaali s o h a i ­noastaan
n o i n kuudesosa norm.»alises-ta
saaULsta, sanovat y h d i s t y k s e n edus­tajat.
Muut S u p e r l o r - j i r v e n alueet,
jotka sijaitsevat itään T h u n d e r B a y s -
ta. ovat osoittaneet hucmattavaa s i U i -
saaUin lisääntymistä.
Y h d i s t y k s e n eduatajat sanovat teh­taiden
pilaavan kalavedet jätevesil-
. lään j a k a a r n a n jätteillä. K a a r n a a j a
i muita jätteitä s a n o t a a n olevan j o i s r a -
i i n palkeissa n o i n j a l a n paksuisesti.
hön, ja Afrlican musta k.nnsa inuis-tuttaa
olr.Taarsaolcstaan. Oii .tapahtu­nut
v-^Itava ec]istysii';;:el. Tcirhiliinen
jä sivistyksellinen keii.r.y.s cn.iäh2ntä-nyt
kansoja toisiinsa ja tuonut myös
kansainvälLset kokci&sct Jähemmäs
toclcliisuutta s:iattaeii ne tcdelllsem-min
kuin rdkaivscmijiin kuva.stamaan
koko ihmi.skuntaa. Emmo ,cle vielä
siinä,: ctUi Aasian edustajat täytläi.si-vät
puolst kongre.s.isalista i^uten A a ­sian
Icansat Uiyttävät puolst maapal­lon-
pinta-alasta, rauti a jo nyt oli
kongressin kol-:oonpana terveellinen
muiatutu.s..siitä. eLlä,meiciän c-urcop-palaisten
täytyy et.siä it.wllemme toi­set
keinot kuin täliän asti' käytetty
sorron ja tekniikan ylivalta tyydyt-tääksemme
ne oikeutetut vaatimukset
vapaudesta, yhdenvertaisuudesta ja
itsenäisyyde.stä. -joiden tietoisuuteen
nämä Aasian kuohuvat iamismV.Joo­nat
ovat heränneet.
ICuinka -mukaan^iatempaavaa oli­kaan
se voimakas, rehellinen yhteis­ymmärryksen
tahtc, joka innoitti 80
maasta kailiista maanosista/kokoon­tuneita
Vaisovan tuhatpäisen rauhan-kongressin
osanottajia.
SUIe, j o k a ymmärtää, että A a s i an
kj-symys o n tällä hetkellä liaikkea
h a l l i t s e v a , o l i micltäylentävää t o ­deta,
k u i n k a sy\'ästi rauhantahto
on juurtunut A a s i a n k a n s o i h i n . Se
o a lupaus sovinnollisesta ratkaisuis­t
a , jos v a i n lännen siirtomaavaUat
käsittävät a j a n vaatimuksen — k ä ­sittävät,
että A a s i a n vapaudenhet-k
i on n y t lyönyt.
Mutita myös muista maista oli saa­punut
vilpitlbmiä rauhanystäviä kan­taen
horjumatonta uskoa rauhan ja
vain rauhan siunaukseen, etsien sota­propagandan
ja sodanuhkan ympäröi­minä
tietä pelasta ja hädiistä — tietä
rauhanomaiseen, yamiärtiimylcseen ja
kunnioitukseen perustuvaan kilpai­luun
eri yhteskuntajärjettelmien vä­lillä.
Monia raskaita —. .suurimmaksi
osaksi Oikeutettuja — tuomioita lan­getettiin,
monia sovittavia sanoja sa­nottiin
ja k.-uascjen yhtiisymmärryk-sellä
yli rajojen, yli rctu-, aate- ja
usiionnoUisten eicavaisuuksien oli voi-mäkkaha
puolestapuhujia. Kouriin-i
tm:tuvan selvästi liavaitsi, että rau-kaupimgista
m a a n tasalle hävitettynä.
Heidän olisi pitänyt nähdä Varsovan
ghetton lohduton muurilaastierämaa,
jossa murtunest betonipalkit osoittivat
kohden taivasta j a j o i d e n a l l a niistä
lähes puolesta m i l j o o n a s t a ihmisestä,
j o t k a täällä s u r m a t t i i n , sadat t u h a n ­net
jatkuvasti j a äinavsesti joutuvat
lepäämään siten k u i n heidät temmat­t
i i n tästä m a a i l m a s t a — kaikessa r i k -
kL-äjäytetyssä timtemattomuudessaan
kohden taivasta huutavana muisto-m-
erkkinä sodan pohjattomasta peto­maisuudesta.
Heidän olisi myös pitänyt nähdä
uusi Varsova, j c k a a n k a r i n , lähes
y l i - i n h i m i l l i s i n ponnlstoksin n o n -
sec jälleen suurena j a a r v o k k a a na
r a u n i c i s l a — e i p o r t t i n a uuden, s o ­d
a n TalmlstelniUe, v a a n ilmeisenä
todisteena P u o l a n k a n s a n uskosta
r a u h a a n , onneen j a elämään.
R a u h a n , onnen j a e l ä m ^ puolesta
k c k o c n t u i myös Varsovan kongressi.
Merkitköön se välitavoitetta tiellä
kohden tätä päämäärää.
h a j a l l e j a . se -pakjer^ sekasoCTo^
T ^n^ir\n^^'"\nV^ ttihottiih o s i a t o i ­sen
ameri:^^i%b»3^ ykäs^-
särmestö j a sekä
1 t n i r k k i l a j n e n px^^AJiii ^^im^ lod-
K u k a hyvänsä saattaisi vielä n i m i - . uaJspijplelia I^onguahgJsta
• - pohjoiseen^ oiiosii^
etääpiiplella sastrT|t^^ enstrq-mäisessä
'^^iSi0^\^tsL, igierijaika-v
ä i U d i v i s l o ^^
i S ^ u f r ^ a t e ö ^ . 5;l?ishyöiM£äys
p M t t y i y l ^ e r a ^ p SB
jätiilvät r a s ^ n i ' a s e ^ ^
sä j a gak^uÄva^^ i^e mäaettl-vät'tgi^
ti?iiips^'
h e i h a j a 'fi^voi|tu!^nf^.
i^iestä v a j i ^ e t ^ . ' : ® ! ^ ^ ]^
h y ö ^ y s v a i ^ u a ; a S - t IS ' h a u -
pitsia^ 4Bi'}^ttäil^^^ M^ää-riä
j a kpriii^isU^iia, 3rki^ lentpkpne.
1.953. imt»ttQrMtm^ ja suuret
määrät; ^vdl» i^^y&i^i^ik. s^kä- iam-rnuksia.
M a i r a ^ jöuhtk. i. päi­v
i e n välisenä "aikain^ saatujen, v a n ­k
i e n jotikbssä on" 12 amä^kkalaista
everstiä. 143. a m e r i k k a l a i s t a o n a n -
tauturiut vapaaehtoisesti.
P a l v e U j a t a r : E n minä n s i o ' ^ » . ,
P u h u t t e siitä tehdäksenaeafflyHj
mustasiftkaiseksi.
E l
I S l i p t t M A A S lA
K a p t e e n i : Tekö, olette se - t t o iH
toinen, joka<mvälittan-jt &&Z
s a o n h i f f a a ? ' ^
Sotilasrulla, .herra kapteeni,
K a p t e e n i : Mitä varten teT«;,
a n ^ i j a a n ? Palvellaksenne äiS
vaiko valittaaksenne sopan ^ «
Sotilas: Palvellakseni j u a ^ Itivon
kä sitä s y ö ^ e n i . h e r r a ^ ^ ^ s>=s »
* •. •*• . *
STÄATEGMA
B o p v a : Etikö
leu.njiehelläni olevan raksaass^v
k<mekirjoittajattaiBnsa kanssa»
jgni i
Englannin parlamen­tissa
esitetty atomi­pommin
kieltovaatimus
Lontoo. — J o u l u v i i k o n , edeUisellä
v i i k o l l a esitti LalDor-puolueen jäsen
S. S. S i l v e r m a n p a r l a m e n t i l l e a t o m i ­pommin
kieltovaatimuksen. Hän s a ­noi,
että täinän vaatimuksen o h a l l e ­k
i r j o i t t a n u t 1,200,003 brittiläistä. V a a ­timus
o n s u u r i n p i i r t em samanlainen
k u i n m a a i l m a n r a i i h a n l i i k k e e n T o i ­sen
Kongressin hyväksymä vaatimus.
Kreikan pataljoona
saapunut Pusaniin '
Tokio. — Tänne s a a t u j e n t i e t o j en
muikaan o n P u s a n i i n saapunut k r e i k ­k
a l a i n e n pataljoona. P a t a l j o o n a on
varustettu a m e r i k k a a l i s i l l a vaatteilla
j a varusteilla. Sen sanotaan olevan
k o k o o n p a n n im ' K r e i k a n sissejä vas­t
a a n iaistellÄstd sotilaista.
K . 4 . L L I S HAIVIMAS
S a n Jose, CaJif. — Täikäläinen t u o ­m
a r i ,määräsi erään hammaslääkärin
maksamaan M r s . C a t h e r i n e B i c k ' i l le
$1,050, k u n o l i vetänyt väärän h a m ­p
a a n hänen suustaan. • liääkäiri ^ - y t -
tää uusia silmälasejaan tästä e r d i -
.dykseötä.
— T a n s k a n amiraUteetto antaman
lausunnon mukaan ovat tanskalaiset
t u t k i j a t löytäneet meristä 13,500 j a l ­k
a a .syvän kohdan.
- S e on. poikaseni, kertfflfei 0 VI
t a ^ j a s u u r e s t a m a a i h n a n ^ ,
- - N i i n p ä , n i i n k h i l Mutta «utä fl I
,nä sodassa t e h t i i n niillämifflla JUli '
l a i l l a . M h i u s t a tuntuu kertomu^
k u u l t u a n i , että h e olivat t a r p 3 * ^
m i a . i«ura
J ^ r e U p P P I T U X N I L U
O p e t t a j a : iSanoihan Ville mitä n ^
kitsee: Minä"lakastan. sinä raka;
•hän rafcaistaa. elJJä, ,
•yiUe:'s? o n yksi n ^ aaaher
i o . ^ ioku ammutaan, öäsiel
* . • . •" • ' '• 3 lysti
• OJANEN I^IES »rilippi
•Kapteeni: Te sanoitte palvelHe ^ifi^
K a n n a k s e t i a ; ff^^
S t o ä l ^ I m ^ i : p i i n upseerien koi ijoitt^
n a k a ^ . v u o t i a j a haavoituin k lujnti
des.tl, h^rxa kapteeni.
K a p t e e n i : Te olette onnelli^kaa
rafö. Ihinettden mLksi kuiaa
fljnpunut teitä, kuoliaaksi soppa Jaluam.'
^^^^^ oran i
uas .o;
=; sBDUnI
tIlo2
toi
an k(
~ — Ä i n t a la
I t f s y m y s : Onko k i r j e ja painoti
teinä sensuuri Canadan ja Yhdys
täin välillä, k u n Yhdysvaltain piic ^ =
t a on m i n u l l e viimeaikoina tullut
s i t y k s e n l mukaan l i i a n vähän pos
—. l i e t i t haluava.
VastaofS.: Meidän parhaitten ti(
jemme r n u l ^ n sellaista sensuurii
ole. Möäidolilsestl postiväiie«t«
j o h t u i v a t joulupostin paljoudesta.
nude
J(
Varsbvassa p i d e t y n maailniänraqlmnliil^ Kongressin
C a n a d a n edustajat j a ' k a b s l huomioitsijaa m a t k o s t a ^ I a i y a B a t o r yn
k a n i i e U a ollessaan p a l a n m a t k a i l a.
SCAU-liiton
L i i t t o t o i m i k u n t a haluaa täteu
d o l t t a a seiiroilie. että urheiluväfili
me j p entuudestaan tunnettu Kali
K e t o l a , jokä. j u u r i on palannut Va;
vasta maailman rauhanköngre;
tulee puhuniaan eri paikkaku
ällajuikäistim, taulukon inukais
Pyydämme seuroja avustamaan
l e s t a a n näiden tilaisuuksien,onni
m l s t a huoneiden järjestelyn ja ilmi
tamisen a v i i l l a paikkakunnillaan.
K a l e r v o K e t o l a n puhetilaisuudei
järjestetty seuraavasti:
J o i i l i i l c 27 p. S t . Catharines
^ Taminik. Z p. Cobalt
Tammik. 3 p. E i i k l a n d Lahe^
Tammik. 5 p. Timn^"
JTämmik. 7 p. South Porcapine
Tammib. 8 p. Round Lake
Tammib. ^0 p. Toronto
Tammik. 12 p. Montreal
T a i n m i k . 14 p. Sudbury
T a n u n y c 15 p. Beaver Lake
T a n u n i k . 17 p. Sault Stc. 31
l ^ n j m i k . 21 p. Port Arllinr
' Samalla tiedoltamme, että S:
P p r c u p i n e n V i e s t i sai luvan järj
( n i . pohjoisteii seurojen viestinhi
sääntömääräisenä päivänä ja Be:
L a k e n J e h u kansalUset hiihdot la
t a i n a h e l m i k u u n 24 pnä ja pujotti
h^ihdot saman kuun 25 pnä.
iVöläisarhelluterveisin. Liittotoi
k u n t a .
Lähe:
On
PÄIVÄN PAKINA
Joitakin uudenvuoden toivotuksia
•V-hdistj-isen eroava presidentti • ^^^^ säilvttäminen on näille valtuute-
Ko;.- McKee sanoi yhdistyksen toi- ^^^1^ i^aikkein ensmmäinen~tehtävä
mesta asetetun m j r i n a h k i a i s i a varten — tehtävä, joka on mi ta suurimpien
ansoja kokeilumielessä j a r i i s t a v i r a n -
cmalsten avustamina. Hän sanoi n i i ­den
osoittautuneen merkityksettömik­si
j a että niillä c n h y v i n vähän a r ­voa,
jos l a i n k a a n n a h k i a i s t e n hävittä­misessä.
,
Rustaviranomaisten toimesta on
myös asetettu ansoja Superior-jän^n
saukkovaäran vähentämiseksi, yhdis­tyksen
esitysten mukaisesti.
ponnistelujen ja uhrausten arvoinen.
Meidän maamme cn — onnellista
kyllä — saanut suuren historiallisen
tehtävän, jota monet eivät ciikä vielä
ymmärrä — tehtävän olla tänä mm*-
ros aikana maantieteellisten, sivistyk­sellisien'ja
pcUit Listen edeilytystensä
vuoksi sovinnon ja yhteistyön siltana
idän ja lännen välillä. Mutta myös
meillä o n m o n i a , j o t k a j-nunärtä-
S a n o t a a n . että. " a l k u on aina, h a n ­kalaa,
m u t t a lopussa k i i t o s seisoo".
V o i olla n a m k i n , sikäli mikäli.
R i i p p u u näes p a l j o n siitä, mistä p u ­h
u t a a n . Jos v i l k a i s t a a n taaksemme
j a katsotaan sitä latua, mitä olem­me
juijTl kuluneen vuoden a i k a na
tarponeet, niin päinvastoin tuntuu
olevan asia monessakin suhteessa.
V i : o d e n alussa oli s o d a n vaara s u u ­r
i — m u t t a vielä suurempi se o n n y t
vuoden plättyessä. L o p p u ei siis t i m -
i i u tässä p a l j o a k a a n helpommalta.
Samoiri sodanhetsojam leirissä. H e i ­dän
k a n n a l t a a n \-uosi 1950 t u l i m a a -
l u k u u n l a i l l a " k u i n l e i j o n a " , siis h y ­v
i n ' l u p a a v a s i i " , sillä o l i h a n K o r e an
sotaa j o v a l m i s t e l t u , m u t t a n i t o mo­j
o v i a sotatuloksia k u i n he s a i v a t k i n ,
vuoden lopussa i l m e n i j o vähän r a ­k
o i l u a j a h o r j u n t a a sodanlietsojain
k o r k e i m m i l l a k i n h u i p u i l l a.
^ S y t t a jos katsomme vähän pitem­mälle
tähtäimellä näitä maailman
t o l j a u k s i a esim. s o s i a l i s m i n j a e d i s ­t
y k s e n k a r m a l t a , n i i n s i l l o i n voidaan
sanoa, että ensimmäinen puolikas
vuosisadastainme o l i v a i k e a m p i . S o ­s
i a l i s m i n läpimurto o l i t i e t y s t i j a "on
vieläkin v a i k e a t a , sillä suuren rahan
miehet tappelevat epätoivon v i m m a l ­l
a etuoikeutetun luokka-asemansa j a
omaisuuksien sekä heidän •yhteiskun­tajärjestelmäänsä
kuuluvien työttö-mjouöien
j a s o t i en j a t k a m i s e n .puo­lesta.
. M u t t a selvää o n k u i t e n k u i , ' et­tä
ensimmäinen puolikas vuosisadas­tamme
o l i - s i t t e n k i n vaikeampi, sillä
mahdollistä'-ön kehityksen kulkiessa,
että edistys j a vieläpä sosialismin
lanjeneminen voi t a p a h t u a k u t e n t o i ­v
o t a a n ' h u o m a t t a v a l t a o ^ t a r a u h a l -
l i s e s t i k i n !
N i i n , ^ n y t . a l k a a siis p i a n uusivuosi
j a samalla meidän vuosisatamme j ä l ­kimmäinen
puoUsko.
U u s i v u o s i ' alkaa meille k r i s t i t y i l le
tanamikuun ensimmäisenä, päivänä
m u t t a j u u t a l a i s t e n p o r v a r i l l h i e n u u ­sivuosi
a l k a a T i s r i - k u i m ensimmäi­sestä
päivästä syyskuussa.
T r a d i t i o n a a l i s e s t i katsoen vanhan
k i r k o n toimesta p i d e t t i i n uudenVuo-denpäivimä
' a n k a r i a nuhdesaarnoja
p a k a n a l l i s e n kansan kevytmielisiä t a ­p
o j a vastaan. Jä k i i n joulupäivän
v i e t t o t u l i yleiseksi, n i i n uusivuosi^
k i n , t a m m i k u im 1 p.. e l i kahdeksas
päivä Joulun, jälkeen- t e j i t i i n Jeestik'-
sen j-mpärlleikkauksen . j a n i m e n -
s a a n n i n JiiHlaksi, ikuten a i k a k i r j at
selittävät.
M u t t a . t a v a l l i s e n . k a n s a n keskuu­dessa
uudenvuoden päivä on. l e v o n j a
t o t t a pu^huaksenuhe myös kevytanie-l
i ^ y d e n k i r i j u i i l a . J u h l i t a a n , t a n s s i -
t a a t i , järjestet;iMn v a i v b j a i s l a jne^
J a valvojaisten . yhteydessä vale­t
a a n t i n o j a , jos e l muuten n i i n m i e ­l
i k u v i n j a t t o a n v a l a r i n a i i " yhte3«lessä
toivotaan, v a i k k a A . t a i k o j a enää u s -
kottailsikaan. ' •', < w; I - ;
Mitä • s i t t e n t o i v o t a a n ? S a n o t a a n,
että " k o i r a k i n . n ^ e e u n t a l i h j s t a a n ".
Me taas • tolypmi^e^uudelririjirf yön
t i n o j a v a l a e s s a ; e t t a : l
^ TMacArthcr j a hänen^ Ij^isensa toisi­vat
sotilaansa ^^'jöuji^ko^^
Iden,muiden fiänist^m^
T m m a n i l l e : toivramhe. enemmän
a i k a a rnuaikkjarvösteltih harrastusta
varten, siUä suiircrx-inään.presiden­t
i k s i hän on.liian-löllyvinäpoäijs^
j o t a v a s t o i n Sääneh n;iuslik2uaiVoste-l
u n s a oman tyttärensä; l a u l u n l a h j o i s ­ta
kelpaisivat v i M a : jaiicimaiailTtiqn^^
nähtäväksi Wali - Ötreetto tnlesten
kuittuinitasostJEL ; .• : .r .
E v e r sU DrCTrile ' j ä häxieh poolujbel-l
e e n nie_ tolvoamne : t u l e v a n a viionna
lisää v a a l i t a p p i o i t a , että ^coiko k a n sa
näkisi h J n e r i r a i v a t i ^ i t i f & i s t f Hm k u l n -
k a «mttöa <m^ se-aJtofvarien palJön-yUs-tetitr
'^desnokraattlfiiius^. , '
S t . LaorentiUe;, me toivomme OJsäfl
rauhanvetoomuksia sekä Cana^
ranskalätellta että muUta canada
snta,' j o t t a l i a n valtiolaivamme p
miehenä o h j a i s i tämän yhteisen ai
seiiime pois siltä vaaralliselta
reitiltä, -niihin hän on antanut
l u i s u a Wali Streetto amiraalilai
vanaveäesFä.
PearsoniUe me toivoxme siln
aukenemista sikäli, ettei häntä «:
l u u l t a i s i Yhdysvaltato epävTallis*
•edustajaksi, joka puhuu nuta ^
Street ajattelee kansainvälisissä k
ferensseissa.
P o l a r e i l l e , jotka ^cieltäj-tyvät
l i a l l i s e s t a kilpailusta sosialis^
•kanssa järjestehniensä pareainn
desta, j a j o t k a rauhanomaisen,
S l a auttavan kaupankäynnin ;
mesta, harrastavat kj-hnän sodan
k o p p l i t i i k k a a ja sen aiheiittan
"tykiejä'* v o h i asemesta" sisäpolit
k a a . me toivomme yleisen mielipit
patahstiuksesta , n u n kovia omanf
nonvaivoja, että heidänkin i m ^ '
t a Adamistaan löytyisi edes joJta
rippeitä patrioottisuudesta ja »
mliiisyydestä.
Hlaikflle lavalDsille ihmisine, JO
puolustavat rauhaa j a Canadan
s a l l i s t a itsenäisyyttä — heidän pol
tislsta t a i uskonnollisista mielipi»
tään sekä Ihonsa väristä ja silaw
s ä asennosta -välittämättä
e n n e i i k a l k k e a k a i k i l l e tämän 1^'
k a a a j i l l e j a l u k i j o i l l e , me toivotat
cnnelllsempaa u u t t a vuotta. — * ^ « t es
säkoara.
TM
KOI
81