1949-08-27-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
T ^ R . L. DesROSIERS g: Elm St. East Sndbury. Ont. Si'.malainen tyttö palveluksessa PoieUn 8-8573 KoUpuhelin 8-E529 Regent teatterin v i e r e s sä tTri.aibcrt ^ . llanfeincn Suomddin^in Hammaslääkäri Huone HO — Maekey rakennna £ lm j a D a r b am kat. knlm. p a r i i n -779» Sodbmy DR. L. HOOEY LÄÄKÄRI J A KmUBGI Puh. 7-7355 K o t i i n 6 - 6 7» ja»Elm S t E . 8»db«BT SUBBURY CUNIC DR. s. S. P O L A C K DR D. W. S T E W A R T DR. R. M . T H O M S ON DR I- VV. D A V I D S O N DR J. E. M A R S H A L L L ä ä k ä r i t j a k i r u r g it H a m m a s l ä ä k ä r i DR. L. M . H O B B S iM Elm St. E., puh. 5-5665, Sndlmry Kulttuuripakinaa V i i s a a t j a kirjanoppineet o\-at k i r j o - j luokka tappoi n ä l k ä ä n . Nyt vasta s a - teUeet p i t k i ä tutkielmia eri kansojen ' d a n \Ticden p e r ä s t ä on s i l t ä taholta k u l t t u u r i k y s y m y k s i s t ä . Niinhän sitä koetettu antaa täysi t u n n u s tm K i v en on seloHteltu Suomen kansankin k u l t - työlle. On pystytelty patsaita ja muu-tuuririen: oja. Ne selcslelut cn mel- teakin paeltu vainajalle ylistyksiä. Jos i€in poikkeuksetta tehty keko kansan n i m e s s ä mutta, hallitsevan luokan eduksi. Varsinaiselle työtätekeväJe kansalle on yksinkertaisesti sanottu: P i t ä k ä ä suunne k i i n n i , te ette n ä i s t ä ' maille. K i v i voisi nousta haudastaan, k i r o a i si h ä n varmasti sllkkipyttyisten ulko. kuUaisuuden ja menisi t e r v e h t i m ä än Jukolan veljeskuntaa Hämeen salo-asioista m i t ä ä n y m m ä r r ä . Me h a l l i t semme t e i t ä j a huolehdimme puolastanne kulttuurikysymysten selvittelys- K i v e n j ä l k e e n ovat monet muut k i r j a i l i j a t rikastuttaneet suomalaista ta, etujemme mukaan. Kouluissa j a ! kansankuvausta. M i n n a Canth n ä y - kotona o n opetettu rakastamaan i s ä n . j t e r n i l l ä ä n . M a i j u Lassila, Linnankos-maata, olemaan kuuliaisia käskijöille. I k i y.m. U s e i t a muita voidaan p i t ää K i r k o i s s a on j a t k u v a s t i saarnattu l a i n i todellisina Suomen ikansan e l ä m i i n j a kuuliaisuutta: antamaan keisarille j pyrkimysten kuvaajina mutta melkein m i k ä r k e i s a r i n o n j a j u m a l a l l e m i k ä j u malan on — se on, maksamaan s a n m - 5 s i i t t ä j i l l e kymmenykset vaikka itselläsi j a p e r h e e l l ä s i ei c l i s i leivän palaa suuhun panna. . H a l l i t u s t e n taholta on kautta aikojen myöskin terotettu suurempi karjit b n niitä k i r j a i l i j o i t a ja muita taiteen' a l a l l a toimivia, jotka k ä s i t t e l e v ä t samoja k y s y m y k s i ä pienen hallitsevan l u o k a n etujen mukaisesti. Mahdollisesti h e i t ä kannustaa se, e t tä saisivat noukkia niitä muruja, jcita lainkuuliaisuutta kansan sydämiin. I putoaa h e i d ä n herrainsa jxiydiltä. E i - iuiii<i>i"i:i>'<'"'''<""'"""""""""""""""""""."""""""""""""'^ Hääkttkkavihkoja | _ K U K K A K I M P P U J A — 1 P U H E L I N 5-5341 1 MANHATTAN FLORISTI g Cedar Street Sndbory. O n t i S.C.A. Urheiluliiton v i r k a i l i j o i d e n osoitteet: Puheenjohtaja: Ake Hunnakko 90 Victoria Park B l v d. Puhelin H.O. C195 Toronto Ontario Sihteeri: Paavo Vaurio 89 St. Patrick St. Toronto, Ont. Bahastonhoilaja: Vilho Heikkilä 84 Day Ave. Toronto, Ont. Puhelin R.E. 4386 Kirjeenvaihto sihteerille. Huomioikaa sihteerin uusi osoite. Morrison Plumbing and Heaiing Pe-ltLsepän ja s ä h k ö t y ö t ä , vesipumppuja ja l i k a v e s i s ä i l i ö i t ä sekä iiiminit.v.slaiitcita ja r ä y s t ä s k o u r u - ja laitfta.ui. Konttori- j a n ä y t t e l y h u o ne 16-1 E I . G I N ST, S. Sudbury Ontario P U H E L I N 4-4782 KOKEILKAA 2-WAY JUOMAA Hyvää yksin tai seurassa THE SUPERIOR BEVERAGE CO. PUHELIN 4-4313 305 Albinson St. Sudbury On terotettu mieliin; e t t ä vaaran uhatessa c n jokaisen " i s ä n m a a t a a n " r a kastavan "uhrattava sydän veren =.äkin •'rakkaan i s ä n m a a m m e puolesta". "Suomalaiset! Nouskaa aseisiin, Kuotsin kuninkaan valta horjuu j a uskon'ioa \'ainotaanl'* Tuo huuto kuu.ui Ruotsista päin vuosisatoja Suomen kansalle, n i i n - kauan kuin Sucmi oh R u o t ä i n alusmaana. Lainkuuliaisena kansana suo. malaiset r i e n s i v ä t k i n puolustamaan kuningastaan, m i l l e i n mihin maahan. P a l k k i o k s i Suomen kansan uhrauksista lahjoittelivat kuninkaat jalomi:4i-s y y d e s s ä ä n Suomen maata ruotsalaisille sotaherroille, jotka verojen n i messä kiskoivat viimeisenkin leivänp a l a n sodalta s ä ä s t y n e i d e n suomalais, ten suusta. Jos h i s t o r i a a n on v ä h ä n k i n luottamista j a s i t ä oikein y m m ä r. r e t ä ä n , olivat ne vuosisadat mitkä Suomi oli R u o t s i n vallan alaisena, alusta loppuun saakka Suomen kansan sorron aikakauttii. Kaiken h y v ä n p ä ä l l e historia toteaa senkin, e t tä s i l l o in kuin Suomi joutui puolasta-maan omia etujaan, sai .se tapella omiin n i m i i n s ä . Ruotsista ei apua h e runut. Vielä senkin j ä l k e e n kuin Suomi l o pullisesti joutui osaksi V e n ä j ä s t ä o'i ruotsalaisuus maassa johtoasemassa. Ruotsinkieh oli hallittiksen kieli. S a moin kaikki opetus tapahtui ruotsinkielellä. Suomen kansa ja suomenk i e l i olivat p i t k ä n aikaa halvek.situn '.apsipuolen asemassa, pienen vähemm i s t ö n komenneltavana cma.ssa maassaan. • • . •• • ^ M u t t a aikojen kuluessa alkoi oppineiden p i i r e i s s ä h e r ä t ä yksilöitä, jotka y m m ä r s i v ä t antaa arvon Suomen kansan kulttuuriperinteille j a p i t i v ä t v ä ä. kä he ole s i i n ä e r e h t y n e e t k ä ä n . Jotkut c n p a l k i t t u a r v o n i m i l l ä , toiset valtion e ä k k e i l l ä . Niin, onhan n i i t ä toisenpuolen m i e h i ä k i n p a l k i t t u . M a i j u Lassila sai k u u l a n Ikalloonsa, Toivo K u u la tapettiin muuten v a i n j a t o i s i a on k i . dutettu vankiloissa. Viimeisimpänä urotekona on nyt Hella Vuolijoen erottaminen yleisradion palveluksesta. • • • • Tuo vuosisatoja k e s t ä n y t suomalaisen kansallisuuden sorto, m i l l o i n m i n . k i n vieraan maan taholta, o n lyönyt leimansa Suomen kansan v ä h ä v ä k i seen osaan. Pieni v ä h e m m i s t ö , omistava luokka, p i t ä ä i t s e ä ä n etuoikeutettuna kansallisten perinteiden omi-sta-jana. Se o n , sanoisinko, palkkoluovut. tanut kaikki kansallislaulummekin emäksi omaisuudekseen. K a i k k i a l l a ja k a i k i l l a keinoilla se koettaa t y r k y t t ää valheLsänmaaUisuutta kansalle. Omien etujensa takia se m ä ä r ä ä papit uskon, kon nimessä julistamaan, e t t ä jumala on m ä ä r ä n n y t jotkut r i k k a i k s i j a muut köyhiksi ja e t t ä köyhien p i t ä ä olla k u u l i a i s i a herroillensa. I s ä n m a a l l i suuden n i m e s s ä on kansaa kytketty v a n k i l o i h i n j a toiset komennettu p y s . .sy k ä d e s s ä tappamaan vihollisia, puolustamaan isänmaata, muutamien harvojen rahakukkaroa j a valta-asemia. • * » » O l i n tilaisuudessa tarkastecmaan .^ucmessa j u l k a i s t u a viime maailmansodassa kaatuneiden albumia. Siinä on tunansla kuvia 16—40 v. i k ä i s i s tä m i e h i s ' ä j a naisista, jotka ovat vuodattaneet sydänveren-sä muka isänmaan alttariUe . T - X ei oman asiansa puolesta vaan vieraan mahtlvallan m ä ä r ä y k s e s t ä , tuhotakseen sen maan kansan e l ä m ä n ja pyrkimykset mikä oh puhdistanut p ä ä l t ä ä n valheisän- K A I K I L L E T I L A I S U U K S I L L E Kukkia ARCADSAN FLOWER SHOP "Muistakaa tämä n i m i kun haluatte k a u n i i t a lahjoja" 88 Elm St. W. Sudbury Lähellä V a p a u t u Puh. 3-3941 NOPEA K O T I I N A J O P A L V E L US maallisuuden j a j ä r j e s t e l e e e l ä m ä ä n sä r ä n ä sen, e t t ä varsinaisen kansan k i e l - sellaiseksi, e t t ä jokainen tuntee olevansa i h m i s e n ä saman arvoinen j a ett ä jokaisella cn oikeus n a u t t i a isänt ä halveksitaan j a sorretaan. Lönnrot läksi kokoilemaan vanhoja runoja kansan suusta. Niin syntyi mahtava Suomen kansan eepos Kalevala ja Kanteletar. Snellman feorotti ä ä n e n sä Suomen kielen kohottamiseksi t a savertaiseksi hallituskieleksi. Menet muut korottivat ä ä n e n s ä ja vaativat, e t t ä kansaa on kouluissa opetettava oma'la k i e l e l l ä ä n . P i t k ä a i k a i s e n taistelun tuloksena c n suomenkieli p ä ä s syt Suome.ssa t ä y s i i n oil?euk.siinsa. O - soituksena s i i t ä miten .syvälle on ruotsalaisuus Suomessa piintynyt., on se, e t t ä siellä p i t ä ä olla nimellisEsti n i . metty ruotsalainen yliopisto. Muissa maissa ei oppikouluja n i m e t ä sen ja sen kielisiksi, sillä yliopistoissa on luormollisesti pääikielenä k u n k i n maan oma kieli. S a m a l l a kun suomenkieli pääsi o i keuksiinsa, alkoi, i l m e s t y m ä ä n k i r j a i l i j o i t a , jotka kuvasivat teoksis.saan Suomen kansan e l ä m ä ä . Uranuurtaj a n a j a .suomalaisen kirjallisuuden p e r u s p y l v ä ä n ä on ehdottomasti Aleksis K i v i , jonka Suomen halhtseva LAATU POLTTOAINEITA PUHELIN 6-6433 EMPIRE COAL & LUMBER CO., LIMITED 1 FKOOD HOAD B V P B U B T . ONT. J. HALONEN, N.D., D.C. LUONNONLÄÄKÄRI 189 Pine Street -Sudbury, Ontario, NASH, AUSTIN JA WILLYS AUTOJA — JEEPS REO JA IVILLYS TROKEJA LEADER TRAKTOREITA JACK'S AUTO SERVICE 633 Lorne St. Sudbury maansa aineellisista sekä h e n k i s i s tä eduista t ä s a - a r v o i s e s t i. V a l h e i s ä n m a a l l i s u u d e n nimessä on Suomen porvaristo, sos-dem. r e n k l e n sä avustamana tapattanut monia tuhan. sia parhaassa t y ö k u n n o s s a olevia kansalaisia j a tehnyt tuhansia t y ö k y v y t t ö miksi. Se on pyssy kourassa pakotta, nut yhden osan kansasta l ä h t e m ä än mailtaan j a mannuiltaan, potkupalloina k i e r t ä m ä ä n karua Suomen n i e n t ä . T ä m ä k a i k k i on tapahtunut muka suomalaisen k u l t t u u r i n j a " l ä n s i m a i sen sivistyk-sen puolesta". Voidaanko kansan kulttuuri h ä v i t t ä ä verivirtoihin? E i ! Sellainen harvojen kulttuuri ja sellainen l ä n s i m a i n e n sivistys mikä pohjautuu kanfsaihmisten teurastukseen j a rotujen sortoon s a a k i n tuhou. tua j a tuhoutuu s i l l o i n kuin kansat i t . se rupeavat m ä ä r ä ä m ä ä n kohtaloistaan j a e l ä m ä s t ä ä n. Voidaanko Suomen t y ö l ä i s i ä j a Suo. men kansan e n e m m i s t ö ä s y y t t ä ä siitä, e t t ä se ei ole t ä y d e l l i s e s t i omaksunut k u l t t u u r i p e r i n t e i t ä johbotähdricseen? Voidaanko y l i p ä ä n s ä m i n k ä ä n luokka-valtion työläisiä s y y t t ä ä s i i t ä ? Suomen v ä h ä v ä k i n e n kansa on k a u t t a a i kojen orut pakotettu taistelemaan t a loudellisella r i n t a m a l l a omien elinehtojensa puolesta. Se on a i n a ollut siksi ankaraa, ettei ole o l l u t aikaa l ä . hemmin syventyä kulttuurikysymyks i i n . Toiseksi on koko yhteiskuntara. kennus j ä r j e s t e t t y sellaiseksi, että juuri näi£.sä kysymyksi.ssä on piener.ä v ä h e m m i s t ö l l ä yhteiskunnallinen turva puolellaan ja kansan suurella e n e m m i s t ö l l ä pakkovaltaan nojautuva tottelevaisuus. niskassaan. • • • Eikä .se Suomen porvariston valhe-i s ä n m a a l l i s u u d e n l e v i t t ä m i n e n ole r a joittunut Suomen rajojen s i s ä r e . M a i ningit s i i r a ovat kantautuneet t ä l l e k in mantereelle. Oikein olantakaiset m i t. tasuhteet on sen l e v i t t ä m i n e n saavuttanut V, 1918 l ä h t i e n . Heimosiltaa on rakennettu väellä Ja voimalla. Melkein aina on s i e l t ä joku pappi tai muun t i t t e l i n cmaava h e n k i l ö k i e r t ä - mä.ssä t ä m ä n maan "tosisucmalalsten" keskuudessa saarnaamassa, e t t ä jas rakkaasta Suomesta saataisiin h ä v i t e t t y ä kommunistit n i i n s i i t ä t u l i s i p a r a t i i s i . K a i k i l ' a n i i l l ä v a l k o i s i l l a e n keleillä on o l l u t p o h j a s ä v e l e e n ä vihan lietsominen t ä k ä l ä i s t e n suomalaisten keskuuteen, lukuunottamatta niitä harvoja työväen miehiä, jotka ovat puhuneet asiallista asiaa. N i i n ! O n - j h a n t ä ä l t ä tehty vastavierailuja. M e i . Idän surkeankuululsa Tokoi. Suomen t y ö v ä e n l u o k a n verivihollinen, taitaa o l 'a parhaillaan puristelemassa h e n - genheimolaistensa T a n n e r i n j a aseveli Varjosen v e r i s i ä k ä n n y j ä . UKkella on j u h l i t t u omiensa joukossa t ä y d e l l ä t e r ä l l ä Ja tmJUm änien syytäkin tatme. rUaisten s i l m ä l l ä k a j j ^ t t u a a . Muurmannin Legionan aikaiset tapahtimiat y k s i s t ä ä n e d e l l y t t ä v ä t P.^gerholni.n - t y ö v ä e n h a l l i t u k s e n " kunnianosotuk-sen. K u n siihen l i s ä t ä ä n 30 vucde:: aikainen neuvostoharituksen j ä r s i m i nen j a Suomen t y ö v ä e n l u o k a n s e l k ä än puukottaminen, n i i n jopa on ansioita tarpeeksi Tokoin-museon muodosta-mlssen. Eikö olisi sopivaa. e t : ä nyky;, nen Suomen • ' t j ö v ä e n h a l l i t u s " anta^s; T a k o i l l e kunniapalkinnoksi s ; n summan, m i n k ä Suomen fasistinen h a l l i tus a i k o i n a a n lupasi palkinnoksi K u u - si£en tappamisesta. • • •' Samanaikaisesti o l i t ä ä l t ä Su:me?.^a \ierailemassa tov. P a a s i k i v i , joka ov, 35 vuotta h i k i hatussa tehnyt työtä t y ö v ä e n vasemmiston hyväksi j a n r - tanut aimo annoksen suomalaisten kulttuurikysymysten e d i s t ä m i s e e n . S i t ä vierailua ei ole huomioinut edes omat l e h d e t k ä ä n . Vapaus vain t u n - man mittaisella m a i n i n n a l l a . Työmicj ihmisten maksetuilla ilmoituksilla iv toiset vaikenemalla. Ero on .«siis mic hen j a miehen välillä. Olemmeko me t ä ä l l ä k ä s i t t ä n e e t o i kein kulttuurikysj-mykset ia toimincol sen mukaisesti. Me e l ä m m e tää! ii myöskin luokka valtiossa j a olemin joutuneet etupää-ssä tappelemaan taloudellisten etujemme puolfsla y h dessä lukemattomien muiden kans.il-lisuuksien kanssa, joten pakostakiiL on j ä ä n y t v a i n rajoitettu m ä ä r ä aik..a omille pyrinnöille. Sitäkin rajoiti.';- tua aikaa on e h k ä k ä y t e t t y virheellisesti. Olemme o l e s t hyvin taipuvaisia y h d i s t ä m ä ä n perusajatukselta;, n kaksi e r i l l i s t ä kysymystä, luokkatai:^- telun j a k u l t t u u r i t o i m i n n a n yhteen i:. edelleen olemme tuudittaneet itsemme s i i h e n oiskcon. e t t ä kourallisena suomalaisia emme voi omiisa kansallisissa k y s y m y k s i s s ä k ä ä n tehdä mituiin, vaan m e i d ä n täytyy elää Canada.^^.s.s -kuin canadalalset, siis ehta imp?rin-l i s t i s - i s ä n m a a l l i . s e e n tapaan. Toimintamme on o l u t sen mukaista. Me olemme p i t ä n e e t esim. toisarvci-sena asiana suomenkielen opett.ami.sf-.M lapsillemme, j o k a olisi k i e l t ä m ä t t ä t... loudelli.=estikin heille eduksi. Kok(>- mushan on todistanut, e t t ä kuta ur;'- ampaa k i e l t ä hallitsee k i r j a l l i s e s t i ja puheessa, s i t ä pari?mmat taloude'li.'^ t mahdollisuudet ovat. Vapauteen pt - r u s t e t t i in last:-n osasto m u i s t a ä k s : ni s i t ä s i l m ä l l ä p i t ä e n , t t t ä suomalaislfu lapset harjaantuisivat käyttämäim s u o m e n k i e l t ä . Sekin on nyt k u i t c r i - k i n muuttunut englanninkieliseksi, j o hon lienee antanut y l l y k e t t ä tov. Sul a n aikuinen seka.sotkuinen lastin osaston toimittaminen. Nyt viime aikoina on t a v a l l a a n t u l lut kumotuksi se v ä i t ? , e t t e i k ö eri k a n. sallisuudet vei p i e n i n ä r y h m i n ä n ä i s. s ä k i n oloissa toimia huomiota he:ut-t ä v ä ^ t l omissa kansallisissa kysymyks i s s ä ä n . Sen on erikoisesti todennut C S J : n toimeenpanemat laulujuhlat ja Sudburyn pormestarin k i i t t ä v ä lausunto viimeisistä liittojuhli.sta. Ne ovat omiaan toteamaan,' e t t ä .mcma-laiset ovat n ä i s s ä k i n oloissa kantaneet jo arvokkaita, avuja Canadan ylitöiseen kulttuurikekcon.. Tulevaisuudessa m ; voimme tarjota yhä arvoktiaam. p i a arvoja kun l ä h d e m m e t'.tuu<je.^sa kulkemaan s i t ä k u l t t u u r i l i n j a a niL-ikä viimeinen edustajakokous viitoitti, .ainoastaan kulttuurikysymysten ympä-ri: ie me voimme saada kootuksi y h teistoimintaan k a i k k i ajattelevat, e n . nakkoluuloista vapaat suomalaiset. —- L o s o j ä t k ä . Neuvostoliitossa on alliaisiminat vuokrat kam muualla maailmassa Kunnantaioakatcmla n johtaja Valtava enemmistö Neuvostoliiton k^-iupunkicn ja t y ö l ä i s t e n asutusalueiden asuinrakennuksista kuuluu valtiolle, joka m ä ä r ä ä asunlo^niokran suurujuen. Tällöin valtio ei tavoittele voiton saamisia asuntojen vuokraamisesta. Päinvastoin, se s i a t ää s?llaisft vuokrat, jotka eivät rasita ; t y ö t ä t e k e v i ä , vaan antaa heille m a h - i dollisuuden .asua hyvissäkin asun- ; nol-^sa. ei v a i n esikaupungeissa, vaan myöskin kaapunkien keskuksissa. ' Vuokra: on t ä l i ä n n.sti peritty Neu-i vostoliiton hallituksen v. 1928 teke- ' : n ä n p ä ä t ö k s e n mukal-ijstj. jonka mu-i kaan vuokran suurjus riippuu vuok-i r n l a i i c n palkan suuruudesta ja asan- ; non pinia-alasta-. Pinta-ala yksikkö- ; n ä p i d f t ä ä n n i l i ö i n e t r i ä . Vuokra i>e-r i i ö i iu \ ; i i i i varsijiaisista nsuinhuo-n> l;;a. Eteisjsiii. keittiöstä, kylpy-h, icneista jne. ei p e r i t ä m i n k ä ä n l a i s ta ' vnrkraa. V n c k r a n siuu-.uis vaihtelee 30 k o - piekast.i 1 riiplarm 32 kopeekkaan ! r . ' ! i ( i n i o t : i s ( ä . Laki e d e l l y t t ä ä monia • ii:'lp.'t ;k^!a vuokranmakjussa. Niin- ; pii rväiit työUi;s:t j a v i r k a i l i j a t saa- ! vat 10—80 prosentin alennuksen vuok- : ianni.ik.';us-a. feuiiria huojennuksia • annetaan myö.-ikin invaliideillo ja 1 n;ilK; prrhcille, joiden haoltaja on j cliikkoellä. i Vuokraa .saatetaan alentaa, myöskin fon p.-Tusticlia. niissä a.sunto sijait-sp? ja niisr^i kunnos.sa se on. Edellii on luiomautettu, e t t ä vuokran suurjus riippju vuokralaisten Ijalkunsuurujde.sta. Laki ei kuiten-k. ian tarkoita t ä l l ä perheen kalkkien ja.se!itcn t i l o j a , vaan ainca.staan' sen perh'.^:ii i ä s i n e n tuloja, jonka palkka jjerhi :'.s.sii cin korkein. Olettakaamme, i n t ä perlifi.-sii c n koJm? h e n k e ä , j o i l la un jonkinlaista tuloja: Isä on t y ö l ä i nen ja h ä n e n ku ikau.sipalkkansa on 1.500 ruplaa, poika on vielä opissa ja saa 800 l u p l a a kuussa, j a t y t ä r , joka 011 ylijppila.s ja lukee yliopistossa, .sna valtion stipendiä 350 r u p l a a kuussa, ' l i i n i ä pjiiu? joutuu niak.samaan vuokraa 1 r u p l a n '12 kopskkaa neliömet-iMltii .sille lain mukaan kuulu j o i t a k i n ln-lprtuksia). Olettakaamme, (•t!;i täniitn perhren huostassa on 5 huonetta, jriden yhteinen p i n t a - ä la on n. CO n i l i ö i n e t r i i i . Niiin ollen kuu-ka isiviiokr.i nouste noin 80 ruplaan. on viillän yli Ti prosenttia perheen huoltajan kniikausipalka.stä j a v a i n 3 prosenttia koko perheen tuloista. K a i k i s t a niukavujkslsta, ts. kcskus-l ä m m i t y k s r s t ä . vedestä, kaasusta ja s ä h k ö s t ä c d o l i ä m a i n i t t u perho maksaa ^'li pio.':enttia perheen huoltajan tuloista tai 4 iMo.Sv-nttia koko perheen tuloista. Näin ollen perhe joutuu m a k s a m a i n asunnostaan, l ä m m i t y k s e s t ä , valosta ja muista mukavauk-sista yhteensii noin 11 prosenttia h u o l i a j a n r a kuukausituloista tai 7 pro.scntiia koko perheen tuloista. Vu3kr:ilainen ci mak.sa mitään m u i t a maksuja. Vuokra-sopimuk-sessa v a i n vaaditaan, e t t ä vuokralainen el m i t e n k i i i i n turvcl3 asuntoaan j a tarpeen vaati;-.s.sa suorittaa omaan laskuunsa valkaisu- ja maalau.styöt. K a i k k i sujr:m:nat k o r j a u s t y ö t , muu-rau. k.-^cl. lämrnityÄjiattcroiden, kaasu-johtojen, kylpyhuoneiden, lattioiden, ikkunoiden ja ovien korjaus suoritetaan valtion laslcaun. Näin ollen Neuvostoliitossa perlttft* vät vuokrat o n m s n t a kertaa plenem» m i i l k u i n kapitalUtistssa .^maissa. V i r a l l i s t en tietojen mukaan vuokralaiset joutuivat ennen sotaa maksamaan vuokraa eri maissa seuraavasti: E n g lannissa 24% tuloistaan. Saksassa 23.6rc, Norjassa 20.g%. Yhdysvalloissa 28 jne. Sodan j ä l k e e n n ä i s s ä maissa on vuokria y h ä Icorotettu Jotavastoin t y ö p a l k a t ovat e n t i s e s t ä ä n laskeneet. Yhdysvalloissa menee t y ö l ä i s t e n p a l koista \-uokrlln 20—40%, Englannissa 30"^;. jne. Näin ollen vuokrat ovat e n t i s t ä rasittavimmat. Yhdysvalloissa on jokin aika sitten kuoletettu Rooseveltin aikainen laki, joka edes jo.ssakin m ä ä r i n rajoitti talonomistaj i e n suurta ruokahalua. Vuokralaiset ovat nyt joutuneet kapitalististen t a lonomistajien mielivaltaan. Englannissa vallitsee mitä suurin asuntokurjuus, mutta h a l l i t u s o n t ä n ä vuonna myöntänyt a s u l n r a k e n n u s t y ö h ön vielä väliemmän varoja kuin alkai-semmhi. Talonomistajat sensijaan h y ö t y v ä t asuntopulasta, koska he v o i vat periä korkeampia vuokria. T a l o n - ja maanomistajat k ä y t t ä v ät talojensa kunnossapitoon vain kolmanneksen vuokralaisiltaan p e r i m ä s - t i i ä n vuokrasta. T ä m ä n t ä h d e n m i l joonat t y ö t ä t e k e v ä t perheet ovat p a kotettuja k i e l t ä y t y m ä ä n asumusta kunnon asunnoissa j a asumaan sen sijaan jols.sakin kurjissa hökkeleissä. Amerikkalaisten lehtitietojenkin m u kaan y k s i s t ä ä n New Y o r k i s s a on y l i 150,000 koditonta p e r h e t t ä ja Lontoossa 240.000. Ncuvostolllto.s.sa on jo kauan sitten h ä v i t e t t y k a l k k i asunnon virkaa tekevät luolat jotka ovat n i i n ominaisia k a p i t a l i s t i s i l l e kaupungeille. Neavcs-t o l i l t on esikaupungit ovat nyt samanveroisia kaupungin keskustan kanssa. Maassa .suoritetaan laajoja asulnra-k e n n u s t ö l t ä . Yksistään kolmen v l l - mekslkuluneen vuoden aikana asuntoja on kunnostettu ja rakennettu n i i n paljon, e t t ä hiiden yhteinen asuinpinta-ala on 51 miljoonaa neliöm e t r i ä . K a l k k i uudet talot ovat a r k - kitehtuurlsesti kauniita ja kaikilla nykyajan mukavuuksilla varustettuja. Nämä asunnot palvelevat vain t y ö t ä tekeviä, koska h e i l l ä o n n y t m a h d o l l i suus vuokrata h y v i ä k i n asuntoja pient ä vuokraa vastaan. Lauantaina elokuun 27 p., — Sat., AuguiBt-27 SK DL: n o h j e l ma I X . Maamme i t s e n ä i s y y s a j a n puola;;us-voimat muodostuivat vuoden 1918 varojen valvonnan aikaansaamiseksi c n luotava tarvittavat elimet. A r - meiajs;;;i , U',:itef.ava,';sa koulutukses-kansa: ais.sodan valkoise.sta armeija ' ^ • j . ' ; , i j. i k-,;,vritukso-.sa on noudatettava N i i d e n t e h t ä v ä k s i tuli alunperin, pait- j >:;ns.n,H.1 - : M . pe.-isatt-ita j a siihen si - sotaisen hyökkäy-shengen vaainni- i yy^^f. :,.--;.;-:t!.,.'niU.-t.-i .siiiä kieltäytyvät neh j a sodan valmistelu so.sjali; !,:.';:a ' Neuvostolittoa vastaan, myös , i>^;rva-j i s t o n Uloudelllsten etuoikeuk.vi.-n ja p o l i i t t i s en luokkaherruuden l u r v a i i i n i - nen työtätekevien luokkien doi.Tj-k r a a t t i s i a j a sosialistisia pyrkimyii/iä vastaan. It.senä,isyysajan ensim.-.':;i.i-s i l i ä vuosikymmenillä puo.uMu. voimista, SO. niiden korkeimamsia jhh-dosta, muodostui .suorastaan \^luo valtiossa, joka muitten oikeist.on ulkoparlamentaaristen V o i m a k c s k a i t en ohella sekaantui m a a n peru-stuslaiiiis-ten halUtus- j a l a i n s ä ä d ä n t ö e l i n t en toimintaan j a ajoi jopa omaa ujko-p o i t i i k k a a n s a k i n . Maan luon;.'/ o-maan ,^ulkcpoliittiseen etuvart;-;;; e-maan vedoten "taantumus myös kuvasti lisäsi sotilasmenojen taa.:-::ra kan.san harteilla, n i i n e t t ä ne v. ;'jri8 muodostivat l ä h a s n e l j ä n n e k s e n koko v a l t i o n talou.sarviosta. S o t i l a s p o l i t i i k a n romahduksen vii-keen lakkautettiin suojelu.skuiiri;it, j o i l l a porvariston a.seelliiena liii'k-k a j ä r j e s t ö n ä oli o l l u t maan puolur;- tuslaitokse.ssa t ä r k e ä , kohtalokas o a, ja itse s ä ä n n ö l l i s e n puolustasvoim-in miesvahvuutta j a assistusta rajoit-t-t i l n . Kansamme ulkoista ja ä i ki.T.yksi.-ta. S'; or; rnyö> tukenut k i r - 'ip.siio:;!, '.-;iji(.-ttLiv.i. Uuden päällyst ö n / / . ' i i i : ;;:mi t.;sa on erikoisesti ' j d i s i - t t i i v ä t: oiai.-,- ja talonpoLkajs-nu o r i.s on k c u iu t u s m a h d oi 1 Isu u k.si a. A.^ivelvoilii-uut'aan .suorittaville on . a r a t l J v a m:ilidoili.;uijs vaikuttaa olo-jcn. sa jarjefitclyyn joukko-osastoissa. •\:,evc-lvo!i.suu.';a]k3, anneijan vahvuus ja piiolur tu-:vo;main koko toiminta s i - nii aikana, kun vakinainen armeija vielä on cle:n:;:-sa: on j ä r j e s t e t t ä vä .Tiaamm',- tal'jud'-!li:j'.a kantokykyä vastaavaksi. X . , I'.'-f;ri;ii;,yy;.;;jyn e n s i m m ä i s e t vuasl- >ymmenr-t ovat .»nerkinneet myös kult-t u u r i e l ä i n a i i Kapit iIi.;t::-:oitumista, luovan h(-nki.-.r-n työn joutumista suur-p ä J i 'm -1 r-ippuvaksi .sekä samalla henkisen lyö.-i :o'kijäin .suurten joukkojen prcletririsoitu.Tilsta j a kulttuu-r i t a a n t i i r n u s f i . fiuu.'-pääoman valta on kah:-:h'.;n 11 .s.vlstyk:-;en leviämistä v ä ä r i s ä n y t ja ;<aupallLsUnut kulttutJ-r i e j i m ä r i . v i i y t t ä n y t .sen välityksellä nousukaMniii-oii. p i k k u p c v a r i J l i . s i a tal-pumuteia .s:rkä loitontanut sivlstynels-l ö n var.sir.ais':.-;ti kan.sa,sta ja .sen pyr-, Tri Lehto kuollut äkkiä Torontossa Toronto. — T r i ^ i l l l a m S. Lehto kuoli äxkiu keskiviikkona kodissaan W i l l c ö c k s - k a d u n varrella 40 vuoden I k ä i s e n ä . H ä n e l l ä oli s y d ä n v i k a useita vuo.sla. T r i Lehto tuli Suomesta Canadaan 1 vuoden i k ä i s e n ä . Hänen vanhem-pan. sa asettuivat asumaan St. C a t h a r i - nassa. Hän opiskeli Queen's yliopis-tos. sa j a suoritti siellä l ä ä k ä r i n t u t k l n, non VV. 1933. T r i Lehdolta jäi vaimo Marie, ojj. Halme j a kolmen vuoden i k ä i n e n t y t är C h r i s t i n a . Suomalainen hukkui Superior-järveen Port Arthur. — Ollessaan kalasta-mitssa S u p c r i o r - j ä r v e l l ä hukkui 35- vuotlas t ä k ä l ä i n e n h i i l i - j a puukaup-pias Sulo Krokback tuntemattomalla tavalla. Hänen ruumiinsa Kiydetttin Grandviewn läheisyydestä noin 12 m a i l i n e t ä i s y y d e s s ä I t ä ä n t ä ä l t ä . V a i naja oli s y n t y n y t t ä ä l l ä ja h ä n t ä ji»i suremaan vaimo, potka, sisar j a vanhemmat. t u r v a l l i s u u t t a uhkaavien varojen l i s ä ä n t y e s s ä o n v ä U ä m ä t ö n t ä p e r i n i j h - j a l s in uudistuksin k e h i t t ä ä puolustu - voimat Neuvasto.iiton kanssa r-o-rn-mamme y s t ä v y y s - j a avunanto./.;ji-muksen hengen mukaisesti totielii kan-sanarmeijaksi, joka olisi rai;"n j ä kansanvallan t u k i . Armeijan rr;;-:- j a aseistusvahvuutta s e k ä h e n k e ä i - r - kevia rauhansopimasehtoja on t i . k . - m ä t t ä noudatettava. K a i k k i yritykset armeijan käyttäml%k.si taantumuksen v ä l i k a p p a l e e n a seka .suojeius-k u n t a - j a l o t t a j ä r j e s t ö n henkiinh=-r;;*.- tämLseksi j a naisten asevelvoiilsuuion aikaansaamiselcsi o n j y r k ä s t i t/jrjut-tava. Armeijan j ä r j ; s t y . s m u o t ' i a on k e h i t e t t ä v ä siten, e t t ä kansan vjJvon-taa j a v a i i c u t u s v ä l t a a siihen lisäoaän. A r m e i j a n t a r k o i t u k s i i n ^ y t e t t ä v i en kp]]l->o-:v.-.a elämäoriä fif;;lntyvää ahdas- .•nieli-syyttä, k ä y t t ä n y t askontoa p o l l i l - tii^iin tarkcit i k s i - n j a koko kansa'!!- ?.en ko-.'r.,iti-..sj;':rjfc.'-;'eIrnan voimalla luonut p-vykologisia edeliytyksiä p o l i i t tiselle taantumukselle ja sotapolitiikalle. • .Suc-rnen Kansan Demokraattinen L i i t t o r.ak-oc- n ä i n o l l e n e r ä ä n ä p ä ä t e h - :ävän.vä puhrjisfivis.-ia ja luovassa ku'ttuunr3i-.t'rlu-.sa, j o l l a k u l t t u u r i > l ä - mä vapr.ut^f^ain s u u r p ä ä o m a n h o l - h-iuk-v-rsta j a uudet perusteet lasket a a n kansakunnan henkiselle ka.sva-tvy. txV.p Ja vilielykselle .SKDL työs-y. entf:\zn tieteelils^-n maailmankatso-muk- x-n levittämiseksi j a puolustaa t ä y d e l l i s t ä uskonnonvapautta kuten ajataksenvarjautta ylipäämiäkln. S K D L tunnustaa ruumiillisen kolt- Bulgariassa opetetaan kaivostyöläisiä Hutia. — (ALN) — Kaivosten ja luonnonrikkauksien ministeri ilmoittaa, että 35 k a i v o s t y ö l ä i s t ä saavat hallituksen kustannuksella erikoisope-tusta geologiassa ja k a i v o s i n s i n ö ö r i - a l a l l a . Samalla k u n h a l l i t u s kustantaa näiden k a i v o s t y ö l ä i s t e n Icoulun-k ä y n n i n n i i n lisäksi h e i d ä n p e r h e e n sä myö.skln saavat hallitukselta erlkois-aviistuKta. Eu-vlmmät oppilaat p ä ä sevät lopuksi Neuvcstolllttoon taikka toisiin i t ä - E u r o p p a n maihin opintomatkalle. ittos Haluamme lausua sydämelliset kiitokset sUtIi tooi-v^ yllätyksestä, jonka olitte järjestäneet Wanupin hfiOiUt i t.k. 20 p'.nä meidän yhteiselämämme alkamisen j<^ii^kMiiL ioille seka herkullisesta kahvipöydästä ja kai kasista. Samoin soittajille. Teitä kaikkia ystävyydellä muistaen, Wanup AILI JA EDWIN HEINO Iktjoinpani-iniistft Imk- Ontario Canadan kansallinen näyttely avattu Toronto. — Canadan kansallinen n ä y t t e l y a v a t t i i n t ä ä l l ä perjantaina. Se k e s t ä ä 14 p ä i v ä ä sj-yskuun 10 päiv ä ä n asti. S u u r i Joukko työläisiä on tehnyt viikkokausia v a l m l s t u s t ö l t ä pulato-ssa ja t^^cenntiksissa. KaUdtl MjrtteDrtt. lat myytiin ennakolta Ja ]i))eiaOt od(H i tetaan tulevan rtäyttelyyn eimfttyi^ m ä ä r ä . |' V i i m e vuonna kävi n&jritelyBsft 3,^^ C12O0O h e n k i m j a n ä y t t e l y n p i ä j o h. taja Elwood Hughes odottaa, e t t ä i » ;; m ä ä r ä y l l t e t ä ä n > t ä n ä vuoxuia. Mäytte* lys.ä odotetaan myös h y v i ä r a h a U l a l» tuloksia. — M o n t r e a l i n läheisyydessä sijait- .sevalle Caughhawagan intiaanien re- .•^«rvlalueelle rakennetun koulun väli t t ä ä n olevan maan hienoimman «in-tlaanlkoulun. SUnä o n 14 luokkahuonetta j a »e on mak-sanut $350,000. UVSI levylähetys saaiHinut SUOMESTIi Sojnfn-, Decca-, Rytmi-, Trioin- j|i Sävel-levyjä ' SOINTU-LEVYJÄ . . . - • ' • S—904 Kulkuri kuutamosaa — Jenkka ' Jos oUstn sulttaani — foxl > Laul. Georg Malmsten I S—905 P«nniton uneksUa — Jenkka j On morsiameni suukkoja vailla — valssi. Laul. Georg Malm.sten , B—941 Viuluiyttö — mustalaUvalssi ! Sydänyön satu—tango Laul. Reino Armio » S—960 Muistathan vielä — tango Tänälltana --valssi Laul. Reino Armio \ S—1000 Luonnon poika — hidas-fox Laul. Olavi Virta Sinistä Ja hopeaa .— valssi Laul. G. Malnisten i 8-^1009 Bongo Bongo — foxtrot Laul. Olavi Virt» J ä i hyvästi armas — valssi : Laul. Usko Kantola ; DECCA-LEVYJÄ O Sole MIo, — Tango Päivästä päivään — Foxtrot Henry Theel ja Decca-orkesteri Napolltana. Tango serenade, Henry Theel ja Eero Väre ; Sadun Maa—SIow foxtrot, Eero Väre* Mandoliinit YÖssa — Slow fox-trot Henry Theel ja Eero Väre ' Caballero Ja Ruusu — Tango Henry Theiel Mi olen nainen — tango Hillevi ja Decca-orkesteri , Lumottu maa — valssi Eero Väre ja Decca-orkesteri i Kulkurin valssi Harmaat silmät — valssi Henry Theel ja Decca-orkesteri Ruusuinen hetki — slovr-fox Kirsti Hurme ja Decca yhtye / Unelmien Linna Olavi Virta , PIcardyn ruusuja — foxtrot ' /<. Sen hetken vuoksi — tango / Henry Theel ja Decca-orkesteri « RYTMI-LEVYJÄ SR- — Rockefeller Foundation o n lahjoittanut $125,000,000 sen penutemi-scsta saakka v, 1913. t u u r i n suuren nMJrkltyksen j a tukee kan.san ruumillfeen kunnon kohottamista pannen p ä ä p a i n o n kansalls-k l l h k o s t a vapaan joukkourheilun l a a jentamiselle. S K D L p i t ä ä uuden demokraattisen Suomen, y h t e n ä perusedellytyätsenä k u l t t u u r i n tekemistä koko kansan omaisuudeksi, k u l t t u u r i t y ö n Johdon ottamista edistyksellisen valtion k ä s i i n , k u l t t u u r i n hengen demokratisoimista sekä s i v i s t y n e i s t ö n j a kansan ' . ä h e n t ä m i s t ä S K D L : n aikaisemmin hyväk-symän yksityiskohtaisen kulttuuriohjelman mukalsestL (Loppu.) -7007 Kulkurin kaiho — valssi Orpopojan valssi ;; Henry Theel ja Rytmi-yhtye > SR—7015 Suutarin tyttären pihalla — Jenkka Reino Heli.smaa ja Olavi Huuskan kvartetti Helmiä etelästä — tango I Harmonikkatytöt, Eini Kotiranta ja ' Maire Tammenlaakso I VR—6013 Moltl.Matti — polkka f Savotta-Jenkka l Paul Norrback, hanuri ^ TRIOLA-LEVYJÄ : T—4010 Mustalainen — lauluvalssi Sydämeni Sävele — Tango laiilanut Henry Theel T—9001 Kosinta-Jenkka Kaukainen koti — valssi Laul. Georg Malmsten - T—9002 El onni ole lahja — tango ' Rakkain lauluni valssi \ Laul. Henry Theel l T—9003 Toivetangoni Tuulen viemää — foxtrot i Laul. Henry Theel * SÄVEL-LEVYJÄ S—9010 Kulkuset Silmäsi ovat kuin tähdet HINTA $1.25 I ^ P P A L E [ Yllämainittuja fcvyjä lähetetään kaikkialle Canadass0 vaatimuksella (COD), tilaajan maksettava lähetyskuiut. ' •-ii • V 7
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 27, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-08-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490827 |
Description
Title | 1949-08-27-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
T ^ R . L. DesROSIERS
g: Elm St. East Sndbury. Ont.
Si'.malainen tyttö palveluksessa
PoieUn 8-8573 KoUpuhelin 8-E529
Regent teatterin v i e r e s sä
tTri.aibcrt ^ . llanfeincn
Suomddin^in Hammaslääkäri
Huone HO — Maekey rakennna
£ lm j a D a r b am kat. knlm.
p a r i i n -779» Sodbmy
DR. L. HOOEY
LÄÄKÄRI J A KmUBGI
Puh. 7-7355 K o t i i n 6 - 6 7»
ja»Elm S t E . 8»db«BT
SUBBURY CUNIC
DR. s. S. P O L A C K
DR D. W. S T E W A R T
DR. R. M . T H O M S ON
DR I- VV. D A V I D S O N
DR J. E. M A R S H A L L
L ä ä k ä r i t j a k i r u r g it
H a m m a s l ä ä k ä r i
DR. L. M . H O B B S
iM Elm St. E., puh. 5-5665, Sndlmry
Kulttuuripakinaa
V i i s a a t j a kirjanoppineet o\-at k i r j o - j luokka tappoi n ä l k ä ä n . Nyt vasta s a -
teUeet p i t k i ä tutkielmia eri kansojen ' d a n \Ticden p e r ä s t ä on s i l t ä taholta
k u l t t u u r i k y s y m y k s i s t ä . Niinhän sitä koetettu antaa täysi t u n n u s tm K i v en
on seloHteltu Suomen kansankin k u l t - työlle. On pystytelty patsaita ja muu-tuuririen:
oja. Ne selcslelut cn mel- teakin paeltu vainajalle ylistyksiä. Jos
i€in poikkeuksetta tehty keko kansan
n i m e s s ä mutta, hallitsevan luokan
eduksi. Varsinaiselle työtätekeväJe
kansalle on yksinkertaisesti sanottu:
P i t ä k ä ä suunne k i i n n i , te ette n ä i s t ä ' maille.
K i v i voisi nousta haudastaan, k i r o a i si
h ä n varmasti sllkkipyttyisten ulko.
kuUaisuuden ja menisi t e r v e h t i m ä än
Jukolan veljeskuntaa Hämeen salo-asioista
m i t ä ä n y m m ä r r ä . Me h a l l i t semme
t e i t ä j a huolehdimme puolastanne
kulttuurikysymysten selvittelys-
K i v e n j ä l k e e n ovat monet muut k i r j
a i l i j a t rikastuttaneet suomalaista
ta, etujemme mukaan. Kouluissa j a ! kansankuvausta. M i n n a Canth n ä y -
kotona o n opetettu rakastamaan i s ä n . j t e r n i l l ä ä n . M a i j u Lassila, Linnankos-maata,
olemaan kuuliaisia käskijöille. I k i y.m. U s e i t a muita voidaan p i t ää
K i r k o i s s a on j a t k u v a s t i saarnattu l a i n i todellisina Suomen ikansan e l ä m i i n j a
kuuliaisuutta: antamaan keisarille j pyrkimysten kuvaajina mutta melkein
m i k ä r k e i s a r i n o n j a j u m a l a l l e m i k ä j u malan
on — se on, maksamaan s a n m -
5 s i i t t ä j i l l e kymmenykset vaikka itselläsi
j a p e r h e e l l ä s i ei c l i s i leivän palaa
suuhun panna. . H a l l i t u s t e n taholta
on kautta aikojen myöskin terotettu
suurempi karjit b n niitä k i r j a i l i j o i t a ja
muita taiteen' a l a l l a toimivia, jotka
k ä s i t t e l e v ä t samoja k y s y m y k s i ä pienen
hallitsevan l u o k a n etujen mukaisesti.
Mahdollisesti h e i t ä kannustaa se, e t tä
saisivat noukkia niitä muruja, jcita
lainkuuliaisuutta kansan sydämiin. I putoaa h e i d ä n herrainsa jxiydiltä. E i -
iuiiii"i:i>'<'"'''<""'"""""""""""""""""""."""""""""""""'^
Hääkttkkavihkoja |
_ K U K K A K I M P P U J A — 1
P U H E L I N 5-5341 1
MANHATTAN FLORISTI
g Cedar Street Sndbory. O n t i
S.C.A. Urheiluliiton
v i r k a i l i j o i d e n osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Victoria Park B l v d.
Puhelin H.O. C195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
89 St. Patrick St. Toronto, Ont.
Bahastonhoilaja: Vilho Heikkilä
84 Day Ave. Toronto, Ont.
Puhelin R.E. 4386
Kirjeenvaihto sihteerille. Huomioikaa
sihteerin uusi osoite.
Morrison Plumbing
and Heaiing
Pe-ltLsepän ja s ä h k ö t y ö t ä , vesipumppuja
ja l i k a v e s i s ä i l i ö i t ä sekä
iiiminit.v.slaiitcita ja r ä y s t ä s k o u r u -
ja laitfta.ui.
Konttori- j a n ä y t t e l y h u o ne
16-1 E I . G I N ST, S.
Sudbury Ontario
P U H E L I N 4-4782
KOKEILKAA
2-WAY
JUOMAA
Hyvää yksin tai seurassa
THE
SUPERIOR BEVERAGE
CO.
PUHELIN 4-4313
305 Albinson St. Sudbury
On terotettu mieliin; e t t ä vaaran uhatessa
c n jokaisen " i s ä n m a a t a a n " r a kastavan
"uhrattava sydän veren =.äkin
•'rakkaan i s ä n m a a m m e puolesta".
"Suomalaiset! Nouskaa aseisiin,
Kuotsin kuninkaan valta horjuu
j a uskon'ioa \'ainotaanl'*
Tuo huuto kuu.ui Ruotsista päin
vuosisatoja Suomen kansalle, n i i n -
kauan kuin Sucmi oh R u o t ä i n alusmaana.
Lainkuuliaisena kansana suo.
malaiset r i e n s i v ä t k i n puolustamaan
kuningastaan, m i l l e i n mihin maahan.
P a l k k i o k s i Suomen kansan uhrauksista
lahjoittelivat kuninkaat jalomi:4i-s
y y d e s s ä ä n Suomen maata ruotsalaisille
sotaherroille, jotka verojen n i messä
kiskoivat viimeisenkin leivänp
a l a n sodalta s ä ä s t y n e i d e n suomalais,
ten suusta. Jos h i s t o r i a a n on v ä h ä n k
i n luottamista j a s i t ä oikein y m m ä r.
r e t ä ä n , olivat ne vuosisadat mitkä
Suomi oli R u o t s i n vallan alaisena,
alusta loppuun saakka Suomen kansan
sorron aikakauttii. Kaiken h y v
ä n p ä ä l l e historia toteaa senkin, e t tä
s i l l o in kuin Suomi joutui puolasta-maan
omia etujaan, sai .se tapella
omiin n i m i i n s ä . Ruotsista ei apua h e runut.
Vielä senkin j ä l k e e n kuin Suomi l o pullisesti
joutui osaksi V e n ä j ä s t ä o'i
ruotsalaisuus maassa johtoasemassa.
Ruotsinkieh oli hallittiksen kieli. S a moin
kaikki opetus tapahtui ruotsinkielellä.
Suomen kansa ja suomenk
i e l i olivat p i t k ä n aikaa halvek.situn
'.apsipuolen asemassa, pienen vähemm
i s t ö n komenneltavana cma.ssa maassaan.
• • . •• • ^
M u t t a aikojen kuluessa alkoi oppineiden
p i i r e i s s ä h e r ä t ä yksilöitä, jotka
y m m ä r s i v ä t antaa arvon Suomen kansan
kulttuuriperinteille j a p i t i v ä t v ä ä.
kä he ole s i i n ä e r e h t y n e e t k ä ä n . Jotkut
c n p a l k i t t u a r v o n i m i l l ä , toiset valtion
e ä k k e i l l ä . Niin, onhan n i i t ä toisenpuolen
m i e h i ä k i n p a l k i t t u . M a i j u Lassila
sai k u u l a n Ikalloonsa, Toivo K u u la
tapettiin muuten v a i n j a t o i s i a on k i .
dutettu vankiloissa. Viimeisimpänä
urotekona on nyt Hella Vuolijoen
erottaminen yleisradion palveluksesta.
• • • •
Tuo vuosisatoja k e s t ä n y t suomalaisen
kansallisuuden sorto, m i l l o i n m i n .
k i n vieraan maan taholta, o n lyönyt
leimansa Suomen kansan v ä h ä v ä k i seen
osaan. Pieni v ä h e m m i s t ö , omistava
luokka, p i t ä ä i t s e ä ä n etuoikeutettuna
kansallisten perinteiden omi-sta-jana.
Se o n , sanoisinko, palkkoluovut.
tanut kaikki kansallislaulummekin
emäksi omaisuudekseen. K a i k k i a l l a ja
k a i k i l l a keinoilla se koettaa t y r k y t t ää
valheLsänmaaUisuutta kansalle. Omien
etujensa takia se m ä ä r ä ä papit uskon,
kon nimessä julistamaan, e t t ä jumala
on m ä ä r ä n n y t jotkut r i k k a i k s i j a muut
köyhiksi ja e t t ä köyhien p i t ä ä olla
k u u l i a i s i a herroillensa. I s ä n m a a l l i suuden
n i m e s s ä on kansaa kytketty
v a n k i l o i h i n j a toiset komennettu p y s .
.sy k ä d e s s ä tappamaan vihollisia, puolustamaan
isänmaata, muutamien
harvojen rahakukkaroa j a valta-asemia.
• * » »
O l i n tilaisuudessa tarkastecmaan
.^ucmessa j u l k a i s t u a viime maailmansodassa
kaatuneiden albumia. Siinä
on tunansla kuvia 16—40 v. i k ä i s i s tä
m i e h i s ' ä j a naisista, jotka ovat vuodattaneet
sydänveren-sä muka isänmaan
alttariUe . T - X ei oman asiansa
puolesta vaan vieraan mahtlvallan
m ä ä r ä y k s e s t ä , tuhotakseen sen maan
kansan e l ä m ä n ja pyrkimykset mikä
oh puhdistanut p ä ä l t ä ä n valheisän-
K A I K I L L E
T I L A I S U U K S I L L E Kukkia
ARCADSAN
FLOWER SHOP
"Muistakaa tämä n i m i kun
haluatte k a u n i i t a lahjoja"
88 Elm St. W. Sudbury
Lähellä V a p a u t u Puh. 3-3941
NOPEA K O T I I N A J O P A L V E L US
maallisuuden j a j ä r j e s t e l e e e l ä m ä ä n sä
r ä n ä sen, e t t ä varsinaisen kansan k i e l - sellaiseksi, e t t ä jokainen tuntee olevansa
i h m i s e n ä saman arvoinen j a ett
ä jokaisella cn oikeus n a u t t i a isänt
ä halveksitaan j a sorretaan. Lönnrot
läksi kokoilemaan vanhoja runoja
kansan suusta. Niin syntyi mahtava
Suomen kansan eepos Kalevala ja
Kanteletar. Snellman feorotti ä ä n e n sä
Suomen kielen kohottamiseksi t a savertaiseksi
hallituskieleksi. Menet
muut korottivat ä ä n e n s ä ja vaativat,
e t t ä kansaa on kouluissa opetettava
oma'la k i e l e l l ä ä n . P i t k ä a i k a i s e n taistelun
tuloksena c n suomenkieli p ä ä s syt
Suome.ssa t ä y s i i n oil?euk.siinsa. O -
soituksena s i i t ä miten .syvälle on ruotsalaisuus
Suomessa piintynyt., on se,
e t t ä siellä p i t ä ä olla nimellisEsti n i .
metty ruotsalainen yliopisto. Muissa
maissa ei oppikouluja n i m e t ä sen ja
sen kielisiksi, sillä yliopistoissa on
luormollisesti pääikielenä k u n k i n maan
oma kieli.
S a m a l l a kun suomenkieli pääsi o i keuksiinsa,
alkoi, i l m e s t y m ä ä n k i r j a i l
i j o i t a , jotka kuvasivat teoksis.saan
Suomen kansan e l ä m ä ä . Uranuurtaj
a n a j a .suomalaisen kirjallisuuden
p e r u s p y l v ä ä n ä on ehdottomasti Aleksis
K i v i , jonka Suomen halhtseva
LAATU
POLTTOAINEITA
PUHELIN 6-6433
EMPIRE COAL & LUMBER CO., LIMITED
1 FKOOD HOAD B V P B U B T . ONT.
J. HALONEN, N.D., D.C.
LUONNONLÄÄKÄRI
189 Pine Street
-Sudbury, Ontario,
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA IVILLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JACK'S AUTO SERVICE
633 Lorne St. Sudbury
maansa aineellisista sekä h e n k i s i s tä
eduista t ä s a - a r v o i s e s t i.
V a l h e i s ä n m a a l l i s u u d e n nimessä on
Suomen porvaristo, sos-dem. r e n k l e n sä
avustamana tapattanut monia tuhan.
sia parhaassa t y ö k u n n o s s a olevia kansalaisia
j a tehnyt tuhansia t y ö k y v y t t ö miksi.
Se on pyssy kourassa pakotta,
nut yhden osan kansasta l ä h t e m ä än
mailtaan j a mannuiltaan, potkupalloina
k i e r t ä m ä ä n karua Suomen n i e n t
ä . T ä m ä k a i k k i on tapahtunut muka
suomalaisen k u l t t u u r i n j a " l ä n s i m a i sen
sivistyk-sen puolesta". Voidaanko
kansan kulttuuri h ä v i t t ä ä verivirtoihin?
E i ! Sellainen harvojen kulttuuri
ja sellainen l ä n s i m a i n e n sivistys mikä
pohjautuu kanfsaihmisten teurastukseen
j a rotujen sortoon s a a k i n tuhou.
tua j a tuhoutuu s i l l o i n kuin kansat i t .
se rupeavat m ä ä r ä ä m ä ä n kohtaloistaan
j a e l ä m ä s t ä ä n.
Voidaanko Suomen t y ö l ä i s i ä j a Suo.
men kansan e n e m m i s t ö ä s y y t t ä ä siitä,
e t t ä se ei ole t ä y d e l l i s e s t i omaksunut
k u l t t u u r i p e r i n t e i t ä johbotähdricseen?
Voidaanko y l i p ä ä n s ä m i n k ä ä n luokka-valtion
työläisiä s y y t t ä ä s i i t ä ? Suomen
v ä h ä v ä k i n e n kansa on k a u t t a a i kojen
orut pakotettu taistelemaan t a loudellisella
r i n t a m a l l a omien elinehtojensa
puolesta. Se on a i n a ollut
siksi ankaraa, ettei ole o l l u t aikaa l ä .
hemmin syventyä kulttuurikysymyks
i i n . Toiseksi on koko yhteiskuntara.
kennus j ä r j e s t e t t y sellaiseksi, että
juuri näi£.sä kysymyksi.ssä on piener.ä
v ä h e m m i s t ö l l ä yhteiskunnallinen turva
puolellaan ja kansan suurella
e n e m m i s t ö l l ä pakkovaltaan nojautuva
tottelevaisuus. niskassaan.
• • •
Eikä .se Suomen porvariston valhe-i
s ä n m a a l l i s u u d e n l e v i t t ä m i n e n ole r a joittunut
Suomen rajojen s i s ä r e . M a i ningit
s i i r a ovat kantautuneet t ä l l e k in
mantereelle. Oikein olantakaiset m i t.
tasuhteet on sen l e v i t t ä m i n e n saavuttanut
V, 1918 l ä h t i e n . Heimosiltaa on
rakennettu väellä Ja voimalla. Melkein
aina on s i e l t ä joku pappi tai
muun t i t t e l i n cmaava h e n k i l ö k i e r t ä -
mä.ssä t ä m ä n maan "tosisucmalalsten"
keskuudessa saarnaamassa, e t t ä jas
rakkaasta Suomesta saataisiin h ä v i t
e t t y ä kommunistit n i i n s i i t ä t u l i s i p a r
a t i i s i . K a i k i l ' a n i i l l ä v a l k o i s i l l a e n keleillä
on o l l u t p o h j a s ä v e l e e n ä vihan
lietsominen t ä k ä l ä i s t e n suomalaisten
keskuuteen, lukuunottamatta niitä
harvoja työväen miehiä, jotka ovat
puhuneet asiallista asiaa. N i i n ! O n -
j h a n t ä ä l t ä tehty vastavierailuja. M e i .
Idän surkeankuululsa Tokoi. Suomen
t y ö v ä e n l u o k a n verivihollinen, taitaa
o l 'a parhaillaan puristelemassa h e n -
genheimolaistensa T a n n e r i n j a aseveli
Varjosen v e r i s i ä k ä n n y j ä . UKkella on
j u h l i t t u omiensa joukossa t ä y d e l l ä t e r
ä l l ä Ja tmJUm änien syytäkin tatme.
rUaisten s i l m ä l l ä k a j j ^ t t u a a . Muurmannin
Legionan aikaiset tapahtimiat
y k s i s t ä ä n e d e l l y t t ä v ä t P.^gerholni.n
- t y ö v ä e n h a l l i t u k s e n " kunnianosotuk-sen.
K u n siihen l i s ä t ä ä n 30 vucde::
aikainen neuvostoharituksen j ä r s i m i nen
j a Suomen t y ö v ä e n l u o k a n s e l k ä än
puukottaminen, n i i n jopa on ansioita
tarpeeksi Tokoin-museon muodosta-mlssen.
Eikö olisi sopivaa. e t : ä nyky;,
nen Suomen • ' t j ö v ä e n h a l l i t u s " anta^s;
T a k o i l l e kunniapalkinnoksi s ; n summan,
m i n k ä Suomen fasistinen h a l l i tus
a i k o i n a a n lupasi palkinnoksi K u u -
si£en tappamisesta.
• • •'
Samanaikaisesti o l i t ä ä l t ä Su:me?.^a
\ierailemassa tov. P a a s i k i v i , joka ov,
35 vuotta h i k i hatussa tehnyt työtä
t y ö v ä e n vasemmiston hyväksi j a n r -
tanut aimo annoksen suomalaisten
kulttuurikysymysten e d i s t ä m i s e e n . S i t
ä vierailua ei ole huomioinut edes
omat l e h d e t k ä ä n . Vapaus vain t u n -
man mittaisella m a i n i n n a l l a . Työmicj
ihmisten maksetuilla ilmoituksilla iv
toiset vaikenemalla. Ero on .«siis mic
hen j a miehen välillä.
Olemmeko me t ä ä l l ä k ä s i t t ä n e e t o i kein
kulttuurikysj-mykset ia toimincol
sen mukaisesti. Me e l ä m m e tää! ii
myöskin luokka valtiossa j a olemin
joutuneet etupää-ssä tappelemaan taloudellisten
etujemme puolfsla y h dessä
lukemattomien muiden kans.il-lisuuksien
kanssa, joten pakostakiiL
on j ä ä n y t v a i n rajoitettu m ä ä r ä aik..a
omille pyrinnöille. Sitäkin rajoiti.';-
tua aikaa on e h k ä k ä y t e t t y virheellisesti.
Olemme o l e s t hyvin taipuvaisia
y h d i s t ä m ä ä n perusajatukselta;, n
kaksi e r i l l i s t ä kysymystä, luokkatai:^-
telun j a k u l t t u u r i t o i m i n n a n yhteen i:.
edelleen olemme tuudittaneet itsemme
s i i h e n oiskcon. e t t ä kourallisena suomalaisia
emme voi omiisa kansallisissa
k y s y m y k s i s s ä k ä ä n tehdä mituiin,
vaan m e i d ä n täytyy elää Canada.^^.s.s
-kuin canadalalset, siis ehta imp?rin-l
i s t i s - i s ä n m a a l l i . s e e n tapaan. Toimintamme
on o l u t sen mukaista.
Me olemme p i t ä n e e t esim. toisarvci-sena
asiana suomenkielen opett.ami.sf-.M
lapsillemme, j o k a olisi k i e l t ä m ä t t ä t...
loudelli.=estikin heille eduksi. Kok(>-
mushan on todistanut, e t t ä kuta ur;'-
ampaa k i e l t ä hallitsee k i r j a l l i s e s t i ja
puheessa, s i t ä pari?mmat taloude'li.'^ t
mahdollisuudet ovat. Vapauteen pt -
r u s t e t t i in last:-n osasto m u i s t a ä k s : ni
s i t ä s i l m ä l l ä p i t ä e n , t t t ä suomalaislfu
lapset harjaantuisivat käyttämäim
s u o m e n k i e l t ä . Sekin on nyt k u i t c r i -
k i n muuttunut englanninkieliseksi, j o hon
lienee antanut y l l y k e t t ä tov. Sul
a n aikuinen seka.sotkuinen lastin
osaston toimittaminen.
Nyt viime aikoina on t a v a l l a a n t u l lut
kumotuksi se v ä i t ? , e t t e i k ö eri k a n.
sallisuudet vei p i e n i n ä r y h m i n ä n ä i s.
s ä k i n oloissa toimia huomiota he:ut-t
ä v ä ^ t l omissa kansallisissa kysymyks
i s s ä ä n . Sen on erikoisesti todennut
C S J : n toimeenpanemat laulujuhlat ja
Sudburyn pormestarin k i i t t ä v ä lausunto
viimeisistä liittojuhli.sta. Ne
ovat omiaan toteamaan,' e t t ä .mcma-laiset
ovat n ä i s s ä k i n oloissa kantaneet
jo arvokkaita, avuja Canadan ylitöiseen
kulttuurikekcon.. Tulevaisuudessa
m ; voimme tarjota yhä arvoktiaam.
p i a arvoja kun l ä h d e m m e t'.tuu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-27-05