Vapaus, April 26, 1949

              Sivii 8 . T1^^ ^ p., Tuesday, April 26
iVAPPUTERVEHDYKSEMME
kaikille työn raskaan raatajille,
'{rtkaon tunnuksemme tänä Vappuna:
^'Elämän puolesta sotaa vastaan!''
4 .. -,
•A • 1 -
ARVO TYNJÄLÄ
URHO TYNJALX
« Ida Ja Ousf Gustafsoji
; Vältier ja Sylvi Erikson
LII Ja Benny Ericksoh
Ethel Ja BlU Anderson
Taimi ja W. Koskela
Alma Ja John Lehtinen
' Mary Ja Henry Lehto
Evi Ja Antton Impola
; Ingrid Ja Wimam WllHams
M, Luokka
Helmi Ja Emil Salo
Victor Kunnar
Saima Ja Oskar Aaltonen
Otto Siren
Ellen, Walter Ja lapset
. Norma, Albert ja Gerry
Paimy ja Ake Longvist
Johan Malm
Manda ja Teudor Tanner
AiU ja VUho Niemi
Jay ja Wayne Patterson
NANCY JA BILL MIELTY
V. HAAPALA
MR. JA MRS. R. ERICKSON
Karvasen Masa
Tom Tynjälä
H. Tailcanen
Mr. ja mrs. R. Tanner
John Ja Ellen Langlr
S. Predricltson^
E. Ahola
Mr. JA MRS. W. E. LUCK
ELVIE JA SULO KALLIO
Manda Pakkala
Katri Riksmafi
John Malm
Matti Niemi
isoiNTm.A.
Niilo Wilen
Ida ja J. Predrlckson
Selina Ja Uuhö Salrhi
Ellen ja Eino Pakkala
ALAN HILTON
Paul Lianguist
nmi ja Olavi Anderson
Helen ja Lauri Wliman
M. Maitland
Albert ja Marie ja fllkat
Kaye Ja Charles Salmi
Philip Hilton
Wille Ahola
fda Ja John Tyhjfilä
Viviai^i ja John Heikkinen
Tilda ja Isak Lampi
Matti Anderson
Lisi Ja Ei;^k Vuokila
Milja ja John Anderson
' AUa ja BUly Anderton
Rita Ja Lempi Wiitala
Ray Peterson
Lempi Ja Hannes BUd
Aaro Palo
Mary Matson
M. Luokka
Tom Hintula
Victor Kunnar
Nfohda Vartaiiffin
Oan Vortie
ElU ja Jälmar Tainio
HUja ja Hiumes Myntti
Veikko Myntti
Ingrid Kiiskilä
Martta ja Niito Kiiskilä
Oiva Halmeflttäki "
Mary ja EkL Longviist
Aliina ja David Josephson
Taimi Ja Victor Mackle
BRITISH COLUMBIA
botaa± Hefldcolmmtdaet helttSytyi-vät
freodilafsuuteoi loallen vofransa
pfUoutua tietoSsuudelta alitajonnan
maailmaan 806laalinen taistelu kär­jistyi
kaikkialla; nyt sen voivat näh­dä
Jo likinakSfsetkin. Sana "neuros-tot"
oli Jatkuvasti saiumialehtien
palstoUIa. Linnen klrjailijd^den Ja
taiteilTjolden oloctuvilte Joutui ecäitä
neuvostotaiteen saavutuksia — Ifoja-kovskin
runoja, erilaisia teatteriesityk-
Blä, ek>kuvat "PumarOtdva. Potem-,
kin" Ja -XiU", Eri maissa kulttutiri-benkUdt
alkoivat käännä Itään pSJn:
heidän jouluxsaan olivat Bernard
8haw, Wells, Upion Sinclair, Heinrich
Mann ja moniet ttiuut
Fasistit tulivat valtaan BerllinlsiBä ja
kajo nuotioMa. joilla kirjat loimusi­vat,
värjäsi iil^eäilpuiialla vatihan
Euroc^>an. KaJahU Maxim Grorkin
ääni: h&n kutsui kulttuurin mestarei­ta
miljooniin tavallisiin Ihmisiin liit­tyneinä
puoiustattiaah sutirla ihhlmil-li.?
iä arvoja. Vuodna 1W5 I^riisiln Ja
vuonna 1987 fasistien jättämään
l^dridiin kokoontuivat kansainväliset,
kulttuurin puolustathlselle omistetut
kongressit.
Juuri näinä "ruskean ruton" vuo­sina
määrittelivät paikkansa Antonio
Machado, Louis Aragoo. Jeati-Richard
Bloch ja Anna Seghers. katdlilalnen
kirjaiUja J. Bergamln ISysi yhteisi^tt
kielen kommunistien kanssa. Muiste­len
piiritetyssä IfCadridissa olutta kah-
U tiarmaahiulcsista kirjailijaa — tans­kalaista
Martin Ahdersen-Nexdtä Ja
ranskalaista Julien Behdaa. Äskettäin
me näimme heidät jälleen Wroclawls-sa
— katuleksankymmenvuotisina ja
^ngeltään ntiorina. Espanjasea tais­telivat
kirjailijat — saksalainen Lud­wig
Renn ja englantilainen Ralph Föx.
Espanjalainen muriienäytehnä näyt­teli
suiuta osaa erään lännen tunne­tuimman
taiteilijan^ kääntymyksessä
— Pablo Picasson, joka esiintyi fasis­teja
vastaan ja myöhenunin liittyi
konununisteihin.
Syksyllä 1939. kun taantumus parjasi
kommunisteja ja Neuvostoliittoa, liit­tyi
latinalaiseA Amerikan huomattava
rtuu^lija Pablo Neruda kommunisti­seen
puolueeseen. Hän kirjoitti: "Mi­nut
valtaa viha, kun näen, miten nuo­ri
atsekki» argentiinalainen tai kuu­balainen
ruikuttavat, Kafkan, Rilken
Ja Lawrencen vuoksi. Hiljaisimmat
nuorukaiset, "puhdasta runoutta" hoi-vatessaan
ennenaikaisesti vanhentu­neet,
unohtavat ihmisen yksinkertai­simman
velvollisuuden. Ei ole sopivaa
meidän aikanamme etsiä menneisyy-den
tähkäpäitä tai tutkia unien hämä­riä
kujia, ihmisten elämä ja taistelu
ovat saavuttaneet sellaisen suuruuden,
että vain .meidän aikakaudellamme,
meidän talsteluss^nune ovat luomis­voiman
avaimet".
Fasistien maatianryntäys suoritti
jäoh kulttuurin luojien ja sen kuhnti-rien
välillä. Ranskan kommunistit
voivat ylpeillä siitä, että heidän riveis­sään
taistelivat miehuullisesti vuosi­sadan
kuuluisimmat oppineet — Paul
Langevin ja Joliot-Curie. Tshekko­slovakian
sankarien marttyyriluette-
Ipssa ovat mainioitten kirjailijoiden —
Vancouren ja Fucikin nimet. Rans­kan
vastarintaliikkeeseen osallistuivat
runoilijat Aragon Ja Paul Eluard, ka­tolilainen
kirjailija Martin-Chaufcer.
romaanikirjailija Andre Chamson ja
monet muut. Vanha taidemaalari Al­bert
Marquet tuli konunimlstiksl. Neu­vostokansan
sankarillinen taistelu fa­sistina
anastajia vastaan innoitti län­nen
parhaita kirjailijoita, taiteilijoita
ja taidemaalareita esiintymään Ame­rikan
ja Iso-Britannian hallitsevia pii­rejä
vastaan. Kommunistien kanssa
kulkevat englantilainen biologi Hal-dane
ja ranskalainen biologi Marcel
Prenant. Vuorma 1945 tunnettu ame­rikkalainen
kirjailija Theodore Drei-ser
kääntyi USAn kommunistisen puo­lueen
puheenjohtaja Fosterin puo­leen
pyrkien puolueen Jäseneksi. Hän
kirjoitti: "Usko ihmisen suiu-uuteen
ja arvoon on aina ollut elämäni joh­tavana
periaatteena. Elämäni ja
työni l<^(ilkka toi niinut kommunisti­seen
puolueeseen".
Fasistien Euroopan kulttuuriin Is-kemät,
sahoin kuvaamattomat haa­vat:
hajoitetut muinaisuuden muisto­merkit,
poltetut museot ja ^jastot,
taiteitten Ja tieteitten tuhoutuneet
edustajat ja lopuksi villiintyminen,
minkä vuodet ilman valistusta, ilman
moraalia, ilman kouluja ovat synnyt­täneet.
Ja kuitenkin' näniä vuodet
ovat tuoneet jotakin myönteistä: ne
ovat tehneet lopun pitkälUseBtä hämä­rästä,
ne ovat eroittaneet valon pimey­destä;
viedessään henkisen työn ihmi­set
syvään tx>Ivottomuuteen asti ne
ovat synnyttäneet heistä parhaiden
tajimnassa toivon. Jonka murskaami­seen
eivät nyt riitä yön etuja valvovi­en
voimat.
m
Fasismista saatua voittoa himmensi
[taantumuksen voimien paatuneisuus.
Jotka yritUvät ja yrittavät -vääristellä
ja muxumella tätä voittoa. Totta on,
että keski- ja kaakkois-Euroopan
maissa taantumus murskattiin: siellä
kulttuurista tuli kansanjoukkojen
omaisuus. Mutta Ranskassa ja Itali­assa;
missä vapauttamisen jälkeen
voitiin havaita kulttuuritoiminnan
nousua, misÄ ytioslna 1945-46 ilmestyi
paljon uusia kirjoja ja lehtiä, järjes­tettiin
mielenkiintoisia näyttelyjä,
tehtiin hyviä elokuvia, tapahtui nope-jasti
kääpne: alkoi kirjapula. elokuva­teollisuus
joutui amerikkalaisten pai-
Inostuksen alaiseksi, poliittinen ja so­siaalinen
taantumus uhkaa koko kan­sallisen
ktilttuurin olemassaoloa. Ame­rikassa
valistmnattomat ja pelosta
älyttömiksi tulleet julisUvat sotaretken
[vapaan ajatuksen ja vapaan liKsnis-bUkUa
ilml&tS vastaat!. Lopuk-isi.
kolmannen maailmansodan hyväk-
VAPPUtERVEHDYS!
7"i
Työväenliikkeen voimassa on maail­man
demokratian vahvin tuki. Siksi työ­väenliikkeen
ja sen laitosten voimistutta­minen
olkoon kaikkien demokratiaan pyr­kivien
ihmisten sydämen asia jutiri tällä
hetkellä, jolloin taantumuksea svoimät
yrittävät syöstä maailrftan taas uuteen
verileikkiin,
Sointulan Co-öperative
Store Association.
SOINTULA. BÄITISH COLUMBIA
VAPPUTERVEHDYS!
iic Työläisten yhtenäisyyttä tarvitaan
nyt ja aina ei vain poliittisissa kysymyk­sissä,
mutta myöskin kaupallisissa asiois­sa.
Joukossa on vähäväkisten turva ai­kana,
jolloin taantumuksen tuulet puhal­tavat
kaikkialla, Työväen osuuskunnat
palvelevat rauhanliikettä, ne toimivat
rauhan puolesta sotaa vastaan.
Sointulan Fishermen's
Co'Operative Association
SOINTULA. BRITISH COLUMBIA
VAPPUTERVEHDYS!
if Vappu on aina ollut kevään vertaus­kuva
juhlapäivänä. Siihen liittyvät kaik­ki
kevään tunnusmerkit, toivo, taistelu ja
elämäntahto. Mutta Vappu on myöskin
yhdistävä juhla. Siihen liittyy ei Vain
työväen, vaan kaikkien kansojen, niiden
nuorison, niiden tulevaisuuden kevään
tuntu. Siihen liittyy maailman kansojen
harras toivo, että todellinen rauha pian
koittaisi.
CSJm Sointulan osasto.
SOINTULA, BRITISH COLUMBIA
VAPPUTERVEHDYS!
if Lujittukoon kaikkien unionistien yh­teenkuuluvaisuuden
tunne tänä Vappuna,
joUoinunioiden oikeuksia 3n:itetään sortaa
ja työväki painaa sorron ikeen alle entis­tä
pahemmin.
Uninistien tUnnUS olkoon tänä jappu-na:
Entistä tiiviimmin yhteen puolusta­maan
unioiden oikeuksia. Entistä päät-tävämmin
toimintaaii sodan vastustami­seksi!
U.F.A.W.U. Söintula Local.
SOINTULA, BRITISH COLUMBIA
I si tehty igQiäganda synnyttää mxmea
maissa levottomilta Ja ^varmuut­ta.
' - ,
Näyttäisi sfltä, että sellaisissa olois.
sa voi olla-pUQ}aee^iAia. Kuitenkin
Amerikassa on vielä useita huomatta­via
kirjailijoita, puliumattakaan tie-demlehfstä.
jotka käyttäytymiseltään
muisttAtavat vuosisatamme alun län-sleurocfjpalaisia
'sivistyneitä. Ktm
ranätalain^ kirjailija koettaa päästä
eroon sosiaalisesta taistelusta tai yrit­tää
mitata /mmniin fT^ffj»]ia vapaaeh­toisten
sankaruutta ja *^hteistyössä
oBeiden" voittoja, niin me tiedämme.
että hänen soken^nsa on tehtyä ja
fiärien puolueettomuutensa puolueel­lista-
Tätä ö ole Amerikassa... Mi­nä
yritän, esimerkkinä kaksi kisaili­jaa
— amCTTkkalainen William Faulk­ner
ja ranskalainen Jean-Paul Sartre
— näyttää eron vastuimalaisuudessa.
PÄulkner on lahjakas ja puolisokea
kirjailija. Hän sekoittaa humanismin
rotuteoriaan, viehättyy crjiacmisia-van
etelän oletettuun romantiikkaan
päädytkään itse juuri samassa eteläs­sä
syvään toivottomimteen. Hän on
asunut koko elämänsä ajan pienessä
kaupunkipahaisessa, Joka sihisee nel-jästakymmenes^
kahdeksasta valtiosta
kaikkein sivistymättömimmässä ja
julmimmassa. Vuosisadan suuret ta­pahtumat
ovat kulkeneet hänen ohit­seen;
hän kuvailee ummehtunutta,
mustaa maailmaa, etelänsä ja sydä­mensä
helvettiä. Häntä voidaan soi­mata
siitä, että hän on vain Faulkner,
ettei hän tyrmään jouduttuaan ole
ryhtynyt murtamaan sen ristikoita,
vaan opetellut tarkoin tuntemaan sei­nien
homeen, vanginvartijoiden tot­tumukset,
vankien elämykset. Mutta
minulle Faulkner ei ole syytetty vaan
syytöksen todistaja siinä historiallises­sa
oikeusjutussa. Jossa uusi maailma
tuomitsee voitonhimon, valheen ja vi­han
maailman. I^ultoierin kirjat ei­vät
esitä vain sitä,"niitä tekevät Missis­sipin
plantaasien omistajat mustlUa
orjillaan, mutta myös sen, mitä tekee
nykyhetken Amerikka valkoisilla kir-
Jailijoiilaan. Paulicx^rin toivottomuut­ta
ei ole sanellut kirjallinen muoti,
vaan seurapiiri, jossa liän elää hänen
pessimlsminsä on rehellisempää kuin
niiden amerikkalaisten kynäniekko­jen
puolivirallinen Ja puolleläiinelli-nen
optimismi, jotka ikäänkuin ham-mastahnamainoksesta
otetulla hsmiyl-lä
tervehtivät dollari-Jumalaa.
Sartrea k saa lähestyä samalla ta­valla
kuin Paulkneria. Vaistomainen,
tarkkaavainen, vaikkakin sokea, ta­vattoman
herkkätunteinen Faulkner
tuntuu minusta monta vertaa suurem­malta
taiteilijalta kuin sukkela, har­kitseva
ja salonkimainen Sartre. Mut­ta
asla ei ole ainoastaan siinä; tär­keämpää
on muu: Ranska ei ole Yh­dysvallat;
jofcairiett'Pariisin työläinen
Jouduttuaan Oxfordiin (Mississipin
valtio), missä Faulkner asuu matkus­telematta,
tuntee tulleensa heitetyksi
keskiajan syvyyteen. Sartre eli Rans­kan
vastarintaliikkeen erinomaisen
sankarirunon. Tämä ei lievennä, vaan
raskauttaa hänen syyllisyjrttään.
Sartre on useita kertoja vakuutta­nut
ettei häri halua olla kommunisti­en
eikä antikommunistien kanssa, el
Amerikan eikä Neuvostoliiton kanssa.
Iföh on ehdottanut henkisen suunni­telman
"kolmannen voiman" luomista,
niinkuin sitä ovat ehdottaneet poliitti­sessa
suuimitelmassa herrat Ramadier
ja Moch. . On kuitenkin olemasfsa
muuan väistämätön tekojen ja tapah­tumien
yhteys. • Vuonna 1946 Sartre
aloitti hyökkäyksensä kommunisteja
vastaan, Jotka muka "rajoittavat kir­jailijan
vapautta". Kaksi vuotta myö­hemmin
kuulun "epä-amerikkalaisen
toiminnan tutkimuskomission" jäsenet
aplodeerasivat New Yorkissa hänen
näytelmälleen.
"Likaiset kädet" (näin kuuluu Sart­ren
viimeisimmän teoksen nimi) on ty­perä
häväistyskirjoitus., Kaikki tässä
näjrteimässä on totuud.esta poikkeavaa
ja epärodenmukaista; kommunistit
maan alla elivät Sartren midestä Sa­moin
kuin hänen tavanomaiset sanka­rinsa,
kirjailijabaarien asiakkaat, kis-sankuristajat
ja eksentristen rakkau­den
muotojen^ puoltajat. Sartren
kommimistit tappavat toisiaan. Kom­munisti
istuu fasistisessa keskityslei­rissä;
toverit, tahtoen hänet tappaa,
lähettaväthäneUe myrkytettyä liköö-rlsuklaata.
Hyvä on keskitysleiri, hy­viä
ovat kommunistit, ja erikoisen
mainiota on liköörisuklaa vuoden 1943
kaakkois-Euroopassa!... Tämä näy­telmä
kirjoitettiin ja esitettiin ensi
kerran silloin, kun Ranskan taantu-mufesellihen
hallitus alkoi arinoita
vainota kommunisteja. Sartre puhun
mielellään "valinnan vapaudesta".
Voidaan kuvitella, mjten Mochin san­tarmien
ampuessa kaivostyöläisiä joku
sivullinen ampuu la^olaisia ja virkkaa
syvämietteisesti: "Pyydän olemaan
sekaantumatta, he ampuvat senvuotei,
että heitä on käsketty, mutta mihä
ammun siksi, että minulla on valinnan
vapaus". '
Sartren suostumuksella amerikkalai­set
muuttivat näytelmän nimen: New
Yorkissa sen nimenä on "Punaiset
hansikkaat" — atlantintakaiset panet­telijat
eivät tule toihieen ilman epi­teettiä
"pimainen*^. Kenties! Sartre
muuttaa nimen Ranskassakin — liirte-tyn
talossa ei puhuta kösrdestä, ja tus­kinpa
häväist3?snäytelmän kirjoittajan
kannattaa nostaa kysymjrstä käsien
puhtaudesta...
Pysähdyin Sartren tapaukseen alle-viivataksenl,
miten välttämätöntä on
jokaisen länsi-Eurbopan kirjailijan
määritellä paikkansa. Minä luulen,
että ne heistä, jotka vuonna 1949 pu­huvat
yhteydestään tavallisten ihmis­ten
«<5i<mn, eivät^ lainkaan muistuta
eräita kaksikymmen- ja kohnfloniir
xnenlUTun "vierailijoita": periioset ei-
VAPPUTERVEHDYKSEMME
radian ja demokraattisen
dämäntavän puotesta!
otto Virta
George Kivi
Henry Anttila
Kalle Siipola ,
August Kivi
Emil Mackle. Box 894
Aini ja V. Andelln, Box 894
Edward Lane
Albert Johnson
Velma Andelln. Box 894
iSis. Tyyne Lane ja pojat
Kusti Oja
Sam Luoma
PRINCE GEORGE.
KaUe Järvi
Akseli Miettinen
Väinö Uusitalo
Sam Hill
Toivo Tiilikainen
Oskari Sivula
Henry Hobi
Emil Karjala
Bernard Ki\'i
Kusti Lahti
Holger Kivari.
Sinclair Mith. B. C.
BRITISH COLUMBU
HAUSKAA VAPPUA
kaikille tovereille ja ystäville toivottavat
ISAAC NIEMELÄ
LAURI MATTILA
VILHO LAURILA
FRANK SORKAUTZKI
JOHN KANGAS
ARVO RITAMÄKI
J. TAKALA
E. LUOMA
M. KANGAS
E. PIRHONEN
MEARLE, KARL JA
KARL (Jr.) FREEMAN
QUORRY BAY LÖG CO..
PENDER HARBOR. BRITISH COLUMBIA
VAPPUTERVEHDYS
kaikille raUhait ja demokratian ystäville!
Kaikukooh rauhanääni kaikkialla tänä Vappuna!
Minda ja Vilho Katainen
ja perhe
hic. ja mrs. ^t^^lliam Ojahleini^
ja perhe r
Uuno ja Bertha Sodertiolm
ja perfe
Armi ja Arvo Skytte
Eva ja William* Jaakkola
Sylvia ja Sam Saari ja pojat
Emilia Ja Oscar Salmi
Jenny ja Emil Raunio
Lyydia Pesonen ja Kalevi
Helmi ja Sam Lanki ja pojat
5£r. ja mrs. Taiihö Puska
jä perhe -
Wm. Mapnu. Halney, B. C.
Aale Jaakkola
Anni Jokela
C^kar P^nen
Weslie Sukai&n
Eila, Ada jä Walter Rauma
Alvina ja Sirant^ Siilränen
Helmi ja Arnold Tryyki,
ChiiliWBCk. B. a
WEBSTEBS COBMEBS.
Hilda Kukkola ja lapset
Mr. ja mrs. August Hilland
Saima ja Gust Gustason
Mr. ja mrs. Allan Webster
ja perhe
Mr. ja mrs. Hervey Gustason
Mr. ja mrs. Wm. Ranta
Mr. ja mrs. Bill Gustason
Mr. ja mrs. Herman Piippo
- ja Sheila. Alblon. B. C.
Mr. ja mrs. Lauri Salmi
ja perhe
Emma ja Albert Palttila,
Alblon, B. C.
Ida Hyväri ja Anita
Rachael. ja Aug. Juntunen
ja Dora. Haney. B. C.
Matti ja Nänni Sundholm
Mrs. Miimle Johnson
Anni Puppo, Albion. B- C.
Saimi Salo. Vancouver, B. C.
Ina Knuuttila
Tyyne Ja Matti Mäki. Haney, B. C.
Eino Rothman
BBmSH COLUMBIA