1949-04-26-04 |
Previous | 4 of 26 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Tiistaina, huhtik. 26-p., — Tuesday, April 26
METSÄSTÄJÄT JA KAUSTAJÄT!
RUOTSALAISIA
Andersson'» "Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja
No. 347 — "Mora" metsastyspuukko, hinta . $3.75
\ Ruostumaton terä ja helat tupessa.
No. 27 — "Mora" mefsästyspuukko, hinta $4.75
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tupessa.
No, 22 — "Mora" tuppipuukko. hinta $5.50
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
veitsen päässä.
No. 13 — "Mora" tuppipuukko, hinta $2.25
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
lllatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. Box 69 Sudbury, Ontario
F a r m a r i e n Päiväpalsta
AT-jarjestaa
ohjelmallfaman
; jfe. 28 pnä
SäuU Ste. Marie, Ont. — Kesä te-
' '• Iree tuloaan Ja alkaa tulla Icefiäkiireltä,
' -•kaikki rientävät taas kesän tullen
Järven rannalle loma-alkaansa vlet-
'^tämään.
• " Kuolema on vieraillut täällä tuhka-
»'^'tiheäan. Kaikkiaan 11 suomalaista
-on kuollut täällä tämän talven aikana.
'Kaikille soblalsllle hyvin tunnettu
• • anrs. Hilda Liikala (entinen Hilda
"'Kurmi) kuoli poikansa ampumana,
"^-kuten äskettäin Vapaudessa kerrottiin.
Armas Laitinen, Algoman linjan
.-metsämiehiä, kuoli tapaturmaisesti,
pudotessaan rappusilta katukäytävälle,
pari viimeistä mainitakseni.
V.- ja u.-seura Dynamo järjestää
chjelmalltaman tk. 28 p:nä. Hauskaa
ohjelmaa ja tanssia lopuksi, joten
huvia on sekä nuorille että vanhoille.
Saapukaa ajoissa, sillä tilaisuus nlkaa
Hello 8 Ulalla.
Kuulin myöskin, että Loviisa ja
Österman pitävät tfttären.sä huät heti
vapun jälkeen. Katsokaa paikallisista
iilmoltukslsta ja tulkaa nauttimaan
hauskasta ja arvokkaasta illasta. —
:E. L.
il"
Buffalo. — Donald Z. Shiitz soitti
, paikallisen . lehden toimitukseen, Hänen
vaimonsa oli synnyttänyt ensimmäisen
lapsenpa 13 päivän 13 tunnin
13 minuutilla. "Poika vai tyttö?"
kysyi toimittaja. Mr. Shlrtz oU unohtanut
kysyä.
Suomen lähetystön osotfe on:
LEGATION OF FINLAND
CHATEAU LAURIER
Ottawa Ontario
m
iiiiiiiiimiiiiiiimiiiiiiiniiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinniiiiiiiiniiiiniiiiniiniu:
Kirkland Laken osaslon
näyttelijät vierailevat
COBALTIN OSASTON
HAALILLA
näytelmällä
"Uusi kylätie"
VAPPUNA
Toukokuun 1 päivänä
Näytelmän esitys alkaa
klo 8 illalla.
Tervetuioa katsomaan!
merimies-lakkolaislen
puolesta
Cochranessa
Tfmmins. — Torstaina t.k. 21 pnä
oli kolme henkeä käsittänyt lähetystö
liittovaltion parlamentin jä.<58nen J. A.
Bradetten puheilla hänen kotonaan
Cochranessa merlmieslakon ja La-
Croixln lakiehdotuksen johdosta. Lähetystöön
kuuluivat Lumber and Saw-mlll
Workers Union Cochranen seudun
osaston presidentti Marc Lcclerc
ja sihteeri H. L. Raketti sekä Wor-kers'
Co-operatlve of Northern Ontarion
valistustyön johtaja Babc Ccott.
Lähetystö esitti edustamlen.sa järjestöjen
puolesta voimakkaan protestin
sen Johdosta, että Hallfaxiin CN
R:n junalla saapuneet 400 aseistettua
rikkuria olivat avanneet hallitukssn
omistamasta laivasta tulen rauha l i i siä
lakkovärtiolta vastaan. Lähetystö
keholttl mr. Bradettea käyttämään
vaikutusvaltaan.sa, että tapahtuman
johdosta tolmitettaLsiin julkinen tut-kimu.
s kuten Tradcs and Lnbor Con-gressin
presidentti Pcrcy Bcntjongh on
vaatinut.
Mr. Bradette sanoi näidvn a.sioiden
kuuluvan hjillituksen kcmltcoille ja
pyysi, että hänelle lähetettäisiin Ottavaan
perusteellinen .':elostus a.siastj;!.
Hän oli hämmästynyt sen. harrastuksen
johdo.sta mitä pohjoisen väestö
osoittaa merimieslakkoa kohtaan.
LaCroixin lakiehdotuksen jchdosta
sanoi mr. Bradette vastu.staneensa sitä
viime vuonna ja sanoi lähetystölle, että
koska lakiehdotus cn viinieisohä
parlamentin käsiteltäväksi joutuvien
lakiehdotusten luettelossa, cn v.irsin
todennäköistä, että se ci joudu pjirla-meritin
käsiteltäväksi tämän i.stuiito-kauan
aikana. Hän vakuutti lähetystölle,
että jos se kaikesta huolimatta
joutuisi käsiteltäväksi, että hän
on ensimmäinen puhumaan sitä vastaan.
Hän arvosteli voimakkaalla tavalla
DuplessLsin munalukkolakia ja
oli sitä mieltä, että LaCroixin, 92 pykälän
ja niunalukkolain tapainen
lainsäädäntö ei ole eduksi Canadan
demokratialle.
Mr. Bradette ennusti, että liittovaltion
vaalit pidetään myöhään kesäkuussa
tai varhain heinäkuussa.
Höyhenten pudotus tähän
vuoden aikaan
Mikä vaivaa kanoja, kun ne tähän
vuoden aikaan pudottavat höyhcnen-
•sä?
Se nmhdolllsestl tapahtuu jonkunlaisessa
hoidon muutoksesta. Aiheuttajana
voi olla monia tekijöitä, kuten
valojen poiskääntäminen parina kolmena
päivänä, Jos valoja on käytetty,
I säännöttömyys ruokinnassa, äkklnäi-
! nen muutos sääsuhteissa, muutos ruo-
1 kintasysteemissä tai käytetyn fiidln
muutoksessa, veden puuttiiminen jonakin
päivänä, joku tauti Jne.
Jos höyhenien vaihdos oh laadul-i
taan lievää, niin se ehkä supistuu vain
kaulahöyheniin. Siinä tapauksessa
kanojen pitäisi päästä täyteen tuotantoon
parin kolmen viikon kuluttua,
edellyttäen tietenkin säännöllistä ruokintaa
ja hoitoa. Jos se taasen on
vakavampaa laatua ja johtuu taudista,
niin ottaa enenunän aikaa ennenkuin
kanat .sen voittavat.
SiLs ensimmäinen tehtävä olisi ottaa
selvää siitä, että onko rubkinnasisa
valojen käytössä, veden varaamisessa
tai fiideissa tapahtuntit muutosta.
Farmarit monopoKen
kuristusotteessa
Rakasta koneistoa vetävät nykyaikaiset
traktorit varmastikin suorittavat
enemmän työtä kuin mitä saatiin
Irti vanhasta harmaasta tammasta
20 vuotta sitten, mutta monopolit.
Jotka tuottavat traktoreita, saattavat
f armiprobleemln loppumattomaksi.
Päinvastoin kuin harmaa tamma, joka
söi farmilla kasvatettua heinää,
traktori syö monopolien tuottamaa
öljyä. Traktorit eivät sikiä kuten
hevoset, vaan sensijaan ne vaativat
ylkä enemmän ja enemmän uusia osia
Puolen tusinan farmlkaluyhtiön ku-ritusotteella
on tuhoisa vaikutus koko
maamme talouteen, eikä yksinomaan
farmarien elämään. Se maksaa voit.
toja Jotka kiskotaan työläis-Joosepin
nahasta tehtaassa Ja Jussi-farmarin
nahasta farmilla.
- Samaan aikaan kun farmarit kalUs-
TO.MAATIN TAIMET
olisi istutettava niin pian kuhi hallan
vaara on ohi, mitä varemraln, sitä
narempi.
Paras aika taimien-Istuttamiseen on
pilvinen päivä, tai sitten Ilta- jolloin
aurinko alkaa laskea.
Hlekkaperähien multamaa on paras
varhaisille sadoille Ja alueilla. Joissa
kasvlnaika on lyhyt. Tomaattia
kyllä voidaan kasvattaa, miltei minkälaisessa
kunnollisessa maassa tahansa,
mutta voimakas hiekkäperäinen,
etelään kallistuva maa on edullisin
varhaiselle .sadolle Ja siellä tomaatti
ei tahdo ehtiä valmistumaan ennen
sy.vshalloja.
Tavallisesti taimet istutetaan kolmen
tai neljän jalan päähän toisistaan
riveihin. Niin leveät rivit, että
he\'ttsslla tai traktorilla voi kultivce-rata.
säästää paljon kuokalla puhdls-lami.
sta, joka on työlästä.
Juurimatojen hävittäirilseksl jotkut
käärivät papentÖtteron toimen varren
ympärille juurista ensimmäisiin lehtiin
saakka. Toinen tehokas keino
juurimatojen (cutworms) hävittämiseksi
on levittää myrkytettyä brania
maahan, johon tomaatin taimet aiotaan
i-stuttaa. Istuttamisen edellisenä
iltana. Myrkkybranl valmistetaan
seuraavasti: yksi kvartti brania, yksi
teelusikallinen Parls-vlhreää, yksi
neljäsosa kupillinen malassia (siirappia)
ja vettä sen verran, että branl
tulee taikinamalseksl.
Tärkeätä on että taimet kastellaan
hyvin ennen Istuttamista ja sen jälkeen.
tivat korviaan jutulle, että farmltyö-kalujen
korkeat hinnat Johtuvat työläisten
palkoista. International Har-vcster
yhtiö lisäsi nettovoittojaan 42
miljoonasta dollarista v. 1945 yli 55
miljoonaan dollariin viime vuonna.
Tämä tarkoittaa sitä. että yhtiö puristi
Jokaisesta sen 94,641 työläisestä
748 dollaria voittoa v. 1948, verrattuna
441 dollariin v. 1945. Mutta farmareille
ei sanottu, että työväen palkkoihin
meni vain 34 senttiä Jokaisesta
myyhtldollarlsta.
Sama pitää kutinsa kalkkiin,muihinkin
farmityökaluyhtlöihln. Farmarit
ovat saaneet tuntea hintojen
nousua. TD9 traktorin hinta nousi
3.400 dollarista yli 5.000 dollariin v i i.
me vuonna, samaan aikaan kun vehnän
hinta laski 3 dollarista $1.85 reen.
Ja kaiken lisäksi työläisten tuotantokyky
ön kohonnut. Tästä kertaa
"Implement and ll^äctör" julkaisu
iseiiräävaa: "Vuoden 1948 loppupuolella,
vaikka farmiVälineitä valmistamaan
tehtaisiin työhönotettujen lukumäärä
kohosi vain 2 prosentilla, tuo.
tanto nousi 20 prosentilla." Se lisää
yhtiöiden voittoja. — Eteenpäin.
Munien suurempi pää
ylöspäin
Kananmunista olisi koteloihin pantaessa
aina pantava suurempi pää
ylöspäin. Titä. korostavat kaikki
maatalousviraston ohjeet munien
markkinoinnissa. Ja sitä tapaa pitäisi
käyttää myöskin Jos munia Jonkun
aikaa .säilytetään kotikäyttöä varten
joko jäähdytyskaaplssa tai kellarissa.
Munan suuremmassa päässä On tavallisesti
ilmakammlo, joka tulisi olla
ylöspäin. Jos suurempi pää on alaspäin,
niin munan paino puristaa ilma-kammiota
aiheuttaen ilman nousun
kja asteettain kalvon heltiämisen.. Samanaikaisesti
keltuainen, sen vuoksi
että se on kevyempi kuin valkuainen,
kohoaa sen normaalipalkasta munan
keskustasta pienempään päähän. Siellä
se voi tarttua kalvoon, joten on
vaikeata eristää munan sisustaa kuoresta
ilman keltuaisen rikkomista.
Munat, joiden keltuainen on pois paikoiltaan,
lajitellaan alempaan luokkaan
kuin sellaiset munat, joissa keltuainen
on keskellä.
Kivikauden löytö
ONKO YÖSIJANNE MAKSETTU?
Poliisin pahnoilla vietetystä yö=tii
ei näihin meidän päiviimme s.iikkn
ole missään maassa tarvinnut maksaa
yösijan vuokraa. Mutta nyt on
siinäkin asiassa kehitys ottanut askeleen
eteenpäin. Tämä cciisty.<;askel
on tapahtunut 23.000 .sielun Bricijieto.
nlssa, New Jerseyn valtiossa. Siellä
on kaupungin pormestari määrännyt
että jokaiselta, joka viettää yönsä
järjestysvallan pahnoilla, on kannettava
yösijan -vuokraa. Mutta sitä ei
Kaasuttaja voi säästää
ja haaskata
Polttoaineen kulutiis muodostaa
suurimman osan traktorin kulutuksesta
— noin 40 prosenttia traktorin
käynnissä pidosta, selittää North Dakotan
Agrlcultural Collegen farmi-
Insinöörljaoston edustaja S. L. Vogel.
Traktorin polttoainetta voidaan
säästää huolehtimalla siltä, että kar-bureettorl
eli kaasuttaja on oikefn
asennettu. Monet farmarit antavat
Irak toreilleen liian rikasta kaasua
selittää mr. Vogel. Tavallislmpäna
vikana on neulaventtillin virheelll-iien
asenne. Jos neulaventtlUlä käännetään
yksi neljännes yli oikean palkan,
niin se voi aiheuttaa 10 prosentin
lisäyksen polttoaineen kulutukseen.
Tämä tarkoittaa 10 gallonan haaskausta
jokaista 100 gallonaa kohtL
ole oteltava rahassa vaan luonnossa! Lisäksi, palamaton gasoliini pesee
sillä tavalla, että asianomaisen on i öljyn pois silinterin seinämiltä, vuo-puskettava
töitä määrätyn tuntitak- taa vaihdelaatikkoon, ohentaa siellä
san mukaisesti kaupungin töissä, öljyn, pilaa kynttUät ja hiijlyttää pai-
Saattalsl olla mukava ja seurattava i 1^^^.
keino muuallakin!
ALENNUKSELLA
m
'.ti.-
Pohjoismaiden suurimman kertojan
MARTIN ANDERSEN NEXÖN
OMA-ELÄMÄKERTAROMAANI
" M U I S T O T "
ALENNUSHINTA $1.20
Sidottu — 335 sivua
Joka sivulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon.
Tilatkaa heti, vain joitakin jälellä.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY. ONT.
Vogel neuvoo, että neulaventtiiliä
asennettaessa lastia ja tyhjänä käyn-tiä
varten pitäisi tutkia traktorin
käyttäjän käsikirjaa. Siltä on saata,
vif.sa osapuilleen oikea asenne neula-venttiilille
ja sitä olisi seurattava.
Muina syinä rikkaan kaasim alheut-tamLscksi
jo polttoaineen tehottomuudeksi
ovat seuraavat seikat: karbineet.
torikupin liian korkea gasolllnltaso.
karbureettorln osien kuluminen, likainen
ilmakymentäjä, radiaattorln
alhainen lämpömäärä, ylikuormitus ja
liiallinen vauhti.
Farmituotteiden
hinnat laskevat
Liittohallituksen tilastotoimisto tle-dolttaa.
että Canadan farmituotteiden
hinnat laskivat helmiktmssa 1949. Hintaindeksi
laski helmikuuna 4.7 pisteellä
eli alhaisempaan tasoon sitten
toukokuim 1948. Huonompi hinta
maksettiin viljasta, karjasta, mtmls-ta
ja kanoista — mitkä luonnollisesti
vähensivät farmarien tuloja.
— Knnalal-set käyttivät pyssyjä jo
1236 ennen ajanlaskumme alkua.
Pienet traktorit
Sensusvirasto tiedottaa, että kana»
farmarit käyttävät kaikkein enemmän
pieniä kasvlmaatraktoreita. Nämä
pienet traktorit ovatkin käytännöllisiä
siellä, missä suurempia voimakoneita
ei tarvita. Mikään ei olekaan
pienellä farmilla niin käytännöllinen
kuin yhden tai useamman
hevosvoimainen pikkutraktori, jolla
voi hyvin suorittaa kasvimaan ja puu_
tarhan työt. - Se tekee työn nopeasti
ja täsmällisesti ja kustannukset ovat
pienet. Työ, johon kuokalla ja käsi-kultlvaattorllla
mem'sl useita tunteja,
voidaan pikkutraktorilla suorittaa
muutamassa minuutissa, sillä näissä
pikkukoneissa on kaikenlaisia työkaluja,
jolta voidaan käyttää kalkkia
tarpeita varten. Se. mikä ennen tuntui
rasitukselta, muuttuu }:)alutuksl
työksi. Eräs pikkutraktorin omistaja
sanoo: "Ennen meidän piti ajaa pojat
piiskalla kasvimaalle, mutta nyt ne
tappelevat keskenään siitä, kuka saa
mennä ajamaan traktoria."
KAHDENLAISIA. TRAKTOREITA
Kasvimaalla käyttöä varten on olemassa
kaksi traktoriryhmää: 1. Sellainen,
joka on tarkoitettu vetämään
auraa, äestä, kultlvaattorla, ym. ja
2. Traktori, joka muokkaa maata
vaihtuvilla laitteilla.
Kalkki nämä pienet traktorit eivät
sovellu erilaisiin tilanteisiin. Ostaessa
otettakoonpa selvä, minkä mallinen
parhaiten soveltuu kutakin ti-iaimetta
vastaamaan.
Traktorit, jotka vetävät perässään
ainaa, ym. laitteita, ovat tavallisesti
puolestatoista 6 hevosvoimaisia. Puolentoista
hevosvoimaiset ovat tietysti
pienempiä eivätkä luonnollisesti kykene
vetämään raskasta auraa. Puolentoista
hevosvoimaisella traktorilla
voidaan kyllä käsitellä auraa, joka
kääntää 5 tai 6 tuumaa syvän vaon.
Kun pikkutraktorilla vedetään auraa
tai muuta rakaampaa, tulee siihen
Usätä painoa.
Viiden ja kuuden hevosvoimaiset
traktorit vetävät 10 tuuman auraa, joka
kääntää 6 ja 7 tuumaa syvän vaon.
Pienempivoimaiset kasvihiaatraktorit
vetävät suhteellisesti plerieinpiä auroja.
Mutta näiltä pieniltä traktoreUta
ei tulisi odottaa liian paljon — niillä
ei tulisi yrittää kjratää maata. Jota
ei ole ennen kynnetty.
Obld. — Asutustilallinen Kalervo
Tervo, joka joulukuiissa toi maakuntamuseoon
pari Vaalasta Oulujoki-varresta
löytämäänsä kiviesinettä,
poikkesi muutama päivä sitten" museoon
jälleen samantapaiselle asialle.
Mukanaan hänellä oli T löydystä, jotka
olivat myöskin Vaalasta, mutta
edellisiä n. 4 km. pohjoisempaan Järvikylästä
Kutujoen varrelta Kan-kaannenän
talon maalta. Ne oli löy-,
tänyt Isäntä Hermeuini Tervo jo tois-takjTnmentä
vuotta sitten ja ne hyviii
säilyttänyt, vaikka kalkki eivät nähtävyytenä
niin erllcölsla olleetkaan.
Komein esine on paksu pyöreäterälnen
ns. pohjalainen kirves ja merkillisin
on "jokapaikan höylän" tai kapiin terä
muistuttava kaavin, jollaisia tietämäni
mukaan kivikaudelta ennen el
ole tavattu. Kivikauden aikaisena sitä
lienee nyt pidettävä, kun se oh saätii
useiden vairmojen löytöjen mukana.
Tervon tuomisiin kuuliii nimittäin vielä
paloja kolmesta eri kiviesineestä ja
kaksi tosin epävarmaa, hiointa.
Löytöpaikka on pikkujärvien kes-kessä
oleva niemeke jä vielä harjun
pälvänpuoleista alarinnettä, kivikauden
ihmisille mieluisinta oleskelupaikkaa.
Sähkyneistä esineistä päätellen
oh siinä ainakin puutöitä tehty 4,000
— 5,000 vuotta sitten, mutta varsinaisesta
asutuksesta ei ole sieltä vielä
merkkejä saatu. Lähistöltä kerrotaan
löytyneen aikaisemminkin kiviesineitä',
jotka on toimitettu museoihin, mutta
niiden löytöpaikoista ei ole kunnollisia
tietoja säilynyt. i
Meiääii vaari
-KIBJ. SIVOBI
Vaari iituu finieässä nurkassansa,
imeskeUen kulunutta piippuansa.
Miniä jakaa tuvassa käskyjänsä,
kuin lukisi han vanhoja läksyjänsä.
Hän sotaorvolle räivoo, huiitäa
töihisi siitä, tai tartu luutaan.
Aika tm sinun jo tarttua kuokkaan,
älä luule kuiäuvasi meidän luokkaan.
Vaari suoristaa käyrää vartaloansa,
vetää sotaorvon heVästi kainaloonsa.
Yhteen puristetut huulensa aukee,
kauan esiinpyrkinyt sanatulva
laukee.
kauan esiinpyrkinyt sanatulva
laukee.
• • • ^ <,
Xyt aukaisen minä tämän suijetutt
padon
jonka vuosien kuluessa sisääni ladoin.
'Sinä aina sanot, että vaari on hullu,
mutta on tällä järjellä toimeen tultu-
Et sää'istä ottanut tätä orpoa
koskaan,
vaan itsellesi tahdoit mainetta
nostaa.
Tahdoit 'maailmalle näyttää kuinka
sydän sidV on suuri
ja sivistynyt, arvokas sukujuuri.
Mita tiedät sinä, kauhusta sodan,
tunnet vaan,rahan ja arvosi oman.
Tämä raukka on tuskat, kauhut
kokenut
niitä onhan mulle yöllä unissaan
hokenut,
nuo muistot kaameat häntä öisin
piinaa
ja siinä vain heilutat piiskan siimaa.
Ei ruoskalla sodan kauhut poistu,
vaan toimimalla niin, ettei sota
enää toistu.
Mitä hyödyt ^sodasta, hyödytkö
mitään,
ne jotka hyötyy, sua vain asenaan
pitää. .
OUss' aika olla rehellinen itseäsi
kohtaan
tuo paremmuuden verho pois nostaa.
On paikkasi työväenliikkeen vainiolla,
eikä sodan lietsojien narrina olla.
Tekee mieleni kysyä, kumpi meistä
on huilu,
ainakin tällä järjellä on toimeen
tultu.
Mainittakoon, että samalla niemekkeellä
on kivikasoilla peitettyjä hautoja.
Ne oVät mahdollisesti lappalaisten
ajalta, ja olisivat tarkastuksen arvoisia.
Vain'yksi scamantapainen on
tieteellisesti tutkittu n. 65 v. sitten
Muhoksella. Esineitä siitä ei: tavattu.
Toinen kivisten löydösten tuoja oli
Antti Koskela OUlujDeh;; Sanginjöeii
kylästä, jolla oli muassaan talonsa
Näuskän maalta toissa kesänä löytämänsä
Iso 28 senttiä pitkä soukan rei-kä.
kiyen teelmys. Reikäkln oli jo läpi
kairattu, miitjta sitten esine lienee kelvottomaksi
havaittu. Kivilaji olikin
heikonlaista Jipsketta.
Antti Nauskillakin oli tiedossa lisäksi
kiinteitä muinaisjäännöksiä, hiinit-täin
kivikkoon tehtyjä Ouliin kaupungin
maalla.' Nekin ovat miilnalsjäännösten
ryhihä, joita täälläpäin muuallakin
esiintyy, mutta niistä ei kaikista
Varmäahkaän ole rhäakuhtamiise-cssäkaan
tietoja eikä niitä lie vielä
koskaan yritettykään tutkia. — kansan
Tahto. '
jätti
8 VASKKAA
John McRobertsin farmilla. Alber-tassa,
synnytti hereford-lehmä neljän
päivän väliajoilla kaksoset: sötini-vasikan
maaUskutm 29Ja lehmävasi»
kan huhtikuun 2 pnä.
— Aasiasta on kotoisin suurin osa
vilja- ja teollisuuskasveistamme, kuten
vehnä, ohra, alfalfa, puuvilla,
lava. hamppu ja tee, sekä sellaiset be-delmät
kuten omena, kirsikka, päärynä,
aprikoosi, banaani, blivl. appäisli-ni,
sitruuna, empohedclmät, viskmm.
taateli, granaattiomena jne.
- ^ V v : . : ; ; ; i i i i
Kotimatkallaan New Yorkista
pidetystä ra u h a n konferenssista
NeuTostoIiiton valtuuskunnan jäsenet
pysähtyivät Suomeen Malmin
lentokentälle, jossa he Jöntoivat
sankan valokuvaaja- ja lehtlmies-parven
pilrittämilcsi. Erikoisen
huomion kohteeksi joutuivat kirjaili
ja A. Fadejev ja säveltäjä D.
Shostakoyich. Rauhaliincjai. harmaatukkainen
ja Tolmakasilmelnen
Fadajev antaotai. lehtiiiilesten
hyökkäyksen edessä kertoen avoimeen
tapaansa sekä matkavailcn-telmistaan
ja neuvostokirjailijoiden
tämän hetken snnnnitelmista
ja pyrkimytcsistä.
Rauhankonferenssin vaikutelmista
kirjailija Pädejev mainitsi mm. että
konferenssi jätti osanottajiin hyvin
voimakkaan vaikutuksen, jonka aikaansaivat
lähinnä runsas osanotto ja
konferenssissa vallinnut vöiihakäs
rauhantahtoinen henki.
Itse Amerikasta ei kirjailija Pädejev
osannut sanoa sitä eikä tätä siltä
syystä, että kuten tunnettua rauhankonferenssin
osanottajilta kiellettiin
pitempiaikainen oleskelu thaassa sekä
lisäksi kaikki tutustiinilsmahdollistiu-det
tavalliseen amerikkalaiseen elämään.
Rauhankonferenssissa heijasti kid-tenkin
huomattavassa määrin Amerikan-
kansan mielialoja, sen pyrkiinys-tä
rauhaan ja ystävyyden Itiotniseen
Yhdysvaltain ja NeuvostolUtoh välillä,
vaikka viraUisen Amerikan toimenpiteet,
inm. Kuuban ja Canadan
edustajien karkoittaaainen j ä edellämainittu
liikkurnisklelto tekivät sangen
kylmän ja kielteisen vaikutuksen.
Joka tapatiksessa Amerikassa on havaittavissa
vanhoja voimia, jotka piyr-klvät
maaiimanrauban säOyttätol^en
siitä huolimatta, että niitä vasttssa
onkin Amerikan valtiollinen valta häl-käiiemättömien
vlrkäkbncistoineen.
totesi ktrjaflijai^ejev.
Neuvostokirjam joiden pyrkimyksistä
Fadejev kertoi:
— Suiirih aihe, initä rieuvostökirjai-lljät
nykyisin käsittelevät, on rieuvos-tbihinisen
eläiiiä ja psykologia sodan
aikana ja seh'jälkeen. Viime aikoina
ön pyritty tätä aihepiiriä entistä
eheriimän tutkhriaän ja syventyinään
lliiiiisltiönteen sisimpään psykologiaan
Omista suunnitelmistaan kirjailija
Fadejev niaiiiitsi, että hänellä on val-mistusvaihiöessaan
suuren romanitrilo-giansa
"^Viimielnen udegi" kolmas osa.
Ensimmäöien'ja toinen osa tästä tri-
'logiasta ovat ilmestyneet jo aikaisemmin.
Muuteti on teos vaatinut useamman
vuoden tiiviin työskenteljrn.
Teos kuvaa erästä Kauko-idän kansanheimoa
Ja kansalaissodan aikaisen
Venäjän eri kansanluokkia sekä kansan
taistelua ulkolaisia imperialisteja
vastaan. •
Parhaina sijäamjälkeisistä neuyosto-kirjailljoldai
aikaansaannoksista mainitsi
jF^delev min. Konstantin Pedl-nin
rorriaar*y'Ensiminaisiä Uojä" ja
"Tavalllrien kesa" sekä Pavlenkin
"Onnen".
— Venäjän kielelle ön sodan jälkeen
käännetty ^pallon länsimaista kirjallisuutta,
{aasiassa amerikkalaista,
vastasi .KadeieV 4iaastattelijoiden ti«-
dusteluun. — Sekä frahjois- että etelä-amerikkalainen
kirjallisuus on kään-nöskirjaliisuudessamme
e t u s i j a l l a,
mutta myös ranskalaista kirjallisuutta
on käännetty :Tenäjäksi melkoisestL
— Entä Sksbdinaavinen ja ninoen-Ötnaan
isiiöiheiJctelinen kirjanisirus?
— Skanähiäävisön samoin ktiln stio-menkiellsenUn
kirjallisuuden kääntämistä
vaikeuttaa hyvin inljön se,
että sitä dn koko vähSn saatavissa.
Tämä dh oUtit- sangeii valitettava i l miö,
sillä Iiskola neuvostölban£»jen
mielellään tuttistitvian myös skandinaaviseen
ja suomalaiseen kirjallisuuteen.
seUtk IcirjaiKJa F^ejev lopuksL
Vapputervehdys!
Me toivomme, että Vapun
vietto kaikkialla lujittaisi
rauhan pyrkimyksiä
ja antaisi tilaisuuden kai'
kille kansoille juhlia Vappua
ilman sodan pelkoa I
Pekka Pelkonen
Uuno ja Eino Saari
Henry Toivonen
Emma jä John Kukkola
Fred Kujala
Elvi ja Toivo Jussila
Mary ja Alfred Huhta
Lydia ja Victor Mäki
Senja ja Einar Kangas
Idä ja Vilho Hakanen
Jenny ja Aarne Aaltonen
Sanni ja John Halme ja
perhe
Anni Sääri jä perhe
Sanni Koivisto
Ruben Sandberg
Tyyne ja Mertsi Koivisto
Alvar ja Siiri Rinne
Katri ja Emil Saari ja
perhe
Elli ja Karl Koivisto
Anna Kähkönen ja
työmies
Uuno Sulonen
Emil Harju
Eino Salo
Eero Mäki
Arvi Tiihonen
Oiva Mäki
Tapio Saari
Mattawa9 Qnt.
ön
M l
päivinä
suuren
Gorkin
iMm tydvaaäei
trä OH kmn maa Umon itiviiikdi
Tilatkaa VAPAUS ja suositeikaa
sitä ystfivälamckiii.
Neuvostoliitossa oh lulinä
omistettu suurta huomiota
neuvostokirjailijan Maxim
muistolle hänen syntymänsä 81. vuosipäivän
johdosta. Sanpmalefidet julkaisivat
kirjoituksia Gorkista. Pravda
Isyestlja ja monet muut lehdet ovat
julkaisseet Gorkhi artikkeleita ja novelleja,
joissa kirjailija paljastaa ja
armottomasti ruoskii lännen porvarillisen
kulttuurin mäaännäisyyttä,
seii kyynillisyyttä ja kauppatavara-maisuutta.
Nämä kirjoitukset kuuluvat
sarjaan "AmerikäsSa". "Kaitainen
paholainen" ja "Ikäran valtakunta'',
jotka Gorki kirjoitti v. 1906.
Tehtaissa, kulttuuritaloissa, kolhooseissa
ja oppilaitoksissa pannääh toimeen
khrjallisia iltoja eisitelmineen
ja keskusteluineen, jotka ovat omistetut
Gorkille. Kerhoissa kirjastois!-
sa ja kouluissa oh jarjeisteity iiseita
näyttelyjä kirjailijan elämästä ja
työstä. Moskovan, Leningradin. Sievin,
Mins^n, Tbilisin jä muissa teattereissa
esitetään suuressa suosiossa
olevia Gorkih h ä ^ l m i ä , kuten "Poh-jallal',
"VUiolliset". "Barbaarit", "Je-gor
Boljrtshev" jä muut.
\ ^ t i p n taiteellisen 2Eh-js^lisuuden
knstahnuslilke öh Jiilickissnt ^dehsa-''
dan tuhannen painoksena kokoelman
Gorkin: kirjoituksia "Amerikassa".
Myös Kievissä on julkaistu tämä kirja
suurena painoksena ukrainan kie-
VAPPUA
HAUSKAA
kaikille
Vapauden lukija
TOIVOTTAVAT
WATERS TOWNSB
ONTARIO
Kreeta ja Kusti Saari
Mari ja Kusti Elenius
Arne Elenius
Tyyne ja Eino Koski
Lempi ja Alfred Jä
Laina ja Manu Tolppi
Aili ja Kusti Vainio
ja perhe j
Fanny ja Kaarlo Suomid
Ida ja Oiva ,
Aino ja Arvi Lahti
John Linden
BRODER T0WNSH1?|
ONTARIO
Kalle ja Kusti Isojärvi
Anna, Emil, Morgarrjaj
Pappa Ojala
Rauhar Ethel, Heikki,
Yrjö ja Mamma Ha
Mr. ja mrs. Johnson
ja perhe
Hilja ja Arvo Salo
ja pojat
Anni ja Aukusti
Ristimäki ja perhe
Riikka ja John Paa
Impi ja Eino Blom
John Viitala
Amalia Lammi
Lydia ja Frank Salo
Albin Heikkinen
Ida ja Atu Koivula
Aino ja Emil Myllyn
"Stockholm" saavut
ixudeii ennätyksen
New York. — G. H. Lund
Ruotsin Amerikan linjan
toiminnan johtaja, on saanut l
porin pääkonttorista tiedon, i
jan moottorilaiva "Stockhlin"«|
vuttanut uuden ennätyksen ^
ylittämisessä.
"Stockholm"' lähti New Ya
maaliskuun 25:ntenä ja, saaps^
teiroriin huhtikuun toisena,
kului aikaa täsmälleen 7 päjriij
dbksän tuntia ja 34 minuutti •
•teeni John Nordlanderin
intlkäan matka sucrit-etfiin
sääti vallitessa. Matkustajat'.
vät huoletta nauttia kaikista i
tarjoanilsta virkistyksistä.
' Savuttuani kello seitsemää i
Jiferllle jatkoi laiva jo keUo 1
heitä edelleen matkaa Köö?
naan, jonne se saapui saman!
iitaiia. Matka New Yqrkistar
haminaan tuli näin ollen
kaikkiaan 8 päivää.
"Stcckholmin" aikaisempi
viime vuoden joulukuulta oli Tl
10 timtia ja 50 minuuttia.
— Yfidj^allqissa on 47.6001
mistoa.
fellä. Neuvostovallan aikana (
kin teoksia julkaistu kaikldaaBJ
miljoonaa kappaletta. Gorkin r
pn käännetty Neuvostoliitoni
68 eri kielelle.
Joka lauantai-iltana
ÖrkiesUirln soitolla nykyajan Ja yanhanmaan tapaan
MMM
V.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 26, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1949-04-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus490426 |
Description
| Title | 1949-04-26-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | Sivu 4 Tiistaina, huhtik. 26-p., — Tuesday, April 26 METSÄSTÄJÄT JA KAUSTAJÄT! RUOTSALAISIA Andersson'» "Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja No. 347 — "Mora" metsastyspuukko, hinta . $3.75 \ Ruostumaton terä ja helat tupessa. No. 27 — "Mora" mefsästyspuukko, hinta $4.75 Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tupessa. No, 22 — "Mora" tuppipuukko. hinta $5.50 Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja veitsen päässä. No. 13 — "Mora" tuppipuukko, hinta $2.25 Erikoisen halpa tuppipuukko. Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa. lllatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. Box 69 Sudbury, Ontario F a r m a r i e n Päiväpalsta AT-jarjestaa ohjelmallfaman ; jfe. 28 pnä SäuU Ste. Marie, Ont. — Kesä te- ' '• Iree tuloaan Ja alkaa tulla Icefiäkiireltä, ' -•kaikki rientävät taas kesän tullen Järven rannalle loma-alkaansa vlet- '^tämään. • " Kuolema on vieraillut täällä tuhka- »'^'tiheäan. Kaikkiaan 11 suomalaista -on kuollut täällä tämän talven aikana. 'Kaikille soblalsllle hyvin tunnettu • • anrs. Hilda Liikala (entinen Hilda "'Kurmi) kuoli poikansa ampumana, "^-kuten äskettäin Vapaudessa kerrottiin. Armas Laitinen, Algoman linjan .-metsämiehiä, kuoli tapaturmaisesti, pudotessaan rappusilta katukäytävälle, pari viimeistä mainitakseni. V.- ja u.-seura Dynamo järjestää chjelmalltaman tk. 28 p:nä. Hauskaa ohjelmaa ja tanssia lopuksi, joten huvia on sekä nuorille että vanhoille. Saapukaa ajoissa, sillä tilaisuus nlkaa Hello 8 Ulalla. Kuulin myöskin, että Loviisa ja Österman pitävät tfttären.sä huät heti vapun jälkeen. Katsokaa paikallisista iilmoltukslsta ja tulkaa nauttimaan hauskasta ja arvokkaasta illasta. — :E. L. il" Buffalo. — Donald Z. Shiitz soitti , paikallisen . lehden toimitukseen, Hänen vaimonsa oli synnyttänyt ensimmäisen lapsenpa 13 päivän 13 tunnin 13 minuutilla. "Poika vai tyttö?" kysyi toimittaja. Mr. Shlrtz oU unohtanut kysyä. Suomen lähetystön osotfe on: LEGATION OF FINLAND CHATEAU LAURIER Ottawa Ontario m iiiiiiiiimiiiiiiimiiiiiiiniiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinniiiiiiiiniiiiniiiiniiniu: Kirkland Laken osaslon näyttelijät vierailevat COBALTIN OSASTON HAALILLA näytelmällä "Uusi kylätie" VAPPUNA Toukokuun 1 päivänä Näytelmän esitys alkaa klo 8 illalla. Tervetuioa katsomaan! merimies-lakkolaislen puolesta Cochranessa Tfmmins. — Torstaina t.k. 21 pnä oli kolme henkeä käsittänyt lähetystö liittovaltion parlamentin jä.<58nen J. A. Bradetten puheilla hänen kotonaan Cochranessa merlmieslakon ja La- Croixln lakiehdotuksen johdosta. Lähetystöön kuuluivat Lumber and Saw-mlll Workers Union Cochranen seudun osaston presidentti Marc Lcclerc ja sihteeri H. L. Raketti sekä Wor-kers' Co-operatlve of Northern Ontarion valistustyön johtaja Babc Ccott. Lähetystö esitti edustamlen.sa järjestöjen puolesta voimakkaan protestin sen Johdosta, että Hallfaxiin CN R:n junalla saapuneet 400 aseistettua rikkuria olivat avanneet hallitukssn omistamasta laivasta tulen rauha l i i siä lakkovärtiolta vastaan. Lähetystö keholttl mr. Bradettea käyttämään vaikutusvaltaan.sa, että tapahtuman johdosta tolmitettaLsiin julkinen tut-kimu. s kuten Tradcs and Lnbor Con-gressin presidentti Pcrcy Bcntjongh on vaatinut. Mr. Bradette sanoi näidvn a.sioiden kuuluvan hjillituksen kcmltcoille ja pyysi, että hänelle lähetettäisiin Ottavaan perusteellinen .':elostus a.siastj;!. Hän oli hämmästynyt sen. harrastuksen johdo.sta mitä pohjoisen väestö osoittaa merimieslakkoa kohtaan. LaCroixin lakiehdotuksen jchdosta sanoi mr. Bradette vastu.staneensa sitä viime vuonna ja sanoi lähetystölle, että koska lakiehdotus cn viinieisohä parlamentin käsiteltäväksi joutuvien lakiehdotusten luettelossa, cn v.irsin todennäköistä, että se ci joudu pjirla-meritin käsiteltäväksi tämän i.stuiito-kauan aikana. Hän vakuutti lähetystölle, että jos se kaikesta huolimatta joutuisi käsiteltäväksi, että hän on ensimmäinen puhumaan sitä vastaan. Hän arvosteli voimakkaalla tavalla DuplessLsin munalukkolakia ja oli sitä mieltä, että LaCroixin, 92 pykälän ja niunalukkolain tapainen lainsäädäntö ei ole eduksi Canadan demokratialle. Mr. Bradette ennusti, että liittovaltion vaalit pidetään myöhään kesäkuussa tai varhain heinäkuussa. Höyhenten pudotus tähän vuoden aikaan Mikä vaivaa kanoja, kun ne tähän vuoden aikaan pudottavat höyhcnen- •sä? Se nmhdolllsestl tapahtuu jonkunlaisessa hoidon muutoksesta. Aiheuttajana voi olla monia tekijöitä, kuten valojen poiskääntäminen parina kolmena päivänä, Jos valoja on käytetty, I säännöttömyys ruokinnassa, äkklnäi- ! nen muutos sääsuhteissa, muutos ruo- 1 kintasysteemissä tai käytetyn fiidln muutoksessa, veden puuttiiminen jonakin päivänä, joku tauti Jne. Jos höyhenien vaihdos oh laadul-i taan lievää, niin se ehkä supistuu vain kaulahöyheniin. Siinä tapauksessa kanojen pitäisi päästä täyteen tuotantoon parin kolmen viikon kuluttua, edellyttäen tietenkin säännöllistä ruokintaa ja hoitoa. Jos se taasen on vakavampaa laatua ja johtuu taudista, niin ottaa enenunän aikaa ennenkuin kanat .sen voittavat. SiLs ensimmäinen tehtävä olisi ottaa selvää siitä, että onko rubkinnasisa valojen käytössä, veden varaamisessa tai fiideissa tapahtuntit muutosta. Farmarit monopoKen kuristusotteessa Rakasta koneistoa vetävät nykyaikaiset traktorit varmastikin suorittavat enemmän työtä kuin mitä saatiin Irti vanhasta harmaasta tammasta 20 vuotta sitten, mutta monopolit. Jotka tuottavat traktoreita, saattavat f armiprobleemln loppumattomaksi. Päinvastoin kuin harmaa tamma, joka söi farmilla kasvatettua heinää, traktori syö monopolien tuottamaa öljyä. Traktorit eivät sikiä kuten hevoset, vaan sensijaan ne vaativat ylkä enemmän ja enemmän uusia osia Puolen tusinan farmlkaluyhtiön ku-ritusotteella on tuhoisa vaikutus koko maamme talouteen, eikä yksinomaan farmarien elämään. Se maksaa voit. toja Jotka kiskotaan työläis-Joosepin nahasta tehtaassa Ja Jussi-farmarin nahasta farmilla. - Samaan aikaan kun farmarit kalUs- TO.MAATIN TAIMET olisi istutettava niin pian kuhi hallan vaara on ohi, mitä varemraln, sitä narempi. Paras aika taimien-Istuttamiseen on pilvinen päivä, tai sitten Ilta- jolloin aurinko alkaa laskea. Hlekkaperähien multamaa on paras varhaisille sadoille Ja alueilla. Joissa kasvlnaika on lyhyt. Tomaattia kyllä voidaan kasvattaa, miltei minkälaisessa kunnollisessa maassa tahansa, mutta voimakas hiekkäperäinen, etelään kallistuva maa on edullisin varhaiselle .sadolle Ja siellä tomaatti ei tahdo ehtiä valmistumaan ennen sy.vshalloja. Tavallisesti taimet istutetaan kolmen tai neljän jalan päähän toisistaan riveihin. Niin leveät rivit, että he\'ttsslla tai traktorilla voi kultivce-rata. säästää paljon kuokalla puhdls-lami. sta, joka on työlästä. Juurimatojen hävittäirilseksl jotkut käärivät papentÖtteron toimen varren ympärille juurista ensimmäisiin lehtiin saakka. Toinen tehokas keino juurimatojen (cutworms) hävittämiseksi on levittää myrkytettyä brania maahan, johon tomaatin taimet aiotaan i-stuttaa. Istuttamisen edellisenä iltana. Myrkkybranl valmistetaan seuraavasti: yksi kvartti brania, yksi teelusikallinen Parls-vlhreää, yksi neljäsosa kupillinen malassia (siirappia) ja vettä sen verran, että branl tulee taikinamalseksl. Tärkeätä on että taimet kastellaan hyvin ennen Istuttamista ja sen jälkeen. tivat korviaan jutulle, että farmltyö-kalujen korkeat hinnat Johtuvat työläisten palkoista. International Har-vcster yhtiö lisäsi nettovoittojaan 42 miljoonasta dollarista v. 1945 yli 55 miljoonaan dollariin viime vuonna. Tämä tarkoittaa sitä. että yhtiö puristi Jokaisesta sen 94,641 työläisestä 748 dollaria voittoa v. 1948, verrattuna 441 dollariin v. 1945. Mutta farmareille ei sanottu, että työväen palkkoihin meni vain 34 senttiä Jokaisesta myyhtldollarlsta. Sama pitää kutinsa kalkkiin,muihinkin farmityökaluyhtlöihln. Farmarit ovat saaneet tuntea hintojen nousua. TD9 traktorin hinta nousi 3.400 dollarista yli 5.000 dollariin v i i. me vuonna, samaan aikaan kun vehnän hinta laski 3 dollarista $1.85 reen. Ja kaiken lisäksi työläisten tuotantokyky ön kohonnut. Tästä kertaa "Implement and ll^äctör" julkaisu iseiiräävaa: "Vuoden 1948 loppupuolella, vaikka farmiVälineitä valmistamaan tehtaisiin työhönotettujen lukumäärä kohosi vain 2 prosentilla, tuo. tanto nousi 20 prosentilla." Se lisää yhtiöiden voittoja. — Eteenpäin. Munien suurempi pää ylöspäin Kananmunista olisi koteloihin pantaessa aina pantava suurempi pää ylöspäin. Titä. korostavat kaikki maatalousviraston ohjeet munien markkinoinnissa. Ja sitä tapaa pitäisi käyttää myöskin Jos munia Jonkun aikaa .säilytetään kotikäyttöä varten joko jäähdytyskaaplssa tai kellarissa. Munan suuremmassa päässä On tavallisesti ilmakammlo, joka tulisi olla ylöspäin. Jos suurempi pää on alaspäin, niin munan paino puristaa ilma-kammiota aiheuttaen ilman nousun kja asteettain kalvon heltiämisen.. Samanaikaisesti keltuainen, sen vuoksi että se on kevyempi kuin valkuainen, kohoaa sen normaalipalkasta munan keskustasta pienempään päähän. Siellä se voi tarttua kalvoon, joten on vaikeata eristää munan sisustaa kuoresta ilman keltuaisen rikkomista. Munat, joiden keltuainen on pois paikoiltaan, lajitellaan alempaan luokkaan kuin sellaiset munat, joissa keltuainen on keskellä. Kivikauden löytö ONKO YÖSIJANNE MAKSETTU? Poliisin pahnoilla vietetystä yö=tii ei näihin meidän päiviimme s.iikkn ole missään maassa tarvinnut maksaa yösijan vuokraa. Mutta nyt on siinäkin asiassa kehitys ottanut askeleen eteenpäin. Tämä cciisty.<;askel on tapahtunut 23.000 .sielun Bricijieto. nlssa, New Jerseyn valtiossa. Siellä on kaupungin pormestari määrännyt että jokaiselta, joka viettää yönsä järjestysvallan pahnoilla, on kannettava yösijan -vuokraa. Mutta sitä ei Kaasuttaja voi säästää ja haaskata Polttoaineen kulutiis muodostaa suurimman osan traktorin kulutuksesta — noin 40 prosenttia traktorin käynnissä pidosta, selittää North Dakotan Agrlcultural Collegen farmi- Insinöörljaoston edustaja S. L. Vogel. Traktorin polttoainetta voidaan säästää huolehtimalla siltä, että kar-bureettorl eli kaasuttaja on oikefn asennettu. Monet farmarit antavat Irak toreilleen liian rikasta kaasua selittää mr. Vogel. Tavallislmpäna vikana on neulaventtillin virheelll-iien asenne. Jos neulaventtlUlä käännetään yksi neljännes yli oikean palkan, niin se voi aiheuttaa 10 prosentin lisäyksen polttoaineen kulutukseen. Tämä tarkoittaa 10 gallonan haaskausta jokaista 100 gallonaa kohtL ole oteltava rahassa vaan luonnossa! Lisäksi, palamaton gasoliini pesee sillä tavalla, että asianomaisen on i öljyn pois silinterin seinämiltä, vuo-puskettava töitä määrätyn tuntitak- taa vaihdelaatikkoon, ohentaa siellä san mukaisesti kaupungin töissä, öljyn, pilaa kynttUät ja hiijlyttää pai- Saattalsl olla mukava ja seurattava i 1^^^. keino muuallakin! ALENNUKSELLA m '.ti.- Pohjoismaiden suurimman kertojan MARTIN ANDERSEN NEXÖN OMA-ELÄMÄKERTAROMAANI " M U I S T O T " ALENNUSHINTA $1.20 Sidottu — 335 sivua Joka sivulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon. Tilatkaa heti, vain joitakin jälellä. VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. BOX 69 SUDBURY. ONT. Vogel neuvoo, että neulaventtiiliä asennettaessa lastia ja tyhjänä käyn-tiä varten pitäisi tutkia traktorin käyttäjän käsikirjaa. Siltä on saata, vif.sa osapuilleen oikea asenne neula-venttiilille ja sitä olisi seurattava. Muina syinä rikkaan kaasim alheut-tamLscksi jo polttoaineen tehottomuudeksi ovat seuraavat seikat: karbineet. torikupin liian korkea gasolllnltaso. karbureettorln osien kuluminen, likainen ilmakymentäjä, radiaattorln alhainen lämpömäärä, ylikuormitus ja liiallinen vauhti. Farmituotteiden hinnat laskevat Liittohallituksen tilastotoimisto tle-dolttaa. että Canadan farmituotteiden hinnat laskivat helmiktmssa 1949. Hintaindeksi laski helmikuuna 4.7 pisteellä eli alhaisempaan tasoon sitten toukokuim 1948. Huonompi hinta maksettiin viljasta, karjasta, mtmls-ta ja kanoista — mitkä luonnollisesti vähensivät farmarien tuloja. — Knnalal-set käyttivät pyssyjä jo 1236 ennen ajanlaskumme alkua. Pienet traktorit Sensusvirasto tiedottaa, että kana» farmarit käyttävät kaikkein enemmän pieniä kasvlmaatraktoreita. Nämä pienet traktorit ovatkin käytännöllisiä siellä, missä suurempia voimakoneita ei tarvita. Mikään ei olekaan pienellä farmilla niin käytännöllinen kuin yhden tai useamman hevosvoimainen pikkutraktori, jolla voi hyvin suorittaa kasvimaan ja puu_ tarhan työt. - Se tekee työn nopeasti ja täsmällisesti ja kustannukset ovat pienet. Työ, johon kuokalla ja käsi-kultlvaattorllla mem'sl useita tunteja, voidaan pikkutraktorilla suorittaa muutamassa minuutissa, sillä näissä pikkukoneissa on kaikenlaisia työkaluja, jolta voidaan käyttää kalkkia tarpeita varten. Se. mikä ennen tuntui rasitukselta, muuttuu }:)alutuksl työksi. Eräs pikkutraktorin omistaja sanoo: "Ennen meidän piti ajaa pojat piiskalla kasvimaalle, mutta nyt ne tappelevat keskenään siitä, kuka saa mennä ajamaan traktoria." KAHDENLAISIA. TRAKTOREITA Kasvimaalla käyttöä varten on olemassa kaksi traktoriryhmää: 1. Sellainen, joka on tarkoitettu vetämään auraa, äestä, kultlvaattorla, ym. ja 2. Traktori, joka muokkaa maata vaihtuvilla laitteilla. Kalkki nämä pienet traktorit eivät sovellu erilaisiin tilanteisiin. Ostaessa otettakoonpa selvä, minkä mallinen parhaiten soveltuu kutakin ti-iaimetta vastaamaan. Traktorit, jotka vetävät perässään ainaa, ym. laitteita, ovat tavallisesti puolestatoista 6 hevosvoimaisia. Puolentoista hevosvoimaiset ovat tietysti pienempiä eivätkä luonnollisesti kykene vetämään raskasta auraa. Puolentoista hevosvoimaisella traktorilla voidaan kyllä käsitellä auraa, joka kääntää 5 tai 6 tuumaa syvän vaon. Kun pikkutraktorilla vedetään auraa tai muuta rakaampaa, tulee siihen Usätä painoa. Viiden ja kuuden hevosvoimaiset traktorit vetävät 10 tuuman auraa, joka kääntää 6 ja 7 tuumaa syvän vaon. Pienempivoimaiset kasvihiaatraktorit vetävät suhteellisesti plerieinpiä auroja. Mutta näiltä pieniltä traktoreUta ei tulisi odottaa liian paljon — niillä ei tulisi yrittää kjratää maata. Jota ei ole ennen kynnetty. Obld. — Asutustilallinen Kalervo Tervo, joka joulukuiissa toi maakuntamuseoon pari Vaalasta Oulujoki-varresta löytämäänsä kiviesinettä, poikkesi muutama päivä sitten" museoon jälleen samantapaiselle asialle. Mukanaan hänellä oli T löydystä, jotka olivat myöskin Vaalasta, mutta edellisiä n. 4 km. pohjoisempaan Järvikylästä Kutujoen varrelta Kan-kaannenän talon maalta. Ne oli löy-, tänyt Isäntä Hermeuini Tervo jo tois-takjTnmentä vuotta sitten ja ne hyviii säilyttänyt, vaikka kalkki eivät nähtävyytenä niin erllcölsla olleetkaan. Komein esine on paksu pyöreäterälnen ns. pohjalainen kirves ja merkillisin on "jokapaikan höylän" tai kapiin terä muistuttava kaavin, jollaisia tietämäni mukaan kivikaudelta ennen el ole tavattu. Kivikauden aikaisena sitä lienee nyt pidettävä, kun se oh saätii useiden vairmojen löytöjen mukana. Tervon tuomisiin kuuliii nimittäin vielä paloja kolmesta eri kiviesineestä ja kaksi tosin epävarmaa, hiointa. Löytöpaikka on pikkujärvien kes-kessä oleva niemeke jä vielä harjun pälvänpuoleista alarinnettä, kivikauden ihmisille mieluisinta oleskelupaikkaa. Sähkyneistä esineistä päätellen oh siinä ainakin puutöitä tehty 4,000 — 5,000 vuotta sitten, mutta varsinaisesta asutuksesta ei ole sieltä vielä merkkejä saatu. Lähistöltä kerrotaan löytyneen aikaisemminkin kiviesineitä', jotka on toimitettu museoihin, mutta niiden löytöpaikoista ei ole kunnollisia tietoja säilynyt. i Meiääii vaari -KIBJ. SIVOBI Vaari iituu finieässä nurkassansa, imeskeUen kulunutta piippuansa. Miniä jakaa tuvassa käskyjänsä, kuin lukisi han vanhoja läksyjänsä. Hän sotaorvolle räivoo, huiitäa töihisi siitä, tai tartu luutaan. Aika tm sinun jo tarttua kuokkaan, älä luule kuiäuvasi meidän luokkaan. Vaari suoristaa käyrää vartaloansa, vetää sotaorvon heVästi kainaloonsa. Yhteen puristetut huulensa aukee, kauan esiinpyrkinyt sanatulva laukee. kauan esiinpyrkinyt sanatulva laukee. • • • ^ <, Xyt aukaisen minä tämän suijetutt padon jonka vuosien kuluessa sisääni ladoin. 'Sinä aina sanot, että vaari on hullu, mutta on tällä järjellä toimeen tultu- Et sää'istä ottanut tätä orpoa koskaan, vaan itsellesi tahdoit mainetta nostaa. Tahdoit 'maailmalle näyttää kuinka sydän sidV on suuri ja sivistynyt, arvokas sukujuuri. Mita tiedät sinä, kauhusta sodan, tunnet vaan,rahan ja arvosi oman. Tämä raukka on tuskat, kauhut kokenut niitä onhan mulle yöllä unissaan hokenut, nuo muistot kaameat häntä öisin piinaa ja siinä vain heilutat piiskan siimaa. Ei ruoskalla sodan kauhut poistu, vaan toimimalla niin, ettei sota enää toistu. Mitä hyödyt ^sodasta, hyödytkö mitään, ne jotka hyötyy, sua vain asenaan pitää. . OUss' aika olla rehellinen itseäsi kohtaan tuo paremmuuden verho pois nostaa. On paikkasi työväenliikkeen vainiolla, eikä sodan lietsojien narrina olla. Tekee mieleni kysyä, kumpi meistä on huilu, ainakin tällä järjellä on toimeen tultu. Mainittakoon, että samalla niemekkeellä on kivikasoilla peitettyjä hautoja. Ne oVät mahdollisesti lappalaisten ajalta, ja olisivat tarkastuksen arvoisia. Vain'yksi scamantapainen on tieteellisesti tutkittu n. 65 v. sitten Muhoksella. Esineitä siitä ei: tavattu. Toinen kivisten löydösten tuoja oli Antti Koskela OUlujDeh;; Sanginjöeii kylästä, jolla oli muassaan talonsa Näuskän maalta toissa kesänä löytämänsä Iso 28 senttiä pitkä soukan rei-kä. kiyen teelmys. Reikäkln oli jo läpi kairattu, miitjta sitten esine lienee kelvottomaksi havaittu. Kivilaji olikin heikonlaista Jipsketta. Antti Nauskillakin oli tiedossa lisäksi kiinteitä muinaisjäännöksiä, hiinit-täin kivikkoon tehtyjä Ouliin kaupungin maalla.' Nekin ovat miilnalsjäännösten ryhihä, joita täälläpäin muuallakin esiintyy, mutta niistä ei kaikista Varmäahkaän ole rhäakuhtamiise-cssäkaan tietoja eikä niitä lie vielä koskaan yritettykään tutkia. — kansan Tahto. ' jätti 8 VASKKAA John McRobertsin farmilla. Alber-tassa, synnytti hereford-lehmä neljän päivän väliajoilla kaksoset: sötini-vasikan maaUskutm 29Ja lehmävasi» kan huhtikuun 2 pnä. — Aasiasta on kotoisin suurin osa vilja- ja teollisuuskasveistamme, kuten vehnä, ohra, alfalfa, puuvilla, lava. hamppu ja tee, sekä sellaiset be-delmät kuten omena, kirsikka, päärynä, aprikoosi, banaani, blivl. appäisli-ni, sitruuna, empohedclmät, viskmm. taateli, granaattiomena jne. - ^ V v : . : ; ; ; i i i i Kotimatkallaan New Yorkista pidetystä ra u h a n konferenssista NeuTostoIiiton valtuuskunnan jäsenet pysähtyivät Suomeen Malmin lentokentälle, jossa he Jöntoivat sankan valokuvaaja- ja lehtlmies-parven pilrittämilcsi. Erikoisen huomion kohteeksi joutuivat kirjaili ja A. Fadejev ja säveltäjä D. Shostakoyich. Rauhaliincjai. harmaatukkainen ja Tolmakasilmelnen Fadajev antaotai. lehtiiiilesten hyökkäyksen edessä kertoen avoimeen tapaansa sekä matkavailcn-telmistaan ja neuvostokirjailijoiden tämän hetken snnnnitelmista ja pyrkimytcsistä. Rauhankonferenssin vaikutelmista kirjailija Pädejev mainitsi mm. että konferenssi jätti osanottajiin hyvin voimakkaan vaikutuksen, jonka aikaansaivat lähinnä runsas osanotto ja konferenssissa vallinnut vöiihakäs rauhantahtoinen henki. Itse Amerikasta ei kirjailija Pädejev osannut sanoa sitä eikä tätä siltä syystä, että kuten tunnettua rauhankonferenssin osanottajilta kiellettiin pitempiaikainen oleskelu thaassa sekä lisäksi kaikki tutustiinilsmahdollistiu-det tavalliseen amerikkalaiseen elämään. Rauhankonferenssissa heijasti kid-tenkin huomattavassa määrin Amerikan- kansan mielialoja, sen pyrkiinys-tä rauhaan ja ystävyyden Itiotniseen Yhdysvaltain ja NeuvostolUtoh välillä, vaikka viraUisen Amerikan toimenpiteet, inm. Kuuban ja Canadan edustajien karkoittaaainen j ä edellämainittu liikkurnisklelto tekivät sangen kylmän ja kielteisen vaikutuksen. Joka tapatiksessa Amerikassa on havaittavissa vanhoja voimia, jotka piyr-klvät maaiimanrauban säOyttätol^en siitä huolimatta, että niitä vasttssa onkin Amerikan valtiollinen valta häl-käiiemättömien vlrkäkbncistoineen. totesi ktrjaflijai^ejev. Neuvostokirjam joiden pyrkimyksistä Fadejev kertoi: — Suiirih aihe, initä rieuvostökirjai-lljät nykyisin käsittelevät, on rieuvos-tbihinisen eläiiiä ja psykologia sodan aikana ja seh'jälkeen. Viime aikoina ön pyritty tätä aihepiiriä entistä eheriimän tutkhriaän ja syventyinään lliiiiisltiönteen sisimpään psykologiaan Omista suunnitelmistaan kirjailija Fadejev niaiiiitsi, että hänellä on val-mistusvaihiöessaan suuren romanitrilo-giansa "^Viimielnen udegi" kolmas osa. Ensimmäöien'ja toinen osa tästä tri- 'logiasta ovat ilmestyneet jo aikaisemmin. Muuteti on teos vaatinut useamman vuoden tiiviin työskenteljrn. Teos kuvaa erästä Kauko-idän kansanheimoa Ja kansalaissodan aikaisen Venäjän eri kansanluokkia sekä kansan taistelua ulkolaisia imperialisteja vastaan. • Parhaina sijäamjälkeisistä neuyosto-kirjailljoldai aikaansaannoksista mainitsi jF^delev min. Konstantin Pedl-nin rorriaar*y'Ensiminaisiä Uojä" ja "Tavalllrien kesa" sekä Pavlenkin "Onnen". — Venäjän kielelle ön sodan jälkeen käännetty ^pallon länsimaista kirjallisuutta, {aasiassa amerikkalaista, vastasi .KadeieV 4iaastattelijoiden ti«- dusteluun. — Sekä frahjois- että etelä-amerikkalainen kirjallisuus on kään-nöskirjaliisuudessamme e t u s i j a l l a, mutta myös ranskalaista kirjallisuutta on käännetty :Tenäjäksi melkoisestL — Entä Sksbdinaavinen ja ninoen-Ötnaan isiiöiheiJctelinen kirjanisirus? — Skanähiäävisön samoin ktiln stio-menkiellsenUn kirjallisuuden kääntämistä vaikeuttaa hyvin inljön se, että sitä dn koko vähSn saatavissa. Tämä dh oUtit- sangeii valitettava i l miö, sillä Iiskola neuvostölban£»jen mielellään tuttistitvian myös skandinaaviseen ja suomalaiseen kirjallisuuteen. seUtk IcirjaiKJa F^ejev lopuksL Vapputervehdys! Me toivomme, että Vapun vietto kaikkialla lujittaisi rauhan pyrkimyksiä ja antaisi tilaisuuden kai' kille kansoille juhlia Vappua ilman sodan pelkoa I Pekka Pelkonen Uuno ja Eino Saari Henry Toivonen Emma jä John Kukkola Fred Kujala Elvi ja Toivo Jussila Mary ja Alfred Huhta Lydia ja Victor Mäki Senja ja Einar Kangas Idä ja Vilho Hakanen Jenny ja Aarne Aaltonen Sanni ja John Halme ja perhe Anni Sääri jä perhe Sanni Koivisto Ruben Sandberg Tyyne ja Mertsi Koivisto Alvar ja Siiri Rinne Katri ja Emil Saari ja perhe Elli ja Karl Koivisto Anna Kähkönen ja työmies Uuno Sulonen Emil Harju Eino Salo Eero Mäki Arvi Tiihonen Oiva Mäki Tapio Saari Mattawa9 Qnt. ön M l päivinä suuren Gorkin iMm tydvaaäei trä OH kmn maa Umon itiviiikdi Tilatkaa VAPAUS ja suositeikaa sitä ystfivälamckiii. Neuvostoliitossa oh lulinä omistettu suurta huomiota neuvostokirjailijan Maxim muistolle hänen syntymänsä 81. vuosipäivän johdosta. Sanpmalefidet julkaisivat kirjoituksia Gorkista. Pravda Isyestlja ja monet muut lehdet ovat julkaisseet Gorkhi artikkeleita ja novelleja, joissa kirjailija paljastaa ja armottomasti ruoskii lännen porvarillisen kulttuurin mäaännäisyyttä, seii kyynillisyyttä ja kauppatavara-maisuutta. Nämä kirjoitukset kuuluvat sarjaan "AmerikäsSa". "Kaitainen paholainen" ja "Ikäran valtakunta'', jotka Gorki kirjoitti v. 1906. Tehtaissa, kulttuuritaloissa, kolhooseissa ja oppilaitoksissa pannääh toimeen khrjallisia iltoja eisitelmineen ja keskusteluineen, jotka ovat omistetut Gorkille. Kerhoissa kirjastois!- sa ja kouluissa oh jarjeisteity iiseita näyttelyjä kirjailijan elämästä ja työstä. Moskovan, Leningradin. Sievin, Mins^n, Tbilisin jä muissa teattereissa esitetään suuressa suosiossa olevia Gorkih h ä ^ l m i ä , kuten "Poh-jallal', "VUiolliset". "Barbaarit", "Je-gor Boljrtshev" jä muut. \ ^ t i p n taiteellisen 2Eh-js^lisuuden knstahnuslilke öh Jiilickissnt ^dehsa-'' dan tuhannen painoksena kokoelman Gorkin: kirjoituksia "Amerikassa". Myös Kievissä on julkaistu tämä kirja suurena painoksena ukrainan kie- VAPPUA HAUSKAA kaikille Vapauden lukija TOIVOTTAVAT WATERS TOWNSB ONTARIO Kreeta ja Kusti Saari Mari ja Kusti Elenius Arne Elenius Tyyne ja Eino Koski Lempi ja Alfred Jä Laina ja Manu Tolppi Aili ja Kusti Vainio ja perhe j Fanny ja Kaarlo Suomid Ida ja Oiva , Aino ja Arvi Lahti John Linden BRODER T0WNSH1?| ONTARIO Kalle ja Kusti Isojärvi Anna, Emil, Morgarrjaj Pappa Ojala Rauhar Ethel, Heikki, Yrjö ja Mamma Ha Mr. ja mrs. Johnson ja perhe Hilja ja Arvo Salo ja pojat Anni ja Aukusti Ristimäki ja perhe Riikka ja John Paa Impi ja Eino Blom John Viitala Amalia Lammi Lydia ja Frank Salo Albin Heikkinen Ida ja Atu Koivula Aino ja Emil Myllyn "Stockholm" saavut ixudeii ennätyksen New York. — G. H. Lund Ruotsin Amerikan linjan toiminnan johtaja, on saanut l porin pääkonttorista tiedon, i jan moottorilaiva "Stockhlin"«| vuttanut uuden ennätyksen ^ ylittämisessä. "Stockholm"' lähti New Ya maaliskuun 25:ntenä ja, saaps^ teiroriin huhtikuun toisena, kului aikaa täsmälleen 7 päjriij dbksän tuntia ja 34 minuutti • •teeni John Nordlanderin intlkäan matka sucrit-etfiin sääti vallitessa. Matkustajat'. vät huoletta nauttia kaikista i tarjoanilsta virkistyksistä. ' Savuttuani kello seitsemää i Jiferllle jatkoi laiva jo keUo 1 heitä edelleen matkaa Köö? naan, jonne se saapui saman! iitaiia. Matka New Yqrkistar haminaan tuli näin ollen kaikkiaan 8 päivää. "Stcckholmin" aikaisempi viime vuoden joulukuulta oli Tl 10 timtia ja 50 minuuttia. — Yfidj^allqissa on 47.6001 mistoa. fellä. Neuvostovallan aikana ( kin teoksia julkaistu kaikldaaBJ miljoonaa kappaletta. Gorkin r pn käännetty Neuvostoliitoni 68 eri kielelle. Joka lauantai-iltana ÖrkiesUirln soitolla nykyajan Ja yanhanmaan tapaan MMM V. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-26-04
