1949-04-26-02 |
Previous | 2 of 26 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SiTU 2 Tiistaina, huhtik. 26 p., — Tuesday, April 26 3 1^ IE 1^^ 'M iv m- Tt) — XDdependem L«bor of FUmlsb OuuUUax» tt-triillShed Nov. 6tb 1917. Autluirlzed aJ second class maU by the Post dfCce Department, CWtawa. Pub-ll «hed thrice weekly: T u e s d a y » , Itiursdays and Saturdays by Valtaus PUbllsbing Company Lt<L. at 100-102 Ejm St. W., Sudbury, Ont., Canada. , Telepboncs: BaslneM OfBee 4-49M. Editorlai OfiOee 4-428S. llttMcer ELSoksL EauirW.EUaaa. Mamajl addrea» Bo» W, Bodluay, OntoilDi. Adyertistog l a t o upop appMcaticft Translation free of ebazse. . . TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 94)0 6 kk. 325 3kk.2M 1 vk. 7JOO e klE. 3 40 1 Tk. 7.50 e kk. 4as ThdysvaDolssa: Suomessa: Toinen osa Vapmtden vappununierosta ilmestyy ensi torstaina. • Vappuna 1949 i Tappu, toukokuun ensimmäinen päivä, on kansan ihmisten, omas-t4 työstään elävien kansalaisten juhla-ja taistelupäivä. ; Kaikki yritykset leimata vapunvietto joksikin "subversiiviseksi" t^i "ulkomaalaiseksi' toimenpiteeksi on tuomittu epäonnistumaan sillä oh muistettava, että vapun vietto sai yli kuusikymmentä vuotta sitten alkunsa tältä mantereelta, amerikkalaisten ja canadalaisten työläisten taistelusta lyhemmän työpäivän ja paremman toimeentulon puolesta. TJoiminta lyhemmän työpäivän, paremman palkan, yhteiskunnallisten uudistusten ja kansainvälisen jauhan säilyttämiseksi ovat tänä päivänä patrioottisen itseuhrautuvaisuuden korkeimpia ilmenemismuotoja, sillä viijn tätä tietä kulkien voivat Canadan (ja muiden maiden) kansanjoukot kulkea parempaa ja onnellisempaa tulevaisuutta kohti. Muinaisajan ihmiset sanoivat, että idästä tulee valo. Ja eurooppalaista alkuperää olevina ihmisinä me voimme kaikessa vaatimattomuudessamme todeta, että Eurooppa on todellakin Tnonien suurten aatteiden ja mainehikkaiden tekojen manner. Mutta Euroopasta-kaan ei ole tullut kaikki hyvä ihmiskunnalle sillä Tännessäkin on suoritettu suuria tekoja. Xiinpä on tunnustettava, että toukokuun enfeiramäisen päivän vietto kuuluu niihin vapaustraditioihin, jotka ovat syntyneet ja saaneet alkunsa tältä mantereelta. Älköön siis tästK annittako aiheetonta kunniaa sen paremmin Moskovalle kuin Parisille-kaan, .• ' • * * • /^i. Vapun vietto juontuu tavallaan ammoisesta menneisyydestä. Jo niuliiaisajan roomalaiset juhlivat huhtikuun 28 p:stä toukokuun 2 päivään Floran, kukkien jumaL-lttaren kunniaksi. Vanhassa Englannilla vietettiin vappua suurin juhlallisuuksin liittyen sen uskonnolli- SQ^n taruun Walburgista. Johtuen siitä kun kirkollinen vuosi alkoi tojlkok, 1 pnä, Suomessa on vietetty vappua kirkollisenakin merkki-pätvänä ja Suomen ylioppilaat viettivät sitä kevään alkamisjuhlana joYloin myytiin kcinokukkia "Maitopisaran" hyväksi ja tarjoiltiin si-rnaa tippaleipien kera. V Mutta 65 vuotta sitten (v. 1884) Yhdysvaltain ja Canadan Ol-ganized Trades and Labor Union (AFL:n edeltäjä) antoi vapulle vallan Uuden merkityksen laatiessaan ensimmäisen vapunpäivän pää-tifelauselman missä sanottiin: * "Päätettäköön, etiä 8 t. työpäivä tulee lailliseksi työpäiväksi toukokuun ensimmäisestä päivästä lähtien v. 1886." \ Vapunpäivän vietto alkoi siis tällä mantereella kahdeksan tun-nfn työpäivän puolesta käydyn taistelun merkeissä ja yllämainittuna vuonna (1886) osallistui 190,000 chicagolaista työläistä lakkotaiste-hnin tämän vaatimuksen puolesta. Silloin oli Yhdysvalloissa kaikkialla vapunpäivän lakkoja ja 90,000 unionistia voittikin 8 tunnin työpäivän joskin työläiset joutuivat Chicagossa raa'an hyökkäyksen koh- •toeksi.; ..u. , •.- • • • ] AFL:n konventionissa St. Louisissa (1888) päätettiin kutsua 8 tqnnin työpäivän puolesta pidettäviä mielenosoituksia kautta maan toukok. 1 pnä 1890. Ja tämän päätöksen perusteella toisen, kansainvälisen Parisin kongre.ssi hyviiksyi vapunpäivän vieton kansainvälisesi mielenosoituspäiväksi. Tätä asiaa koskevassa päätöslauselmassa, Tpinen kanainvälinen lausui: "Kongressi päättää järjestää ison kansainvälisen mielenosoituksen siten, että kaikissa maissa ja kaikissa kaupungeissa yhtenä määrättynä päivänä työtätekevät vaativat valtion viranomaisilta laillisen työpäivän lyiientämistä kahdeksantuntiseksi työpäiväksi ja Parisin kongressin muiden päätösten toteuttamiseksi. Koska American Federation of L^bor on konventionissaan St. Louisissa joulukuussa 1888 päättänyt järjestää samanlaisen mielenosoituksen toukok. 1 pnä 1890, niin tämä päivä hyväksytään kansainväliseksi mielenosoituspäiväksi.*' Näin .sai alkun.sa työväen kansainvälinen vapunpäivän vietto. Merkillepantavaa tässä yhteydessä on meille se, että yllämainittu Toisen kansainvälisen vappuvetoomus kuului Suomeenkin. Vuoden 1890 kevään lähestyessä. Helsingin kirjaltajcit, päättivät sitä viettää Parisin kokouksen hengen mukaisesti. Ei silloin vielä vietetty Suo- i messa vappua koko päivää, mutta puolipäivää kyllä ja vappumielen-osoitus päättyi leikkeihin ja tansseihin, vaikka jotkut työväen viholliset olivat ennustaneet, että vappumielenosoitus voi päättyä kamalaan vallankumoukseen. Tänä vuonna vietetään vappua suuremmassa mittakaavassa kuin milloinkaan aikaisemmin. Tämä sellaisenaan korostaa kouraantuntu-valla tavalla, että nie elämme nyt .sosialismin toteuturnisen aikakaudessa. .Vykyisessä nuuioskaudcs.sa vapunvietto saa luonnollisesti monenlaisia ilmaisunuiotoja; Neuvostoliitossa tätä päivää vietetään sosialismin voiton riemujuhlan merkeissä. Siellä ei enää ammuta työläisiä ja hirtetä vappumielcnosoitukseen osallistuvien johtajia kuten tapahtui yli 60 vuotta sitten Cliicasossa. Päinvastoin vappujuhliin ja kulkueisiin osallistuvat saavat tiivflcn [»alkan sillä vappu on tunnustettu viralliseksi juhlapäiväksi. Kansandemokratian maissa, missä oh otettu ratkaisevat askeleet sosialismia kohti, vietetään vappua toivon ilmapiirissä ja varmasti luottaen siihen, että niiden paljon kärsineiden kansojen edessä on vihdoinkin valoisampi huomen. Kiinassa vietetään n^t vappua •viimeisen taistelun" merkeissä vuosituhansien sorron ja riiston lopettamiseksi. Kaikkialla on rauhan tunnus etutilalla tämän vuoden vappujuhlissa. ^ • Mutta huolimatta siitä missä 'muodossa vappua nyt vietetään, kaikkialla kunnioitetaan M"n amerikkalaisperuisia traditioita. Kaikkialla on työläisten tavoitteena lyhempi työpäivä, parempi toimeen- ; tiilomahdollisuus. sorron ja riiston lopettaminen ja ennenkaikkea rauhan säilyttäminen. Näiden tavoiiieidcn tdtoiiluiiiisesta riippuu Canadan ja kaikkien mliidenkin maiden kansoieii onni ja hyvinvointi. Siksi vappumieleh-osoituksct ja -juhlat ovat lopullisessa anah'ysissa kansakunnan parhaimmiston — työväestön — suuria patrioottisia juhla- ja taistelu-tilaisuuksia. Mitä muut sanovat SAKSASSA KOKEOUTIIN SITil! Jos. kuten uskotaan, kommunisjUt kontrolloivat unioa (merimlestmloa). silloin näyttää parhaalta ratkaisulta se^että tämä unio t e h d ä ä n laUtomaksi Canadassa. Se o n räikeä toimenpide, mutta räikeitä lääkkeitä tarvitaan usein paranemista varten . . . — Sud-bury Daily Star. • * • "OanSTAJIEN TUNTEITA" Costa Rican ja Guatemalan kapinain välillä ei ollut mitään yhteyttä:; mutta niissä oli yhdenlalsuutta. K u m massakin tapauksessa tyytymättömät oikeistolaiset armeijassa okvien liittolaistensa kanssa iskivät e^iemmän tai vähemmän vaseininistolafsia hallituksia. Pigueres ei ole sosialisti mutta pelkästä finanssipakosta h ä n on k ä s i tellyt kovakoinraisesti kapitalisteja... Guatemalan kapinallisten kommunistivastaiset tunnuslaiiseet heijastavat maan monen kiinteimistönotnlstajan timteita. Keski-Amerikan vallankaappausten sekä Perun ja Venezuelan kapinain välillä on samanlaisuutta. Näissä kahdessa tapauksessa o i - keistomieliset armeijan miehet nousivat kapinaan vasemmistolaista h a l l i tusta vastaan . . . — Newsweek. • • ; * N Y T SE ON TAPAHTUNUT " M i l l o i n k a n s a n a r m e i j a menee Jangtsen yli (Kiinassa)" — Johtavan artikkelin otsikko vuosi sitten julkaistussa Vapauden Vappunumexossa. • • • TOTUUS TULEE J U L KI Pitääkö meidän sitten hämmästyä Jos totuus tulee asteettaln esiin, tai alustavasti, siitä, että me emme ole Icehlttäneet uutta demokraattista Saksaa Ja Japania . . . — Walter Lipp-mann. Sam Aarnovitch: varjo Kirkland Laken näyttelijät vie-mUevat Cobalti»s^ K i r k l a n d Lake, — C S J : n Kirkland Laken osaston näyttelijät vierailevat Cobaltissa sunnuntaina, toukok. 1 p : n ä esittäen näytelmän "Uusi kylätie". Se on hyvä j a katsomisen arvoinen kappale,\ Jossa on parhaat voimat, joten esitys sujuu hyvin. Tulkaa kaikki paikkakuntalaiset sekä thyös-k i n ympäristöltä s i t ä katsomaan. Toivonmie myöskin, e t t ä te; cobalti-laiset tulette vastavierailulle tänne. Otamme teidät tervetulleina vastaan vaan toivomme teidän yalitsevan ajan saadaksenile kannatusta ettei tarvitse turhaa vaivaa nähdä, sillä täällä ei ole ajat niinkuin ,ennen<^ Sil^!: teljonne, parhaamme telUe VästavieraÖun o i i - nlstumlseksl. — O. R. Suomen hirvikanta vähenemässä . Helsinki. — Viime metsätyskaudellä ovat hirvimetsästäjät kaataneet n. 1,200 hirveä. Tämä määrä.on parisen sataa kpl. viime vuotista pienempi. Lapin ja Vaasan .lääneissä on hirviä kaadettu aikaisempia määriä enem-ipän, mutta maan muilla alueilla v ä hemmän. Saaliin, väheneminen ei johdu s i l tä, e t t ä herrasmetsästäjät, joiden y l i määräisenä huvituksena hirvimetsäs-tys on, eivät olisi halunneet kaataa hirviä, vaan hirvikanta on jyrkästi vähentyneet ja sen vuoksi saaliitkin ovat vähentyneet. Herrasväen hlrvi-jahtiurheilua olisi syytä rajoittaa niin, e t t ä hirvikanta pääsisi lisääntymään. Lontoo..— Imperialistien sstastimi. nitelma heittää varjon Afrikan ylle. Vuosi 1949, jolloin puoUnälkäinen ja halpapalkkainen afrikkalainen fiyö-läinen tuottaa heille enemznän raaka-materiaaleja j a ruokatavaraa, on aika joUoln Afrikassa lisätään sotilasteitä, ratoja j a lentokenttiä. V _ l^umanln äskeisessä puheessa vihj a t t i in ÄmerikalT tunkeutumisesta. ^Afrikkaan, mutta tasiasiassa Wall Street on tunkeutunut sinne jo aikaisenamih. Amerikkalaisella, pääomalla, o n :Jo luja ote Pohjois-Rhodeslassa. — . k u p a r i - J a vanadlumlresurssslssa. Et^Iä Afrikassa, joka liikkuu fasismia kdbti. sellaiset korporaUot k u in General Bfo-tors ovat paimeet painoa rautakor-koon. Amerikalla on Afrikassa oma y k s i tyinen tie, joka kulkee läpi Liberian nukkevaltlon , jonka itsenäisj^rs on kurjempi kuin Transjordanlan. Uuusl ryhmä Amerikan suurliikkeitä on kivunnut t ä h ä n Firestonen kumi-yhtiön orsille. Johtavat edustajat tärkeistä teräs-, sähkö-, automobiiliteolllsuuksista Ja vakuutuslaitoksia selcä muista liikealoista ovat entisen lähettilään Ja amiraalin johdolla perustaneet Stettl-nlus Liberia-yhtiön. Sopimus Liberian hallituksen kanssa määrää, että 80 vuoden aikana hallitus "antaa kaikki hallituksen välineet Ja suojaa t ä män sopimuksen täytäntöönpanon laiUisin keinoin". Liberia on myöskin Amerikan sota-tukikohta. Mitä varten? Amerikan monopollstit katsovac Afrikkaa uusien sijoituksien asemana, uutena "länsirintamana", joka antaisi horjuvalle ekonomialle uutta virikett ä . Länsimaiden liitto, Jonka maksoi ja varusti USA, saattoi sen velkaan ja" suurin Dsa siirtomaista joutui WaU Streetin otteeseen. Ranskan j a Belgian Afrikka Jo vievät uraania j a multa tärkeitä materiaaleja. > Britannian "neljävuotissuunnltel-' maila", jonka toteuttaminen riippuu amerikkalaisten antamista ohjelista, on dollarisuunnitelman leimaa jossa sovitaan "merentakaisten alueiden kfe-hittämlsestä". /'^'^ Tässä "suunnitelmassa" määrät ä ä n : . "Yhdistyneen kimingaskunnan hallitus pyrkii oinasta puolestaan yhteistoimintaan s i i r t o m aahallituksieh kanssa ottaakseen jokaisen välttämättömän askeleen raakamateriaalituo-tannon kohottamiseksi sikäli kuifi'Yä- ($10;000.000), mutta tosiasiassa UJNM,- 000 puntaa ($48,000,000) on kulutettu, johon osittain on käytetty dollareita. Tänä vuonna oUsi pitänyt kultivoida 450,000 eekkeriä maata, mutta hyvin todennäköistä on, e t t ä kulUvoiduksl saadaan vain noin SOAttO eekketin-alaa. Bfitä muutosta on t^>ahtunut n ä i l lä hallituksen plantaaseilla palkoista 20.000 afrikkaldseUe työläiselle? Blitä uusia suhteita on kehittynsrt eurooppalaisten väUUe? Mitä on tullut Jouk-kovallstuksena, Joeta on n i i n paljon puhuttu?. • Hallitus on suurpääomfin. Joka huomaa sille lilan suureksi uhkayritykseksi Uiketolmlntansa, välikappale. Olisi Järjetöntä ruveta arvostelemaan, n ä i t ä suimnitelmia siitä yksinkertaisesta syystä, e t t ä he ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Ei yksikään rehellinen sosialisti voi kannattaa silrtomaarilstoa, olipa se sitten tehokasta tai eL Maapähkinäplantaaslen murheellinen pilanäytelmä ei s a a ' meidän unohtamaan sitä äärimmäistä riistoa mitä harjoitetaan Afrikassa salassa. Kuparimagnaatit' riistävät vuosittain miljoonia pimtia Pobjois-Rhode-slasta. Imperial Chemical Industries j a Unilevers laajentavat toimintaansa ja rikastuvat afrikkalaisten työläisten kustannuksella. Jokainen vuosi kultarannan paras kookostuotantoalue kärsii lisääntyvässä määrässä kuolettavasta taudista, joka timnettiln jo ennen sotaa. Y k sipuolinen nuiatalous Ja hallituksen välinpitämättömyys tutkimustyöhön on saattanut koko. kansan onnettomuuden partaalle j a samaan aikaan pelko vieraita hallituksia kohtaan est ä ä parannustoimenpiteet. Imperialistit saattavat siirtomaiden maanviljelyksen perikatoon. B r i t - tUäiset imperialistit eivät vain kahmi dollareita, mutta he myöskin niittävät Afrikan kansan vastustusta ja vihaa. "Elpymistä", sanotaan Britannian nelivuotissuunnitelmassa, "ei p i d ä os^ taa väkivallalla j a liiallisella sekaanT tumlsella yksityisten ihmisten oikeuksiin." "Demokraattisen suunnittelun" ja "länsimaisen sivistyksen" tekopyhyys el ole koskaan niin selvästi paljastunut kuin Afrikassa. Neuvoteltilnko Hanganyikan kansan kanssa kun siiuhniteltiln maapähkl-näviljelyksen alkamista? Ei neuvptel-tti. Minkälaisia askeleita otettiin neuvottelujen, järjestämiseksi lirittilälsen d y b v a l l ä t ' h a l u a a j ä jö Wt' h i r k i t ) ^ f A f i r i k » n..kanJ*n-]^ s i in teihin J » lentokenttiin, n i i n on selvää, e t t ä t ä s t ä brittiläisestä "poliisivaltiosta" on tullut osa s i i tä sota-suonnitelmasta,' jota aiotaan käyttää sodassa sosialismia Ja siirtomaakanso- Javastaan.i< v Onnettomuudekseen imperialistit ovat löytäneet AfHkan l i i an myShään. Afrikan kansanliike on edistynyt liarppa-askelin. E i m i k ä ä n voi estää Afrikan kansas -voittamasta vapaattaan. Se, aivan- samoin kuin Britannian työväenluokka, - on Anglo-Amerikan imperialismin-.tikurii -Vuosi 1949 varmaankin näkee meidän yhtenäisyytemme lujittuvati - j a taistelun rauhan j a korkeamman = elintason puolesta kiihtyvän. Silrtomaakansojen edut vaativat heidän resurssiensa täydellistä kehittämistä, erikoisesti teollisuuden kehittämistä heidän oman kontrollinsa alaisena, joka merkitsee Unileverin ja sen kaltaisten »vallan murtamista ja vapautumista brittiläisen diktatuurin alaismidesta'Afrikassa. mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä tässä tarkoituksessa. Se . tunnustaa' sen tärkeyden minkä Yhdysvaltain hallitus kiinnittää kromiin ja mag-neslln." • Britannian siirtomaasuunnitelma t a voittaa ensiksi, saada enemmän .dollareita lähettämällä sUrtomaatuotteita USA:n Ja toiseksi, rakentaa Afrikkiäaii' sotatuklasema ja strategisten raaka-materiaalien saantipaikka. Nykyään Britannia saa siirtomaistaan 150 mllj. dollaria voittoa vuodessa j a neljän vuoden suimnitelman lopussa tämä määrä pitäisi olla kaksinkertainen. Lontoon Daily Worker oli ehkä ensimmäinen ja melkeinpä ainoa lehti, joka ennusti tämän suuimltelman epäonnistumista. Tähän mennessä sanotaan kulutetun tämän suunnitelman toteuttamiseen 2,500,000 puntaa* niteltiin" ahtaa sen tuottamat raaka, materiaalit j a ruokatavarat amerikka-läisiUe? Afrikassa on tehty järjestelyjä sorr ron lisääiiiiseksi. Kun Kultarannl-koila sattui levottomuuksia n i i n dtido-tettijn kapinajaklen laajentamista, parempaa vakoilutoimintaa j a parem-t> ia kyynelkaasupoQuneJa. Kenyan hallitus o n kaksi kertaa yritt ä n y t karkoittaa johtavan unionistin Makhan' Singhin. Siinä se on epäpn-nistimut, josta kiitos Britanniasta ja Itä-Afrikasta tulleille protesteille. Mutta sama hallitus p i t ä ä edelleenkin vangittima ilman oikeuskäsittelyä Chege Kiba-chlaa, joka v. 194T Johti lakkoa Mpmbassa. Nigeriassa on Jälleen nostettu kapi-nasyytöksiä — yksistään lokaicuussa kynynenen. Paikallinen lehti tie- Tervehdys uusille tilaajille ; Vapauden levitysryntäys uusien tilausten hankkimiseksi on nyt päättimyt. Tulokseksi saatiin 313 uutta tilausta. Kun tavoitteena oli 400 uuden tilauksen hankkiminen, niin tämä tarkoittaa, että tehtävä jäi osittain täyttämättä ia siitä on Vapauden väen vedettävä vissit j(Atopäätöksensä yhtiökokoukseen valmistuessaan. i Mutta kaikkein tärkeimpänä seikkana haluamme kuitenkin lau-sitfi Vapauden uudet lukijat sydämellisesti tervetulleiksi Vapauden väen joukkoon. Me emm^ halua uskottaa, että Vapaus on "täydelli-sj^ s". josta ei koskaan eikä missään tilanteessa ilmene mitään heik- ;\,.kouksia.eikä virheitä. Me käsitämme myös sen, että pienenä työ-vä^ nlehtenä Vapaus ei voi teknillisesti kilpailla miljoonien dollarien »voimalla kustannettavien suurlehtien kanssa. Tässä suhteessa Vapaudessa o*! paljonkin puutteellisuuksia. Mutta Vapaudella on jotakin sellaista, mitä pärhaimmatkaan monopolipääoman lehdet eivät voi antaa. Työväenlehtenä Vapaus edustaa niitä uusia voimia jotka entistä suuremmalla menestyksellä taistelevat .yhteiskunnallisen oikeuden ja paremman sosiaalisen järjestelmän puolesta aikansa palvellutta ja suuria etuisuuksia tuottanutta, mutta nyt mätänevää ja rappeutuvaa kapitalismia ja sen sotapolitiikkaa vastaan. Tässä on se etu, että Vapauden (ja muiden työväenlehtien) aseena on oikeus ja totuus. Rappeutuneisuutta puolustavat monopolitistipääorrian lehdet ja niitä avustavat pikkupiskit tarvisevat paremman puutteessa aseekseen valheen. Vain työväenlehdet voivat nykyoloissa puhua kaikissa asioissa totta ja puolustaa totuuden etsintää. Me uskomme, että puolustaessaan työläisten, farmarien ja pikkuliikemiesten taloudellisia etuja sekä kansanjoukkojen demokraattisia oikeuksia ja rauhan asiaa, Vapaus työskentelee maanmiestemme yhteiseksi hyväksi. '"Totuus ei pala tiilessäkään'' ja siksi me luotamme vuoren varmasti siihen, että lähivuosien aikana tulee Vapaudelle tuhansia uusia tilaajia juuri siksi kun lehteri>me asettaa tinkimättä nämä yleisedut hetkellisten ryhmäetujen ja antautumismielialan yläpuolelle. Nyt tulleille uusille lukijoille haluamme esittää seuraavan tervehdyksen: Milloin hyvänsä havaitsette heikkouksia ja virheelisyyksiä Vapaudessa, kirjoittakaa siitä toimitukselle tai vielä parempi lehtemme yleisön kirjeiden osastoon, alutta mitä hyvänsä hyyiä puolia siinä ilmeneekin, kertokaa niistä työtovereillenne ja naapureillenne. ... • * * ^ ^litä tulee siihen kun ei suunniteltua tavoitetta saatukaan täyteen, niin se. on tunnustettava tappioksi, josta edesvastuu kuuluu ennenkaikkea toimitukselle ja liikkeen johdolle. Port .-Vrlhurin kokemukset osoittavat,,että kaikesta punakaiihun lietsonnasta huolimatta maanmiestemme oikeudentuntoinen sydän on paikallaan. Mutta me emme kyenneet järjestämään tätä levityskampanjaa siten, että olisi saatu parhaita mahdollisia tuloksia ja tästä heikkoudesta on avoimesti keskusteltava. Tässä yhteydessä on hyvä pitää mielessä se, että Va-» pauden levityskampanjat eivät ole koskaan onnistuneet erikoisen hyvin kevättalvella. Se johtunee osittain siitä, että haalitoiminta on silloin vilkkaimmillaan ja niinmuodoin Vapauden levitystyö jää pakostakin vähemmälle huomiolle. On siis vakavasti harkittava syys-ryntäykseen palaamista. Missä TOäärin epäonnistumiseen vaikutti lehtemme sisällön mahdollinen huononeminen ja muut sellaiset seikat, siitä lausuttakoon myös painava sana nyt alkaneen edustajakokouksen keskustelun yhteydessä. < doittl seiiraavaa yhden kaplnajutun <9 ensimmäisen päivän oikeudenkäytmis-t ä : " K u n neljä kapinallisuudesta syyt e t t y ä miestä saapui Saint Annan O i - keusosasto No. l:een, xiiin kokoontunut kansanjoukko hurrasivat heille. K u n huudot tulivat kovemmiksi, niin tuomari F . O. Lucas antoi määräyksen etsiä syytä >mlssä on vika. Poliisi I l moitti, e t t ä kadulla oleva kansanjoukko huutaa miehilleen. Kun tuomari kysyi kenelle miehille, n i i n poliisi vastasi: 'Niille joita syytetään kapinalii' suudesta'." K i m nämä tapaukset yhdistetään l i sääntyvään Afrikan militarisointiin, sotatukikohtien verkostoon, strategi- Vappujuhlia Port Arthuria sekä Fort Wjlilamissa Port Arthur, Ont — Vappujuhlaa vietetään t ä ä l l ä t ä n ä vuonna ensi sun-nimtaina (toukok.! p n ä ) C S J : n haa- Ulla, 316 Bay St. Juhla alkaa klo 7.30 illalla. Juhlapiihujaksi saapuu ttm-nettu naispuhuja, mrs. Dotise Nielsen, Joka tuli kaikUallä Canadassa timne-tuksl toiminnastaan Canadan parlamentissa, taistellessaan sodan aikana kansan oikeuksien puolesta. Hän on nyt paluumaticälla länsl-Canadaan tekemällään matkalta. Jolle lähti pian sen jälkeen kuin h ä n oli palannut Car.£.daan maailman naisten rau-hankongressista,' joka pidettiin viime vuoden lopulla Biidapestlssa. Port Arthurin" juhlan ohjelmassa on myöskin miislkeiaiisla numerolta y.m. ohjelmaa eri kahsalllsuusryhmiltä. Suomalaisten sekakuoro Kaiku esitt ä ä myöskin muutamia lauluja. Fort Willlaijussa pidstääji vappu- Juhla samana iltana kaupimgintalon juhlasalissa. Pidettyään puheensa Port Arthurissa, kyyditään mrs. Nielsen heti sen jällc^en Fort Wimamiin. Siitä syystä häheji puheensa on Port A r t h u r i ^ ^ heti ohjelman alussa ja Fort willläml£5a'vasta muun ohjelman Jälkeen. K a i k k i ovat tervetulleet! — A T H . Yrityksen tanssit Don haalilla. tk. 29 päivänä Tcrontoi. — Raflakkaat vappa-tanadt pidetään Don-llaalilla^Tri- ^kaet prjestämänä tk. 29 pnä. Tnkiit käytetään Bittcjuhlien mat-kanliaston hyväksi Hnnnafcfcp ja T B X I ^ bnolebtivst i a . Toreialoa! onnistunut pääsiäisjuhla Kapnskasing. — Kevään juhlaa, pääsiäistä, emme mekään täällä s i vuuttaneet ihan noin vain, sillä teimme tämän kevään ensimmäisen matkan farmille, jossa vietimme pääsläis-kemut kaikessa hauskuudessa. Se tuntuikin taasen pitkän talven Jälkeen oikein mieltä virkistävältä pääst ä kokoontumaan yhteen j a siten saada muodostetuksi itsellemme huvia ja samalla katmatuksemme CSJ:n palkallisen osaston toiminnalle. Osasto nimittäin tämän tilaisuuden järjesti.. Pääsiälsbäskettiä huudettiin oikein kilvan, josta kiitos huutajille, sillä siltä muodcstul oikein huvittava ja hyödyllinen hetld. Olenpa varma, ett ä tansslhalulsemmatkln salvat varmaan tarpeekseen sillä iloinen tanssi l-SITÄ: HAVAINNOLLISTA Opettaja öU koulussa selostaa*J pilaille "traditip"-sanan * tempasi siellä kaikki mukaansa. Naisille kiitos niistä hyvistä kahvipöydän antlinlsta, jotka tulivat lahjoituksina. Kiitos yhteistyöskentelystä ja yleensä hjrv^ästä kannatuksesta kaikille mukana olleille. ' Aino j a Jack Virtaselle erikoiset kiitokset kun antoivat kotinsa vapaasti tälle tilaisuudelle j a vieläpä sanoivat, e t t ä tulkaa vain tois-tenlcin, sillä olette aina tervetulleet kotiimme. Olisi toivottavaa, e t t ä toimintamme kesäajalla taasen virkistyisi. K u n pääsemme farmiseudulle niin silloin on meillä siihen paremmat mahdollisuudet. — Raportteri. Elokuvia Fiiimarkin haalilla \o0^isik. 5 pnä Fhimark, Ont. — Täkäläisellä F i n - markin haalUla esitetään elokuvia toukokuun 5 p n ä , alkaen kello 8 Illalla. Ruotsalaisia varten on skandinaavisia kuvia Ja muun ohella esitetään myösk i n suonialalncn «lokuva suomalaisia s i l m ä l l ä p i t ä e n . ' - ' taivan saVul^iipussa Suomesta i^liotsiin T u k h o l m a . — - ' Neljätoistavuotias suomalainen poika saapui maallskuh lopulla salamatkustajana ruotsalaisella laivalla Ttutista Gävleen. H ä n oli pilloittautunut' Yäivan savupiippuun) Josta h ä n ryömi'esiin laivan päästyä merelle. Poikanen oli kahdeksan vuo-den ikäisenä olliit kasvattina iEtelä- Ruotsissa. Iää'kaätui sodassa ^a poika palautettiin sodan jälkeen äitinsä luokse Suomeen. K i m h ä n e n äitinsä kuoli äskettäin; jäi poika yksi maaU^ maan. Hän halusi palata Ruotsiin ja piiloutui sitä varten laivaan, triko-maalalskomissio ratkaisee pojan kohtalon. •'•'^J Torontossa — Vaikka ihigiset osasivat valmistaa lasia jo J9,<)0Q, vuotta sitten, niin lkkunala.sla valmistettiin vasta noin 7,000 vuotta.sitten. Toronto, Ont. — T ä m ä n kaupimgin työläisille, ja väestölle yleensä, on t i laisuus juhlia vappua tänä vuonna kahdessa eri tilaisuudessa. Vapunpäivän aattona, lauantaina huhtik. 30 päivä, on Willowdale parkissa (Bloor St. West, Montrose Avenuen päässä) iSJiuri ulkoiUna mielenosoitus.. P ä ä - puhujana . .tässä tilaisuudessa tulee esiintymään A. Ä. MacLeod MPP. Sen lisäksi tulee tilaisuudessa olemaan voimisteluesityksiä, torvisoittoa ym. Tilaisuus alkaa kello 2 iltapäivällä. Sunnuntaina toukok. 1 päivä kello 8 Illalla on Masssy-haalilla varsinainen vappujuhla. Tässä tilaisuudessa tullaan esittämään joku määrä erilaista konserttiohjelmaa ja pppuhu-jana tilaisuudessa tulee esiintymään T im Buck. Sisäänpääsy vapaa kalkille. • Vappu on työväenluokan perinnäinen voimannäytös ja taistelu juhla. Tällä kertaa on valveutuneen työväestön ja kaikkien edistysmielisten ihmisten vaatimuksissa ylinnä ranha. Kimiplkln näistä tilaisuuksista on osa siltä taistelusta jota rauhan Voimat käyvät uhkaavaa Imperialistista sotaa vastaan. Kaikkia rauhan ja demokratian ystäviä kehoitetaan osallistumaan niihin. Varatakseen kaikille suomalaisillek i n tilaisuuden osallistua näihin yhteisiin vapputilaisuuksiin esittää Don-haalin näyttämö "Pikku pyhimyksen" lauantai-lltana alkaen kello 7. — g. Poul Jensen Tanskan voimistelumestariksi Kööpenhamina. — TanskamyksUöl- Unen voimisteliimestaruus ratkaistiin maaliskuim lopussa. Ylivoimaiseksi voittajaksi tuli Poul Erk Jensien Köö-penhac& lnasta. Viime vuoden mestari G . Grönne el voinut saamansa vamman takia puolustaa mestaniuttaän. -Että "se on sellaista, joka bflfe^ rintönä isältä pojalh'. päivänä Hannq myöliästyi puolisen timtia ja kun opettajia kasi selitystä, sanoi Hannu: "Äidin täytyi paikata minia.^ tioni ermenkuin lähdin koulinm.' • • • E^chenloche, Saksa. — IL^ääcj* vänä paloi tämän pienen baijerii kaupungin lähellä'50 eekkeriä sää sen takia kuin erinäiset i vaikuttivat paloviranomalsijii. päällikkö kieltäytyi lähtsmästä i telmäharjoituksista, sillä häneal näjrtelymässä pääroDli. Hänen aa sensa oli korttipelissä paloasema hänelle oli juuri kääntjTiyt nen ormi, joten ei hänkään voinatj teä. Paikallisen gasoliniasanan i taja taas kieltäytyi antamasta i nia johtajaa vailla olevan pali palotroklin. • • • Newyorkilainen Jose Basora haastettu oikeuteen ja hänen vjs tiin uhanneen vaimoaan an aseella.' Tuomari hylkäsi jutun,i ta varoitti että Basoran tulee: täytyä kuten gentlemanni vai; kohtaan. , "Minä olen sjTiny gentlemanni, arvoisa tuomari", s Jose, "mutta toisinaan gentle kln unohtaa, että hänen vaimosaj lady." • • • Vancouver. — Canadan Hot( distys haluaa päästä sellaisista llvieraista, jotka tupakoivat laan. Yhdistyksen äskeisessä sessa hyväksyttiin päätösläuse, vaaditaan sellaista lakia, joka säi s l hotellien vuoteiden pelti rangaistuksen alaiseksi teoksi. • • • LASTEN SUUSTA — Mitä sinä teet, Olli pieni? — Kirjoitan kirjettä. — E n tieimytkään, että Qsaatls jolttaa! — En minä osaakaan, mutta kirje Pekalle, eikä h ä n osaa lukea. • • • EI OLLUT IHMEKSÄX Kaksi vanhaa kalastajaa kerran laskennosta ja kumpikin tietävänsä siitä enemmän kuin nen. Väittely jatkui niin kauan, kalastusaluksen kapteeni päätti l^n; puuttua juttuun. Hän antoi hille seuraavan laskutehtävän: Jos kalastusaluksen miehistö a 5P0 paunaa turskaa ja myy saaläs 8 sentiUä paunan, niin kuinka pjljs rahaa siitä tulee? 'Väittelykaverit ryhtj-ivät tutkima laskutehtävää, mutta se tuntui hjii visaiselta molemmista. Lopulta ha Bill pyysi kapteenin kertaam esimeirkin. "Jos kalastusaluksen naiehistö» 500 paunaa saaliin turskaa "Sanoitteko, että kysymys i turskasta?" kysyi B i l l. " N i i n minä sanoin", vastasi kapi» ni. "Jaa-a, onko sitten ihme. että no en saanut sitä lasketuksi, sillä luulin koko ajan kysymyksen oKs lohista." • * • RAHALLISISSA VAIKEUKSISSA Setä: "Miksi pienokainen itkee? Isä: "Hän on sattunut joutunac rahallisiin valkeuksiin." Setä: Rahallisiin vaikeuksiin-tiö sa iässä? Isä: "Niin, h ä n nielaisi vjisiljs mentäpennisen." • • • EI SUSIJAHTI Helsingin Vapaan Sanan EskoJ* kaa: * Reuterin uutistoimisto USA:n ulkoministeriön edustajana-lylttäneen, "ettei Suomen Lapissa t* meenpantu susijahti lentokoneida avulla - pienimmässäkään määÄs kiinnosta Yhdysvaltoja.. " Niin, arvaahan sen: ei susijahti PÄIVÄN PAKlNA Kiinan kansan voitonmirssj Eräässä kirjoituksessa, joka on k i r joitettu vuosisadan alussa, tunnettu kirjailija* Kaapro Jääskeläinen kertoo e r ä ä s t ä keskustelusta kiinalaisen kanssa. Hän oli tavannut tämän k i i nalaisen Jossain Malkosaarella j a h ä n snritti huonolla englannin kielellä kes-kustefla hänen kanssaan j a lopuksi keskustelu ^11 päättynsrt uskontoon. kUnalaitKn oli sanonut, että h ä n ei halua sellaista uskontoa k u i n kristinusko on sillä se on raakaa. Kristitjrt ovat tappaneet oman Jumalansakin, o l i kiinalainen sanonut. Tämän johdosta Kaapro sanoi, e t t ä katso tuota peijakkaan vinosilmää ktm 1 ^ kristinuskon kaikkein heikompaan k o h - täAn. Tosiasiassa meidän suomalaistenk i n keskuudessa on havaittavana inyöskin toisten kansojen, erittäinkin Idinalaisten. halveksuminoi. Tällaisen'porrarilUsm eimak^ ktt-kbninen pois meidän mielistämme on hsyin t ä r k e ä . MeidBn oo muistetta-ya, e t t ä K i i n a n kansalla on ikivanha Sivistys, laatta sen kehittyminen muiden maiden ir&malla esti vanha m ä d u i t y n y t dynastia. Nyt kuitenkin K i i n a n kan§a .muintaa vuosituhansien maaorjuuden Jeodalismln kahleet. K i i n a n kansan vallankumous ei suinkaan mleUytA kalkkia ihmisiä. Äskettäin Britannian sodanaikainen pääminisiteri. W f e i ^ n Churchin piti Massachusettin Teknol(«isessa instituutissa puheen Jonka yhteydessä h än sanoi: ' " K i i n a n kukistttminen kommunistien h y ö k k ä y k ^ ' edessä on suurin onnettomuus m i t ä t ö n sattunut voiton jälkeen." . r Churchill tietysti tuUdtsi Britannian itnperialistiietf mielialoja. Kuten tunnettua Britsmhiälla on suuria k i i n nityksiä Kifna.V<ä? j a K i i n a n kansanarmeijan voitto merkitsee kiinalaisten Tallautumista u&bmaalaisen i»«^"inr» riistosta. Kfiiuuä kansan todelliset edut eivät ole yfadeiuniikaisia brittil ä i s t en imperialistien etujen kanssa. Ehrätkä k i i n a l a i t ole y h t ä mieltä impoialistien puhemi^en Churchill i n kanssa. Viimeiset tiedot Kiinasta osoittavat, e t t ä mädäntynyt kuomintangin h a l l i tus on menettänyt täydellisesti K i i n an kansan luottamuksen. Kansan va-pausarmeljan jatkuvat voitot todistavat kenen puolella K i i n a n kansa.on. Kalkki merkit viittaavat sUhen, että ei kestä kauan kun K i i n a on vapaa Ja se ; merkitsee suurta kääniaettä myöskin koko ihmiskunnan historiassa. Hyvin harvat ihmiset uskoivat muu-taöia vuosi sitten, e t t ä 'fenanin kansanhallitus tulee pian voittamaan kuomintangin .ja vapauttan^an K i i nan orjuudesta. Kiinan kcmmtlnl^it. niiden etunenässä Mao Tse-timg ja Chu Teh, olivat vakuutettuja kansanarmeijan voitosta vielä silloinkin k u n Japanin ja kuomintangin armeijat yhdes^ hyökkäsivät Yenania vastaan. Kommunistit. uskoivat, että Kiinan kansan vapauttamisessa maaorjuudesta ja Ulkomaalaisten imperialistien riistosta saa kansan valtavan enemmistön kannatuksen. Amerikan imperialistien sokeutta osoittaa se, e t t ä kuomintangin h a l l i tukselle annettiin a i n r i a lainoja sotatarvikkeiden ostoa vÄrten. He eivät m i t ^ i k ä ä n uskoneet, e t t ä kansan v a - pausaxmoiJa voi voitta? taistdu& sillä he.eivät tunne ^iinui kansan pobja^ IffiRosten ajatuksia ja pyricUnyksiä. siksi he pettyivät, m ole turhaan sanottu^ e t t ä USA:n liamtuksai K i i - nan poMtilkka on ensimmäinen sis diplomaattinen tappio mitä se onö:- slnyt sitten toisen- maailmansodan. Entinen Britannian päämifliJts puhuu "onnettomuudesta". Mika if-nettomuus KUnan kansaUe on injc* vapauttaa Itsensä orjuudesta tl.se on onnettomuus niille,.jotkai* voivat saavansa jatkaa kii riistämistä. Heiltä loppuu ri: dollisuudet. l»utta. Kiinan ja Jcalkille työtätekeylHe ihmisille suuri onni, että riisto lopetrfaan niaaksl maassa, missä asuu 450 jocmäa' ifiiini^;^' . . ' - :, KalkiUe niille ihmisiUe. jotka televat rauhan vakiinnuttamisen lesta. K i i n a n tapaukset antavatj uskoa sille, e t t ä sota voidaan vr 450 miljoonan ihmisen rauhanrintamaan herättää luottamusta, että rauha voidaan l y t t ä ä j a - e t t ä eri kansakuntien naiset suhteet voidaan ratkaista hallista tietä. S i k s i ' juuri edistysmieliset tuntevat suurta iloa kun he vat mahtavan K i i n a n kansa: loistavaa voitonmarssia, joka jen lopuksi päättyy kansan s voittoon. Se on. suuri tapaus idnmioi j c t ^ ^ k a e ^ sorrosta teen j a sOcd s i t ä tervdidltäan kialla työtätekeviai ihmisten
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 26, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490426 |
Description
Title | 1949-04-26-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SiTU 2 Tiistaina, huhtik. 26 p., — Tuesday, April 26
3 1^
IE
1^^
'M
iv
m-
Tt) — XDdependem L«bor
of FUmlsb OuuUUax» tt-triillShed
Nov. 6tb 1917. Autluirlzed
aJ second class maU by the Post
dfCce Department, CWtawa. Pub-ll
«hed thrice weekly: T u e s d a y » ,
Itiursdays and Saturdays by Valtaus
PUbllsbing Company Lt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-26-02