1949-04-26-05 |
Previous | 5 of 26 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
NAUniKAA ''Spartan" sähkögramofooniUa * • * •SPARTON" Sähkögramofooiii — Malli 348P 60 cvclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soittaa l O j a 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana. Hinta - $49.95 •SPARTON" Record Player — Malli 148-RP Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä radioon hv^'änsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh-tevteen. Hinta $19.95 lehti itään kaikkialle Canadassa, ostajan maksaessa lähetyskulut^ Vapaus Publishing Compiiny Ltd. 100 E lm st. West - Sudbury, Ontario 'K tukee iänsi-ialtain tel(emiä • a. la Lake Success, .V. Y. — YK:n p o l i i t - en komitea hyväksyi v i i k o n l o p u l la ^riunnian ja Y h d y s v a l t a i n taholta Ehdjt syytökset, että U n k a r i j a B u l - aria ovat loukanneet rauhansopi. Quk5ia asettaessaan kirkon johtajia [jTtteeseen vakoilusta j a valtipnvas-aisesta vehkeilystä. Muun muassa Canada t u k i B o l i v i an sitvitä, että B r i t a n n i a n j a Y h d y s - hltain on edelleen yritettävä "saada r;dytystä" rauhansopimusten perus-ecHa kardinaali M i n d s z e n t y n j a B u l . arian protestanttisten pappien t a - lauköissa. Länsivaltain edustajat olivat sitä [lieltä. että tämä esitys saa t a r p e e l l l - len kahdenkolmasosan enemmistön lannatukHen, kun se esitetään yleis- [okoufoelle lopullista hyväksymistä larten. Tässä päätöslauselmassa ei tehdä tK:n puolesta mitään syytöksiä U n - bria ja Bulgariaa vastaan, m u t t a h y - läksytään vain B r i t a n n i a n j a V h d y s - faltain protestit, jotka o h hylätty jjnkarin ja Bulgarian taholta. ' Chilen taholta esitettiin päätöslau- «Imaan sellaista muutosta, j o k a olisi tiio-Tiinnut Unkarin j a B u l g a r i a n, r.utta se peruutettiin länsivaltain Edustajien vastustaessa sitä. Komitea hylkäsi A u s t r a l i a n j a K u u - [)-in esityksen, jonka mukaan komissio blis! lähetetty Eurooppaan t u t k i m a an ^lindszentyn ja B u l g a r i a n pappien bikeudenkäyntejä. Se esit>'s hylättiin BO äänellä 4 vastaan, 18 m a a n edustajien pidättyessä äänestyksestä. Vaatii $5Q,0QQ korvausta miehensä kuolemasta MpQse J»w, Säsk. — R i c h a r d Borden Harwoodin leski o n nostanut $50,000 vahingonkorvausjutun Moose Jawin kaupunkia j a N a t i o n a l L l g h t a n d P o - wer Companyä vastaan katsoen nämä vastuunalaisiksi kaupungin juomaveden saastuttamiseen viime vuonna, mikä aiheutti Hanvoodin kuoleman. Syytekirjelmässä sanotaan, että Harwood sai juomavedestä lavantaud i n . Suuri sakko veroja pakoilleelle miehelle Montreal — Albert Sansoucy sai oikeudessa v i i k o n l o p u l l a $100,000 s a kon tai 2\<i v u o t t a vankeutta viidestä eri syytteestä tuloveron j a kohtuut tomien verojen lain rikkomisesta. Sakko käsittää Sansoucyn persoonallisesti j a myöskin hänen omistamansa tehtaan, A l b e r t Sansoucy L t d : n. Häntä vastaan nostetut 10 m u u ta syytettä peruutettiin. Kysymylcsessä o n m a i n i t t u j e n l a k i e n r i k k o m i n e n vv. 1943 j a 1946 väliUä. H a l l i t u k s e n tulo-v i r a s t on syyttäjä Claude Prevost i l m o i t t i oikeudessa, että Sansoucy on j o maksanut t a i maksaa p a r a i k a a h a i . l i t u k s e l l e verprästejään. Lieltäytyi vastaamasta bko hän kommunisti, f ai sakon ja vankeutta Cleveland. — Joseph K r e s , U n i t ed Electrical-union viranomainen tuomit-liin täällä "oikeuden halvekslmises-p" S1.50O sakkoon j a 30''vuorokauden fankeuteen. Kres kieltäytyi vastaamasta t u o - aarin kysymykseen, että onko hän kommunisti tai onko hän osallistunut fommunistien kokouksiin. Tämä p e . fustuslain jokaiselle kansalaiselle t a - pama mielipidevapaus k a t s o t t i i n o i keuden halveksimiseksi, k u t e n Y h d y s . pUois.sa nykyään tehdään. [tavalta protestoinut inskalaisille Hign. — Sisäministeriö ilmoitti ^r.s.<aiai.ten miehitysjoukkojen kolien up-eerin pahoinpidelleen Rupert pschii-.iimi.tä ftävallan p a r l a m e n t in •asentä, vaikka hän t o d i s t i henkilöl- ^rspapereillaan, että hän on p a r i a . jnentin jäsen. Ministeriö sanoi Z e c h t - "'R saaneen pahoja vammoja. Sic-aminLsteriö o n esittänyt tämän ppa-us-sen johdosta protestin rans-plaisten miehitysjoukkojen päällys- USA:n sotasihteeri eronnut virasta Washington. — Presidentti T r u m an hyväksyi viime v i i k o l l a a r m e i j a n siht e e r in K e n n e t h R o y a l l i n eronpyynnön. Eräs viranomainen sanoi, ettei ole vielä v a l i t t u u u t t a miestä R o y a l l i n t i - laUe, Puolustussihteeri Johnsonilla s a n o t t i i n olevan " t u s i n a n v e r r a n " sell a i s i a miehiä, Joiden joukosta vahtaan uusi a r m e i j a n sihteeri. Paavi haluaisi prinsessan vierailua V a t i c a n C i t y . — Epävirallisista lähteistä i l m o i t e t a a n , että prinsessa M a r g a r e t in y i e r a i l u V a t i k a a n i s s a o l i s i h y vin mieluinen paaville. Prinsessa Margaret aikoo vierailla I t a l i a s s a tällä -viikolla. K a k s i B r i t a n n i a n protestanttista järjestöä on eslt-t& ayt kiminkaalle, ettei prinsessa vier a i l i s i p a a v i n luona ItaUan-matkansa a i k a n a . Viisi henkilöä kuoli auto-onnettomuudessa Heanst. Oht. — V i i s i henkilöä sai surmansa v i i k o n l o p u l l a , k i m a u t o m i l lä he ajoivat, syöksyi Coco Creekiin. K u o l l e e t henkilöt ovat mr. j a mrs. Charles Beaudom, heidän 16-vuotias tyttärensä Gabrlelle, Octave Bois ja E m i l e Doyon, mrs. B e a u d o i n i n veli. T u t k i m u k s i s s a on todettu, että auto meni sillalle johtavan suojuskaiteen läpi j a putosi viisi j a l k a a korkealta penkereeltä puroon. K a i k k i e n k u o l l e i t t en ruumUt olivat autossa, k u n se v e d e t t i in purosta. T I L A T K A A V A P A U S! unnan 99 Jnlfctiscmme tiuiiäB toisen osan Kalle BSmiliiseB Ustoiiallisesta artikkelista. Jossa hän k a n a ptdtit-tista tilannetta vuoden 19M keräillä. 'KUöin sveritettUn e l B d n u i - nassa rajaakSynti työväenliikkeeB j a perastaslaHUsten porvatiston vä-miä, ja tällä tapahtnmaOa oU sonr-ta merkitystä . uyöhanmin ajaa poluttiseUe kehitykselle. Samassa rytäkässä s a i lähtöpassit myöskta eduskvmta. Se haJoitettUn ja uudet vaaUt juUstettiln. koska n U - den kautta t o i v o t t i in saatavan edusk u n t a a n "järkevämpi enemmistö", n i i n k u i n keisarin julistuksessa sanott i i n . Näin siis tapahtui eduskunnan ensimmäinen hajoitus. Uusia samanr l a i s i a tuli myöhemmin toisenmuotoisista syistä. Y H T Y N Y T P O R V A B I R D « t A^ V a a l i t a i s t e l i i s s a k a i k k i porvarilliset puolueet mahdollisimman voimaperäisesti käyttivät hyväkseen yhteistä so-tahuutoaan: Sosialistit hajoitti vat eduskunnan!- V a l i t s i j o i t a y l l y t e t t i in langettamaan siitä ruhjova tuomionsa. Ja sosialistien tekemän " r i k o k s e n " havainnollistamiseksi käytettiin k a i k k i a äänenpainoja j a värivivah-duksia, n i i n h y v i n korkeaan paatokseen huipennettua "siveellistä suuttumusta" k u i n l i i k u t t a v a a tunteisiin vetoamistakin. Sosialistit oUvat " y l tiöpäisyydellään" kertakaikkiaan o-soittautuneet mahdottomiksi vastuulliseen v a l t i o l l i s e en t o i m i n t a a n jne. »Jitään " k a n s a n t u o m i o t a " e i p u o l u eelle k u i t e n k a a n t u l l u t . Se v o i t t i y h den edustajapaikan lisää Ja v a a l i t a i s t e lu tarjosi oivan' t i l a i s u u d e n puhua kansalle taantumuksen uuden nousun aiheuttamia totulusia. Mutta suome-tarlaiset kärsivät Jo näissä vaaleissa ensinomäisen suuren tappionsa. Siinä merkityksessä siis toteutui "valtaisr tuimen korkeudesta" lausuttu toivomus "järkevämmästä epemmistöstä". Mitä o n sanottava silloisen sosdem. ryhmän,kerrotusta, eduskunnan h a - j o i t t a m i s en välittömäksi aiheeksi muodostuneesta "tempaifksesta" nyt, k u n arviointi v o i d a a n suorittaa neljän vuosikymmenen vaUmatkan päästä? Q l i k o p a i k a l l a a n a i h e n t t ^ a M e c h e l i n in senaatin kukistuminen, jos k e r r a n o l i pelättävissä, että sen t i l a l l e t u l i s i v i cr läkin huonompi h a l l i t u s? S I R O L A N L I N J A N V E TO Nyt jäljestäpäin täytyy käsittääkseni myöntää, että työväenlllkkeem-me polltlikot tässä valitsivat oikean tien. Yrjö Sirola, j o l l a o l i erittäin v a i k u t t a v a csuus kd.'i>fiÄtöslauselman laatimiseen, perusteli jälkeenpäin r y h män k a n t a a lausunnoilla, joiden t o distusvoimaisuutta el voitane kiistää, k i r j o i t t a e n nmrt.: "Venäläisten pakolaisten vainoa-miskysymyksessä me moitimme senaattia ensiksikin siitä, ettei se o l lut muistanut koko Suomen viime-aOcaisten verrattaisen vapauden, Suomen uuden eduskunnan, Jopa senaatin omani - ^vallankin olevan Venäjän vapausliikkeen lahjan^ saadun. Me tulkitsimme sen. mitä niin monasti on julkilausuttu, että tämmöinen venäläisten pakolaisten vainoaminen louldcaa alkeellisimpia kunnialcäsHteitä, loukkaa köyliälis-tön veljestunteita. puhumattakaan siitä, että tämä suomalaista ja venäläistä köyhäl^töä vastaan tähdätty toimenpi^ sotii Suomen o i keuksia vastaan. — Mutta nyt ei ole kysymys ter^risteista, vaan sii^ tä, onko maita'täällä matkostele-via tai oleskelevia venäläisiä abdis-telUva venäläisten poliisiurkldjain ospitukscsta, onko heitä vangittava poikkeuksellisten taomioistoin-ten vaatimuksesta j a onko heitä i r tolaisina' karkoitetUva Venäjän rajalle. Jossa he virka vallalle vastenmielisinä .vastastnspuolaelaisi-na joutuvat vangitsijalo käsiin ja saavat hirttonnoran jalojen pyrld-mystensäjialkaksi. Löyt>7 ylälnok-icalaisia. jotka selittävät^ että tämä on jo laiden nikopaolelle menemistä. Ja varsinltin on sitä venäläisen poliisin sppraoainen vailan-lisäys Suomessa". Venäjän vallankumoulcselUsten t u rr vapaikkaoikeuden puolustaminen o l i k i n tietysti h o v i p l M e n silmissä edusk u n n a n päätöslatisehnan " v a a r a l l i s i m p i a " kohtia, laällä uskaUettihi edusk u n n a n päätöksessä puolustaa tsaris-m i n ja valtai6ttiim«i a v o i m i a v i h o l l l - Sudburyn KUNNALLINEN KESKUS TARVITSIE LAHJOITUKSENNE Keskuksesta nautitte itse, taian lapsenne ia lastenlapsenne ______ LAHJOITTAKAA OSUUTENNE ENSITILASSA * Muistakaa lahjoituksen voitte poistaa tuloveroistamie * Kanq)aiiian pääkeskus kanpimgintalolla. Ceder kadulla. Puhelin «-«401 sia — se meni heidäB. mielestään su<^ rastaan kuohuttavan p i t ^ e . Mutta totims oU lausuttava julkt " J a jos tämän totuuden sanomisesta olisi seurannut valklmpa eduslRumjan hajoitus, emme o l i s i voineet vetäytyä sitä sanomasta", n i U i k u i n S i r o l a töte-sL T^väenluokan puolueen — e l ld se tahtonut väistyä v a r t i o p a i k a l t a an — o l i pidettävä taisteluasenne n i in vierasta k u i n k o t i m a i s t a k i n t a a n t u musta vastaan. Sen oU pidettävä merkkivalot palamassa, sen o l i annett a v a k a n a l l e oikeat tunnussanat. T o s i n venäläisetkään toverimme eivät vomeet tietää mitään varmaa toivot u n vallankumouksen ajasta, vielä Vähemmän sitä tiedettiin Suomessa- M u t t a yksi asia k u i t e n k i n varmistui yhä enemmän, nhnittäin se, että V e näjää el v o i t u uudistaa eikä myös Suomen vapautta pelastaa r a u h a l l i s en kehityksen tietä. T s a r i s m i n tieltä r a l - vaammen oli oleva kansanvaltaisen kehityksen j a edistyksen välttämättömänä edeUytyksenä. Venäjän v a l l a n kumouksellisia mWdän o l i s i i s pidettävä l u o n n o l l i s i n a liittolaisinamme. H a l l i t u k s e n ahkera " h a u k k u m i n e n" venäläisten pakolaisten ahdistuksesta tuotti aina.kin s en suoranaisen tuloksen, että kunniantuntoiset virkamiehet menettivät halunsa v a l t i o l l i s t en pakolaisten iunippuun käymiseen. SUHTEITA >- K A S I B A U p O U XA Helsingin Sanomat k i r j o i t t i h e l m i kuun 15 päivän muJstelmakirjoituk-sessaan äskettäin, että "sortovuosien aikana solmittiin suhteet Venäjän vallankomoukscl-lisiin, jotka taistelivat tsaarivaltaa vastaan vapautensa, niinkuin suomalaiset pemstaslaillisten oikeuksiensa puolesta. Venäjän vallan-kumoakseUiset näkivät siitä asti Saomessa liittolaisen. Joka puolestaan teki heidän johtajilleen ja sitä tietä beidiin ulalleen suuria palveluksia". N i i n kylläkin, palveluksia "heidän asialleen", sehän jo sanookin paljon. Tosin oli ensimmäisenä sortokautena por\'ariston — n i i n suomen — kuin ruotsinkielisenkin keskuudessa — l u kuisasti vapaamielisiä j a e d i s t y k s e l l i siä yksilöllä, joiden s i l l o in suorittama ty6 säilyttää paikkasa tämän maan valtiollisessa historiassa. Mutta n i i n k u i n edellä kerrotusta jokseenkin v a kuuttavasti käynee .selville, uuden taantumuskapden alettua porvaristo luokkana käsittäen mieluimmin "solmi suhteita Venäjän vallankumouksellis i i n " — vähintään käsirautoja käyttämällä ! Sitä tietä se o n s i t t e m m i n jatkunut aina pitemmälle j a pitemmälle. J a t k u i v. 1918, j a t k u i lOSp-luvulla ja jatkui sotavuosina. Mitä se n y k y i s in tekee, siitä voi k u k i n i t i o muodost.<>.a mielipiteensä. Perustuslaillisennnekin jättivät v a l lankumouksen mahdollisuuden pois laskuistaan Jokseenkin samoina a i koina k u i n Venäjänkin porvarlstb. A i van tyypillisenä voi pitää nuorsuomalaisen a k t i v i s t in Jonas CastrenUi k l - vahdusta eräässä perustuslakivaliokunnan kokouksessa ennen ensimmäistä maailmansotaa: ^ "Kyliä minä tiedän, mihinkä tämä sosialidemokraattien Jyrkkä kanta perustuu. Nämähän luottavat Venäjän vallaukomoukscen. Mutta se on turhaa haaveilua. Siel-lä ei tapahdu mitään vallankumousta ainakaan viiteenkymmenen vuoteen." Ehkäpä " J o n a s " olisi ottanut (oLscn asenteen vallankumoukseen, jos olisi saanut pätevät takeet sen tapahtumista esim. puolen vuoden kuluttua. K u n noin vuosi eduskunnan hajoi-tuksen jälkeen kenraali Seyn nimitett i i n Suomen kenraalikuvernööriksi Ja vastavallankumouksen politiikan toteuttajaksi, s i l l o i n joutui Julkisen työväenliikkeen koko olemassaolo vaaranalaiseksi. Seuraava puoluekokous määritteli menettelytavat tilanteen vaatimukset huomioimalla. K a l l e HämUlälnen, Tiistaina, huhtik. 26 p., Yrjö Enne SNS:n urheilu jaoston' - johtajaksi U e l s i n k L — M a a l i s k u u n l o p u l l a p i d e t t i in Suonii-Neu vost c l i i t to-Seura n urhcilujaoston vuosikokous. Kokouksessa v a l i t t i i n jaoston hallituksen p u heenjohtajaksi insinööri Yrjö Enne, varapuheenjohtapak.si f i l . M a i s t . V i c tor Smeds Ja muiksi jäseniisi rouva Vieno Aaltonen, tolmlnnahjohlaja Reino Kukkonen, läkikit. kand. M a r t t i Mehto, jaostopäällikkö Eino R t m l a - n c n ja kamreeri Jussi Tossavainen. väärennysten Unkarilaissyntyisellä t r o t s k l s t l U a A r t h u r Koestlerillä on ollut varsin suuri vaikutus a a t t e e l l i s i in keskustel u i h i n toisen maailmansodan jälkeen. E i sen vuoksi, että hän hyökkää Neuvostoliittoa vastaan "vasemmalta käs i n " , sellaistahan on t a p a h t u n u t Jp a i k a i s e m m i n k i n . Koestlerin k i r j o i l la on siksi erikoista merkitystä, että np sisältävät n i i n monia sitaatteja Ja t o distuskappaleita .jotka o n o t e t tu osoittamaan oikeiksi hänen väitteitään, että ne ovat saaneet monia Neuvosto- Uittoon myötätunnolla s u h t a u t u v i a i h - misiä horjumaan vakaumuksessaan. N i i n syntyi yhteisrintama nk. pettyneiden vallankumouksellisten J a sosialidemokraattien, taantumuksellisten j a f a s i s t i en välillä. T a n s k a l a i n e n professori Adolf S t e n. der-Pcdersen. joka oU sen T a n s k an y l i o p p i l a s k u n n a n aseUaman komitean puheenjohtaja, jonka tuli t u t k i a K o e s t l e r in väittämien totuudenmukaisuutta, o n tanskalaisessa aikakauslehdessä " N e u v o s t o l i i t t o tänään" k l rr Joittanut a r t i k k e l i n " K o e s t l e r riisuu n a a m a r i n " . Jossa hän o n o t t a n u t tarkasteltavakseen K o e s t l e r i n Neuvosto-l l t t o a koskevat "paljastukset" kirjassa " Y o g i j a k o m i s s a a r i " . Tämä komitea muodostettiin suureksi osaksi konserv a t i i v i s i s t a «ylioppilaista j a k u n he huomasivat, että m e l k e i n k a i k k i K o e s t l e r in käyttämät lainaukset olivat vääriä, vääristeltyjä tai väärällä t a v a l l a käytettyjä, pitivät h e parempana antaa asian painua iinohduksiin. He eivät luonnollisestikaan halunneet paljastaa antikommunistia, jonk a valheet oUvat n i i n hyödyllisiä neuvostovastaiselle lehdistölle. Professori sanoo m m . seuraavaa: " E n ole m i l l o i n k a a n kuulunut m i hinkään poliittiseen puolueeseen ja ehk5".sen vuoksi voitaneen pitää jonk i n v e r r a n mielenkiintoisena asiana s i tä, e t t en myöskään minä katso Koestl e r i n väittämien olevan totuudenmuk a i s i a . Koestlerin silmiinnähtävästi a s i a k i r j o i h i n perustuva esitys on p i i r_ teiltään täysin pintapuolinen. Hän käyttää neuvostovenäläisiä Ja m u i t a lähteitä epäsystemaattisesti j a epätieteellisesti. Hänen tietonsa olosuhteista, j o i d e n todellista l a i t a a ei voida s i v u u t t a a hänen esittämillään fakt o i l l a , ovat minimaaliset. Niiden a s i a k i r j o j en j a k i r j o i t u s t en tulkinta, j o t k a hän esittää perusteliiikseen, e! ole ainoastaan v i l p i l l i n e n vaan vieläpä suorastaan väärä. Tässä on kysy. myksessä journalistisen viekkauden laisessa pcru&tuslaissa vuodelta 1936." Jokainen, joka tuntee vähänkään marxilaisia oppeja tietää, että kommunistit tunnustavat täysin y k s i t y i sen omistusoikeuden mitä tulee h e n k i lökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseen Ja oikeuden lahjoittaa pois omaisuus kelle tahansa, myöskin lapsille. Perintöoikeus on t a a t tu Neuvostoliitossa vuoden 1922 l a i l l a . 2. Koestler sanoo, että kuolleen lentäjän perhe on saanut $100,009 ruplaa sankaripalklnnon, kun taas vanhuuseläke on 30-75 ruplaa kuu. kaudessa. Tutkimukset osoittavat, että tuoll a i s ia suuria sankaripalkintoja o n a n . nettu, mutta eitä Koestler mitä tulee vanhuuseläkkeeseen .suoraan valeht-lee, sillä ne kohoavat 50—60 pros. a i kaisemmasta palka.sta. Tämänhän me olemme jo kauan sitten saavuttaneet kapitalistisissa maissa. 3. "Vapaa opetus poistettiin saattamalla voimaan lukukausimaksut korkeammissa oppilaitoksissa." K o e s t l e r suorittaa tässä karkean väärennyksen jättäessäär* kokonaan mainitsematta, ettsL valtio maksaa y U o p p i l a i l l e palkkaa j a että maksuj a el oteta erikoisen ahkerilta opisk e l i j o i l t a , eikä myöskään-sellaisilta, J o i l l a olLsi n i i d e n maksamisessa määrättyjä valkeuksia. Tämän lisäksi maksuista on vapautetut monien .sell a i s t e n keski-aaslalaisten alueiden y l i oppilaat, joiden värillisellä väestöllä o n aikaisemmin ollut vielä pienemmät mahdollisuudet kuin venäläisillä saada korkeampaa «ivLstyötä, k u n .sitävastoin h y v i n p a l k a l u i l l a erikoisalo, j e n työntekijöille muodostuu lahjattomien If.pslen kouluttaminen k a l l i i k s i huviksi sen vuoksi, etteivät sellaiset opiskelijat, jotka eivät pysty saam a a n yTToppilastodl-stasta ainoastaan menetä opiskelijapaikkaa, vaan heidän tulee maksaa myös korkeampia maksuja. K a i k k i tämä on täysin" va-staista "län?idemokraattiseen v a p a a s e e n oplntoiärjest'2lmään" verrattuna, Jok a vallitsee csinievklkrj Yhdy.svallois-sa. • •• ' 4. $400,000—€00,000 köyhän ylioppilaan, jotka eivät voineet maksaa uusia maksuja, oli Iope'tettava opiskelunsa." K o e s t l e r ei mainitse minkäänlaist a lähdettä tälle tiedolleen j a se o n k i n varsin ymmärrettävää, sillä Neuv o s t o l i i t on tila.stot osoittavat, että y l i o p p i l a i t a oli yhteensä vuonna 1940, tulos, j o k a o n lisäksi v a r s i n v a a r a l l i - j o l l o i n laki a.stui voimaan, 564,573. nen senkin vuoksi, että Koestleristä el p u u t u tyylillistä t a i t u r u u t t a ." Stender-Pedersenin mielestä " Y o g! Ja komissaari" on kansainvälisesti v a a r a l l i n e n teos. koska sen perusteell a suuri osa m a a i l m a n mielipiteestä muodostaa käsityksensä Neuvastolii-t o n olosuhteista". Se o n polstettatva o b j e k t i i v i s t en tai a i n a k i n j o s s a in määrässä u s k o t t a v i e n lähdeaineistojen luettelosta. Profes.sori Stendcr-Pedersen lopett a a h y v i n perustellun esityksensä ter o i t t a m a l l a sitä, k u i n k a varovainen tulee o l l a lukiessaan Koestleriä: " M i kään totuuden j i d i s t a j a hän c l ole. Hänen kritiikkinsä o n tendenssimäistä j a epärehellistä. Tulee alakuloiseksi havaitessaan, k u i n k a periaatteet, tomasti Ja p i n t a p u o l i s e s t i hän työskentelee epäilyttävän aineistonsa parissa s i l l o i n , k u n l u k i j a toivoisi venäläisten kysymysten a s i a l l i s t a selvitte. lyä." C h r i s t i a n P r o h m puolestaan esittää a r t i k k e l i s s a a n mtmtamla sellaisia l a i nauksia, j o i t a voidaan pitää Koestler i n pääväittäminä hänen koettaessaan todistaa, että Neuvostoliitto kulkee oikealle Johtavaa tietä j a että se on nyrjäyttänyt vallanlnmiouksen aatteet. L Koestler väinää. että Neuvos. ioHitto on kehittycasään ponraril- Bsekxf yhtcidaiiuiakBf patastiamit VeHnlMfemlen M •fuhmi^ Jeiilavan etbnUilMmiaea «ta&oi- Nflnpä olisi siis Koestlerin mukaan enemmän ylloppilaitfa joutunut Jättämään korkeakoulunsa, k u i n mitä niitä ylipäänsä koko Neuvostoliiton alueell a oli olemassakaan. 5. ^'Eräänä askeleena Stalinin marssissa oikealle voidaan pitää erikoisen Suvorov. koulujen perustamista, joihin on erityispääsy upseerien pojilU." Lain mukaan pääsevät näihin kouluihin upseerien, sotamiesten, r^taan-osaaottaneidcn j a partisaanien lapset s«kä lapset, jotka ovat kadottanee* vanhempansa sodan aikana. Nämä koulut eivät sii.s mis-sään tapaukMÄsa ole mitkään "yläluokan kouluja". 6. "Lenin kirjoittaa kirjassaan •Valtio ja. vallankamoa»', ettei kukaan saa ansaita enempää icuin tavaliinea työläinen, mutta Utailo on hylännyt mymkin tämän kom-iministisen periaatteen 'bnonomui-a^ sessa' samanpalklcaisuiMpuiiees. saan viiönna 1931, jolloin Iwn jnlis-tl palkkojen erilaisuudet sosialismin periaatteeksi — lyhyesti sanoen kommunismi on iiavatlettu — Ja otetta askel kohti kapit-lismia." Lenin k i r j o i t t a a " V a l t i o s s a j a v a l lankumouksessa", että yksityiset i h miset eivät ole samanlaisia, toinen on voimakkaampi, toinen heikompi". Ja boteaa,. että samankaltaisuutta k a r . k^iaesa merkityksessä käytetään J o n - ^idnlaixena vertatisperusteena eri ib-x ^ t e n välillä, joka todellisuudessa on erittäin epäoikeudenmukaista, jonka jälkeen hän l a i l i a a M a r x i a : J o t t a v o i t a i s i i n välttää tällainen, o l i s i oikeuden oltava erilainen. sen.sljaan että sc on samanlainen . . . . Sekä M a r x että Lenin muotoilevat sosialismin periaatteen seuraaviksi s a n o i k s i : " J o k a i n e n kykyjensä mukaan, Jokaiselle työnsä m u k a a n " Ja kommunistisen yhteiskunnan periaatteen: " J o k a i n e n kykyjensä mukaan jokaiselle tarpeittensa mukaan." Nämä teesit kuuluvat kommunismin alkeisteorlaan Ja n e mainitsee vieläpä m a l t i l l i n e n tanskalainen sosialldemo. k r a a t t l kirjassaan "•-'ommunlstcr og Soclalidemokratcr". K o e s t l e r i n oma L c n i n - r e f e r a a t t l on siis selvästi palkkojen samanlaisuutta vastaan, muutoinhan käsite "pätevä työläinen" menettäisi tUysin merkityksensä, 7. "Yhtenä merkkinä Stalinin taantumukseliiKCstii, kapitalistisesta politiikasta oli hänen kehoituk-sensa neuvostotalonpojille vuonna 1933: Rikastukaa". Asla on n i i n , ettei se ollut vucsl 1933 vaan vuosi 1925, j o l l o in tällainen tunnus esitettiin,, eikä sitä itehnyt S t a l i n vaan B u h a r i n , sama mies, Joka .sitten yhdessä Koestlerin epäjumalan Trotskin kanssa kiihkeästi taisteli S t a l i n i a vastaan. Tä.ssä yhteydessä ovat lisäselvittelyt tarpeettomia. 8. "Laiskuuden vuoksi työxtään efotettn menc^ltää myös Käänniis-telykorttlnra." Neuvostoliiton työlaln.säädannössä ei ole mitään mainintaa sännöslely-kortcista, mutta otaksuttava.sti niillä, jotka jättävät raska.sta työtä tekevien ryhmän, el ole oikeutta e r i k o i s i in li.';ä-korttelhln, joita t^mä ryhmä saa säännöstelyn vallile.ssa, Joka kut^n tunnettua nyt on kumottu. Tällal-se. ssahan järjeEtelyssä cl ole mitään ihmeellistä. 9. "Laiskoja tyoIäiKiä tai »cllafsia. Jotka ainoakaan myöliästyvät työstä, rangaistaan pakkotyöllä." Sodan aikana saatettiin voimaan varsin ankara, mutta selvästi hyvinperusteltu l a k i . Jonka mukaan i h m i set, jotka ilman erikoista syytä ^van-huu. s, i n v a l l l d i t e e t t i , ra.skaudcntila tai vaimon toiminta muissa tchtävhsä hyväksyttiin luonnolllse,sU tJlP-iisik-si .syiksi) jättivät työn-sä, v o i t i in tuoiT'- ta kuudeksi kuukaudeksi pakkotyöhön alennetulla palkalla. 'Samaan aikaan Säädettiin samantapainen laki .silloin C h u r c h i l l i n hallitsemasi-a E n g lannissa). Sen s i j a an el ollut olemassa mitään pakkotyörangaLstusta nlls-sä tapauksissa, jols.sa Koestler n i in väittää. 10. "Avioerosta on ilmoitettava kaikissa paikallisissa lehdissä. Tällainen ilmoittelu aiheuttaa suuria ^ taloudelUsia rasituksia." Avioerosta on ilmoitettava ^hdef,sä lehdc.s.sä, mutta vain tä^sä yhdassä. 11. ".Sekä alue- että piirikunnan Ja kaupungintuomioiKluintcn on tarkastettiva avioeron syyt, Jonka vuoksi avioero on tehty melkein mahdottomaksi . . . " Nämä tuornioii>tuimct ovat täysin a l i t e t t u j a , eikä mitään j u t t u a voida käsitellä niiisä kaikissa. Kf/cstlcrin olisi ollut n i i n o l l en k i r j o i t e t t a v a alue. p i i r i k u n n a n tai kaupungintuomic- Istuimst, j o l l o in asian sisältö kieltämättä olisi Jonkinverran muuttunut 12. "Kun neuvostonainen menee avioliittoon, on hänen tehtävään koko elämänsä ajan vain synnyttää lapsia." K u t e n edellä käy i l m i , on Koestler tayattoma.sti liioitellut nUtä vaikeuksia, jolta avioeron hankkiminen a i heuttaa. Neuvostoliiton palkalliset lehdethän sisältävät säännöllisesti luetteloita avioeroa hakeviEta. Mutta tämän lisäksi voidaan helposti csojttaa. että naisten osuus elinkeinoj a julkisessa elämässä on Neuvostol i i t o s sa p a l j o n suurempi k u i n eslmer-kik. si Skandinaviassa. Neuvcstoissa (Joita voitaneen verrata meidän k a u p u n g i n . Ja kunnanvaltuiustoihimme) muodostavat naisjäsenet vaalelst.i v a a l e i h in 30—40 pros. kalkista, kun sen sijaan Tanskassa j a Ruotsissa on n a i s i a vastaavanlaisissa toimissa vain .-nuutamia prosentteja. Olisi ihmeellistä Jos k a i k k i nämä naiset ollsivitt naimattomia. Sitäpaitsi Koestler el mainitse l a i n. kaan. että Neuvostqlilto.ss.i on kokonainen lastenkotien Ja lastentarhojen verkosto, joissa on suhteellisesti enemmän lapsia k u i n muiden maiden vastaavissa laitoksissa. On lisäksi muistettava, että neu-vostolaln mukaan kaksi vuotia s i massa yrityksessä työskennellyt nainen saa täydellä p a l k a l l a synnytyslomaa 35 päivää ennen Ja 42 puivail jälkeen synnytyksen «enemmän kuin sosialldemokraattlscssi Tanskaf-.sa). Mikäli hän on työskennellyt viihom-män alkaa, on k o r v a u s k i n pienempi, k u i t e n k i n vähintään 50 pro.s. palkasta. Tämän määräyksen avulla on tahdottu estää väärinkäytökset. Lukuunottamatta niillä varsin kark e i t a väärennyksiä Ja vääristelyjä on K o e s t l e r i n kirjassa lukuisia pienempiä väännöksiä Ja hUvyttömyykslii. Joiden selvittely veisi kuitenkin l i l an kauan alkaa. Muutamat hänrn käyttämistään sitaateista voidaan o.s()it,ta;j tosiksi, mutta s i l l o in h i i n on k i i s l t e l l vl vähemmän tärkeitä ky.symyk.slä. t a i sitten lainaus on aseteltu yKtcyti'en väärfln välttämän kanssa slton. että koko ajatus tulee aivan kieroksi. laivalipputmttdriQi EDWIN SUKSI Trans-Atlantic Passeoger CoQfe* rcnccn valtuuttama aslsmlfli Edustamme melkein kaikUs J(A* t a v i m p i a valtamerillnjoj». mifn» nitellessanne matkaa ^lanumii tai m u i h i n Euroopan maihin. Iroltte luottamuksella kääntyti pucdeem-mc l i p p H : y-m. matkaa l(08k*Tlna asioissa. VAPAUS STEAMSHIP TICKET AGENCY EDWIN SUKSI Valtuutettu aBlamlM ' r. o. Box Sddimri Out KINGEDWAB1X PABTUBOJtKI !^ Ammattltaitolata pMturiotqt^ öljy hoitoa hlukiiQt' EINO SMITB ^ A C K NI0BOL8OH Sama stsSänkBytlti lqitl| naisten oluttupaan ' Maniigua Nicaragua. — Kerrlm TU»»; dc^fsu k u n ensimmäiset ptmal«et tmni-rahalset ilmestyvät, ottavat alca»- gualaisct ruokansa ja ellUmem& Ja muuttavat pois kodeistaan. Tulian-, n c l muurahaiset muuttavat Ihmlatan a unto!hin tekemään kevftt«|iy(nitcaen.j [ Ne syöviit r o t t i a , russakoita, UUbmeL; » ta. hämähäkkejä j a nvkai^, peittäen joka tuuman t i l a n asunhoU^ niin filsiillä k u i n ulkonakin. Ktm kalkki on syöty häviävät muuraha)««^ Ityll- Iäiset palaavat takaisin, maalaavat . seinänsä Ja n a u t t i v a t pyhtalstft Iso^jeU-taan Jonkin ajan VAPPUTERVEHDYS! HERBERT E. JOHNSQH Ruokatavarakauppa 6 A Ppplar St. Ckipper ClUf r Oni. T H E A T R E LISGAR STREET SUDBURY i)uiiiiU)Uiiiiliiiiuiiiiiiiitiiiiiiiuiiiiiiiiiii:i!n:ii;i:::i!iiiii!ini!i!i^ 40% alennuksella ENGISSA A^/r/. AILI TKKÄVÄINEN g| "Tämä kertornu::; on valoisilta, onnellisilta Jcoulu- ^ r)Uoruu.svuo«illa,rnaailrna.sta, jonka kerran tunsin. SaiH dak.seni aan maailman ja ajan jälleciLluntunnaan. todel!ir( seita olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus^ vuosiltani muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivat* voineet tapahtua." t Näin sanoo tekijä k i r j a n s a alu-nsa. Tämä teos on todella mldCQ^ k i i n t o i n e n tuttavuus kaikille k a u n o k i r j a l l i s t a lukemista bamtstaM' 'vUle.^ t 235 S I V U A — A L E N N U S M Y Y N T I H I N T A 90^ Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa sH^' asiamiehUtämme. Vapaus Publishin Box 69
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 26, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490426 |
Description
Title | 1949-04-26-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | NAUniKAA ''Spartan" sähkögramofooniUa * • * •SPARTON" Sähkögramofooiii — Malli 348P 60 cvclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soittaa l O j a 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana. Hinta - $49.95 •SPARTON" Record Player — Malli 148-RP Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä radioon hv^'änsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh-tevteen. Hinta $19.95 lehti itään kaikkialle Canadassa, ostajan maksaessa lähetyskulut^ Vapaus Publishing Compiiny Ltd. 100 E lm st. West - Sudbury, Ontario 'K tukee iänsi-ialtain tel(emiä • a. la Lake Success, .V. Y. — YK:n p o l i i t - en komitea hyväksyi v i i k o n l o p u l la ^riunnian ja Y h d y s v a l t a i n taholta Ehdjt syytökset, että U n k a r i j a B u l - aria ovat loukanneet rauhansopi. Quk5ia asettaessaan kirkon johtajia [jTtteeseen vakoilusta j a valtipnvas-aisesta vehkeilystä. Muun muassa Canada t u k i B o l i v i an sitvitä, että B r i t a n n i a n j a Y h d y s - hltain on edelleen yritettävä "saada r;dytystä" rauhansopimusten perus-ecHa kardinaali M i n d s z e n t y n j a B u l . arian protestanttisten pappien t a - lauköissa. Länsivaltain edustajat olivat sitä [lieltä. että tämä esitys saa t a r p e e l l l - len kahdenkolmasosan enemmistön lannatukHen, kun se esitetään yleis- [okoufoelle lopullista hyväksymistä larten. Tässä päätöslauselmassa ei tehdä tK:n puolesta mitään syytöksiä U n - bria ja Bulgariaa vastaan, m u t t a h y - läksytään vain B r i t a n n i a n j a V h d y s - faltain protestit, jotka o h hylätty jjnkarin ja Bulgarian taholta. ' Chilen taholta esitettiin päätöslau- «Imaan sellaista muutosta, j o k a olisi tiio-Tiinnut Unkarin j a B u l g a r i a n, r.utta se peruutettiin länsivaltain Edustajien vastustaessa sitä. Komitea hylkäsi A u s t r a l i a n j a K u u - [)-in esityksen, jonka mukaan komissio blis! lähetetty Eurooppaan t u t k i m a an ^lindszentyn ja B u l g a r i a n pappien bikeudenkäyntejä. Se esit>'s hylättiin BO äänellä 4 vastaan, 18 m a a n edustajien pidättyessä äänestyksestä. Vaatii $5Q,0QQ korvausta miehensä kuolemasta MpQse J»w, Säsk. — R i c h a r d Borden Harwoodin leski o n nostanut $50,000 vahingonkorvausjutun Moose Jawin kaupunkia j a N a t i o n a l L l g h t a n d P o - wer Companyä vastaan katsoen nämä vastuunalaisiksi kaupungin juomaveden saastuttamiseen viime vuonna, mikä aiheutti Hanvoodin kuoleman. Syytekirjelmässä sanotaan, että Harwood sai juomavedestä lavantaud i n . Suuri sakko veroja pakoilleelle miehelle Montreal — Albert Sansoucy sai oikeudessa v i i k o n l o p u l l a $100,000 s a kon tai 2\fiÄtöslauselman laatimiseen, perusteli jälkeenpäin r y h män k a n t a a lausunnoilla, joiden t o distusvoimaisuutta el voitane kiistää, k i r j o i t t a e n nmrt.: "Venäläisten pakolaisten vainoa-miskysymyksessä me moitimme senaattia ensiksikin siitä, ettei se o l lut muistanut koko Suomen viime-aOcaisten verrattaisen vapauden, Suomen uuden eduskunnan, Jopa senaatin omani - ^vallankin olevan Venäjän vapausliikkeen lahjan^ saadun. Me tulkitsimme sen. mitä niin monasti on julkilausuttu, että tämmöinen venäläisten pakolaisten vainoaminen louldcaa alkeellisimpia kunnialcäsHteitä, loukkaa köyliälis-tön veljestunteita. puhumattakaan siitä, että tämä suomalaista ja venäläistä köyhäl^töä vastaan tähdätty toimenpi^ sotii Suomen o i keuksia vastaan. — Mutta nyt ei ole kysymys ter^risteista, vaan sii^ tä, onko maita'täällä matkostele-via tai oleskelevia venäläisiä abdis-telUva venäläisten poliisiurkldjain ospitukscsta, onko heitä vangittava poikkeuksellisten taomioistoin-ten vaatimuksesta j a onko heitä i r tolaisina' karkoitetUva Venäjän rajalle. Jossa he virka vallalle vastenmielisinä .vastastnspuolaelaisi-na joutuvat vangitsijalo käsiin ja saavat hirttonnoran jalojen pyrld-mystensäjialkaksi. Löyt>7 ylälnok-icalaisia. jotka selittävät^ että tämä on jo laiden nikopaolelle menemistä. Ja varsinltin on sitä venäläisen poliisin sppraoainen vailan-lisäys Suomessa". Venäjän vallankumoulcselUsten t u rr vapaikkaoikeuden puolustaminen o l i k i n tietysti h o v i p l M e n silmissä edusk u n n a n päätöslatisehnan " v a a r a l l i s i m p i a " kohtia, laällä uskaUettihi edusk u n n a n päätöksessä puolustaa tsaris-m i n ja valtai6ttiim«i a v o i m i a v i h o l l l - Sudburyn KUNNALLINEN KESKUS TARVITSIE LAHJOITUKSENNE Keskuksesta nautitte itse, taian lapsenne ia lastenlapsenne ______ LAHJOITTAKAA OSUUTENNE ENSITILASSA * Muistakaa lahjoituksen voitte poistaa tuloveroistamie * Kanq)aiiian pääkeskus kanpimgintalolla. Ceder kadulla. Puhelin «-«401 sia — se meni heidäB. mielestään su<^ rastaan kuohuttavan p i t ^ e . Mutta totims oU lausuttava julkt " J a jos tämän totuuden sanomisesta olisi seurannut valklmpa eduslRumjan hajoitus, emme o l i s i voineet vetäytyä sitä sanomasta", n i U i k u i n S i r o l a töte-sL T^väenluokan puolueen — e l ld se tahtonut väistyä v a r t i o p a i k a l t a an — o l i pidettävä taisteluasenne n i in vierasta k u i n k o t i m a i s t a k i n t a a n t u musta vastaan. Sen oU pidettävä merkkivalot palamassa, sen o l i annett a v a k a n a l l e oikeat tunnussanat. T o s i n venäläisetkään toverimme eivät vomeet tietää mitään varmaa toivot u n vallankumouksen ajasta, vielä Vähemmän sitä tiedettiin Suomessa- M u t t a yksi asia k u i t e n k i n varmistui yhä enemmän, nhnittäin se, että V e näjää el v o i t u uudistaa eikä myös Suomen vapautta pelastaa r a u h a l l i s en kehityksen tietä. T s a r i s m i n tieltä r a l - vaammen oli oleva kansanvaltaisen kehityksen j a edistyksen välttämättömänä edeUytyksenä. Venäjän v a l l a n kumouksellisia mWdän o l i s i i s pidettävä l u o n n o l l i s i n a liittolaisinamme. H a l l i t u k s e n ahkera " h a u k k u m i n e n" venäläisten pakolaisten ahdistuksesta tuotti aina.kin s en suoranaisen tuloksen, että kunniantuntoiset virkamiehet menettivät halunsa v a l t i o l l i s t en pakolaisten iunippuun käymiseen. SUHTEITA >- K A S I B A U p O U XA Helsingin Sanomat k i r j o i t t i h e l m i kuun 15 päivän muJstelmakirjoituk-sessaan äskettäin, että "sortovuosien aikana solmittiin suhteet Venäjän vallankomoukscl-lisiin, jotka taistelivat tsaarivaltaa vastaan vapautensa, niinkuin suomalaiset pemstaslaillisten oikeuksiensa puolesta. Venäjän vallan-kumoakseUiset näkivät siitä asti Saomessa liittolaisen. Joka puolestaan teki heidän johtajilleen ja sitä tietä beidiin ulalleen suuria palveluksia". N i i n kylläkin, palveluksia "heidän asialleen", sehän jo sanookin paljon. Tosin oli ensimmäisenä sortokautena por\'ariston — n i i n suomen — kuin ruotsinkielisenkin keskuudessa — l u kuisasti vapaamielisiä j a e d i s t y k s e l l i siä yksilöllä, joiden s i l l o in suorittama ty6 säilyttää paikkasa tämän maan valtiollisessa historiassa. Mutta n i i n k u i n edellä kerrotusta jokseenkin v a kuuttavasti käynee .selville, uuden taantumuskapden alettua porvaristo luokkana käsittäen mieluimmin "solmi suhteita Venäjän vallankumouksellis i i n " — vähintään käsirautoja käyttämällä ! Sitä tietä se o n s i t t e m m i n jatkunut aina pitemmälle j a pitemmälle. J a t k u i v. 1918, j a t k u i lOSp-luvulla ja jatkui sotavuosina. Mitä se n y k y i s in tekee, siitä voi k u k i n i t i o muodost.<>.a mielipiteensä. Perustuslaillisennnekin jättivät v a l lankumouksen mahdollisuuden pois laskuistaan Jokseenkin samoina a i koina k u i n Venäjänkin porvarlstb. A i van tyypillisenä voi pitää nuorsuomalaisen a k t i v i s t in Jonas CastrenUi k l - vahdusta eräässä perustuslakivaliokunnan kokouksessa ennen ensimmäistä maailmansotaa: ^ "Kyliä minä tiedän, mihinkä tämä sosialidemokraattien Jyrkkä kanta perustuu. Nämähän luottavat Venäjän vallaukomoukscen. Mutta se on turhaa haaveilua. Siel-lä ei tapahdu mitään vallankumousta ainakaan viiteenkymmenen vuoteen." Ehkäpä " J o n a s " olisi ottanut (oLscn asenteen vallankumoukseen, jos olisi saanut pätevät takeet sen tapahtumista esim. puolen vuoden kuluttua. K u n noin vuosi eduskunnan hajoi-tuksen jälkeen kenraali Seyn nimitett i i n Suomen kenraalikuvernööriksi Ja vastavallankumouksen politiikan toteuttajaksi, s i l l o i n joutui Julkisen työväenliikkeen koko olemassaolo vaaranalaiseksi. Seuraava puoluekokous määritteli menettelytavat tilanteen vaatimukset huomioimalla. K a l l e HämUlälnen, Tiistaina, huhtik. 26 p., Yrjö Enne SNS:n urheilu jaoston' - johtajaksi U e l s i n k L — M a a l i s k u u n l o p u l l a p i d e t t i in Suonii-Neu vost c l i i t to-Seura n urhcilujaoston vuosikokous. Kokouksessa v a l i t t i i n jaoston hallituksen p u heenjohtajaksi insinööri Yrjö Enne, varapuheenjohtapak.si f i l . M a i s t . V i c tor Smeds Ja muiksi jäseniisi rouva Vieno Aaltonen, tolmlnnahjohlaja Reino Kukkonen, läkikit. kand. M a r t t i Mehto, jaostopäällikkö Eino R t m l a - n c n ja kamreeri Jussi Tossavainen. väärennysten Unkarilaissyntyisellä t r o t s k l s t l U a A r t h u r Koestlerillä on ollut varsin suuri vaikutus a a t t e e l l i s i in keskustel u i h i n toisen maailmansodan jälkeen. E i sen vuoksi, että hän hyökkää Neuvostoliittoa vastaan "vasemmalta käs i n " , sellaistahan on t a p a h t u n u t Jp a i k a i s e m m i n k i n . Koestlerin k i r j o i l la on siksi erikoista merkitystä, että np sisältävät n i i n monia sitaatteja Ja t o distuskappaleita .jotka o n o t e t tu osoittamaan oikeiksi hänen väitteitään, että ne ovat saaneet monia Neuvosto- Uittoon myötätunnolla s u h t a u t u v i a i h - misiä horjumaan vakaumuksessaan. N i i n syntyi yhteisrintama nk. pettyneiden vallankumouksellisten J a sosialidemokraattien, taantumuksellisten j a f a s i s t i en välillä. T a n s k a l a i n e n professori Adolf S t e n. der-Pcdersen. joka oU sen T a n s k an y l i o p p i l a s k u n n a n aseUaman komitean puheenjohtaja, jonka tuli t u t k i a K o e s t l e r in väittämien totuudenmukaisuutta, o n tanskalaisessa aikakauslehdessä " N e u v o s t o l i i t t o tänään" k l rr Joittanut a r t i k k e l i n " K o e s t l e r riisuu n a a m a r i n " . Jossa hän o n o t t a n u t tarkasteltavakseen K o e s t l e r i n Neuvosto-l l t t o a koskevat "paljastukset" kirjassa " Y o g i j a k o m i s s a a r i " . Tämä komitea muodostettiin suureksi osaksi konserv a t i i v i s i s t a «ylioppilaista j a k u n he huomasivat, että m e l k e i n k a i k k i K o e s t l e r in käyttämät lainaukset olivat vääriä, vääristeltyjä tai väärällä t a v a l l a käytettyjä, pitivät h e parempana antaa asian painua iinohduksiin. He eivät luonnollisestikaan halunneet paljastaa antikommunistia, jonk a valheet oUvat n i i n hyödyllisiä neuvostovastaiselle lehdistölle. Professori sanoo m m . seuraavaa: " E n ole m i l l o i n k a a n kuulunut m i hinkään poliittiseen puolueeseen ja ehk5".sen vuoksi voitaneen pitää jonk i n v e r r a n mielenkiintoisena asiana s i tä, e t t en myöskään minä katso Koestl e r i n väittämien olevan totuudenmuk a i s i a . Koestlerin silmiinnähtävästi a s i a k i r j o i h i n perustuva esitys on p i i r_ teiltään täysin pintapuolinen. Hän käyttää neuvostovenäläisiä Ja m u i t a lähteitä epäsystemaattisesti j a epätieteellisesti. Hänen tietonsa olosuhteista, j o i d e n todellista l a i t a a ei voida s i v u u t t a a hänen esittämillään fakt o i l l a , ovat minimaaliset. Niiden a s i a k i r j o j en j a k i r j o i t u s t en tulkinta, j o t k a hän esittää perusteliiikseen, e! ole ainoastaan v i l p i l l i n e n vaan vieläpä suorastaan väärä. Tässä on kysy. myksessä journalistisen viekkauden laisessa pcru&tuslaissa vuodelta 1936." Jokainen, joka tuntee vähänkään marxilaisia oppeja tietää, että kommunistit tunnustavat täysin y k s i t y i sen omistusoikeuden mitä tulee h e n k i lökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseen Ja oikeuden lahjoittaa pois omaisuus kelle tahansa, myöskin lapsille. Perintöoikeus on t a a t tu Neuvostoliitossa vuoden 1922 l a i l l a . 2. Koestler sanoo, että kuolleen lentäjän perhe on saanut $100,009 ruplaa sankaripalklnnon, kun taas vanhuuseläke on 30-75 ruplaa kuu. kaudessa. Tutkimukset osoittavat, että tuoll a i s ia suuria sankaripalkintoja o n a n . nettu, mutta eitä Koestler mitä tulee vanhuuseläkkeeseen .suoraan valeht-lee, sillä ne kohoavat 50—60 pros. a i kaisemmasta palka.sta. Tämänhän me olemme jo kauan sitten saavuttaneet kapitalistisissa maissa. 3. "Vapaa opetus poistettiin saattamalla voimaan lukukausimaksut korkeammissa oppilaitoksissa." K o e s t l e r suorittaa tässä karkean väärennyksen jättäessäär* kokonaan mainitsematta, ettsL valtio maksaa y U o p p i l a i l l e palkkaa j a että maksuj a el oteta erikoisen ahkerilta opisk e l i j o i l t a , eikä myöskään-sellaisilta, J o i l l a olLsi n i i d e n maksamisessa määrättyjä valkeuksia. Tämän lisäksi maksuista on vapautetut monien .sell a i s t e n keski-aaslalaisten alueiden y l i oppilaat, joiden värillisellä väestöllä o n aikaisemmin ollut vielä pienemmät mahdollisuudet kuin venäläisillä saada korkeampaa «ivLstyötä, k u n .sitävastoin h y v i n p a l k a l u i l l a erikoisalo, j e n työntekijöille muodostuu lahjattomien If.pslen kouluttaminen k a l l i i k s i huviksi sen vuoksi, etteivät sellaiset opiskelijat, jotka eivät pysty saam a a n yTToppilastodl-stasta ainoastaan menetä opiskelijapaikkaa, vaan heidän tulee maksaa myös korkeampia maksuja. K a i k k i tämä on täysin" va-staista "län?idemokraattiseen v a p a a s e e n oplntoiärjest'2lmään" verrattuna, Jok a vallitsee csinievklkrj Yhdy.svallois-sa. • •• ' 4. $400,000—€00,000 köyhän ylioppilaan, jotka eivät voineet maksaa uusia maksuja, oli Iope'tettava opiskelunsa." K o e s t l e r ei mainitse minkäänlaist a lähdettä tälle tiedolleen j a se o n k i n varsin ymmärrettävää, sillä Neuv o s t o l i i t on tila.stot osoittavat, että y l i o p p i l a i t a oli yhteensä vuonna 1940, tulos, j o k a o n lisäksi v a r s i n v a a r a l l i - j o l l o i n laki a.stui voimaan, 564,573. nen senkin vuoksi, että Koestleristä el p u u t u tyylillistä t a i t u r u u t t a ." Stender-Pedersenin mielestä " Y o g! Ja komissaari" on kansainvälisesti v a a r a l l i n e n teos. koska sen perusteell a suuri osa m a a i l m a n mielipiteestä muodostaa käsityksensä Neuvastolii-t o n olosuhteista". Se o n polstettatva o b j e k t i i v i s t en tai a i n a k i n j o s s a in määrässä u s k o t t a v i e n lähdeaineistojen luettelosta. Profes.sori Stendcr-Pedersen lopett a a h y v i n perustellun esityksensä ter o i t t a m a l l a sitä, k u i n k a varovainen tulee o l l a lukiessaan Koestleriä: " M i kään totuuden j i d i s t a j a hän c l ole. Hänen kritiikkinsä o n tendenssimäistä j a epärehellistä. Tulee alakuloiseksi havaitessaan, k u i n k a periaatteet, tomasti Ja p i n t a p u o l i s e s t i hän työskentelee epäilyttävän aineistonsa parissa s i l l o i n , k u n l u k i j a toivoisi venäläisten kysymysten a s i a l l i s t a selvitte. lyä." C h r i s t i a n P r o h m puolestaan esittää a r t i k k e l i s s a a n mtmtamla sellaisia l a i nauksia, j o i t a voidaan pitää Koestler i n pääväittäminä hänen koettaessaan todistaa, että Neuvostoliitto kulkee oikealle Johtavaa tietä j a että se on nyrjäyttänyt vallanlnmiouksen aatteet. L Koestler väinää. että Neuvos. ioHitto on kehittycasään ponraril- Bsekxf yhtcidaiiuiakBf patastiamit VeHnlMfemlen M •fuhmi^ Jeiilavan etbnUilMmiaea «ta&oi- Nflnpä olisi siis Koestlerin mukaan enemmän ylloppilaitfa joutunut Jättämään korkeakoulunsa, k u i n mitä niitä ylipäänsä koko Neuvostoliiton alueell a oli olemassakaan. 5. ^'Eräänä askeleena Stalinin marssissa oikealle voidaan pitää erikoisen Suvorov. koulujen perustamista, joihin on erityispääsy upseerien pojilU." Lain mukaan pääsevät näihin kouluihin upseerien, sotamiesten, r^taan-osaaottaneidcn j a partisaanien lapset s«kä lapset, jotka ovat kadottanee* vanhempansa sodan aikana. Nämä koulut eivät sii.s mis-sään tapaukMÄsa ole mitkään "yläluokan kouluja". 6. "Lenin kirjoittaa kirjassaan •Valtio ja. vallankamoa»', ettei kukaan saa ansaita enempää icuin tavaliinea työläinen, mutta Utailo on hylännyt mymkin tämän kom-iministisen periaatteen 'bnonomui-a^ sessa' samanpalklcaisuiMpuiiees. saan viiönna 1931, jolloin Iwn jnlis-tl palkkojen erilaisuudet sosialismin periaatteeksi — lyhyesti sanoen kommunismi on iiavatlettu — Ja otetta askel kohti kapit-lismia." Lenin k i r j o i t t a a " V a l t i o s s a j a v a l lankumouksessa", että yksityiset i h miset eivät ole samanlaisia, toinen on voimakkaampi, toinen heikompi". Ja boteaa,. että samankaltaisuutta k a r . k^iaesa merkityksessä käytetään J o n - ^idnlaixena vertatisperusteena eri ib-x ^ t e n välillä, joka todellisuudessa on erittäin epäoikeudenmukaista, jonka jälkeen hän l a i l i a a M a r x i a : J o t t a v o i t a i s i i n välttää tällainen, o l i s i oikeuden oltava erilainen. sen.sljaan että sc on samanlainen . . . . Sekä M a r x että Lenin muotoilevat sosialismin periaatteen seuraaviksi s a n o i k s i : " J o k a i n e n kykyjensä mukaan, Jokaiselle työnsä m u k a a n " Ja kommunistisen yhteiskunnan periaatteen: " J o k a i n e n kykyjensä mukaan jokaiselle tarpeittensa mukaan." Nämä teesit kuuluvat kommunismin alkeisteorlaan Ja n e mainitsee vieläpä m a l t i l l i n e n tanskalainen sosialldemo. k r a a t t l kirjassaan "•-'ommunlstcr og Soclalidemokratcr". K o e s t l e r i n oma L c n i n - r e f e r a a t t l on siis selvästi palkkojen samanlaisuutta vastaan, muutoinhan käsite "pätevä työläinen" menettäisi tUysin merkityksensä, 7. "Yhtenä merkkinä Stalinin taantumukseliiKCstii, kapitalistisesta politiikasta oli hänen kehoituk-sensa neuvostotalonpojille vuonna 1933: Rikastukaa". Asla on n i i n , ettei se ollut vucsl 1933 vaan vuosi 1925, j o l l o in tällainen tunnus esitettiin,, eikä sitä itehnyt S t a l i n vaan B u h a r i n , sama mies, Joka .sitten yhdessä Koestlerin epäjumalan Trotskin kanssa kiihkeästi taisteli S t a l i n i a vastaan. Tä.ssä yhteydessä ovat lisäselvittelyt tarpeettomia. 8. "Laiskuuden vuoksi työxtään efotettn menc^ltää myös Käänniis-telykorttlnra." Neuvostoliiton työlaln.säädannössä ei ole mitään mainintaa sännöslely-kortcista, mutta otaksuttava.sti niillä, jotka jättävät raska.sta työtä tekevien ryhmän, el ole oikeutta e r i k o i s i in li.';ä-korttelhln, joita t^mä ryhmä saa säännöstelyn vallile.ssa, Joka kut^n tunnettua nyt on kumottu. Tällal-se. ssahan järjeEtelyssä cl ole mitään ihmeellistä. 9. "Laiskoja tyoIäiKiä tai »cllafsia. Jotka ainoakaan myöliästyvät työstä, rangaistaan pakkotyöllä." Sodan aikana saatettiin voimaan varsin ankara, mutta selvästi hyvinperusteltu l a k i . Jonka mukaan i h m i set, jotka ilman erikoista syytä ^van-huu. s, i n v a l l l d i t e e t t i , ra.skaudcntila tai vaimon toiminta muissa tchtävhsä hyväksyttiin luonnolllse,sU tJlP-iisik-si .syiksi) jättivät työn-sä, v o i t i in tuoiT'- ta kuudeksi kuukaudeksi pakkotyöhön alennetulla palkalla. 'Samaan aikaan Säädettiin samantapainen laki .silloin C h u r c h i l l i n hallitsemasi-a E n g lannissa). Sen s i j a an el ollut olemassa mitään pakkotyörangaLstusta nlls-sä tapauksissa, jols.sa Koestler n i in väittää. 10. "Avioerosta on ilmoitettava kaikissa paikallisissa lehdissä. Tällainen ilmoittelu aiheuttaa suuria ^ taloudelUsia rasituksia." Avioerosta on ilmoitettava ^hdef,sä lehdc.s.sä, mutta vain tä^sä yhdassä. 11. ".Sekä alue- että piirikunnan Ja kaupungintuomioiKluintcn on tarkastettiva avioeron syyt, Jonka vuoksi avioero on tehty melkein mahdottomaksi . . . " Nämä tuornioii>tuimct ovat täysin a l i t e t t u j a , eikä mitään j u t t u a voida käsitellä niiisä kaikissa. Kf/cstlcrin olisi ollut n i i n o l l en k i r j o i t e t t a v a alue. p i i r i k u n n a n tai kaupungintuomic- Istuimst, j o l l o in asian sisältö kieltämättä olisi Jonkinverran muuttunut 12. "Kun neuvostonainen menee avioliittoon, on hänen tehtävään koko elämänsä ajan vain synnyttää lapsia." K u t e n edellä käy i l m i , on Koestler tayattoma.sti liioitellut nUtä vaikeuksia, jolta avioeron hankkiminen a i heuttaa. Neuvostoliiton palkalliset lehdethän sisältävät säännöllisesti luetteloita avioeroa hakeviEta. Mutta tämän lisäksi voidaan helposti csojttaa. että naisten osuus elinkeinoj a julkisessa elämässä on Neuvostol i i t o s sa p a l j o n suurempi k u i n eslmer-kik. si Skandinaviassa. Neuvcstoissa (Joita voitaneen verrata meidän k a u p u n g i n . Ja kunnanvaltuiustoihimme) muodostavat naisjäsenet vaalelst.i v a a l e i h in 30—40 pros. kalkista, kun sen sijaan Tanskassa j a Ruotsissa on n a i s i a vastaavanlaisissa toimissa vain .-nuutamia prosentteja. Olisi ihmeellistä Jos k a i k k i nämä naiset ollsivitt naimattomia. Sitäpaitsi Koestler el mainitse l a i n. kaan. että Neuvostqlilto.ss.i on kokonainen lastenkotien Ja lastentarhojen verkosto, joissa on suhteellisesti enemmän lapsia k u i n muiden maiden vastaavissa laitoksissa. On lisäksi muistettava, että neu-vostolaln mukaan kaksi vuotia s i massa yrityksessä työskennellyt nainen saa täydellä p a l k a l l a synnytyslomaa 35 päivää ennen Ja 42 puivail jälkeen synnytyksen «enemmän kuin sosialldemokraattlscssi Tanskaf-.sa). Mikäli hän on työskennellyt viihom-män alkaa, on k o r v a u s k i n pienempi, k u i t e n k i n vähintään 50 pro.s. palkasta. Tämän määräyksen avulla on tahdottu estää väärinkäytökset. Lukuunottamatta niillä varsin kark e i t a väärennyksiä Ja vääristelyjä on K o e s t l e r i n kirjassa lukuisia pienempiä väännöksiä Ja hUvyttömyykslii. Joiden selvittely veisi kuitenkin l i l an kauan alkaa. Muutamat hänrn käyttämistään sitaateista voidaan o.s()it,ta;j tosiksi, mutta s i l l o in h i i n on k i i s l t e l l vl vähemmän tärkeitä ky.symyk.slä. t a i sitten lainaus on aseteltu yKtcyti'en väärfln välttämän kanssa slton. että koko ajatus tulee aivan kieroksi. laivalipputmttdriQi EDWIN SUKSI Trans-Atlantic Passeoger CoQfe* rcnccn valtuuttama aslsmlfli Edustamme melkein kaikUs J(A* t a v i m p i a valtamerillnjoj». mifn» nitellessanne matkaa ^lanumii tai m u i h i n Euroopan maihin. Iroltte luottamuksella kääntyti pucdeem-mc l i p p H : y-m. matkaa l(08k*Tlna asioissa. VAPAUS STEAMSHIP TICKET AGENCY EDWIN SUKSI Valtuutettu aBlamlM ' r. o. Box Sddimri Out KINGEDWAB1X PABTUBOJtKI !^ Ammattltaitolata pMturiotqt^ öljy hoitoa hlukiiQt' EINO SMITB ^ A C K NI0BOL8OH Sama stsSänkBytlti lqitl| naisten oluttupaan ' Maniigua Nicaragua. — Kerrlm TU»»; dc^fsu k u n ensimmäiset ptmal«et tmni-rahalset ilmestyvät, ottavat alca»- gualaisct ruokansa ja ellUmem& Ja muuttavat pois kodeistaan. Tulian-, n c l muurahaiset muuttavat Ihmlatan a unto!hin tekemään kevftt«|iy(nitcaen.j [ Ne syöviit r o t t i a , russakoita, UUbmeL; » ta. hämähäkkejä j a nvkai^, peittäen joka tuuman t i l a n asunhoU^ niin filsiillä k u i n ulkonakin. Ktm kalkki on syöty häviävät muuraha)««^ Ityll- Iäiset palaavat takaisin, maalaavat . seinänsä Ja n a u t t i v a t pyhtalstft Iso^jeU-taan Jonkin ajan VAPPUTERVEHDYS! HERBERT E. JOHNSQH Ruokatavarakauppa 6 A Ppplar St. Ckipper ClUf r Oni. T H E A T R E LISGAR STREET SUDBURY i)uiiiiU)Uiiiiliiiiuiiiiiiiitiiiiiiiuiiiiiiiiiii:i!n:ii;i:::i!iiiii!ini!i!i^ 40% alennuksella ENGISSA A^/r/. AILI TKKÄVÄINEN g| "Tämä kertornu::; on valoisilta, onnellisilta Jcoulu- ^ r)Uoruu.svuo«illa,rnaailrna.sta, jonka kerran tunsin. SaiH dak.seni aan maailman ja ajan jälleciLluntunnaan. todel!ir( seita olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus^ vuosiltani muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivat* voineet tapahtua." t Näin sanoo tekijä k i r j a n s a alu-nsa. Tämä teos on todella mldCQ^ k i i n t o i n e n tuttavuus kaikille k a u n o k i r j a l l i s t a lukemista bamtstaM' 'vUle.^ t 235 S I V U A — A L E N N U S M Y Y N T I H I N T A 90^ Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa sH^' asiamiehUtämme. Vapaus Publishin Box 69 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-26-05