1949-04-26-18 |
Previous | 18 of 26 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 16 Tiistaina, huhtik. 26 p., — Tuesday, April 26; « HAUSKAA VAPPUA toivottaa JEWELLERY X A. JJSDFORS, omhtayt -. .Kaikenlaista juvelita varaa. Kelloja korjataan. Puhelin L A . 7912 1245 Bloor St. West i Toronto, Ontario Berliniläisiä poiston penldllä. KalkSsta. penlceistä on pnuofsat poltetta berliniläisten liUnmittäiBisefcsi, mutta L>^ainpaikka löytyy knitenkin raotamngon päältä. "Ifaanotiksla" Joita naden sodan vaimistajat meillekin nyX kaopittelevat. , on ILOISTA VAPPUA toivottaa GORDON'S GROCERY UUDET OMISTAJAT • 56 McCaul Street Toronto. Ontario HAUSKAk VAPPUA toivottaa... SvRÖTMAH • H A T T U J A J A K E N K I Ä • Pulielln E L . 6619 350 Spädlna Ave. Toronto. Ontario Hauskaa Vappua toivottaa.,. I.M.B. SIROTA Upbolstering Co. CHROME" tuoleja ja pöytiä. P U H E L I N A D . 3990 388 Spadina Ave. Toronto, Ontario Sikäli kuin me yritämme oppia marxilaisuutta; nouseie kohta kysymys: Miten tulkitaan dialektiilcka? Täliän voitaisiin sanoa, että se on ajatussuunta, tutkimustapa, jossa vastakohtaiset tekijät huomioonottaen tutld-taan ja määritellään kehityksen suunta, niin luonnossa kuin yhteiskimnas-sakin. Vieläkin enemmän: Kalkki €di.sty.smitliscn tieteen saavutukset syntyvät dialektisessa sarjassa, dialektisen tutkimustavan kautta, vaikica porvarillinen tiede antaa saavutuksille -id4Al!Ätisen (aatteellisen) tulkinnan, .siten .sekoittaen todellisen tieteellisen tutkimustavan, .sekä tieteen saavutukset, asettaen ne • palvelemaan kapita-listi «'n talousjärjestelmän tarkoituksia. JJaein vielä kilsitetään marxilaisuuden olevan vain nykyisen yhteiskimta- Lieteen perustan. Neuvostoliitossa se on asetettu palvelemaan kaikkia tieteitä. Jo EngeLs kirjassaan "Anti-Duh-r i n s " käsitteli dialektisesti lukuisia tieteitä. Koska herra Duhring klrjoi-iuk. sis.saan suurieleisesti liikkuen sangen monilla tieteenaloilla, sotki niitä kaikenlaatuisilla omilla epämääräisillä, ••mullistavilla" hav^nnoillaan, .seura.si Engels häntä kaikille aloille, paljastaen hänet meluiseksi tieteen-väärentäjäksi. Meille kapitalisti.sessa järjestelmässä eläville ihmisille on tietysti tärkeintä meitä ympäröivän Järjestelmän toiminnan ymmärtäminen ja oma suhteemme siihen. Mutta sitäkin tutkiaksemme täytyy kehittää olkea ajatus- ja tutkimustapa. Meillä saattaa olla jo kehittynyt r i i t tävästi kotoista järkeä havaitaksem- Kirj, Emil Wilen me Icaiken olevan muutoksenalaista, mutta miten? k u n meidän täytyy lähteä alkuun jostakin, niin läheisin kohde lij;nc-e yksityinen ihminen. Jo.s asetamme kysymyksen aineen ja aatteen välillä, n i in verrattain nuori lapsi kelpaa todistamaan ajatuksen .syntymisen perustan. Niin pian kuin lapsi on kykenevä tulkitsemaan ajatuksiaan, osoittaa hän tietoamisperaslan-sa olevan läheise&sä aineellisessa ympäristö.s-sään. Myöhemmällä hänestä voidaan kouluttaa aatteellinen ihminen jonka kautta hän joutuu .sangen vakavaan ristiriitaan entisten, var.sin selvien havaintojensa kanssa. Kun porvarillinen koulu on meidät kouluutta-nut idealismin hengessä, on meille myöhemmällä iällä varsin vaikeata muuttua materialisteiksi. Meidät on kasvatettu porvarillisiksi ihmisiksi täydellä idealisti-sella luottamuksella, että olemme kykeneviä tekemään kuten itse haluamme, mutta todellisuudessa meistä oh luotu perin rLstlrlitai-nen porvarillinen ihmistyyppi, joka ei kykene selvittämään omaa olemustaan, eikä suhdettaan toisiin ihmisiin. Emnie kuitenkaan tällä kertaa käsittele ihmisen sisäisiä rtstiriltoja tämän pitemmälle, sillä se johtaisi meidät psykologian" alalle. On selvää että me etmne voi heittää idealistisia ajatuksiamme romukoppaan tahtomme mukaisesti milloin hyvänsä, vaan ne on pakotettava dialektisen tietoamisen kautta siirtymään pois materialististen käsitysten tieltä. Me emme voi hakea yhteiskunnan rakenteen ja olasuhteiden selvitystä HAUSKAA VAPPUA toivottaa BEVERLEY BARBER SHOP A. SALMINEN, OMISTAJA 258 Queen St. W. Toronto, Ontario HAUSKAA VAPPUA TOIVOTTAA MARTHA LAHTI Puhelin RA. 8 3 6 7 257 College St. Toronto, Ontario HAUSKAA VAPPUA i i ' toivottaa IRENE'S HAIRDRESSING • • Puhelin WA. 0200 • 309 Queen St. West Toronto. Ontario ••HAUSKAA VAPPUA toivottaa EXCLUSIVE PAINT & WALLI»APER Puhelin RA. 5751 Toronlo Ontario Sallinen poistuu, mutta ei vaikene. Hänen kapinansa alkaa täydellä todella siveltimen ja paletin ääressä. Seuraavina vuosina, maailmansodan puhjetessa, hän löytää uuden ilmaisun näkemykselleen Suomen kansasta ja suomalaisesta maisemasta. Hän on jo kahdesti käynyt Ranskassa, pn löytänyt Cezannen, on löytänyt värin. 'Taide, jossa el ole väriä, on roskaa", hän julistaa. Hän löytää välittömän eläytymisen, teorioista ja koului.sta vapautuneen tunteen ja tunnelman lain, mutta ytimen omasta itsestään, suomalaisesta, karusta, k i i h - kea.stä, sokean uskonnollisuuden värittämästä .suomalaisesta maaperästä. Hän luo oman ekspressionisminsa. S i ten syntyvät kuohuvassa ajassa hänen naLskuvarLsa, "Pekan Hilmansa" ja '•Saaren Anninsa", "Otsatukkainen tyttönsä"'ja "Tyttö Hiekkalasta". J a hänen suomalaiset maisemansa, " T a katalvi", "Sj'ysaamu", "Terhllän talo". VÄxlen 1916 vuosinäyttelyyn Sallinen asettaa "Vaivaisensa", katukaupuste-lijan, ja herättää uudelleen sanoma-lehtipolemllkm. "Sallisella ei ole kulttuuria", sanoo Magnus Enckell, ja niin ajattelevat monet muut. Mut. ta samana vuonna syntyy Marraskuun ryhmä, "rabullstlen", "Ateneumin polkien", Brondan proletaarien kumouksellinen ryhmä, joka toteuttaa ekspressionismia suomalaisella pohjalla, kansan tulkkeina. ^ Mitä pitemmälle sota jatkuu, mitä lähemmäksi tulee oraan yhteiskuntamme räjähdys, sitä kllhkeämmäksi käy luovan Sallisen taiteellinen nä-keys ja ilmaisun intensiivisyys. Muotokuvat saavat sjnkän ja kuitenkin väreissään hehkuvan loimön. kuin sodan kaamean tulen helajstuksen. " P i run tanssi"-aihe kulkee yhä uudel-leeji hänen näkemyksensä seulan läpL j Maalaistanssien raskas kiihko on kuin demoonisen paineen alla läähättävän ihmisen kiihkoa. "Kilpa-ajo", huohottava ajan rytmi.' Maisemiin tulee ankaraa viiltoa ("Kivilouhos"). Ja kaiken aikaa etsii muotoaan taiteilijan kokonaisnäkemys elämästä, tuo, johon fanaattinen uskonnollisuus, hihhulilaisuus jo varhaislapsuudesta on iskeytynyt maagillisena voimana. Nyt se tuntuu yhtjTän kaameana v o i. mana ajan kiihkoon. Sallinen. t.\iteilija ja politiikan u l kopuolella elävä näkijä, maalaa " H i hi hnlinsa". päätyönsä syksyllä 1918 T u russa. • Malleina ovat läheisen vaivaistalon ukot j a akat, mutta kokonaisuus synlyj- jossakin hyvin syvällä, vaistonomaisessa. Värit, \iivat. tutkittu ja \-uosien aikana löydetty rytmi. Sallisen talteen perusominaisuus saarattavat täyden kypsyytensä. "Hihhulit", näkemys sisämaan kansasta, joka elää vielä väkevien vaistojen kahleissa, vapaiitiunattomana, kuin horroksessa! Ja samalla kuin heijastusta omasta ajasta, taistelevien kansojen Ja yksilöiden sokeasta kiihkosta, joka palaa hervetillis&llä . liekillä. Toisen kymmenluvun Sallinen on voimakkaasti oman aikansa tulkki hän on sitä uuden kansanluokan edustajana, kumouksellisena. Seuraavat vaiheet taittuvat sitten hitaasti ajan rauhoittuvassa kuvastimessa. Läpimurronpa voiton jälkiä seuraa lopullisen kypsymisen 20-luku, koulua-muodostavan taiteen uudistajan asema. Ja 30-luvulle päästäessä alkavat Sallisen Intensiiviset värit ohentua ja kirkastua. Myrskyn j a kiihkon intensiivinen värlote ja hurja pensselin-veto tyyntyy. 30-luku on Suomen taiteen seisovaa vettä, jossa tapahtuu vähän mutta kuolee paljon. Sallinen jatkaa, hän on elinvoimainen yhä vielä. Mutta yhä uudelleen palaamme sittenkin hänen 10-lukuunsa, hänen taistelevaan kauteen.sa. jolloin ajassa soi fanfaari, kuului uuden aikakauden humu. Taiteen kumouksellinen, oman a i kansa heijastaja ja tulkki. Sitä on ollut T. K. Sallinen. M. S. ihmisten päistä., vaan ihmistä yn^Ä-röivistä olosuhteista Ja tiänen suhteestaan toisiin ihmisiin, joten ilunls-kunnan historia marxilaisesti tutkittuna toteaa eri yhteiskuntamuotojen kasvaneen nlLstä suhteista. Joiden alaisena minäkin aikakautena ihminen joutui hankkimaan ja edelleen kehittämään elämänsä Ja olemassaolonsa jatkamisen mahdollisuudet. Vaikkakin ihmisen ajatus on aineen tuote j a vieläpä sen korkein tuote, niin riippumatta siitä kuinka korkea i l i - i {misen älyllinen taso on, ei hän voi j päässään rakennella mitään järjellisiä, ! entisestään edistyviä selvs^ykslä ilman ajattisainehlstoa. Jos on kysymys y h teiskunnallisista tutkimuksista piin tällaisen ainehiston antaa mennjrt historia ja nykyiset Ihmistä ympäröivät olosuhteet. Miten meidän on käytettävä ajatus-ainehlstoa selvittääkisemme jotakin joka meistä edelleen näyttää enemmän tai vähemmän hämärältä? Meidän on pyrittävä löytämään Ja huomioimaan kysymykseen vaikuttavat vastakohtaiset tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat siten ettei kysymys ole itsestään selvä eikä Iankaikkisesti samanlaisena pysyvä. Luolalhminen elämäntaistelussa oh luontoa vastaan, teki havaintoja ympäristöstään, sovittaen havaintonsa entiseen tcimintaansa, sitsn käytännöllisesti kehittäen itseään sekä ympäristöään. Sen vuoksi ihmiset eivät jääneet ikuisiksi ajoiksi samojen d l n - ehtojen alaiseksi. Ihmisen taistelu elämänsä ylläpitämisestä Ja elinehtojensa parantamisesta on ollut se vipusin, jolla on luotu historiassa esiintyneet eri yhteiskuntamuodot. Vastusten voittaminen elämäntaistelussa, siinä koko ihmiskunnan historian sl^ltö. Luolaihmlsellä el kuitenkaan ollut edellytyksiä tulla kapitalistiksi t a i palkkatyöläiseksi. Eik&^hänen älynsä, kuinka terävä se sitten saattoikin olla, kyennyt selvittämään kapitalismin hyviä tai huonoja puolla, vaikka porvarilliset taloustieteilijät vielä tänäkin päivänä koettavat selostaa asioita siinä valossa, että näyttäisi jo a l kuihmisten joukossa olleen synnynnäisiä kapitalisteja j a palkkatyöläisiä. Me emme voi tässä lähteä käsittelemään yhteiskunnallisia eikä muita tieteitä. Tarkoitus on yksinkertaisilla esimerkeillä todistaa dialektisessa sarjassa kehittyviä tietoamisen muotoja. Esimerkit joutuvat pakostakin ahtaaseen muotoon, mutta toivottavasti ae palvelevat sen paremmin tarkoituksia. Tutkimuksen lähtökohta on määrätyssä aja.ssa ja paikassa, tapahtiunaih asiain kulun jatkuvassa kehitys- tai häviämisketjussa, joten ihmisen tämänpäiväinen käsitys muuttuu huomenna uuden havainnon kautta. KuS., tenkln kaikella mihin mielemme k i i n nitämme, ei ole yhtä nopea muuttumisprosessi. Yhteiskimnalllspolilttlsesti historiassa, maantieteessä, luonnontieteessä, tekniikassa jne. on muutosten nopeus Vapputervehdyksemme Kaikukoon raiihanääni kaikkialla tänä Vappuna f INTERNATIONAL CO-OP STORES LTD. PORT ARTHURIN MYYMÄLÄN HENKILÖKUNTA: • Kerttu ja Eino Laakso Martha ja "VVilliam Laine Agnes ja Mickey L i l a ja Ero H i l l Marion Lod Vivian ja Pat Bazan Jack ja Hertha Quinn Kerttu Koski Maurice Nazarcc Lora Koski Jack Wiebe Hazel H iU J . P. Little Dons -Porslimd Ralph Majors Harold Hostikka Xlamie j a 3äCatt Mjäd Marie Waafcainen Ted Lake Wilma Kuusela Sue Ojala PORT ARTHUR ONTARIO TERVEHDYKSEMME työläisten solidarisuuden pucdesta! Yhteistyön^ rauhan ja elintason turvaamiseksi! 55 Vic; Leppäaho Raymond, Miriam ja Sulo Luhta George, Donald, Elsie ja A; Hutman Heikki Kivijärvi Heikki Heinonen Mary ja Eeli Niemelä Tyyne ja Sulo Vesa Mr. ja mrs. Ranta ja perhe Pätilina ja Tvko Ahlsten \TOirt: Hakala Hilkka ja Taisto Tuuri ja lapset Margaret ja Oscar Vfnkka Eric, Eine, Helmi ja Bruno Järvi Amanda ja Edvin Harjula Hilma ja Kusti Korpi Jussi Luoma Efla,;Laiia, Martha ja Matti Antila Ann, Doreeri ja Eric Kehusmaa Emma-AValenius Piina Lehtimäki Linda; Mailene, K. ja Ed. Päianen L^yli ja Vilho Kimpisalo Mrs. Lempi Xiemi ja perhe Jenny ja John Mäki , Irma, Ellen ja Kiisti Savijärvi Aili ja Vennu HeikkUä, Box (537 Alina Rintamäki Jalmar Vainio Roy, Elsie, :Milga ja Läiiri Saxberg Raymond, Kerttu ja Paavo Poso Pentti, Walfred, :Milja ja Kusti PenttDä. Toini ja Bill Cemecki Maire ja John Jokela Martti Torbacka Fred Niemi Mirkka ja Frank Legendre Anna Laine Jennie j a Otto Leinonen Evert Ojanen Anna Kinnunen Aino ja Armas Kuusisto V'ilma, Laina ja Eino Puisto Allan, Helena ja David Laine Senja Saari Otto Niemonen B., R., I. ja V. Overmark Hilma Wuori. Kusti Rönkä Frans Mäkelä Helen, K. ja E . Hankila Amanda Hakala Toivo Parkko Shirley, Beana, Sylvia ja- Eino Leino Tauno Purra Ida ja Matti Luhta Vieno fa. Ernest Marsy ja lapset Roy, Bertha ja Aarne Kutnmu Anna ja Verner Kehusmaa Saimi Korpi \\lli Saarela Jack Ristimäki Leila, LyyU ja Emil Pakka Helen ja Frank Ranta Anna-Liisa, Vieno ja Yrjö Oja Antti Niemi Riku Vuorimäki Paula, Laura ja Onni Kuisma Ida Ahlgren Hilda ja Lenni Laitinen Elli ja Eino Haapakoski Frank Alanen Paul Männistö Irja ja Elmer Pasanen Arvo Hytönen Tyyne ja Alfred A i o ja lapset Fönk Hakala Mary ja Kalle Laine Sdmä ia Matti Wisti Eric. Elssi ja Eljas Rasula Helga ia Allan Grönroos Oscar :Saari f Marlene, Albert, \Valfred. .\. is E. Toppari Arvi Alve Niilo Ahola " Eemeli Salo Oscar Finberg A. Korte Kärsämäen Jussi Anni ja Toivo K a n e r va Vilho mihoog . Esteri ja tiannes P u r r a Roy, Kaino ja N i c k Ranta Allan, Sirkka ja D a v i d Ware: Jack Pelto Kalle Viinikka Ahtti Kärkkäinen Ivar Ihaksi Topi Laitaharju Yrjö Heinänen Tauno Wuori Aug. Laitinen Niilo Lammi Meimi, Siiri ja L a u r i Järvi Hilda ja Ananias Aaltonen Martha Koveronkoski Selma ja Lauri, Hellman Aili ja Sulo Koskela Ellen ja Heikki Väyrynen Marjatta. Irja ja A n t o n Pa-=-- Anita, Irja ja Lauri Kartio Ernest Hongo. Dugvval. Ont. Alex KirsiFä, Dug^^•al. Ont. Workers' Co-Op. palveluskunta A. Glermont — E.Kemppainen M. Liihta E.Strand E. Salminen A. Mahon J . Adamo S. Fischuck S. L ^ n d e re South Porcupine Ontario
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 26, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490426 |
Description
Title | 1949-04-26-18 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sivu 16 Tiistaina, huhtik. 26 p., — Tuesday, April 26; « HAUSKAA VAPPUA toivottaa JEWELLERY X A. JJSDFORS, omhtayt -. .Kaikenlaista juvelita varaa. Kelloja korjataan. Puhelin L A . 7912 1245 Bloor St. West i Toronto, Ontario Berliniläisiä poiston penldllä. KalkSsta. penlceistä on pnuofsat poltetta berliniläisten liUnmittäiBisefcsi, mutta L>^ainpaikka löytyy knitenkin raotamngon päältä. "Ifaanotiksla" Joita naden sodan vaimistajat meillekin nyX kaopittelevat. , on ILOISTA VAPPUA toivottaa GORDON'S GROCERY UUDET OMISTAJAT • 56 McCaul Street Toronto. Ontario HAUSKAk VAPPUA toivottaa... SvRÖTMAH • H A T T U J A J A K E N K I Ä • Pulielln E L . 6619 350 Spädlna Ave. Toronto. Ontario Hauskaa Vappua toivottaa.,. I.M.B. SIROTA Upbolstering Co. CHROME" tuoleja ja pöytiä. P U H E L I N A D . 3990 388 Spadina Ave. Toronto, Ontario Sikäli kuin me yritämme oppia marxilaisuutta; nouseie kohta kysymys: Miten tulkitaan dialektiilcka? Täliän voitaisiin sanoa, että se on ajatussuunta, tutkimustapa, jossa vastakohtaiset tekijät huomioonottaen tutld-taan ja määritellään kehityksen suunta, niin luonnossa kuin yhteiskimnas-sakin. Vieläkin enemmän: Kalkki €di.sty.smitliscn tieteen saavutukset syntyvät dialektisessa sarjassa, dialektisen tutkimustavan kautta, vaikica porvarillinen tiede antaa saavutuksille -id4Al!Ätisen (aatteellisen) tulkinnan, .siten .sekoittaen todellisen tieteellisen tutkimustavan, .sekä tieteen saavutukset, asettaen ne • palvelemaan kapita-listi «'n talousjärjestelmän tarkoituksia. JJaein vielä kilsitetään marxilaisuuden olevan vain nykyisen yhteiskimta- Lieteen perustan. Neuvostoliitossa se on asetettu palvelemaan kaikkia tieteitä. Jo EngeLs kirjassaan "Anti-Duh-r i n s " käsitteli dialektisesti lukuisia tieteitä. Koska herra Duhring klrjoi-iuk. sis.saan suurieleisesti liikkuen sangen monilla tieteenaloilla, sotki niitä kaikenlaatuisilla omilla epämääräisillä, ••mullistavilla" hav^nnoillaan, .seura.si Engels häntä kaikille aloille, paljastaen hänet meluiseksi tieteen-väärentäjäksi. Meille kapitalisti.sessa järjestelmässä eläville ihmisille on tietysti tärkeintä meitä ympäröivän Järjestelmän toiminnan ymmärtäminen ja oma suhteemme siihen. Mutta sitäkin tutkiaksemme täytyy kehittää olkea ajatus- ja tutkimustapa. Meillä saattaa olla jo kehittynyt r i i t tävästi kotoista järkeä havaitaksem- Kirj, Emil Wilen me Icaiken olevan muutoksenalaista, mutta miten? k u n meidän täytyy lähteä alkuun jostakin, niin läheisin kohde lij;nc-e yksityinen ihminen. Jo.s asetamme kysymyksen aineen ja aatteen välillä, n i in verrattain nuori lapsi kelpaa todistamaan ajatuksen .syntymisen perustan. Niin pian kuin lapsi on kykenevä tulkitsemaan ajatuksiaan, osoittaa hän tietoamisperaslan-sa olevan läheise&sä aineellisessa ympäristö.s-sään. Myöhemmällä hänestä voidaan kouluttaa aatteellinen ihminen jonka kautta hän joutuu .sangen vakavaan ristiriitaan entisten, var.sin selvien havaintojensa kanssa. Kun porvarillinen koulu on meidät kouluutta-nut idealismin hengessä, on meille myöhemmällä iällä varsin vaikeata muuttua materialisteiksi. Meidät on kasvatettu porvarillisiksi ihmisiksi täydellä idealisti-sella luottamuksella, että olemme kykeneviä tekemään kuten itse haluamme, mutta todellisuudessa meistä oh luotu perin rLstlrlitai-nen porvarillinen ihmistyyppi, joka ei kykene selvittämään omaa olemustaan, eikä suhdettaan toisiin ihmisiin. Emnie kuitenkaan tällä kertaa käsittele ihmisen sisäisiä rtstiriltoja tämän pitemmälle, sillä se johtaisi meidät psykologian" alalle. On selvää että me etmne voi heittää idealistisia ajatuksiamme romukoppaan tahtomme mukaisesti milloin hyvänsä, vaan ne on pakotettava dialektisen tietoamisen kautta siirtymään pois materialististen käsitysten tieltä. Me emme voi hakea yhteiskunnan rakenteen ja olasuhteiden selvitystä HAUSKAA VAPPUA toivottaa BEVERLEY BARBER SHOP A. SALMINEN, OMISTAJA 258 Queen St. W. Toronto, Ontario HAUSKAA VAPPUA TOIVOTTAA MARTHA LAHTI Puhelin RA. 8 3 6 7 257 College St. Toronto, Ontario HAUSKAA VAPPUA i i ' toivottaa IRENE'S HAIRDRESSING • • Puhelin WA. 0200 • 309 Queen St. West Toronto. Ontario ••HAUSKAA VAPPUA toivottaa EXCLUSIVE PAINT & WALLI»APER Puhelin RA. 5751 Toronlo Ontario Sallinen poistuu, mutta ei vaikene. Hänen kapinansa alkaa täydellä todella siveltimen ja paletin ääressä. Seuraavina vuosina, maailmansodan puhjetessa, hän löytää uuden ilmaisun näkemykselleen Suomen kansasta ja suomalaisesta maisemasta. Hän on jo kahdesti käynyt Ranskassa, pn löytänyt Cezannen, on löytänyt värin. 'Taide, jossa el ole väriä, on roskaa", hän julistaa. Hän löytää välittömän eläytymisen, teorioista ja koului.sta vapautuneen tunteen ja tunnelman lain, mutta ytimen omasta itsestään, suomalaisesta, karusta, k i i h - kea.stä, sokean uskonnollisuuden värittämästä .suomalaisesta maaperästä. Hän luo oman ekspressionisminsa. S i ten syntyvät kuohuvassa ajassa hänen naLskuvarLsa, "Pekan Hilmansa" ja '•Saaren Anninsa", "Otsatukkainen tyttönsä"'ja "Tyttö Hiekkalasta". J a hänen suomalaiset maisemansa, " T a katalvi", "Sj'ysaamu", "Terhllän talo". VÄxlen 1916 vuosinäyttelyyn Sallinen asettaa "Vaivaisensa", katukaupuste-lijan, ja herättää uudelleen sanoma-lehtipolemllkm. "Sallisella ei ole kulttuuria", sanoo Magnus Enckell, ja niin ajattelevat monet muut. Mut. ta samana vuonna syntyy Marraskuun ryhmä, "rabullstlen", "Ateneumin polkien", Brondan proletaarien kumouksellinen ryhmä, joka toteuttaa ekspressionismia suomalaisella pohjalla, kansan tulkkeina. ^ Mitä pitemmälle sota jatkuu, mitä lähemmäksi tulee oraan yhteiskuntamme räjähdys, sitä kllhkeämmäksi käy luovan Sallisen taiteellinen nä-keys ja ilmaisun intensiivisyys. Muotokuvat saavat sjnkän ja kuitenkin väreissään hehkuvan loimön. kuin sodan kaamean tulen helajstuksen. " P i run tanssi"-aihe kulkee yhä uudel-leeji hänen näkemyksensä seulan läpL j Maalaistanssien raskas kiihko on kuin demoonisen paineen alla läähättävän ihmisen kiihkoa. "Kilpa-ajo", huohottava ajan rytmi.' Maisemiin tulee ankaraa viiltoa ("Kivilouhos"). Ja kaiken aikaa etsii muotoaan taiteilijan kokonaisnäkemys elämästä, tuo, johon fanaattinen uskonnollisuus, hihhulilaisuus jo varhaislapsuudesta on iskeytynyt maagillisena voimana. Nyt se tuntuu yhtjTän kaameana v o i. mana ajan kiihkoon. Sallinen. t.\iteilija ja politiikan u l kopuolella elävä näkijä, maalaa " H i hi hnlinsa". päätyönsä syksyllä 1918 T u russa. • Malleina ovat läheisen vaivaistalon ukot j a akat, mutta kokonaisuus synlyj- jossakin hyvin syvällä, vaistonomaisessa. Värit, \iivat. tutkittu ja \-uosien aikana löydetty rytmi. Sallisen talteen perusominaisuus saarattavat täyden kypsyytensä. "Hihhulit", näkemys sisämaan kansasta, joka elää vielä väkevien vaistojen kahleissa, vapaiitiunattomana, kuin horroksessa! Ja samalla kuin heijastusta omasta ajasta, taistelevien kansojen Ja yksilöiden sokeasta kiihkosta, joka palaa hervetillis&llä . liekillä. Toisen kymmenluvun Sallinen on voimakkaasti oman aikansa tulkki hän on sitä uuden kansanluokan edustajana, kumouksellisena. Seuraavat vaiheet taittuvat sitten hitaasti ajan rauhoittuvassa kuvastimessa. Läpimurronpa voiton jälkiä seuraa lopullisen kypsymisen 20-luku, koulua-muodostavan taiteen uudistajan asema. Ja 30-luvulle päästäessä alkavat Sallisen Intensiiviset värit ohentua ja kirkastua. Myrskyn j a kiihkon intensiivinen värlote ja hurja pensselin-veto tyyntyy. 30-luku on Suomen taiteen seisovaa vettä, jossa tapahtuu vähän mutta kuolee paljon. Sallinen jatkaa, hän on elinvoimainen yhä vielä. Mutta yhä uudelleen palaamme sittenkin hänen 10-lukuunsa, hänen taistelevaan kauteen.sa. jolloin ajassa soi fanfaari, kuului uuden aikakauden humu. Taiteen kumouksellinen, oman a i kansa heijastaja ja tulkki. Sitä on ollut T. K. Sallinen. M. S. ihmisten päistä., vaan ihmistä yn^Ä-röivistä olosuhteista Ja tiänen suhteestaan toisiin ihmisiin, joten ilunls-kunnan historia marxilaisesti tutkittuna toteaa eri yhteiskuntamuotojen kasvaneen nlLstä suhteista. Joiden alaisena minäkin aikakautena ihminen joutui hankkimaan ja edelleen kehittämään elämänsä Ja olemassaolonsa jatkamisen mahdollisuudet. Vaikkakin ihmisen ajatus on aineen tuote j a vieläpä sen korkein tuote, niin riippumatta siitä kuinka korkea i l i - i {misen älyllinen taso on, ei hän voi j päässään rakennella mitään järjellisiä, ! entisestään edistyviä selvs^ykslä ilman ajattisainehlstoa. Jos on kysymys y h teiskunnallisista tutkimuksista piin tällaisen ainehiston antaa mennjrt historia ja nykyiset Ihmistä ympäröivät olosuhteet. Miten meidän on käytettävä ajatus-ainehlstoa selvittääkisemme jotakin joka meistä edelleen näyttää enemmän tai vähemmän hämärältä? Meidän on pyrittävä löytämään Ja huomioimaan kysymykseen vaikuttavat vastakohtaiset tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat siten ettei kysymys ole itsestään selvä eikä Iankaikkisesti samanlaisena pysyvä. Luolalhminen elämäntaistelussa oh luontoa vastaan, teki havaintoja ympäristöstään, sovittaen havaintonsa entiseen tcimintaansa, sitsn käytännöllisesti kehittäen itseään sekä ympäristöään. Sen vuoksi ihmiset eivät jääneet ikuisiksi ajoiksi samojen d l n - ehtojen alaiseksi. Ihmisen taistelu elämänsä ylläpitämisestä Ja elinehtojensa parantamisesta on ollut se vipusin, jolla on luotu historiassa esiintyneet eri yhteiskuntamuodot. Vastusten voittaminen elämäntaistelussa, siinä koko ihmiskunnan historian sl^ltö. Luolaihmlsellä el kuitenkaan ollut edellytyksiä tulla kapitalistiksi t a i palkkatyöläiseksi. Eik&^hänen älynsä, kuinka terävä se sitten saattoikin olla, kyennyt selvittämään kapitalismin hyviä tai huonoja puolla, vaikka porvarilliset taloustieteilijät vielä tänäkin päivänä koettavat selostaa asioita siinä valossa, että näyttäisi jo a l kuihmisten joukossa olleen synnynnäisiä kapitalisteja j a palkkatyöläisiä. Me emme voi tässä lähteä käsittelemään yhteiskunnallisia eikä muita tieteitä. Tarkoitus on yksinkertaisilla esimerkeillä todistaa dialektisessa sarjassa kehittyviä tietoamisen muotoja. Esimerkit joutuvat pakostakin ahtaaseen muotoon, mutta toivottavasti ae palvelevat sen paremmin tarkoituksia. Tutkimuksen lähtökohta on määrätyssä aja.ssa ja paikassa, tapahtiunaih asiain kulun jatkuvassa kehitys- tai häviämisketjussa, joten ihmisen tämänpäiväinen käsitys muuttuu huomenna uuden havainnon kautta. KuS., tenkln kaikella mihin mielemme k i i n nitämme, ei ole yhtä nopea muuttumisprosessi. Yhteiskimnalllspolilttlsesti historiassa, maantieteessä, luonnontieteessä, tekniikassa jne. on muutosten nopeus Vapputervehdyksemme Kaikukoon raiihanääni kaikkialla tänä Vappuna f INTERNATIONAL CO-OP STORES LTD. PORT ARTHURIN MYYMÄLÄN HENKILÖKUNTA: • Kerttu ja Eino Laakso Martha ja "VVilliam Laine Agnes ja Mickey L i l a ja Ero H i l l Marion Lod Vivian ja Pat Bazan Jack ja Hertha Quinn Kerttu Koski Maurice Nazarcc Lora Koski Jack Wiebe Hazel H iU J . P. Little Dons -Porslimd Ralph Majors Harold Hostikka Xlamie j a 3äCatt Mjäd Marie Waafcainen Ted Lake Wilma Kuusela Sue Ojala PORT ARTHUR ONTARIO TERVEHDYKSEMME työläisten solidarisuuden pucdesta! Yhteistyön^ rauhan ja elintason turvaamiseksi! 55 Vic; Leppäaho Raymond, Miriam ja Sulo Luhta George, Donald, Elsie ja A; Hutman Heikki Kivijärvi Heikki Heinonen Mary ja Eeli Niemelä Tyyne ja Sulo Vesa Mr. ja mrs. Ranta ja perhe Pätilina ja Tvko Ahlsten \TOirt: Hakala Hilkka ja Taisto Tuuri ja lapset Margaret ja Oscar Vfnkka Eric, Eine, Helmi ja Bruno Järvi Amanda ja Edvin Harjula Hilma ja Kusti Korpi Jussi Luoma Efla,;Laiia, Martha ja Matti Antila Ann, Doreeri ja Eric Kehusmaa Emma-AValenius Piina Lehtimäki Linda; Mailene, K. ja Ed. Päianen L^yli ja Vilho Kimpisalo Mrs. Lempi Xiemi ja perhe Jenny ja John Mäki , Irma, Ellen ja Kiisti Savijärvi Aili ja Vennu HeikkUä, Box (537 Alina Rintamäki Jalmar Vainio Roy, Elsie, :Milga ja Läiiri Saxberg Raymond, Kerttu ja Paavo Poso Pentti, Walfred, :Milja ja Kusti PenttDä. Toini ja Bill Cemecki Maire ja John Jokela Martti Torbacka Fred Niemi Mirkka ja Frank Legendre Anna Laine Jennie j a Otto Leinonen Evert Ojanen Anna Kinnunen Aino ja Armas Kuusisto V'ilma, Laina ja Eino Puisto Allan, Helena ja David Laine Senja Saari Otto Niemonen B., R., I. ja V. Overmark Hilma Wuori. Kusti Rönkä Frans Mäkelä Helen, K. ja E . Hankila Amanda Hakala Toivo Parkko Shirley, Beana, Sylvia ja- Eino Leino Tauno Purra Ida ja Matti Luhta Vieno fa. Ernest Marsy ja lapset Roy, Bertha ja Aarne Kutnmu Anna ja Verner Kehusmaa Saimi Korpi \\lli Saarela Jack Ristimäki Leila, LyyU ja Emil Pakka Helen ja Frank Ranta Anna-Liisa, Vieno ja Yrjö Oja Antti Niemi Riku Vuorimäki Paula, Laura ja Onni Kuisma Ida Ahlgren Hilda ja Lenni Laitinen Elli ja Eino Haapakoski Frank Alanen Paul Männistö Irja ja Elmer Pasanen Arvo Hytönen Tyyne ja Alfred A i o ja lapset Fönk Hakala Mary ja Kalle Laine Sdmä ia Matti Wisti Eric. Elssi ja Eljas Rasula Helga ia Allan Grönroos Oscar :Saari f Marlene, Albert, \Valfred. .\. is E. Toppari Arvi Alve Niilo Ahola " Eemeli Salo Oscar Finberg A. Korte Kärsämäen Jussi Anni ja Toivo K a n e r va Vilho mihoog . Esteri ja tiannes P u r r a Roy, Kaino ja N i c k Ranta Allan, Sirkka ja D a v i d Ware: Jack Pelto Kalle Viinikka Ahtti Kärkkäinen Ivar Ihaksi Topi Laitaharju Yrjö Heinänen Tauno Wuori Aug. Laitinen Niilo Lammi Meimi, Siiri ja L a u r i Järvi Hilda ja Ananias Aaltonen Martha Koveronkoski Selma ja Lauri, Hellman Aili ja Sulo Koskela Ellen ja Heikki Väyrynen Marjatta. Irja ja A n t o n Pa-=-- Anita, Irja ja Lauri Kartio Ernest Hongo. Dugvval. Ont. Alex KirsiFä, Dug^^•al. Ont. Workers' Co-Op. palveluskunta A. Glermont — E.Kemppainen M. Liihta E.Strand E. Salminen A. Mahon J . Adamo S. Fischuck S. L ^ n d e re South Porcupine Ontario |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-26-18