Vapaus, April 26, 1949

              NAUniKAA
HALUAMASTANNE MUSIIKISTA
''Sparton' sähkögramofooniUa
* • *
SPARTOX" SähKögramofooni — Malli 348P
fincvden sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soit-
1 n"ia P tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana.
--^ V - - - ' - - - - $ 4 9 . 95
•SPARTOX" Record Player — Malli 148-RP
Tämä l e v y j e n soittolaite voidaan yhdistää minkä ra-
' i n h^-^•änsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla
punaL^ella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh- Iff": : »»»»
jJhcUtään kaikkialle Canadassa, ostajan maksaessa lähetyskulut.
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 Elm st. West ^ Sudbury. Ontario
% lökee länsi-rallain
tekemiä
lyytöksiä
Uke änccess. N. Y . - YK:n p o l i i t -
iomitsa hyväksyi viikon l o p u l la
B^^nnlän ja Yhdysvaltain
tehd- srj-töicset, että Unkari j a B u l ­garia
ovat loukanneet rauhansopi.
EuSsia asettaessaan kirkon j o h t a j ia
syvtteeseen vakoilusta j a valtipnvas-taL^
es-^ vehkeilystä.. •
Mu-an muassa Canada tuki B o l i v i an
esity-tä. että Britannian j a Y h d y s ­valtain
on edelleen yritettävä "saada
tyrdvtystä" rauhansopimusten perus­teella
kardinaali Mindszentyn j a B u l .
garian protestanttisten pappien t a -
faakiissa.
Länsivaltain edustajat olivat sitä
mieltä, että tämä esitys saa t a r p e e l l i ­sen
.kahdenkolmasosan enemmistön
lannatufcen, kun se esitetään y l e i s ­kokoukselle
lopullista hyväksymistä
varten.
Tässä päätöslauselmassa ei tehdä
YK;n pitolesta mitään syytöksiä U n ­karia
ja Bulgariaa vastaan, m u t t a h y ­väksytään
vain Britannian j a Y h d y s ­valtain
protestit, jotka on hylätty
l-nkarin ja Bulgarian taholta. '
Chilen taholta esitettiin päätöslau­selmaan
sellaista muutosta, j o k a o l i si
tuominnut Unkarin ja Bulgarian,
mutta se peruutettiin länsivaltain
edustajien vastustaessa sitä.
Komitea hylkäsi Australian j a K u u ­bin
esityksen, jonka mukaan komissio
olisi lähstetty Eurooppaan t u t k i m a an
JGadizentyn ja Bulgarian pappien
oikeudenkäyntejä. Se esitys hylättiin
SOäänellä4 vastaan. 18 maan edusta­jien
pidättyessä äänestyksestä.
Vaatii $50,000 kor­vausta
miehensä
kuolemasta
Moose J»w, S»sk. — R i c h a r d Borden
H a m o o j i l n leski o n nostanut $50,000
vahlnsonkorvausjutun Moose Jawin
k a u p u n k i a j a N a t i o n a l L i g h t a n d P o -
wer Companyä vastaan katsoen nämä
vastuunalaisiksi k a u p i m g i n juomave-t
a h o l t a ' den saastuttam'seen viime vuonna,
mikä a i h e u t t i H a r w o o d i n kuoleman.
Syytekirjelmässä sanotaan, että
Hanvood sai juomavedestä l a v a n t a u ­d
i n .
Suuri sakko veroja
pakoilleelle miehelle .
MontreaL — Albert Sansoucy sai
oikeudessa v i i k o n l o p u l l a $100,000 s a ­k
o n t a i 2',2 vuotta vankeutta viidestä
eri syytteestä tuloveron j a kohtuut
tornien verojen lain rikkomisesta.
Sakko käsittää Sansoucyn persoonal­lisesti
j a myöskin hänen omistamansa
tehtaan, A l b e r t Sansoucy L t d : n.
Häntä vastaan nostetut 10 muuta
syytettä peruutettiin. Kysymyksessä
o n m a i n i t t u j e n l a k i e n r i k k o m i n e n vv.
1943 j a 1946 välillä. H a l l i t u k s e n t u l o -
v i r a s t o n syyttäjä Claude Prevost i l ­m
o i t t i oikeudessa, että Sansoucy on
jo maksanut, t a i maksaa pairaikaa h a l ­l
i t u k s e l l e verprästejään.
Kieltäytyi vastaamasta ^
onko hän kommunisti,
sai sakon ja vankeutta
Cleveland. - Joseph Kres, U n i t ed
Etct-ncal-union viranomainen t u o m i t ­tiin
täällä "oikeuden halveksimlses-
M JOO sakkoon ja 30 vuorokauden
raikeuteen.
Sres kieltäytyi vastaamasta tuo-
, ™än bsymykseen, että onko hän
^^^anlni tai onko hän osallistunut
komnuaistien kokouksiin. Tämä p e .
rastuslain Ifokaiselle kansalaiselle t&-
^3!na mielipidevapaus k a t s o t t i i n o i -
teiden halveksimiseksi, kuten Y h d y s .
«Iloissa nykyään tehdään.
USArn sptasihteeri
eronnut virasta
Washington. — Presidentti T r u m an
hyväksyi viime v i i k o l l a a r m e i j a n s i h ­teerin
K e n n e t h B o y a l l i n eronpyynnön.
Eräs viranomainen sanoi, ettei ole
vielä v a l i t t u u u t t a miestä R o y a l l i n t i ­l
a l l e .
Puolustussihteeri Johnsonilla sa­n
o t t i i n olevan " t u s i n a n v e r r a n " sel­l
a i s i a miehiä, j o i d en joukosta v a l i t a an
uusi a r m e i j a n sihteeri.
ftävalta protestoinut
ranskalaisille
^ « 0 - - Sisäministeriö ilmoitti
^cskalaisten miehitysjoukkojen k o l -
en upseerin pahoinpidelleen Rupert
/^ah::-n:m;stä Itävallan parlamentin
•a^nta. vaikka hän todisti henkilöi-
-^spapereiliaan. että hän on p a r i a .
f=«n,ta: Jäsen. Ministeriö sanoi Z e c h t -
^ saaneen pahoja vammoja.^"
^Sisäministeriö on esittänyt tämän
^P^uksen johdosta protestin rans-
^^^en miehitysjoukkojen päällys-
Paayi haluaisi prin­sessan
vierailua
Vatican City. — Epävirallisista läh­teistä
i l m o i t e t a a n , että prinsessa M a r ­g
a r e t i n v i e r a i l u V a t i k a a n i s s a olisi h y ­v
i n mieluinen paaville.
Prinsessa Margaret aikoo v i e r a i l la
I t a l i a s s a tällä v i i k o l l a . K a k s i B r i t a n ­n
i a n protestanttista järjestöä, on esit­tänyt
kiminkaaUe, ettei prinsessa vie­r
a i l i s i paavin luona I t a l i a n - m a t k a n sa
a i k a n a .
Viisi henkilöä kuoli
auto-onnettomuudessa
Hearst, Ont. — Viisi henkilöä sai
stmnahsa v i i k o n l o p u l l a , k u n auto m i l ­lä
he ajoivat, syöksyi Coco Crericiin.
K u o l l e e t henkilöt ovat mr. j a mrs.
Charles Beäudoin. heidän 16-vuotias
tyttärensä GabrieUe, Octeve Bois ja
E m i l e Doyon, mrs. B e a u d o i n i n v e l i.
•nitkimuksissa o n todettu, että auto
meni s i l l a l l e j o h t a v a n suojuskaiteen
läpi j a p u t c s i v i i s i jalkaa korkealta
penkereeltä puroon. K a i k k i e n k u o l ­l
e i t t e n r u u m i i t olivat autossa, k u n se
v e d e t t i i n purosta.
istit ha]0it^ivat nnan 99
T I L A T K i l A V A P A US
Jolkalsfmme t u ä i a toisen osan
Kalle HämäiifBen histMialUsestä
artikkelista^ jossa hän kovaa ptdUt-t
i sU tilannetta Tooden 1908 kerääl-lä.
lUlöin sooritett^ e«iisknn-^
nassa rajankäynti työväenliikkeen
ja pemstnslaillisten porvaiistan vä-
IHIä, ja tällä tapahtumalla oli saar­ta
metUtystä . my^emndn ajan-poluttiselle
IceUtyfcselle.
Samassa rytäkässä sai lähtöpassit
myöskin eduskunta. Se h a j o i t e t t i in
ja uudet vaalit j u l i s t e t t i i n , koska n U -
den kautta t o i v o t t i i n s a a t a v a n edus­k
u n t a a n "järkevämpi enemmistö",
n i i n k u i n keisarin julistuksessa sanot­t
i i n . Näin siis tapahttti eduskiuinan
ensimmäinen hajoitus. Uusia samanr
l a i s i a t u l i myöhemmin toisenmuotoi­sista
syistä.
Y H T Y N Y T FORVARISINTABIA
Vaalitaistelussa k a l k k i porvarilliset
puolueet mahdollisimman voimapaäir
sesti käyttivät hyväkseen yhteistä so-tahuutoaan:
Sosialistit hajoittlvat
eduskunnan! VaUtsijoita ylljrtettiin
langettamaan siitä r u h j o v a tuomion­sa.
Ja sosialistien tekemän " r i k o k ­sen"
havairmollistaniiseksi käytettiin
k a i k k i a äänenpainoja ja värivivah-duksia,
n i i n hyvin korkeaan paatok­seen
huipennettua "siveellistä suut­tumusta"
Icuin l i i k u t t a v a a t u n t e i s i in
vetoamistakin. Sosialistit olivat " y l ­tiöpäisyydellään"
kertakaikkiaan o-soittautuneet
mahdottomiksi v a s t u u l ­liseen
valtiolliseen t o i m i n t a a n jne.
Iältään " k a n s a n t u o m i o t a " ei p u o l u ­eelle
k u i t e n k a a n t u l l u t . Se v o i t t i y h ­den
edustajapaikan Usää j a v a a l i t a i s ­telu
tarjosi oivan' t i l a i s u u d e n puhua
kansalle taantumuksen uuden nousun
aiheuttamia totukkia. Mutta suome-tarlaiset
kärsivät jo näissä vaaleissa
ensimmäisen suuren tappionsa. Siinä
merkityksessä siis toteutui " v a l t a i s ­tuimen
korkeudesta" lausuttu toivo­mus
"järkevämmästä enemmistöstä".
Mitä o n sanottava silloisen sosdem.
ryhmän. kerrotusta, eduskunnan h a -
j o i t t a m i s e n välittömäksi aiheeksi
muodostuneesta "tempauksesta" nyt,
k u n arviointi vojdaan suorittaa neljän
vuosikymmenen välimatkan päästä?
Q l i k o p a i k a l l a a n a i h e u t t a a M e c h e l i n in
senaatin kukistuminen, jos k e r r a n o l i
pelättävissä, että sen t i l a l l e t u l i s i vie­läkin
huonompi hallitus?
S I R O L A N L I N J A N V E TO
Nyt jäljestäpäin täytyy käsittääk­seni
myöntää, että työväenliikkeem-me
p o l i t i i k o t tässä valitsivat oikean
tien. Yrjö Sirola, j o l l a o l i erittäin
v a i k u t t a v a osuus ko.'^ätöslauselman
laatimiseen, perusteli jälkeenpäin r y h ­män
k a n t a a lausinmoilla, j o i d e n t o ­distusvoimaisuutta
el voitane kiistää,
k i r j o i t t a e n m m . :
"Venäläisten pakolaisten vainoa-miskysyniyksessä
me moitimme s e ­naattia
ensiksikin siitä, ettei se o l -
lat muistanut koko Suomen viiroe-ailcaisten
verrattaisen vapauden,
Suomen uuden . edoskunnan, jopa
senaatl-n oman.- -vallankin olevan
Venäjän vapausliikkeen lahjana
saadun. Me tulkitsimme sen, mitä
niin monasti on julkilausuttu, että
tämmöinen venäläisten pakolaisten
vainoaminen louIU^a alkeellisimpia
kunniakäsiiteitä, loukkaa köyhälis­tön
veljestunteita, puhumattakaan
siitä, että tämä suomalaista ja v e ­näläistä
köybälis^ vastaan täh­dätty
toimenpide sotii Suomen o i ­keuksia
vastaan. — Mutta nyt ei
ole kysymys tenroristeista, vaan sii­tä,
onko multa täällä matkustele­via
tai oleskeleiia venäläisiä ahdis­teltava
venäläisten polilsiurkkijain
osoituksesta, onko heitä vangitta­va
poikkeuksellisten tuomioistuin­ten
vaaUmoksesta ja onko heitä i r ­tolaisina'
liarkoitettava Venäjän
rajalle, jossa he virkavallaUc vas­tenmielisinä
.vastfistnspnoluelaisi-na
joutuvat vangitsijain Itäsiln ja
saavat hirttonuoran jalojen p y r i d -
mystensä palkaksi. LöytjT yläluok­kalaisia,
jotka seUttävät^ että tä­mä
on jo lakien nlkopuolelle mener
mistä, ja varsinkin on sitä venä­läisen
poliisin snpranainen vallan-
UMiys Suomessa".
Venäjän vallankiunoukseUisten t u r ­vapaikkaoikeuden
puolustaminen o l i ­k
i n tietysti h o v i p i l r i e n silmissä edus­k
u n n a n päätöslauselman " v a a r a l l i s i m ­p
i a " kohtia. I M l l ä u s k a U e t t i l n edus-kunnan
päätöksessä puolustaa t s a r i s -
m i n ja valtaistuimei? a v o i m i a v i h o l U -
Sudburyn KUNNALLINEN KESH^
TARVITSEE LAHJOITUKSENNE
Keskuksesta nautiUe itse, teidän lapsenne ja
lastenlapsenne
LAHJOITTAKAA OSUUTENNE
ENSITILASSA
* iMuistakaa — lahjoituksen voitte poistaa tuloveroistanne *
Kampanjan pääkeskus kaupun^laloUa. Cedar kaduUa. Puhelin 6-6401
sia — se m e n i h d d ä n mielestään s u o ­r
a s t a a n kuohuttavan pitkälle.
M u t t a totqus oU l a u s u t t a v a j u l k i.
" J a jos t$män totuuden sanomisesta
o l i s i seurannut v a l k l i a p a eduslcunnan
hajoitus^ emme o l i s i voineet vetäytyi
sitä sanomasta", i x l i n k u i n S i r o l a totcr
sL Työväenluokan puolueen — e l ld
se tahtonut väistyä v a r t i o p a i k a l t a an
o l i pidettävä taisteluasenne n i in
vierasta k i u n kotimaistaicln t a a n t u ­musta
vastaan. Sen o l i pidettävä
merkldvalot palamassa, sen oU a n n e t ­tava
kansalle oikeat tunnussanat. T o ­s
i n venäläisetkään toverimme eivät
voineet tietää mitään varmaa toivo­t
u n vallankumoxiksen ajasta, vielä v ä ­hemmän
sitä tiedettiin Suomessa.
M u t t a yksi asla k u i t e n k i n v a r m i s t ui
yhä enemmän, nimittäin se, että V e ­näjää
el voitu uudistaa eikä myös
Suomen vapautta pelastaa r a u h a l l i s en
kehityksen tietä. T s a r l s m i n tieltä r a i ­vaaminen
oli oleva IiansanvaltaLsen
k e h i t y k s e n j a edistyksen välttämättö­mänä
edeUytyksenä. Venäjän v a l l a n ­kumouksellisia
meidän o l i siis pidettä­vä
l u o n n o l l i s i n a l i i t t o l a i s i n a m m e.
H a l l i t u k s e n ahkera " h a u k k u m i n e n"
venäläisten pakolaisten ahdistuksesta
t u o t t i a i n a k i n s e n suoranaisen tulok­sen,
että kunnlantuntolset v i r k a m i e ­het
menettivät halunsa v a l t i o l l i s t en
pakolaisten k i m p p u u n käymiseen.
SUHTEITA — KÄSIRAUDOILLA
H e l s i n g i n Sanomat k i r j o i t t i h e l m i ­kuun
15 päivän muistelmakirjoituk-sessaan
äskettäin, että
"sortovuosien aikana solmittiin
suhteet Venäjän vallankumouksrl-
Itsiin, joUia taistelivat tsaarivaltaa
vastaan vapautensa, niinkuin suo­malaiset
perustuslaillisten oikeuk­siensa
puolesta. Venäjän ^>allan-knmonlcsciliset
niikl-vät siitä asti
Suomessa liittolaisen, jolia puoles­taan
teki heidän Johtajilleen ja sitä
tietä heidän asialleen suuria palve­luksia".
N i i n k}'lläkin, palveluksia "heidän
asialleen", sehän jo sanookin paljon.
Tosin oli ensimmäiseiiä sortokautena
porvariston — n i i n suomen — kuin
ruotsinkielisenkin keskuudessa — l u ­kuisasti
vapaamielisiä j a e d i s t y k s e l l i ­siä
yksilöitä, joiden s i l l o i n suorittama
tyo säilyttää paikkasa tämän maan
valtiollisessa historiassa. M u t t a n i i n ­kuin
edellä kerrotusta jokseenkin v a ­kuuttavasti
käynee selville, uuden
taantumuskauden alettua porvaristo
luokkana käsittäen m i e l u i m m i n "solmi
suhteita Venäjän vallankumoukselli­s
i i n " — vähintään käsirautoja käyttä­mällä!
Sitä tietä se on s i t t e m m i n j a t ­kunut
a i n a pitemmälle jä pitemmälle.
Jatkui v. 1918, j a t k u i 1939-luvuIla ja
jatkui sotavuosina. Mitä se n y k y i s in
tekee, siitä voi k u k i n itvc muodost.na
mielipiteensä.
Pcrustuslaillissmmekln jättivät v a l ­lankumouksen
mahdollisuuden pois
l a i k u i s t a a n jokseenkin samoina a i ­koina
k u i n Venäjänkin porvarlstb. A i ­v
a n tyypillisenä voi pitää nuorsuoma­laisen
a k t i v i s t i n Jonas Castrenin k i -
vahdusta eräässä perustuslakivalio­kunnan
kokouksessa ennen ensim­mäistä
maailmansotaa:
"Kyllä minä tiedän, mihinkä
tämä sosialidemokraattien Jyrkkä
kanta perustuu. Nämähän luotta­vat
Venäjän vallankumoukseen.
Mutta se on turhaa haaveilua. Siel-lä
ei tapahdu mitään %'allanku-mousta
ainakaan viitcenkymmencn
vuoteen."
Ehkäpä "Jonas" olisi ottanut toisen
asenteen vallankumoukseen, jo.s olisi
saanut pätevät takeet sen tapahtumis­ta
esim. puolen vuoden kuluttua.
K u n noin vuosi eduskunnan h a j o i -
tukscn jälkeen kenraali Seyn n i m i t e t ­t
i i n Suomen kenraalikuvernöörik.sl ja
vastavallankumouksen politiikan to­teuttajaksi,
s i l l o i n joutui j u l k i s e n työ­väenliikkeen
koko olemassaolo vaa­ranalaiseksi.
Seuraava puoluekokous
määritteli menettelytavat tilanteen
vaatimukset huomioimalla.
K a l l e Hämäläinen.
Yrjö Enne SNS:n
urheilujaoston *
johtajaksi
I l e l s i n kL — Maaliskuun lapulla p i ­d
e t t i i n Suomi-Neuvostoliitto-Seunxn
urheilujaoston vuosikokous. Kokouk­sessa
v a l i t t i i n jaoston h a l l i i u k s r n p u ­heenjohtajaksi
insinööri Yrjö Enno,
varapuheenjohtapaksl f i l . Mai.st. V i c ­tor
Smeds j a muiksi jä.scnik.si rouva
Vieno Aaltonen, toiminnanjohtaja
Reino K u k k o n e n , l a k i k i t . kand. M a r t ti
Mchto. jaostopäällikkö Eino R a n t a ­nen
j a kamreeri Jussi Tossavainen.
väärennysten
UnkarilaissyntylHellä t r o t s k i s t l l la
A r t h u r Koestlerlllä on ollut varsin
suuri vaikutus a a t t e e l l i s i i n keskuste­l
u i h i n toisen maailmansodan jälkeen.
E i sen v u o k s i , että hän hyökkää N e u .
v o s t o l i i t t o a vastaan "vasemmalta kä­s
i n " , sellaistahan on tapahtunut jp
a i k a i s e m m i n k i n . Koestlerin k i r j o i l la
on siksi erikoista merkitystä, että ne
sisältävät n i i n monia s i t a a t t e j a j a t o ­distuskappaleita
,jotka o n o t e t tu o s o i t ­tamaan
oikeiksi hänen väitteitään, etr
tä ne ovat saaneet monia Neuvosto­l
i i t t o o n myötäturmoUa s u h t a u t u v i a I h ­misiä
horjumaan vakaumuksessaan.
N i i n syntyi yhteisrintama nk. p e t t y ­neiden
vallankumouksellisten j a so­sialidemokraattien,
taantumuksellis­t
en j a f a s i s t i en vailUä.
T a n s k a l a i n e n professori Adolf S t e n.
der-Pedersen, joka oli sen T a n s k an
y l i o p p i l a s k u n n a n asettaman komitean
puheenjohtaja, jonka tuli t u t k i a K o ­e
s t l e r in väittämien totuudenmukai­suutta,
o n tanskalaisessa aikakaus­lehdessä
"Neuvostoliitto tänään" k i rr
j o u t a n u t a r t i k k e l i n "Koestler riisuu
n a a m a r i n " , jossa hän o n o t t a n u t tar­kasteltavakseen
K o e s t l e r i n Neuvosto-l
i t t o a koskevat "paljastukset" kirjassa
" Y o g i j a k o m i s s a a r i " . Tämä komitea
muodostettiin suureksi osaksi konser­v
a t i i v i s i s t a ^ y l i o p p i l a i s t a j a k u n he
huomasivat, et'tä melkein k a i k k i K o ­e
s t l e r in käyttämät lainaukset olivat
vääriä, vääristeltyjä tai väärällä t a ­v
a l l a käytettyjä, pitivät h e parempaa
na antaa asian painua unohduksiin.
He eivät luonnollisestikaan halun­neet
paljastaa antikommunistia, jon­k
a valheet olivat n i i n hyödyllisiä neu­vostovastaiselle
lehdistölle.
Professori sanoo mm. seuraavaa:
" E n ole m i l l o i n k a a n kuulunut m i ­hinkään
poliittiseen puolueeseen ja
ehk3"sen vuoksi voitaneen pitää jon­k
i n v e r r a n mielenkiintoisena a s i a n a si­tä,
e t t e n myöskään minä katso Koest­l
e r i n väittämien olevan totuudenmu­k
a i s i a . Koestlerin silmiinnähtävästi
a s i a k i r j o i h i n perustuva esitys o n piir..
teiltään täysin pintapuolinen. Hän
käyttää neuvostovenäläisiä Ja muita
lähteitä epäsystemaattlsesti j a epätie.
teellisesti. Hänen tietonsa olasUh-teista,
j o i d e n todellista l a i t a a el voida
.sivuuttaa hänen esittämillään fak­t
o i l l a , ovat minimaaliset. Niiden
a s i a k i r j o j e n j a k i r j o i t u s t e n tulkinta,
j o t k a hän esittää perusteluikseen. ci
ole ainoastaan v i l p i l l i n e n vaan vielä­pä
suorastaan väärä. Tässä o n kysy.
mykses.sä journalistisen viekkauden
tulos, j o k a on lisäksi v a r s i n v a a r a l l i ­n
e n senkin vuok.si, että Koestleristä
ei puutu tyylUlistä t a i t u r u u t t a ."
Stender-Pedersenin mielestä "Yogl
j a komissaari" on Icansainvällsestl
v a a r a l l i n e n tecs, koska sen perusteel­l
a suuri osa m a a i l m a n mielipiteestä
muodostaa käsityksensä Neuvostolii­t
o n olosuhteista". Se o n poistettava
o b j e k t i i v i s t en t a i a i n a k i n j o s s a i n mää­rässä
uskottavien lähdeaineistojen
luettelosta.
, Professori Stendcr-Pedersen lopet­taa
h y v i n pentötellun esityksensä te­r
o i t t a m a l l a sitä, k u i n k a varovainen
tulee olla lukiessaan Koestleriä: "Mi­kään
totuuden j u l i s t a j a hän el ole.
Hänen kritiikkinsä o n tendenssimäis­tä
j a epärehellistä. Tulee a l a k u l o i ­seksi
havaitessaan, k u i n k a periaatteet,
tomasti j a pintapuolisesti hän työs­kentelee
epäilytitävän aineistonsa pa­r
i s s a s i l l o i n , k u n l u k i j a toivoisi venä­läisten
kysymysten a s i a l l i s t a selvitte.
lyä."
C h r i s t i a n P r o h m puolestaan esittää |
artikkelissaian m u u t a m i a s e l l a i s i a l a i ­nauksia,
j o i t a voidaan pitää Koestle­r
i n pääväittäminä hänen koettaessaan
todistaa, että Neuvostoliitto kulkee j
oikealle j o h t a v a a tietä j a että «e onj
nyrjäyttänyt vallankiunouksen aat­teet.
1 Koestler väiMaä, että Neuvos.
ioUHto on kehittycsöän porvarU-Useksi
yhtdtkimnakaf palsattantrt
perbttMktnäat J» iTntypeiäiitä
Jehtmran erIarriirfMRiden stalini­laisessa
pcru&tusiaissa vuodelta
1936."
Jokainen, joka tuntee vähänkään
marxilaisia oppeja tietää, että kom­munistit
tunnustavat täysin y k s i t y i ­sen
omistusoikeuden mitä tulee h e n k i ­lökohtaisten
tarpeiden tyydyttämiseen
ja oikeuden lahjoittaa pois omaisuus
kelle tahansa, myöskin lapsille. Pe­rintöoikeus
on t a a t t u Neuvostoliitossa
vuoden 1922 l a i l l a .
2. Koestler sanoo, että kuolleen
lentäjän perhe on saanut $100,000
ruplaa sankaripaikinnon, kun taas
vanhuuseläke on 30-75 ruplaa kuu­kaudessa.
Tutkimukset osoittavat, että tuol­l
a i s i a suuria .sankaripalkintoja o n a n .
nettu, mutta että Koestler mitä tulee
vanhuu.seläkkeeseen suoraan valcht-lee,
sillä ne kohoavat 50—60 pros. a i ­kaisemmasta
palka.sla. Tämänhän
me olemme jo kauan sitten .saa­vuttaneet
kapitali.sti.sissa maissa,
3. "Vapaa opetus poistettiin saat­tamalla
voimaan lukukausimaksut
korkeammissa oppilaitoksissa,"
K o e s t l e r suorittaa tässä karkean
väärennyksen jättäessään kokonaan
mainitsematta, cttgl valtio maksaa
y l i o p p i l a i l l e palkkaa j a että maksu­j
a ei oteta erikoisen ahkerilta opis­k
e l i j o i l t a , eikä myöskään - sellaLsilt:i,
joilla olisi n i i d e n mak-samiscssa mää­rättyjä
vaikeuksia. Tämän li.säk.si
maksuista on vapautetut monien .sel­l
a i s t en k e s k i - a a s i a l a i s t e n alueiden y l i ­oppilaat,
joiden värillisellä väestöllä
on aikaisemmin ollut vielä pienem­mät
mahdollisuudet kuin venäläisillä
saada korkeampaa .sivistystä, k u n s i ­tävastoin
h y v i n p a l k a t u i l l a erikoi.salo.
jen työntekijöille muodostuu lahjat­tomien
lr,psien kouluttaminen k a l l i i k ­si
h u v i k si sen vuoksi, etteivät s e l l a i ­set
opiskelijat, j o t k a eivät pysty saa­m
a a n yBoppilastodLstiLsta ainoastaan
menetä opiskelijapaikkaa, vaan hei­dän
tulee maksaa myös korkeampia
m a k s u j a .
•Kaikki tämä on täysin vastaista
"län?idemokraatti.=een v a pa a s e e n
opintojärjestelmään" verrattu-na, jo­ka
valIitB3c csi-ne:ki}:?;i YhdysvalloLs-aa.
4. $400,000—€03,000 köyhän yli­oppilaan,
jotka eivät voineet mak­saa
uusia maksuja, oli lopc'lettava
opiskelunsa."
K o e s t l e r ei mainitse minkäänlais­ta
lähdettä tälle tiedolleen j a se o n -
idn varsin ymmärrettävää, sillä Neu­v
o s t o l i i t o n tilastot o.soittavat, että y l i ­o
p p i l a i t a oli yhteensä vuonna 1940.
jolloin laki astui voimaan, 564573,
Niinpä olisi siis K o e s t l e r i n mukaan
enemmän y l i o p p i l a i t a joutunut jättä­mään
korkeakoulunsa, k u i n mitä niitä
ylipäänsä koko Neuvostoliiton alueel­la
oli olemassakaan.
5. "Eräänä askeleena Stalinin
marssissa oikealle voidaan pitää
erikoisen Suvorov-kouiujen perus­tamista,
joihin on erityispääsy up­seerien
pojilla."
Lain mukaan pää.sevät näihin kou­luihin
upseerien, sotamiesten, .vHaan-osaaottaneiden
ja partisaanien lapset
sekä lapset, jotka ovat kadottaneet
vahhemparLsa sodan aikana. NämI
koulut eivät .sii.s rais«äan tapaukäcssa
ole mitkään "yläluokan kouluja".
6. "Ikenin kirjoittaa kirjassaan
; 'Valtio Ja vallankumous', ettei ku­kaan
saa ansaita enempää kuin
tavallinen työläinen, mutta Stalin
on hylännyt myöskin tämän kom-monistisen
periaatteen 'huonompi!-
neisessa' samanpalkkaisuospuhees.
saan vuonna 1931, jolloin Iiän J U U H -
ti palkkojen erilaisuudet soKialis*
min periaatteeksi — lyhyesti sa­noen
kommunismi on kavallettu —
Ja otettu askel kohU kapit-lismia.",
L e n i n k i r j o i t t a a " V a l t i o s s a ja %-al-lankumouksessa".
että yksityiset i h ­miset
eivät ole samanlaLsia. töinen on
v d m a k k a a m p i , toinen heikompi", ja
toteaa, että samankaltaisuutta k a r ­keassa
merkityksessä käytetään j o n -
;>i^nlaisena vertauspentsteena eri i h ­misten
välillä, j o k a todellisuudessa ou
erittäin epäoikeudenmukaista, jonka
jälkeen hän l a i n a a M a r x i a : J o t t a v o i ­t
a i s i in välttää tällainen, o l i s i oikeuden
oltava erilainen, sensijaan että se on
samanlainen . . . .
Sekä M a r x että Lenin muotoilevat
sosialismin periaatteen seuraaviksi s a ­n
o i k s i : " J o k a i n e n kykyjen.sä mukaan,
jokaiselle (yönsä mukaan" Ja kommu­nistisen
yhteiskunnan periaatteen:
" J o k a i n e n kykyjensä mukaan j o k a i ­selle
tarpeittensa mukaan."
Nämä teesit kuuluvat kommunismin
alkeisteoriaan j a ne mainitsee vieläpä
m a l t i l l i n e n tanskalainen soslalidemo.
k r a n t t l kirjassaan "•-ommunl.ster og
Socialidemokrater".
K o e s t l e r i n oma L e n l n - r c f e r a a t t i on
siis .selvä.sti p a l k k o j e n samanlaisuutta
vastaan, muutoinhan käsite "pätevä
työläinen" mcnettäiKl täysin merkityk­sensä.
7. "Viitenä merkkinä Stalinin
taantumuksclliscstii^, kapitalistises­ta
politliliasta oli hänen kchoituk-scnsa
neuvostotalonpojillc vuonna
1933: Rikastukaa",
A s i a on n i i n , ettei se ollut vuosi
1933 vaan vuosi 1925, JolJolii tällainen
tunnus esitettiin,, eikä .sitä itehhyt
S t a l i n vaan B u h a r l n , sama mie;;, joka
sitten yhdcfsä .Koestlerin epäjuma­lan
Trotskin kanssa kiihkeä.sti tais­teli
Stalinia vastaan.- Ta.ssii yhtey-dc^.
sä ovat lisäselvittelyt tarpe^-tto-mia.
•
8. "Laiskuuden vuokKi työstään
erotettu menc^Uää myös ^äännös-tclykortdnsii."
Ncuvo.stoliiton lyölainsäädiiiinösKä
cl ole mitään m i i n i n l a a sännöstcly-kortcista,
mutta otaksuttava.sli niillä,
jotka jättävät raska.sta työtä tekevien
ryhmän, el ole oikeutta e r i k o i s i in H-sä-k
o r t t e i h i n , joita t i mä ryhmä .saa
.säännö.stelyn vallite.ss:i, Joka kut^n
tunnettua nyt on kumottu. Tällai­sessahan
Järjestely.ssä c i ole mitään
Ihmcelli.stä.
9. "Laiskoja työläisiä tai sellaisia,
jotka ainoastaan myöhästyvät
työstä, rangaistaan pakkotyöllä."
Sodan aikana .saatettiin voimaan
var^Jn ankara, mutta selvä.sti hyvin­perusteltu
l a k i . Jonka mukaan ihmi­set,
jotka ilman erikoLsta .syytä (van­huus,
i n v a l i i d i t e e t l i , ra.skaudcntila tai
vaimon toiminta muissa lehtävi;,-;ä
hyväksyttiin luonnoJlLsastl tilliaLsiksi
•sylk-si) jättivät työn.sä, v o i t i i n tuoi'.'.'-
ta kuudeksi kuukaudeksi pakkotyö­hön
alennetulla palkalla. ^Samaan
aikaan säädettiin samantapainen laki
.silloin C h u r c h i l l i n hallit.sema.ssa E n g -
lanni.ssa). Sen .sijaan ei ollut ole­massa
mitään pakkotyörangaLstusta
nils.sä tapauksissa, joissa K c e s t l e r n i in
väittää.
10. "Avioerosta on Ilmoitettava
kaikissa paikallisissa lehdissä. Täl­lainen
ilmoittelu aiheuttaa suuria
• taloudellisia rasituksia,"
Avioerosta on ilmoitettava yhdefsä
lehdcfisä. mutta vain tä«iä yhdessä.
11. ".Sekä alue- että piirikun­nan
ja kaupungintuomiolKtuintcn
on 'tarkastettava avioeron syyt, jon­ka
vuoksi avioero on tehty melkein
mahdottomaksi . . •"
Nämä tuomioi/iluimct ovat täy:iin
ali-tettuja, eikä mitään juttua voida
käsitellä iiijfcsä kaikir^n. K'>csilcrJn
olisi ollut niinolk-n k i r j o i t e t t a v a alue.
p i i r i k u n n a n tai kaupuni^intuornio-istuimet,
jolloin a-sian sisältö kieltä­mättä
olisi jonkinverran muuttunut
12. " K u n neuvostonainen menee
avioliittoon, on hänen tehtävään
koko elämänsä ajan vain synnyttää
lapsia."
K u t e n edellä käy iJmi, rrn Koestler
tavattoma>;tl liioitellut niitä vaikeuk­sia,
joita avioeron hankkiminen a i ­heuttaa.
Neuvostoliiton paikalliset
lehdethän sisältävät säännöllisesti
luetteloita avioeroa hakevista. Mut­ta
tämän li«äk.si voidaan helpo«ti
CKoittaa, että naisten osuu» elinkeino­ja
julkisessa elämässä o n Neuvosto-l
i l i o s s a p a l j o n suurempi k u i n eslmer-kik.
si Skandinaviassa. Neuvcstoissa
ajoita voitaneen verrata meidän k a u ­p
u n g i n , j a kunnanvaltuustoihimme;
muodostavat naisjäsenet vaalelsl.-\
v a a l e i h i n 30—40 pros. luilkista, kun
sen sijaan Tanska.ssa j a RuoUsissa on
n a i s i a vastaavanlaisissa t<>imissa v a in
muutamia prosentteja. Oli.sl i h m c c l -
ILstä JOS k a i k k i nämä nai.set olLs!v;it
naimattomia.
S i t i i p a i t s l Koestler e i mainitse h i l u ­kaan,
että Neuvostoliitossa on koko­nainen
lastenkotien j a lastentarhojen
verkosto, jols-sa on .suhlcelli.-^csti
enemmän lapsia k u i n muiden maiden
vastaavissa laitoksissa.
On lisäksi muisteltava, että n r u -
vostolain mukaan kaksi vuotta ; n -
massa yrityksessä työ,skennenyt. n a i ­nen
saa täydellä palk-illa .synnytvs-lomaa
35 päivää ennen ja 42 päiviiä
jälkeen synnytyksen u-ncmiuiin kuin
sosialidemokraattisessa Tan.ska^,sn).
Mikäli hän o n työskennellyt viihem-män
aikaa, on korvauskin pienempi,
k u i t e n k i n vähintäiln pro.s, palka-^^ta.
Tämän määräyksen avulla on tahdot,
tu estää väärinkäytökset.
Lukuunottamatta näitä varsin k a r ­k
e i t a väärennyksiä j a väiirLstelyJii on
K o e s t l e r i n kirjassa lukuisia pienem­piä
väännöksiä ja hävyttömyyksin,
joiden selvittely veisi kuitenkin Illan
kauan alkaa. Muutamat hänen käyt­tämistään
sltaate!.sta voidaan osoittaa
tosik.sl, mutta s i l l o in hän on kii-^lt^Itvf
vähemmän tärkeitä ky.symyk.siii, tnl
sitten lainaus on asetettu yhtcytfpn
väärfln väittämän kanssa sllnn. että
koko ajatus tulee aivan kieroksi.
E D W I N S V K BI
Trans-Atlantic Passeoger Cqof»»'
renccn valtuuttanut
Edustamme melkein kaiUcta jph*
t a v i m p i a valtameriUnJoJa. /Buun^
niteUessanne matkaa Suomani tat
m u i h i n Euroopan nudhin, .Viette
luottamuksella kääntyi ftuoleem*
me lippH- yni. matkaa koskevlm
osioissa. '. .
VAPAUS STEAIMIS0IP
TICKET AGENCT
EDWIN SUKSI ^
Valtuutettu aslaaaieti >
r. o. Box 69
KINGEDWABII
PAETUB^JnOl 1;
Ammattitaitoista parturtnlylHI
öljy hoitoa talukafflf >;
EINO S M R B V
JACK NICBQUKM
Sama alsftänkliytiti kulf
haisten oluttuoaaa "
Mitnutrua NicaraKu». — XEettlMl TUfr»
de's.1 k u n ensimmäiset punaUet muu»
rahuLset ilmestyvät, ottavat ntcara-:
gualai^ct ruokansa j a eUUmensft ja
m u u t t a v a t pois kodeistaan. T u l ^ -.
nct muurahaiset muuttavat Uuntttm
a m n t o i h i n tekemään kevittsUvoukseiL
Ne .syövät r o t t i a , russakoita, kUrxnei.
tä. hämähäkkejä ja roskaa, pdttlcn
Joka tuuman t i l a n asunnoissa niin
.sis.illä kuin ulkonakin. Kun kaikki
on syöty häviävät muurahafset, kylA-Iäiset
palaavat takaisin, maalaavat
seinänsä Ja n a u t t i v a t puhtaista lUKlelS*
taan j o n k i n a j an
VAPPUTERVEHDYS!
HERBERT E. JOHNSON
Ruokatavarakauppa
6A Poplar St. Copper CUif. Ont.
TERVEHDYKSEMME
T H E A T R E
LISGAR STREET
SUDBURY
g!lluiiiiii)iU]iiiiiiiuiiliiliiiilliiliiiiiitiiiiiiiiiiiiiii;;!:n!iiii:!it!iii;iU!i!iiiii[;!i;
I 40% alennuksella
K UOPUKSEN
ENGISSÄ
Kirj. A I L I TICH.ÄVAINEN
» •••••••«••«•«'*••••••>•«••«•• •••'••••««• «•«••««••••••••'«•«••'•«•••••••1
"Tämä kertornu:^ on valoisilta, onnellisilta koulu- jaj
nuoruusvuosilta, rnaailma.sta, jonka kerran tunsin. Ssäif
dak.scni sen maailman ja ajan jälleen tuntumaan todellfp'
seita olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus^
vuosiltani muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivaie
voineet tapahtua."
Näin sanoo tekijä k i r j a n s a alu-ssa. Tämä teos o n todella mielen-'
kuntoinen tuttavuus kaikille k a u n o k i r j a l l i s t a lukemista barrastftM
v i l l e . *
235 SIVUA ALENNUSMYYNTIHINTA 90^
Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa xe>
asiamiehiltämme. **
Vapaus Publishing Company Umitel
Box 69 Sudbury* < OnSsiilt^':
Mi