Vapaus, February 24, 1949

              Torstaina, helmik. 24 p., — Thursday, Feb. 24
9^
^mnavarn — Independent Labflr
<tf Finnish CanxBan». JBi-
Nov. ethmi. Anthnrtr/irt
aeooeod elaas maU bjr tbe Post
^PCiBoB Sepanmeat, Ottava. Pub-ifariee
weeläy: Tueadays,
and Satordays bj Vienoa
Bbing Cooqiaiqr L t d . at 100-103
t B t W-, SudbCDT. Oat^ Canada.
Tekphaae»;
Edttodal
B.8alal.
addTM» Bog e>. eodbuxy, OP*M<0'
Adyertialng imtea lipoa. «ppUcatloE
TnAOSHHaCAT:
1 Tk. 6JOO « kk.
ThdysvaOolna: 1 vk. 7 X » l i o
1 vk. TArekk. 425
^ — ^ — — — ^
ii!lEversti I>rew seuraa <^|ii-uäaii8a
; V' ! "'^un Toronton työväenliike yhdisti rivinsä vaaliuurnalla ja-^saat-
•y'.:ua^eyeTSti George Drewrn uppioon, niin se aiheutti sen, että mr. Drew
' . (NMluttfin Ontariosta liittovaltion arenalle. Se oli suuri^voitto Onta-itolle,"
mutta vakava tappio Canadalle, jota tämä patavanhoillinen,
•y^en miehen hallitustavastaan Ontariossa tunnetuksi tullut toiyjoh-taja
nyt uhkaa. _ _ .
/ A j Hansardin, alahuoneen pöytäkirjan mukaan, mr. Drew piti ala-u
Ji^oneen istunnossa viime maanantaina yli kaksi tuntia Jtestäneeo
märatoonipuhiiKn, mitä lukiessa ei voida dia huomaamatta tmrypuo-tjJiieen
onttoutta ja tyhjyyttä. Yli kaksi tuntia toryjohtaja patdiasi
^: p kaikella voimalla. Puhe kokonaisuudessaan rajoittuu
räikl^n poliittiseen varjonyrkkeilyyn ja paheelliseen punakauhun
"lie^ntaan. Sen yhtenä kohokohtana on vaatimus, että paheellinen
98 lakipykälä lisättäisiin nyt Canadan rikoslakiin, jotta oikeuslaitokset
voisivat käsitellä kommunisteja tehokkaalla tavalla. Täten eversti
JDrew haluaisi seurata aatteellisen oppi-isän^, nälkäphjelmastaan tun­netun
rautakprl/vBennettin ohjelmaa. Hän vaatii rikoslakiin lisättä'
, vaksi sellaisen pykälän, minkä perusteella voitaisiin osa canadadaisista
tdidä "toisen luokan kansalaisiksi", joilla ei ole poliittisia oikeuksia
miellpitetteinsä ilmilausumiseen. Hyvin vähän eversti Drew luottaa
onlto puolueensa ja "meidän elintapamme" objelmaki^iin kun niitä
^itätsi "vahvistaa" siten, että vastustajaryhmien mielipiteet julistet­taisiin
laittomiksi.'
j a minkälaista "kommunismia" vastaan eversti Drew haluaisi
rikoslain uutta 98 lakipykälää käyttää ? Hänen fayyä ystävänsä, Que-
. becin maakunnan pääministeri Duple.ssis, jonka edesottarhisia mr. Driew
ei'old koskaan tuominnut, antoi tuonnottain esimakua tästä kun hän
kä^rtiH valtiokoneistonsa koko mahtia Quebecin opettajien lakkoliikettä
vastaan. Ja eversti Drew esitti mainitun maratooniptdieensa yhtey-
, des^ toisen esimerkin syyttämällä, että liberaalipuolueen hallituksen
"ta*itaesiripun" takana harjoitetaan kommunistista agitatioa, kommu-nlBtisten
elokuvien avulla! Tästä ilmenee, että eversti Drewn mielestä
ovat "kommunisteja" kaikki, jotka vastustavat torypuoluetta jji hänen
vaatimaansa 98 lakipykälää.käytettäisiin kaikkia demokraatteja vas-ia^
m Kieltämällä kommunisteilta ajattelu- ja toimintavapaus, kieHc-iä^
n ja uhataan koko kansakunnan demokraatlisia oikeuksia. Siksi
on vastpstettava eversti Drewn paheellisia suunnitelmia kautta lihjan.
Saadakseen pontta ontolle puheelleen eversti Drew yhtyi luorinollf-scsä
protestihuutoon Unkaria vastaan maanpetoksesta tuomitun kar-d
i i i ^ ^ -^lindszentyn puolesta. Mutta kun eversti Drew ei puhunut,
b^ia^tua sanaa ystävänsä Duplessissin harjoittamasta Jehovan todis­tajien
ja muiden quebecilaisten vainosta, niin tämäkin "protesti" on
pidettävä pelkkänä poliittisena eleenä, jonka tarkoitus on kiinnittää
Jhmi^t^h huomio kaukomaille omista probleemeista.
^jEversti Drew vgjitti, että kommiinisteilla on liian paljon kanna­tusta
(esimerkiksi Torontossa hän sanoi kommunistiehdokkaan saa­neen^
yli 40,000 ääntä) — j a siksi hän haluaisi pyhän tsaarin tavoin
antaa ukaasin, minkä perusteella näiden ihmisten pitäisi tulla takaisin
^Tsmhöjeh puolueiden vanaveteen. ' ^
•JöliStamalla voimaan ajatusten kontrolli, rirstämällä ihmisiltä
poliittiset oikeudet yalita ketä haluavat ja toteuttamalla poliisivaltion
.1 perusteita kautta linjan — kas siinä on toryjohtajan ja. molempien
vanhojen puolueiden taivas ja ainoa pelastuksen mahdollisuus.
luhemiskuukausi'' on päättyii3rt
Torontossa juuri pidetty Ontario Federation of Laborin (CXTL)
kokous oli uusi merkki siitä, että n.s. "hyvä aika" ja "kuherruskuu­kausi"
työnantajien kanssa on nopeasti päättymässä. Pidetäänpä
mielessä seuraavia seikkoja: *
'Yhdysvalloissa arvioidaan nyt olevan ainakin 4,000,000 työtöntä
ja joka viikko saadaan lukea uutisia missä kerrotaan, että "rautateiltä
on erotettu satojatuhansia työläisiä", ja että n.s. "pehmeitä paikkoja"
kehittyy siellä ja täällä teollisuuteen. *
Samanlaisia merkkejä, jotka palauttavat mieleen 30-luvun nälkä­vuodet,
on havaittavissa eri puolilla Canadaa. British Columbian
mainioista omenista jät osa myymättä markkinapuutteen takia. Sa­moin
tapahtui itärannikon perunasadolle. Länsirannikon metsä- ja
telakkatyöläisten keskuudessa on joukkomittaista työttömyyttä; sa-mbinon
rannikkomaakuntien hiilenkaivajien ja muiden alojen työläis­ten
keskuudessa. Port .Arthurissa on suuri määrä metsätyölusiä työt­tömänä,
Torontossa on pitkiä leipäjonoja ja mD^n harvinaisuus el
ole; enää esim. rikkaan Sudburyn kaupungin kadulla tavata nokinen
"piitiari", joka pyytää kymmentä senttiä kahvikupin ostoa varten.
v''^Kun pidetään ylläluetunlaiset hälyyttävät seikat mielessä, niin
vasf^t silloin voidaan oikein ymmärtää CCL:n sosialidemokraattisen
oikeistojohdon hajoitustyö ja se mihin pyritään. Työttömyyden uha­tessa
ia kansanjoukkojen elintason jatkuvasti laskiessa pitäisi työväen
unionistisen liikkeen sulkea rivinsä entistä tukemmin ja valmistua
taisteluun palkkojen korottamiseen, työpäivän lyhentämisen ja työolo-siibteiden
parantamisen puolesta. Nain toivoisi jokainen rehti rahvaan
nfes joka käsittää, että työttömyyden perusaiheuttajana on lisävoit-t(|
jen kerääminen, t.s. kansan ostokyky on niin alhainen, ettei se voi
o^taa itse tuottamiaan tavaroita.
» Mutta CCF:n oikeistojohto. herrat Mosher, Conroy, Millard ja
kumppanit, ei katsok^ian asioita työväen ja kansakunnan edun kanhal-t4.
Nämä herrasmiehet ovat tyjpilliseen oikeistososialidemokraatti-
•s^ johdon tapaan antautuneet suurpääoman asiamiehiksi työräenliifc-
Vk^n rvieissä. Heidän tarkoituksenaan on heikentää työväenluokan
yastustuskj^kj^d ja tasoittaa lietä siUe, että palkkatasoa voidaan enti-sastään
alentaa. He luulevat naiviudessaan, että antautumalla porva-r^
ton painostuksen edessä ia pettämällä työväen ja koko kansakunnan
: j^rusedut, he löytävät •armon' fasistisoituvan suurpääoman edessä —
e^^käpä jotkut heistä uneksivat jonkinlaisen ''työn rintaman johtajan­kin"
paikkaa, kunhan vain fialvelevat riittävän h>^in isäntiään.
; I "Niinpä nähtiin nyt Torontossa pidetyssä OFL:n (CCL) kokouk-sössa
kerrassaan ällöttävä näytös. Herrat Mosher ja kumppanit kiel-lilg;;
täytyivät edes keskustelemasta työläisten palkkaliikkeen järjestämi-i|
Ä|<]s|stä. He eivät suostuneet millään siihen, että olisi muodostettu komi­tea
johtamaan maakunnallista palkkaliikettä, kuten on edellisinä \'UO-fepii^
a menetelty. Ja kun unionistisen liikkeen oikeistojohto kieltäytyy
kjfskustelemasta palkkaliikkeestä ja tekemästä suunnitelmia sen hy-
'-'Xvkksi, m on tur\'auduttava paheelliseen punakauhun lietsomi-
^^^*en. Se on epätoivoinen yritys kääntää työläisten huomio pois kiu-sallisista
paikka- ja hintakysymyksistä. Sen avulla voidaan höyry-
Ipliijrräta jäsenjoukkojen esitykset ja ehdotukset^ sekä o s ^ i s t ^ "VVall
^ | : i ^ r e e t i n herrojen sotavouhot leluun. •
.Mutta kaikesta kurjuudestaan huolimatta Torontossa nyt pide-
!,r^; ."tyssä OFL:n kokouksesta näkyi muutakin. Umonistien jäsenjoukkoja
voida enää kovi^ pitkää aikaa pimakauhun lietsonnalla peloitdla.
Mitä nuiut saxMnrat
n J L K O M A A L A I S n n V V T "
Armaa Sikiä. Joka jontol fasismin
Moltke:
valtakatuina, 30-lUTuUa poistumaan
^pgagtamm», |rf^<tTip^)in palattuaan
ole saantit viranomaisilta kansalais-oikeuksia.
Siltä huolimatta hän' on
n$rt saanut Helsingin ev. lut seura­kunnalta
kJrimBlamomataumäfträyk-sen.
Hansklnta .jutussa on, eHä Xl-idä
erosi kirkosta. Jo alku­puolella.
— 0LP. Helsinki.
•, • • \ * ;
HXUTNLAINEK Fli^TÖS
..>Urbo KaievA Kekkonen •(ml.). osaa
tarpeen tullen olla teräyäilä' tavalla
pUiy r . On pitänyt Porissa pu­heen
. . . näin:
"Olen huomannut, että milloin hal­lituksen
mahdoUiseslia vaihtamisesta
on ollut teoreeltisttti ky«jnny«, on
vedottu siihen, «ttä hallitus olisi «aa-tava
laajemmalle pohjalle. Kun täl­lainen
vaatimus hallituspuolueen ta-bolta
on torjuttu sjnrällä pabeksund-tella.
Joutuu Ihmetellen kysymään,
onko arka huokai» haUitaspohjan
laajentamiseksi todella parlamentaris­min
vastainen, kuten abs. dem. leh-dt^
n kirjoituksista Tolsl päätellä.
MikäU muistan, esltU pääministeri
'Fa««1iolm vielä viime syksynä oma-na
käsityksenään, että hänkin haluai­si
laajentaa hallituksen pohjaa. Mut­ta
se 011 silloin . . .sananlasku sa­noo
leikillisesti, että iso suu vaatU le­veät
hjrtlat. «ramä oltel hftlUtuksen
syytä muistaa. Hallituksen poliitti­set
hartiat eivät ole Järin levett. vaik­ka
hyvä kokoomuspuolttekln sullottai-'
sirn^ hartioiden täytteeksi," — Hapan.
He^ngln Vapaa Sana.*
• • • * • •
IVMALA PARATKOON» ONHAN
Nirrx lorrA KviTA
. Ken voipl olla niin tslmaän
nalvl. että ajattelisi täi mkoisl. että
Neuvostoliitto eallisi vv. 1939-44 uu-
6iutt(van Suomen ja Neuvosto-Karja­lan
rajoina? Ken volpl olla niin ly­hytnäköinen,
että ajattelisi tai uskoi-sj.
että Neuvostoliitto toimettomana
sanisi läntisten imperialistien tun­keutumisen
Pohjolaan lentO' Ja lai-vastovoimlen
tukikohttensi kera? Ken
voipi olla niin kevytmielinen, ettei
näkisi iiäiden .pohjolf i4*^, "lännen
suunnan" afnesrteh 'puuhailun pskeit-^
tavan NeHvostoIilton ryhtymään kaik­kiin
tarpeellisiin puoluatustoimenpl-telsiin?
Ken voipl ajatella, että.neu-vostohaHltuä
el tiile ryhtymään näihin
tarFeellisiin toimenpiteisim? — TsO-mies-
Iehden arf.kkelista.
; V . > •
MIKSI MONAiUKISTISEN
aONDSZENTTN PUOLESTA?
. .On sääUttävää kun mr. Pearsoh
(ttlkomlnlaterlnmM) «t katso proteste­ja
esittäessään vähän länteen
Hän näkisi, että Oaliclatt maakuh-
Timän mantereen taaatomnk-seBisea
soomenkidisen sanoma-lehdistdB
VwatMiUm "asimivB-tijoOiin"
on kaaluont nnkarilaincn
troUkilainen Artknr KoesUer. 1»-
män «rttskilaiM» toimlata »s^ he­rättänyt
Iraomiota myöskin Tans­kassa,
Jossa Chr. Frabm on eräässä,
kirjoitoksessaan totktaot Koei5tle>
rin nenTortovastaisten poheideo Ja
Mrajen haMsosfaiomietta. - Kai
Moltke scmraavaM» kirjoitiikscaaa
antaa asiaan hfakau Usävaiaistos-ta.
n«ssa Francon Espanjassa Joutui ka­tolinen
pappi äskettäin sotaoikeuteen
syytettynä Espanjan tasavaltalaisten
sissien avtistamisesta jsi Huescän
maakunnassa siviiliki|iajrtilainai am­pui
toisen papin samasta syystä —
ts. tämä pappi vastusti dUctatuuria
mikä on pitänyt lähes vuosikynunenen
Espanjan kurjuudessa Ja ^rrorissa.
Tai hän~Vb!si katsoa omaan kauputi-klimme.
Montrealiin. liilasä Pranoön
asiamies, eräs Vicente Trelels "the
Sun' lehden mukaan avaa toimiston
"yrittäen lisätä kaUppaa" Canadan ja
Espanjan välillä. — R. IV>S8. The
Pisharman lehden yleisön psastolla.
• • •
ITKISIKO VAI NAUKAISI
" ... Näiden lounaiden (osapörssien
vlkallijain ja heidän työläistensä) tar­koitus
on edistää sopusuhtaisia suh­teita
näiden pörssien eri osien Ja
niissä työskentelevien työläisten unl-oiden
virkaiUJoiden välillä." Lampaat
site suostuttelevat susia herkkupaloil­la!
Ja tämä tapahtuu -vajaan vuoden
kulutttia sen jälkeen kuin samaisten
pörssien Johtajien käskystä New Yor­kin
poliisi kapuloi tainnoksiin Jokai­sen
pikettlllnjalla olleen työläisen...
Siksipä ei oikein tiedä itkeä vaiko
nauraa tuota Timesin tiedoitusta lu­kiessaan.
Joka tapauksessa tekee
mieli huudahtaa: Oi hyvä Isä, tule ja
purista! Tämä mijjoonamiesten ate­rialla
suostutteleminen tulee näet het­kellä,
jolloin isännät perusteollisuuk­sien
työläisten palkankorotusvaati­muksiin
sanovat jyrkästi ei Ja pane­vat
mlljoonistain työläisiä työstä pois.»
— Eteenpäin.
El AUTTANUT NOmX-^
SELKXiSTYS • '
New Yorkissa poliisi puski mielen­osoitusta
seurannutta yleisöä; j(Mika
johd<«ta eräs mies suuttui'ja sanoi:
"Älkää lykätkö minua, olen anU-kommuhistL"
Poliisi vastasi kylmästi: "En välitä
millainen kommunisti te olette! Mars­sikaa
matkaanne." — This Week.
Christian Prahmin arvc&as Ja huo­miotaherättävä
selostus nyt unohde­tun
Ko3stler-valikoiman tutkimustei^
tuloksista sai minut ilman muuta
muistamaan erästä Tanskan historian
klassillista ktiyausta.
BSitenkä vanhat kronikankirjoitta-
Jat kertovat Rägenln valtauksesta. Jo­ta
denraa sekä varsin maalauksellinen
että myös realistinen kuvaus Akrona-jumala
Svantevltin lopusta. Kerro­taan,
kuinka tanskalaisten valloittajat
päättivät kaataa suuren epäjumalan
mahtavan puukuvan. osoittaakseen
taikauskoisille vendeille, minkälainen
se symboli oikeastaan oU, Jota h^ oli­vat
palvoneet Ja Jolle tuoneet verisiä
uhrejaan. Kuvaus siltä, kuinka kai­kenlaiset
matelijat ryömivät ulos mä­däntyneestä
puusta, on vieläkin mie­lenkiintoinen.
Tcsin entisessä unkarilaiisessa trots;^
kistissa Arthur Koestlerissä ei var-;
maan ole ollut mitään erikoisen ju-malalliista,
mutta siitä huolimatta sor
danjälkeisten vuosien toimeliaiden
kustantajien, lehtien julkaisijain Ja
llorvarlllisten kriitikoiden kai onnistui
määrätyssä laajutfdessa käyttää hy­väkseen
Koestler-myyttlä sen neuvos-tovlhamielisen
taikauskon Eäilyttäml-seksi.
joka hallitsee suurta osaa mei­dän
sivistyneistöämme.
On sen tähden varsm hyödyllistä,
että Frahm lopultakm paljastaa sen
tutkimuksen tulokset, jonka tehtävänä
oli puolueettomasti selvittää, mitä ns
khuluisat venäläiset myytit todella, si-'
säitä vät, jotka niin.suuren mainonnan
säestäminä näkevät päivänvalon kir­jassa
"Jogl ja komissaari". Vähintään
kolmentoista mlelikuvituk^llisen vää-:
ristelyri. Ja tietoisten valheiden asia­kirja
tödeUakin paljastaa sisällön, joka
el juuri, ole paljon herkullisempi kuin
vanhan Jumalankuvan mädäntynyt,
ydta. • ... ' .... \
On siis varsin aiheellista panna jar­rut
niille koestlerin väärennyksille,
jotka koskevat sitä laajalle levinnyttä
väittämää, että "stalinUaiset" selvitel­lessään
välejään trotskilaisen ^opposi­tion
kanssa hävlttiljät kokö^; vanilan-kqmmunistlsen
puoluekaaderin ja
puhdistivat ja likvidoivat' vanhojen
bolshevikkien perusrungon. Niinpä
Arthiu" Koestler kertoo:
"18. puoluekonferenssin aikoihin
maaliskuussa 1939 kuului puolueeseen
1,888,842 jäsentä. Näistä oU suunnil­leen
2^,000. n. 13%, "vanhoja bolshe­vikkeja,
jotka olivat kuuluneet puo­lueeseen
vuonna 1917 tai aikaisemmin.
Mutta vuonna 1918 oli puolueessa
260—270,000 jäsentä, joista enemmistö
oli nuoria ihmisiä. Kuinka heidän oli
käynyt?" Koestler vastaa, että nel­jännes
heistä oli kaatunut kansalais­sodassa
ja jatkaa: "Heitä olisi kuiten­kin
pitänyt oUa 200,000 18. puoluekon­gressin
ally)lhin, mutta heitä oli puo­lueessa
vain 20,000 paikkeilla — 9
kymmenettäosaa oli kadonnut vuosien
1934—39 välisenä aikana, niinkuin
edustajakunnan raportti osoittaa ..."
Tämähän ei kuulosta hyvältä. Kaik­ki
neuvosto\'astustajat ja epäilijät
tuntevat varmasti mielihyvää nähdes­sään,
kuinka Koestler vetää esiin "ku­moamattomia
todistuksia" suuresta
vanhaa kaartia vastaan kohdistunees­ta
stalinilaisesta "verilöylystä".
SuTunn silmänkääntötemppu tässä
tus Ketarin puoluejärjestöille joulu­kuun
IS pnä 1923. ja se sisältää varsin
tyydyttäviä tilastotietoja NKP:n Jä-senktmnasta.
Siitä käy ihni, että tuona aikana oli
puolueessa vain' 10,000 Jäsentä, jotlta
olivat liittyneet puolueeseen ennen
tanunikuim l päivää 1917. ja tältä
"vuodelta oli lisäksi 30X»0 Jäsentä.
"Vanhojen bolshevikkien" luku ei
noussut 40,000:nkaan, sillä suuri o83
vuoden 1917 jäsenistä oli l i i t ^ y t puo­lueeseen
Lokakuun vallankumouksen
Jälkeen. -
Näitä saattoi vuonna 1939 hyvinkin
olla 20 000 palkkeina. Maosta oU 1917—
•39 välisinä vuosina huomattava osa
kuollut luonnollisen kuoleman puo­lueen
palveluksessa. Ja todellisuudessa
vain muutama tuhat "vanhasta kaar­tista"
puhdistettiin trotskilaisina puo­lueesta.
Kun Koestler kuitenkin puhuu 180,-
000 "vanhan bolshevikin" puhdistami­sesta,
se osoittaa vain, että hänen
myyttinsä ovat täysin todellisuuspoh­jaa
vailla. Mutta Juuri tässä näem-mekln
"tilastotieteilijä" Koestlerin
pähkinän kuoressa.
Aivan vastaavanlaisesti Koestler
iCsittää erään toisen tärkeän kysymyk­sen
syyttäessään' venäläisten työläis­ten
elintason kehitystä neuvostohalli­tuksen
aikana. Tässä asiassa hän lui­suu
kokonaan mielikuvituksen Ja pa­nettelujen
tyhjiin fraaseihin. Tämä j ovat paljon myymälöiden j a julkisten
tJin tosin'säännöstely ja alettiin pyr-
Iciä yhtenäiseen markkinahintaan, jo­ka
cdi korkeampi- kuin aikaisempien^
säänneSsteltyjen tavaroiden hinnat,
mutta vastapainoksi myös huomatta­vasti
alempi kuin aikaisemmat hinnat
avoim'lla markkinoilla. Säätmöstelyn
'kumoaminen ei suinkaan ollut mikään
köyhyyden osoitus. Kansa tervehti s i ­tä
iloiten ja sitä seurasi hur«iattava
palkkojen nousu. /.
Varsin merkittävä "huomaamatto-muus"
tapahtuu Koestlerille, hänen
amerikkalalsQle toimenantajilleen ja
hänen tanskalaisille £o>.dem. Jäljitteli-jöilleen
^heidän täydellisesti sivuut-taessaan
sen to^iasiain, että Neuvosto­liitossa
on olemassa käsite, jota sano­taan
"soBlalfsoiduksi palkaksi'^ raha­palkan
rinnalla. !*PoUtikenin" teimltr
taja kävi äskettäin Venäjällä kult-tuurilähetystön
mukana ja huomasi
heti tämän ilmiön j a selvitti sen lojaa­listi
— miellyttävänä vastakohtana se­kä
Koestlerille että sosialidemokraat-tisUle
BiarshaU-asiantuntiJoiUe.
Sosialisoitu xxsa. palkasta voidaan
saada esim.' alhaisena vuokrana, kou­lulaisten
ilmaisina aterioina, lasten­tarhojen
Ja scimibn tai vaikkapa hal­van
lomanvieton muodossa. Se mer­kitsee,
että kaikki. Neuvostoliiton teol-
Usuustyöläiset voivat saada erikoisessa
tehdasravmtolassa Joka päivä hyvää
Ja ravitsevaa ruokaa hintoihin. Jotka
hänen metoodlnsa on sitten saanut
innokkaita jäljlttelijöitä sosialidemo­kraattisten
"taloustieteilijöiden" jou­kosta,
jotka ilmeisesti palayat baltista
liittää osuutensa koestleriläiseen laa-kerelhln
porvarillisen Ideologian kul­taisen
vasikan markkinoilla.
Mikä onkaan se mieletön väittämä,
jonka Koestler tältä alalta esittää? Ei
sen vähempää kuin, että kansan laa­jojen
kerrosten elintaso on neuvosto­hallituksen
' aikana laskenut paljon
alle senkin nälkärajan, joka vallitsi
tsarismln ailcana. Merkittävää kui­tenkin
on, että hänen "lähtetaään"
Myt on pari amerikkalaista tilasto-ihiestä.
Koestlerin' tarkoitus on -var­sin
.selvä. Hän yrittää selittää, että
mikäli trdtskUaisilla vielä olisi Vaiku­tusvaltaa
puolueessa, sujuisi kaikki
hyvtoi Itim taas stalinilaisten hallinto
-vie kaikki i)äin'mäntyä.'
Lukija parka pysähtyy sen iiskallaan
väitteen eteen, jorifca' mukaan, mikäli
on ilveily vuosilla 1917 ja 1918. Koest­ler
esittää varovaisesti puolueen jäsen­luvun
vuonna 1917 ja hyppää sitten
vuotta myöhäisempään aikaan. Puo­lueesta
tuli tänä vuonna laillinen Ja
se pääsi valtaan. Puolueeseen virtasi
uusia jäseniä ja sen Jäsenluku saa­vutti
260,000. Tällä maanvyörymällä
Koestler spekuloi kuin "hullu" tiiasto-mies,
j a tällä tavalla saadaan ^lasku­tehtävästä
aivan uusi tulos.
Koestlerin pää väittämä on se. että
9 kymmenettäosaa vanhoista bolshe­vikeista
puhdistettiin ja likvidoitiin
vuosina 1934—39. Mutta tämä on päi­vänselvä
valhe.
Edessäni on asiakirja,t joka todistaa
Hruodeh 1913 reaahpalläca merkitään
lOo, veaällpalkkB nousi vuonna 1929
-154, kun se sen äijaan-vuonna 1997 oli
'laiskenut — 68. Tsaarin aikaan ver­rattuna
oli siis työläisten reaalipalkka
laskenut 32%. Tällaista lorua tarjoaa
eräs porvarillisien älymystön- johtajis­ta
—icisen maalimansoätfn jäöcefen —
valistuneelle J ä n s i.- euroqpt^lselle
yleisölle' Neuvostoliitosta, Valtiona, jo-k^
voitti Hitlerin joukot... • ,
Mielenkiintoista ' on nkhdäi millä
tavalla Arthur Koestler ja hänen
amerikkalainen selustansa pääsi täl­laisiin
"tuloksiin". He ottavat yksin­kertaisesti
ruplissa lasketun keskl-määräispalkan
ja vertaavat sitä eräi­den
elintarvikkeiden hintoihin tsaarin
aikoina ja vuosina 1929—37. Käypien
tavaroiden todellinen käyttö jätetään
sensijaan, viisaasti kyllä, laskujen
ulkopuolelle. Tulos on sen mukainen.
Tosinhan hiimoista puhuva ilveilijä ei
ole tuntematon täällä meilläkään.
Olen kuitenkin Itse ollut niin rohkea,
että olen "uskaltanut" oleskella koko
aikakauden v:sta 1932 v:een 1936 Neu­vostoliitossa,
siis samaan aikaan ktUn
Arthur Koestler. Jokainen, joka on
elänyt tän|L aikana Venäjällä, tietää,
että siellä alkuvaikeuksien jälkeen t a ­pahtui
tasaista ja osittain nopeatakin
nousua väestön elintasossa.
Koestlerin laskuperuste on virheelli­sesti
määriteltib sillä Neuvostoliiton
hmtaindeksiä ei voida määrätä kau­pan
hintojen perusteella "avolmisEa"
tavarataloissa. Vuodesta 1934 kumot-ruokalolden
hintatason alaputdella.
Hihnat siis kuvastavat täällä oleelli­sesti
eimtarvikkeiden ylimääräisen
käytön htotoja.
Koska Koestler itse on ollut Venä­jällä,
el hän voi Olla tvmtematta näitä
olosuhteita, ja siksi tuntuu siltä, että
tämä\ tapahtuu vastoin parempaa
tietoa.
Viimeisin kohta/johon vielä voidaan
Idiimittää huomiota; on Koestlerin
väite, että Neuvostoliitossa on synty­nyt
uusi luokkayhteiskunta, joka
poikeaa sosialismista: Tämä väittämä
on luonnollisesti varsin merkittävä, ja
sen ovat myöskin Koestlerin sosiali­demokraattiset
seuraajat huomanneet.
'Koestlerin on tässä täytynyt tehdä
jonkinverran mutkia "todisteluissaan".
Luokkayhteiskuntatean r a k e n t uu
omaisuiis- Ja sääty wiolkeUksien perus­talle.
Neuvostoliitossa, jossa maa on
kansan sosialistista -omaisuutta, Jota
kukaan 61 voi myydä eikä ostaa, 6n
1 u o k k ayhteifefaliÄä* mahdottomuus.
Luonnbni^kkaudet ja teollisiius on
otettu yhteiskunnan haltinm, j a kaup­pa
ja rahalaitos ovat sosialistisen val­tion
varmoissa käsissä. Näissä olo­suhteissa
el lu6kkä-vja pmaisuuseri-oikeuksilla
ole mitään olemassaolon
mahdolliöuutta.
Siispä Koestler ottaa lähtökohdakseen
tulojen jakautumisen, esittääpä hän
vielä joitakin esimerkkejäkin. Mutta
kysymystä on tutkittava perusteelli­semmin.
On otettava huomioon, min­kälaisen
perustan tsaristinen mennei­syys
jätti tasavallalle: taloudellisesti
ja kulttuurisesti takapajuisen maan.
Niinpä, kun teoliisbäminen asetettiin
käyntiin, oli mobilisoitava miljoonien
työvoimat maasta', alkukantaisesta
väestöstä, joka ei juuri tuntenut ko­neita
eikä tekniikkaa ylipäänsäkään.
Koska heidän työpanoksensa näinol­len
oli varsin vähäinen, tuntui se hei­dän
palkassaankin.
Keskustelin tästä' asiasta kerran
skandinavisten rakennustyöläisten
kanssa, ja he ymmärsivät varsin pian
asian todellisen laidan. Heilläkin
palkan suuruus riippuu työn laadusta
ja työtehosta. Jor&un neuvostotyöläl-sen
alhainen palkka ei suinkaan kestä
koko hänen elinikäänsä. Työvoima
koulutetsian mtiutaimassa kuukaudessa
tai parin vuoden aikana. Neuvosto-työläisen
palkka-asteikko on kohoava:
työläisestä ammatti työläiselisi, spesia­listiksi,
teknikoksi, insinööriksi. Työ­palkka
nousee työläisen työkyvyn kas-
Canadian Pacific-yhtiön pikajnna snistni pois raiteilta äskettäin lä­hellä
Banffiä, Alta., jossa, onnettomuudessa aseita henkilöitä Iduk-kaantai.
vaessa ja työn laadun parantuessa.
Siten Neuvostoliitossa, päinvastoin
kuin meillä, vata vähäinen osa työläi­sistä
jää pitemmäksi aikaa alhaisesti
palkatuksi. Ei voida puhua mistään
uusista "luokista". '
Päänä'koestleriläisessä makkarassa
on hänen väitteensä luokkaeroista, jo­ka
yiX^ painamaan leimansa seuraa­vaan
sukupolveen. Hän esittää tilas­toja
teollisuuskorkeakoulujen oppilai­den
sosiaalisesta rakenteesta vuodelta
1938: työläiskodeista 43.5%, talonpoi-kaiskodeista
9.6%, — j a mikä merkit­tävintä:
virkailijoita spesialisteja ja
heidän lapsiaan on 45,4%. Siis j ä l ­leen
uusi "todistus" luokkajakautumi-sesta.
Hirvittävää! — Mutta entä meidän
Tanskanmaassamme, joka on saavut­tanut
niin korkean demokratian: Kor­keimpien
oppilaitosten oppilaista on
tuskin 5% työläiskodeista. Porvarilli­nen
silmänkääntäjä lon pudonnut
omaan karrikatyyriinsä:' ' *
Koestlerin mielestä siis Neuvosto­liiton
"uusien valtiaiden" .lapsia on
lilan _ paljon oppilaitoksissa. " Mutta
kysymyksessä ovat kykerievimmät„ah-keriinmat
ja siivstynelmmät työläiset,
jotka oman panoksensa vuoksi ovat
saaneet korkeampia yhteiskunnallisia
tehtäviä. Senkö vuoksi heidän lop-siaan
olisi rangaistava ja poistettava-heidät
yliopistoista? Milloinkahan
V. Järviksen 40-
vuotisen näytfämö-työn
Toronto. .—. "Jeppe,. Niilonpoika"
esitettiin Don-haalin näyttämöllä tk.
13 p:nä Vikki Järviksen neljäkymmen-vuctisen
taiteilijauran kunniaksi, päi­vän
sankarin esittäessä nimiosaa. Don
haalin avara sali oli tupaten täynnä
yleisöä, joka oli saapunut osoittamaan
tunnustustaan pitkän päivätyön teh­neelle
toverille. Jepen seikkailut ja
monet hullunkuriset kommellukset V i ­kin
onnistuneesti esiintuomina piti­vät
yleisön koko ajan hyvällä tuulel­la.
Kappaleen aihe ei ole itsessään mi­kään
moraalin kohottaja, Iniyaten an­karan
akkavallan alla -elävän ja vii­nasta
unohdusta etsivän" Jepen pa­rantumatonta
juomahimoa. Mutta
ikävä kyllä, tätä samaa tyyppiä löy­tyy
tavattoirian paljon jokapälTiäisestä
elämästä, jossa mies juo jokaisen kä­siinsä
saamsn pennin ja vaimo saa
tulla toimeen perheen elatuljsen kans­sa
Icuinka parhaiten kykenee. Jos sii­nä
sitten vaimokin menettää kärsiväl­lisyytensä,
saa mies siitä aiheen mu­ka
juomisensa syyhyn, kun hänellä on
Koestlerin kannattajat ryhtyvät so-• n i i n häijy akka. Olisi muuten hauska
veltamaan hänen logiikkaansa Köö­penhaminan
yliopistoon?
. Muistanmie, että vanha testamentti
teke#eron suurten ja pienien ja huo­nojen
profeettojen välillä. Arthur,
koestler on osoittanut, että hänen voi­mansa
riittävät viimemainittujen
luokkaan. .
"Jeppe Niilonpoika"
Torontossa
Toronto.—Toveri Vikki Jarvis esiin­tyi
otsikossa mainitussa näytelmässä
nimiosalla. Hänen takanaan on 40
vuoden taival näyttämötyötä. Tun­nemme
Vikin ahl;erana uurastajana ja
rauhallisena miehenä. Juuri , siitä
johtuikin, että esitystä oli saapunut
sem-aamaan tavallista enemmän k i i ­tollista
yleisöä. Olemme nähneet V i ­kin,
monissa eri ty3T)piosissa, joissa
hän on esiintynyt edukseen, kuten
Jeppenäkin.
Kuitenkin ehkä tulevaisuudessa oli­si
kiinnitettävä tämänlaatuisten juh­lanäytelmäin
valintaan huomiota. Ar­vokas
tilaisuus arvokkaalla näytel­mällä
täydentää julilijan ja yleisön
tunnelmaa. — Len.
— Australialainen joutsen on mus­ta.
saada selville, mistä ne häijyt akat
tlilevat» kun kaikki ovat tyttönä suloi­sia
kuin h'erran enkelit (ainakin mie­het
meille n i i n uskottelevat).
Vikki Järviksen osuus C!SJ;n Toron­ton
osaston näyttämötyössä on suiuri-arvoinen.
Lukemattomia ovat ne osat
jotka hän on esittänyt yleisön tyydy­tykseksi
ja huviksi. Osaston johto­kunnan
puolesta toveri Pirttinen k i i t ­ti
häntä uhrautuvasta työstään ja
ojensi hänelle näyttelijätovereittensa
puolesta pöytäkellon muistoksi tästä
tilaisuudesta. Kauniit kukkalaitteet
osaston ja näyttämökomitean puoles­ta
antoivat G. Gustafson j a miss Neil.
Allekirjoittanut lausuu salintäytei­sen
yleisön toivomuksen, että Vikillä
riittäisi terveyttä ja toimintatarmoa
tulevaisuudessakin niin, että olisimme
tilaisuudessa näkemään hä;het vielä
usein näyttämöllämme. — E .
Jänkit voittaneet
murtomaahiihdossa
Montreal. — McGill-yliopiston tal­vikarnevaalin
yhteydessä pidetyissä
murtomaahiihdoissa viime lauantaina
voittivat New Hampshiren yliopiston
edustajat kolme ensimmäistä palkin­toa.
Tulokset olivat: Dunklee 54.21,
Townsend 56.27.8 ja Hawkenson 57.03.
PÄIVÄN PAKINA
Ajat ovat muuttuneet
Jo kauan tumiettu totuus on se, et­tä
mikään ei ole ikuisesti paikallaan
pyssyä. "Klaikki virtaa", sanotaan
kreikkalaisessa sananparressa. - Po­liittisessa
elämässä on heilahtelu hy­vin
suurta. Hjnränä esimerkldnä on
jotain vallan muuta, puhe, jonka eräs Yhdysvaltain suhtautuminen Neuvos-niistä
on pitänyt, joiden joukkoon \ toUlttoon toisen maaiImanso*ten ai-
Koestlerkin kuului, Smovjevin selos-ikana ja tällä hetkellä. Sodan aikana
Vaikka CCF: n puoluekoneisto oli mobilisoinut kaikki voimansa liik­keelle
(esimerkiksi terästyöläisten union pomon mr. Millardin käjtet-tä\
ässä oli noin 75 edustajaa kokouksen kahdestasadasta edustajasta)
niin herrat Mo^er ja kumppanit eivät sittenkään tiskaltaneet antaa
edustajien vapaasti keskustella heille epämieluisista asioista, vaan byro­kraattisen
puheenjohtajan lujasti nuijaansa heiluttaen edustajien täy­tyi
"hyväksyä" mitä heidän eteen^ heitettiin. Ja yksi jokaisesta kol­mesta
edustajasta äänesti sittenkin Mosheria \'astaan!
Ei siis ole ihme, vaikka Mosher ja kumppanit yriltärät saada
'apujoukkoja" itselleen eittämällä, että TLC:n (.^FL) kommunisti­vastaiset
uniot tulisivat CCL: n riveihin.
Mutta kun työnantajat jajheidän sanomalehtensä kiittä\-ät ja
mainostavat herroja Mosheria, Millardia ja kiunppaneita "hyN-iksi
työväenjohtajiksi", niin työläisten pitäisi olla kaksin N-erroin "\'aro\^i-sempia
heidän suhteensa.
^Amerikassa tunnustettiin Neuvpstolii-ton
taistelevan maailman vapauden
puolesta, nyt sitävastoin väitetään sen
taistelevan orjuuden puolesta. Mutta
olihan silloin Amerikan valtiolaivan
peräsimessä Roosevelt kun taas ny­kyään
sitä ohjaa TTuman.
Jättäkäämme kuitenkin suurpoli­tiikka
syrjään ja tutkiskelkaamme
meitä lähempänä olevia asioita. Sa­tuimme
äskettäin -vilkaisemaan van­hoja
Toronton Vapaan Sanan nume­roita.
Käsiimme sattui v. 1932 maa­liskuun
9 päivän numettf. Sen toimi-tusklrjoitxiksesta
luimme mm. seuraa­vaa:
«Soomi en sitten kansalalssodaii
^Ukeen ktndimnt kieltämättöDiästi
niihin valtioihin, joissa ci vara­naisella
rahvaalla ole ollut saarta­kaan;
turvaa oikeudesta. 'OvaUian
työläisvainot olleet sitten Saomen
'itsenäisyyden^ 'Jalistumisen JäK
keen melkön jokapäiväisiä ilmi­öitä.
Tabaniief ovat ne ty^äiset,
jotka ovat' mikä minldif- syytöksen
nojalla saaneet'pitkät vankilaraa-
Saistokset Snömen oikeoslaitofcsis-sa
. . "
Näin kiirjoitetaan lapualaisuudesti
Vapaassa Sansissa'lähes parikymmen­tä
vuotta sitten^ Silloin tämä lehti
pani tässä kysymyksessä asian aivan
palkalleen.
Sitten lehti syyttää, että taantu­muksen
mahdollisuus riehua mielival­taisesti
löytyy työväenliikkeen sisäi­sestä
hajaannuksesta, ja sanoo seu­raavaa:
"Työväenlaokan keskinäinen
pyhmäkanqipailn on kaikktin tn-hoisin
työnespCiOe Itscileen. Taan­tumus
käjfUää ntä byvikseea as-tinlaotanäaii.
k o i » Sncanen esi­merkki
kontaaiitnntnvaati ni^rt-tää
. .
Alvan palkalleen sanottu.^ Suomi
kulkeutui todellakin lapualaisvuosina
"kieltämättömästi" fasismia kohti ja
työväenluokka ei kyennyt sitä estä­mään
"keskinäisen ryhmäkamppai-lun"
takia. Ryhmäkamppailuun oli
tietysti S3^nä sosdemien oikeistojoh­don
nöyrtyminen taantumuksen edes­sä.
-Alussa sanoimme, että mikään ei
pysy paikallaan. Toiset perääntyvät
poliittisesti ja toiset menevät eteen­päin.'
Niinollen ei Vapaan Sanan po­liittinen
mutkaineii tie ole mikään
ihmeteltSvä.
. Silloin kuin ylempänä mainittu tol-mitusklrjoitus
kirjoitettiin, esiintyi
Vapaa Sana vielä sosialismia katmat-tavana
lehtenä ja kalasteli työläisten
kaimattista. Kun se vuosia yritti har­joittaa
tätä poliittista tasapainotaitoa,
heilahti se loptiksi sinne mihin se to-dellaMn
kuului Tietysti se väittää
vielä nytkin olevansa todellinen työ-väenlehti.
kuten, kalvosparoonien Glo-be
and Mall-lehtl myöskin -väittää
olevansa.
N3rt kun kapitalistit hyökkäävät työ­väenliikettä
vastaan ja työväenliik­keen
yhtenäisyys on eitokyssmiys, niin
Vapaa Sana tukee kaikella voimal­laan
hajoittajia. Nyt se ei hiiskah-da
sanallakaan työväenliikkeen yh-tenälsyydexi
välttämättömyydestä
taantumuksen hyökkäyksen torjiimi-seksl.
...
Vuonna 1932 Vapaa Sana tuki, taik­ka
oli ainakin tukevinaan, lapualais­ten
vainon alaisekä joutimeita työ­läisiä.
Nyt se sitävastoin kaulailee
-lapualaisten Icanssa. ^
Aika on muuttunut. Nyt julkaisee
Vapaa Sana maisteri Ikolan juttuja.
Lapuanliikkeen aikana oli maisteri
Vaasa-riehden toimittajana. Tämä leh­ti
kannatti avoimesti lapualaisia, jot­ka
Vapaa Sana vuonna '1932 tuomit­si.
Vaasan Jaakkoo on sellain=n mies.
että varovaisuussyistä eivät edes Sud-men
sosdemien lehdet julkaise hänen
kirjoituksiaan. Mutta täällä Caha-dassa
"ainoa suomenkielinen' demo­kraattinen
lehti" julkaisee makupa­loina
tämän fasistisen lapuanliikkeen
kannattajan kirjoituksia.
Työväenliikkeet historiassa' on lu­kuisia
tapauksia kuinka työväenliik­keen
johtajista on tullut aatteittensa
pettureita. Ranskalainen Millerand
on siitä klassillinen esimerkki. Olihan
Italian fasistiliikkeen luoja Mussolini
aikoinaan scsiali|fisen Avanti-lehden
toimittajana. Hänen perustamansa
fasistijärjestö raivasi tieltään soaalis-tm
tri Matteottin. Trotski oli aikoi­naan
Neuvostoliitossa vailcutusvaltai-sessa
asemassa, mutta kuoli Tiatsien
gestapon kätyrinä. Aikoinaan "sosia­listi"
Noske ammutti Saksan työläi­siä
ja tuloksena oli Hitlerin hirmuval­ta.
•
Työväenliike cn kärsinyt tällaisten
pettureiden harjoittamasta kavalasta
toiminnasta^ mutta loppujen leluksi
se menee eteenpäin ja suorit^^ lo­puksi
historiallisen tehtävänsä.
^ UotL
I
I