Vapaus, August 6, 1949

              S O I T T A K A A . . .
t CITY TAXI
I • 5-5225 •
• V I C T O R K A B I
SUDBURY CAB
pahe Iin 4 - 4 3 1 1 *ai 8 - 8 8 7 7
M Elm St. West Sndbtuy» Out
Vapauden vieressä.
Kopea j a r e h e l l i n en palvelua.
UNION CAB
4-4277
Sudbu'yn suunn ja suosituin
toxiUikc
Sopt-a palvelus r a d i o n avnll» .
omis;. Bill Tolcck ja E a r l M e i l l ur
CHECKER
CAB
SUOMALAISET AJURIT
3-3644
Sudburyn k l i n i k a n vieressä
Pats Barber Shop
98 E l m St. W. Sudbury
Vapauden vieressä
FINNISH BAKERY
V E I K K O KETOLA
PuheUn 6-6649
382 Antwcrp St. Sudbuiy
HOOEY
KIBUBGI
DR. L.
LSÄKSRI JA
Puh. 7-7.355 KoUin 6-6729
122 Elm St. E. SadbniT
DR. II. L. DesROSIERS
llAiMMASLÄÄKÄRI
67 Elm St. Kast Sudbury, O nU
Suomalainen tyttö palveluksessa'
Puhelin 8-857.3 K o t i p u h e l i n 8-e629
Regcnt teatterin vieressä
C r i . a i l b f rt Ja.Siaufemcn
Suomalahir.n Hammaslääkäri
Uuonc 110 — Mackey rakennus
EIm>q D u r b am Icat. kulm.
Puhelin 7-7793 Sodbaty
SUDBURY CUNIC
DR. s. s. POIiACK
DR. D. W. STEWART
DR. R. M . THOMSON
DR. I. W. DAVroSON
DR. J. E. MARSHAUi
Lääkärit j a k i r u r g it
Hammaslääkäri
DR. L. M . HOBBS
130 Elm St. E., puh. 5-5665. Sadbory
VAPAUDEN
Lamlipputoimisto
E D W I N S U K SI
Traas-AUnntic Passenger Confe-renccii
valtuuttama asiamies
Edu."t.:imme melkein k a i k k i a j o h -
tavimpia vjiltamerilinjoja. Suun­nite
Irs.-anne matkaa Suomeen tai
muihin Kuroopan maihin, voitte
luottamuksella kääntyä puoleem-lippu-
y.m. matkaa koskevissa
asioissa.
VAPAUS STEAMSHIP
TICKET AGENCY
KDWIN S U K SI
Valtuutettu asiamies
P- O. Box G9 Sadbory, OnL
on
• Saranen työväenliikkeen 5«-Ta«-
**si*>UsIUsnnksien piätti^UsJnli-bsss
h<diäfcQu 3 piiväai piti
, kansanedostaja HertU Kansinaa
sennavan prbeca:
M e i l l e sanotaan p i l k a l l i s e s t i : S K D L
täyttää ensi syksynä vasta 5 vuotta.
S K P vietU viime syksynä 30-vuotis-j
u h l i a a n , j a kuitenkin vietätte nyt
S u o m o i työväenpuolueen SO-vuotis­j
u h l i a .
M a t e m a t i i k k a on hyvä asla, mutta
työväenliikkeen h i s t o r i a e i ole pelkkää
ynnä- j a vähennyslaskua. Jos me
tahtoisimme olla yhtä kaavamaisia,
sanoisimme puolestamme: Suomen
työväenpuolue e l i v a l a 4 vuotta. V a s ta
V. 1903 se o t t i sosialidemokraattisen
puolueen nimen, j a s i l l o i n k i n sen J o h ­tavana
sieluna oU Y r j ö Mäkelin, j o ka
elämänsä viime vuosina k ^ u t ul
kommimisteihin j a jakoi kommunis­t
i e n kohtalon.
M u t t a kysymyshän ei olekaan sen
paremmin kommunistisen k u i n sosia­lidemokraattisenkaan
puolueen tai
S K D L : n 50-vuotisjuhlista, vaan Suo­men
itsenäisen työväenliikkeen s y n ­nystä
j a sen taisteluperinteiden jat­kamisesta.
Emmekä me kansandemokraatit
väitäkään y k s i n polveutuvamme van­hasta
työväenliikkeestä, v a i k k a k a i k ­k
i S K P : n perustajat o l i v a t k i n vanhan
työväenliikkeen jäseniä j a toisaalta
taas k a l k k i S K D L : n perustajat sosia­l
i s t e j a ja kommunisteja. Olemme
päinvastoin sitä mieltä, että^ tätä j u h ­l
a a työväkemme o l i s i ollut vietettävä
yhtenäisenä.
Saman isän Jälkeläisten pitäisi
mahtua samoille syntymäpäiville.
M u t t a sosialidemokraattisen puolueen
n y k y i n e n johto t o r j u i jyrkäsU s e l l a i ­sen
tarjouksen-
Sitä suuremmalla ilpUa voimme t o ­deta
tuhansien työläisten kautta
maan seuranneen kutsuamme j a saa­puneen
kunnioittamaan työväenliik­keen
uljaiden u r a n u i u i a j i e n työtä ja
, läsnäolollaan j u l i s t a m a a n uuden yhte-nif.
istymiskauden alkaneen. ,
K i i s t a vanhan työväenliikkeen pe­rinnöstä
on itseasiassa jo käyty lop­puun.
Ken on lähtenyt kulkemaan
t e h t a i l i j a W r i g h t t n Ja T a n n e r i n por­v
a r i l l i s e n "työväenliikkeen" linjalla,
on joutunut käymään sen loppuun,
luopumaan luokkataistelusta j a kieltä­mään
k a l k k i vanhan työväenliikkeen
periaatteet. Ne. j o t k a ovat seiu'an-neet
U r s i n i n . S a l i n i n j a V a l p p a a n v i i ­toittamaa
itsenäisen työväenliikkeen
tietä, ne, j o t k a ovat omaksuneet Mä-k
e l l n l n , S i r o l a n j a O. W. Kuusisen
kansainvälisyyden. Suomen todellisen
itsenäisyyden ja riippumattomuuden
työläisten j a k a i k k i e n työtätekevien
kapitalistisesta riistosta vapauttamlr
sen tunnukset, löytävät K . H . W U k l n ,
J . W. K e d o n j a lukemattomien m u i ­den
rehellisten työväenliikkeen i h m i s ­ten
tavoin t i e n yhtenäisyysrlntamaan
rakentamaan voimakasta, taisteluky-kyistä
j a s i l l o i n myös v o i t o l l i s t a työ­väenliikettä.
Uusi yhdistymisvaihe alkoi tosiasi­assa
j o V. 1944, j o l l o i n S K D L perustet­t
i i n . Siitä lähtien ovat yhä useam­mat
kommimistlt Ja sosialistit r y h t y ­neet
toimimaan yhdessä, taistelemaan
s a m a l l a puolella taantiunukselllsta
suurpääomaa vastaan.
J a vaikka sos.dem. puoluejohdon
k i e l t e i n e n asenne yhteistoimintaan
on v:sta 1944 lähtien vain j y r k e n t y ­nyt
sen siirtyessä yhä enemmän o i ­kealle,
n i i n yhteistyöajatus itse jou­koissa
on v a i n vahvistimut. Sitä ei
voida k i e l l o i l l a tappaa.
J u u r i tänä hetkenä työväestö, eikä
v a i n työväestö, v a a n k a l k k i työtäteke­vät,
tuntevat entistä elävänmiln, että
heidän o n yhdistettävä voimansa h e i ­tä
k a i k k i a uhkaavan puutteen, työt­tömyyden,
taantumuksen, laittomuu­den
j a sodanvaaran torjumiseksi.
Ystävyys Venäjän vallankumous­l
i i k k e e n kanssa k u l k i punaisena l a n ­kana
läpi koko vanhan työväenlilk-keemme.
Tsarismln kukistimiiseen,
työväenluokan voittoon j a sosialismin
toteutimtiiseen Venäjällä panivat t o i ­vonsa
silloisen työväenllikkeemme
johtavat miehet j a naiset j a näkivät
siinä myös Suomen työtätekevän k a n ­san,
työläisten j a torpparien vapau-t
i m i l s e n ehdon sekä s a m a l l a Suomen
itsenäisyyden takeen. Niin tunsivat
myös joukot. Ja m i t e n lähellä tuo
vapautuminen o l i k a a n!
E l l e i porvaristo olisi keisarillisen
Saksan sotilassaappaaseen turvautuen
murskannut työläisten j a torpparien
u l j a s t a nousua. Suomikin olisi tänä
päivänä sosialistinen maa. Täällä­kään
ei o l i s i k a p i t a l i s t i s t a r i i s t o a , ei
työttömyyttä eikä sitä nälän, vainon
j a sodan pelkoa. Joka jällen tunkeutuu
sekä kaupunkiemme että maaseudun
työtätekevien keskuuteen.
Uutta Venäjänä kafHtalistit k u k i s ­tettiin.
Na^iunnamme ei enää ole
tfiarisUnen. kai^taUstinen j a m i U t a -
r l s t l n e n Venäjä, AnMui sosialistinen
v a l t i o . Jonka peniq;>eriaaUeislin k u u ­l
u u rauhan, kanaofen itsetnäibäämis-oikeuden
Ja työt&tdcevän k a n s a n e l i n -
etujen puoiurfaimipCTi. Sen Johdossa
ovat juuri ne vaUankumoukselllset.
j o i t a vanha työfräenlilkkjefanme n i in
j ^ ä s t l kunnipltU,. bieistä ensimmäi­senä
S t a l i n , mies, J ^ yhdessä esi­kuvansa
Ja tsötoverinsa L e n i n in
kanssa oU Suomen k & n ^ n s u u r i ystä­vä
j o ennen yajliuiknniottsta Ja n y -
ksrään tunnustettu kansojen vapaus­l
i i k k e e n Ja m a r i l ^ l s e s U ajattelevien
tyaiäisten JohtaJ^kd koko maailmassa.
LuuUä, ettei työyfienlllkkeessä voisi
o l l a Ihmistä, Jökä y h t y i s i s i i h e n v i ­haan
Ja vehkeilyyn'- Jota p o r v a r i i l l n en
maailma, kapitalistisen Järjestelmän
kulkiessa kohti häviötään, l ^ h i y m ­märrettävistä
sjdstä lietsoo Neuvos­toliittoa
Ja sosialismia vastaan. K u i ­t
e n k i n niitä o n - n i i n meillä k u i n m u i s ­s
a k i n kapitalistimaissa. Meilläkin on
jopa työväenliikken sisäUäkin nUtä.
Jotka vihaavat NeiivostoUittoa Ja p e l ­käävät
scslallsmin voittoa. Meilläkm
on sota " s o s i a l i s t e j a " j a täysin p o r v a ­r
i l l i s t u n e i t a , k a p i t a l i s m i n puolelle, sen
pelastajiksi sitoutuneita Ihmisiä työ-väenlUkkeen
j o h t a j a p a i k o l l l a.
Senvuoksi t a r v i t t i i n S K D L : a j a t k a ­maan
vanhan työväenllikkeemme pe­rinteitä
n i i n suhteessa Neuvostoliit­toon
k u i n ennenkaikkea oman maam­me
työtätekevän kansan vapautta­misen
asiaa aja;naan.
E i riittänyt, että vain kommunis­tit
muistivat luokkataisteltm olemas>
saolon ja taistelivat rlistäjäkapitalis-m
l n murskaami^eltsi. S i i h e n o n k o o t ­tava
koko työväfiniuokka. s i i h e n t a r ­v
i t a a n muidenkin t y ö t ä t e k e v i en
enemmistön myötätunnon voittamista
näiden päämäärien puolelle.
Sosialidemokraattisen puolueen Joh­to
on ne h y l j ^ j n i y t , pjutta me emme
ole menc-irtäneet toivoamme siltä, että
myös sosialidemokraattinen työväki
v o i t t a a sen t u r t u m u k i e n , j o n k a pitkä­a
i k a i n e n taantumus on aikaansaanut,
saavuttaa sen selkeyden j a u s k a l l u k ­sen,
jota tarvitjtap.., petollisen j a t i u - -
meltimelden J o h ^ i e h poistamiseen
ii
MAHTAVA L A U L U - J A M U S I I K K I E L O K U V A
KULKURIN VALSSI"
esitetään
TIMMINSINHARMONY KAALILLA torstaina,
elokuun 11 päiVana klo 8.30 Lp.
S U O M I - F I L M I ESITTÄÄ
"VIHREÄ KULTA
• '"x. ' s i n f o n i a " . Romanttisen klnunelteineh
^ P ' " humisevista erämaista.
r a k k a u s t a r i na
Esitetään
TIMMINSIN HARMONY KAALILLA, tiistaina
elokuun 16 päivänä klo 8L30 Lp.
Sisäänpääsy 75c veroineen. Lapset 50c
Ja sitä k a u t t a typväenliikkeen uuden
yhtenäisyyden jt|^^t(imiseen. Se on
varmasti tapamnVa. Suomessa on
vielä oleva yhtenä^ien työväenpuolue,
n i i n k u i n kaikk^%^&Uä. missä työ­väki
o n päättänyt murskata suurpää­oman
vallan. .
Mahdollisuudet sUhen kypsyvät
meillä sitä varmemmin, mitä enem­män
n y k y i n e n i u t i n t a u s p a l j a s t a a t u r ­miollisuutensa.-•'
Leipävarras o n Jo k o ­honnut
puolta korkeammalle. - M a a ­seudun
j a kaiiplunkien työtätekevät
näkevät, ettei niillä ole mitään hyvää
odotettavissa t ä l t ä hallitukselta.
Omasta kokemuksestaan Ja ennen-kaUdcea
taistelukokemuksestaan työ­kansa
oppii tekemään oikeat Johto­päätökset,
kysymyshän ei ole vain
päämääristä, vaan ennenkaikkea s i i ­tä,
miten ne toteutetaan.
Työväenliike syntyi sen oman t o i ­m
i n n a n Ja t a i s t e l u n välttämättömyy­den
t a j u n n a s t a . - S e on saavuttanut
k a l k k i voittonsa käyttäessään Joukko­voimaansa,
joka aina o n herättänyt
kauhistusta, . e i ^ . ' v a i n porvaristossa,
vaan myös pelkurimalsissa j a petolli%
sissa työväenjohtajissa.
Rettelöimlseksi j a "roskaväen h u l i ­n
a k s i " sanottiin ennen niitä t a i s t e l u -
muotoja, j o l t a tänä päivänä k u n n i o i ­tetaan
"korpilakkojen" Ja " t o r i k o ­kousten"
nimellä. K a i k k i , mikä sotii
porvariston e t u j a vastaan, o n sen m i e ­lestä
" l a i t o n t a " j a tuomittavaa, v a i k ­kei
se eivätkä sen aseenlcantajat itse
välitä vähäistäkään laeista j a oikeu­desta
silloin, ktui he katsovat t a r ­peelliseksi
käydä- työkansan kimp­puun.
Mutta ^en, mitä Isämme Ja
äitimme uskalsivat, sen uskaltavat
myös pojat Ja tyttäret. Meidän t e h ­täväksemme
on jäänyt viedä heidän
alkamansa taistelu, voittoon.
H i s t o i i a n l e h t i o n Jo kääntynyt s i l ­le
kohdalle, jolle; o n k i r j o i t e t t u sosia­l
i s m i . Kapitalismi näkee loppunsa
lähenevän j a sen a i n o a n a ulospääsynä
on sota. Joka ei k u i t e n k a a n voisi sitä
pelastaa, v a a n ' a i n o a s t a a n kiirehtisi
k u l k u a . Sosialismi ei tarvitse sotaa.
R a u h a antaa sen toteutumiselle k a i k ­k
i mahdollisuudet Ja tekee s en k i v u t ­tomammin.
Edistyksen voimat ovat
Jo tänä päivänä/ suuremmat ,kuln
taanttunuksen. K i i n a n kansan voi­tokas
vapaustaistelu ön siitä todis­tuksena.
Kansandemokratian nopea
taloudellinen kehitys Ja niissä t a p a h ­tuva
sosialismin perusteiden r a k e n t a ­minen
ovat siitä osoituksena. M a a i l -
n i a n taisteleva rauhanlUke kokoaa
myös kapitalistimaiden l u o k k a t i e t o i -
sen työväestön j a k a l k k i e d i s t y k s e l l i ­set
ihmiset puolueväriin, k a n s a l l i s t n i -
teen Ja ttskontoon katsomatta p e l o t t a ­vaksi
voimaksi. Miksi sitä muuten
taantumus n i i n ankarasti vainoaisi?
Suomen kansalle . Jcuultiu. v a s t u u n ­a
l a i n e n paikka t ä ^ rintamassa. Ja
v a i k k a taanttunus täällä o n u s k a l t a u ­tunut
varsin pitkälle entisyyden p a ­lauttamisen
tiellä, n i i n se ei ole s u i n ­k
a a n voittanut eikä tule voittamaan.
Tämä joukko. Joka n y t viettää J u h ­l
i a , ei tee sitä v a i n ilokseen Ja h u v i k ­seen..
Meille o n J u h l a k i n t a i s t e l u a Ja
taistelu j u h l a a . S i k s i meitä pelätään.
R a k k a a t vetCTaanlmme. Te r a i ­vasitte
Uen, te laskitte perustan- Nyt
kuljemme yhdessä sUIä tiellä. Kär­simykset
Ja menetykset. yhtähj-\in
k u i n voitot Ja saavutukset. Jolta tä-län
mennessä on oUut, koituvat
k a l k k i l o p u l l i s e n v o i t o n hyväksi. Vielä
n y t k i n t a r v i t a a n u h r a u k s i a , kärsiväl­lisyyttä,
mutta «menkaikkea uskal­l
u s t a Ja luottamusta tulevaisuuteen.
, N a i s t o v e r l t Suuressa äänioikeus-taistelussa
asetetut päämäärät ovat
vielä saavuttamatta. Oikeus työhön,
lepoon J a sivistykseen o n toteuttamat­t
a . Vanhuksemme, sairaamme, lap­semme
ovat vielä turvattomassa ase­massa.
Meitä t a r v i t a a n . Meidän on
taisteltava.
Nuoret ystävät. Pitäkää korkealla
lippua, jonka urlKtoUiset uranuurta­j
a t k e r r a n kohottivat.
Meillä e l ole sukupolvien vastakoh
t a a , meillä on sukupolvien l i i t t o.
Me rakennamme l u j a n taistelullitoi
myös maaseudu|i Ja kaupungin, työ­läisten
Ja työtätekevien talonpoikier
välille. Todelliset työväenihmiset ei­vät
kadehdi kyntäjää eivätkä myös­kään
niitä. Joiden työ el kasvata kän­siä,
mutta kasvattaa usein aivoihin
sellaisen harhaluulon, että henkinen
työ. edellyttäisi por\'arilllsta maail-mankatsomuista.
Tosiasiassa kuulum­me
k a l k k i yhteen.
Työväenluokka el voi vapauttaa i t ­seään
vapauttamatta j a pelastamatta
myös m u i t a työtätekeviävxiistosta Ja
nälästä.
Luvatkaanune pyhästi tänä suurena
Juhlapäivänämme, että täytämme
vanhan työväenliilckeemme meille jät­tämät
k a l l i i t velvoitukset: työväenluo­k
a n yhdistäminen Ja työtätekevien
kansainvälisen solidaarisuuden v a a t i ­mukset,
luokkataistelun loppuunvle-misen,
itsenäisen, onnellisen, kukois­t
a v a n Suomen luomisen.
Torjukaamme jyrkästi k a i k k i Impe­rialistiset
nälkilnnyttämls- j a orjuu-tusyritykset
maatamme j a kansaamme
kohtaan.. Alas kansamme ja työ­väenluokan
pettäjät. Eläköön kan­s
a n v a l l a n voitto! Eläköön Neuvosto­l
i i t o n ja kaikkien edistyksellisten
kansojen j a kansankerrosten r a u h a n -
t a i s t e l u ! Eläköön sosialismi!
Tokoin pefos Kotkan lakossa hillut
mieleen Suomivierailunsa johdosta
M u t t a niinhän Jö K a r l M a r x ennusti,
että o n tuleva päivä. J o l l o i n v a l l a s s a -
olevat luokat vapisevat. J a hän tiesi«
ketkä panevat n6 vapisemaan, sen te­kevät
ne. J o i l l a ei <^ mitään mene-tettävänään,
vaätt'talkki voitettava­naan.
Suomen yleisradion
lyhytaalto-ohjeima
tulevalla viikolla
Suomen Yleisradio lähettöä edel­l
e e n k i n P o r i n korkeatehoisen lyhyt-aaltoasemansa
k a u t t a ohjelmaa ulko-m
a l l l e . Tulevan viikon ohjelmassa
huomioidaan mm. aeimaavat erikoi­suudet
— k a i k k i aikamäärät ovat F,as-tern
Standard Time.
S u n n n n t a i n a klo 11.45 ap. esitel­lään
J o h n Steinbeckin romaani " H e l ­m
i " Ja A l e x Matsonin .teos •"John
Steinbeck", Iclo 4.05 lp. esitetään muis­toja
ja suimnltelmia Lappeenrannan
300-vuot is j u h l a n merkeissä, klo 4.30
i p . esitetään selosttis Suomen u i n t l -
m e s t a r u u s k l l p a l l u i s t a j a k l o 10 i p . oh
selostus kuopiolaisen kirjojenkerää-
Jän U n t o Miettfeen pajasta j a kodis­t
a .
M a a n a n t a i n a klo 11.45 a p , esitelmöi
maisteri T y y n i Vahter vanhoista r y i -
jyistä> k l o 4.05 lp. kokoontuu työmie­h
e n t u n n i n keskustelukerho j a k l o 10
ip. esitetään jännityskuunnelma.
T i i s t a i n a klo 4.05 p u h u l a a n metsä-radiossa
työkaluista, työtehosta ja
palkoista, k l o 4.40 i p . esitetään vanhan
k a n s a n l a u l a j a n muistelmia, k l o 10 ip. |
esitetään taloudellinen katsaus Ja
k l o 10,20 i p . alkaa. R u o t s i n pohjois­m
a i n e n viihdekonsertti, joka lähete­tään
Tukholmasta.
K e s k i v i i k k o n a k l o 12 päivällä puhu­t
a a n seuratavoista, k l o 12.30 l p . p u h u ­t
a a n ruokatavarain säilyttämisestä
kesän a i k a n a , 'klo 4.05 l p . o n maamie­h
e n tunti j a k l o 10.20 i p . esitetään
v a n h a a t a n s s i m u s i i k k ia
T o r s t a i n a klo 12 päivällä alkaa
työmiehen ttmti ( " K a i k k i e n maiden
rantaset yhtykää") j a k l o 10 l p . a l k aa
maaseudun ilta, käsittäen k u l t t u u r i -
kr<«iikan Ja ammattikasvatusesitel-män.
P e r j a n t a i n a klo 4.05 ip. a l k a a met-säradion
t u n t i , klo 4.45 esitelmöidään
vaarattomijsta bakteereista, klo 10.05!
i p . esitetään Suomisen perhe j a kloj
10.20 a l k a a suvinen viihdekonsertti. [
L a u a n t a i n a klo 4.05 lp. a l k a a työ-!
miehen t u n t i , k l o 10 i p . p u h u t a a n t i i l e -
van v i i k o n ohjelmasta, k l o 10.25 " H o k -
fcus, p<*kus. fUtokkus", k l o 10.45 esite­tään
J . A U r e d Tanaierin säveliä.
HelsinkL — •Ikäläisessä Työkansan
Sanomissa on eräs työläinen p a l a u t ­tanut
m i e l i i n sen Julkean petoksen
minkä Suomessa parhaillaan v i e r a i ­l
u l l a oleva Oskari Tokoi teki K o t k an
sahalaisten lakossa vuonna 1914. A s i ­asta
kerrotaan seuraavaan tapaan:
K u n entinen kotkalainen työmies
sattui näkemään Oskari T o k o in k u ­van
eräässä pääkaupungin lehdessä,
missä herra T. o l i kuvattuna eräiden
löylynlyömäin sosdem-herrasmiestcn
seurassa, t u u m a i l i tämä rasvanahkai­nen
työmies.
— Mahtaneekohan tuo h e r r a Tokoi
vielä muistaa K o t k a n lakkoa vuodel­ta
1914?
—- Mikäs lakko se sitten oikeastaan
>ll, kysäisimme, ^koska satumme ole­maan
hiukan nuorempaa polvea.
— O l i p a h a n vatn sen ajan huoma-
*tuimpia lakkotaisteluja, josta p u l i u t -
Min y l i koko Suomen — tuumaili r a s ­vanahkainen
kaverimme. Se o l i K o t ­alan
s a h a - j a lautatarhntyöläisten l a k -
'<o, m i h i n o t t i osaa y l i 3,000 l a k k o -
"aista. Joten ei se n i i n pieni nykäys
siihen aikaan ollutkaan.
— K u i n k a s kauan tuo teidän ny-käyksenne
kiesti?
— Kolme kuukautta se kosti. Ja
työläiset olivat lujasti yksimielisiä ja
luottivat s i i h e n , että lakko voitetaan.
E i sinne ollut r i k k u r e i l l a asiaa. Kesä
oli jo kiireimmllläfn j a herroille tuli
hätä, k u n eivät saaneet puutavaraa
viedyksi ulos. S i l l o i n he alkoivat t i e ­tenkin
j u o n i t e l l a , miten saada lakko
murretuksi. Herrat tiesivät l a k k o l a i s ­ten
j a heidän liittonsa, silloisen P u u -
työväen L i i t o n , olleen yhtä poikaa l a ­kon
k a n n a l l a . S i l l o i n h e r r a i n täytyi
lähteä etsimään Juudaksia etäämpää.
—No, löysivätkö ne sellaista?
— Kyllä ne löysivät. Se tapahtui
siinä Juhannuksen korvissa, k u n h ra
Tokoi, joka siihen aikaan oli S. A m ­mattijärjestön
puheonjohtajana, saa­pui
K o t k a a n j a vaati, että lakko täy­tyy
heti lopettaa. Lakkolaiset vas­tasivat,
että lakkoa el lopeteta ennen
k u i n herrat suostuvat laklcolaistcn
vaatimuksiin. Ja työläisille olikin
vuotanut etukäteen tietoja, että p u u ­tavarayhtiöiden
herrat olivat jo h a r - ,
kinneet suostumista lakkolaisten v a a ­t
i m u k s i i n , v a i k k a o l i v a t k i n päättäneet
käyttää vielä viimeistä v a l t t i a a n.
— Ethän tarkoittane, että T o k o i o l i ­si
ollut heidän viimeinen valttin.sa?
— Sitä minä j u u r i tarkoitan. V a i k ­ka
lakkolaiset olivat lujana, samoin
k u i n Eero Haapalainenkin, j o k a s i l ­l
o i n o l i Puutyöyäen L i i t o n Johdossa Ja
v a r o i t t i Tokoitä tekemästä mitään
seUaista, joka loukkaisi lakkolaisten
etuja, n i i n Tokoi ci heitä kuunnellut.
Hän meni yhtiöiden herrabi kanssa
neuvotteluihin K o t k a n Seurahuoneel­le,
j o k a s i l l o in oli_ h e r r a i n suosima y h -
teliien kapakka. Siellä se kolmen t u ­hannen
miehen Ja naisen lakko sitten
päätettiin lopettaa. Se o l i sHä Tcdcoln
"demokratiaa". Mutta ukkelia lienee
h i u k a n tuo tekonsa pelottanut.'koska
ei uskaltanut jäädä yöksi Kotkaan,
vaan hänet kuljetettiin kaikessa h l l -
^aLsuudcssa Halla-yhtiön Serius-niml-sellä
aluksella suoraan H e l s i i d d l n.
— M u t t a minkäs vaikutuksen t u o l ­lainen
petos teki lakkolaisiin?
— Sen nyt voit arvata kysymättä­kin?
Lal>Holalset olivat niin raivois­saan,
että jas olisivat saaneet tuollai-
.sen juudastyön U ^ j ä n käsiinsä, niin
a i n a k i n hän olisi nimensä kuullut ellel
olisi sattunut jotain pahempaakin.
Työläisten raivoa kuvastaa myöskin
se, että lakko kesti senkin Jälkeen
vielä kokonaista 8 päivää. Kuinka
kauan se olisi saattanut kestääkään.
elleivät l i i t o n Jchtomichct olisivat a l ­kaneet
selittää, että tuollaisen törkeän
petoksen tapahduttua ci voinut olla
muuta keinoa jätljellä k u i n lakon lo­pettaminen.
— No. eikös tuo lakko muistuta hy­v
i n paljon viime syksyistä A r a b i an
tehtaan lakkoa ja SAK:n sosdcm^
enemmiftön siihen ottamaa kantaa?
— Nuo kaksi tapausta ovat a i v an
k u i n kaksoset. Ja siksipä Tokoi näyt-tiiä
n i i n hyvin sopivankin samoille
saunanlauteille. Mutta ainakin v.
1914 herra Tokoi lienee hävennyt te­koaan
siinä määrin,, ett^ tuon petok­sen
jälkeen hän el saapunut K o t k a an
puhumaan eikä muillekaan asioille.
Ijanantalna, elokuun G p. Saturday^^Aug^O^
vakuutusyhtiöt Ja slvtstysmatden
oikeuslaitokset ovat ymmällä tämän
uuden pulman edessä. Esimerkkinä
m a i n i t t a k o o n seuraava tapaus: 58-
.Uotlas George Rubsch' Los Angelesis­t
a , C a l i f o r n i a s t a , on yksi Y h d y s v a l t a in
4 miljoonasta alkoholistista. Hän on
o l l u t hoidettavana Camarillö State
Hospitalissa vuodesta 1945. Hänen
holhoojansa on nyt haastanut Vakuu­tusyhtiön
oikeuteen, vaatien.sitä suo­r
i t t a m a a n kuukautiset sairashoito-maksut,
koska " k r o o n i l l i n e n a l k o h o l i s ­mi
o n s a i r a u t t a . " — Eräs Los Ange­l
e s i n oikeu-sistulmcn valamiehistö on
yksimielisesti päättänyt, että yhtiö on^
v e l v o l l i n e n suorittamaan vaaditun muiden tulojen kasvaessa väki-yli
13 miljardin
tulot Suomessa
H e l s i n k i . — Valtioneuvosto hyväksyi
äskettäin Oy. A l k o h o l i l i i k e A b : n e s i ­tyksen
yhtiön vuoden 1048 tilinpäätök­sen
vahvistamisesta, vastuuvapauden
myöntämtscstä j a vuosivoiton käyttä­misestä.
Tilinpäätöksen mukaan on yhtiön
toiminnasta vuoden 194Ö a i k a n a ker­tynyt
valtiolle seuraavat tulot: verot
ja ylijäämä: väklviinaveroa 178,241,-
670: —, marjaviinien valmisteveroa
5,595,178.95, väkijuömalain alaisten
i n a l l a f j u o m a i n valmisteveroa I I I vero­luokan
oluesta 28,237.741.50, a l k o h o l in
valmistuksen valvontamaksuja 5,508.-
849, tuHimaksuja 1!J6 m l l j . 287.105,—,
liikevaihtoveroa 10,083,692.30, t u l o - ja
omaisuusveroa 4,613.769,394;—. voitto
edelliseltä vuodelta 7,597.227,922:09 Ja
o.sinkoa 4,199,860:—.yhteensä mk. 12,-
822,778,162:84. M u i t a t u l o j a : r a u t a t i e ­rahteja
183,696,260:— j a p o s t i - j a l e n -
nätinmaksuja 7,141,778:—. Tuloja
k a i k k i a a n 13,013,616,200:84.
Väkijuomatulojcn osuus v a l t i o n t u -
lotaloudes-sa on sotaa seuranneina
vuosina .säännöllisesti supistunut v a i -
Pohjois-Ontarion
kulta-alueelta
Uodenailiaisen raittiastyön tnnnas-merfckejä:
Jos alkoholismi on sairaoita. . . , m i ­ten
sen avatiomia ohreja olisi i u d i d e l -
tova? K a i k k i lääketieteen edustajat
ovat siitä n y t yksimielisiä, että iu-oo-n
l l l i n e n alkoholismi on vaikeata sai­r
a u t t a , j o l l e luotettavaa parannuskei­noa
el ole löydetty. L a i n l a a d i n t a k a i ­k
i s s a sivistysmaissa onkin jouttmut
vanhentuneen katsantokannan mu­kaisena
kelvottomaksi oikeudenmu­k
a i s e l l a t a v a l l a käsittelemään tätä n y ­k
y a j a n ehkä p u l m a l l i s i n t a kytTymyntii
yhteislcunnalliselta alalta.
korvauksen. Jos tätä tuomiota ci k u ­mota
korkeimma.ssa oikeudessa (U.S.
Supreme Court), tietää .se vakuutas-yhtiöllle
miljoonien dollarien mene­tyksiä,
sillä alkoholisteista ei ole puu­tetta
missään "sivistysmaassa" — C a -
nadas.sakaan!
Valistusscurojemmc, scurakunticm-mc,
Uittcjemme ja JärjcHtöjemmc t o i ­minnassa
mc " r a i t t i i t " vieläkin suh­taudumme
— harvoja poikkeuksia l u ­kuunottamatta
— tähän pulmalliseen
kysymykseen säälittävän vanhentu-neeUa
tavalla. Siksipä toimintamme
r a i t t i u s a s l a n edistämiseksi o n k i n n i in
k u r j a s t i surkastunut — Jopa kokonaan
k u o l l u t k i n . Juoppouden parantuma­t
o n t a j a avutcnta u h r i a osaamme vain
tuomita, v i h a t a j a inhota — h a r v o in
sääliä! N i i n k u i n me sillä siltä pää.si-simme!
Tu.skin koskaan yritämme
v a i v a u t u a ottamaan selkoa siitä voi­simmeko
— j a miten voisimme ym­märtämyksellä
j a krLstillisellä r a k k a u ­d
e l l a auttaa häntäkin terveyteen ja
uuteen, parempaan elämään! Käsi sy­dämelle
j a va-statkaamme eikö se ole­k
i n tosi. Valitettavasti n i i n on!
U u t t a tietoa j a uusia menettelyta­p
o j a t a r v i t a a n , mutta jo 50-vuoti.sessa
raittiustyössä tämän mantereen suo­m
a l a i s t e n kefikuudes.sa o n paljon, jota
t u l e v i e n k i n polvien tulisi suurella a r ­v
o n a n n o l l a hoivata j a j a t k a a kaikiksi
a j o i k s i pysyväisestä arvosta olevana
perintönä. Isien työt velvoittavat!
H e h k u v a l l a i n n o l l a r a i t t i i s t a elämän-valkaumuksesta
puhuvat, sydämeltään
nuoret "känsäkourat" saivat a l l e k i r -
j o i t t a n e e h k i n jo 15-vuotiaana koulu-l
a i s - " s i i r t o l a l s e n a " h a l t i o i t u n e e na
i h a i l e m a a n j a kunnioittamaan heitä.
V u o n n a 1903, UIJa« K o i t t o - r a i t t i u s -
seorassa, Qoincyessä, Mass.. j a myö­hemmällä
Aamunkoitto-räittlus.seu-rassa,
FitehburgLssa, Mass., ensi ker­r
a n tutustuin näihin tämän mante­reen
suomalaisiin raittiustyön e s i r a i -
v a a j i l n j a y h d y i n h e i h i n h e t i . Monet
heistä ovat j o siirtyneet maahan, jos­s
a e l ole itsekkyyttä, ei puutteita, ei
kärsimyksiä, ei sairautta, ei kyyneliä
eikä kuolemaa. Mutta kuolematon
mtiisto heistä j a heidän työstään s i u ­n
a a t u l e v i a k i n p o l v i a , kannustaen i a s -
tenlapsiammekin työskentelemään
r a i t t i i n elämänihanteen vallitsemlsek-juomatuloja
nopeammin. Suoritettu­j
en la.skelmlcn mukaan on väkijuoma­t
u l o j cn osuus valtion puhdistetuista
verotulojen asuus valtion puhdiste­tuista
verotuloista laskenut 1945 vuo­den
3i,7%sta vuonna 1946 19,6%een
ja vuonna 1947 18,9%iin. K u n v a l t i on
verotulojen määrän on arvioitu *.
1948 nousevan lähes 4ö%lla samanai­kaisesti
k u n väkijuomatulot nousevat
v a i n noin 22%ila, v a l t i o n väkljuoma-tulpjcff
osuus ilmeisesti supistui k c r t o -
mu.svuodenkin aikana.
T i l i v u o d e n voitto on 8,905,114,400; 10.
Tllipäätökscn osoittamasta vuosi-voitcsta
ehdotetaan 1) erotettavaksi
vararahastoon 380,000,000:—, 2) ero­teltavaksi
eläkerahastoon 20,000,000;
—, 3) ja:cttavaksi osinkona osakkaille
7% csakepääomasta 4,200,000:— j a 4)
käytettäväksi väkijuomayhtiön verot­tamisesta
j a vuosivoiton käyttämisestä
annetun l a i n mukaan 8,500,914,400:10,
yhtcemä mk. 8,905,114,400:10.
4,000 Sask. farmaria
puille paljaille
kuivuuden takia
Regina. — Yli 4,000 lounais-Saskat-chevvanin
f a r m a r i a on joutunut puille
paljall e vaJllnneen kuivuuden johdos­ta,
palja-slettiin äskettäin C a d l l l a c l s s a,
jonne farmarien edustajat oliva.t k o ­koontuneet
vaatiakseen avustusta
maakuntahallitujuielta. E d u s tajat
ovat ehdottaneet h a l l l t u s v l r a n o m a l g i l -
ic, että hallituksen tulisi varata r a h o ­j
a sairaalavakuutusmaksujen j ; u o r i t t a -
mista, talven h i i l e n , ruokatarvUckeiden
ja k a r j a n r e h u n ostamista varten. F a r ­marit
ovat valmiit tekemään työtä
tätä avastasta vastaan palkallisissa
yleiÄyödiyllisIssä töissä .
Pohjois-kiitian kauppa
T i e n t s i n . — Vapautetun pohjois-
K i i n a n ulkomaankauppa lisääntyy
huomattavaEti tässä p o h j o l s - K i l n an
johtavassa satamassa, suimtautuen
New Y o r k i i n , S a n Franciscoon, Seat­tleen,
Liverpooliin Kongkongiln Ja
M a n i l a a n . Kesäkuun aBtana tähän
satamaan saapuneiden Ja lähteneiden
laivojen lukumäärä oli 18 Ja niiden
yhteenlaskettu kantavuus oli 170,000
F.i suomalabstemmekin ke.skuudef.«j3! U/nnia. Toukokuuhun verrattuna
tällä mantereella. — A . I . H . osoittaa Ulkenne 60 p r o s e n t in lisäystä.
Suom. ''pakolaiset'*
kaupanneet vääiraä >
rahaa Tukholnmssa
Tnkhohna. — ( S T T ) — M u u a n suo­malainen
R u o t s i i n poliittisena psko-li^
sena viime syksynä saapunut p a r i s ­k
u n t a on Joutunut Vaxön poliisin
huostaan yrittäessään kaupitella vää-retmettyjä
R u o t s i n sadankruunim se­teleitä.
Setelit ovat sangen toden nä-kölssstl
suönaalalsten setcllnväärcn-täjlen
valmistamia, pariskunta koetti
LJutigbyn postitoimistossa vaihtaa 10
sadankruunim seteliä tuhatlappuseen.
Naispuolinen v l r k a i l l l a alkoi k u l t cn
k l n epäUia Ja tutkittaessa todettiin
seteleistä neljän olevan vääriä. Myö­hemmin
samana päivänä pariskunta
kävi eräissä kaupungin pankeissa
yrittäen saada vaihdetuksi itselleen
p a r i tuhatlappusta.
P a r l s k i m t a suunnitteli p i a k k o i n t a ­pahtuvaa
poistumista Ruotsista ja
asettumista ulkoinalUe. Matkaa v a r ­ten
tarvittavat paperit olivat v a l m i i ­na.
Poliisille he ilmoittivat tahto­neensa
vaihtaa itselleen isoja setelei­tä,
koska pienten seteleiden kuljc;tta-mlnen
o l i hankalaa. He väittivät ko­ko
a j a n toimineensa hyvässä u.skos.sa
j a että heillä el ollut aavlstustnknnn
sUtä. että sadankruunun setelit o l i s i ­vat
väärennettyjä. Tullessaan Suo­mesta
R u o t s i i n heillä o l i ilmoituksensa
mukaan vain viiden ja kymmenen
kn^unun seteleitä, jolta he eivät ollet^t
ilmoittaneet tullissa sekä muuta va­l
u u t t a a Ja k o r u j a . Pariskunnan asun­nossa
toimitetussa tutkimuksessa löy­d
e t t i i n seteleitä vaatteisiin ommeltui­na
Ja tarkoitus oli ilmeisesti ollut s a ­l
a k u l j e t t a a ne maasta.
—Oletteko jo nusfneet VAPAV-OEN
tUauksent
Hääkttkkavihkoja I
— K U K K A K I M P P U J A — I
PUHELIN 5^S341 |
MANHATTAN FLORISTI
• Cedar Street Bndbury. OnC |
HelslnU. ^ Tftkttitaelli
suoritettiin hclnftk. 12 J a ' ! » , !^
men- Ja TEhekkosloviöli^'"''
maaottelu. Joka päättyi"^
toon 104 pisteellä 97 vastaan,
n i l l e o l i kerääntynyi
kiipaUupaivänä (tiistaina)
23,000 maksanutta katoojaa Ja
vana päivänä ainoastaaonoia
— pilvisen sään takia. ' •
Tshekkoslovakian Joukkue
HeisiifkUn kahdella' |entokaieellii|j
edellisenä sunnuntaina Ja lUhen lnii»M
lut k a i k k i a a n 33 miestä, kskst Johti»
j a a , valmenteja Ja läikftrt. .JOMldniMn
jäsenten kcski-lkJt oUvain a>-vuottii£|
s i i h e n kuului mm. 11 ylloppOastar;:? |
srjtapavelukscssa olevaa. 3 poUislai.S|
upseeria, 1 v a a t t u r i . 1 j8Uönetl«Ot«^i-j
kijä, 1 autonasentaja. 1 läikiri J a t l
tckstmityöntekljä.
Mestari Zatopek lupasi Juosta lcym<>^
p i n noin 30 minuutissa ja viisi U U H
metriä n o i n 14Vy minuutissa — t}llok«
set olivat 29.58 4 Ja 14.20. H01no Juok^
si kympin 13.8 sek. hitaammin Ja Koa!»!
kela jubksl viidellä kllometHlU; eUI«
mänsä parhaan ajan, ollen
tullessa ainoastaan 8/10 sek. Jtfksat^
"Satupekasta", Heinon sahöCaan luoa*'
scen reilusti Ja olleen'lyhyen 'aikan
johdos.sakin. Zaiopekln vottJEo^vUdelf
lä kilometrillä on erikoisen huoioatta-:
va siitäkin syystä, että' ^ e n ' ' j k l o b i -
saan p^ilnol vielä edellisen pAivin
kymmenen kilometrin Juotuni Ja Suomia
asetti tuleen kaksi "tuoreita mieetAlr
Mäkelä j a K o s k e l a olivat alussa 'Joh-}
dussa, mutta Satupekka asettuiiJoh*
toon 1,500 m. kohdalla ja voltU feilrve»
a l i n loppukirillään. Mttkelän aUta bU
14.27.2.'
"Yleisönne o n loistavaa, sniA tufitutt
olevan urheilu, veressä Ja> mlnim tnle4
lestäni on täällä aslanttintevtn urhel-»
luk:itsomo", sanoi Satupel(ka kUpal*
l u n Jälkeen. '
JAMES H. DAVEY
KOKSIA - KOLIA PUITA
Parhaimpaa öljyttyä
strokeri-kolia
P U H E L I N 5-5647
177 Kathleen St. W. Sulbury
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — J£EPS
REO JA WILLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JACK'S
435 Lome St.
SERVICE
Sud(>ury
JUURI SAAPUNUT
JOHN DEERE
TRAKTOREITA
Tilaisuus ostaa
Kuuluisa John Deere traktori
LIITTYKÄÄ TYYTYVÄISTEN OMISTAJIEN
MUKAAN — NOPEISTUTTAKAA MAAN-VILJELYSTALOUTENNE
Välitämme:
IJINNAN LEVITYSKONEITA
KAKSOIS-TRAKTORIÄKEITÄ
JOUSIÄKEITÄ
TRAKTORINIITTOKONEITA
KOKOAMIS- ja NIPUTUSKONEITA
HEINÄHARAVOJA
Mielihyvällä va.stäamme k a l k k i i n tiedusteluihin ^
maanviljelyskoneJden suhteen, ,> -
Win. KALLIO HARDWAK
27 Larch St. Puhelin 4-4041 , Su^buiy