Vapaus, August 9, 1949

              Sivu 2 Tiistaina, elokuun 9 p. — Tuesday, August 9
(UBEBT7) — lodepexutent Labor
Organ of Fliml«h CanmHang. S i -
Ubllahed Nor. eth 1917. Autbotlzed
M aecood class znall by the Post
'Office DejMUtment, Ottawa. Pub-
Bäbtd thrtce veeUy: T u e s d a y e ,
nutndajrs and BatnrdaTi by Vapaua
Pijbllnhlng Company Zitd, at 100-102
Klm 8 t W.. Sudbtiry, O s L , (^sada.
TelepboDM: BortncM O t OM «-^SM.
Edltotlal Office 4-436». MUMffer
E. SukaL Editor W. Ekhmd. UaiUog
addrea» Bar W, Bodbmy. OP*«'*O.
Adverttotog imtetupon •ppMcatliön'
Ttaoalation fSree of ehane.
TILAUSHZNNAT:
1 vk. 04» « kk. 3.25
I kk. 2X0
YbdTBTaQofaM: 1 vk. 7J00 • kk. 330
Suomeaa: 1 vk. 7JM 6 kk. 4.26
Mitä sanovat
Kuka kaataa hallituksia?
: Kuka kaataa hallituksia ja sekaantuu toisten maiden sisäi­siin
asioihin? Kas siinJi o n yksi tärnän hetken koetinkivi kan­sainvälisessä
politiikas.sa.
Yhdysvalloissa ja Canadassakin syytetään Venäjää tois­ten
maiden sisäisiin a.sioihin Kekaantumi.sesta ja rajan etelä­puolella
on tätä kirjoittaessa kaksitoista kommunistijohtajaa
y.m. syytettynä siitä, että he m u k a haluavat kaataa Yhdys­valtain
hallituksen väkivalloin, vaikka syytetyt itse kieltävät
puheissaan, kirjoituksissaan ja kirjoissaan sellaiset ajatukset.
Erikoisen valaiseva on tä.s.sä yhteydessä Kiinan tilanne,
mistä lehtemme etusivulla tänään kerrotaan. Yhdysvaltain
hallituksen "valkoisessa kirjassa" myönnetään, että Yhdys­vallat
on sekaantunut y l i $2,000,000,000 hinnalla Kiinan sisäi­siin
asioihin ja yrittänyt siten väkivaltaisin keinoin pitää K i i ­nan
kansan hartioilla .sellai.sta hallitusta mitä kansa ei halua.
Kuka on tä.s.sä sekaantunut toisten maiden sisäisiin asioihin?
Ja kuka on käylännö.ssä toteuttanut väkivaltateoriaa? Ei ai
nakaan Neuvostoliitto — eivätkä Yhdysvaltain progressiivit!
J a vaikka Yhdysvaltain hallituksen valkoi.sessa kirja.ssa
myönnetään, että Kiinan taantumuksen avustus, jota amerik-
/kalaiset ja canadalaiset veronmaksajat saavat maksaa, on
niennyt kuin kaivoon Chiang Kai-shekin hallituksen mädän­näisyyden
takia, n i i n rnitään merkkiä ei kuitenkaan ole siitä,
että Wan Streetin miehet katuisivat veriruskeita syntejään
Kiinan kansaa vastaan ja suunnittelisivat parannuksen tekoa,
'Päinvastoin tämä "valkoinen kirja" tunnustaa, että Kiinan
Icänsaa ei voitukaan orjuuttaa Chiang Kai-shekin avulla ja
4«iutta kuten oli toivottu — ja selittää kyynillisesti, että nyt
on vaihdettava taktiikkaa — on ryhdyttävä sisäiseen vehkei­lyyn
vasta peru.stettavan uuden Kiinan kansanhallituksen ku­kistamiseksi!
Kuka läs.sä sekaantuu toisten maiden sisäisiin
asioihin?
Kuka antoi määräyksen, että Ranskan pitää sivuuttaa yh-
-teisrintamahallituksestaah maan suurin puolue? Kuka antoi
määräyksen Italian hallituksen epädemokratisoimisesta? Ku-
* ka on asevoimin yrittänyt pitää Kreikassa sellaista hallitusta,
ntitä Kreikan kansa ei halua eikä hyväksy?
Yhdysvaltain hallituksen Kiinan tilanteesta julkaisema
"valkoinen kirja", sekä Ranskan, Italian ja Kreikan tapahtu-jnat
osoittavat, että jos Yhdysvalloissa halutaan välttämättö-mästi
joitakin saattaa korkean raadin eteen vastaamaan väki-
Vältateoriasta, niin silloin sinne pitäisi vetää ne voimat, jotka
nyt sen maan asioita kontrolloivat ja vapauttaa nyt syytettä­vänä
olevat kommunistit, progressiivit ja muut, jotka eivät
ole millään tavalla tähän väkivaltapolitiikkaan sekaantuneet,
vaan päinvastoin vastustaneet sitä vointinsa ja mahdollisuuk-
"siänsa mukaan.
El HAUTAISRAH.ASTOA
VAAX TALSTELLKAHASTO
AFL:r» yhden vanhimman canada-'
laisen union — Blacksmiths, Drop •
j Forgers and Helpers union — yhle.näi
|tntlsenä jäsenenä minua vaivasi a i n a ;
i .se mi*rlentilan iorhitys, mii-tä ncu^.i;
* uniciznme fiäännöistä nälcyvästi mai- \
I nastettu -.unnavlause: " M a k s a Jäsen- \
\ vcrohl jtaannollisfesti ja takaa astma-
; hi hautausapukassas-sa."
Kieltäytyen hyväksymästä " h a u -
tausrahartoa" hyvän unicliikkeen aJ- i
kuna ja lopn^una, me omaksuimme i
i irlantilainen suuren kapinallisen vai- |
i Jan vastakkaisen ajatulcsen tasta a s i -j
j a-su: " J a s haluatte saada vakuutuk- •
sen fiSlä vastaan, ettei tarvitse t a i s -;
ifclla huomenna, auttakaa niitä p o i - !
k l a . jotka latstt-lsvat tänään." i
Jos Canadan työväenliike j a muut j
hyväk-syvät tärnän hyvän .unionismin j
pfcrusajatuk.'..;n, se riittää takeeksi j
Canadan m&rimic-.sunion voiton hy- !
väk.si. — T om McEwen. Pacific T r i - j
bune lehden toimitt-aja. •
INTIA
ABurfnaan, siitä taitaa olla j » pa-rtkymmmtÄ
vaotta, tidd knaloisa
seikkaffiia-kirjaUi»-ma'arak»viul^
Richard HaUffoorton •'rahtiiiaaUi-oen
retiun rcmantlikan maihin".
Hän oli amerikkalainen mtna^aiU-jooniidio
ja hänen mnikann oli
: j c ^ yhdistää iäistykaäliset ylioppi-'
f laat ja jossa o n y l i lao tuhatta fiLs^-
lä liitto taistelee Intian rtippimiat-tomuuden
puolesta, maan vapautta­miseksi
englantilaisesta imperiali£ini£-
ta selcä pyiidi paljastamaan Intian
KansalHsktmgregsin taaotumulcsellis-siksi
varfcin tnskatonts. NUo,inyös ten jäseQten kansan vastaisen pc^til-kovaukset
noisU "römäjpttttran
maista" mm. Intiasta nmodostai-vat
sen mulcaisiksL O b e i a ^ ker­tomus
taosta kaukaisesta aala-peräisestä
Intiasta ei ole aivan sel­lainen,
se ei viehätä Inkijaan^a, ku­ten
hallibartonien matkakmräok-set,
joillekin viehättiiTUIe iinifet-kille
romantiikkaaa, fakiirien, r n h - '
tinaltten pariin. Tähän eivät ole'
kuitenlcaan syypäat ne. Jotka k n - ;
I kan. l ä m ä n yttoppHasiUton itton-teenomaisena
piirteenä on sen kiin­teä
liittyminen työläisten ja, talocjpol-kieii
demcäcraättislin v<^miin.
Nähdessään kansan liik^timlsen
yhä voimistuvan maassa Intian suur-porvaristo
on liittoutunut Intian
taantunudcseUlsinpien ainesten —
ruhtinaiden — kanssa, se tukee hei­dän
valtaansa Ja ylläpitää kansallista
hajaannusta. Feodaliruhtinaiden
vauksen ovat laatineet, vaan n*-, mieUvalta herättää yhä laajempaa d e - '
Nehrun "saavutukset"
' 1 T o i s e s s a paikkaa lehteäname kerrotaan miten Intian halli­tuksen
oikeistososialidemokraattinen pääministeri Nehru on
kuvaillut Intian kaksivuotisen itsenäisyyden "saavutuksia".
<• - •' Parhaalla tahdollakin on jokaisen puolueettoman ihmisen
Sanottava, että Nehrun "saavutukset" ovat heikonlaisia ja
huomattavalta osalta myös perin kyseenalaista laatua.
, „ H . . i Yleisesti tiedetään, että Intian työväenliike ja erikoisesti
sen maan kommunistinen puolue elää vainottuna ja osittain
maanalaista elämää. Vaikka oikeistososialidemokraattiset
johtajat, puhuvat "demokraattisuudestaan" niin tämä ei ole
estänyt Nehrun hallitusta kieltämästä Intian työväeltä demo-
Jj^aattisia puhe-, kokoontumis- ja järjestymisoikeuksia. Tämä
, ,Ofll.luonnollisesti aiheuttanut laajakantoista tyytymättömyyttä
kansanjoukkojen keskuudessa, mutta pesunkestävänä oikeis-
"tososialidemokraattisena johtajana Nehru julisti Intian "kiit-
•"tämättömälle" kansalle: "Selvästikään ei voi olla vapautta
Hrnan turvallisuutta kriisin aikana."
^ Mutta minkälaista "turvallisuutta" perustuslaillisuudes­taan
ja parlamenttaarisuudestaan ylpeilevät oikeistososiali­demokraattiset
johtajat Intiassa harrastavat? Nehru antoi
ymmärtää, että Intian sosialidemokraattiseen "perustuslailli-stJEUteen"
sopii sekin, jos roskajoukot järjestävät omankäden
o^eutta kommunisteille, jotka hänen lausuntonsa mukaan
"l^lkäävät yleisön suuttumusta itseään vastaan, tämä erotet­tuna
hallituksen kaikista toimenpiteistä." Toisin sanoen
Nehru yllyttää fasistisia roskajoukkoja järjestämään työväen­liikkeen
miesten ja naisten muilutuksia — ei tietenkään lapua-lajpfasistiseen
malliin, vaan Intian fasistiseen malliih!
^ Mutta jotkut niistä, jotka tottuivat pitämään Nehrua
kimniassa hänen aikaiseijjpien edesottamisiensa vuoksi, kysy­vät
nyt itseltään, että rrilten hän on voinut painua näin alas?
Vastaus tähän on melko helppo. On ensinnäkin muistettava,
eäS kansallinen vapausliike — mitä historiallisten olosuhtei-d
^ pakoiltamana johtaa nykyoloissa porvariston, talonpoi-kil^
n ja työläisten kokoomus—on läpeensä edistysmielistä lii­kettä,
missä on kuitenkin voimakas taantumuksen itu. Onhan
selvää, että minkä hyvänsä siirtomaan porvaristo haluaa pääs­tä
pois vieraan maan sorrosta ja pakkopaidasta. Tämä tekee
pakosta siirtomaiden porvareistakin vallankumouksellisia.
Miitta minkään siirtomaan porvariston itsenäisyystahto ei
mene sen pitemmälle kuin siihen, että se (porvaristo) vapau­tuisi
vieraan maan pakkovallasta, ja pääsisi itse hallitsevaksi
luokaksi, omassa maassaan. Juuri näin kävi Suomen itsö^
näisyystaistelussa. Niin on käynyt kaikkien alusmaiden, mu­kaanlukien
myös Intian itsenäisyystaistelussa. Intian suur-rikkaat
olivat yhteistoiminnassa Intian talonpoikien ja työ­läisten
kanssa brittiläistä siirtomaakomentoa vastaan mutta
sastuaan vissejä etuoikeutettuja asemapaikkoja itselleen ka­pitalistit
tekivät sovinnon Britannian monopolipääoman
kanssa ja käänsivät taistelukoneistonsa kärjen Intian kansaa
vastaan, oman luokka-asemansa vakiinnuttamisen ja säilyttä-misen
hyväksi. >
Tässä tilanteessa oikeistososialidemokraattinen Nehru te­kee
"kolmannen tien" palveluksiaan Intian kapitalisteille vai­noamalla
ja sortamalla Intian kansanjoukkoja. Ja kun Intian
jotkut suurrikkaat vieläkin "epäilevät", niin Nehru heitti pois
sosialistiset naamiotkin ja sanoi heille: "Hallitus on sanonut,
ettei kansallistamisen ryhdytä kymmeneen -vuoteen. Eikä
se sanonut, että kansallistaminen alkaa 10 vuoden kuluttua."
Selvällä suomenkielellä puhuen Nehru sanoi Intian suurkapi-jotka
sitä maailmaa ylläpitävät, jo- j mokraattlsten kansamjoukkojen l i i - '•
hon kertomukseomie luo valoa. | kehtimlstä. Varsinkin Hyderabadin "
I ruh.'imskunnassa sai alkunsa pari
• • • ] Intian kansan onnettomat olot ei- j vuotta sitten erittäin voimakas kan-
' T O O B A D " i vät ole muuttuneet millään t a v o i n I n - i s an vapausliike. Viime vuoden lo-
Madrid, Espanja. — Vahvistamatto- \ t i a n tultua Jaetuksi E n g l a n n i n suun- j pui^a Intian LUton sotilasosastot
mien tietojen mukaan kenfcralls.simo j n i t e l m i en mukaisesti kahteen domhil- j meihlttivät «yderabadto, nmtta aseet-
Intiassa valUisee jälleen tavanmukainen nälkä ja puu te elintarvikkeista. Hallitus on sen johdosta rvh»
toimenpiteisiin, että enemmän ruokaa kasvatettaisiin Intiassa. Maan kenraalikuvernööri on r ^ t » -^
panna jokaisen neliötuuman entisen varakuninkaan hovin maista viljelykseen, antaakseen siten ^ m « t ^
maan väestölle. Intiassa tehdään maataloustöitä vielä perin aataminaikaisella tavaUa. mutta k e ^ i?
kuveimöarln mailla käytetiiän traktoria, kuten kuvamme osoittaa. Intian kroonillisen nälänhädä^^**^-'
ovat kääpiökokoiset viljelykset, vanhanaikaiset menetelmät ja hirveän korkeat maaverot ja - v u c ^ J ^
Francisco Francon kislcaisi mereen 7
Jalan tarp&n kun hän t l i Icalastamas.sa
San Sebastian rannikolla uudella
Jahdillaan.
Suuren kalan voimakas nykäisy ve­täisi
Francon veden alle vähäksi a i ­kaa,
sanotaan raportissa.- Hän päästi j
s i i m a n käsistään j a ui t a k a i s i n aluk-
.selle, Johon miehi.stö nosti hänet v a ­hingoittumattomana.
— U P : n u u t i s -
tieto.
• • •
TOKOIN "ANSIOT" JA
S t l J K E T PUHEET
"Hänei:ä (Tekoilla) e l ole minkään­laista
oikeutta tulla maahamme esiin­tymään
jonkinlaisena työväenlllkkeem
me veteraanina ja k a n s a l l i s s a n k a r i n a .
T o k o i n ansiot rajoittuvat y k s i n k e r t a i -
se.sti maamme työväenluokan pettä­miseen.
Pääministeri Fagerholm puhui T o ­k
o i n ylistyspuheessaan "meidän", siis
Fagerholmin ihanteista "vapaudesta,
ihmisyydestä Ja demokratiasta". Tä­män
karkean propagandan sijasta
Fagerholmin olisi pitänyt puhua T o -
koille 1918 työväenluokkaamme k o h -
diituneesta terrorista, 30-luvun Lä-puanhu:
inoista sekä esittää oikea
a.siantila sota-seikkailumme järjettö­myydestä
Ja tuhoisuudesta. Toisaalta
taas Tokoin olisi pitänyt valistaa F a ­gerholmia
siitä "vapaudesta j a i h m i ­syydestä",
jota esim. nee:<erit kokevat
K l u - K l u x - K l a n i e n Ja l y n k k a u s t u o m i -
olden puitteissa, A m e r i k a n jo 4 m i l ­joonaan
kohoavasta työttönilen ase­masta,
kapitalistisessa maailmantalou­dessa
Ja nimenomaan Yhdysvalloissa
alkan^^^esta lama^kaudesta, häikäile-l
^ t yhteenotot eivät fcuitenlkaan
päättyneet >a Intian tällä kulmalla
oon — I n t i a n Liittoon Jä P a k i s t a ­n
i i n .
E n g l a n n i n I m p e r i a l i s t i t tahtovat I n - : vallitseva tilanne kliimittää jatkuvas-t
i a n Jäävän tosiasiallisesti siirtomaan | .j huomiota.
asemaan .brittiläisessä'kansain yhtei-i ^ ^ ^ "l «- - MtMMMin
sössä". Tähän o n lisättävä, että ny- j _ . '^mmM... .
kypäivinä ovat englantilaisten r l n n a l - j VÄESTÖ NÄKEE NÄLKÄÄ
l a myös amerikkalaiset imperialistit i Hyderabad on Intian rUhtinaskun-riistämässä
I n t i a n kansaa.
mättömä-stä imperialistisesta sotapo­l
i t i i k a s t a USAtssa, noitavainoista-; J a
selittää edelleen, että amerikkalaisissa
elokuvl.ssa näytettäviä loistokeittlöitä
j a auringonpaisteisia uima-altaltä ei
ole muualla k u i n elokiivissa t a i J o i l l a ­k
i n do l a r i p o h a t o i l l a . Totuus asiassa
on se. että asuntokurjuus Yhdysval­loissa
on pahempi k u i n meillä." — V a ­paa
Sana, H e l s i n k i.
Neuvostoliiton
ennätyl(set ovat
satoa
Neuvostoliiton r a t a - Ja ikenttäurhei-lu
samoinkuin k a i k k i muukin f y y s i l l i -
nen kulttuuri on p a r h a i l l a a n valta­vassa
nousukaudessa. Joka ilmenee
siitä tosiasiasta, että puolet miesten
Neuvostoliiton ennätyksistä fata- Ja
kenttäurheilun alalla on saavuettu
viime vuonna. Alempana Julkaista­vassa
ennätysluette:cssa^ mainitaan
viimeisessä sarakkeessa ennätyksen
saavuttamisvuoäi.
N.
N.
10.4 1948
21.6 1936
21.6 1946
48.6 1934
...1.51.5 1948
100 m : Kärakulov
200 m : L j u l k o R.
Kärakulov
400 m: L j u l k o R ,
800 m : Pugatshevski A.
1,000 m: Pugatshavski A. . .2.24.6 1948
1.500 m: Pugatshevski A. . .3.53.0 1948
2.000 m : Prslievalski S. ...'.5.22.0 1945
5.000 m: Pcpov, N. . . . . . . 14.33.8 1949
lO^.OOO m : V a n i n F. 30.35,2 1942
20.000 m; V a n i n F. . . . . 1.03.51.0 1942
T u n n i n juoksu: V a n i n F . 18.779 m 1942
M a r a t c n i : Vanin F 2.31.55,0 1948
110 m a j : B u l a n t s h i k J . . . . . 1 4 .4 1948
200 m a j : Lunev T. . . . . . . . . 2 4 . 3 1948
4x100 m: Leningrad kaup. J . 42,2 1936
4x200 m: N L n maajoukkue 1.29,0 1948
4x400 m : Am. l i i t t . Jouk... 320,8 1948
4x800 m : N L n maajoukkue 7.41.0 1948
4x1.500 m: Moskovan kaup.
jouk. ...16.08.4 1945
Korkeus: Iljasov J . . . . . . . . . 1 9 9 1948
Pituus: Kuznetsov S. .749 1945
3-3pJkka: Zambi-imborts B. 15.23 1944
KANSAN TALOUDELLINEN T I LA
PAHENEE PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ
Teollisuudessa Ja maataloudessa on
v a l l a l l a epäinhimillinen työläisten
r i i s t o . Välttämättömyystarvikkeiden
hinnat nousevat Jatkuvasti. Ttmnet-tu
englantilainen I n t i a n - t u t k i j a P a lm
Ehitt kirjoittaa kirjassaan "Tämän
päivän I n t i a " , että väestön suurimman
osan keskimääräinen pälväanslo ,on
n y k y i s i n 1—11* penceä päivässä. J o ­pa
brittiläisten tutkijold«n a n myön­nettävä,
että 2/3 I n t i a n väestöstä nä­kee
Jatkuvasti, keskeytymättömästi
nälkää.
Y k s i n vuoden 1948 a i k a n a — "FVee
Press Journal'>nlmlsen lehden tleio-
Jen mukaan I n t i a n toimeentulomini­mi
nousi 33 prosentilla. Työläisten
verot ovat huomattavasti kohonneet,
lukukausimaksut teknillisissä opistois­sa
Ja korkeakouluissa ovat nousseet;
v a l t i o n opetusmenoja on sensijaan
Jyrkästi supistettu. Samalla o n kvi-t
e n k i n alennettu tllanoinistajienr.sja
k a p i t a l i s t i en tuloveroja j a lisätty v a i
tlonavustusta yksityisille sisäoppilai­toksille
Ja ooUegellle, joissa opiskelee
k a p i t a l i s t i e n Ja r u h t i n a i d e n lapsia.
I n t i a n työläisten kesEuudessa kas­vaa
yhä voimistuva JDrotesti h a l l i t i i k -
»en kansanvastaista p o l i t i i k k a a koh­den.
Viime kuukausien albana öh
osoitettu v i l k a s t a j a l a a j a l l e ulottuviaa
toimeliaisuutta, jossa ovat mukana
I n t i a n k a l k k i ylioppilas- Ja nuoriso-
Järjestöt. Nuoriso vaati opiskelun de­mokratisointia,
opiskelumahdollisuuk­sien
luomista työläisperheiden lap­sille.
.; .
Lahoressa. Punassa, Lakhnaussa,
.Munedabadissa Ja monissa muissa
kaupungeissa sisäoppilaitosten Ja k o r ­keakoulujen
oppilaat ryhtyivät lak­koon
j a Järjestivät mlelenosoibuskul-kueita
Ja kokouksia vastalauseena
h a l l i t u k s e n toimenpiteille. Jotka sul­kevat
nuorisolta mahdollisuudet opis­keluun.
Kanpiu-in, Benaresin, Agran Ja y h ­tyneiden
maakimtien muiden asuttiS-keskusten
opiskelijat pitivät L a k h ­naussa
suiu-en kokouksen, joka k e -
h o i t t i maakuntien k a i k k i a opiskeli­j
o i t a pitämään p a i k a l l i s i a kokouksia,
muodostamaan katkSlalle toimikun­t
i a j a taistelemaan sellaisia toimenpi­teitä
vastaan, joiden toteuttaminen
merkitsee opiskelumahdollisuuksien
Jäämistä rikkaiden yksinoikeudeksi.
Kokous kannatti myös opettajien p a l ­kankorotusvaatimuksia
ja tuomitsi
JyTkästi demokraattisesti ajatteleviin
v l i o p p i l a i h i n kohdistuvan painostuk-
I n t i a n hallitusvlranomaiset vastasi­vat
tähän laajojen ylloppilasjoukkojen
mielenilmaisuun ankaralla terrorflla.
T u h a n s i a edistyksellisiä ylioppilaita
v a n g i t t i i n Ja s u l j e t t i in vankiloihin.
Useat järjestöt J u l i s t e t t i in l a i t t o m i k si
j a niiden Johtohenkilöt pidätettiin.
Seiväs: OsDlin N. ..
K i e k k o : Lipp H
Keihäs: .Meksjev V. ..
K u u l a : L i p p H . .,
M o u k a r i : K a n a l k i A.
KIINTEÄ YHTEISTYÖ YLIOPPI­LAIDEN
JA KANSAN KESKEN
D e m o k r a a t t i s i i n ylioppilaihin k o h ­distetut
sortotoimenpiteet nostattivat
suuttumuksen I n t i a n demclcraattlSig-sa
kansankerroksissa- Lakko-aalto
vyörj-i maan y l i , j a mielenosoituksissa
j a kokouksissa j u l i s t e t t i in solidarl-
.69 68 1947 muutta nuorten vangittujen taistelijoi-
.16.73 1947 j den kanssa.
.56.13 1948 i Intian ylioppilaiden a k t i i v i s in j a o h -
. . . 4 30 1939
.52.18 1948
nista suurin. Intian Jaon jälkeen se
sai muodollisen "rjlppumattomuuden",
mutta itse asiassa se ||U brittiläisten
silrtomaavaltlalden alaisuuteen. Y l i ­voimaisesti
suurimman osan Hydera­badin
n-mlljoonalsesta yäestögtä
muodostaa maaton talonpolkalsväes-tö.
Paikalliset leodaalitUariomistajat
harjoittavat riistoa näiden maatto­mien
talonpoikien keskuudessa.
Talonpoikien täytyy maksaa ylettö­män
korkeata maanvuokraa isännil­leen
ja he Joubuvat siten kärsimään
nälkää. Väestö on kokonaan lää­kärinhoitoa
vailla ja lukutaitoisia on
vain kaksi prosenttia.
Nojautuen englantilaisten tukeen
hallltfijaruhtinas on saattanut maas­saan
voimaan hillittömän mielival­taisen
ja epäoikeudenmukaisen halli­tustavan.
TatonpolkaisJoukot ja kau­punkien
kö^rhälistö on noussut <tätä
ruhtinaan Itsevaltiutta vasrt;aan. De­mokraattinen
liike on saanut laajat
mittasuhteet varsinkin Itelinganln Ja
• Aghran piirikunnissa.
Kapinallisia Vastaan pantiin liik­keelle
ruhtinaan 50-tuhantinen ar­meija
ja lähetettiin "razaJkareja" —
rangalstusjoukkoja. Muutamia tu­hansia
talonpoikia teloitettiin, kym­meniä
ihmisiä kidutettiin julmasti Ja
monet kylät hävitettihi maan tasallei.
VALTA SHRTYI KANSAN KÄSIIN
Kansa tarttui aseisiin ja kävi epä­tasaista
taistelua ruhtinaan hyvin
aseistettuja joukkoja vastaan. Va­pausliikkeen
keskadtseksl osoittautui
Telhiganln piirikunta. Täällä s i U ^l
hallintovalta 2.000 kylässä kymkMni-teolUe.
joiden vaaleihin osallistui k y ­lien
koko väestö.
Vallan siirtyessä kansan käsiin suo­ritettiin
vapautetuilla seuduilla de-
TOOkraattisia iradiistuksia. Maa a n ­nettiin
köyhille talonpojille. Tuhan­sia
lehmiä jaettlhi väestön kesken. T l -
lanomlstaJUta takavarikoitu vilja luo-vutettihi
köyhille. Lukutaidotfiomiuu-den
poistamiseksi ryhdyttUn toönen-pitelslhi.
Kaikki nämä kansanvallan huomat­tavat
saavutukset ovat sitäkin mer­kittävimpiä,
kun ne on stiorltettu
keskellä keskeytymätöntä taistelua
kansan vapauden puolesta.
(Jatkuu^, sivulla)
Terveisiä Punaisesta Puistosta!
Port Arthur/— S a m a a n aikaan k u in
C a n a d an urheiluväki mitteli voi­m
i a a n AlertSiri urheilukentällä, ko­koontui
osuustoimintaväki juhlimaan
satalukuisesti Port A r t h u r i n P u n a i ­sessa
Puistosta. Kansaa olisi ollut
varmasti Vieläkin enemmän, mutta
ylä t u v an ulcko näki hyväksi häiritä
j u h l a a lyhkälsillä sadekuurilla. K i u ­santeosta
huqlimatta o l i juhlassa i h ­misiä
Ja Jännää kaikenlaista.
J u h l a n olivat Järjestäneet Interna­t
i o n a l C O - O P . Stores L t d . j a Thunder
B a y Co-Op^ Dairy Ltd. yhteisesti.
Bussit välittivät liikennettä vapaasti
j u h l a p a i k a l l e j a sieltä pois. Perillä
t a r j o i l t i i n "talon puolesta" vapaat
kahvit. International-osuusliikkeen
liilckeenhoitaja B- Laakso lausui k a n ­san
tervetulleeksi viettämään virkistä­vän
lomahetken. luonnon helmassa^
tehden sangalla, lyhyesti selkoa siitä
hyödystä niitä .kuluttajaväestöllä on
osuustoiminnasta. K a l k k e i n kauneim­maksi
kohokohdaksi muodostui Juh­lassa
se k u n J u u r i kesäleirillä olevat
lähes 50 l a s t a suorittivat antaumuk­s
e l l a pääasiallisen henkisen ohjelman.
Sadekuui;ojen rväliajoilla o l t i i n h a ­nakasti
Juoksuradalla. K i l p a i l u t muo­dostuivatkin,
oikeiksi massak4.1pailuiksl
n i i n Ikään'kuiii'sukupuoleenkin kat­sottuna.
Ikä v a i h t e l i 6 vuodesta 80-
vuoteen. Ikäväkseni e n saanut h a r a -
v i l n l voittajien liiiriiäl ' Tytöillä ja
p o j i l l a oli e r i sarjoissa ikänsä m u k a i ­s
i a matkoja jiipstavana. Siellä o l i p u s -
sijuoksua j a naiset k i i k u t t i v a t munaa,
lusikassa. Jotkut saivat munan k u n ­n
i a l l a perille. Köydenvetoa oli f a r -
n i a r i e n ja kaupunkilaisten .välillä.
K a u p u n k i l a i s e t ! v o i t t i v a t puhtaasti.
F a r m a r e i l l a on j u u r i heinäntekoaika,
j o t en ehkä s e k in v a i k u t t i häviöön.
J u h l i e n Jännittävimmäksi nume­roksi
piti muodQstua toimeenpanevi­en
osuusliikkeiden johtokuntien väli­n
e n viestinjuoksu. Joukkueiden jär­jestelyssä
oli tapahtunut jonkinlais­t
a välistä vetoa, sillä osuusmeijerin
joukkueessa ei ollut k u i n yksi Johto­k
u n n a n Jäsen Ja toiset juoksijat olivat
ikänsä Ja kuntoisuutensa puolesta
parhaassa vireessä olevia l i i k k e e n työ­läisiä.
I n t e r n a t i o n a l - o s u u s l i i k k e en
Joukkueessa oli a i n a k i n enemmistö
johtokurman jäseniä, joista Gusti
L e h t i n e n o l i . viqlä alaikäinen, lähen-n
e l l en vasta 80. ikävuottaan. Järjeste­l
y j en jälkeen asettui lähtöviivalle
osuuskaupan edustajana puhelias H e l ­i
e n Espeland j a osuusmeijerin edus­t
a j a n a myöiskin nuorenpuoleinen nais­ihminen.
Isä Lempilä otti matkaan
lähtijöitä hellästi olkapäistä k i i n n i Ja
lähetti täsmällisesti yhtaikaa mat­kaan.
Helien ehti puhumaan jotain
jokaiselle katselijalle Ja s i l t i k i n teki
i - s r r Ä=
Jonkunverran kaulaa. Miten lienee
o l l a k k a a n , sillä keskimatkoilla meije­r
i n kanki sai etumatkaa, Gusti-poika
kyllä k o i t t i voitavansa kaulan l y h e n ­tämiseksi,
mutta kymmenkunnan as­keleen
Jälkeen a l k o i askel lyhenemään
Jä kaula pitenemään. K u n a j a n k u ­l
u t t u a kapula kantautui Vldegrenin
A l f r e d i l l e j a hän toi k a p u l a n lentä­mällä
perille. Mutta auttamaton hä­viö
t u l i sillä osuusmeijerin viimeinen
kapulan k i i k u t t a j a o l i Jo kerermyt ve-täsemään
hyvät henkisavut. Toisen
joukkueen k a u l a venyi noin' 150 m. p i t ­käksi.
A n n a h a n ajan k u l u a Ja G u s t i l -
le ikää k a r t t u a n i i n eiköhän sitä seu­raavassa
Juhlassa ryyppää osuusliik­keen
kanki vapaat kahvit.
' * ' * *
J o k u sajia vielä lasten kesäleiristä.
Lapset olivat olleet vasta yhden v i i k on
l e i r i M , mutta tuntui .siltä ettei siellä
ol3 minuuttiakaan kulutettu aikaa
hukkaan. Laululavan seinillä oli l a s ­ten
piirtämiä k u v i a j a pöydällä koko­nainen
kylä jokineen, kanoottelneen
Ja telttoineen. Toisella seinämällä o l i
poikien monilukuinen laivasto Ja Jo
edellä mainitsemani ohjelma sisälsi
useita osuustoiminnallisia lauluja.
Siemen on kylvetty, Jatkettakoon sitä
vuodesta vuoteen. K u n n i i n teemme,
voimme o l l a varmat siitä, että sieltä suuresta
nousee se voima mikä j a t k a a kahta
innokkaammin meidän alkamaamme
työväen osuustoimintatyötä. — Loso-jätkä.
Lähtivät Suomeen
New York. — K u n R u o t s i n A m e r i ­k
a n L i n j a n moottorilaiva Stockholm
lähti täältä t.k. 5 pnä o l i sen mat­kassa
mm. kolme Canadan suoma­l
a i s t a matkalla Suomeen, nimittäin
Frans, W. Lehto j a K a u k o Mäenpää
Port A r t h u r i s t a sekä Johannes Höök
Hearstista, Ont. LaivaUä oli k a i k ­k
i a a n noin 400 matkustajaa. Laiva
toi Euroopasta saapuessaan k a i k k i a an
405 matkustajaa, joista ainoastaan 16
oli Suomesta.
Enemmän kultaa .
Ottawa. — K u l u v a n vuoden viiden
ensimmäisen kuukauden a i k a n a tuo­t
e t t i in Canadassa k u l t a a n o i n 16 pro­senttia
enemmän k u i n edellisen vuo­den
vastaavana aikana —^ k a i k k i a an
1,619,440 unssia eli 223,625 unssia
enemmän. Toukok. ailcana lisääntyi
kultatuotanto Ontariossa, Quebecissa,
Manitobassa, Saska tchewaniEsa ja
l u o t e i s i l la alueilla ja väheni ainoas­taan
B . C:ssa.
SKOTLANTILAl.\E.N
— Tiedätkö miten voi eroittij
lantilaisen, irlantilaisesta ja (
laisista?
— Enpä todailakaan kykene
erää sanomaan mitään.
— K u n irlantilainen poisto
nasta ei hän katso jälieensä,
englantilainen poistuu katsoo
taakseen onko hän unchtaM
tään. mutta kun skotlantilainen
tuu katsoo hän jälkeensä olisjlo
kaan muukaan unohtjnut' mi
• • •
LYHDY.V KANSSA
K a k s i sucmalaista oli .saapunjt
hän maahan j a jäivät yöksi;
maa^eutuliolelliin. Huöneesea
avcimesta akkunasta sääskiä ji
sinikiläinen. Joi e sääsket olivat
j a , oli s en Johdosta perin ha
K u n he menivät nukkumaa
sammuttivat valon tuli akkunad
sään tullkärpäsiä, jonka johdcs:»'
sinkiläinen tokasi härmäläiselle:
Nyt ne pirut tulevat takaisin
l y h d y n kanssa.
» • »
HÄNEN LIHAVIJUTE.\M
Äverisyydestään mutta vielä;
mahastaan ti
tukkukauppias oli lomamatl
kysyi pojalta:
"Peäsenkö minä tuov veräjän'
suorimmitsl laevarantaa?"
P o i k a vilkaisi veräjää ja
mahaa ja sitten vastasi:
"Kyllä käet työ ehkä peäsctÄ
mänj siitä äskeh hsenakuormhS
EREHTYVIÄ SIELUJ»
" M i n u l l a on yk.si ilmoitas tebti
lausui pastori seurakunnalle;
"Ne, jotka, aikovat mennä a
toon, ilmoittautukoot iieti sen y
k u n on laulettu virsi: 'Ereb
sielut, jotka taivasta unelmolvaf.
• » •
A I N A HYÖDYLLI.NES
Opettaja: "Mikä on kaikkein
d y l l i s i n eläin?"
J u s s i : " K a n a ".
Opettaja: " M i k s i ?"
JuSsi: "Siksi kun kanoja V
syödä ennen syntymäänsä Ja
kun ne ovat kuolleet."
• • •
V I E L A K L X PAHE!tfPI
Eräs ystävä kirjoitti Mark'
k i r j e e n kertoen olevansa liyvin'
nossa kunnossa ja lopetti
kysymykseen: •'Voiko o:ia mitääa
hempaa kuin se, että on han
j a korvakipu samalla kertaa?"
Huumoristi Twain vastasi:
reumatismi Ja tanssitauti."
PÄIVÄN PAKINA
Canadan valmisteteollisuus 1946
Kuten muutkin lehdet, sai Vapau­den
toimitus äskettäin Canadan tilas­tolliselta
toimistolta katsauksen C a ­nadan
vahnisteteolUsuuteen vuorma
1946. Tässä 146 sivua käsittävässä
Idrjassa on etupäässä "kuivia" tilas­tollisia
taulukolta j a siellä täällä on
p'ainettu joku sana johdannoksi ja
seUtyksiksi.
Vaikka käsitänkln, että täUalsen
kuivan kirjan perusteella cl saa kir­joittaa
pakinaa, päätin siitä huoli­matta
kuitenkin yrittää siinä har­taassa
toivossa, että tästä kirjasta
5-ottelu: Krudrjavtsev K. . .3,554 1939 j jelmaltaan johdonmukaisin JärJesfÄ
10-ottelu: L i p p H . 7,780 1948 on ' Y l e i s i n t i a l a i n e n ylioppilasliitto".
löjrt}riSi jotakin kiinnostavaakin.
Johdannossa todetaan, että kum­matkin,
niin ensimmäinen kuhi toi-nenicin
maailmansota antoivat alka-talisteille.
että illallispuheista huolimatta on selvästi ymmär­rettävä,
ettei hänen hallituksensa suunnittele suurpääoman
kontrolloimien teollisuuslaitosten kansallistamista — ei kym­meneen
vuoteen, eikä sen jälkeenkään!
Juuri tämän työväenliikkeen petoksen takia Nehru joutuu
seuraamaan Saksan Nosken ja Suomen Tannerin jälkiä ]a
terrorisoi Intian työväenliikettä valtiokoneiston ja roskajouk­kojen
omankäden oikeudenkin avvilla!
moisen sysäyksen Canadan valmiste-teollisuuden
kehittymiselle sillä sota
^ o n rahallista hommaa. Napoleonhi
väitetään aikanaan sanoneen, että so­taan
tarvitaan ensiksi rahaa, toiseksi
rahaa ja vielä kolmannetai rahaa . . .
Asianlaita on nykyään vielä entistä
enemmän Napoleonin lausunnon m u ­kainen
sotaan n^hdpp
Kirjan neljännessä taulukossa to­detaan
maassa olleen 1917 yhteensä
21345 tehdasta, joidoi palveluksessa
oli keskimääxin 274 työläistä kutakin
tehdasta kohden. Vuonna 1946 o l i
31,249 tehdasta Ja niissä keskimäärin
335 työläistä. Se osoittaa tehtaiden
t u l l e e n entistä suurenuniksl.
Vuoxma 1917 t u o t e t t i i n , e r i l a a t u i s ia
v a l m i s t e i t a keskimäärin $4,651 arvos­t
a k u t a k i n työläistä kohden. Vuoteen
1946 mennessä oli tämä keskiinäärä
kohonnut $7,594' l a i t a k i n työläistä
kohden. Tämä tuotaimon kohoami­nen
ei t a p a h t i l n u t yksinomaan työte­h
o n suoranaisen kiristämisen takia,
sillä tuotannossa käytettiin entistä
enemmän koneita. Vuonna 1917 käy­t
e t t i i n tuotannossa voimaa keskimää­r
i n 3.06 hevosvoimaa kutakin työläistä
kohden j a vuoteen 1946 mennessä o li
käytetyn voimart paljous lisääntynyt
y l i kaksinkertaiseksi, o l l en 1946 k e s k i ­määrin
7.73 hevosvoimaa kutalcin työ­läistä
kohden.
Entäs mitä tilastot sanovat tehdas­työläisten
palkoista?
Vuonna 1917 sanotaan työläisten
ansainneen keskimäärin 762 d o l l a r ia
vuodessa ja. vuonna 1946 1,516 d o l l a ­r
i a vuodessa,: Tehdastyöläisten k e s k i -
määrä^et ansiot eivät ole siis perin
ruhtiiÄalliset. Ne ovat sen jälkeen
t i e t e n k i n kohonneet Jossain määrin.
Työläisten keskimääräiset ansiot
ohvat kaikkein alhaisimmat 1946 j 9. Automobiilit
Prince Edward Islandissa, 911 d o l l a r i a 10. N a i s t en vaatetus
vuodessa. Muut maakunnat olivat Työpäivän tai oikeammin
seuraavilla t i l o i l l a , huonoista parem- pituus maan eri osissa on v
p i i n laskettuna: kin a s ia mikä kiinnostaa työtlt"
2. New Brunswick $1,390
S . N o v a Scotia .$1^98
4. Quebec ..$1,445
5. Saskatchewan $1,455
6. A l b e r t a . . . . . . . . . . . . . . . . .$1,477
7. Manitoba $1,491
8. O n t a r i o .$1,552
9. B r i t i s h Columbia .$1,750
E i ole l a i n k a a n ihmeteltävää, että
ihmiset virtaavat muista maakunnista
B r i t i s h Columbiaan koska siellä mak­setaan
paremmat palkat k u i n m u u a l la
Canadassa. Asiat eivät ole k u i t e n - ^ sei^^^'että työpäivän
kansaa.
S i i h e n nähden todetaan tassi,
Jassa, että työviikon pituus-oli
siellä missä maksettiin parhaat^
nimittäin B r i t i s h Columbian i
nassa — koska työläiset ovat
keskimäärin paremmin järj
k u i n muissa Canadan maakunD33
mikä on edelleen tärkeätä, ovat
k i n ehkä valmiimmat puolus
työskentelyehtojaan kuin
Työväenliikkeessä pidetään
kaan perin paratiisimaiset sielläkään, ( j ^ ^ ^ ^ ^ ^ suoranaises».
siliä elinkustannuksat ovat sielläpäin
myöskin kalliinunat kuin monissa
muissa palkoin.
Meillä ei ole n y t j u u r i käsillä e l i n -
kustannustilastoja, . j o t en emme voi
puhua asiasta yksityiskohtaisemmin.
Haluamme vielä kajota erääseen
seikkaan riäiden tilastojen perusteella,
tehdäksemme l u k i j a l l e selväkil mitkä
ovat tärkeinunät Canadan tehdastuo­tannon
alat. tuotteiden yhteisarvon
perusteella arvioituna j a laskettuna.
KjTnmenen tärkeintä tuotantoalaa
ovat seuraavat:
1. Paperi j a puimiassa
2. Teurastus j a lihanpakkaus
3. M e t a l l i e n sulatus j a Jalostus
4. Sahatuotteet
5. Jauhot j a rehut
6. V o i j a juusto
7. Sähkölaitteet
8. Petroolituotteet I
teydessä kahteen tärkeään
työläisten järjestyneisyyden
Ja taisteluvahnluteen.
N i i n . Työviikon Ueskimääräiae
ituus o l i e r i maakunnissa
l a i n e n :
B . C ^
Ontario
M a n i t o b a *^
Al» « r t a ^
Saskatchewan .. • • •
Quebec ••
Nova Scotia "'!«ö
New Brunswick *•
P r i n c e E. L
O l i s i h a n kirjan 146 sivuBa
m u u t a k i n kimnostavaa. n " ^ .
olevat tiedot tämän p a l s t a n '^
kiinnostavat." mutta tällä eraa»
a n käsitteleminen jätettflTa c
_ Kalle X«*;