Vapaus, October 20, 1949

              M-
, il
li
h
filTU 2 Torstaina, lokak. 20 p. — Thursday, Oct. 20
Mm
i i i
M i l l i ,
mm
(UBSKnr) — Ibdependeo»
QrgBn of VtamUh CuuuSmaa. b -
tablUbed NoT. etb 1917. Autbortxed
M aeDODd c l u t mall by the Foit
QCfloe Departmeztt, Ottawa. Pob-
UAed thrlee week^: T u e s d A ^ c.
ISxaxsdaya and Saturdayi bj VKpn»
PiibllBhlOK CampaByU±, at 100-102
B m et W^ Baäbtary, Otä^ Canada.
Sdttöei*] QtOei
ILSalaL •dttarW.aElnn& litflliiv
a d d w Boat « , eodbuiy,
A d T t r t l i l i y latci upop appMcattoB
Tramlatkgi free of «^mggt,
mAUSBOOIAT:
1 Tfc. «JOO • kk. M S
s.kk. 2J00
1 fk. 7JOO • kk. »JO
1 Vk. 7 J O e kk.
ThdmaOolm:
Hyödyllinen työkalu
Mitähän sanottaisiin jos rakennusmies menisi työmaalle il­man
vasaraa ja sahaa, metsätyömies puita kaatamaan ilman
kirvestä ja sahaa tai ojankaivaja pellolle ilman lapiota ja
kuokkaa? Epäilemättä "sille nauraisivat naurismaan aidat­kin".
Yhtä mahdotonta on ajatella, että Canadan suomalaisten
kulttuuriharrastuksia, CSJ:n, SCAULrn, naistenkerhojen ja
työväenliikkeen toimintaa yleensä voitaisiin tehokkaalla ja
tuloksellisella tavalla edistää ilman Vapautta. Tosiasia nimit­täin
on, että kaikista heikkouksistaan, puutteellisuuksistaan ja
mahdollisista virheistäänkin huolimatta Vapaus on hyödylli­nen
ja välttämätön työkalu edistysmielisten maanmiestemme
ja heidän kaikkien järjestöjensä käsissä. Toisinsanoen, mitä
laajempi levikki ja kannatus Vapaudella on, sitä helpommak­si
tulee työväen järjestötoiminta täkäläisten maanmiestemme
keskuudessa. Viime kesänä Sudburyssa pidetyssä Vapauden
yhtiökokouksessa tämä kysymys esitettiin lehtemme toimituk­sen
raportissa seuraavasti:
"Vapaus, kuten kaikki työväenlehdet, on tiedonvälittäjä ja
yhdysside täkäläisten maanmiestemme välillä. Vapauden
osuus tositietojen välittäjänä koti- ja ulkomaiden tapahtumis­ta
ei suinkaan ole viimeaikoina vähentynyt, vaan lisääntynyt.
Kaikki merkit viittaavat myös siihen, että näin tulee olemaan
edelleenkin, sillä mistäpä maanmiehemme olisivat täällä saa­neet
totuudenmukaisia ja luotettavia tietoja esimerkiksi Suo­men
asioista, Jugoslavian kysymyksistä. Parisin ja Toronton
rauhankongresseista, Canadan ja muiden maiden työväenliik­keen
riennoista jne. ellei olisi Vapautta. Aikana jolloin rap­peutuva
kapitalismi sanomalehtineen turvautuu entistä enem­män
ja yhä julkeampiin valheisiin, työväenlehden uutispalve­lu
tulee jatkuvasti tärkeämmäksi.
"Mutta Vapaus on, ja sen täytyy olla muutakin kuin uutis­ten
välittäjä. Se on myös kollektiivinen organiseeraaja. Se on
hyödyllinen ase maanmiestemme käsissä heidän yhteispyrin-töjensä
hyväksi. Jos tämä kollektiivinen organiseeraajamme
heikkenee ja jää kehityksessä "vanhanaikaiseksi", se tarkoit­taa,
että kaikenlainen järjestötyömme kärsii ja heikkenee
sen mukana, sillä itsestään selvää on, ettei••s&hralla-kyRflet-ä
siten kuin kynnetään rauta-auralla, eikä hevosella voida kil­pailla
traktorin kanssa. Juuri tässä on järjestöjemme ja leh­temme
yhtymäkohta: Voidakseen käyttää Vapautta mahdol­lisimman
edullisella t a v a l l a hyväkseen, meidän tulee keskittää
pntistä enemmän järjestöjemme voimaa työskentelyyn Va­pauden
voimistuttamisen hyväksi... On muistettava, että
työväenlehtiä ei ole missään maassa rakennettu spontaanises­ti,
vaan kovan, pitkäaikaisenpa määrätietoisen työn pohjalla.
Vapauden levikin lisäämisen puolesta on taisteltava jatkuvasti
samalla tavalla kuin taistellaan ja toimitaan järjestöjemme
kasvattamiseksi..."
Tämä yhtiökokouksemme yksimielisesti hyväksynnän kanta
edustaa varmaan Vapauden lukijakunnan yleistä mielipidettä.
Siksi on tämän ryntäyskauden aikana korostettava, että t ä tä
hyödyllistä työkalua, Vapautta, on käytettävä entistä tehok­kaammin
yhteiseksi hyväksi. Siinä on myös yleishyödyllisen
toiminnan ja työn mahdollisuus kaikille Vapauden lukijoille
ja ystäville. Toimikaamme Vapauden levittämisen hyväksi
ja huolehtikaamme siitä, että 300 uuden tilauksen hankinta­osuus
tulee reilusti täyteen j a ylitetyksikin!
Mitä muut sanovat
ETULINJATAISTELUA
-KommunlÄtien sivlillyapauksien
paolustaminen on ensJlinjataistelua
demokraattisen ican&an vapauksien
puolesta. Saksan, Italian, Japanin Ja
Francon Espanjan historia opettaa
meiSe, e t t ä kommunistien sortaminen
on vain ensimmäinen askel hyökkäyk­sessä
työväen demokraattisia oikeuk­sia,
poliittisia vähemmistöjä ja kaik­kia
niitä vastaan. Jotka vastustavat
vallassaolevaa hallitusta." — USA:n
entinen varapresidentti ja Progressii.
vipuolueen Johtaja Henry A. Wallace.
• • •
VAROITUS A M E R I K K A L A I S I L LE
Kun perJaptal-Utapäivällä suljettUn
vankilaan lammunlstisen puolueen 11
Johtajaa, pahaenteinen ääni kuultiin
kautta maailman . . . K u n sana "syyl­lisiä"
sanottln, se kohdistui Teitä Ja
kaikkia demokraattisia oikeuksia
käyttäviä kansalaisia vastaan . . .
Työläiset, te olette "syyUisiä" uni-onne
rakentamiseen.
Naiset, te olette "syyllisiä" taistel­lessanne
rauhan puolesta.
Neekerit, te olette "syyllisiä taistel­lessanne
lynkkauksia vastaan.
• Intellektuaalit, te olette "sylllsiä"
kirjoittaessanne kansan asioista.
Lakimiehet, te olette "syyllisiä" puo-lustaessanne
rehdisti taantumukselli­sen
hallituScsen vainoamia asiakkai­tanne.
. . . Oletteko te valmiit puolusta­maan
oikeuksianne? . . . — Elizabeth
Gurley, Plyn, Yhdysvaltain kommu­nistisen
puolueen keskuskomitean ai­noa
Jäsen, jota ei syytetty tässä ke-rettiläisoikeudessa.
YLEISÖN
KIRJEITÄ
T i M O M A M M UlkMJtaau jimöu kirida }• DC
• i i t e d s t U T d k>r}oitUj<iD aiclipitcJti. Kirjeet
pitiin rajoiiu*. jo* nuiulollitu. 200 «ssaaa. Tiliiia
oMMooa lilivtettrji ki/jeiU ei palutcu.
MITÄ K U V L UV
LO.NG BRANCHIIN?
Limg Braneh, Ont — Tämä kylä
sijaitsee Ontario-Järven rannalla niin
etäällä toiaesta rannasta, e t t ä silmä ei
näe mitään muuta kuin sitä hsrvää
Juomavettä. Tätä kylää el ole raken­nettu
hiekalle sillä ranta on korkea,
kivinen Ja savinen. Täällä on «leviä
asuntoja, niin uusia kuin vanhoj^in,
vieläpä tehtaitakin. Niissä ei ole to­dennäköisesti
suomalaisia töissä, että
voisi hankkia heiltä Vapauden ti­lauksia
näin ryntäyksen aikana —
ja miksei muulloinkin.
Täällä on asunut maanmiehiämme
kymmeniä vuosia. He ovat rakenta­neet
asimtonsa avonaisille pelloille.
Raymond Guyot:
Pariisi vastaa
Saapuessaan Orlyn lentokentälle
elokuim 4 p n ä kenraali Bradley bao-mauttt
e t t ä hänen ensimmäinen vie-railimsa
Pariisissa oli tapahtunut " a i ­van
toisenlaisissa olosuhteissa".
Kenraali Bradley muisteli, e t t ä mel­kein
viisi vuotta sitten h ä n oli tarkas­tanut
Amerikan armeljajoukkoja nii­den
lähtiessä Saksan rintamaUe. -ra-mä
tapahtui Ck^ncorden torilla.
Vihollisen käsistä vapautettu Pa­riisi
riemuitsi. Voitokkaan neuvosto­armeijan
iskut olivat murskanneet,
lannistaneet Ja vuodattaneet veren
kuiviin sen viholliselta. Tuona päivä­nä,
kenraali Bradley, te j|a teidän
Joukkonne olitte tervetulleita eräänä
Hitlerin vastaisen liittoutuman liitto­laisena.
Viisi vuotta on kulunut. Elokuim
Heitä on kuitenkin perin vähän. Heille , alussa .1949 kenraali Bradley JäUeen
Wni. Green määrittelee kantansa
Lokakuun 17 päivänä Pittsburghista tulleessa uutistiedossa
kerrotaan, että AFL:n patavanhoillinen johtaja William Green
on uudelleen määritellyt kantansa työnantajapiirien ja kapi­talistien
puolesta yleensä, kuten tavallista.
Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, William Green,
joka on työväenliikkeen hajaannuksen yksi pääarkkitehti Yh­dysvalloissa
ja Canadassakin, hylkäsi hiilenkaivajain union
johtajan John L. Lewisin ehdotuksen työväenliikkeen resurs­sien
yhdistämiseksi voiton hyväksi sen verukkeen perusteella,
että tällainen yhteistoiminta on "mahdotonta ja epäkäytän­nöllistä"
niin kauan kuin työväenliikkeen rivit ovat hajanaisi­na.
Uskollisena Wall Streetin porhojen palvelijana mr. Green
on tehnyt kaiken voitavansa työväenliikkeen rivien hajoitta-miseksi
ja on onnistunutkin siinä tähän asti. Nyt hänen oma­tekoinen
hajaannuksensa kelpaa verukkeeksi työväen yhteis­toiminnan
estämiseksi! Yhdysvaltain teräsyhtiöt, hiiliparoo-nit
ja muut monopolistit ovat luonnollisesti tästä mr. Greenin
avunannosta sanomattoman paljon kiitollisia ja "palkitsevat"
sen sopivan tilanteen tulleen AFL:n unioita vastaan kohdistet­tavalla
iskulla, sillä porvarit ovat aika matoja siinä, että he
esiintyvät yhteisrintamassa työväenliikettä vastaan ja ahtavat
"hajoita ja hallitse" ohjelman perusteella iskujaan yksi ker­rallaan.
. Huolimatta lainkaan siitä mistä henkilökohtaisista vaikut­teista
Lewis ehdotti AFL:n johdolle $2,500,000 viikottaisen
lakkorahaston perustamista terästyöläisten lakkotaistelun hy­väksi,
tosiasia on, että tällainen menettely olisi ollut voima­kas
solidaarisuuden osoitus terästyöläisiä kohtaan ja olisi epäi­lemättä
horjuttanut öykkärimäisten teräsyhtiöiden asemaa.
Vähänkin läheisempi Yhdysvaltain asioihin tutustuminen
osoittaa, että sikäläiset monopolistit haluavat heikentää ja hä­vittää
työväenliikkeen. Amerikan suurporvarit hallituksi­neen
ovat lujassa yhteisrintamassa työväenliikettä vastaan.
Todistuksena tästä on teräs- ja hiiliteollisuudessa provosoitu
lakko, kommunistipuolueen johtajien "syylliseksi" julistami-jhen,
yleinen noitajahti kaikkia edistysmielisiä voimia ja maan
^ demokraattista hallitusjärjestelmää vastaan, sekä sanomaleh­distön
"yksimielisyys" n.s. "tuotantokustannusten" alentamis­vaatimuksessa.
-'. Tässä tilanteessa Lewisin ehdottama ja CIO:n presidentti
Philip Murrayn kannattama unionistisen liikkeen yhteisrin­tama
yhdistynyttä porvaristoa vastaan terästyöläisten ja vä-
^'iiJlisesti muidenkin lakkolaisten oikeutettujen vaatimusten
puolesta oli lämpimästi tervehdittävä ja ajankohtainen toi-
^ menpide. Mutta kun mr. Green hylkäsi tämän yhteisrinta-*
y ma tarjouksen, hän luonnollisesti heikensi tällä kertaa teräs-
•l^typläisten ja hiilenkaivajain pikaisen voiton mahdollisuuksia,
jakamalla kertaa hän auttoi monopolisteja järjestämään hyök­käyksen
myös AFL:n kuulu\da työläisiä vastaan, sillä kieltäy­tyessään
auttamasta nyt eturintan^ataistelussa olevia unioita
• T E A R L HARBOR" H Y D K K A YS
TYÖVÄENLIIKETTÄ VASTAAN
Tämä tuomio — Wall Streetin ins­piroiman
hysterian tuote — on Pearl
Harbor-hyökkäys Oikeuksien lakia,
Amerikan kansan elinstandartteja Ja
maailman rauhaa vastaan. Täydelli­senä
vastakohtana Amerikan perus-traditioille,
se on poliisivaltion tuomio
kirjoja, aatteita Ja mielipiteitä vas­taan
. . . — "Syyllisiksi" Julistettujen
Yhdysvaltain kommunistijohtajien
lausunnosta.
• • • ' '
AMERIKAN HAPEA
Syyllisyystuomio Amerikan "vehkei.
lyjutussa" on Amerikan häpeä . . .
Kirjojen polttajat, ajatusten kontrol­loijat,
neekerien vihaajat, unioiden
murskaajat ja fasistiset taantumuk­selliset
voivat täydellä syyllä Iloita
t ä s t ä voitosta demokraattisista voi­mista.
Tämä tuomio on uusi pitkä
askel fasismia kohti . . . Se uhkaa
Yhdysvaltain kaikkia demokraattisia
järjestöjä . . . Dimitrov sai oikeamie.
llsemmän oikeuskuulustelun natsien
korkeimmassa oikeudessa Leipzigis­sa
. . . — Yhdysvaltain kommunis­tisen
puolueen puheenjohtaja William
Z. Foster.
ENSIMMÄINEN ASKEL
Minun mielestäni tämä on ensim­mäinen
askel fasismia kohti Yhdys­valloissa.
— Tuomari Norval K . Har­ris,
Indiana, USA.
TYRMISTYNYT
Minä olen tyrmistynyt ja sanaton
siltä mitä tapahtui Foley Squarella.
Miten valamiehistö voi niin pienessä
ajassa käydä läpi niin suuren aine-histon
ja antaa oikeudenmukaisen
tuomion? — Holy Trinity Baptist-klrkon
pappi Thomas R. Harten,
Brooklynysta, USA. • •
HITLERILÄISYYITÄ
Kuten Taft-Hartley lakikin, tämä
on vakava isku työväenliikkeelle Ja
pitkä askel amerikan hitleriläistyttä-mistä
kohti. — Mine, M i l l and Smel-ter
Workers Union kansainvälisen
Johtokunnan jäsen AI Pezzati.
tulee Ja on tullut Vapaus n i i n kauan
kuin se on ilmestynyt. Erääseen ta­loon
Ja lainattava Liekki ja yksi ei
ole Vapauden kannattaja.
' S i t ä kllpa-ajorataa ei täältä löydy
vaikka siitä paljon puhutaan. Ei ole
koskaan ollut aikaa siellä pistäytymi­seen.
Sen pitäisi sijaita Alderwoodin
tai Mimicon nurkilla. Ehkä Joku siellä
rahansa menettänyt tietää sen paikan
paremmin.
Politiikassa me ei olla Jälellä muis­ta
seuduista. Tästä valitsijapilristä
Istuu CCP:n mies maakunnan lain-laatljakunnassa
Ja kylän valtuusmie-hinä
on kaksi C C F : n miestä ja yksi
L P P : n mies. Siis yksi kahta vas­taan.
Tätä kylämme hallintoa voisi
verrata vaikka Fagerholmin halltuk-seen
koska siinä on enemmistö fa-gerhojmilalsilla.
On vahinko, että
meillä ei ole mitään vanhaa Ja arvo­tonta.
Jonka kylän hallitus voisi yh­teiskunnallistaa,
maksamalla siltä kal­l
i i n hinnan. Vanhat vesikalvotkln on
tullut täytetyksi koska emme olleet
tarpeeksi selville miten pitäisi mene­tellä.
Voisimmehan myydä nyt ne
vanhat kaivot yhteiskunnan omaisuu­deksi.
— E. N.
ilmaantui Concorde-torille. Mutta
vastaanotto oli erilainen.
Kaikki alkoi ( ä l y s s ä . Lentokentällä
olivat vain "viralliset Amerikan Ja
Ranskan edustajat", isännät Ja lakei­jat,
USA:n esikuntapäällikkö vas­taanotettiin
"Jäisellä vällpitämättö-myydellä".
Lentokentältä Amerikan lähetys­töön,
Joka on noin kymmenen kilomet­r
i n matka, ranskalaiset viranomaiset
koettivat piilotella vieraitaan yleisöl­tä.
Omalaatuista piilosillaoloa!
paikoille. Yli 15,000 poliisia, ratsu­väkeä
Ja "Tasavallan txirvallisuuslii-ton"
joukkoja konekiväärein ja pans­sariautoin
aseistettima reunustivat
Concorden toria ja sen lähistöllä ole­via
paikkoja. — Tuileriesia, la Made-leinea,
oopperatoria ja Champ Ely-sees*
tä. La Congorden Ja la Madelel-nen
maanalaiset rautatieasemat oli­vat
suljetut. Seinen vasen, ranta.
Concorden silta, valtiopäivätalo Ja i n -
valiidientalo ympäröitiin köysillä. Po­liisin
käskyhaltlja. Jolla oli henkilö­kohtainen
kosketus Ramadieriin. val­voi
henkilökohtaisesti valmisteluja.
Erikoiset poliisiryhmät oUvat valmiina
pahoinpitelemään kansaa. Puoli päi­vää
oli hallituksen ylläpidettävä piiri­tystilassa
kaupungin keskustaa, rik­kainta
ja ylellislntä kaupunginosaa.
Kello 17 Utapäivällä yleisöä alkoi
kokoontua la Concorde torille ja lähe-tystötalon
eteen. Pian tapahtuivat
ensimmäiset yhteentörmäykset polii­sin
kanssa, joka alkoi raivoisasti työn­t
ä ä väkijoukkoa takaisin pyrkien puh­distamaan
Concorde-torln.
Rauhankannattajat jatkoivat ko­koontumistaan
rylunissä tämän suu­ren
alueen ympärillä. Pian alkoivat
Marseljeesin sävelet kuulua kaikilta
suunnilta j a huudettiin: "Alas Atlan­tin
sopimus", "Me haluamme rauhaa",
"Menköön Bradley New Yorkiin ja
olosuhteissa. Me emme ole unohta­neet
n i i t ä olosuhteita, j a sitä suurem­malla
syynä esitämme valittelumme
- S I T Ä
Seuraavana päivänä puhkesi myrs- Montgomery Lontooseen. Eläköön
Torontolaisten
ensi torstaina
Toronto. — Nyt kun torontolaisten
Vapauden ryntäyskuota on täysi on
näytettävä mihin me torontolaiset
pystymme sillä meidän on muistetta­va,
e t t ä sudburylaiset ovat haastaneet
meidän kilpasille kanssaan. Kyllä
me vielä jaksamme hankkia aika: .ta­valla
rapioita kenties enemmän kuin
sudburylaiset. Kalkkien on siis yri^
tettävä parhaansa mukaan, jokainen
uusi tilaus lisää rapioita kuolaam­me.
Ja sinä sivussa voimme ottaa
myöskin Liekin tilauksia.
Torontolaisten ryntäyskomitea ko­koontuu
jälleea Don-haalilla keski­viikkona
tk. 26 pnä klo 8 Illalla. S i l ­loin
taas lähetämme aikamoisen t l -
lausnipxm Sudburyyn — kaikki niitä
olemme siihen mennessä saaneet ko­koon.
Muistakaa siis toimia tarmokkaasti
tähän kokoukseen mennessä. Meillä
on vielä tilaisuus "tuplata" kuolam­me
kunhan vaan kalkki yrittävät. . ?
— Canadan Kansallispuistojen run­saasta
villieläinkannasta pyydetään
usein eri eläimiä, ei vain Canadan
eläintarhoihin, vaan usein ulkomaille­kin.
Äskettäin lähetettiin näitä eläi­miä
Uuteen Seelantiin Ja Tshekkoslo­vakiaan.
mr. Green valmisti tietoisesti maaperää sille, että AFL:n uni-ot
joutuvat myös yksitellen seisomaan yhtenäisen porvariston
tulevia hyökkäyksiä Vastaan.
Lyhyesti sanoen, mr. Green määritteli taas kantansa yhte­näisyyttä,
sekä Yhdysvaltain työväkeä ja siis koko kansakun­taa
vastaan.
Tannerin häväistyspuhe
Itsensä taivaisiin asti korostanut Väinö Tanner, joka sota­politiikkansa
perusteella aiheutti Suomen kansalle sanoinku­vaamatonta
köyhyyttä ja kurjuutta sekä joukkomittaista kuo­lemaa,
alennettiin vangin pukua kantaneeksi sotarikosvan-giksi.
Mutta vaikka sananlaskussa sanotaankin, että "kuolleet
eivät saa kurkistella", niin tämä poliittisesti kuollut, Hitlerin
ystäväksi ja ylistäjäksi antautunut sotasosialisti Väinö Tanner,
joka ei edes nauti kansalaisluottamusta, on ottanut vapauden
moittia, syyttää ja mustata Suomen rehellistä työkansaa.
Kommunisteille hän luki lapuanlakia kiljuen, että "kommu­nisteille
ei missään kohdin ole annettava periksi". Ja sosiali-demokraattisesti
ajatteleville työläisille hän pui nyrkkiä ma­naten,
että "sosialidemokraattisille työläisille on tässä yhtey-.
dessä sanottava muutama vakava sana. Tämänlainen hulina-'
menettely ei olisi päässyt alkuunkaan, ellei vakava työläisai-nes
olisi ollut nahjusmaista ja antanut virran viedä itseään
• • . , ' }•
Suuri sotasyyllinen jä Hitlerin aseveli Tanner on siis jäl­leen
puhunut! Kuten tavallista hänen puheestaan huokuu
syvä viha ja halveksuminen suomalaista työmiestä kohtaan,
huolimatta lainkaan siitä, mitä poliittista suuntaa hän seuraa.
Toisen maailmansodan aikana Tanner kaupusteli hitleriläista"
aseveljeyttä suomalaisille ja kävi Saksassa propagoimassa
Hitlerin hyväksi. Parantumattomana Suomen kansan pahana
henkenä Tanner näkee nyt sielunsa silmissä amerikkalaisen
dollarin tenhovoiman ja siksi hän on valmis kaupustelemaan
halveksimaansa Suomen kansaa setä Samulin rengiksi.
Kaikki tämä on luonteenomaista herra Tannerille. Mutta
mitä varten Toronton Vapaa Sana julkaisi Tannerin häväis-tyspuheen
toimituspalstallaan, siitä tehkööt Vapaan Sanan
lukijat omat johtopäätöksensä.
ky, j a juuri tuolla samalla Concorden
torilla. Ja kuva oli todellakin aivan
toisenlainen.
"Rauhanpuolustajat"-komifcea, Jon­ka
Pariisin rauhankongressi oli muo­dostanut,
"Rauhan Ja Vapauden tais­telijat",
työläis- j a demokraattiset j ä r ­jestöt
muodostivat järjestelykomitean,
joka kääntyi Pariisin väestön puoleen
kehoittaien sitä Ilmaisemaan rauhan­tahtonsa
Ja julistamaan vastalauseen­sa
Bradleyn ja hänen sotaklihkoilija-saattuensa
saapumista vastaan. Se ke-hoitti
Pariisin Ja lähikaupunkien val­tuutettuja
kokoontumaan Amerikan
lähetystön edustalle esittämään vaati­muksensa.
Pariisin ammatillinen pai­kallisjärjestö
ihnoitti, e t t ä työt olisivat
seisahduksissa iltapäivän. Ranskan
naisten liitto, nuoriso, entiset soti­laat,
sosialistiset yhtenäisyyden kan­nattajat,
edistykselliset kristityt yhtyi­vät
t ä h ä n mielenosoitukseen.
L A A J A YHTENÄISYYS OLI
PAATUNNUKSEMME
Elokuun 3 päivän Utana hallitus an'-
toi kiellon, ettei mielenosoituksia ja
lähetystöjä saanut kokoontua Ameri­kan
lähetystön eteen. Jos t ä t ä kieltoa
loukattaisiin, kuului määräys, koituisi
siitä rikkojille viiden vuoden vankeus­rangaistus.
L*Humanlte sai tiedon
kiellosta torstaina iltapäivällä (elok.
4 pnä.)
Hallitus siis valmistautui pakkotoi­menpitein
toimimaan rauhan kannat­tajia
vastaan loukaten t ä t en perustus­l
a in suomia oikeuksia.
Komitea' päätti yksimielisesti olla
väUttämättä kiellosta Ja antoi toisen
vetoomuksen, joka julkaistiin L'Hu-manite
lehdessä elokuun 5 pqä.
Sodanlietsojat toivoivat voivansa
hajoittaa tai tehdä erimieliseksi rau-hankannattajien
rintaman. Mutta kä­vi
aivan päinvastoin.
Kahdesti Amerikan lähetystö otti
kosketuksen komiteaan. Komitea val­tuutti
edustajansa antamaan kenraa­l
i Bradleyn erikoisvaltuutetulle varoi­tuksen,
« t t ä klo 17 Jälkeen valtuutetut
kokoontuisivat lähetystön eteen. Sen-jälkeen
alkoi todellinen katrilli Ame­rikan
lähetystön ja poliisin käsksm-haltijan
välillä, joka heUutteU edel-
^leenkin miekkaansa lähetystöä lähes­tyvä^
vastaan. : Huomaten olevan
naurettavassa asemassa hallitus p ä ä t ­t
i Jouduttaa tapahtumien kulkua Ja
ilmoitti Julkisesti Ramadlerin välityk­sellä,
e t t ä se tuki Amerikan lähetystön
vastaanottokieltoa. USA:n lähetystö
ilmoitti komitean Jäsenille kiellostaan
lisäten, että se ottaa vastaan valtuus­kuntia
ainoastaan lauantaiaamuna.
Täten, monen epäröimisen Jälkeen lä­hetystö
ja poliisi omaksuivat yhteisen
taktiikan.
Kello 16 asetettiin poliisivoimia eri
Ranskan ja Neuvostoliiton välinen
lUtto."
Poliisi hyökkäsi ihmisjoukkoa vas­taan
ennenkuuliunattomalla raakuu­della
useita kertoja. Monet haavoit­tuivat,
toisia i^dätettUn, heidän jou­kossaan
Marie-Claude Vaillant-Coul-turier.
Eräs amerikkalaista ylioppi­lasta,
joka sattui olemaan paikalla,
lyötiin useita' kertoja. Monia naisia
piestiin, "länsimaisen Järjestyksen"
suojelijat olivat mielityössään.
Kaksi tuntia Pariisin kadut kaikui­vat
rauhantunnuksista. Huolimatta
aseistetuista vartijoista monen val­tuutetun
onnistui päästä lähetystöra­kennuksen
luo, jonne he menivät si­sään
ja jättivät päätöslauselmansa.
Järjestöväen komitean lähetystö. Jon­ka
muodostivat kapteeni Juonot Ja
luutnantti Melis — molemmat vasta­rintaliikkeen
sankareita—pääsi myös­kin
USA:n lähetystötalolle Ja Jätti
seuraavansisältöisen kirjeen kenraali
Bradleylle:
"Teidän Pariisiin saapumisenne joh­dosta
demokraattiset järjestöt ovat
"Rauhan jä Vapauden taistelijan"-
järjestön kutsuun vastaten perusta­neet
järjestyvän komitean Ilmoitta­maan
teille, miten levoton Pariisin
alueen väestö oli saadessaan kuulla
uutisen saapumisestanne.
Lausuitte Edustajainhuoneenne U l ­koasiainvaliokunnassa,
e t t ä sotilasapu
E^ooppaan ei voisi olla vaikuttamat­ta
kansan moraaliseen tilaan. Mutta
te erehdytte pahasti, jos luulette, että
tämä vaikutus tulee olemaan teille
edullinen. Pariisin väestö haluaa
rauhaa, jpnka se innostuneena otti
vastaan Hitlerin Saksasta yhteisesti
saavutetun voiton Jälkeen.
Pariisin väestö ei tarvitse lainkaan
Yhdysvalloista tulevia aseita, Jotka
voivat vain palvella hävitystarkoituk-sla.
Se ei halua minkään syyn varjol­la
tulla vedetyksi uuteen sotaan entis­ten
vihollistensa rinnalla yhtä entistä
liittolaistaan vastaan. Uskollisina ys­tävyyden
siteilleen Ranskan kansa
vaatii, että sille annetaan mahdolli­suus
itse p ä ä t t ä ä kohtalostaan. Jos
Ranskan poliitikot tai armeijan joh­tajat
tekevät teille lupauksia, lupaa­vat
teille joukkoja ja pyytävät aseita,
haluamme teidän tietävän, että emme
missään olosuhteissa katso olevamme
sidottuja noihin lupauksiin.
Olemme tehneet velvollisuutemme
ilmdittaessamme teille pariisilaisten
ajatukset Ja mielipiteet, sellaisina kuin
ne esiintyvät heidän päätöslauselmis­saan.
Tämän tähden tuhannet parii­silaiset
ovat kokoontuneet tänä iltana
Amerikan lähetystön edustalle.
Saapuessanne Pariisiin lausuitte, et­t
ä teidän ensinunäinen vierailunne
F'ariisissa oli tapahtunut toisenlaisissa
toisMi Pariisln^eralhmne Johdosta."
Vastalause, jonka työväenluokka,
Pariisin väestö Ja rauhan kannatta­jat
esittivät, onnistui täydellisesti. So-takiihkoilijat
arveUvat, että kun At­lantin-
sopimus vahvistettiin parla­mentissa,
kysymys Jätettäisiin syrjään.
Mutta Pariisin väestön vastaus t ä h än
on:
TAISTELU VASTA A L K A A!
Tämän mieltenosoituksen valmistelu­jen
aikana, jtJt&a kestivät muutaman
päivän, pidettiin enemmän kc*ouksia
j a useampia'lyöselsauksia tuotantolai­toksissa
kuin konsanaan Atlantin so­pimuksen
ratifioimisesta vastaan käy­dyn
kamppailun aikana.
Tämä liike ammentaa voimansa
työväenluokasta Ja keskiluokasta, Joi­den
kärsivällisyys on loppumassa ja
Jotka kieltäytyvät ottamasta kannet­tavakseen
sodamalmistelupolitiikan
taakkaa Ja sen väistämätöntä loppu­tulosta
— sotilaallisen ja kansallis­kiihkoisen
Länsi-Saksan uudelleen
aseistamista.
Elokuun" 5 päivän tapahtiunien jäl­keen
Järjestävä komitea kehoitti
kaikkia demokraattisia järjestöjä ja
kunnallisia neuvostoja laajentamaan
yhtenäisyyttään ja voimistamaan
taisteluaan kansallisen riiiHiumatto-muuden,
rauhan Ja vapauden puolus­tamiseksi.
Pariisin väestön esiintyminen elo­kuun
5 pnä osoittaa, että sota, jota
valmistellaan Neuvostoliittoa ja kan­sandemokratioita
vastaan, voi muut­tua
vaikeasta mahdottomaksi.
Ranskan kommunistisen puolueen
poliittisen toimiston lausunto, että
"Ranskan kansa el koskaan tule tais­telemaan
Neuvostoliittoa vastaan",
saavuttaa yhtä enemmän j a enenrnoän
joukkojen kannatusta. Ja suuri sen-vuoksi
sillä on voittamaton voima.
CSJ:n toiminta
liavaittu tarpeel-lisel(
si Sarniassa
Samia, Ont — Täällä on ollut kuu­ma
kesä Ja sitä on jatkimut aina n ä i ­h
i n päiviin saakka. Vielä ei ole ollut
edes huomattavampia hallaöitä vaikka
ilmat ovat viime päivinä hiukan vii­lenneet.
Kyllä on saata tarpeeksi h i ­koilla
Ja olla lomalla.
C S J : n osaston toiminta aloitettiin
Jälleen t.k. 1 pnä, joUoIn pidettiin
osaston kokous H. Seppälän luona.
P ä ä t e t t i i n toimia entiseen tapaan kos­ka
joukkomme on plenenlalnen. Tans­siaisten
järjestämistä varten valittiin
erikoinen komitea Ja toinen syysjuh­l
a n järjestämistä varten. Se pidet­tiinkin
jo tk; 10 pnä Ed. Kuuselan
farmilla, jossa oli päivällinen, kahvi­tarjoilu,
nuolenheittoa yms. Päivä ku­lui
kuin livahtaen ja kalkki tuntui­vat
olleen tyytyväisiä kotiin palates­sa.
T.k. 8 pnä meillä oli ensimmäinen
kerhoilta K . Laineen luona, jossa pää­tettiin
muodostaa kerhoilloista kes­kustelutilaisuuksia
ja I. Kitunen alus­t
i kysymyksen C S J : n osaston tarpeel­lisuudesta
Sarniassa. Asiasta sukeu­tui
niin kiinnostava keskustelu, että
lähdin vastenhakoisestl pois tilaisuu­desta.
Keskustelun tuloksena oli, e t tä
osastomme on tarpeellinen. Elämä tu­lisi
täällä muuten perin ikäväksi.
Täällä tuntuu siltä kuin Joukkomme
hujenisi kuin pyy maailmanlopun
edellä. Sam ja Siiri HavImäkI muut­tivat
äskettäin t ä ä l t ä Torontoon. Toi­vomme
heidän viihtyvän siellä. Tämä
Sarnia on sellainen kylä, että kaikki
eivät löydä t ä ä l t ä kodin tunnetta. Jot­ka
sen löytävät, asuvat mieluummin
t ä ä l l ä Ja vaikka lähtevät poiskin niin
saapuvat jonkun ajan kuluttua takai­sin
— ikäänkuin hellän käden vetä­minä.
Viimeinen kerrottava asla on, että
kerho kokoontuu Jälleen t.k. 29 pnä
Huittarllla. — Alva.
EI KtJULLCT
Canadalainen istui enghntibJ
rautatlevaunuosastossa ja
purukumia. 9äntä v-stapäEr
vanhempi nainen, jcka sparaaJ
dalaista hetken aikaa ja l o pj
noi: ^
"Teidän pitää Puhua kuuluraja
sillä olen huonokuuloinen"
• •
KOVIN TYÖ
Matti: "Suoritan vajkeinmi>ay
täväni ennen aamiaista."
Mikko: "Mikä se on?-
MatU: "No•us en y•lö s." .
SOPIMATON YSTÄVÄ
Äiti: "Sinun täytjy lopetua
hojen sanojen käyttö."
Poika: "Mutta • käyttiliän VRji
Shakespeare pahoja sanoja."
Äiti: "Siinä tapauksessa sinun,
tyy lopettaa seurustelu hänen h
saan." ^
• • • •
ERI ASIA
- Kuuleppas. sinä lupa.slt oaj
velkasi takaisin kesälomasi jälbjj
— Mutta eihän minulla tänä kej
kesälomaa ollutkaan.
Port Artliurissa
Vapauden kirjail-tama
tl(. 12 pnä
Port Arthur. — 4^tain uutta taj
kuuluu täältä järvienpäästä smäoi
lä on tulossa tUaisuuksia haalea
me, jolta ei voi olla mainitsemat
Ensimmäinen mainittava tilaisuus
marrask. 12 päivänä, jolloin meillä
Vapauden kirjailtama. Siihen ffl
suuteen laitetaan ohjelmaa ja at
lopuksi tanssi. Näissä kirjailuna
annetaan ilmaiseksi kirjoja niiUei
nellisille, Joiden ovilipun numero j
tuu laatikosta nousemaan mainita
tilaisuudessa. Tässä on hyvä tll
6UUB saada rahallansa paljon, ti
ensiksikin voi nauttia ohjelmasta
tanssia sekä samalla on vielä mahd
llsuus saada arvokkaita kirjoja lueti
vaksi aivan ilmaiseksi. Nämä iltan
pidetään CSJ:n Port Arthurin os
ton haalissa lauantaina maraslc
päivänä. Ovilippuja on saataTi
Vapauden kirjakaupasta ja moni
yksityisiltä tovereilta. Pitäkää täi
tilaisuus mielessänne ja saapukaa i
loin Joukolla haalille, sekä ostal
lippunne ajoissa sillä niitä on TI
rajoitettu määrä myytävänä. Kats
kaa Ilmoitusta Vapauden marras!:
päivän numerosta. Ei tästä sen ena
pää kirjoiteta, joten on hyvä, et
painatte tämän mieleenne nyt.
— K.J.KJ
"Suomessa unohdetaan
historian opetuksia"
Äskettäin ilmestynyt aikakausle
"Novoje Vremjan" numero sisält
Suomen tilannetta koskevan kii)
tuksen. Kirjoituksessa ivataan Si
men pääministeri Fagerholmin
heessaan välirauhansopimuksen n
sipäivänä esittänsiä "vuolaita vaton
teluja" ystävyydestä Neuvostoliitt
kohtaan j a huomautetaan, että hai
tuksen teot eivät vastaa sen valmi
teluja. EdeUeen siinä todetaan, i
Suomessa nykyään loukataan pen
tuslaillisia oikeuksia, suositaan so
rikollisia ja vainotaan demokraat
sia virkamiehiä.
Kirjoitus päättyy varoitukseen, i
t ä Suomen taantumuspolitikkojen c
si viisasta ottaa varteen histori
opetukset.
Kiinan kansantasa­vallalle
hyväksytty lippu
Honkong. — Kiinan Kansantasai
lan uusi lippu on hyväksytty. Se"
punainen ja sen vasemmassa
massa on viisisakarainen kultaa
tähti neljän pienemmän tähden M
dostaman kaaren kehystämänä.
aikaiseksi kansaUislauluksi oii om
suttu "Vapaaehtoisten marssi".
Minne olemme menossa?
Taantumukselliset ovat JäUeen n ä h ­neet
valonpilkun poliittisella taivaal­la.
Norjan vaaleissa n i m i t t ä i n kärsi,
vät kommunistit tappion. Vapaan Sa­nan
m v i p e r ä n Pekkakin oli riemubnsa
pakahtua. Norjan vaalituloksia pi­detään
tärkeänä poliittisena ajan
merkkinä. Sikäläisessä parlamentis­sa
on siis vain 1 kommunisti enti­sen
11 tllaUa.
Tällaisia ajanmerikkejä on Vapaa
Sana etsinyt siitä lähtien kuin se
penistettiin. K u n se sitten on saanut
yhtä ja toista haraviinsa, niin se on
astimut ennustelim epävarmalle tielle.
T ä t ä tietä se on sitten kompuroinut
eteenpähi yrittäen lukyoIUeen uskdt-taa,
että Neuvostoliitto ei ole kuin
tilapäinen ilmiö, pahanhengen ihmis­ten
päälle lähettämä, j a se ön antanut
lehtensä palstoilla milloin ukko-Kus-ön,
voimamies Tannerin, rovasti K a ­reksen,
taikka Jonkon mimn Jumalan
valitun soiUaan sen nujertaa. Näin
se on viimeisen parikymmentä vuot­ta
palni^ellut Neuvostoliittoa vas­taan
Ja kun uskolliset seuraajat ovat
vähän pitkästyneet voittoa odottaes­sa,
niin Kivlperän Pekka on vakuu­tellut,
e t t ä odottakaa vain kyllä voit­to
tulee; Eikä hän ole menettänyt
uskoaan vaildca xikko-Peksuii, Tanne­rin,
Kareksoi, Hitlerin, Göbbelsih ym.
polvet ovat vähän nytkähdelleet, vie­läpä
toisten viimeisen kerran.
Nyt näkyy vak) Norjasta. Quislin­gin
aurinko rupeaa sinne paistamaan.
Mutta herran tiet ovat tutkimatto­mat.
Tosiasiat ovat hyvin itsepintai­sia,
eivätkä ne Jää tekemättömäksi
pelkän toiveunelman voimasta. His­torian
pyörä- on pyörinyt kokonaan
toiseen suuntaan kuin taantumus on
toivonut ja.uskonut.
Kansainvälisen taantumuksen en­simmäisen
maailmansodan suunnitel­maan
kuului Neuyostoliiton kukista­minen.
Se yritettiin aseellisesti ku­kistaa.
Taistelu päättyi taantumuk­selle
katastrofiin Ja NeuvostoUitto j äi
elämään maailmaan. Taantumus el
kuitenkaan heUittänyt aseelUsesta
vehkeilystä Ja sotasuunnitelmia pu­nottiin
edeUeen. Tämä smmnitelma
jälleen kärsi surkean haaverin kun
imperialistien keskinäinen ahneus se­koitti
suunnitelmat ja imperialistit
joutuivat keskenään sotaan. Neuvos­toUitto
selviytyi mahtavampana kuin
aikaisemmin toisesta maaUmansodas-
Kun sodasta oli selvitty, nUn ah->
neet imperialistlvallat JäUeen rupesi­vat
vehkeilemään NeuvostolUttoa vas­taan.
OUhan AmerikaUa atomipom­mi,
jonka avulla uskottiin voitavan
lopuUlsestf hävittää neuvostovaltio
maan päältä.
Kuinka kävi? Sodasta selviytyneet
kansat oUvat oppineet myös jotain.
Monet Euroopan kansat riuhtasivat
maansa i r t i taantimiuksen lehistä Ja
perustivat kansandemokraattiset val­tiot.
Nuden mielestä suurkapitalis­teja
ja suurmaanomistajia ilman voi
vallan mukavasti tulla toimeen, pa­remminkin
jos sensijaan nämä lois-eläjät
istuisivat kansanjoukkojen nis­kassa.
Näin nämä kansat astuivat
EosiaUsmln tIeUe. NUtä ei pelottanut
atomipommit eivätkä hyökkäysuh-kaukset
Eikä vallankumouksellisen liikkeen
voitot rajoittuneet-Tain joihitikin E u ­roopan
maihin. Se levisi siirtomaihin
ja puolisUrtomaihin. Kiinan &I
santasavallan perustaminen on
teutunut ja 450.000,000 kiinalaiät*
vapautimut orjuudesta. -
NeuvostoUitossa ja kansandeo
fcraattislssä maissa asuu nykyään^
kolmasosa ihmiskunnasta, eli
750.000,000 Uimista. Ei ole ihme na
ka taantumus on kauhun vallassi
Eikä ätlantisoidut Euroopan na
tarjoa myöskään lohdutusta taan-mukseUlsUle.
Jatkuvia hallitusina
Jä, lakkoja, taloudellisia puHa ja
män epävarmuutta
Mutta ovathan Norjassa konunnä
tit kärsineet vaalitappion,
kassa on kommunistijohtajat jmt
tu syyUIsiksi johonkin mitä be ^
ole tehneet. Espanja on eo^
vankUeiri. Kreikassa katkotaan^
rioottien päitä. Siis jotain lohÄJ
vaa näkyy taantumukseUistenkffl^
käUä taivaanrannalla.
Kiertämätön tosiasia
e t t ä kansojen vapaustaistelu ^ .
edeUeen suurin menestyksin.
yU kolmekymmentä i-uotta si^^» ^
eosiaUsmi vielä unelma. Njt «
todeUisuus. MaaUma onpalj«ö' ^
tunut vUmelsten vuosien Iciiass*-^
kä ensinkään suhen ^ ^ ' ^ ^ j
taantumukseUiset ovat ^ ' ^ ' ^ ^ ^ ^
emme kulje synkkää t a a n t^
pimeyttä, vaan
kohu. — UotL
ihooisten