1950-03-21-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• 'af r-m. I m ffil: s*Pt StiPri I im m mm m m Tiistaina, maalisk. 21 p. — Tuesday, March 211 .:Oic8an i, oi s Piaamtö* :C*ijiMl(Ä^ cecoDä claas isall br the Post Onice Deparbnent. Otti&va.; Pub-; ll<jti(Ml tt^iai^ ay• r S!m St W., etidbary. Oct, CauQa4a. Telepttoneei: Buslceca OtSeo 4Hi3S5. Editorini Of21c« ,4^4^' Jur«Q^Kr Advertjs^oir raW^iqxm «n^icftt^^ TTBnglfttlon free of charge; 5^ ? TniADSBINNAT: Öuomebna tulee kuiunec!I^^^ vuotta urheiluluttomme,Suoma^^ Vs-C^natialaisgn A>^^^ Tämän imerk-jakamattoman kannatuksen, i merkkii^ivaä vietetään luonnollisesti niiden kunniaksi, jotka pnä 1925 Creighton-niniisessäkaivoskylässäL^ mutta samalla kunnioitetaan koko sitä arvokasta työtä, on kuluneen 25 vuoden aikana työväeri urheilutoimin- ;;hyröksi:s]uwnt^ liittijnnne peru^ sai alusta vm'm m l i fe m Mseen osallistui silloin jo toistakymmentä vuotta toimineet urheilu-kaipasivat järjestettyä yhteistoimintaa laajemman ohjel-varten. Tosiasiassa työväen urheilutoiminta kehit- Sattuneesta .syystä faubmautamitne: JälleeD. että |ä£sä osastois^ ei mainita ] sjniytn&piävMä; nuiuta iiuln SO; 6 0 ; 65, ja 70- iraosipäivien joIid<»taI Kiia | kansalaisemme ovat aaavuttanect 70 > vucden iän mainitaan syntymäpäiviv tä sen jälkeen jokainen vuosi, jos a - slariomalnäri tai" hänen ystävänsä i l moittavat Kiitä hyvissä ajoin toimitukselle, •• ^ ^ ;• ' ' ^ Mitä inuut sanovat sessä yhteistoiminnassa sen kanssa siten, että mainitun järjestyin lai- ' • tokset ja välineet olivat ja ovat edelleenkin urheiluun kiintyneiden yksilöiden ja heidän seurojensa käytettävissä; Tosiasiassa ehdotus urheiluliiton perustamiseksi tehtiin el vain jo toiminnassa olleiden seurojen , ioUoestsi, vaan myös GSJ;n aloitteesta. - ^Ji Tämä läheinen yhteistoiminta GSJ:n ja SCAi;|.:n välillä on aut-pulmakysymyksen ratkaisua -molempien järjestöjen ja äsenten sekä inaaniniestemme yhteiseksi hyväksi. Se bh myös j ^ i tärkeä ^etus^ sietää niielestämnw erikoisesti k ^ yhteydessä. Kuten muistetaan, Liittomime toimi useita leileen eristettynä maamme muusta urheilujärjestöistä. Se unhoitettu" vaan myös' hyi jitty ja painostuksen alaisena l i i kUpäUutj niin se ei saanut siitä tunmrsta vaan serisi^ jjjilley miissä kilpailut piti pidettämiiij, lähetettiin ''urlxeilutoinunnan i " komppania poliiseja i;ilpailu^ ehkäisemään ja I taholta toimeksi se, ^ pienempi Ponhäali. Ja kun Sudburyn iUerte sattui pari vuotta sitten saamaan^^^n fl^,€i!tä sai luvan järjestää "merkkien myyhnin'* kaduilla, niin sitjä vastaan ^ostettiin taantumusvoimain toimesta sellainen parjaus-^ ^Äply, että inerkkien^^ epäonnistui miltei täydellisesti, Muita lä^manlaisia esimerkkejä voito loppuanattomasti. Mutta intoiselta, puolen voida nu^^ vai^keuksiä saada kosketuksl^ maan työväenlukl^^^^ missä 's^ kunnioituksella ja tasa-arvoisuuden perusteella. tävä on tämä yhteis-edelleen kehittyköön hior luden kehitykselle yh-lämpimämpä] i i i I?^ * avulla ja kautta kehittyy kokonaan uiKlehlainenijrhieilu, nimenomaan kansan urheilu kansanjoukkoja varten, minkä me tunnemme jokapäi- -^T t vllisessä puheessamme j"oukkoUrheilun nimellä, Mutta kun Liittomme ^ l i S i - V liohuu työväen joukkourheilusta* niin se tarkoittaa sitä, että yksilölH- ;fl S'\i| sesti ja yhteiskunnallisesti tervettä elämäntapaa kehittävä urheiluln- ffelÄi; jä urheilumahdollisuudet on saatava koky kärisäkunhan hy- JriSP:'?'yäkgiv^ työväen urheiluliike korostaa joukkourheilun, n kansanjoukkojen urheilutoiminnan merkitystä, se luo pohjan ..,f,;,r,:..,^:.-^,,.,::,-,- jä pcrustän uiyös huippukykyjert kehitykselle ja nousulle, kuten suh- "^'o teellisesti pienen Liittomme hyvät urheilutulokset voivat todistaa. ''^i - iix^; • • " SCAUL on kulunut 2S vuoden aikana tehnyt paljon työväen ur- * Ji^utoiraimian edistämiseksi. Se on oikein kä joukko- •f T tijditaisen urheilutoiminnan perusehtona oh kansainvälisen ra^ säi-lyttaminen kansanjoukkojen elintason parantaminen, lyhemmät työ- (Y 'A - ««-^11^"^* J*?^' 5e On pyrkinyt vointinsii ja kykyjerisä mukaan edistämään ,11 ' — flieidän penisprobleemien ratkaisua, jotta urheilutoiminta kukostalsi •^ ' j ^ •'. - ja /edistyisi — ja kukaan ei voi kieltää, etteikö Liitollamme ole myön« tdsiä ja hj^vinkin arvokkaita tuloksia tästä toiminnasta. Liittomme V f : i P** yM^PA^hyt nimenomaan Suomen kansan parhaita kulttuuriperin* »' teitä, .ennenkaikkea juuri työväen urheilutoiminnan kunniakkaita tra-ditioja ja siksi se .saa j'hä kasvavien joukkojen tunnustuksen ja kan- .natuksen... Onnittelemme päivän sankaria, SC.\UL, ja samalla toivotamme hyvää menestystä tulevissa 25-vuotisjuhIissa ja niitä seuraavissa kalkissa edesottamisissa edistyksellisen urheilutoiminnan hyväksi! WM§M:m^l viiko Häviön tunnustus te» w Yhdysvaltain valtiosihteeri Achesonin San Franciscossa viime viikolla pitämä puhe, jonka yhteydessä hän uhkasi koko .\asian man-lierta sotavoimiensa interventiolla, rahan voimalla jä yakoilijöilla, oli puhuen tunnustus häviöstä, yhdysvaltain hailitlis on il-tullut siihen lopputulokseen; että /Vasiah kansojen itsenäis}'ys-tahdon toteutumista ci voida enää estää VA'XH01LLA KEINOILLA ja siksi on "ittie" ilidysvaltain tartuttava asiaan. ^Historian edistystä kynsin ja hampain vastustava Yhdysvaltain dollari-imperialismi on vain unhoittanut sen. että AVall Streetin^ dollarit, aseet ja muut eivät voineet i>elastaa Chiang Kal-shekin tyranni-valtaa, eivätkä ne niinmuodoin voi estää .Aasian muidenkaan kansojen vjqiautumista. Mitä \Vall Streetin ''avustukselUi" saatiin toimeksi inassa oli se, että Kiinan kommunistien ehdottaman rauhallisen ke- ;n asemesta asiat ratkaistiin imperialismin tahdon mukaisesti asevoimilla minkä takia kuoli miljoonia kiinalaisia ja häWtettiin suun-anääriä omaisuuksia, sekä hankittiin yhdysvaltalaisille (ja canädalaisille) veronmaksajille lisää veroja. Historian kulkua kuitenkaan voinut ehkäistä, eipä edes hidastuttaakaan sitä. Jo; 'kJoxiuAjE^ laivästonT' yedenaiaiir^ feimentajai amiraali Jam^ PIfe sanoi, että jcs EJnsteiii ''ei tykkiä ainörikaiilsmista Ja meidän natloiialisiiiJstaimne, silloin hänen pitäisi mennä takaisin sinne mistä on tullutkin ja kokeilla uudelleen mx, HUIe^^ Eräs laivaston puhemies laiisui; '•Admiraali Jlfeä pitäisi xainltella hänen suorasukaisesta lausunnostaan niiden periäatteldCTi johdosta jotka tarkoittavat'vapautta,'tasa-ärvolsuut-ta ja oikeutta kaikille/' - i - UutlsUeto. FATSIOTISMIA ÖN VAIKEA KOKONAANT TAPPAA Puhuessaan. pntai^on' lainlaatijar kunnan; i^ännosia, 'Zyuphto rewn vaalipiirin I J P r n B. Salsberi^ sanoi •viime vilkolla/;että lain^ 'läatfjäkuhhah Jäsöht«n p tavat Canadan; kansan lisääntyvää halua "Car^jdan ^Itsen^i^n 'ohjelman puolesta". 'Ökh öS^oIttJ- että maailmassa on tapahtunut historiallisia jä vallankumouksellisia muutoksia. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet siihen miten useat puhujat probleemejo iähestyvät, vaikka he eivät olisikaan siltä Ita* tietoisia. El sitten vuoden 1911 jälkeen oie ollut niin voimakasta kannanilmaisua Amerikan yliherruutta vastaan maailman kauppapoUtil- 'kassa.',' ; fjotkut jäsenet., ivolvat tyrmistyä kun minä sanonen, että jotkut heidän huomautuksensa kuiilostavat siltä kuin he olisi lainattu Canadian IVlbu,, nen tolmittisklrjoituksista," — Canadian Trlbimen uutlstleto, roaallsk. 20 OMAISUUDET PELASTUVAT Sydney.—Thiei Sunday Sun kertoo: '('Bakteerispdankäynnlllä ön sotilas' johtajille kaksi etuisuutta:' - - S e aiheuttaneen enemmän j ä r j B ' töntä pelkoa kuiri'vetypommi. ' "; — Se el tuhoa rak<inhuksla.'' SE ON NOITAJAHDIN VKSI ILMIÖ ' . . .Washlngtonln kuva ei ole kovin, kaan järkevältä valkjittava, jos lainkaan. Joka päivä annetaan kaksJ uuti.sannosta, jotka seuraavat toisiaan icuten Chesterton kerran sanoi seinä-paperien juusujen. , sam(?ihlaisuutta. Yksi uutisannos tulee Capitol Hiilistä ja niissä kerr4^taan miten joku repub-likaanisenaattori on varoittanut maa' ta, ^ttei valtiodepaj^hnenttiih eikä mr Achescniin voida luottaa': Ja senäat^ tori tulee tpdistäuriaaa että k.o. lienki, löt ovat kommUhistieri talutusnuorassa, yaltiodepartmetitilta tulee toinen uutisannos missä varoitetaan kansalaisia, että he joutuvat kommunistien talutusnuoraan jos he ovat niin ty-perästi \iattomla katsoakseen, että jotenkin saadaan vastaus probleemillemme, jos me biemme vain kyllin viisaita sen keksimiseksi". Vapaata maalimaa oletetusti johtavan hallituksen käyimlssäpltoa varten täytyy olla parempi keino kuin päivittäiset tiedoltukset, ettei senaatti luota valtiosihteeriin, ja että valtiosihteeri pelkää, ettei kansaan voida luottaa... — Walter Llppman, EIHÄN TOKI Irvileuka Alan Max veistelee... Vielä kerran on Neuvostoliitto todistanut, ettei siihen voida liiottaa, Kapitalistinen maailma jännittää alentaakseen rahansa arvoa ja nostaakseen hintoja. Ja sitten tulee Neuvostoliitto ja ILsää ruplansa arvoa ja alen-- taa hintoja. Neuvostoliitto ei lainkaan näytä haluavan olla yhteistoiminnassa niin, että koko maailnia voisi nähdä nSllcäS samalla kertaa. Kuinka meille on mahdollista tulla toimeen sellaisen maan kanssa kuiri NeuvostoliittQ, joka haluaa, että kansa syö silloin kun kapitalistit tahtovat syödä kansaa? — Naisten Viiri. Sabmalafs-CanadalainenAmatdäri-Urheiluiiitto täyttää haomenna, maaliskonn 22 pnä, 25 loiotta. Kuluneiden 25 vuoden alliana on liiton jäMiiistössäiapahtmmtpenisteeUto^ muutos. Pemstettaessa liiti^n. kuului miltei yksinomaan Suomessa syntyneitä naisia ja miehiä mutta nyt bettä on aincastaan murto-osa sillä jäsenistön valtava enemmistö on nyt Canadassa syntynyttä nuorta polvea. Kovamme esittää nuoren kaartin Voiniistelnesityksen. giidburyssa vUme kesänä pidetyiltä liittjojohlasta. ; : r^^^ ^ '^^^^^^ Toronton M t y k ^ 44. yuosijiihla^ ^eaisl^siinnimtaana ' Toronto. — Jifaaj^^ aa] per- ^ ; jantalna tJk. 2 ^ i i ^ ipaäoä^toi^ ' Muistakaa, 'äSs^^&^ii^- tabtia Aker^lBnriiialkön j a V^nö ftobian mieiik£n;so^ae5sa. -irsua^ minen a l k a a k l o 9 illalla ^ kestää k e l l o yhteen ' s a a k k a i a a n r D d l a . ' A r vokkaat palldnnpt.^^^--^^^;^/^ Sunnuntaina jtlc 26 pnä p sitt^ Yrityksen 4i. vuttd^Bhla, al_ : 1 kaerii tao i j^E».. Iloitrjbjaii^ f käa^ps^mM: najteeiip^ri :ja ^ kuniemaaa ät3?'airv^^ . puoUstä' ohjelmaa, joka eitetään Yrityksen juhlassa. ^' ' - ^ ' Miusi^kyi irioda^ ^ m^ ystä- . vanne mukananne juhlimaan, r— keskustelleet tuot- Tunnettu uskönhollismlelinen " U . S . Quakers" järjestö (American Prlends Service Commlttee) on lähettänyt tammikuun 16 pnä 1950 kirjoitetun kirjeen presidentti Tnunanille.. Lainaamme siitä seuraavaa: "Priends-järjestö on vuosiltausia o-ealllstunut avustustyöhön Kiinassa. Niistä 400 työläisestämme, jotka ovat nähneet sen maan suuret Icärsimyk-set sodan ja rauhan olasuhteissa, sata asui Ja matkusti sekä kansallLsten että kommunistien alueella. He ovat jatkuvasti kofostaneet meille kotona o l leille huolestumistaan siitä, ettei Y h dysvaltain pitäisi seurata ohjelmaa "mikä saattaa meidät sekaantiunaan Kiinan sLsällLssotaan", teidän (pres. Trumanin) lausuntoanne lainataksemme. , iPääseikka on moraalinen, mutta: sen lisäksi me haluamme esit-tääJjoitakiri käytännöllisiä tosiseikkoja, jotka ovat saaneet meidän typläi-eemme yj^kuuttunelksi, että Amerikan uusi interventio on epäoikeutettua. 11. Kommunistien menestys. Kiinassa on osa. syvällisestä vällankunjouk-sesta, rnikä on läiitöisin Kiinan kansan ikivanhoista kärsimylcsistä. . - Vuonna 1911 Kuomintangln johtaja tri Sun Yat-sen julisti vallankumouksen ja Kuomlntang öll vuosikausia vallankumouspuolue. Nyt on kommunistinen puolue omaksunut jolitoase-man ja .suurelta osalta tämän johtoaseman vuoksi kommunistit ovat nyt vallassa. He. ratsastavat nousuvedel-^ lä mikä on kohonnut kyriimenien vuosien aikana. He saavat hyvin suuressa määrässä kannatusta talonpojilta ja Kiinan oppineilta luokilta. Meidän työläisemme ovat havainneet huoriiät-tua innoitusta uutta hallitusta kohtaan iiansan keskuudessa, eikä vain kommuni.stien joukosta, joita on vain hoin 3 milj. Oppineen Kiinan nuorin sukupolvi on heittänyt itsensä hallitustoimiin itsekieltäytyksellä ja ihnos-tuksslia, mikä on täydellinen vastakohta sille kyynillisyydelle ja välinpl-täriiätötmyydelle millä samat oppilaat suhtautuivat Kuomintangin hallituk-seen. Tämä .suhtautuminen koinmu-nistihallitukseen, olkoon se oikeutettua tai ci, on huomioonotettava seik-ka. "2. Meidän pitkäaikaiset, huomiomme kommunistien alueella viimeksi-kuluneen 3 vuoden aikana ovat johtaneet meidät siihen lopputulokseen, ettei Kiinan kommunistien menestystä voida sanoa venäläisten ansioksi. Meilr lä ei ole koskaan ollut yhtään työläistä Mandshuriossa ja niinollen mo emme voi piUiua Kiinan siitä osasta. Mutta kukaan meidän palaavista työläisistämme, jotka ovat olleet moriilla paikkakuiuiilla kommunistien kontirol-loimassa Kiinassa Suiuren muurin alapuolella, eivät ole nähneet mitään venäläisiä aseita tai venäläisiä sotilas-neuvonantajia. Meidän huomiomme lyövät yhteen niiden kanssa jotka ovat viimevuosina olleen kiinassa ja katsovat, että kommmaistit voittivat siksi kun kan»sallinen hallitus on menettänyt populaarisenkannatukseii. Me olemme huomioineet Kiinan kansan herkk>Tden ulkomaiden intervention suhteen. Koko Kiinan kansa, vastustaa ulkopuolista isotilaällista apua. Kiinan Icommunistinen liike ei ole kasvanut vain taloudellisista olosuhteista, vaan se kuvastaa myös K i i nan icasvavaa kansallistimtoa. Kiinan kansa ei halua! olla minkään ulkomaan hallituksen nukkevaltiona ja kommunistit ovat omalisuneet agres-siivisesti kansallismielisen Icatsanto-kannan voidalcseeri Icäyttää hyväicseen tätä mielialaa. Amerilcan laajalcan-toinen interventio vuosina 1947 Ja 1943 pelasi kommurilstieri Itäsiin mitä drariiaattisinimalla ja tehokkaimmalla tavalla, joista me voisimme esittää lukuisia esimerkkejä. Lukeniattomia pohjoisen kaupp):loita ja kyliä ön sunnriakaupaliä pommitettu Aineri-kassa valmistetuilla lentokoneilla, jotka tämä maa varasi karisallismieli-sille. Joidenkin meidän öaUeri' työ-läistemme on täytynyt hakea'pommisuojaa näissä pommituksissa. Tämä on auttanut heitä käsittämään 1;alQn-ppikain timteita, pltuaan yhdessä; heidän kar^sa pommisuojassa. Kansallismielisten antauduttua kommunistit pyal?; saaneet sotasaaliiksi amierilska-laisia aseita. Tavalliset Idinalaiset ovat kaikkialla maassa havainneet nämä merkit Amerikan interyeritiosta ja kommunistit eivät ole antaneet heidän unhoitaa sitä . . . . Kiinan kommunistineri liike on ottanut tehtäväkseen vallankumouksen suorittamisen pääasiassa Kiinassa. Sillä on läheiset- aatteelliset siteet Moskovan kanssa, mutta laatinuf ohjelmansa Kiinan traiditionaalisten olosuhteiden mukaisesti. Amerikan interventio on painostanut uutta hallitusta amerilckavastaiseen ja Moskovalle myötämieliseen suuntaan . M e uskomme, että jos interventiota jatketaan, se kovettaa Kiinan vastenmielisyyttä Amerikkaa kohtaari, ehkäpä korjaamattomalle tavalla, ja että se lujittaa Kiinan ja Venäjän välisiä siteitä. Tulevaisuudessa meidän p i täisi ' antaa runsaasti esimerkliejä myötätunnostamme Aasian kansojen hyvinvointia ja toivomuksia kohti. Me uskomme, että kohtelemalla kommunistista Kiinaa vihollisena ja kleltäiy-tymäilä sen tumiustamisesfa, me emme eristä vain kiinaa, vaan eristämme: itsemme jauheitamme pois mah-dcllisuuden vailnjtlaa Kauko-idäri ta-ipahtumain kulkutm . . . Vapaaehtoisten usIconnPllisten ja Äiöltoyhdistys-ben, kansainvälisten jfirjestöjeri (mukaanlukien^ ja rohkaise-niallä yksityistä pääomaa ja tekrillli-sen avim kaUtta kitten määritellään teidän Neljännessä pykälässänne, mei dän maamme voi jonakin päivänä palauttaa sen hyvän tahdon," mitä maambe kerran nautti kiinassa, mikä on ainoa luotettava perusta kansojen väliselle rauhalle." (Alekirjoitta-nut C. Pickett, siht.) — Lainattu James Endicottin toimittamasta "The Canadian Par Eastern I^eivslett^rlsta". 2,000-vuotias loniooläinen Hyvin .Säilyneen Juurangon jätteitä, jotka lEuuluvatjöiekin 2,000 vuotta vanhalle 'liontoon - asukkaalle on löydetty Citystä;-i Lontoon keskustasta eräitten kaivaustöiden yliteydessä. Samalta paikalta on jo aikalsemmiri löydetty roomalaisten rakennusten raunioita, ljuviraipko on • 30-vuotiaan miehen, jo^a todennäköisesti on elänyt ajanlaskumme alussa. Luut olivat heti sen; pimaisen riiaakerroksen alla. jossa tavataan jälkiä niistä tuli. paloista, joitä*kuningattaren polttaessa Lontoon tai LPndiniumin„ kuten <sen nimi silloin kuului — ajaakseen roomalaiset tiehensä v. 62 e. K r . Tuska alkaa kun tupakka Ipppuii Marssittuaan 450 mailia asiunatto-iftla erämaita saapui äskettäin Port Danvinin kaupunkiin Austraaiian rannikolle viitisenkymmentä alkuasukasta lapsineen ja/ kukldrieen. He kertoivat kahlanneensa sätaktmnan sellaiseri joeri'yIi, jölssä asustaa kro-kodiiieja.' Mutta rasittavaan matkaan oli heillä todella'painaTifi syy, heiltä oli / kotipaikkakunnallaan - loppunut tupaklca aivan tyyten. Nolalu, Ont, — Neljän townshipin iarmarit pitivät Icoköukseri CSJ m Nor lalun csastorihaallUa; jonka menosta allekirjoittanut yaiittiin raportteeraa^ maan yäpaudessa ja Canadan Uutisissa myöskin, kokous tpivoi saavan edes lylikäisen mainlnnari Fort willi-amin lehteen.' ' ; I •Paperipuiden hintakysymys otettiin j ensimmäisenä keskustelim -alaiseksi. ; Tällä"' aikaa tuntui se kaikkein raskaammin painavan ' farmareitten mieltä. Se koskee sellalsiäklri farmareita, joilla ei ole vielä paljon maanviljelystä ja riietsätyöiäisiäkiri. Koko-ukisessä tcrdetöin se, että kun farmari laskee työstä, nimittäin katkaisusta ja" ajosta, samoin edes alimman taksan riiuäaan kantorahan, hiiri silloin' ori jo farmari' pitkästi toista taalaa "hoPlissa'* puhumattakaan muista kuluista. Täällä maksetaan' $12.23 kuusipuista koordilta paperitehtaalle vietynä, jopa ränniin purettuna. K o kous arvioi; että tulisi saada' $15 jä muidenkin paperipuiden'hinta tulisi nostaa suhteellisesti saman nousun mukaan, , . Meijeri- : eli/karjatuotteiden hintakysymys aiheutti paljon /keskustelua. Se johtuu osaksi siitäkin kun meillä on osuusmeijeri eikä sekään ole ainakaan tämän perukan farmareita auttanut jd se olildn luultavasti yksi syy siihenim taas kun ei tähänkään kokoukseen tullut niin paljon väkeä kun olisi voinut. Innostus on «vähentynyt. Muistan minäkin kun kauppasin osakkeita osuusmeijefUn, jpiiduin esittelemään niJta että luulisi yä^^ saatavan osuusmeijeri p y s t i n kun tiesin kuin lujasta monikin pani 25— 50 täi satakin dollaria, mutta kyllähän se loptiksi on vääriri kääntää selkänsä joukkctj-öUe. Jokainen, joka tuloksia' meinaa, niin joukkoihin se turvaa muodossa eh toisessa. -Kanarimimakysymys oli samaten kiusan kysymys. Nykyään saa ttiunain tuottaja noin neljänkymroenen sentin kahta puolta tusinasta ja jos ajattelee henkilön syövän puolitusinaa päivässä, niin se pn jo suuri apu päivän ruokaan ja se on vasta 20 c. K un sitä vertailee ruoka-aterian hintaan niin siinä luulisi olevan ei-oä liikaa. Perunain hinta hyppii niinlcuin jänis, tuslcin päivää on samana. Kokouksen yksimielinen ajatus oli Gäada hinnat rioUsemaan jä myös v a - ikiintumaan. että tietäisi etukäteen mitä tuotteista saa. Näitä kysymyksiä päätettiin viedä tänä keväänä kuntien liiton kokoukseen ja sitä tiietä saattaa hallituksen tietöori jä iiaperi-puukysj'mys ^Jaatettiin lähettää met-eätyöiäisten • unlolle.-' Katsottiin aU JCHLASAXAl' PresidentU Coolldge' oU Jaä erään xla^nnuksen psru^p heitti määrättyyn paikkaan t sen miiltaa-Ja jäi sitteii ii3«f maaiL .Yleisö cdoujpuh^' ™rMen ohjaaja hUomaaty: ^ salavihkaa, että hänenliitiiö^ muutama sana. ' ! : Coolidge katsahti maihan: j | häri/cmyuuri ottanut lajöölna^ :taa,'jä:tckaisi:'.- y.v^^/fil — Siinä on hyvä onkimato . SIAHOO-IO.NTA kuuluisa ranskalainen JmzrsI kerran kuulijakunnalleen. . ^^iliksiei^tilansiansaQm^ het toimi? hän huasi intottel — Miksi he suhtautuvat^;^ väUnpitämättömäsSi isäninaaa —^Kosita; heidät on valettu p, sihi,1cuului välihuudalidus tsaiff ta. '\'-'f. VÄXKASS.X OLIVAT . Mooses Mendelsohn kohtasi jg kolirie' IhyVärituulista upseeria,''; alkoivat tehdä pilaa hänen ju-i suudestaan. •--^ — • Huomenta,' isä Abrahami si ensiriiiiiäinen. — HUcmenta, isä Iisak, hihiaj^ nen." . — Hucmenta, isä Jaaiob! }aa kolmas. ; ' - - Erehdytte, hyvät hemt, Mooses hymyillen. — En ole Iisak enkä Jaakob, vaan Sauli poika, joka lähti etsimään isänsä L ja, ja kätsp, minä löysin ne kaöB]| KORJAUS PUHEESEEK Englannin rautatieläisten liitoa käaikalneri puheenjohtaja J . a . mas oli sujuva puhujVja useinijj noi "asiat halki". Eräässä Uksessa puhuessaan hän lauseen: Puolet yläluokasta on eläjiä! Tämä oli liikaa eräälle loiselle herrasmiehelle, jokasatMö maan kuulijakunnan jouiossa. nousi Seisaalleen ja kiihkein vaati puhujaa peruuttamaan Vastaus tuli pienen miettimisen keen: — No niin, minä peruutan puolet yläluokasta ei ole lois •.. • • YLIOPISTO.V LUENXOim; Kandidaatti 'Mänttäri tuun äpilvet ne jgn saapuvi liSni. tuoni . pää rauhs Ism cli el T.vttär. ja An; irjesti Intoi li ikenni itsekseen, että professori venyttälffl entonsa lilan pitkäksi ja nilnjä tuon tuostakin vilkaisee tai riäi^äkseen ajankulun. Lopultii feisori keskeytti ' läuseeri ja sanoo: — Mitä varten: kandidaatti MäEs' ri vilkuilee kelloonsa yhtenään» ' — Minä vaan pelkään rnttääiöp | fessorilla aikaa lopettaa tämä e täin mieleiikiintoinen. luentonsa, f mi haisten hintojen vaikuttavan miesten palkkakysymykseen M sin Nolatun osuuskauppa välitti» tolstk tuha.tta koordia ja se on ti pikku osa niistä puista, jota täälu: , menee seri markkinoille. Viimeiseksi tulkoon .sanotuksi ss että kokouksen alkamista toiset n tustivat sen perusteella että oli 4jf Vähän väkeä, 13—14 farmaria. yksi vastustaja, mutta sanotaan^ se on hävinnytkin. Ajattelin ettJ Itas tarvitsee voimaa. Toiset tjj minkin uskoivat .sitä perästä K tulevan. Toivoisin farmareilten e ' - nulle kerraniin näytt-avan, eitä • väärässä. Kokous vabtsi 4-hfn!^j koriiitean, .yliden kustakin n^-jf ^ tovirnshipista, jonka tehtävä oi: r ^ i ' . kysymystä eteenpäin. — Jacob B- j järjesti se oUki sta tc\-eril in .• ti Itapau ystävä-lila melkc ;i kun ke kuinka ;llut as lastaan v£ NUtät linn: ja ne ovi [^riäejä ti toveri Itti mm. ji 11 ja 7ksit3 astomme htaja. H juhlan l onnii asti 1 lumattai "fcta. Vii • srkkiiieni '. evästi y mamaa nä iltani eteliä sii: t monel: i-ane josl i Isten tila 'Risesti ti i lyhän se i inassa Ji Ystävät • Ffcen : 9, jolla i uistoesin nsä. Ja ettäpa Uflfävien lauiaM ^jk^ Me elämme lentävien lautasten a i kakautta. Kuka ei usljolsi etteikö kehitys kulkisi eteenpäin hurjalla vauhdilla. Lentäviä lautasia el tosin nähty ennen toista maailmansotaa. Vasta toisen maailmansodan päätyttyä alkoi lentävien lautasten aikakausi. Ensiksi niitä nähtiin Ruotsissa. N i i tä oli pudonnut maahan, mutta kim .\chesoriln mielessä oli Bao Dain avustaminen Viet Nahan mainitsi, että jois5akin tapauksissa on turvauduttava aseiden lähetyk Miten voidaan edes Yhdysvaltain asevoimilla Etelä-Ranskan yöklupien -sankaria" Bao Däita Viet Namin kansan hartioilla silloin kun hän ei kykenisi saamaan kj-nimentäkään prosenttia silloin kun hän ei kykenisi saamaan kymmenlUkäiin prosenttia Anetnamilaisten äänistä missään vapaissa vaaleissa? Toronton Globc fend Mail oli haltioissaan mr. .Achesonin San Franci-scon puheen johdosta — sillä paatuneena torjiehteriä se katsoo, ettii siirtomaakansat on hinnalla millä tahansa pidettävä orjuutetussa ja riistetyssä asemassa. Mutta Globekin näki mr. Achesoniri puheesi^ yhden "vian*''seuraavas.sa: '"Mr. .Achesonin puheen heikkous oli siinä kun hiin ei maininnut mitään CommonweaUhin osuudesta A.Tsiassa ja sen Colombossa tekemistä päätiiksistä Kaakkois-Aasian maiden avustamiseksi.'* Mutta milloin isäntä on rengeistä puhunut suuria asioita ratkaistessaan? Sitäpaitsi, jos "vanhat keinot" ei\^t enää vetele Aasiassa, silloin '*itte'' isäntänä näyttämölle tuleva voima on valmis heittämään pois \'anhäi siirtomaavoudit ja ottamaiin ohjat omiin luotettavampiin käsiinsä. Globe kannattaa .Aasian maiden orjuudessa pitämistä, mutta sitä vähän kakistuttaa kun mr. .AcheSdn "väsyneenä jättinä" aikoo sen tehdä yksin — Commonvvealthin sivuttaen! • • . . ei ncdnkäänlalsta jälkeä niistä löydet. ty, niin huomattiinkin, että ne olivatkin pudonneet järveen. Kuinka näiden lautasten palasia voisi järvien »pohjasta löytyä. ^ Mutta lautaset eivät tyytyneet enää leijailemaan niin pienen maan taivaalla kuiri Ruotsi on, vaan vierailivat jo atomi-Amerikan päällä. Sitten aiitä ilmestjri myöskin Canadaari ja cäällä on niillä riittävästi tilaa tehdä pitempiäkin matkoja. Ruotsissa leijailevat tuhvat idästä, 5.O. Neuvostoliitosta päin. Muutamat lehdet jo ehtivät selittämään sellaisten lautasten lähettämisen "ryssien" syyksi. Sieltähän aina''aiheutettiin kaikenlaista ilkivaltaa rauhallisia i h misiä kaihtaan, kuteri täUä kertaa heiteltiin tulikuumia lautasia syyttömien ruotsalaisten niskaani Mutta aika Inilui ja lautasen lakkasivat lentämästä. Tuli väliaikainen raulia. Mutta kylmää sotaa jatkettiin ja ihmiset seurasivat faefmostunelna. Puhuttiin mahdollisista hyökkäyksistä ja saatiin ainakin näennäinen syy sotilasmenojen lisäämiseksi. Nyt yhtäkkiä jälleen ovat lautaset niyenrieet lentämään. Lautaset ovat tällä keiraila jättäneet Riiotsin jä Vieläpä koko Eiri-popan rauhahan ja vehkeilevät väin läntisen puoliskon taivaalla. • ' British. United" Press tiedolttaa, että nor. Allan Davidson Westbankissa, B. C:ssä/cn selväst;! nähnyt sellaisen. Se pU kuin "suuri pöytäiautanenja hyvhi kirkas", kertoo nu-. Davidson. Päättäen hänen antamastaan tiedoista ovat nykyaikaiset lautaset kehittyneimpiä kuin mitä Ruotsissa oli lentänyt koska hän oli nähnsrt lautasen lentävän viioren taakse ja palanneen jälleen takaisin. Samassa uutisessa selitetään, että samaan aikaan oli mrs. Alice Buchanan nähnyt sellaisen lautasen Gerald-tonissa. Lentäviä lautasia pn nähty monessa muussa paikassa Pohjois-A-meiikan taivaalla. Jos; lukijamme epäilevät mainitsemiamme ihriiisiä. varsinkin ktm he eivät satu olemaan "vakavia vanhoja sucmalaläia" niin esitämme kumoamattomia totuuksia siitä, että todella- Idn lentäviä lautasia lentelee nykyään täällä. Todistajiksi otamme sellaiset "tosiasioita" julkaisevat lehdet kuin Canadan Uutisen ja Toronton Vapa.i Sanan. . - Viimeksi ilmestyneessä Canadan Uutisessa! julkaistiin "uutinen", jo;sa nml. sanottiin setoraavaa: "iParmari Henry aaykeituik on sitä mieltä, että se salaperäinen suuren la.utäisen muotoinen leritokone, jonka hän näki-farmillaan vuosi Sitten; oli kotoisin toisesta/maailmasta..." Sitten selitetään kysymsrksessä olevan farmarin nähneen seri farmillaan mdus nimisellä paikkakunnalla Alber-tassa. Hän jatkaa: • "Se cli kimimallisesti valaistu ja siinä öll kaksi DQoottoria. Hän näki kahden tiramanmiehen päät. He Istuivat pienissä chjauskomeroissa..'." • Uutisen löpputui on ""Uutinen" l i sännyt ornasta puolestaan seuraavan vakuuttelun: "Näitä lentäviä lautasia' on ilmoitettu nähdiyn vihne torstaina Edmbn. cbnin-tienoilla jä niiden nopeuden ar-vipidaäri olleeri 900 mailia trinriissa.'* Kina Cänadari^tJutinen on hiin to-tuuica seUraava lehti ja "uutiset" on saatu niin • varmoista lähteistä, niin kuka vielä epäilee riUtä? Mutta jos kuitenkm epäiUjöitä vielä Oli, niin lialT^mme tieäoittaä lukijoillemme, että kun selläineii "totuuden torvi" laiin Töiröriton Vapaa Sana, jo. ka oman kertoinansa «mukaan ei julkaise riiuuta kirin Mrkästa totuutta, on saanut varmenunan tiedon, riiin p i täisi kovakalloisimmaiikiri suomalaisen jo vadöhikm 'lentäviin lautasiin". 'Maaliskuun 11 pn numerossa Vapaa Sana juUcaisee etusivulla hucmattavällä'otsikolla: "Lentävä lautanen löydetty vuoren rinteellä läheltä Mexico Cityä." . Tieto tulee Les Angelesista ja .siinä kerrotaan löydetyn lentävän lautasen jäännökset ja vieläpä sen ohjaajana olleen 23 tuuman naittaisen miehen. Sitten lehti jatkaa: "Väitetään että /nainittu laite oli 46 jalkaa läpimitaten. että se oli me-kaniicstl erittäin hienoa työtä ja' oU \'arustettu kahdella TOimakoneella. Laite oli tehty alumiinia muistuti ta aineesta,'mutta joka oU paljo i vempaa. "•Vehje oli pudonnut vuoret koline .kuukautta takaperin ja 1-"^ ^ | maiset ovat eristäneet paikan , | lä. JäärinÖksestä löydetyn olifflS mis on kuulema balsamoitu ffljSS I pää tieteellistä tutlcimusta var^ | --Eikö olekfc kirkas totuus | saatettu ihmisten tietoon. Mexico Citystä tosin ilmoii että siellä ei tiedetä mitään ps nessta lentävästä lautasesta kuin Vapaan Sanan "oliois^ ^ ^ Mitäpä takapajuiset meiisäM.^ tietäisivät. Mexico Cityn asuiö^^ pitäisi tietysti kysyä Amerikan Ipj ; sodlan kävijöiltä mitä heidän gissaan taikka sen ulkopuolella tuu. Täriiän mantereen tähtitiefc ovat selittäneet, että kaikissa maan tähtitorneissa jokainen! pidetään sjlmäna mitä ilmiöitä u-jj tuu maan ilmapihlssä ja ^ lellakin, mutta mitään lentäviä-sia ei ole nähty. Tämä tietjsö i taa kuh&a sokeita astronoaÄ' Kukapa heihin luottaisi- K im tiedustelimme uutist tamme miksi hän ei ole riiitään leritävistä lautasista, sanoi ettei hän ole jo^^^^^^i mään taivaalle ja tästä s y j s »^ ole nähriyt mitään lentäviä ^ T " Nyt kuitenkto saavat 1'^^^^^^'^ tää tästäkto ihmeestä ja näihin Uetbihhi. sillä o^fcaa «<] takana Vapaa sana Ja Cana^^^ seti Arvaamaton palvelus io»^l hiilemme? fi Meillä on kuitenkin että kun Vapaan Sanan "^^Jfi olio" tariccmmin tutkitaan, ^ detaari tavalliÄksl uutisarföu»- elää hän näkee. — Uoli. ' l i " ' , >yy-" I ff*
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 21, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-03-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500321 |
Description
Title | 1950-03-21-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
•
'af r-m.
I m ffil:
s*Pt StiPri
I
im
m
mm
m
m
Tiistaina, maalisk. 21 p. — Tuesday, March 211
.:Oic8an i, oi s Piaamtö* :C*ijiMl(Ä^
cecoDä claas isall br the Post
Onice Deparbnent. Otti&va.; Pub-;
ll |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-21-02