1950-05-20-04 |
Previous | 4 of 7 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m i i
i
'il f.
I M m-
S M »
SP
Sivii 4 Lauantaina, tX)ukolt 20 p.-—Saturd 20
Läbfitt
SALin
i
sukuJaisiilenhe
ja vslävillenne
S U O M E E N
Ihantccliinen lahja syntymä-päivlä.
haitäi juhlia ja
vuosipäiviä varten. •
Tl^PE " A"
HINTA S10.65
6 paunaa ksJivia
5 paunaa valk. riisiä
2 pakettia kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv, «au mu ja
VAt unssia kaneelia
Kokonaispaino 19 paunaa
TYPE " B "
HINTA>7,50
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
r paketti kuiv, hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
IMt unssia kaneelia
Kokonaispaino II paunaa
Hinta $8.05
6 paunaa kahvia
Kokonaispaino 10 paunaa
V * ; /
Hinnat J a .skältö muutoksen alaisia
Tilatkaa pakcttlnnc tänään meiltä:
EDWIN S U K Si
Valtuutettu asiamies
Box 69 Sulbnry, O n l .
Kirjapainotyöläiset
äänestäneet lakosta
London, Önt. — APL:n kahden
mifon viranomaiset ilmoittivat, eUä
kirjap^inotypläisten^ .tä^ • un>-
clden äskeis3Esä kokouksessa kannatettiin
yliyoimalsesti lakkoon ryhtymistä.
Lakon alkamista cn kuitenkin
viivytetty, kun Ontarion työdepart-menttl
yrittiiä sovitella liltakysymys-
''tä.-'•.: / •'
Työläiset vaativat timtipalkkpjen
kprottamLsla 30 sentillä j a muita
nfiyönhytyk.-äiä. Riita koskee kuuden
firman työläisiä.
: 519 Dundas St, W., Toronjö
P L , 6151— AD..0717
Pitkän ja lyhyen matkan veto-palvelu.
— Autojen säilytystä.,-
IM
FINNISH STEAM B A T l iS
56-58 Widmcr Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 i.p.
Perjantaina 1-12 i.p.'
Lauantaina 1 i.p.-2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l i.p.
. NAISET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 i.p.
Perjantaina ja lauantaina 1-12 i.p.
PUHELIN EL, 2571
l i l i i i i ii
STARKYS GARAGE
J . A. NISULA, omlst,
KaikenlaLsta autojen ylciskorjaus-ta
ammattitaidolla ja kohtuliln-noilla.
24 tunnin vetopalvelu, soit-t^
ikaa puh. "VVA. 0612.
371 Spadina Avc, Puh. \VA, 7575
(Sisäank. Cecil St. puolelta)
K o t i i n puh. K L 1531
PeferÄ.Vesa,B.Ä.
Banister. SoHcltor, Notary
SUOMALAINEN
LAKimES
GEL 3392 592 Danforth An.
(Near Pape Ave.) Toronto
USA:w iiii
Round Lake. 1^. 24 p;nä pidetään
tämän Bouhd Laken Echpn vol-mistclukurssien
lopettajalsiltamat
Ebyn haallUa siitä syystä kun t^nä
meidän cma toimihtahuone«mme käy
aivan liian pieneksi järjestää tätä t i laisuutta.
Meidän toimintahuonees-samme
ei ole vielä näyttämöäkän,
Jossa voitaisiin esitykset suorittaa
vaan ne jouduttaisiin suorittamaan
katsomassa ja silloin joutuisi yleisö
seuraamaan esitystä ulkopuolelta.
Muuten voin omasta puolestani sanoa,
että «e ohjelma joka täs.sä tllai-siiudsssa
tullaan esittämään cjn var-ma-
sti katsomisen arvoista sillä siellä
tulee o l e m a n yhteis- ja tankovoirais-telua.
inattoliikkcltä, tansseja, tasapainoliikkeitä
j a myöskin jonkun verran
henkistä ohjelmaa. Jokainen k ^ i
haluaa nähdä miten paljon Jaakko ori
saanut oppimaan niinkin lyhyessä
ajassa .semmoisen joukon joka et ennen
oie nähnyt semmoista miestä kuin
voimistelijaa. Siksipä kehoitankln
kalkkia niin Ebyn. Kound Laken ja
Kirklahd Laken suomalaisiakin saapumaan
tähän tilaisuuteen ja antamaan
kannatuksensa tälle Echon voi-mistelijaln
Järjestelmälle tilaisuudelle.
Ohjelman loputtua on yleinen
tanssi ja ravintolasta huolehtii Echon
vanhemmat naisjäsenet.
Ebyssa siis tavataan Victorian päivänä.
Tilaisuus alkaa klo 8 ip.— Qeo.
Itupiketitetut osak-vaäralljsef
Viime aikoina c n Yhdysvallol.s-a jp,
pa Canadankin puolella ryhdytty puhumaan
etuoikeutettujen osakkaiden
hankkimisesta osuuskunnille niiden
tpimlnnan rahoittamista varteni. Ke.Sr
kusosuuskunnan engjannlnklellse3.sä
lehdessä oli äskettäin erään lukijan
seuraava kirjoitus asiasta:
Jonkun pitäisi tulkita Rochdalen o-suustolmintaperlaatteltä
Keskuso-suuskiinnan
johtokunnalle, varsinkin
sääntöä, jonka mukaan osuuskunnat
tulisi sataproseiittlsestl rahoittaa ku-luttajain
pääomalla. Kun johtokunnan
jäsen selostaa, että etuoikeutetut
asafckee t ovat kulutta jäin pääomaa,
niin hUn osoittaa siinä osuustolmlri-nallisen
rahoittamisen ymmärtämisen
puutetta. Ja kalkkien ^rahallisissa
vaikeuksissa olevien osiiuslilkkelden
sairauden syj^t voidaan löytää niiden
kyvyttömyydestä tulkita RocJidalen
periaatetta.
Valistunut kuluttajien yhteisö ha
luaa sijoittaa säästönsä takaisin o-suu.
slillckeeseen, että se toisi lisää
säa.stöjä. Paikalliset osuusliikkeet ostavat
osuustUkkulllkkeen osakkeita ja
tukkuliike ostaa osakkeita esimerkiksi
osuustoiminnalliseen keiikätehtaa-seen.
Kenkätehtaan takalsinvlrtaa-vat
tulot kulkeutuvat csuustukkullik-keeseen,
tukkuliikkeestä paikalliseen
osuuskauppaan ja osuuskaupasta kuluttajalle
paremman ja alemmalla
hinnalla: myydyn kengän muodossa.
Valistumaton ösuu-stolmlntaihml-nen
ajattelee: Antaa jonkun muun r a hoittaa
minun liikkeeni ja me saani-nie
siltä hyödyn. Joten he ryhtyvät
myymään etuoikeutettuja osakkeita.
Etuoikeutetut osakkeet ovat yksilö-pääomaa.
Yksilöt, jotka lainaavat
rahaa o^usUlkkeelle haluavat tehdä
itselleen rahaa, toisin sanoen tehdä
rahalla rahaa; Korko on Vuokra, jon.,
ka yksilö on oikeutettu saamaan r a hastaan
kapitalistisen järjestelmän
vallitessa. Osuustoimintaväen tulisi
tehdä kaikkensa pysyäkseen erossa
yksityisestä rahoittajasta.
Tänä uutena aikakautena, jolloin
voitto on pientä, osuustplmintaväkl ei
voi turvautua ulkopuoliseen pääomaan.
Ulkopuoilsella rahoittamisella
on csuuslilkkeislin sama vaikutus
kuin merinahkialsella järvitrautuun.
Trautu oli ihana kala siihen saakka
kunnes merinahkiainen imeytyi s l i:
hen kiinni imeäkseen osan sen verestä.
Trautu fei voi enää tehokkaasti
tcimia ja ellei se kykene vapautumaan
syöpäläisestään, kuolee se pois.
L'nited EleetrfeaL JUdio and
Maftblne Wpi4iet« (rf Amerfasin C^'
waa»fi sUiieeii ' Öeorge
Ilarrfg pa BaanotSanskan lentoko-'
netyöläistfn oiiiolta. jidrjera.^^>ka
on iäbeietty ennen vajppua. 3fr;
Harris sanoo saaneensa kirjeen
siitä^y&täknn hän viime voonna
ouUistqi l i l i t e i U M ^ pidrttyjrn. Äm.
in3ttiiarj|e9töj^
fcpnst:essiin ja iDfttstai piellä
oseaan lUmkan luiloi^
keen johtajan. ,lalkafsciiane kirjeen,
joka ItäMi pohaa^pttblestaan,
kokonalmudessaan oheeUisena.
K a l l i i t toverit!
Hallituksen määräyksestä 5,500
Kansallisen lentokönerakenhusteolli-isuuden
YS>lj;.C.M.A.) työläfciä on
juuri heitetty tröttömäksi.
•Tämä yhtiö tavallUestl käyttää
15,000 t5'öläistä. Nyt sillä on tuskin
4,000 työläistä.
.Kolme vuotta, puclustaen hallituksen
j a työnantajain johtamaa raakaa
polil»!valtaa vastaan, me olemme
taistelleet tuuma tuumalta Ranskan
Jeritokonetehtalden sulkemista vastaan.
Me piemme taistelleet sen puo.
lesta, koska tämän teollisutisalan tuotanto
on ollut välttämätön maamme
jälleenrakentamiseksi. Kolme vuotta
sitten Ranskan lentokonetehtaissa oli
00,000 työläistä. Tänään meitä on
vailn 25,000. 65,000 meistä on heitetty
kadulle. •
Lentokoneteollisuuden ammattimie-hille,
teknikoille^ insinööreille ja iyö-lälsllle
tämä merkitsee työttömyyttä,
ammattitaidon menettämistä Ja köyhyyttä.
Samalla se aiheuttaa työttö-inyytä
tuhansille pienissä slvut^^^
sa»ksls.sa. -'v; •
Tim. kalliit toverit, c n se ."hyöty".
Jonka Marshallin " a p u - on antanut
meille. • ^
Tyydyttääkseen teidän maanne
monlmiljohäärien, J o t ^ i^lvat yksin,
p a a d e n lentokoneiden rralmlstaml-eeeo,
hamtsemlsen ja byiökkäyksep
päämääriä, meidän nykyiset hallitsijamme
kokonaan ttiboavdt meidän
lentokoneteplli£Uutemme.'ioIca,oU ensimmäinen
opettamaan maailmaiie
miten rakentaa lentokoneita.
Sellaiset, kalliit toverit, ovat tosiasiat,
jotka haluamme tuoda teidän
huomiooime. 2sle ile4äm|i^^^ että
eräät teidän imlojobtajanne. Jotka
ovat yastuullisia maaUman ammatillisen
li&keen hajoittamiseen, salaava^t
teiltä ne vakavat seuratjikset, jotka
aiheutuvat siitä sodaplietspnnasta Ja
t}'öväenva^talsesta p p U t i i ^ t a , Jota
he kannattavat. '[
Afe u s k o m m e . ettäteettC; hyväksy
>farshallin suunnitelman i>oIitiii:kaa.
Jolla ei ole mitään tekemlBtä meidän
kahden maamme npn|aaalisen kauppavaihdon
kanssa Ja Joka Johtaa
mlljcpnia työläisiä köyhyyteen ja s i i tä
syystä pidetään parempana kxiljet-t
a a heidät sotaan, i^ie.tiedäfnme, että
meidän yhteiset tiistä|äminye, sptaa
lietsovat imperialistit, käyttävät häpeällisesti
hyväkseen itaiisai
solidaarlsuudsn yleävää tiirjijpetta, jota
teissä on. • •
K^uuainvällsen s o l i ^ hen-!
ges^; jota iJFaikki työläisei ilmkistvat
va^uipäfvä^
vaikeuteimne j a iyyt äiheni
i^äk^ -y^^ taistella?
ytMe^,
Oa' selvp, että tfeidän riistäjänne;^:
ttiieVat käyitäfnään alistamlensä inai..
^den työttönrf^^ ääriniifÖ^ h:ätää
Ijuom^taaksee^ teidäri' työsuhte^^ ja
alentaaksesen teidän elintasoanne.
öi^imm että
ppistainaila^^^^'^ käiiheat sota-biidjetlt
tehtäisiin mahdolliseksi r a hoittaa
läj^köheiden massatuotantoa
railJian byvl&si.'silto tulisi kauppa
, monir^ertaistiunaan kaikkien maiden
väliiläl! kiUttuiMsuhteet kaiisojen
kesken lujittuisivat. Lentokoneet t u nsivat
näyttämään JohtaTO osaa
edlstyluessä. Kansalliselle lerftokone-t^
lUstiiidelle tuitJEiLsiin avaamaan r a -
j^ftomat mahdoiii^ Kaikkien
erikoisalojen tuntijpil^^^^^ teidän maas-samiekln
pleyilie, taattaisiin työtä.
Tipukolcuun 1 päivänä työläiset
kaikkialla inaailniassa ylidistävät Tiimansa
i^remman elämän ja raUlian
puolelta.
Tämän ajatuksen kannpstamana
nje iähetämnne teille liimpimät veljelliset.
terveisemme.'
Meidän hartain toivomuksemme on.
cttö rakentaisimme läheisemmät s i i h.
teet keskenämme. Me,tiedämme, e t tä
miljopnai a m e r i ^ ^ työläiset
ovat hbrlumattoinä^^
cagon marttyyrien ver^^^
Pariisi, huhtikuun lö' pnä , 1950.
: — Espanjan eteläosassa pullotetaan
kolmea eri lajia valkoviiniä. Se^ l a a tu
päätetään maanlaadusta, jossa
viinirypäleet kasvatetaan.
DR. tEUVO TENHUNEN, MD.
Vastaanotto ke.skiviikkona ja perjantaina kello 7—9 lp. Muina
aikoina sopimuksen mukaan.
, o. X Konttori RA. 8893 6 vvillcocks St., Toronto Kotiin OX. 9086
— MATKAT EUROOPPAAN —
LAIVALLA TAI LENTOTEITSE
Järjestämme matkanne Suomeen tai Skandinavian maihin, joko
yhtäälicpäin tai edestakaisin ja avustamme passinne ja viisuminne
hankkimisessa. Halutessanne tuottaa jonkim henkilön Canadaah
annam.-ne TeiUe mielihyvällä tarkat tiedot siirtolaisviraston määräyksistä
ja myymme matkalippuja ennakkomaksulla.
Ainoasta.in rajoitettu määrä paikkoja laivoissa v. 1950.
Nyt on aika tilata lentoliput ensi kevättä j a kesää varten.
TARKAT
TIEDOT Johnson & 6(1. Soittakaa tai
kirjoittakaa
V A K U U T U S - J A MATKAILCTOI»nSTO
724 Bay Street Toronto 2, Ontario Puh. Wa. 1403
Pyytäkää meiltä lähempiä lIe|oja
(Jatkoa)
.PiBi-ustuslaln mukaan ylin lalnsää-däntäolkeus
kuuluu Intiassa presidentille,
joka samgp aikaan on tol.-
tneetipanövj^llari päämies, Ja parlar
ipeptille. Jonka muodostavat kaksi
kainaria: kansankamari ja valtipheu-yosto.
Niissä yhdeksässä valtiossa,
joilla perustuslain mukaan tulee olemaan
oinat lakiasäätävät ejimeiisä,
niitä ovat lakiasäätävä yleiskpkpus Ja
tärkeimmissä vaitlolssa lakiasäätävä
neuvosto. ;
Valinnallisten lakiasäätävien elinten
muodostaminen (laajemmalla pohjalla
kuin alkaisemmlnV on epäilemättä askel
eteenpäin. Sitä järjestystä, jonka
mukaan suurin osa näistä elimistä
muodostetaan, ei kuitenkaan voida sanoa
denaokraattlseksi. Välttämättö-mästi
valitaan vain kansankamari j a
valtioiden lakiasäätävät yleiskokoukset.
Laidasäätävät neuvostot taas j
valitaan seuraavalla tavalla: kahden-i
nentolsta osan niiden jäsenistä nimittää
kuvernööri;; yksi kolmasosa; n i m i tetään
kunnanvaltuustojen edustajista:
yhden kuudesijsän valitsevat henkilöt,
joilla on korkea sivistys, ja
neuvoston muut jäsenet valitsee lakiasäätävä
yleiskokous. Valtioneuvoston
nimittää osittain presidentti, osittain
se valitaan kaksiasteisissa vaaleissa.
Presidentin vaalit ovat kaksiasteiset.
Presidentin valitsijoina ovat kansankamari,
valtioneuvostojen ja lakiasäätävien
yleiskokousten jäsenet. Kansankamari
j a eri valtioiden lakiasäätävät
yleiskokoukset valitaan 5 vuodeksi,
mutta valtion presidentti tai
kuvernööri voi ne vastaavasti hajoittaa
ennen määräaikaa.
Eri kamarien välisen tasa-arvoisuu-den
puuttuminen niin keskuksessa
kuin osavaltioissakin j a toisteh kamarien
jäsenten nimityksen epädemokraattinen
luonne tekevät niistä taantumuksen
keskuksia j a edistyksen jarruja,
jos toinen kamari hylkää l a k i ehdotuksen,
sitä el pidetä hyväksyttynä
ellei presidentti kuuden kuukauden
kuluessa tee päätöstä (jos hän
yleensä haluaa sen tehdä) molempien
kamarien yhteisestä istunnosta, jossa
kysymys ratkaistaan yksinkertaisella
ääp.tenenemmJstöUä. .
Presidentillä on ratkaiseva valta
lain säädännän alalle.. Hän voi olla
v^ihvistamatta lakiehdotusta, vaikka
molemmat kamarit olisivat sen hyväksyneet,
ja palauttaa sen tarklstetta-
V«tksi (artikla 111). Istuntojen välisenä
aikana hän antaa asetuksia, joilla
on lain voima. Presidentillä ori plkeus
julistaa poikkeustila. Jolloin perustuslaki
lakkaa olemasta voimassa ja,kan-salals-"
vapaudet" kumoutuvat (artikla
359) . Presidentille kuuluu myös täydellinen
toimeenpanovalta. Hän n i mittää
pääministerin ja ministerineuvoston,
osavaltioiden kuvernöörit sekä
kaikki korkeimman oikeuden ja osar
valtioiden korkeimpien oikeuksien tuomarit.
Presidentti e i itse asiassa ole
vastuussa kansankamarille.
Osavaltioiden lakiasäätävillä eliriiil-lä
on vielä vähemmän oikeuksia kirin
keskuselimillä, koska osavaltion kuver-nörl,
joka on vastuussa vain presidentille
ja hänen nimittämänsä, voi ehkäistä
minkä tahansa niiden hyväksymän
lakiehdotuksen "pidättämällä sen
presidentin harkittavaksi" (artikla
200). Monia lakiehdotuksia lakiasää-.
tävät elimet voivat hyväksyäkin vain
"ku\-ernöörin suosituksesta" «artikla
207).
Tällainen on todellisuudessa pon-a-rilHsen
valedemokratian intialainen
muunnos. .
Vielä eräs seikka, joka sangen selvästi
osoittaa'Intian perustuslain t o dellisen-
sisällön, on huomionarvoinen.
Intia on julistettu "riippumattomaksi
demokraattiseksi tasayallaksl". Enemmän
kuin kolmanneksella täinän tasavallan
aluee-sta r--nihtlna8kun9issa^
säilytetään kuitenkin,:kHten Jo
ori jpaiplttu. monarldstirien Järjestelmä.
Tällaista hlstqriiissa.eimen tuntematonta
tasavallan ri^DQtoat, johon
kuuliju useampia nipnarkipita, täy-'
dentää vielä seiuraavaa ainakin yhtä
paradoksaalinen seliiJaj: Perustavan
kokouksen «alkpispäätökaessä toukokuun
17 päivältä 19i9 sanotMn. että
tasavalta kokphalsuudessaa^ p y s ^
Brittiläisen ImperialJamin jäsenenä ja
tunnustaa Englannin kunMkaan..
"kansainyhteisön päämiehinä". Intian
pörvarUliset politllkpt yrittävät v a -
ituutella. ettei ••kansatoyhtpli^n" me-nyys
muka toisi Intialle mitään velv9l-]
llsuuksia eikä häiritsisi sitä IiarJoittä-masta
riippmnatonta ulkppblitilkkaa.^
Mutta "yhteisön" Jäsenyys veivblttaa
Intian hallituksen alituisesti "neuvottelemaan"
Xontfion kanssa plkppoU-tllkan
kysjonyksistä, osallistumaan; iiri-periumin
konferensseihin ja ottainaän
itselleen joukon Intian kansojen^ etujen
vastaisia sitoumuksia. '••/•'X.
Intian politiikan. • riippuvaisuutta
angloamerikkalaisista l m perialisfeista
korostavat erikoisesti heidän yrityksensä
pakottaa Intia häpeällisef^rij
p ^ a n , tukikbhdak^ tajstelussa kan-salUsta
va^ ^yastaan Aasian
^mal^sa. •' •.' •
"Lohjiksi on/^irytä todeta kuvaavana
tos^astania engiantUals^n^^^i^^ Bnglan-i
i l n j^fenttlen'^ intiän
hallin^kpneistpbn ^a
topn.;'-'""' • ' ' v - ; '
' i . • ,• • ^ ^. * •
On sanottava, että' Intian taantu-^
mus j a sen y-iiriperiaUstiset kirinppa-nlt
pVat pahasti (Erehtyneet toivoessaan
ypiväDsap^
muiden nmiden yleistä nrieh^^
peni§tuslaiUa^ Tämän perustuslain
kaiutäiiYastatsen lupnteen pn totian
toimn^imigtlne^ puplue jiäättävästi
jPtaijsötanut^^ edistykselliset
jp^Mmjärj^^s^^^ jqyät e s i n t^
pe?ristuslaida Kansa bölkot-tpi
vh-allisia jiil:daUisui^ '.'tasavallan
j^list^mispäiv^^^
beyssä, K^lkutiEtssa, Ma<Wdissa, K a t -
takissa. Beriaresiss^ j a muissa kau-p^
iig^issa :pidettii^
kx>k»!Li)yia J a -
ilveilyn johdosta. Intian känsä jatkaa
t^I^tieluaan' iodeljj^^ .demokratian.
t^ydeUisen - l p rilpputnatto-muuden.
i^gtjhaini^väpaude^^ sosiaali-seri
^edistyksen puolesta.—- Npvoje
Vremja, Moskova.
Suonien Yleisradion lyhytaalto-oh-je|
iim3 iähetetään ^e^^ aaltopi-tuults^'}
i9 Ä k j / s isiöbl j a 17 m.
k j / s 17800 sekä klo 10^12 ip. 21 m.
k j / 95555. Tulevan viikon ohjelmassa
havaitaan seuraavat erikoisuiidei:
• S i i t ^ ^ 4.(0
ip. esiteiiään kaksi englantilaista r o maania.
Graham Greenin''Miitta suu-n
n kaikista" ja Elisabeth jBouenln
•fT^lo ^parisissa]; ja klo 10.56 ip. esitetään
välähdyksiä kaatuneiden muis-topäivän
jiihlallisuuksista S:gissä.
M a a n a n t a i ^ klo .10.10 i p . esitetään
Toivo Kuulan sovittamia eteläpohjalaisia
kansanlauluja ja kello 10.30 ip.
esitelmöi dipIoomLrinsinööri Harri
Kommonen kuitulevyistä rakennu-sai-neeria.
Tiistaina klo 12 ip. esitetään vänho-ja
kupletteja, klo 12.20 ip. teatteripa-kina
ja k lD 4.5i5 ip. esitelmöi tri A k seli
Nikula aiheesta "Onko itsekseen
puhuniirien löyhäpäisyyden rnerkki?"
Kesldvukkona klo 10.10 ip. esitetään
kevään ja kesän lauluja ja klo 10.35 ip.
tutustutaan uuteen Kauppakorkeakouluun.
.
Tojr^taina.klo 12.15 ip. puhuu Touko
omia aiheesta "kasvitkin tarvitsevat
lääkäriä" ja klo 10 J O i p . lähetetään
,H:giri työväentalon juhlasalista
torstain julkinen viihdekonsertti.
Perjantaina klo l l 2 5 ' i p ^ esitelmäi
maisteri Aiina-Leena Toivonen a i heesta
"Eteläpohjaiaineri kansanluonne
jä silrtolaLsuus" ja klo 10.10 ip.
pn Suomen punaisen Ristin konsert-
\L ' ' ' \ ' . '
Lauantaina klo 10 ip. luodaan kat-saiis
seuraavaan viikon ohjelmaan ja
klo 10.20 ip. alkaa pienoispariameri-tin.
istunto..
Kaikki aikamääräykset ovat Eastern
Standard "nme.
Suomalainen sanomalehtikatsaus e-sitetiiän
viikonpäivinä klo 4.05 ip. ja
englanninkielinen klo 10 ip.
kuuntelijoita pyydetään tiedottamaan
kuuluvaisuudesta ja toivomuk-slstan
osoitteella: Suomen Yleisradio,
Helsinki:
Suomenkieliset lähetysäjat ovat joka
päivä klo 11.45 — 12.45 i p , klo
4—5.15 javklo 10—11.20 ip. (maanantaisin
klo 10—12 ip.).
^^^^^^^^^
Sulkeudumme suosioonne.
24 DURHAM ST. N. SUDB
yiesjj kotro maajlm nuorisolle
ta
ettsä
MontreaL — Huomattavalla paikoilta
julkaistiin A. A . Parentia, joka bn f a sisti
johtaja Adrien Arcandin kanssa
työskennellyt yhdessä, ylistävä artikkeli
länsi-Saksassa painetussa 'fMan ia
der Zeit"-niriUsessä lehdessä, osoittaen
että Quebechi fasistit jälleen y r i t tävät
päästä yhteyteen natsien kanssa
länsi-Saksassa. •
•Tämä saksalainen lehti julkaisi P a -
rentin kuvan Ja hänen lähettsUnäosä
icirjeen. Hän nimittää itsensä haili-i
tuksen Quebecin maakuritavirkallljak-sl,
joka taistelee "sivistyksein pel^sta-mlseiisi
Icbmtiiunismlri vaaralta","
E l ole väMäkään jepäJlystä ette^^^
l^rent yritä päästä yhteyteen ^ k s an
naitslen karissa, joiden Jainssa
in natsit ylläpitivät läheisiä stihteita
ennen sotaa. Sota isatkatsi siJAiteet.
Nyt kim fasismi, jälleen ribusee lärisi-
Saksassa Ja ^entiset natsit julkaisevat
sanpmalehtiä sekä palaavat e n r i n ^b-taa
oleviin tpimJinsa U S A : n imperialistien
^vulla, nUp pareiit yrittää s i -
toa samanlaket yiiteycjet kuten.Oaria-dan
ja Saksan fasisteilla oli eiinfen sotaa.
''"^ . •
E i toatonäkölsesti ole pelkkä sattuma.
(Bttä Parentin Quebecissa JBiiaipsty-väUä
fasistilel^dellä on nitrienä
"L'Homine", jota s a k s a n kielinen
"Mann in der Zeit".myöskin:tiu'kpTt-taa.
t '.^
Quebecin fasistit eivät vahj ykslnp-maan
etsi kansainvälisiä yhtei^lsiä.
He ovat tulleet hyvin aktUvislksr j u l kaisemalla
lehtiä, aikausjulkai^uja.
kirjasia j a muita painotuotteita.'Kuu-kausijulkaisu.
Jonka nimi on -vJFteftc-.
tion" on alkanut ilmestyä Mcptreolis-sa.
Tämä on uusi lehti "L'lipfniineri"
lisäksi, joka ilmestyy Quebecin i ^ u^
punissa.
"Reaction' j a "L-Hpmme' e ^ t y v ^ t
konunimistlvastaisen lipim alla; jonr
ka taakse piilpitetaan fasi^tlpi^opa-gandaa.
Täniä suo heille tas^oVd-suud^
n ilmoitusten hankidmi^n ,ja
näin saavat rahaa muun fasistien t q i -
mlnnan rahplttamiseksL - •' •
Yleisesti uskotaan, että •'RcacöoÖi»"
koptrplUssa cn B. "nieriault. joto soita-aikana
toimitti armeijan lehteä, " I ^
Soidat Canadienla". Hän on äskettäin
oU^t y h t e i s t p ^ i i n ^ A. P a rentin
kanssji j a on olemassa merkkejä
.siitö,Vttä antiko liitto
pn todellisuudessa fasistinen järjestö.
On nttlkplsen y a r m ^
Järjestö o^ salaisesti pelrustettu j a että
Adrien i^cand johtaa sen toimintaa.
. jjämä lisääntx^^^ fasistisen
toiriiinnan vlikastumisesta Canadassa
pitäisi antaa aihe^^^ ja edis-tysmlellsiile
Järjestöt tehok-kaaixrp^
n taistdtit^ dempkrätiari ja
Täuhan^puplustiuniseks^
Suomesta saapuneista
jäi 23 pois Halifäxissa
JJenr .Tpcfe. — ^ i i o t s in Amrikan L i n jan
nioottorilalya GrilKholm lähti
hHht|k. 27 pnä ;G6ötejto^ mukanaan
'685 inätkiistajaa.' joista ii oli
Suomesta. -laivan riuitkustajlsta jäi
218 Hallfaxlin kim laiva poikkesi s i n -
,ne t k . 6 pnä. miifa;|din jääheiden
joukossa oU 23 Suomesta lähtenyttä
jmatkustajaa; jotka hajsiantuivat H a l i .
taxista Canadan eri seudiulle. Suomesta
lähteneet j a Halifaxiin jääneet
suomalaiset matkustajat olivat:
Margit Anderson. Runar Hanson,
Pässi Harisbrii.' Jiiho Harjunen, Aili
Harjunen, Leena Harjunen. Aino H a r -
Junehi Aaro Hietanen, Toivo Kortes-mätd.
Saara kcskelia, Aino Laaksonen,
Ö t o Luoma. Hehxit Malo Väinö N y -
feanen. j a i r j am Oinäalä. Rakel Pajunen,
&Ialre Saari. I ^ u l Siro, Anni Siro,
August Suojoki'Vieno Tuomela, H a r -
re Vrfikaia, E l l i Veh^ l a.
(paufidsui y a n l^
läälrajd <92^Yuotias
St. TPein^T^ B. , L.
MacDpnaid^ iox&& yäitebiän olevan
Caö^daaXJUit^
töytti.'ti. 16 piriä 92 vuotta. Hän bn
härjptteilut .b^piattiaan. tässä kaup-paiassa\(^^
y. 1949 jiiennessä JBtitarinian
m2Uinviljel3^yotteet olivat noin 35
korkeammalla kulrii eririeb sotaa.
H e l s i n k i . ,— Rovanieriien käräjillä
päättyi huhtikuussa neljä kuukautta
vireillä ollut ps. avokauppa juttu, missä
viisi metsänomistajaa haki oikeustietä
Kemi-yhtiöltä ja Veitsiluoto
(Dyltä puutavarakaupoissa häviämi-ään
hinnanerotuksia. Kihlakunnanoikeus
tuomitsi Kemi-yhtiön maksamaan
maanviljelijä Onni Rautapoh-i
a l i e hinnarierOilista 195,000 mk ja o i -
kendenkäyntikuluja 50,000, mk, Yrjö
Putaansuulle hirinanerotusta 216,000
nik, Reino Tiuraniemelle 300,bpp mk
ja Benjam Jokiniemelle 249,000 mk
?ckä oikeudeiikäyntikuluja 5p,0pp mk.
Veitsiluoto Oy tuomittiin maksamaan
Otto Linnalle hinnanerotusta 105,000
mk ja oiiieudenkäyntikuluja 30,000
;mk."''
Nyt kihlakunnanoikeudessa päättj--
nyt oikeusjuttu liittyy yhtenä osana
monin verroin laajempaan puutavarayhtiöiden
toimeenpanemaan huijaukseen,
jonka kohteeksi metsää riiyyneet
talonpojat ovat joutuneet. Oikeuden-käyrinin
aikana on ilmennyt, että samantapaisia
avokauppoja ön solmittu
pohjois-Suomessa n. 2,(K)0, joissa t a lonpojat-
ovat hintojen alennuksien
muodossa menettäneet yhtiölle pitkälti
yli 100 miljoonaa mk. Mainitut
avokauppasopimukset ovat tehty 1948
kevään ja kesän kuluessa. Näiden
mukaan hintojen lopullinen määrittely
sovittiin ratkaistavaksi vv. 1948—
49 vaihteessa eli silloin kirin puutava_
ra oli jo suurin pärteihakattu ja luovutettu
ostajalle. Kauppoja solmittaessa
puutavarayhtiöiden asiamiehet
olivat vakuuttarieet myyjille, että h i n nat
tulevat pysymään edellisen hak-kuukauden
tasolla tai pikemminkin
siitä kohoavat.
K u n hintojen määrittelyjen aika
sitten tuli, ilmoittivatkin yhtiöt, että
hihnat ovat alentuneet 12—30 pros..
jonka seurauksena metsien myyjät
joutuivat kärsimään suunnattomia
menetyksiä. Puutavarayhtiöt olivat
tietoisia' hintojen yäliaikais.esta alentumisesta,
jonka tulisivat toinjeenpa-nemaan.
Ne olivat laskelmoineet
hyötyvänsä sen avulla satoja miljoonia
markkoja.
Mainittakoon, että toisten lähes
2,000 ^vpkaupoista kärsimään joutuneen
metsämyyjän tahcltai tullaan panemaan
vireille vastaavanlaatuinen
kprvausvaatimusjuttu.
Jalkojen terveysviikkö
tk. 20—27 päivinä
• Hiljattain ilmoitettiin, että tk. 20
—27 päivinä pidetään Canadassa kansallinen
jalkcjen terveysviikkö. Y h dysvalloissa
ja Britanniassa omistetaan
sama viikko jalkojen terveysvii-koksi.
./
Kansallinen Jalkojen terveyslauta-,
kunnan lausunnon mukaan 80 prosenttia
aikuisista ihmisistä kärsii
jonkunlaisesta jalkaviasta.
Tämän terveysviikcn ohjelmistoon
lukeutuu jalanhoitcF-objeiden antaminen
kouluille, naisten klubeille ja
muille järjestöille. Erikoista huomiota
annetaan lasten jalkain hoidolle.
^Espanjan Tasayallan vuosipäivän
johdosta antoi Espanjan Sosialistinen
NuorisoUittp seuraavan viestin k a i k i l le
maailman nuorille:
Maailnian riuoret demqikraatit!
Huhtikuun 14 päivänä me nuoret
espanjalaiset demokraatit lähetäname
teille taistelutervehdyksemme. 'Tervehdimme
teitä 'vankilpissa viruvien
nuortemme, nuorten partisaaniemirie
ja .Francon fasistista .hallitusta vastaan
taistelevien nuorten työläisten
ja ylioppilaiden nimessä.
Espanjan Demokraattisen Tasavallan
kunniakas yupsipäivä on meidän
taistelupäivämme. Yhdentpista yub-den
ajan olemme viettäneet tätä päivää
salaisesti, maanalaisen taisteliim-me
päivänä. Siitä huolimatta tasavallan
henki elää miljp nuorienes-panjalaisten
keskuu(iessaJa tänä h i i h -
tlkuun päivänä me vielä kerran korps^
tamme taistelutahtoamme maamme
riippumattomuuderi palauttamiseksi
j a jkansanime yapauttaiseksi.
Kansainvälisen rauhan j a dempkra.
tian voimien valtava kasvu on llsäiinyt
meidän tulevalsuudenuskQamme ja
luottamustamme fasisnriiivastaisen
taistelumme: voittoisaarvtulpkseen.
Franco muuttaa maatainme amerikkalaisten
soti^stukikohdaksi. Amerik-kal^
kten kenraalien yalybnnan ^ M -
seria perustetaan maahamme u^usia
lentokenttiä ja ; laivastotukikohtia.
Tämä Espanjan myynaineri ätjierikkai-laiselte
imperialismille on aiheuttanut
nuorisoliemme' ääretöntä kurjuutta.
Taistelu Francoa yastaan pn nubrispl-lemme
taistelua elämästä J a kuolemasta.
Espanjan nuorisolla on väin
yksi tie: Francon-vastainen taistelu.
Tätä tietä kulkien he hsfluavat pelastaa
elämän. "Tämän vuoksi Jie pniaksu-vat
Dolores i i j a m u - in sanat: "Vaikka
Präncb puhuisi mitä, Espanja e i tule
koskaan olemaan anglo-amerikkalais-ten
imperia.listien lykinrupkana. sillä
Elspanjan kansa vihaa, iiäitä ImpCTia-listeja
sj-dämensä pohjasta. Näinä sanat
eivät ole pelkkiä sanoja.
Vuoden 1936 Espanja, joka taisteli
kolme vuotta epätasaista vapaustais-teluaan,
on vieläkin elossa. Sitä e i
voida ostaa dollareilla — eikä sitä voida
tuhota terrorilla.
Francon hallitus on parhaillaan
vaikeassa kriisissä. Amerikkalaiset
yrittävät tehdä kaikkensa sen pelastamiseksi
ja monet amerikkalaiset
lausunnot osoittavat, että sikäläiset
imperialistit tahtoisivat Fraricoa a u tettavan
vielä ayoimemminl
Tänä päivänä keholtamnie teitä, koko
maailman nuoret demokraatit, t e hostamaan
taisteluaiine Francon f a -
sistihaliitusta j a tätä saksalaisen ja
italialaisen fasismin aikaansaarincsta
tukevaa amerikkalaista imperialismia
vastaan. Vaatiicaa maitteime taloudellisten
j a diplbmaatUsten suhteiden
katkaisemista Francon Espanjaan.
Vaatikaa Francon estämistä Y K : n
jäseneksi. Paljastakaa imperialistien
toimenpiteet Francon hyväksi j a j u -
hstakaa maaihnalle, että kaikki, jotka
avustavat Francoa, ovat myös syyllisiä
Francon hallituksen
ta. tehdään Espanjan
viä vastaan.
Espanjassa on: tällä iuti
120,000 keskitysleirivankia, i
JEemattomat vankilat ovatl
nuoria isänmaanystäviä. KI:
ret, jotka jo lapsuudessaan s
kea fasistien julmat lesk
käykset, ovat oppineet •.
sismia sydämensä pohjasta,
ehdottoman uskollisia i
rauhan periaatteille.
Me Espanjan nuoret
tulemme jatkainaan
päättäväisinä koko feaailmä^
traattisen nuorison kanssa i
demokratian ja maamme
Tippumattomuuden puolesta.
^. Eläköön huhtikuun 14 päirö,!
Jan Tasavallan vuosipäivä!
Eläköön demokraattisen;
maailmanliitto!
BELL FUNEI
HOME
HAUTAANTpIMimiiiI
Hyvämaineinen palTda
2746 East Hastinss Stntlf
PUHELIN HA. IHIIS
Vancouver Br.(
S.CA. Urheauliöffll
virkailiioidin osoU
Poheenjphtaja: Ake ;
' 90 Neville ParkBlÄ
Puhelin H.0.6lS
Toronto <
Sihteeri: Paavo Vana I
89 St. Patrick St. . Toroninl
Puhelin Elgin 8jS6
Rahastonhoitaja: Vimo "
84 Day Ave. Toroni^t
• Puhelin ItE. 4386
Kirjeenvaihto sihteerille.^
mioikaa sihteerin uusi osö
SIMMS. HOOKEB»!
PICKERING
Vakuutuksia ja _^
Kiinteimistölainoja jabcffi |
Dominion Bank Boiifi»
TIMMINS, O.VTABIO
Barnes Drag
— . 3 KAUPPAA-Sanlt
Ste. JIarie
RCA Victor
Nyal-lääkkeria
Täydellinen vanuto
Postitilaukset täyiä^l
huolelUsafi-
MIKSI KARSITTE KYLMETTYMISES-TÄ
saadulta YJSKÄSTÄf Estäkää se
eurooppalaisilla DilANA-TIPÖILLA. eurooppalaisen
formulaii mukaan tehdyllä
lääkkeellä, mikä nykyään tunnetaan
kaikkialla G^nadassa ja Euroopassa.
Muutama PI^JSTA-iippa sokeripalassa
tai kuiimariTvedeii karissa otettuna auttaa
heti Kuojeritamaah KYLMETTYMISEN
kautta saa^iia YSKJUi. nenäkatar-ria,
kurkkukipua, rintakipua, se auttaa
astmassa, hehkitorvcBU tulehduksessa, se
lievittää korya- jä hammaskipua ja on
erinomaista kiu:lam"k^
peitten ikenien peurantainises^ Useimmissa
canadälaisissa kodeissa on nykyään
yksi tai kaksi pullollista DIANA-tippoja
hyyin jMytoniiollisehä lääkkeenä
kesisih jä talvisin. Älkää salliko KYLMETTYMISEN
kautta saamanne YSKÄN"
pifää; teitä viiötefösä. Hakekaa
piillbllinen piANA-tippbjä paikallisesta
irbhdoskäupästänne tänään Ellei .siellä
ole, niin toehoittakaä rbhdöskauppiasta
hankkimaan sitä lääldceidieh iiikkukau-pastä:
Hihia $1125 piUlÖ:
'M
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 20, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-05-20 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500520 |
Description
| Title | 1950-05-20-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
m i i
i
'il f.
I M m-
S M »
SP
Sivii 4 Lauantaina, tX)ukolt 20 p.-—Saturd 20
Läbfitt
SALin
i
sukuJaisiilenhe
ja vslävillenne
S U O M E E N
Ihantccliinen lahja syntymä-päivlä.
haitäi juhlia ja
vuosipäiviä varten. •
Tl^PE " A"
HINTA S10.65
6 paunaa ksJivia
5 paunaa valk. riisiä
2 pakettia kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv, «au mu ja
VAt unssia kaneelia
Kokonaispaino 19 paunaa
TYPE " B "
HINTA>7,50
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
r paketti kuiv, hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
IMt unssia kaneelia
Kokonaispaino II paunaa
Hinta $8.05
6 paunaa kahvia
Kokonaispaino 10 paunaa
V * ; /
Hinnat J a .skältö muutoksen alaisia
Tilatkaa pakcttlnnc tänään meiltä:
EDWIN S U K Si
Valtuutettu asiamies
Box 69 Sulbnry, O n l .
Kirjapainotyöläiset
äänestäneet lakosta
London, Önt. — APL:n kahden
mifon viranomaiset ilmoittivat, eUä
kirjap^inotypläisten^ .tä^ • un>-
clden äskeis3Esä kokouksessa kannatettiin
yliyoimalsesti lakkoon ryhtymistä.
Lakon alkamista cn kuitenkin
viivytetty, kun Ontarion työdepart-menttl
yrittiiä sovitella liltakysymys-
''tä.-'•.: / •'
Työläiset vaativat timtipalkkpjen
kprottamLsla 30 sentillä j a muita
nfiyönhytyk.-äiä. Riita koskee kuuden
firman työläisiä.
: 519 Dundas St, W., Toronjö
P L , 6151— AD..0717
Pitkän ja lyhyen matkan veto-palvelu.
— Autojen säilytystä.,-
IM
FINNISH STEAM B A T l iS
56-58 Widmcr Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 i.p.
Perjantaina 1-12 i.p.'
Lauantaina 1 i.p.-2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l i.p.
. NAISET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 i.p.
Perjantaina ja lauantaina 1-12 i.p.
PUHELIN EL, 2571
l i l i i i i ii
STARKYS GARAGE
J . A. NISULA, omlst,
KaikenlaLsta autojen ylciskorjaus-ta
ammattitaidolla ja kohtuliln-noilla.
24 tunnin vetopalvelu, soit-t^
ikaa puh. "VVA. 0612.
371 Spadina Avc, Puh. \VA, 7575
(Sisäank. Cecil St. puolelta)
K o t i i n puh. K L 1531
PeferÄ.Vesa,B.Ä.
Banister. SoHcltor, Notary
SUOMALAINEN
LAKimES
GEL 3392 592 Danforth An.
(Near Pape Ave.) Toronto
USA:w iiii
Round Lake. 1^. 24 p;nä pidetään
tämän Bouhd Laken Echpn vol-mistclukurssien
lopettajalsiltamat
Ebyn haallUa siitä syystä kun t^nä
meidän cma toimihtahuone«mme käy
aivan liian pieneksi järjestää tätä t i laisuutta.
Meidän toimintahuonees-samme
ei ole vielä näyttämöäkän,
Jossa voitaisiin esitykset suorittaa
vaan ne jouduttaisiin suorittamaan
katsomassa ja silloin joutuisi yleisö
seuraamaan esitystä ulkopuolelta.
Muuten voin omasta puolestani sanoa,
että «e ohjelma joka täs.sä tllai-siiudsssa
tullaan esittämään cjn var-ma-
sti katsomisen arvoista sillä siellä
tulee o l e m a n yhteis- ja tankovoirais-telua.
inattoliikkcltä, tansseja, tasapainoliikkeitä
j a myöskin jonkun verran
henkistä ohjelmaa. Jokainen k ^ i
haluaa nähdä miten paljon Jaakko ori
saanut oppimaan niinkin lyhyessä
ajassa .semmoisen joukon joka et ennen
oie nähnyt semmoista miestä kuin
voimistelijaa. Siksipä kehoitankln
kalkkia niin Ebyn. Kound Laken ja
Kirklahd Laken suomalaisiakin saapumaan
tähän tilaisuuteen ja antamaan
kannatuksensa tälle Echon voi-mistelijaln
Järjestelmälle tilaisuudelle.
Ohjelman loputtua on yleinen
tanssi ja ravintolasta huolehtii Echon
vanhemmat naisjäsenet.
Ebyssa siis tavataan Victorian päivänä.
Tilaisuus alkaa klo 8 ip.— Qeo.
Itupiketitetut osak-vaäralljsef
Viime aikoina c n Yhdysvallol.s-a jp,
pa Canadankin puolella ryhdytty puhumaan
etuoikeutettujen osakkaiden
hankkimisesta osuuskunnille niiden
tpimlnnan rahoittamista varteni. Ke.Sr
kusosuuskunnan engjannlnklellse3.sä
lehdessä oli äskettäin erään lukijan
seuraava kirjoitus asiasta:
Jonkun pitäisi tulkita Rochdalen o-suustolmintaperlaatteltä
Keskuso-suuskiinnan
johtokunnalle, varsinkin
sääntöä, jonka mukaan osuuskunnat
tulisi sataproseiittlsestl rahoittaa ku-luttajain
pääomalla. Kun johtokunnan
jäsen selostaa, että etuoikeutetut
asafckee t ovat kulutta jäin pääomaa,
niin hUn osoittaa siinä osuustolmlri-nallisen
rahoittamisen ymmärtämisen
puutetta. Ja kalkkien ^rahallisissa
vaikeuksissa olevien osiiuslilkkelden
sairauden syj^t voidaan löytää niiden
kyvyttömyydestä tulkita RocJidalen
periaatetta.
Valistunut kuluttajien yhteisö ha
luaa sijoittaa säästönsä takaisin o-suu.
slillckeeseen, että se toisi lisää
säa.stöjä. Paikalliset osuusliikkeet ostavat
osuustUkkulllkkeen osakkeita ja
tukkuliike ostaa osakkeita esimerkiksi
osuustoiminnalliseen keiikätehtaa-seen.
Kenkätehtaan takalsinvlrtaa-vat
tulot kulkeutuvat csuustukkullik-keeseen,
tukkuliikkeestä paikalliseen
osuuskauppaan ja osuuskaupasta kuluttajalle
paremman ja alemmalla
hinnalla: myydyn kengän muodossa.
Valistumaton ösuu-stolmlntaihml-nen
ajattelee: Antaa jonkun muun r a hoittaa
minun liikkeeni ja me saani-nie
siltä hyödyn. Joten he ryhtyvät
myymään etuoikeutettuja osakkeita.
Etuoikeutetut osakkeet ovat yksilö-pääomaa.
Yksilöt, jotka lainaavat
rahaa o^usUlkkeelle haluavat tehdä
itselleen rahaa, toisin sanoen tehdä
rahalla rahaa; Korko on Vuokra, jon.,
ka yksilö on oikeutettu saamaan r a hastaan
kapitalistisen järjestelmän
vallitessa. Osuustoimintaväen tulisi
tehdä kaikkensa pysyäkseen erossa
yksityisestä rahoittajasta.
Tänä uutena aikakautena, jolloin
voitto on pientä, osuustplmintaväkl ei
voi turvautua ulkopuoliseen pääomaan.
Ulkopuoilsella rahoittamisella
on csuuslilkkeislin sama vaikutus
kuin merinahkialsella järvitrautuun.
Trautu oli ihana kala siihen saakka
kunnes merinahkiainen imeytyi s l i:
hen kiinni imeäkseen osan sen verestä.
Trautu fei voi enää tehokkaasti
tcimia ja ellei se kykene vapautumaan
syöpäläisestään, kuolee se pois.
L'nited EleetrfeaL JUdio and
Maftblne Wpi4iet« (rf Amerfasin C^'
waa»fi sUiieeii ' Öeorge
Ilarrfg pa BaanotSanskan lentoko-'
netyöläistfn oiiiolta. jidrjera.^^>ka
on iäbeietty ennen vajppua. 3fr;
Harris sanoo saaneensa kirjeen
siitä^y&täknn hän viime voonna
ouUistqi l i l i t e i U M ^ pidrttyjrn. Äm.
in3ttiiarj|e9töj^
fcpnst:essiin ja iDfttstai piellä
oseaan lUmkan luiloi^
keen johtajan. ,lalkafsciiane kirjeen,
joka ItäMi pohaa^pttblestaan,
kokonalmudessaan oheeUisena.
K a l l i i t toverit!
Hallituksen määräyksestä 5,500
Kansallisen lentokönerakenhusteolli-isuuden
YS>lj;.C.M.A.) työläfciä on
juuri heitetty tröttömäksi.
•Tämä yhtiö tavallUestl käyttää
15,000 t5'öläistä. Nyt sillä on tuskin
4,000 työläistä.
.Kolme vuotta, puclustaen hallituksen
j a työnantajain johtamaa raakaa
polil»!valtaa vastaan, me olemme
taistelleet tuuma tuumalta Ranskan
Jeritokonetehtalden sulkemista vastaan.
Me piemme taistelleet sen puo.
lesta, koska tämän teollisutisalan tuotanto
on ollut välttämätön maamme
jälleenrakentamiseksi. Kolme vuotta
sitten Ranskan lentokonetehtaissa oli
00,000 työläistä. Tänään meitä on
vailn 25,000. 65,000 meistä on heitetty
kadulle. •
Lentokoneteollisuuden ammattimie-hille,
teknikoille^ insinööreille ja iyö-lälsllle
tämä merkitsee työttömyyttä,
ammattitaidon menettämistä Ja köyhyyttä.
Samalla se aiheuttaa työttö-inyytä
tuhansille pienissä slvut^^^
sa»ksls.sa. -'v; •
Tim. kalliit toverit, c n se ."hyöty".
Jonka Marshallin " a p u - on antanut
meille. • ^
Tyydyttääkseen teidän maanne
monlmiljohäärien, J o t ^ i^lvat yksin,
p a a d e n lentokoneiden rralmlstaml-eeeo,
hamtsemlsen ja byiökkäyksep
päämääriä, meidän nykyiset hallitsijamme
kokonaan ttiboavdt meidän
lentokoneteplli£Uutemme.'ioIca,oU ensimmäinen
opettamaan maailmaiie
miten rakentaa lentokoneita.
Sellaiset, kalliit toverit, ovat tosiasiat,
jotka haluamme tuoda teidän
huomiooime. 2sle ile4äm|i^^^ että
eräät teidän imlojobtajanne. Jotka
ovat yastuullisia maaUman ammatillisen
li&keen hajoittamiseen, salaava^t
teiltä ne vakavat seuratjikset, jotka
aiheutuvat siitä sodaplietspnnasta Ja
t}'öväenva^talsesta p p U t i i ^ t a , Jota
he kannattavat. '[
Afe u s k o m m e . ettäteettC; hyväksy
>farshallin suunnitelman i>oIitiii:kaa.
Jolla ei ole mitään tekemlBtä meidän
kahden maamme npn|aaalisen kauppavaihdon
kanssa Ja Joka Johtaa
mlljcpnia työläisiä köyhyyteen ja s i i tä
syystä pidetään parempana kxiljet-t
a a heidät sotaan, i^ie.tiedäfnme, että
meidän yhteiset tiistä|äminye, sptaa
lietsovat imperialistit, käyttävät häpeällisesti
hyväkseen itaiisai
solidaarlsuudsn yleävää tiirjijpetta, jota
teissä on. • •
K^uuainvällsen s o l i ^ hen-!
ges^; jota iJFaikki työläisei ilmkistvat
va^uipäfvä^
vaikeuteimne j a iyyt äiheni
i^äk^ -y^^ taistella?
ytMe^,
Oa' selvp, että tfeidän riistäjänne;^:
ttiieVat käyitäfnään alistamlensä inai..
^den työttönrf^^ ääriniifÖ^ h:ätää
Ijuom^taaksee^ teidäri' työsuhte^^ ja
alentaaksesen teidän elintasoanne.
öi^imm että
ppistainaila^^^^'^ käiiheat sota-biidjetlt
tehtäisiin mahdolliseksi r a hoittaa
läj^köheiden massatuotantoa
railJian byvl&si.'silto tulisi kauppa
, monir^ertaistiunaan kaikkien maiden
väliiläl! kiUttuiMsuhteet kaiisojen
kesken lujittuisivat. Lentokoneet t u nsivat
näyttämään JohtaTO osaa
edlstyluessä. Kansalliselle lerftokone-t^
lUstiiidelle tuitJEiLsiin avaamaan r a -
j^ftomat mahdoiii^ Kaikkien
erikoisalojen tuntijpil^^^^^ teidän maas-samiekln
pleyilie, taattaisiin työtä.
Tipukolcuun 1 päivänä työläiset
kaikkialla inaailniassa ylidistävät Tiimansa
i^remman elämän ja raUlian
puolelta.
Tämän ajatuksen kannpstamana
nje iähetämnne teille liimpimät veljelliset.
terveisemme.'
Meidän hartain toivomuksemme on.
cttö rakentaisimme läheisemmät s i i h.
teet keskenämme. Me,tiedämme, e t tä
miljopnai a m e r i ^ ^ työläiset
ovat hbrlumattoinä^^
cagon marttyyrien ver^^^
Pariisi, huhtikuun lö' pnä , 1950.
: — Espanjan eteläosassa pullotetaan
kolmea eri lajia valkoviiniä. Se^ l a a tu
päätetään maanlaadusta, jossa
viinirypäleet kasvatetaan.
DR. tEUVO TENHUNEN, MD.
Vastaanotto ke.skiviikkona ja perjantaina kello 7—9 lp. Muina
aikoina sopimuksen mukaan.
, o. X Konttori RA. 8893 6 vvillcocks St., Toronto Kotiin OX. 9086
— MATKAT EUROOPPAAN —
LAIVALLA TAI LENTOTEITSE
Järjestämme matkanne Suomeen tai Skandinavian maihin, joko
yhtäälicpäin tai edestakaisin ja avustamme passinne ja viisuminne
hankkimisessa. Halutessanne tuottaa jonkim henkilön Canadaah
annam.-ne TeiUe mielihyvällä tarkat tiedot siirtolaisviraston määräyksistä
ja myymme matkalippuja ennakkomaksulla.
Ainoasta.in rajoitettu määrä paikkoja laivoissa v. 1950.
Nyt on aika tilata lentoliput ensi kevättä j a kesää varten.
TARKAT
TIEDOT Johnson & 6(1. Soittakaa tai
kirjoittakaa
V A K U U T U S - J A MATKAILCTOI»nSTO
724 Bay Street Toronto 2, Ontario Puh. Wa. 1403
Pyytäkää meiltä lähempiä lIe|oja
(Jatkoa)
.PiBi-ustuslaln mukaan ylin lalnsää-däntäolkeus
kuuluu Intiassa presidentille,
joka samgp aikaan on tol.-
tneetipanövj^llari päämies, Ja parlar
ipeptille. Jonka muodostavat kaksi
kainaria: kansankamari ja valtipheu-yosto.
Niissä yhdeksässä valtiossa,
joilla perustuslain mukaan tulee olemaan
oinat lakiasäätävät ejimeiisä,
niitä ovat lakiasäätävä yleiskpkpus Ja
tärkeimmissä vaitlolssa lakiasäätävä
neuvosto. ;
Valinnallisten lakiasäätävien elinten
muodostaminen (laajemmalla pohjalla
kuin alkaisemmlnV on epäilemättä askel
eteenpäin. Sitä järjestystä, jonka
mukaan suurin osa näistä elimistä
muodostetaan, ei kuitenkaan voida sanoa
denaokraattlseksi. Välttämättö-mästi
valitaan vain kansankamari j a
valtioiden lakiasäätävät yleiskokoukset.
Laidasäätävät neuvostot taas j
valitaan seuraavalla tavalla: kahden-i
nentolsta osan niiden jäsenistä nimittää
kuvernööri;; yksi kolmasosa; n i m i tetään
kunnanvaltuustojen edustajista:
yhden kuudesijsän valitsevat henkilöt,
joilla on korkea sivistys, ja
neuvoston muut jäsenet valitsee lakiasäätävä
yleiskokous. Valtioneuvoston
nimittää osittain presidentti, osittain
se valitaan kaksiasteisissa vaaleissa.
Presidentin vaalit ovat kaksiasteiset.
Presidentin valitsijoina ovat kansankamari,
valtioneuvostojen ja lakiasäätävien
yleiskokousten jäsenet. Kansankamari
j a eri valtioiden lakiasäätävät
yleiskokoukset valitaan 5 vuodeksi,
mutta valtion presidentti tai
kuvernööri voi ne vastaavasti hajoittaa
ennen määräaikaa.
Eri kamarien välisen tasa-arvoisuu-den
puuttuminen niin keskuksessa
kuin osavaltioissakin j a toisteh kamarien
jäsenten nimityksen epädemokraattinen
luonne tekevät niistä taantumuksen
keskuksia j a edistyksen jarruja,
jos toinen kamari hylkää l a k i ehdotuksen,
sitä el pidetä hyväksyttynä
ellei presidentti kuuden kuukauden
kuluessa tee päätöstä (jos hän
yleensä haluaa sen tehdä) molempien
kamarien yhteisestä istunnosta, jossa
kysymys ratkaistaan yksinkertaisella
ääp.tenenemmJstöUä. .
Presidentillä on ratkaiseva valta
lain säädännän alalle.. Hän voi olla
v^ihvistamatta lakiehdotusta, vaikka
molemmat kamarit olisivat sen hyväksyneet,
ja palauttaa sen tarklstetta-
V«tksi (artikla 111). Istuntojen välisenä
aikana hän antaa asetuksia, joilla
on lain voima. Presidentillä ori plkeus
julistaa poikkeustila. Jolloin perustuslaki
lakkaa olemasta voimassa ja,kan-salals-"
vapaudet" kumoutuvat (artikla
359) . Presidentille kuuluu myös täydellinen
toimeenpanovalta. Hän n i mittää
pääministerin ja ministerineuvoston,
osavaltioiden kuvernöörit sekä
kaikki korkeimman oikeuden ja osar
valtioiden korkeimpien oikeuksien tuomarit.
Presidentti e i itse asiassa ole
vastuussa kansankamarille.
Osavaltioiden lakiasäätävillä eliriiil-lä
on vielä vähemmän oikeuksia kirin
keskuselimillä, koska osavaltion kuver-nörl,
joka on vastuussa vain presidentille
ja hänen nimittämänsä, voi ehkäistä
minkä tahansa niiden hyväksymän
lakiehdotuksen "pidättämällä sen
presidentin harkittavaksi" (artikla
200). Monia lakiehdotuksia lakiasää-.
tävät elimet voivat hyväksyäkin vain
"ku\-ernöörin suosituksesta" «artikla
207).
Tällainen on todellisuudessa pon-a-rilHsen
valedemokratian intialainen
muunnos. .
Vielä eräs seikka, joka sangen selvästi
osoittaa'Intian perustuslain t o dellisen-
sisällön, on huomionarvoinen.
Intia on julistettu "riippumattomaksi
demokraattiseksi tasayallaksl". Enemmän
kuin kolmanneksella täinän tasavallan
aluee-sta r--nihtlna8kun9issa^
säilytetään kuitenkin,:kHten Jo
ori jpaiplttu. monarldstirien Järjestelmä.
Tällaista hlstqriiissa.eimen tuntematonta
tasavallan ri^DQtoat, johon
kuuliju useampia nipnarkipita, täy-'
dentää vielä seiuraavaa ainakin yhtä
paradoksaalinen seliiJaj: Perustavan
kokouksen «alkpispäätökaessä toukokuun
17 päivältä 19i9 sanotMn. että
tasavalta kokphalsuudessaa^ p y s ^
Brittiläisen ImperialJamin jäsenenä ja
tunnustaa Englannin kunMkaan..
"kansainyhteisön päämiehinä". Intian
pörvarUliset politllkpt yrittävät v a -
ituutella. ettei ••kansatoyhtpli^n" me-nyys
muka toisi Intialle mitään velv9l-]
llsuuksia eikä häiritsisi sitä IiarJoittä-masta
riippmnatonta ulkppblitilkkaa.^
Mutta "yhteisön" Jäsenyys veivblttaa
Intian hallituksen alituisesti "neuvottelemaan"
Xontfion kanssa plkppoU-tllkan
kysjonyksistä, osallistumaan; iiri-periumin
konferensseihin ja ottainaän
itselleen joukon Intian kansojen^ etujen
vastaisia sitoumuksia. '••/•'X.
Intian politiikan. • riippuvaisuutta
angloamerikkalaisista l m perialisfeista
korostavat erikoisesti heidän yrityksensä
pakottaa Intia häpeällisef^rij
p ^ a n , tukikbhdak^ tajstelussa kan-salUsta
va^ ^yastaan Aasian
^mal^sa. •' •.' •
"Lohjiksi on/^irytä todeta kuvaavana
tos^astania engiantUals^n^^^i^^ Bnglan-i
i l n j^fenttlen'^ intiän
hallin^kpneistpbn ^a
topn.;'-'""' • ' ' v - ; '
' i . • ,• • ^ ^. * •
On sanottava, että' Intian taantu-^
mus j a sen y-iiriperiaUstiset kirinppa-nlt
pVat pahasti (Erehtyneet toivoessaan
ypiväDsap^
muiden nmiden yleistä nrieh^^
peni§tuslaiUa^ Tämän perustuslain
kaiutäiiYastatsen lupnteen pn totian
toimn^imigtlne^ puplue jiäättävästi
jPtaijsötanut^^ edistykselliset
jp^Mmjärj^^s^^^ jqyät e s i n t^
pe?ristuslaida Kansa bölkot-tpi
vh-allisia jiil:daUisui^ '.'tasavallan
j^list^mispäiv^^^
beyssä, K^lkutiEtssa, Ma |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-20-04
