1949-07-21-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
A- 8ivu 2 Torstaina, heinäk. 21 p., — Thursday, July 21! ( U B W n D — iDdependent lAbor Orgaa of Ftxmltb OKUuUsac Cf-tabiUied K O T . Stb 1917, Astborized M •eoQod eljus null b7 the Poct OCfiee Deputment. Otteva. Poi)- Uibed ttolce weekly: T a e s d a y s, Ibondayi «od Satordays b7 V ^ M I U PUbUtfaing Coaq>»a7 Lt<L. »t 100-1(0 B m S t W., SndbozT. Ont., duuuU. Editotlal OffiM 4- 2.SakiL Sdttarir.SliiDd. lomaf aildreas Bcnc flt, BadbOT. OoUHa TTÄiMUäon free of elnige, . T n < A U f i B Z l f N A T : Oansdam: i vk. &00 6 Uc. 3 ^ 3 >^ 3-00 YbdymlloisM: 1 vfc. 7 i » 0 kk, 3JO B<ttmesw: 1 vk. 6 kk. 4.2S SYNTYMÄPÄIVIÄ Kirkkoriita Tshekkoslovakiassa Kaivosmiesten unioa tuetaan - Kaikki Sudburyn seudun asukkaat tietävät, että kaivostyöläisten union (MMSWU No. 598) sekä Incon ja Falcon-bridgen väliset neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ovat tähän saakka "riippuneet ilmassa". Mikäli julkisia lausuntoja on annettu puolelta ja toiselta, niistä ilmenee, että Inco on erinäisten verukkeiden avulla pitkittänyt neuvotteluja ja lykännyt ratkaisun tekoa tuonnemmaksi. Mutta vielä enem-xpän huolestuttavia ovat ne ilmeisesti yhtiön alullepanemat j$ levittämät uniovastaiset huhut, joiden tarkoituksena on epäilemättä "yrittää kepillä jäätä", että saataisiin selville, kuinka otollista olisi heittää valkoiset hansikkaat pois käsistä ja tarttua taas paljain kourin työläisten ja heidän järjestönsä kurkkuun kiinni. Ajatella sitä nurinkurisuutta, että yhtiö, j6ka on erinäisten verukkeiden avulla kieltäytynyt uuden työehtosopimuksen allekirjoittamisesta ja lykännyt neuvolte-lojenkin jatkamista mahdollisimman paljon "tuonnemmaksi", syyttää nyt levittämissään huhuissa kaivosmiesten uniota "työrettelöihin" valmistumisesta. Jos kukaan on aiheuttanut epävarmuutta, ei vain kaivosmiesten, vaan myös paikallisten Inkemiesten keskuudessa, niin sitä on tehnyt Inco kieltäytyessään kollektiivisen työehto.sopimuksen uudelleen allekirjoittamisesta union kanssa. Työnantajat ovat syyllisiä liikemiespiirien huolestuneisuuteen, kaupankäynnin vitkastumiseen ja efinenkaikkea siihen — totuus on kuitenkin sanottava — että k^iivosmiesten keskuudessa on jo havaittavissa rauhattomuutta ja kyllästymistä. Puhutaanpa jo joidenkin kaivosmiesten keskuudessa siitäkin, että union pitäisi tosimielessä ryhtyä voimistelemaan pahimman varalta, sillä yksikään kaivosmies el halua millään hinnalla mennä takaisin sodanedellisiin huonojen palkkojen, demokratian pimennyksen ja alinomaisen täpaturmavaaran olosuhteisiin, Inco tekfsi viisaasti itseään, t§tä yhdyskuntaa ja työläisiään kohtaan, jos se kuuntelisi "riiohon juuresta" kansan mielipidettä, eikä tuudittaisi itseäkin siihen harhaluuloon, että se voi noin vain ilman muuta murskata kaivosmiesten elämän turvan, heidän uniensa, min-kfiTrakentamisesta kaivosmiehet ovat maksaneet korkean hin-n! an hiessään ja veressäänkin. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että ensimmäisen kerran sen jälkeen kun Incon ja sen työläisten väliset suhteet on määritelty demokraattisella tavalla, kollektiivisen työehtosopi-niuksen säädösten perusteella, Inco on kieltäytynyt allekirjoittamasta työläisiään tyydyttävää kollektiivista työehto-sppimusta ja unionistit syyttävät nyt melko avoimesti, että työnantajat ovat kieltäytyneet vakavahenkisistä neuvotteluistakin näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Incon pitäisi kuitenkin tietää, että koko tämän seudun yaestön myötätunto on 12,000 kaivosmiehen ja heidän unionsa puolella. Sudburyn seudun asukkaat katsovat — ja aivan oikein katsovatkin — että kaivosmiesten unip toi demokra- ' tian, puhe- ja kokoontumisvapauden Sudburyyn ja oh sen perusteella parantanut paljon, ei vain kaivosmiesten, mutta myös liikemiesten, ammattilaisten (lääkärien, lakimiesten, ( p i t ä j i e n jne.) ja farmarien elintasoa. Kaivosmiesten union amiosta on tälle paikkakunnalle jäänyt miljoonia dollareita s^llÖaista rahaa, mikä olisi muuten haudattu Wall Streetin pankkiholveihin rajan eteläpuolelle. Ja juiiri nämä lisämil-jöcmat, jotka kaivosmiehet ovat unionsa avulla saaneet, ja täällä kuluttaneet, ovat lisänneet koko tämän paikkakunnan vit&tön elintasoa. DjJa milloin hyvänsä tätä unioa uhataan — tehtäköön se n^n^älaisen verukkeen suojissa tahansa — silloin tämän seu-dtlri kaikki työläiset, kaikki aikaansa seuraavat liikemiehet ja'farmarit käsittävät joko tietoisesti tai vaistomaisesti, että se hyökkäys kohdistuu heitä kaikkia Vastaan yksityisesti ja koko väestöä vastaan yhteisesti. Myönnettäköön, että kaivosmiesten union hajoittamisen turvissa olisi mahdollista alentaa palkkatasoa ja kiihdyttää työteko entisiä "hyviä aikoja" muistuttavalla tavalla. Mutta asia ~erikseen on se, kuinka kalliiksi tämä taistelu tulisi Incolle, työläisille ja sud-burylaisille yleensä. Varmaa myös on, että teollisuuden demokratiasta maistamaan päässeet kaivosmiehet eivät koskaan ehää alistu siihen pimeyden, epävarmuuden ja turvattomuuden tilaan, missä he ennen unionsa tunnustamista olivat. Ja yhtä varmaa on se, että tämän seudun väestö linjoittuu poliittisista, uskonnollisista, kansallisista ja muista eroavaisuuksistaan huolimatta yksimielisesti kaivosmiesten taakse, jos tilanne kärjistetään työnantajien toimesta työtaisteluksi. Siksi oKsi toivottavaa, että Inco kuuntelisi järjen ääntä, sovittelun ääntä, ja ryhtyisi tosimielessä neuvottelemaan uudesta kollektiivisesta työehtosopimuksesta kaivostyöläisten union kanssa. Tdaäa.T t ä y t t ä ä Atex Binne. S o i n - tula.sta, B. C. 16 vuotta. Hän on i Sointulan vanhoja a s u i k a i t a £ckä V a - j pauden j a L i e k i n pitlsäaiJcaineii tUaa-i j a . Onnea p ä l - . ä n s a n i a r l i l e! iMitä muni sanovat kä ennetOcaikkea laajaa katolista väestöä t y y d y t t ä v ä l l ä tavalla. MiSSit SYY HUONOIHIN VÄLEIHIN? A l k u s y s ä y k s e n i ^ n ^ e e l l e ikävälle tilanteelle a n t d k i x ^ hilUtfin k a m panja t e r v e y d e n h o i t o m l n i s t e r i ä . Isä P l o j h ^ r l a j a m u i t a e d i s t y k s e l l i s i ä pap-- ön julkaisema "Katolisen |>apist«ii peja vastaan. T^tä seurasi valheel-lettU", JtAa on vlralUnen tJedaftu. j itsten j a h ä l y t t ä v i e n huhujen levitys v ä l i n e kaikissa k i r k k o » koskevissa I j a k i r k k o j u h l i s t a p y r i t t i i n muodosU-kysymyksissä. On totta, e t t e i v ä t ! -T-aan v a l t i o n v a s t a l s i a p o l i i t t i s i a mie-k i r k o n ^ v a l t i o n sobteet Tshekko- lenosoituksia. Korkeat r o o m a l a i ^ - •^obot. JoHa aika ajpin letfie. t ä ä n katolisen papfstoo kesknodes-sa TshekkosiovakiaMa, e t t ä smm-nitellaan kirkon e r « « u n i s U vai. tiosta Ja noden iurkon perusta, m i s t ä samoin koin asfeonvapatidett rajoittamisia, eivä» lainkaan ffp paikka.:n$a.'' - V ä i n kirjoittaa Tshefckoslovaidan opetasmiafsterf-tahansja tavalfisia'pappeja. Jotka ovat knanon Icsnsalaisia Ja rebel- Ifalä isänmaanystäviä. He kysyvät, miten on nxabdoilisU, ettd kiricko I^UUe sovintoon valtion Icanssa, kun liaUitoc aivan selvästi osoittaa l ^ v ä ä tabtoa selvittää kailcki avirinna olevat kysymyiuet. Eten. .kfn on hoemattavaa, ettei mitään katolissoden vastaista taisteJoa ole olemassa, kuten oli asianlaita ensimmäisen maailmansodan jälkeen. [ VAN-HAA VnSAUTTA "Potilas kuolee l ä ä k ä r i n nukkuessa. "Orpo r i u t u u sortajan m ä s s ä t e s s ä. "Oikeus j u h l i i lesken itkiessä. "Neuvoja pelaa tartunnan levitess ä . "Niillä el ole aikaa armellalsuu.";- t ö i l l e . " — Shakespeare. VALEHTELUAKIN! St. lx>uis. — E r ä s liike j u l k a i s i t ä n ä ä n m y y j ä - h a l u t a a n ilmoituksen miehelle, jonka: " T ä y t y y olla m y y j ä n , kokeneen ajur i n , ke.skU5;tellJan, valehtelijan, met-i. ä.stäjän, kalastajan, tanssijan, matkustajan, bridgen pelaajan, pokkerin pelaajan, golfin pelaajan, diplomaatin, rahoittajan, kapitalistin, Jhmisystä-j van, ekspertin kädestä lukemisesta. kemla.ssa, fysiologiassa, koirista, kis- .«oista, hevosLsta, vaaleatukista, tummatukista ja punatukLsta. Miehen, j o l l a on k a u k o n ä k ö i s y y t t ä Ja k u n n i a n himoa, joka on i l l a l l l s p u h u j a Ja yö-huuhkain — työskentelee koko päivän, on y l h ä ä l l ä koko yön Ja on lev ä n n e e n n ä k ö i n e n seuraavana aamuna. " H ä n e n pitää olla miesten mies. naisten mies, demokraatti, republikaan i , uusjakolainen, vanhajakolainen, teknikko, politiikko, matematikko ja mekanikko, voidak.seen edustaa vakavaraista k e m i k a a l i l i i k e t t ä ." L i i k e ei maininnut mitä palkkaa maksetaan. — U P : n uutinen heinäk. 15 p n ä. slov.:kiassa tälJä h e t k e l l ä ole tyy- j toliset hengenmiehet hyökkäsivät d y t t ä v ä l l ä k a n n a l l a , m i n k ä Johdos, ' usein julkisesti h a l l i t u s t a j a valtiota U lunsandemokra'tioille vihamlrtl. \ vastaan. T ä l l a i s e n p o l i t i i k a n , hedel-nen ulkomainen l e h d i s t ö on p i t ä - j m ä t rupesivat t i e t e n k i n nopeasti k y p. nyt kovaa hälyä. Tarkoitus on t i e t e n k i n k i i h d y t t ä ä m i e l i ä ja saa. da mahdollisimman paljon seluan-nasta aikaan. Y l i 70'r. maan v ä e s t ö s t ä on rooma-l a l i j t a t o l i s i a . joten on hyvin y m m ä r r e t t ä v ä t i i a n n e askarruttaa m i t ä laa-s y ö i ä ä n j a viime s y k s y n ä todettiinkin joi^£ko pappeja syyllisiksi m a a n a l a i seen valtlcnvastaiseen toimintaan. Tä.st^ k i r k o n v i h a m i e l i s e s t ä asenteesta h u o l i m a t t a el h a l l i t u s r y h t y n yt m i h i n k ä ä n uskonnon- ja kirkonvast a i s i in toimenpiteisiin. P ä i n v a s t o in annettiin kirkolle jatkuvasti taloudel-j i m p i a kansankerroksia. T a p a h t u - | l i j t a tukea, j o k a huomattavasti y l i t ti main kulku on lyhyesti seuraava. T o u kokuun alkupuolella vuonna 1948 a l koivat neuvottelut ns. K a n s a l l i s e n rintaman, johon kuuluvat maan p o l i i t tiset puolueet j a muut suuret joukko-j ä r j e s t ö n , j a roomalaiskatolisen k i r k on entisen klnkon maaomaisuuksien tuoton. Niinpä valtio vuonna 1946 suor i t t i 13,2 m i l j . kruunua kirkkoraken-n u s t e n reitauroimiskustannuksia, vuonna 1947- oli k i r k o n hsrväksi suoritettu 61 m i l j . kruimua, joka summa edustajain välillä. Keskustelut k o - k i - ; helmikuuhun 1948 m e n n e s s ä y l i t t i 75 vat kirkon kouluja, s a n o m a l e h d i s t ö ä , • .-nilj, i r u u | i u a. korvauksia maareformin kautta me-1 Edellämainitut varat on m y ö n n e t - netety.stä maaomaisuudesta ja multa ' ty y l i vuotuLsen p y s y v ä n m ä ä r ä r a h a n, ky.symyksiä. Jci.sta k i r k k o oli 'kiinnos- \ j o k a on 12 m i l j . kruunua j a tarkoltet-tunui- jtu historiallisten Ja taiteellisesti ar- SamanaikaLscsti valmisteltiin eri-j vokkaiden kirkkorakennusten korjaa- KOVAKALLOISTA VÄKEÄ Toronton Star-lehden finaassitol-m i t t a j a kirjoittaa Lontoosta labor-hallituksen j a s a t a m a t y ö l ä i s t e n riidan johdosta mm: "Kuningas on julistanut h ä t ä t i l a n. H a l l i t u s ja l a b ö r - j o h t a j a t ovat leimanneet lakon konspiratioksi Ja pyyt ä n e e t m i e h i ä palaamaan. Mutta C-S U : n johtajat ovat t ä h ä n mennessä n i i n ovelasti sekottaneet j a v ä ä r i s t e l - leet kysymykset, e t t ä vain muutamat satamatyöläl-sct k ä s i t t ä v ä t tilanteen tosiseikat. , • " S a t a m a t y ö l ä i s e t ovat p i t k ä a i k a i s en t r a d i t i o n mukaisesti solidarlsia työv ä e s t ö l l e ja h e i d ä t on johdettu uskomaan, e t t ä canadalaiset laivat ovat •mustia', e i v ä t k ä ne t y ö s k e n t e l e 'mustissa' laivoissa. Faktuaaliset todisteet j a lausunnot Canadan labor-joh-taJllVa e i v ä t ole saaneet h e i t ä muuttamaan m i e l t ä ä n t ä h ä n mennessä. Canadan k u l j e t u s t y ö l ä l s t e n unioiden Johtajat s ä h k ö t t i v ä t , e t t ä Trades and Labor Congress on k i e l t ä n y t C S U : n. " K a i v o s t y ö l ä i s t e n kansallisen union presidentti sir W i l l i am Lawther on leimannut lakon "konspiratioksi. Jonka tarkoituksena on tuhota kansallinen taloutemme', mutta s a t a m a t y ö l ä i set uskovat y h ä vain, e t t ä laivat ovat ' m u s t i a " . . ." . • • • TYÖVÄENLIIKKEEN KAVALTAJA K u n Oskari Tokoi v i e r a i l i Suomessa, n i i n t y ö v ä e n l i i k k e e n verlvihollispuolu-een, kokoomuksen lehti Ilta-Sanomat lausui h ä n e t sydämellisesti "tervetulleeksi k o t i i n " j a oikeistolainen Sosialidemokraatti jatkoi samaa nuottia. K a i k k i t ä m ä korosti edelleen s i t ä tosiasiaa kun T y ö k a n s a n Sanomat ja Vapaa Sana leimasivat Tokoin "työv ä e n l i i k k e e n kavaltajaksi Ja vieraan v a l l a n asiamieheksi". — Englannin Oxford ja Cambridge yliopistot saivat mallinsa P a r i s i n y l i opistosta. koi.sa.seiustav jonka n«Jalla kirkon koulut olisivat, p ä ä s s e e t poikkeusasemaan yleiseen koululakiin nähden, jonka mukaan kalkki koulut Joutuvat valtion hallintaan. Esikoisasetus oiLsi olemassaolevien koulujen lisäksi ko.skenut n i i t ä , j o t k a natsit sulkivat miehityk.sen aikana. Kansallisen r i n taman edustajat s e l i t t i v ä t s i l l o i n ole. vansa valmiit e s i t t ä m ä ä n asetuksen eduskunnan h y v ä k . s y t t ä v ä i s i . T ä m än lLsä".csi valmisteltiin toista lakia, j o n ka nojalla valtio sitoutui.si suorittamaan kirkon aineelliset kustannukset .samoin kuin papiston palkkauksen, jota olisi oleelli.sesti parannettu n y k y l - s e s t ä ä n . Kansallisen r i n t a m a n edustajat olivat myös täy.sin m y ö n t e i s e l lä k a n n a l l a t ä h ä n suunnitelmaan n ä h den. Lisäksi neuvoteltiin k i r k o l l i s i s ta aikakau-sjulkalsuista, joiden ilmestym i s t ä vastaan K a n s a l l i s e l l a r i n t a m a l la ei oHut m i t ä ä n muistuttamista edell y t t ä e n , e t t ä s a a t a i s i i n taCteet s i i t ä , ett e i v ä t ne olisi valtiolle v i h a m i e l i s i ä. miseen. * H y v i n h a r v o j a poikkeuksia lukuunottamatta n a u t t i i katolinen papisto valtion palkkaa. Rikkaiden seura-kuntien papit saavat t ä m ä n lisäksi vielä huomattavia summia k l i & o n varoista. EI ole m i k ä ä n salaisuus, e t tä juuri n ä i s s ä seurakunnissa suositaan, h e n k i l ö l t ä , j o t k a e i v ä t m i t e n k ä ä n ole kunnostautuneet m y ö n t e i s e s s ä suhtautumisessa hallitukseen Ja Valtioon. K ö y h e m p i e n seurakuntien papit sensijaan ovat yksinomaan valUon lei-vi. ssä. e i k ä n ä i d e n suiu-iin palkkaeroihin t i e t e n k ä ä n voida olla k U n n l t t ä - m ä t t ä huomiota. Niinpä valtio pyrkii suurempaan tasapuolisuuteen pappien palkkakysymyiksessä vähä v ä k i s - ten eduksi. K a n s a l l i s e n r i n t a m a n £ceskustoimin-t a v a l i o k u n u , p ä ä m i n i s t e r i n Icanslia, kansankomltsat j a muut virastot ovat vastaanottaneet p ä i v i t t ä i n j o u k o i t t a in j ä l j e n n ö k s i ä p ä ä t ö s l a u s e l m i s t a Ja yk. s i t j ö s t e n kansalaisten k i r j e i s t ä . Jotka ovat osoitetut pUspoille j a m u i l l e korkeille hengenmiehiUe. K a i k i s s a pyyd e t ä ä n n ä i t ä vaikuttamaan k i r k c n ja v a l t i o n v ä l i s t e n suhteidan nopeasti •kimtocnsaattamiseksi sekä valitetaan nykyisen tilanteen a i h e u t U m i a vaikeuksia. K a l k k i kansankerross?t ovat edustettuina kirjeiden allekirjoittajien Joukossa; k a t o l i l a i s i a kaikista poliitt i s i s ta puolueista samoin k u i n puolueettomia s e k ä ussita eriasteisia pappeja el tyydsrtä vallitseva asiantila. J o u k k o P y h ä n Matteuksen seurak u n n a n j ä s e n i ä Prahassa on l ä h e t t ä nyt P r a h a n a r k k i p i i s p a Beranille k i r. Jeeh, jossa mm. sanotaan seuraavaa: "Me lainkuuliaiset katolilaiset toivomme klrkkokysymyksen selvitystä ja ratkaisua. Olemme vannat s i i t ä , e t tä kansandemokraattisen tasavaltamme perustuslaki suo meille uskonvapau-den ja takaa hyvinvoinnin kaikille h y v ä ä tahtoville kansalaisille. Tahdomme t e h d ä kaiken mikä on vallassamme edesauttaaksemme rauhan Ja sovinnon y l l ä p i t ä m i s t ä v a l t i o n j a K a tolisen K i r k o n välillä." ( J a t k u u 5. sivulla) L ä h e t y s t ö n e u v o s VVartiovaara. joka saapui ä s k e t t ä i n Ruotsin Any l i n j a n Stockholmilla uuteen toimipaikkaansa AVashingtoniin. Kuvas myös rouva ^Vartiovaara s e i i ä pojat Risto, Jorma ja Timo. koska nimet ovat seuraavassa j ä r j e s t y k s e s s ä : Leo, L a u r i , U n t o , Otto, T a i s to Ja P e n t t i . Numeroita o n edessäni paljon, mutta olkoot ne seuraavaksi k e r r a k s i . Sarniassa on juhlittuja kilpailtukin Neuvottelut a l o i t e t t i i n siis sangen lupaavassa h e n g e s s ä , mutta ne keskeytettiin y h f ä k l d ä viime vuoden k e s ä k u u s s a korkeimpien roo-maliiiskatolisen Idrkon viranomais- 'ten v ä l i i n t u l o n vaoksi. Tämä oli ainoa syy, miksi kouluja koskeva erikoisasetus ei astunut voimaan e i k ä kirkon sanomalehdistökysy-m y s t ä ratkaistu. V a i k k a hallituksella olisi ollut oi. keus ottaa kirtcon koulut h e t i haltuunsa, s a l l i t t i i n lasten kirjoittautuminen k i r k o n kouluihin kuitenkin vielä lukuvuodeksi 1948/49. Neuvotteluja yritettiin jatkaa täm ä n vuoden helmikuun 17 päivänä. K a n s a l l i n e n rintama on jatkuvasti taipuvainen vuoden alussa suhtautumaan myönteisesti k i r k o n toivomuks i i n n i i s t ä lukuisista e p ä y s t ä v ä l l i s i s tä lausunnoista huolimatta, joita korkeat, kirkonmiehet olivat esittäneet. Keskustelut aloitettiin l ä h i n n ä laaj o j e n katolisten sekä alempien pap-p i s p i i r i e n että maallltokojoukkojen toivomuksesta. Ne k e s k e y t y i v ä t k u i t e n k i n alkuunsa, kaska vaikutusvaltaiset ainekset roomalaiskatolisen kirkon yläportaissa yksinkertaisesti eivät tahtoneet saada aikaan sopimusta Kansallisen r i n taman kanssa. Kyseisen helmikuun 17 p ä i v ä n j ä l k e e n ei ole saatu aikaan m i n k ä ä n l a i s t a neuvottelukosketusta, vaikkei Kansalliselta r i n t a m a l t a suinkaan ole puuttunut h y v ä ä tahtoa asian saamiseksi pikaisesti pois p ä i v ä j ä r j e s t y k s e s t ä molempia osapuolia se- _ a Unikuva ja todellisuus ! Kauneinkin uni on vain uni. Ja ken elää unien hurmassa h^n saa ennemmin tai myöhemmin pahanlaisen kolahdukseii havaitessaan, että "unikuva" olikin saavuttamattomissa. Näin on nyt tapahtumassa niille sosialidemokraateille, jotka joutuvat tunnustamaan, ettei Marshallin apu ollutkaan uhissa nähty kaunis satuprinssessa, minkä piti auttaman Euroopan tarvitsevia miljoonia jaloilleen, vaan ruma noita-akka. njiikä auttaakin vain Yhdysvaltain monopolipääomaa kaikkien rnarshalloitujen maiden kansojen kärsimysten kustannuksella. ' Elsimerkkinä mainittakoon pari tapausta. Toronton Vapaa Sana pitää suomalaisella itsepäisyydellä vielä kiinni historian romukasalle menevän Marshallin avun hännästä, mut-td sekin selittää nyt (viime tiistaina), ettei Marshallin avun ohjelma annakaan hetikohtaista apua^ kuten piti — vaan Vj^ta sitten '"kun tuotannolle saadaan markkinoita". Mark-kinain saannin suhteen marshalloiduissa maissa on kuitenkin eräs "pieni" pulma, eli kuten Vapaa Sana selittää: "Englannin tulisi myydä enemmän kuin se ostaa, tuottaa enemmän kuin kjxluttaa voidakseen ratkaista nykyisen pulman." Tässä jää selittämättä ainoastaan se, että juuri Marshallin avun ohjelma on jouduttanut ja syventänyt, Englannin ja muiden rnarshalloitujen maiden nyt kehittyvää talouskriisiä. Tosiasia nimittäin on, eivätkä kauniimmatkaan unet voi sitä muuksi muuttaa, että Marshallin avun ohjelman tarkoituksena ei ole lainkaan ^auttaa "autettavien" maiden kansoja, vaan saattaa ne taloudellisesti ja poliittisesti Yhdysvaltain määräysvallan alaisiksi. Marshallin avun todellinen tarkoitus on, kuten esim. Vapaudessa totuudenmukaisesti viimeksikuluneen kahden vuoden aikana selitetty .seuraava: 1. Täyttää ulkomaiden markkinat amerikkalaisilla tavaroilla ja työntää Englanti, Canada ja muut marshalloidut maat pois maailman markkinoilta — Yhdysvaltain monopoli-pääoman eduksi, ja 2. kontrolloida rnarshalloitujen maiden sisä- ja ulkopoUtiikkaa Yhdysvaltain monopolipääoman etujen ja toivomusten miikaisesti (esim. kieltämällä sellaisten tavarain valmistaminen ja myynti mitä on Yhdysvaltain "ylijäämävarastoissa" jne.) Juuri tämä Marshallin avun todellisuus on jo niin selvä, että esim. CCF:n "järkitrustin" jäsen, prof. Frank Underhill kirjoittaa nyt viimeksi ilmestyneessä Canadian Forum-julkaisussa mm. seuraavaa: "Canada on ajelehtimassa ulkomaakaupan kriisiin siksi kun Britannia ja länsi-Eurooppa eivät ole toipuneet kuten odotettiin (Marshallin avun perusteella — Vapaus), eivätkä näe mahdollisuutta päästä taloudellisesti jaloilleen vuoteen 1952 mennessä (kuten Marshallin avun ohjelma edellytti — Vapaus), eivätkä sen vuoksi voi ostaa niin paljoa meidän tuotteitamme kuin me haluaisimme niille myj'dä: ja siksi kun Yhdysvalloista näkyy kaikki merkit, että se kieltää ne käyttämästä Marshallin dollareita ostaakseen määräämättömästi Canadan tuotteita aikana jolloin .Amerikalla on kilpailevia omia tavaroita myytävänä." Lähestyvän kriisin välttämiseksi tai ainakin sen lieventämiseksi on vain yksi keino: On tuomittava maailman jakaminen, mitä Marshallin avun ohjelma. Atlantin sotapakti ja n.s. "kylmä sota" yleensä edustavat ja sen sijaan ryhdyttävä laajakantoiseen kaupankäyntiin kriisistä vapautuneen sosialistisen Neuvostoliiton, kansandemokratiain, uuden Kiinan ja itsenäistyvien siirtomaakansojen kanssa. 'MIKÄ EI O L L U T SYNTIÄ SILLOIN EI O L E S I TÄ NYTKÄÄN" I X puoluekokouksen j ä l k e e n 11,000 p u o l u e t y ö n t e k i j ä l l e p i t ä m ä s s ä ä n puheessa p ä ä m i n i s t e r i Antonin Zapo-tocky lausui mm. seuraavaa: "Jokainen n i i n kommunisti k u i n e i - kommunistikin tullaan arvostamaan sen mukaan, m i t e n p a l j o n h ä n auttaa maan r a k e n n u s t y ö s s ä . Tältä pohj a l t a t u l l a a n m y ö s kirkkokysymys ratkaisemaan. Olemme monasti ko-- rostaneet, ettemme halua t e h d ä uskonnosta riltakapulaa. Kun tällä h e t k e l l ä olemme keskittyneet i-aken-tamaan parempaa yhteiskuntaa ja k u n t i e d ä m m e , e t t ä se r i i p p u u ensik ä d e s s ä taloudellisten pulmiemme ratkaisemisesta, olisi j ä r j e t ö n t ä säl y t t ä ä nifikaansa tuonkaltaisia asioita. T a i s t e l u u s k o n t o k y s y m y k s e s t ä oU e r i. koisesti p ä i v ä j ä r j e s t y k s e s s ä sodane-d e l l i s e s s ä tasavallassa j a tarkoitus oli sen avulla t y ö n t ä ä taka-alalle taloud e l l i s i a kysymyksiä, kysymys siitä muodostuuko tasavallastamme porv a r i l l i n e n vaiko sosialistinen." "Emme k a i p a a p y h i ä messuja, mutt a emme m y ö s k ä ä n tahdo pappien k i e l t ä v ä n i h m i s i ä t e k e m ä s t ä talkoot ö i t ä p y h ä p ä i v i s i n . • E i m i t ä ä n paim e n k i r j e i t ä k i r j o i t e t t u s i l l o i n , k u n ta-v a r a n j a k e l u a l a l l a t y ö s k e n t e l e v ä t enn e n sotaa taistelivat oikeudestaan p i t ä ä p y h ä p ä i v ä ä v a p a a p ä i v ä n ä , eikä m i k ä ä n paimenkirje (kieltänyt maat y ö l ä i s i ä j a porvariperhelden k o t i a p u, l a i s i a t e k e m ä s t ä t y ö t ä sunnuntaisin. Mikä s i l l o i n ei ollut s y n t i ä ei n y t k ä än voi olla s y n t i ä , e i v ä t s ä ä n n ö t sen j ä i. keen ole ehtineet m i i u t t u a ." KATOLILAISET KIRKON-JOHTOA VASTAAN Ei ole lainkaan hämmästyttävää,, e t t ä nykyinen tilanne alkaa tuntoa maan katolisesta v ä e s t ö s t ä täysin käsittämättömältä. Sama koskee S a m i a . — K i r j o i t a n p a taas n ä i s tä S a r n i a n asioista. Mutta ensin tahdon i l m i t u o d a kiitokseni sudburylaisille s i i t ä y s t ä v y y d e s t ä Jota s a i n osakseni C S J : n 17. edustajakokouksen aikana. iEäi l ä h d e kuvailemaan s i t ä tunnetta m i t ä k o h d a l t a n i t m i s i n s i e l l ä ollessani, s i l l ä k y n ä n i ei siihen kykene v a i k ka m i e l e s s ä n i on k i r k k a i n a k a i k k i t a p a h tumat. Sanon v a i n kiitokset kaikesta, k a i k i l l e . C S J : n osaston kokous o l i t ä ä l l ä tk. & p n ä . Se oli osaston p u o l i v u ö s i k o - kous m i s s ä k ä s i t e l t i i n kirjeenvaihto ja muut juoksevat asiat. Osastossa on •nyt 29 j ä s e n t ä täysin maksaneita k u t e n p i t ä ä k i n Tilintarkastus osoitti kassan olevan .terveellä pohjalla, joten osasto l ä h e t t i $lo Meksikoon r a u h a n - kongressiin l ä h e t e t t ä v ä n edustajan matkakulukassaan. ' A l l e k i r j o i t t a n u t antoi r a p o r t i n C S - J : n 17. edustajakokouksen t y ö s t ä . R a p o r t t i h y v ä k s y t t i i n ja asiasta p ä ä t e t t i i n keskustella yksityiskohtaisemmin i lesta. Mutta lapsille p i t ä ä vannasti N a i s i l l e pii muna j u o k s u k i l p a i l u ja voittajaksi tuli muistaakseni A i n a L ., T a i m i K . j a Aune I. Niin paljon o li k i i p a i i u j a ettei kaikkia ehditty suo-r i t t a a k a a n . sillä päivä meni v a l l an v i l a h t a m a l l a . Oikein vieläkin harm i t t a a k u n ei j ä r j e s t e t t y myös k i l p a i lua kahden p i k k u t y t ö n välille, jotka s i e l l ä olivat. No, otetaan opiksi seur a a v a l l a kerralla. Juhlassamme oli myös vieraspaikk a k u n t a l a i s i a . St. Catharinesta o l i 2 m i e s t ä Jotka ^työskentelevät l ä h i s e u d u l l a . Sitten oli reipas nuorimies " E t e l ä p ä ä s t ä " vierailumatkalla V. K u u s e l a n luona ja Taimi Kuusela D e t r o i t i s t a , joka on t ä ä l l ä kesälomaansa v i e t t ä m ä s s ä . Uusina s a m i a - l a i s i n a on Kesken perhe Sudburysta j a toivomuksemme o n e t t ä v i i h t y i s i v ät t ä ä l l ä kauan. Suurkiitos työstä ja kannatuksesta niin vieraille kuin p a i k k a k u n t a l a i s i l l e k i n . J ä r j e s t ö n seuraava j u h l a p i d e t ä än syksyllä samassa paikassa. S i l l o i n jär.T j e s t e t ä ä n myös urheilua Ja p ä ä n u m e - rona tuUenee olemaan " r o u s k ö t t i " - s a h a k i l p a i l u , jotta alkakaa pojat a i kanaan harjoitella. Viestinjuoksu j ä r j e s t e t ä ä n myös paremmin e t t e i v ät H e i k k i j a M i k k o eksy m a t k a l l a . M i t ä ä n puhetta ei oDut p a r t a k i l p a i l u s - ta, m u t t a voittehan a l k a a s i t ä k i n v i l j e l l ä , s i l l ä o l i s i kai vaihteeksi mukava v e t ä ä ukkoa parrasta, e i k ä aina huu-r- SITÄs iTÄTÄ k u n kokouksen asiakirjat saapuvat. Osaston k e s ä j u h l a a j ä r j e s t ä m ä än v a l i t t i i n komitea. Juhla p i d e t t i i n tk. 17 p i i a , siUä se komitea el viivyteUyt. Sunnuntaiaamuna sitten kokoonnutt i i n F,tl. Kuuselan farmille minne A n t t i o l i hopeaongella h a n k k i n u t ;tuo-reet k a l a t . N i i n alkoi e m ä n n i l l e pe-r u n a l n " k u t i t t a m i n e n " Ja miehille k a lojen perkaus. Ja n i i n nopeasti t o i m i t t i i n , e t t ä kello 1 p ä i v ä l l ä o l i k a l a - m o j a l ^ a valmiina. Puolisen jälkeen alkoi urheilu m i s s ä saatiin kai h y v i ä k i n tuloksia v a i k k a maasto ei o l l u t k a i k k e i n parh a i t a . K e n - a n k i n k i m E i n o j a L a i ui sattuivat vastakkain n i i n toisiaan e i v ä t tahtoneet voida väistää, mutta p a l k i n n o l l e L a t u i k u i t e n k i n ju<%sussa p ä ä s i . En ole m i k ä ä n lu-heilueks-p e r t t l , mutta mielipiteeni on, e t tä korkeushypyn voitti Leo Lampinen, j ä r j e s t ä ä Jotakin. — Alva. Mattawassa toimitaan rauhan hyväksi Mattawa. — T ä ä l l ä t e h d ä ä n h e i n ää t ä y t t ä p ä ä t ä ja onkin ollut hyviä hein ä p o u t i a . Heiniäkin tulee kohtalaisesti. Kasvikset ovat y l e e n s ä huonot t ä n ä vuonna, perunoista silti tulee kohtalainen sato. Tanssit. Jotka p i d e t t i i n viime lauantaina, onnistuivat ko*co h y v i n . Joten veimme luovuttaa n e l i s e n k y m m e n tä d o l l a r i a rauhan konferenssiin menevien edustajien matkaikustannuksiin. M e n n ä ä n p ä taas tk. 23 p ä i v ä n i l t a n a polkkaamaan hanurin tahdissa. — Mummu. M I K S E I ! Kaupunkilainen vieras pysähtji I ä n sekatavarakaupan eteen ja i] '•Qnko t e i l l ä m i t ä ä n autokumienr toisia?" " M i k s e i " , sanoi kauppias, "hsa p e l a s t u s v ä l i n e i t ä , seppeleitä, rinki t ä Ja kumisiteitä." » • • Maitomiehen elämä ei ole Itoä! yksitoikkoLsta. Esimerkiksi, täsä y s t ä v ä l l i n e n kirjelappu. jonka e kunti j ä t t i maitomiehelleent Rakas maitomies: Kun tulet ta niaan maitoa ole niin hyvä ja Jis k o l i a uuniin, p ä ä s t ä ;$issa ulos ja hi t ä sanomalehti sisäkäytävään. . J . K . — Älä j ä t ä maitoa tänäii • .= • • TOSIKERTOMUS "Toivon, e t t ä romaani oli mieia k i i n t o i n e n " sanoi kirjastonhoitaj» ji tavallisesti. " K i r j a ei ollut paljon mikään",™ tasi lainaaja, "mutta se kirj«, Jonia joku o'i j ä t t ä n y t siihen, se vasta bjri o l i ! " * • » • ' Poika sanoi i-sälleen. että Jos hana kymmenen senttiä niin hän sau m i t ä j ä ä m i e s kysyi äidiltä. Isä anit kymmenen s e n t t i ä . Poika sanoi, eä j ä ä m i e s kysyi kuinka paljon jäätä «!• vitaan. — H a l l i t u s lahjoittaa $3.500,000 joka vuosi syövän t u t k i m u s k l i n i k k a i n rakentamiseksi. Cometsin kesäjuhlat sunnuntaina tk. 24 päivänä Timmins. — V . - j a u.-sennä mets on J ä r j e s t ä n y t heinäk 24| k e s ä j u h l a t . Nämä ovat etikailf <^t sikäU, e t t ä s i l l o in UmoiteUfll kruunataan Cometsin johhta g ä t a r . i Urheilukilpailuja on moneidd vanhempia ja nuorempia J a e m ä n n ä t ovat luvanneet mistaa h y v ä t mojakat S e u r a p e l e j ä Ja kilpailuja on • j ä r j e s t e t t y e t t ä suuri yleisosa»' k e i l l ä onneaan. Kaikki vara n ä i s t ä juhlista tulee käy L i i t t o j u h l a n kyytikulujen miseen. Juhlimalla voimnie aattaa seuramme joukkneen t ä m i s e k s i Liittojnblaan. — Raportleil PAKINA Kahdenlaista solidarisuuHa K u l l a k i n i h m i s e l l ä on y s t ä v ä n s ä . I h minen on m y ö s k i n sellainen väricki, e t t ä h ä n auttaa h ä t ä ä n joutuneita yst ä v i ä ä n . Suomalaisessa sananparress a sanotaankin, e t t ä h ä d ä s s ä ystävä tunnetaan. O n olemassa v a l h e y s t ä v i ä . Esimerk i k s i k u n k a p i t a l i s t i v ä i t t ä ä , kuten se a i n a tekee, e t t ä työläiset ovat h ä n en y s t ä v i ä ä n , n i i n o n S3rytä e p ä i l l ä . T ä s sä tapauksessa on t y ö l ä i n e n kapitalistin v a l h e y s t ä v ä . K a p i t a l i s t i kiskoo " t y ö - l ä l s y s t ä v ä n s ä " s e l k ä n a h a s t a dollareita. Dollari on todellisuudessa k a p i t a l i s t i n y s t ä v ä e i k ä t y ö l ä i n e n. T y ö l ä i s e t ovat y s t ä v i ä k e s k e n ä än koska heillä on samat taloudelliset edut. T ä m ä p i t ä ä paikkansa k a n s a i n v ä l i s e s t i j a s i t ä todistaa C a n a d a n mer i m i e s t e n l a k o n tukeminen eri maissa. E l l e i C a n a d a n m e r i m i e h i l l ä olisi y s t ä v i ä k a i k k i a l l a maailmft.s.sa, n i i n lakko o l i s i a i k o j a s i t t en p ä ä t t y n y t merimiest e n t ä y d e l l i s e e n tappioon. Merimiehet. Joita vastaan ö n kapitalistisen m a a i l m a n valtiokoneisto k a i k k i n e propaganda v ä l i n e i n e e n Ja lisäksi työvä-enpetturit, ovat j ä r k y t t ä n e e t koko maailmaa. Esimerkiksi Toronto Star i n finanssitoimittaja k i r j o i t t i ä s k e t t ä i n h ä l y y t t ä v ä s s ä ä ä n i l a j i s s a Lontoon s a t a m a t y ö l ä i s t e n Canadan merimie-h i l l e osoittamasta m y ö t ä t u n n o s t a mm. seuraavasti: "Kuningas on julistanut h ä t ä t i l a n. H a l l i t u s j a Laborjohtajat ovat leimanneet l a k o n konspiratioksi Ja p y y t ä n e et m i e h i ä palaamaan t ö i h i n . Mutta C a n a d i a n Seamen's U n i o n Johtajat ovat t ä h ä n m e n n e s s ä n i i n ovelasti sekoittaneet Ja v ä ä r i s t e l l e e t kysymykset, e t tä v a i n muutamat s a t a m a t y ö l ä i s e t k ä s i t t ä v ä t tilanteen tosiseikat. " S a t a m a t y ö l ä i s e t ovat p i t k ä a i k a i s en t r a d i t i o n mukaan solidarlsia työväest ö l l e j a h e i d ä t on j o h d e t t a uskomaan, e t t ä canadalaiset laivat ovat 'mustia', e i v ä t k ä he t y ö s k e n t e l e 'mustissa' l a i voissa. Faktuaaliset todisteet j a l a u - simnot C a n a d a n t y ö v ä e n j o h t a j i l t a eiv ä t ole saaneet h e i t ä muuttamaan! m i e l i ä ä n t ä h ä n m e n n e s s ä . Canadan k u l j e t u s t y ö l ä i s t e n johtajat s ä h k ö i t t i - v ä t , e t t ä Trades a n d Labor Congress on k i e l t ä n y t C S U : n. " K a i v o s t y ö l ä i s t e n kansallinen presidentti S i r W i l l i am Lawther on leimannut lakon 'konspiratioksi, jonka tarkoituksena on tuhota kansallinen taloutemme', mutta s a t a m a t y ö l ä i s et uskovat y h ä vain, e t t ä laivat ovat ' m u s t i a ' . . . " T ä m ä n kapitalistilehden finanssi.- t o i m i t t a j a n m i e l e s t ä on Lontoon satam a t y ö l ä i s i ä petetty koska he ovat m y ö t ä t u n t o i s i a Canadan merimiehille. Lontoon s a t a m a t y ö l ä i s e t ovat kurjissa asumuksissaan j a puutteellisessa eläm ä s s ä ä n oppineet todellakin kansainv ä l i s e n solidarisuuden mericityksen. H e i t ä ei ole voinut p e t t ä ä E n g l a n n ia k a p i t a l i s t i t enempää kuin työväen petturijohtajat. Lontoon s a t a m a t y ö l ä i s e t tuntevat v a l l a n h y v i n Canadan s a t a m a t y ö l ä i s t e n kurjat olosuhteet ja a l h a i s e n p a i k a n ollessaan jatkuvasti kosketuksissa Canadan merimiesten kanssa. Mainitsimme kirjoituksen alussa, et-täm k u l l a k i n ihmisellä on y s t ä v ä n s ä. N i i n p ä on m y ö s k i n B r i t a n n i a n sodanaikaisella p ä ä m i n i s t e r i l l ä C h u r c h i l l i l la. T ä m ä n h e r r a n y s t ä v ä ei ele s u i n kaan t y ö l ä i n e n . Kaukana s u t ä . Hän on B r i t a n n i a h kansan perivihollinen. U n i t e d Press tiedoitti Lontoosta tk. 18 p n ä seufaavaa; "Sodan a i k a i n e n p ä ä m i n i s t e r i W i n s ton C h u r c h i l l l a h j o i t t i eilen $100 l a i - naopillisen avustajan palkkaamiseksi sota-ajan katkeralle viholliselleen k e n t t ä m a r s a l k k a Fritz Erich Mansteille, jonka juttu tulee b r i t t i l ä i s e s s ä sotarikollisoikeudessa. " C h u r c h i l l oli yksi niistä tunnetuista brittiläisistä, jotka Joittivat b r i t t i l ä i s e n lakimiehen miseksi p e n n i t t ö m ä l l e von Man l e ." C l i u r c h i l l j a monet muut bri ' taantumukseUiset havaitsivat, h e i d ä n y s t ä v ä n s ä von Manstein joutunut h ä t ä ä n Ja riensivät a maan h ä n t ä . Koska brittiläinen makerros. joka lopullisesti johtaa _ t a n n i a n oikeuslaitosta, on ries y s t ä v ä ä n s ä turvaamaan, niin vaikea e t u k ä t e e n sanca millaisen m i o n tulee t ä m ä n natsijulniuri maan osakseen. K u n C h u r c h i l l ja teiset Brit patataantumukselliset auttavat rikoUlsta, n i i n por^-ariHisen k ä s i t y k s e n mukaan se on s y y t t ä . Mutta kim Lontoon sa t y ö l ä i s e t tukevat Canadan m e r i m i e h i ä , n i i n se saman mitan^ k a a n oh kapinallisuutta ja tiet t ö m y y t t ä . A s i a l l a on siis kaksi Pää^ä _ makJtaralla, toinen pää ja Luulisimme kuitenkin briO t y ö l ä i s t e n valtavan e n e m i n i s » ^^ v ä t n Canadan merimiesten ^ i * ^ kunniakkaana tekona ja natsir»*: sen auttamista häpeällisenä petoksena. — UotL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 21, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-07-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490721 |
Description
Title | 1949-07-21-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
A-
8ivu 2 Torstaina, heinäk. 21 p., — Thursday, July 21!
( U B W n D — iDdependent lAbor
Orgaa of Ftxmltb OKUuUsac Cf-tabiUied
K O T . Stb 1917, Astborized
M •eoQod eljus null b7 the Poct
OCfiee Deputment. Otteva. Poi)-
Uibed ttolce weekly: T a e s d a y s,
Ibondayi «od Satordays b7 V ^ M I U
PUbUtfaing Coaq>»a7 Lt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-07-21-02