Vapaus, May 17, 1949

              8ivu 4 Tiistaina, toukokuun 17 p., — Tues., May 17
Titnesin Tlirkiii-kifjeenvailifaja eroniiuf
K e » Y o f t — V a l i k a New Y o rk
Times ylpeiJee s i l l a , että se " j u l k a i s se
k a l k k i julkaistavaksi kelpaavat u u t i ­set",
se ei ole kuitenkaan julkaissut
T u r k i n kirjeenvaihtajansa erokirjettä.
T i m e s i n kirjeenvaihtaja Asian K.
H i m i b a r a c i erosi toimestaan sen vuok­s
i k u n m a i n i t t u lehti c l i hänen syy'
töicsensä mukaan sensuroinut ja j ä t -
tänji; julkaisematta tärkeitä uutLstie-t
o j a Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u k s e n ohjel­man
Ja toivomusten mukaisesti.
Sen=uroimisen ja initl^tietojen p i ­mittämisen
lisäk-si Humbaracl syyttää
Timesiä, että se on . ^ y l l i s t y r y t v a ­k
o i l u t o i m i n t a a n k i n häntä vastaan
Y h d j r s v a l t a i n ja T u r k i n hal3ituk.sc-n
hj-väk-si.
Y k s i tyixkchtaisessa erokirjeessään
A s i a n K . Ilumbaraci .sj-yttää, että
Times on M-iisuroinut. jättänyt j u l ­kaisematta
Ja vjfläpä suora.staan vUa-
' r l j t f l l y t k i n tärkeitä uutlstietoja T u r ­k
i n asioLsta. Näiden syiden perus-l-
sella hän ^anoo ercavan.sa Timesin
kirjtrt-nvaihtaj.in tojmcsla toukokuun
2 pnä,
M a i i i i t t a k o o j i , eitä Humbaraci on
lähettänyt erokirjeensä kopion Y h - , , . . . . „ ^ • , • ,
d y s v a l i a i n kongres^imiehille sekä k a i - ! f " . ^ ^ " J ^ " Gnpsholm saapui t . K .
j u l k a i - e m i s t a 1 Halifaxim o h sen mukana k a i k -
i k i a a n 79 Suomesta saapunutta mat-
LPP kannattaa Atlantin
sopimuksen vastustajia
tulevissa vaaleissa
Ote:-wx. — Kesäkuun 27 pnä pidet­tävässä
l i i t t o v a l t i o n vaaleissa tulee
olemaan ainakin 17 Labor-Progres-slvepuolueen
ehdokasta sanoi taalla
v i i k o n lopulla puolueen itä-Ontarion
järjestäjä Mark Frank. Hän lLsä.si,
että ehdokkaita saatetaan nimittää
enemmänkin m u t t a 17 ehdokkaan n i ­mittäminen
on k u i t e n k i n varma.
M r , F r a n k .sanoi puolu&ensa k a n n a t.
lava.n .sellaisia It.^ertäLsiä ccf:Iäi.siä tai
muita ehdokkaita, jotka vastustavat
A t l a n n i n sopimusta. Tämä ei k u i t e n ­kaan
tfetenkään TnirVAl-e CCF.n hy-väk-
symtstil puolueena, joka on a n t a ­nut
viralli-sen kannatuksensa A t l a n n in
sopi.mukselle ja on siten pettänyt C a -
n a d m kaksan ja rauhan asian, .^anoi
m.", Frank.
Farmarien
Päiväpalsta
Hedelmien ja kasvisten jäädyfyssäilyfys
Halifaxiin saapunut
13 henkeä Suomesta
New Y c r k . — K u n R u o t s i n A m e r i -
i l i f a x i l n:
Tauno .Jantunen, Esteri Jantunen,
Tauno Jantunen J r . . K a l l e K a l l i o,
k i i l e uullstoimi^toille
v a t t e n .
- M u t t a -vapaa .sanomisto". jonka | f:^:'^^^», joista seuraavat jäivät H a -
täydelllslmmäksi saavutuk;;ek5i New
Y o r k Timejs Itseään sanoo, cn j u l k a i s ­sut
v a i n osia siitä tai jättänyt koko- „ , „ , , „ , .
en.a'.ia mn. •N j,, u elwK aYVl,s o ermk- atT^lia. m, esk,i 1un t. ekIn o hud t»Iaa lp1taa. h1. .t ui- 1I SSimmloh el,Sm „ af.l, ' m Roiltav, a AS_, ,i.i nno h eS,l_ m ali.m . -K^laa ', I e, LNi lnja-
• i n i i i s n , S y l v i N i i n i n e n , O i v a N i i n i n e n,
I I v a r Nordman Ja J o h a n n a N o r d m j n.
I Gripsholm saapui tänne toukokuun
i 9 päivänä.
Mäkelän puhetilaisuu­det
Port Arthurin
piirissä
Port Arthur. — K u t e n Vapaudc.s.sa
j u l k a i s t u s t a C S J : n Tofmeenpanevah
komitean j a i i i t t o t o i m i k u n n a n jär-
Jestiimästä puhujan matkaohjelmasta
piemme nähneet, puhuu tov. Untamo
Mäkelä Port A r t h u r i n ympäristölJa
seuraavina päivinä: Toukokuun 27
pnä N o r t h B r a n c h , 28 pnä Tarmola, 29
pnä Port A r t h u r , 30 pnä K a m i n i s t i -
qua j a 31 pnä Nolalu.
T o v e r i t ja ennenkaikkea urheilu­väki,
tehkää kaikkenne puhetllai-
Buuksien onnistumiseksi. Levittäkää
p a i k a l l i s i l m o i t u k s i a ja saapukaa t u ­van
täydeltä kuulemaan, puhujaa ja
keskaslelemaan u r h e i l u . Ja nuoriso­työtä
koskevista asioista. — Losojätkä.
Punainen maali
auttaa siinä
Puutarhatyökalujen päät pitäisi
maalata punalsik.sl n i i n etteivät ne
helposti mene hukkaan, sillä p u n a i ­s
i n a ne näkyvät selvästi ruohoa tai
multaa vasten. Sellaiset kannut, j o i s ­sa
on myrkyllisiä a i n e i t a kuten lipeä,
kiveä viemärien avaamista tai hyön­teisten
hävittämistä varten, tulisi
myöskin maalata punaisiksi, j o t t a ne
on helppo tuntea muista.
Canadan kuluttajaväastön keskuu.
d( i 3 ia tul se yhä populäärisemmäksi
jäädytetyt tuotteet, jotka ovat l a a ­d
u l t a a n j a näöltään h y v i n tuoreita.
M u t : a lähe.-läiän n i i n yl?isestl ei
kä-.it3iä .'ji;ä. kuinka helppo tämä
jäädyty-rme-netslmä on. Oltavan
kc.'5kusko?fannin k:isvijaoston edua\3-
j3 W. R. P h i l l i p s .selittää, että jos
käy:etään hyvälaatuisia tuotteita ja
käytettävi3.sä cn hyvät jäädytysväli-iicst,
tämä säilyty.=menet€lmä tulee
,s!shuelli.sen h'jlpoksi verrattuna m u i -
l i i n .'iäilyty.s.-nenetelmlin.
K c t i - . a i m o säästyy siten kuuman
ke.sän aikana tuntikausia kestävältä
työltä kuuman uunin ääressä. Hän
säästyy myös k a i k e l t a siltä huolelta ja
v a i v a l t a , mikä johtuu siitä kun t a -
valli-essa kannutustyössä on varotta­va,
että säilytyskannut j a pullot t u l e ­vat
ilman pitäviksi. Hedelmien suh­teen
on kysymys vain normaalisesta
puhdistamisesta ja valmistamisesta
samalla tavalla k u i n ne t a r j o i l t a i s i in
tuoreina. Lisätään sokeria tai s i i ­r
a p p i a j a tuote säilytetään määrä­tyssä
kylmyydessä. Kasvisten suh­teen
o t / a i n o a n a lisätyönä kuumansa
vedes=ä k a s t e l u <blanching> s i t e n , että
jäädytettävät kasyikset pidetään n u ä .
rätty a i k a kiehuvassa vedessä.
Ammattiproseespijat j a -säilyttäjät
noudattavat Juuri näitä menetelmiä.
Laaj3S.~.a mittakaavassa toimien nou-ses
viisejä probleemeja. J o t k a tekevät
työn monimutkaisemmaksi. Aske;täin
ilmestynyt Julkai,su ••Pro7.en Pruits
and Vegetablcs" cn nyt saatavana, ja
sitä voidaan pyytSä csoitteellä: D i ­v
i s i on o i H o r t l c u i t o r e , C e n t r a l E x p s -
r i m e n r a l F a r m . D o m i n i o n Deiicrtment
of Agriculture. Ottawa.' Tämä j u l -
kai.su on valmistettu hedelmien ja
kasvisten jäädytysteolUsuudeii prob­leemien
ratkaisemisen hyväksi.
o h monta perhettä Joka haluaa
rakentaa oiriat Jäädytyslalttöensa. Tä­t
e n valmistetut koelaitteet ovat toi­mineet
useita vuosia tyydyttävällä t a .
v a l l a . Jäädytyslaitteen yksityiskoh-taLsiä
valmlstamisohjeita oh n y t saa­tavana
kirja.sestä minkä niini on
Household Preezer and Storage. Tä­män
k i r j a s e n saa myös pyytämällä s i ­tä
yllämainitusta paikasta.
boraUffkox ksbäääa valoon.. . .
ä C ^ e i bamUoäe^ eroalRat smaresti
ttMftifteisä. Itäta Sraaisevat
ySagi prämmäävat
KengUBb ja mai-l
u i I B n xnoorttainJseen
ä ife ätiaäidcajKn nän y k s f n k e r t a l -
i i e n kn&i YrtaäifnVo^ h n f l e r aL
K o i k e ^ KÖnflrimitfna «lotettiin jo
ySme siar^emäaäL T r i Arooson sai
irstiäTiSäUte iO iuSHsL. J^Hka s i j o i t e t t i in
h M r t y l h f n . JEftitiä tertaa päivässä
p i i r t e t ä S o k c f i t k a h d e n t t m h i n a j a k ­s
i jfitem. iilidien inuoruamlneh ja
niuht_,(<diai£atä otetaan huolellisesti
ttmä^n.Muoruaäxyset. kirkaisut,
paiOnxtAiiset H nioiit M n e t . J o i ta
koHft päisdit^t ka%^i!tessaan toisiaan
s i l m i i h t e i
40 sentillä saatte hyvää luke­mista.
Ostakaa "Kevät 1949".
Sitä saa asiamiehiltä tai suo­raan
lehtemme konttorista.
JA KALASTAJAT!
RUOTSALAISIA
Andersson^s ''Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja
• • • • • • • • • • • •
No. 347 — "Mora" metsästyspuukko, hinta ...$3.75
Ruostumaton terä ja helat tupessa.
Nö. 27 —. "Mora" metsästyspuukko. hinta $4.75
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu-
, pessa.
No. 22 — "Mora" luppipuukko; hinta $5.50
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
veitsen päässä.
No. 13 — "Mora" tupplpuukko. hinta $2.25
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
T i l a t k a a osoitteella t
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury, Ontario
Penisillini tappaa
maitohappobakteerit
Kööpenhamina — Eräs K o l d i n g l s sa
t o i m i v a osuusmeijeri on ilmoittanut
k a r j a n o m i s t a j i l l e , että vastaisuudessa
ei a i n a k a a n kolmeen päivään s a a t o i ­m
i t t a a kauppaan sellaisten lehmien
maitoa, jotka ovat munuaistulehduk.
sen takia saaneet p e n l s i l l i i n i h o i t o a.
•Meijeri on nimittäin todennut Juus­t
o n tulleen käyttökelvottomaksi sen
Johdasta, että juustoammeessa oli o l ­l
u t p e n i s l l l i i n i h o i t o a saaneen lehmän
maitoa. V a i k k a maidossa oli ainoas­t
a a n h y v i n vähän penisilliiniä, n i i n se
r i i t t i k u i t e n k i n tappamaan maitohap.
pobakteerit.
Omia vitamiineja
H y v i n suuhniteltii kasvimaa antaa
koko. kesäksi perheelle riittävästi A
j a C v i t a m i i n e j a sekä tärkeitä mine­r
a a l e j a . '- • , ' "
T o m a a t i t antavat runsaasti C. v i ­t
a m i i n e j a erikoisesti silloin jos ne
kyp.syvät auringossa. Samoin kaa­lit,
kaaiikukat, vihreä pippuri sekä
yleensä lehtikasvikset j a r e t i i s i t . R e ­tiisit
voivat antaa oman osuutensa
a i k a i s i n keväällä Ja n i i d e n t i l a l l e v o i ­daan
sitten istuttaa m u i t a myöhU-sempiä
kasviksia.
A vitamiineja antavat k a l k k i v i h ­reät
j a keltaiset kasvikset. Alkaa voi
s a l a a t i s t a dettuce) jä siirtyä siitä
p u n a j u u r i i n "proccoUln". "kaleen"
" m u s t a r d i i n " Ja " c o l l a r d l i n " . K e l t a -
juuret antavat runsaamman sadon ja
enemmän r a v i n t o a i n e i t a samalta a l a l ­ta
k u i n kurpitsat (squash) j a maissit,
mutta jos kasvimaassa on t i l a a , n i in
k a i k k i a niitä pitäisi istuttaa.
Erinäiset herneet antavat sekä A
että B vitamineja. mutta vihreät h e r .
neet vievät huomattavan t i l a n maas-sa.
Karjakannan kasvatta­minen
N.-liitossa
Moskova. — Neuvostohallitus ja
kommunistinen puolue julkaisivat
äsken yhteisen tiedoituksen uuden
kolmivuotissuunnitelman ensimmäi­sistä
toimenpiteistä eläinkannan se­kä
elintarpeiden Ja raaka-aineiden
tuotaimon tuntuvasta korottamisesta.
Suurempi p a l k k a j a nimitys "sosialis­t
i n e n työn s a n k a r i " aimetaan sille.
Joka p a r h a i t e n onnistuu korottamaan
eläinkantaa.
Punaisen l i p u n kunniamerkki a n ­netaan
20 vuotta karjankasvattajana
toimineelle, j a s i l l e , Joka o n työsken­n
e l l y t 25 vuotta tällä a l a l l a . L e n i n in
k i m n i a m e r k k i . K a i k i l l a , jotka- työs^
kentelevät karjankasvattajina, on 50
vuoden Iässä oikeus vetäytyä y k s i t y i s ­elämään
50 prosentin eläkkeellä t u ­lostaan,
mutta jos he jatkavat työs­kentelyään,
saavat he sitäpaitsi täy­den
palkan. ' ^ "
A l a n opetusta parannetaan h usei­t
a kouluja Ja opistoja perustetaan.
T a r k o i t u k s e n a o n järjestää asiat n i i n,
ettei Neuvostoliitto enää ole '•taka­p
a j u l l a " karjankasvatukseen nähden
sekä että tämä työnhaara saadaan
samalle *asolle maan muiden maata-louishaarojen
kanssa.
Uuden kolmivuotissuunnitelman t u ­lee
v." 1951 saavuttaa 50 prosentin l i ­säys
l i h a n , rasvan, maidon, voin, m u ­n
i e n , n a h k a n , v i l l a n j a muiden kollek-tiivimaanviljelijäin
tuotteissa.
ja
offo iiav^assa
L a t m a n talteenotossa ja -hoidossa
h a r j o i t e t a a n vieläkin mitä suurihta
tuhlausta. Näin, v a i k k a l a n t a o n s i k -
.sl tärkeä tuot» k a r j a s t a , että suuresti
v a i k u t t a a myöskin karjanhoidon
kannat tavaisuuteen j a samalla koko
maa talouden k a n n a t tavaisuuteen.
VälUämätöntä smtähden olisi, että
j o k a i n e n Jcarjanomistaja Ja Itar^an-h
o i t a j a Jo navetasta lähtien hoitaisi
l a n n a n n i i n , että siinä olevat l a n n o i -'
tusaineet todella tulevat mahdolUsim.
man t a r k k a a n talteenotetuksi. .
S u u r - j a keskikokosma viljelijöillä
on ollut varaa rakentaa sellaiset n a -
ään i a r v b i ä pörryt-tävään
ottiSpäii' öletei^^ ää-hÖevyllerjS.;^
» t n l t t t a a n perusteel-j^&
ee, että k i s -
iläMtsae heidän
Kssoife^ romanssi elää
iSiBi j a eBS;Äh Jtoäisu tapahtuu yöi
iä Tuo k a m a l a huuto.
Joka jäslcim j b u u i t u ^ i h m i s e n k i r k a i ­sua
ihuisÄöätvafci, ei ole mitään r a k .
ka:tideh iä^^jÄratä täi ttihnnstanttsta,
v a a n t a l s t t ^ t r u t o . sanoo t r i Aronson.
K i m kaitsi k ^ l i a kohtaa toisensa yön
pimeydessä; s a a t t a a oUa n i i n , ettei
naarasta ole S a h a r a n erämaata lä­hempänä,
rivätkä kollit välitä siitä
mitään. T r i A r o n s o n l n k o l l i t ovat
vahdanneet toisiaan s i l m i i n Ja k i r k u -
neet kokonaisen' t i m n i n yhteen naa­r
a s t a k i i h o i t t a m a s s a itseään.
VksJnpä s i i o i n k i n , k u n naaras oli
vetat j a lantasäiliöt,ettälannanhäviö saapuvilla, köllit ryhtyivät vahtaa-
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
K i r j . V a s i l i Grossman
Jännittävä, r e a l i s t i n e n kuvaus r i n t a m a n arkipäivästä, taistelusta ja
sodan voittaneista miehistä.
Hinta $1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
K J r j . N i k o l a i Ostrovski
Tämä teos. j o n k a p i t i ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi t e k l -
I jän kuoleman takia, k u v a a Puolan tapahtumia ensimmäisen m a a i l ­mansodan
aikana. JÄNNITTÄVÄ R O M A A N I.
Sid. 228 Sivua Hinta $1.00
VAPAUS PUBLiSHiNG CO LTD
Box 69 Sudbury, Ontario
DDT:n käyttö
maitofarmilla
Yhdysvaltalaisissa lehdissä on v i i ­meaikoina
j u l k a i s t u useita lausuntoja,
että DDT: t ä ei pitäisi l a i n k a a n käyt­tää
maitofarmeilla. Joissakin näissä
lausunnoissa on menty n i i n k i n pit­källe,
että on v i h j a i l t u D D T : n aiheut­tavan
"virus X " t a r t u n n a n i h m i s i in
ja " X t a u d i n " eläimllij.
Y h d y s v a l t a i n hallituksen maata-lousdepartmenttl
on, neuvoteltuaan
h a l l i t u k s e n erinäisten orgaanien
kanssa, antanut tästä asiasta v i r a l l i ­sen
lausunnon, missä sanotaan mm
seuraavaa: " E i ole mitään todisteita
siltä, että D D T o l i s i ohjeiden m u k a i ­sesti*
käytettynä aiheuttanut DDT:stä
johtuvaa tautia i h m i s i i n . Joitakin
myrkytysoireita voi k u i t e n k i n a i h e u ­tua
siitä kerosiinista, mitä käytetään
D D T : n ja eräiden mitiden hyönteis­m
y r k k y j e n yhteydessä." Tässä h a l l i ­tuksen
virallisessa lausurmossa sano­t
a a n täysin perättömäksi sen j u l k a i s tu
väitös, että D D T o n aiheuttanut " v i r us
X " tartuntaa i h m i s i i n j a " X tautia**
k a r j a a n . Molempia näitä t a u d l n t a -
pauksia o n i l m o i t e t t u olleen jo paljon
ennen D D T : n käyttöä selitetään l a u ­sunnossa.
K a i k k i Canadassa myytävät hyön­teismyrkyt
ovat Pest Control Products
l a i n a l a i s i a minkä h a l l i n n a s t a h u o l e h ­tii
l i i t t o h a l l i t u k s e n maätalousdepart-mentti.
Tämä s i k s i , että voidaan suo­jata
f a r m a r i t arvottomia j a v a a r a l l i ­sia
hyönteismvTkkyjä vastaan. M i ­tään
hyönteismyrkkyä ei lasketa
m a r k k i n o i l l e i l m a n ettei sitä ole m a a -
talousdepartmentlssa analysoitu ja
hjnäksytty. Ja jos näitä tuotteita
käytetään ohjeiden mukaisesti, niin
niillä ei ole turmelevaa vaikutusta.
Maatalousdepartmentin virkailijat
selittävät, että navettain r u i s k u t t a ­minen
DDT:llä pitäisi s u o r i t t a a siHoin
k u i n lelunät ovat ulkona. Erikoisesti
Lannokkeen arvo
Y l i m a l k a i s e s t i sanoen, kemiallisen
lannokkeen arvo c/n siinä, että se s i ­sältää
ainetta j o t a kas^-it tarvitsevat
M u t t a siinä on Jotakin muuta Joka
o n l a i l l a n s a tärkeämpää.
T a v a l l i s e s t i maa sisältää k a i k k ia
a i n e i t a Jolta kasvi tarvitsee, mutta j o ­t
a k i n puuttuu, j a n i i n kauan kuin
tätä yhtä t a i k a h t a ainetta puuttuu,
kasvi el voi käyttää hyväkseen niitä­kään
aineita j o l t a mää sisältää j a j o i ­t
a kasvi tarvitsee. K u n puuttuvaa
a i n e t t a on saatettu maahan, n i i n kas­vi
hyötyj' e i väin suoranaisesti, siltä
aineesta vaan se voi käyttää hsrväk-seen
niitä aineita j o i t a maassa oli
itsestään.
M a a n ja kasvullisuuden kemia oh
h y v i n monipuolinen j ^ mutkainen.
E s i m e r k i k s i , jos pellosta puuttuu fos-forlhappoa,
alfalfa j a apila kasvaa
siinä pellossa h y v i n huonosti, j a h i ih
typplaine häviää siitä määstä yhtä
h y v i n k u i n fosforihappoa (fosfäattl-
Iflnnokkeen muodoäa) pannaan ^pel­toon
ennenkuin s i i h e n a l f a l f a a k y l v e,
tään, a l f a l f a kasvaa h y v i n ja Vetää
i l m a s t a maahan suuret määrät t y p ­peä.
Sitten k im tämä pelto taasien
ksmnetään, siinä ön nmsaastl typipeä
sekä fosforlhappoa, vaikka ennen
kumpaakin puuttui.
Hyvää sato vUjaa, penmoita, ym.
ei saa ellei maassa ole runsaasti o r ­gaanista
ametta ( r u o k a m u l t a a ) . M u t ­ta
kasvien juuret, varret J a muu k a s ;
vullisuuden rehu voi v a a l i a jonkun
I>uuttuvan aineen lisäämistä maahan,
kuten on a l l a l f a n suhteen.
jää mahdollisinnnan vähiin. Tolsin
on a s i a n l a i t a pienviljelijöiden J a p a l s .
tatilalHsten, joUla o n i2—3 lehmää.
Ensimmäinen ehto l a n n a n j a v i r t ­san
talteenotolle on, että n a v e t a n ^ r -
manto ja virtsakourut ovat sellaiset,
että ne eivät läpäise juoksevaa l a n ­taa,
.eivätkä ime sitä itseensä.
V a l i t e t t a v a s t i Suoxhessa on suuri
osa Jollen sanoisi s u u r i n s e l l a i s i a p i k -
kuviljelijöitä Jotka eivät omista täl­laista
navettaa vaan v i r t s a v a l u u pois.
navetasta. Olisi suotavaa, että s e l l a i ­set
p i k k u n a v e t a t k i n . J o i h i n e i ole t e h ­ty
sementtipermantoa, j u n t a t t a i s i in
savella n i i n t i i v i i k s i , että se e i läpäisisi
v i r t s a a .
L a n n a n arvo r i i p p u u niistä r a v i n ­toaineista.
Jolta se sisältää. Tärkeim.
mät kasvlnravintoäineet, ji>ita maasta
usein puuttuu Ja j o i t a p e l t o i h i n siis
h y v i e n s a t o j e n saaimlsek^. l a n n o i t u k ­sen
avulla on saatava ovat tyyppi,
fosfori jä k a l i . Jos yksUtln häiistä
kasvinravlntpaihelsta p u u t t u u j a v a i k ­ka
jcitakln näistä olisi runsaammin­k
i n el sato ole ftiln suuri k u i n se olisi
jos k a i k k i a näitä r a v i n t o a i n e i t a olisi'
riittävä määrä. Kai^Jaiilatlta sisältää
k a l k k i a näitä ravintöäiheita. K a s -
vinravlntoaiheista; tärketatä i r i m . t y p ­peä
sisältää v»rtää runsaasti: silhä
on myöskin k a l l a , m a t t a el fosforia.
Kiinteässä lannassa taas on typpeä
j a k a l a i myöskin huomattava määrä
fosforia. Lannassa olevien k a s v i n -
ravintoaineiden määrä r i i p p u u myös­k
i n suuresti k a r j a n r u o k i n n a s t a . M i ­tä
paremmin karjaa ruokitaan, sitä.
parempaa on myöskin l a n t a . L a n n a n'
.'^.rvo j a määrä rllfjpuu suuresti siltä,
m i t e n sitä h o i d e t a a n . : -
K a i k k i h a j u , mikä l a n n a s t a tulee jo.
navettailmaan, merkitsee kasvinrävln.:
toainelden häviämistä. S o p i v i l l a k u i ­v
i k k e i l l a saadaan l a n n a n arvoalheet
p a r h a i t e n sidottua.'
T u r v e p e h k u o n tähän tarkoitukseen
k a i k k e i n parasta. Se sekoittuu l a n ­t
a a n j a imee itseensä virtsaa, että
mitään Ilmaan haihtumista ei ole,
jos sitä käytetään riittävästi. Jos
navetassa on sementistä tehty p«r-manto
j a l a n t a k o i m i , o l i s i n virtsan
talteen oton p a n n a l t a tärkeätä, että
turvepehktia olisi komiissa n i i n p a l ­j
o n , että s e s i t o i s i v i r t s a n.
K a r j a n l a n n a n raba-arvokin on
n i i n suuri, jos vertaa sitä ostolantoi-h
i n j a niissä o l e v i i n kasvinravhatoai-n
e i s l i n , että l a n n a n j a vtrtsan t a l ­teenotto
on taloudfellisesti *ftnnatt^-
maan toisiaan s i l m i i n j a muorusivat
morslamestaan mitään väUttämättä.
V a l i t t a v a ääni. Jota myöskin on
t u l k i t t u kollien kaipaukseksi " k a u ­n
i i m p a a suktqjuolta" kohtaan, o n v a in
t a i s t e l u u n valmistumista.
T r i Aronsonln selostaessa t u t k l m u k -
«laan sanomalehtimlehllle, istuivat e n ­tiset
aidankäveUJäin yhdistyksen 10
jäsentä häkeissään j a päästelivät suus.
taan hätäisiä ääniä, j o t k a t r i A r o n ­s
o n tulkitsi "häiritsemisen aiheutta-m
i k s l " .
Neljä k o l l i a päästettiin l a t t i a l l e ja
n e t i kun he kohtasivat toisensa kat­seen,
alkoi nauoroamihen.
"Uskoitteko. että ne vihaavat toi­s
i a a n ? " k y s y t t i i n . " E n tiedä, v i h a a ­vatko
tie toisiaan. Ne eivät v a i n voi
kestää toistensa ^ a t s e t t a " , vastasi
Aronson.
K o l l i t p a n t i i n t a k a i s i n häkkiin e n ­n
e n k u i n tie, ehtivät käydä tolsihisä
käsiksi. J a t l e t e e l l h i en tutkimus j a t ­k
u u siitä, mikä saa k o l l i n pitämään
kokonaisteh paikkakuntien asukkaat
hereillä.
Joi lampaat eivät
vaa hommaa. Täysfcasvumen lehmäfc. Visseissä olosuhteissa voi o l l a eduk.
e s i m antaa vrk. h . 10 - k g ^ t o t s a a j a '«'haratavuoroviljelyn inuodossa l a m -
o n huolehdittava siitä, e t t e i tätä r u i s ­ketta
pääse m a i t o - j a k e r m a - a s t i o i hm
t a i lypsykoneisiin. öljynsekainen
D D T voi tunkeutua eläimen nahan
läpi j a sitä löytyy maidosta ja eläin­rasvasta.
E i ole o l l u t mitään vaikeuk­sia
siitä k u n k a r j a a on ruiskutettu
veteen sekotettavalla pulverilla, sillä
vesirtdske ei tunkeudu nahan läpL
M u t t a veslruiskeenkin kanssa on touo.
I r f i d i t t a v a siitä ettei sitä mene l y p s y -
välineisiin.
KANNATTAKAA XIIKKEITa
j o i ^ ILMOHTAVAT
VAPAUDESSA
kllxrteää l a n t a a möhinverroih enean-män.
j d t e h koko taiviruökiniian ä&ä-na
(n. 270 vrk.)- saadiÄn l a n n a n r a ­h
a l l i s e k s i arvoksi huömkttäva i^mma^
K u n ottaa huöMooh Vielä fcarjalän-n
a n edulliseen Välkuttiksen vä&t^,
lannassa Olevieh fcäkteriieh atisiesta,
J o l l a aptUannbttla i l Ole. ö h k a r j a n ­l
a n t a otettava k a ^ talt<whi
L a n n a n h o i t o o n yleensä d ole k i i n ­n
i t e t t y sitä huomiota mhakS sfe a n ­saitsisi.
A h i a k a a n piöivilJeUjiSlllä ei
olisi v a r a a laiminlyödä l a h n a n oikeaa
h o i t a m i s t a . On totta, fettä p i e h v i li
jeUjöillä ei ole varää r a k e a t i t t k u n ­n
o l l i s i a havetoita iantasäiubitfi ja
v i r t s a k a i v o j a , n i i n k u i n s i i u r v i l ^ J S U -
lä, vaan siihieti o l i s i pyrittä\« Jbllei
muuten n i i n v a l t i o n tidteöialla.
M . L . V a p a a Sana. H e i s i n kL
Canadan lammastalouden pääasial­l
i s i n tulo saadaan nuorista lampaista.
Nuorten lampaiden kasvuun 'vaikut­t
a v i s t a seikoista lienee tärkein l a i d u n.
Tästä johtuu, että k a l k k i l a m m a s l a l -
tumen parantamistohnenpiteet anta-v
a ^ pajrempia tuloksia j a aiheuttavat
seh, että k a r i t s a t kasvavat nopeam­m
i n . • •
Vaikka usein tapantuu, että l a m ­paiden
s a l l i t a a n k o l u t a v a i n k u j i a ja
metsäalueita; n i i n p a r h a i t a tuloksia
e i kuitenkaan voida odottaa, ellei
lampaille varata h y v i n ravitsevaa l a l -
dunmaata.
L a m p a i l l e voidaan varata kahden­l
a i n e n laidun. Ensimmäinen j a y l e i ­s
i n on vakituUien l a i d u n m a a . . O t t a ­wan
keskuskoefarmin karjanhoito
-osaston edustaja S. B . W i l l i a m s s a ­noo,
että 19 vuoden a i k a n a suoritetut
kokeet osoittavat, että lampaiden v a ­k
i n a i s i a l a i d u n m a i t a voidaan parantaa
käyttämällä täydellistä lannokeseosta.
M a i n i t t u n a koeaikana larinokkeita
saanut l a i d u n osoittautui 56 prosent^
t i a enefauchän mitä l a n n o k k e i s i i n käy_
l e t t i i n rahaa.
Mksi kollikissat
ipitävät melukofe
K y m m e n e n tuimaa koUildssaäeiit-t
i kuorolaulua äskettäin New Y o r k in
luonnbnhistoriaUisdisa museossa- Ja
n i i d e n k a r m e a n äänen keskeltä köricrt;^
t i äänensä t r i i e s t e r R. Arohs<m se-lostaakseen
k u o r o l a i i l u h khuntelijpiSe
niitä k o k e i l u j a , j o i t a tiedemiehet ^^s^
r i t t i v a t koUikuoron loiqssa. ' T i e d e ­miehet
halusivat saada t i e t e e l l i s^
l i t y k s e n siitä, m i k & s a a ^ i ^ ^
n i a m a a n . Samalla kertaa saadaan
selviBe p a l j o n m u i t a k o l l i k i s s a n esUn-tyrnistä
koskevia seikkoja. Mikä tä- ww;Yqf^ np •^niriPn»'fcffig<n kft»u
hän s a a k k a <m o l l u t vate itamistil yfir- p u n k i maailmassa", m u t t a silti>iiellä
paiSe laiduninaan. Tällä s u u n n i t e l -
htailä öh se' etiiisuus, että voidaan
pleneffimällä •tilalla kasvattaa enem-ihän
lampaita Ja sesonkin kuivaksi
a j ä k ä voidaan varata tuoretta ja
mehukasta ruohoa, s i t e n auttaen l a m -
läiasten jätfciiVaa kasvua. Ottawan
kesKuskodtoiihllla ott tällaisessa "vuo-rovtt^
Ijfksesa&". kasvatettu kauraa ja
sudan-rubhoa, minkä jälkeen o n k a s ­v
a t e t t u apiitfta j a timotelhelnää. s i t ­t
e n rat^-iri»>Köa j a syysrulsta. Näin
o n jatktrvasti s a a t u parempia tuloksia
k u i n v i A i i u i s e s t a laldtmmaasta.
M a d i ^ t i A t t ; huoUmatta kaikkien
lammaslaidunten y h t e i n e n penistä oh
sje,:että hudm täytyy o l l a h y v i n o j l .
l e t t u j a . Kiissä pitää o l l a rUttävästi
t^frvää Jhbmavettä. Niisä pitää öUa
suojapaikka J a l a m p a i l l e on annettava
suölak.. *
I^tha^ i u r m i e n omistajien keskuu^
diessa taväätan sanoa, että " l a m p a i ta
o h joko r u o k i t t a v a t a i a i d a t t a v a " . T ä -
hiän merkitys on ilmeinen. Nälkäi­set
lah4)aat^'^ löytävät ulospääsytien
parhäankin a i d a n läpi, m u t t a hjrvältä
taifuuneita eivät lampaat haltuikaan
pois.. S i i s j t ^ l a m p a a n n e eivät tahdo
pSäs% aitäiäcsessa, t u t k i k a a niiden
laidunta.'
— HehkilöUä. joka koko elämänsä
a j a n r a k e n t a a v a i n seiniä eikä s i l t o ja
e i otle o i k e u t t a vaUttaa. Jo&häi»llä ei
<rie ystävii; -
u n t a häiritsevää muoramista t a k a ­p
i h a l l a alistetaan nyt tieteellisen }&-
on viä& lälies 1 1 ^ ^ ilunisasuntoa.
joissa ei .<de.mukavuuslaitoksia.
N.H. A. DESIGN-OF-THE-MC
eED ROOM
«••rx IHO"--
3
«SI
B£0 ROOM
l o ^ x ly-o*
I cuoa
O I N IM
StCONO rt.OO» PLAN
E S
KITCHCN
r o - x l o ir
I n these days of hich b
costs, thesimple, compact r
house d e s i g n - t h e m S -
c a l of a l l - i s al-A-ays wSS
consideration. Here is
entrance pian which prorid
Il^^ngroom,dimngrooS1
Chen o n the first floor^^'
bedroon^ and a bathrooml
second floor. Tuenty-tSe^
square, the hon^ hÄ IT^,
l.OoS square feet. Thereisil
basement.
The simplicity of the nlul
out ensures straightforw»di
s t r a c t i o n a n d becauseofthfS
r a t i o of outside wall ^1
tioor area, produces the m
amount of house per dollar ii
mum areas have been giv4«
t o hallspacethroughout. Av
bule a n d coat closet are poti,
at the front entrance »hife*
trades entrance at the siderfä
house IS conveniently loatedl
t h e k i t c h e n . Thewndowowa
kitchen sink permits the
housewife to keep an eyej
young children during pUyi
riods. The fireplace feature |
l i v i n g - d i n i n g room layout t i
has been planned t o pTOide»,
erous space for entertainini,*]
_ •Working dramngsfortliiiT
a g n show brick veneero
t i o n o n l y but the hou.?eilk.,
w h i c l i w a s built i n OttaM,i,
bines brick veneer for thel
fioor a n d h o r i z o n t a l wood s i d i n g for t h e second floor, a variationii
tends t o lower the apparent height of the bmlding. In additios,
Ottawa owner i n t r o d u c e d a canopy o v e r the entrance, a desirable
where t h e weather is v a r i a b l e and vigorous. Shutters were also
t o the f r o n t W i n d o w s.
Complete construction drawing3 f o r t h i s design, known as Pian 1!
are available from Central Mortgage and Housing Corporati!/
m i n i m um cost.
i.lVIH6 ,
riMT n o o » PLAN
CSJ:n W h i t e f i 6 h i n osaston näyttelijät esUtäväl
hauskan Huvinäytelmän
ti AI HERRAN JEE"
(4-näytästä, k u u s i muutosta J
K i r j . E . L a p i n s a lo
Lauantaina toitkok. 21 p:nä, alkaen klo 8.30 i
HENKILÖT: ESm.XJifl
P a p p a A. Km.
R o t r r a : liona Nojc
A a k u s t a W. i
L i i s a . . ; Tyyne Tolmo!
K a l l e
•• Tcnctuh
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSi
C S J : n Wanapin osaston k u u k a u ­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­t
a i n a klo 1 lp. osaston h a a h l l a.
S i h t e e r i n osoite: Voitto Lehti,
"VVanup, O n t .
C S J : n H e a r s t i n osaston k u u k a u s i ­kokoukset
pidetään j o k a i s e n k u u ­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 l p.
C S J : n Spmcedalen osaston N o . 30.
kuukausikokoukset pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisehä
surmuntaina kello 2 i p . Johto­k
u n t a kokoontuu timtia a i k a i ­semmin.
C S J : n P o r t A r t h u r i n osaston k u u ­kausikokoukset
piidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä k e s k i ­v
i i k k o n a klo 7 Illalla, 316 B a y S t .
J o h t o k u n n a n kokoukset pidetään
j o k a i s e n kuukauden viimeisenä
k e s k i v i i k k o n a k l o 7 i l l a l l a samas­sa
paikassa. , K i r j e e n v a i h t o osoi­t
e : A . K a r i , 71 N . K e n o g a m i Ave.,
P o r t A r t h u r , O n t .
C S J : n Toronton osaston v a r s i n a i ­n
e n kuukausikokous pidetään j o ­k
a i s e n kuukauden ensimmäisenä
m a a n a n t a i n a kello 8 i l l a l l a osas­t
o n huoneistolla D o n - h a a l i l l a.
C S J : n Sudburjn osastonM
pidetään jokaisen kuukaudenj
simmäisenä sunnuntaina, r
heenjohtaja Oscar Mämiistö.J
teeri H i l m a Mäki, osoite Boi^
Sudbury, Ontario.
C S J : n Vancouverin osaston XiJ
k u u k a u s i k o k o u k s e t pide!
C l i n t o n - h a a l i l l a jokaisen
kauden toisena sunnuntaina (
2 i.p. Johtokunta toto
puolitoista tuntia aikaL
C S J : n Kapuskasin^in osastoDi
kausikokoukset pidetään Jc
sen kuukauden toisena SB
t a i n a klo 2 i.p.
C S J : n Sault Ste. .Marien
No. 5 työkokouk.set pidetään j
kuukauden ensimmäinen jaj
mas sunnuntai osaston
t a l o l l a , 321 John St., aliaeO
8 i l l a l l a.
C S J : n Vai d'Orin osaston_
kausikokoukset pidetään joi
kuukauden en-simmäjsena
n u n t a i n a klo 2 i.p. SiC»
osoite: Olga. Koskela, Boi •
V a i d'Or, Que.
C S J : n Beaver Laken osaston)
^kausikokous pidetään joka
C S J : n Timminsin osaston k u u k a u - ^ k a u d e n kolmantena
slkokoukset pidetään Jokaisen klo 1 päivällä osaston
kuukauden ensimmäisenä s u n - K i r j e e n v a i h t a j a n osoite:
n u n t a i n a keUo 7 i l l a l l a . Rönkä, R . R . 1, Worthingtc2.i
TORONTOLAISET
TANSSIT
IK)N HAAULLA
Joka lauantai-iltana
O r k e s t e r i n s o i t o l l a n y k y a j a n j a vanhanmaan tapaan
957 BroadTiew Ava. Toronlo,