1949-09-24-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
matkan veto ien säilytystä. iiluliiton osoitteeb Jee Hunnakto ark Blvd. O. 6195 Onta VO Vaurio Toronto, ö Vilho HeUddl Toronto, ö E. 4386 ;eerille. Hn lusi osoite. iiaii arvon alennus "paperikauppa l^toc - K a u p p a p i l r e i s t ä ennus-toritaina. e t t ä punnan arvon rne.n s i i r t ä ä B r i t a n n i a n pape-otsei I k ä ä n t y v ä s s ä m ä ä r ä s sä -ciES-.iar- maihin. Canadan dol-osittaisesta laskusta huolimat- '"^rtiia^rt paperin ostokset v ä h e - Canadassa. UoUj,-«ood, CaUf. — E l o k u v a t ä l i d e t; E r r o l M y n n j a L o u CSostello ovat saaneet hallitukselta tuloverojen taka- 1-arikointivaatimuksia $80.377.59 Ja $80,203.39 e d e s t ä. Tuloveromaksujen perijä, Harry C . Westover, esitti takavarikointivaa-timukset h i l j a t t a i n syyttäen, että n ä y t t e l i j ä t eivät olleet maksaneet k a i k k i a h e i d ä n v. 1948 tuloverojaan. UUSI levylähetys saapunut SUOMESTA Sointu-, Decca-, Rytmi', Triola- ja Sävel-levyjä SOINTU-LEVYJÄ S—960 Muislathan vielä — tango Tänäillana — valasi Laul. Reino Armio DECCA-LEVYJÄ SD—5005 O Sole Mio. — Tango Päivästä päivään — Foxtrot Henry Theel ja Decca-orkesteri SP_50I1 Napolitana, Tango serenade, Henry Theel ja Eero Väre Sadun Maa — Slow foxtrot, Eero Väre SD—5020 Mandoliinit Yössä — Slow fox-trot Henry Theel ja Eero Väre Caballero ja Ruusu — Tango Henry Theel SD—5025 Mä olen nainen — tango Hillevi ja Decca-orkesteri Lumottu maa — valssi Eero Väre ja Decca-orkesteri SD—5069 Ruusuinen hetki — slov7-iox Kirsti Hurme ja Decca yhtye Unelmien Linna Olavi Virta SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot Sen hetken vuoksi — tango Henry Theel ja Decca-orkesteri RYTMI-LEVYJÄ SR—7007 Kulkurin kaiho — valssi Orpopojan valssi Henry Theel ja. Rytmi-yhtye VR—6013 Motti-Matti — polkka Savotta-Jenkka Paul Norrback, hanuri TRIOLA-LEVYJÄ T—8001 Kosinta-jenkka Kaukainen koti — valssi Laul. Georg Malmsten T—8002 Ei onni ole lahja — tango Rakkain lauluni — valssi Laul. Henry Theel T—8003 Toivetangpni Tuulen viemää — foxtrot Laul. Henry Theel SÄVEL-LEVYJÄ S-9010 Kulkuset Silmäsi ovat kuin tähdet HINTA $1.25 KAPPALE YUiimaimttuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki-vnntiiiiuksrlla (COD), tilaajan maksettava lähetyskulut. T I L A T K A A O S O I T T E E L L A: Vapaus Publishing Company Limited RautalieyhtiSt saavat taas korottaa rahtimaksuja Elinkustannukset kohoavat jäDeen * hetikohtaisesti sen seurauksena I Neljä pidätetty i iiaisen murhasta 1 WfiuiIpef.—\ K o l m e m i e s t ä Ja 18- i \.-uotias nuonokainen on pidätetty t ä ä l l ä sen Johdosta, e t t ä syjTskuun 13 p ä i v ä n ä l ö y d e t t i i n mrs. Dora Sadova makuuhuoneensa lattialta tukehtuneena. Chiang: Kai-shek Formosassa San Francisco. — Kuomlntangln K i i n a n uutistoimisto Ilmoitti torstaina Talpehlsta. Formosasta. e t t ä Chiang K a i - s h e k on tullut Formosaan tehtyä ä n 20 p ä i v ä ä k e s t ä n e e n matkan K i i nan mannermaalle. Lauantaina, syysk. 24 p. — Saturday, Sept. 24 Siiil Box 69 Sudbury, Ontariq äänilevyjä PUOLBLLA HINTAA Seuraavat Sointu äänilevyt myydään puolella hintaa: S—904 Kulkuri kuutamossa — jenkka Jos olisin sulttaani — foxi Laul. Georg Malmsten S—905 Pennitön uneksija — jenkka On morsiameni suukkoja vailla — valssi Laul. Georg Malmsten S—1000 Luonnon poika — hidas-fox Laul. Olavi Virta Sinistä ja hopeaa — valssi _ Laul. G. Malmsten 5—1009 Bongo Bongo — foxtrot Laul. Olavi Virta Jää hyvästi armas — valssi Laul. Usko Kantola Näissä yllämainituissa levyissä on rosoinen pinta ja sen 'akia ne myydään puolella hintaa. ' Tilauksen tulee käsittää vähintään kolme levyä. Alemusmyyntihinta 6Sc kpl. ( y n n ä l ä h e t y s k u l u t) Vapaus Publishing Company Limited o. Box 69 atmJttmit • fYntstria Ottawa. — Transporttllautakunta i l m o i t t i torstaina, e t t ä Canadan raut a t i e y h t i ö i d e n s a l l i t a a n korottaa e d e l. lesn rahtimaksuja 8 prosentilla sen 21 prosentin korotuksen lisäksi. Joka miyönnettiin maaliskuussa v. 1948. K o rotetut taksat ovat t a a i m d i t i v a t v. 1948 h e i n ä k u im 27 p ä i v ä s t ä saakka. T ä m ä n toimenpiteen arvioidaan l i s ä ä v ä n hetimiten r a u t a U e y h t i ö i d en tuloja 35,000,000 d o l l a r i l l a vuodessa Ja aiheuttavan samalla elinlnistannusten kohoamista. S e i t s e m ä n maakimtaa esitti Jokin a i k a sitten vetoomuksen sen Johdosta, e t t ä rautatieyhtiöiden sallittiin korott a a rahtimaksuja 21 pros. v. 1948 maaliskuussa. Lautakunta on nyt kuitenkin myöntänyt r a u t a t i e y h t i ö i l le uuden korotuksen v ä l i t t ä m ä t t ä mit ä ä n maakuntien protesteista. Lautakunta on valtuuttanut raut a t i e y h t i ö t korottamaan rahtimaksut 10 p ä i v ä n kuluessa. Transporttlmi-nisteri Chevrier hylkäsi torstaina C-C P : n edustajien p y y n n ö n , e t t ä h a l l i, tus lykkäisi lautakunnan p ä ä t ö k s en t ä y t ä n t ö ö n p a n o a kunnes parlamentti .saisi tilaisuuden keskustella s i i t ä kys y m y k s e s t ä . von alentamisen takia. Joten h i n t a - nousuja on tulossa t ä m ä n t ä s t ä. IVinnlpec. — Manitoban p ä ä m i n i s teri Campbell sanoi maakunnan h a l l i -, tuksen vastustavan rautateiden r a h t i maksujen korottamista. Se on s i tä m i e l t ä , ettei rahtimaksuja saisi ko-rottaa l a i n k a a n ennenkuin t r a n s p o r t ti k y s y m y s t ä k ä s i t t e l e v ä komissio on t a r kistanut koko tilanteen. Pelon politiikka hallitsee Italiaa Ottowa. — T ä k ä l ä i s e t polttoaineiden kauppiaat sanoivat, e t t ä k i v i h i i l e n hinnat nousevat rahtimaksujen korottamisen seurauksena. S i t ä p a i t si nousee k i v i h i i l e n h i n t a d o l l a r i n ar- Edmonton. — Edmontonin pormes. t a r i H a r r y A i n l a y sanql torstaina, ett ä rahtimaksujen korotus "otetaan suoraan t ä k ä l ä i s e n k u l u t t a j a v ä e s t ön j a t ä m ä n alueen pcrustuottajien taskuista". Regina. — Saskatchewanin "sosial i s t i n e n " p ä ä m i n i s t e r i Douglas sanoi torstaina rahtimaksujen korottamisen johdosta, e t t ä "ne Jotka vastustavat rautateiden rahtimaksujen korottamista, ovat nyt saaneet todellisen voiton". Hän perusteli t ä t ä ikummal-l i s t a j ä r k e i l y ä ä n s i i h e n seikkaan, e t tä r a u t a t i e y h t i ö t pyysivät lupaa k o r o t t aa rahtimaksuja Jälleen 20 prosentilla entisen 21 prosentin lisäksi, mutta niiden sallitaan korottaa rahtimaksuja nyt vain 8 prosentilla. T o d d l i - suudessa saavat 3 i i t i ö t korottaa nyt rahtimaksuja 9,7 pros., kun korotus on taannehtiva. Abessinia - kahvin kotimaa Kirj. Knut Tellas Seuraavaa arUkkelin on kirjoitta-nut Helsingin Vapaan Sanan Rooman kirjeen vaihUja Inna käncn-Trevl: SaÄiirr Ontario Teltat, makuusäkit, vesi, muona, keittoastiat, m a l a r i a l ä ä k k e e t , haulikko j a pistooli olivat varusteinamme l ä h t i e s s ä m m e ensimmäiselle löytöretkel-lemme eräälle kahviplantaashille 30 peninkulman p ä ä h ä n e t e l ä ä n Addis Abebasta. Saimme ajaa kuorma-aut o l l a . Kuljettaja oli i t a l i a l a i n e n . Hän 03asi vain omaa ä i d i n k i e l t ä ä n . " S i" (kyllä) oli ainoa osaamani Italiank i e l i n e n sana aloittaessamme n y t k ä h - t e l e v ä n matkan kuorma-autolla. Väh i t e l l e n sain oppia useampiakin sanoja kunnolliselta Ja vaatimattomalta i t a l i a l a i s e l t a . Englantilais-ltalialai-nen taskusanakirjamme oli arvossapidetty tulkkimme kun v i i t t a i l u ja eleet e i v ä t r i i t t ä n e e t. Alussa vauhti oli hyvä, mutta pian tie huononi, samoin nopeus. Joskus tie itse asiassa loppui, ja kömpelö 10 t o n n i n auto tunCai n e r i v ä n oman tahtonsa mukaan h a l k i arojen s e k ä e r ä maiden. Se kulkee joka tapauksessa e t e e n p ä i n . Taitava kuljettaja tietää suunnan. Hän ei varmastikaan istu ensi kertaa o h j a u s p y ö r ä n ääressä. Maisema on yksitoikkoista suurenmoisella tavalla. Kaneelinkuivilla, ä ä r e t t ö m i l l ä arolakeuksilla näemme sateenvarjon muotoisia, akaasiapuita, j o t k a yhdessä miehenkorkuisten termiittikekojen kanssa tarjoavat vaihtelua yksi toikkoViuuteen. Mutta kasvullisuus muuttuu pian ja eläimistö alkaa. Matka tulee mielenkiintoisemmaksi. Babiaaniperhe kapuaa verkalleen pois t i e l t ä , ja liaanien sekä muun troopillisen vihreyden seassa n ä e m m e kuvaamattoman k i r j a v i a , e r i kokoisia lintuja . H a u l i k k o joutuu k ä y t t ö ö n , kan kaksi voimakasta helmikanaa saa luopua h e n g e s t ä ä n . Niist ä tulee matkamuohaa. Moottorin surina h ä i r i t s e e k a k s i m e t r i s t ä käärm e t t ä . Se kiemurtelee nopeasti viidakkoon. Tämä on A f r i l k k a a ! A l van sellaista k u i n ajatteli sen olevan, k u n l u k i maantietoa kansakoulussa. Kuljemme edelleen, päivä kallistuu i l t a a n . Kuljettaja p y s ä y t t ä ä kuorma-auton aivan a l k u a s u k a s k y l ä n ulkopuolelle. Hänen m e r k e i s t ä ä n y m m ä r r ä n , e t t ä t ä ä l l ä m e i d ä n on pystytett ä v ä leiri. Täällä m e i d ä n on vietett ä v ä y ö A f r i i k a n t ä h t i t a i v a a n a l l a . " Ja e h k ä i h m i s i ä syövät alkuasukkaat ottavat m e i d ä t myrkytettyjen nuoliensa maalitauluksi", lainatakseni Addis Abebassa asuvien y s t ä v i e m m e sanoja. P i a n p y s t y t ä m m e teltan j a nautimme yksinkertaisen Illallisen. Alastomia alkuasulcaslapsia tulee Joka suunnalta. Ne p y s ä h t y v ä t kaukana tarkastellen m e i t ä sekä m e i d ä n kankaista taloamme. K a u l a n y m p ä r i l l ä h e i l l ä o n nuora. Se on k r i s t i t y n nuora. Merkki s i i t ä , e t t ä h e i d ä t on h y v ä k s y t t y koptilaiseen kirkkoon. Heidän lanteillaan kilisee leiJonanhampaita, h e l m i ä ja muuta r i h k a m i a . Ne ovat t a i k a k a l u j a , jotka suoj^evat sairauksia, k ä ä r - meenpiu-emla Ja multa onnettomuuks i a vastaan. Kristinuskoa kaulana. Pakanuutta sekä taikauskoa vatsan y m p ä r i l l ä . Pimeys lankeaa. Ja se lankeaa nopeasti, nman e d e l l ä k ä y p ä ä varoitust a — e i n i i n l n i l n kotona Pohjolassa. Lapset katoavat. R y t o i i m m e makuulle. Haulikko on ladattu, pistooli samoin. Melua Ja h ä l i n ä ä kuuluu kyl ä s t ä . Onko siellä juhla? Vai v a l mistelevatko he suuria pitoja? Tai k e i t t ä v ä t k ö he v e t t ä Ja hiovat keih ä i t ä ä n ? Mitä on t e k e i l l ä ? Uinahdamme alkuasukasrummun yksitoikkoiseen tam-tam-tam, tam-tam-tam-ä ä n e e n . Seuraavan p ä i v ä n Iltana saavumme p ä ä m ä ä r ä ä m m e kahviplantaashille. J ä n t e v ä valkoinen mies tervehtii m e i t ä . Hän on plantaashin omistaja. H ä n osoittaa meille e r ä ä n h y v i n r a kennetuista majoistaan. Siltä tulee asuntomme muutamiksi p ä i v i k s i . H än asettaa myös k ä y t e t t ä v ä k s e m m e paljasjalkaisen, tummaihoisen boy'n f p a l v e l i Jan). Tuntee olevansa kuin n e e k e r i p ä ä l U k k ö . Niin, v i e l ä p ä k u in ruhtinas. Oma maja. Ja oma palvelija, joka siivoaa majan, tarjoaa t e e t ä vuoteeseen ja harjaa kengttt. O n vaikeata k ä s i t t ä ä y h t e j t t ä. P l a n t a a s h i n omistaja on ainoa v a l koihoinen mies usean peninkulman a l a l l a , ja on varmastikin p i t k ä t v ä l i ajat h ä n e n saadessaan vaihtaa ajatuksia valkoisten Ihmisten knssa. E h k ä juuri siksi h ä n on n i i n puhelias. Kyselemme v ä h ä n s i t ä ja t ä t ä. — K u i n k a kauan olette olleet A f r i i r, kassa? kysyn. — 20 vuotta. Neljä vuotta Belgian Kongossa ja 16 t ä l l ä paikalla. — v i i h d y t t e k ö t ä ä l l ä? — T i e t y s t i ! Täällä tunnen itseni kuninkaaksi. Katsokaa esimerkiksi, miten loistava näköala minulla on noiden kauniiden, sammuneiden t u l i - vuorenkellojen y l i . J a katsokaa ruu-. sujani. Eivätkö ne olekin kauniita. T ä ä l l ä kasvaa k ä y t ä n n ö l l i s e s t i katsoen kaikkea. Vehnää, maissia, tupakkaa, kahvia, persikoita, tomaatteja, sokeriruokoa, banaaneja sekä v i i n i r y p ä l e i t ä . Täällä on rauhallista j a h i l j a i s t a . T ä ä l l ä on s e k ä aikaa ja rauhaa ajatella. Euroopassa ei s i t ä vastoin ehdi. Siellä on kaikki niin k i r o t u n vaivalloista j a vilvoitettua. On asetuksia Ja m ä ä r ä y k s i ä s e k ä muuta kamaa. Jota tulee n i i n sanotun sivistyksen mukana. Ja muuten s i e l l ä on aivan l i i a n k y l m ä ä . Myös k e s ä l l ä k i n. — i ^ l t e n monta kahvipensasta teill ä on p l a n t a a s h i l l a? — K a i k e n kaikkiaan 100,000 pensasta. — K u i n k a suuren vuosituoton antavat n ä m ä 100,000 pensasta? — 50—60 t o n n i a kahvia. Jokainen pensas siis 500—600 grammaa. — M i n k ä I k ä i s e n ä kahvipensas voi k a n t a a h e d e l m ä ä? — S e » a l k a a kantaa kahvia 4-vuo-tiaana. Ja kantaa h e d e l m ä ä , kunnes se on noin 25 vuotta vanha. ^ Kahvi oh Abessinlan suurin vientitavara, vai kuinka? — Kyllä, aivan oikein. Noin % maan k o k o n a i s v i e n n i s t ä on kahvia. V i i p i e vuonna v i e t i i n maasta 13 m i l j. kg. arvoltaan 18,3 milj. Abessinlan d o l & r i a , toisin sanoen 27.5 m i l j . rkr. — T ä s s ä maassa on siis runsaasti kahviplantaasheja? — E i , n i i n ei ole asianlaita. (Suurin osa Abessinlan kahvista kasvaa v i l l i n ä Ja korjataan melko alkeellisilla m e n e t e l m i l l ä . ) — V ä i t e t ä ä n Abessinlan olevan k a h v i n kotimaan. Mitä s i l t ä sanotte? — T u t k i m u s on osoittanut, e t t ä n i in on laita, mutta e t t ä kah^l Juomana k e k s i t t i i n Arabiassa Joskus 1500-Iu-vulla. Juuri arabialaiset kauppiaat veivät kahvipensaan mukanaan Abe-s i n i a s t a Y e m e n i l n Arabiaan, Histor i a kertoo, e t t ä t ä m ä n pensaan hed e l m i s t ä valmistettiin "kahwa"-ni-m l s t ä Juomaa. Arabiasta on sitten kahvinmarjoja viety m u l l i i n osiin maailmaa. Jossa k a h v i a nyt viljellään. — Johtuuko siis nimitys kahvi sanasta kahwa? — S i l t ä oppineet ovat eri mieltä. S a n a l l a kahvi kuluuu k a h v i n oman t a r i n a n mukaan olevan kaksi-merkl-t y k s e l l l n e n s i s ä l t ö . Juomaa sanottiin k a h v i k s i kahwa-sanan mukaan, joka merkitsee s i t ä , m i k ä k i i h d y t t ä ä , mikä nostaa ylös k o r k e u k s i i n j a m i k ä antaa lentovolmaa. N ä h t ä v ä s t i on ajateltu suurta p»rR<{tia<Kinmjngaf(ta K&vfus K a i ' t a , joksi t a r i n a n m u k a a n o l i voittanut maan vetovoiman Ja kulkenut t a i v a a n k a n t t a p i t k i n s i i v i t e t y i n vau- Maata, joka on sosiaalisesti todella n i i n differentioitunut k u i n Italia, ei tuskin voi oppia syvästi Ja perinpohjaisesti turtremaan e l ä m ä l l ä v a i n Roomassa. Olen tuntenut t ä m ä n puutteen k<&o oleskeluni ajan j a siksi olen v ä h i t e l l e n oppinut nauramaan noille hivenen i t s e t ä r k e i l l e Ja pintapuolisille t u r i s t i j u t u i l l e Italiasta, j o l t a s i l l o in t ä l l ö i n voi tavata Uuden Suomen tai Helsingin Sanomain palstoilta. Aioin t u t k i a tuon mentaliteetin laatua ja p ä ä d y i n siihen, e i t ä maasta, j o l l a k u ten I t a l i a l l a , on ollut n i i n myrskyinen viimevuoälen historia, on erittäin helppo k i r j o i t t a a — n i i n , m e l k e i n pä m i t ä whansa! Tavalliselle t u r i s t i l le tusinaliberaalista aina ädrlmmäLs-vanhoilliseen asti on v i e t t e l e v ä n "eleg a n t t i a " vihjaista Suomen porvaristolle k e v e ä s s ä ä ä n i l a j i s s a , e t t ä "kuisk a t t u nimi on y h ä n i m i " , e t t ä i t a lialaiset kommunistit haaveilevat d o l l a r i e n jakamisesta j a huolettomasta dolce far n i e n t e s t ä . — M u t t a m i t ä tek e m i s t ä t ä l l ä kaikella on totuxiden kanssa! En tahdo t ä l l ä k i e l t ä ä o i keutta k i r j o i t t a a kevyesti — pSihvas-t o i n , se on ensiarvoinen lahja. M u t ta kevyt muoto ei s i n ä n s ä oikeuta S>T-j ä y f t ä m ä ä n vastuimtunnettamme. I ^ ä en kirjoita Curzio Maiapar-testa, koska h ä n e t voi y h t ä h y v i n tavata Suomessakin K ä m p i n ravintolassa, e i k ä h ä n e s s ä ole m i n u l l e m i t ä än sen e n e m p ä ä yhtelskunnaUIsesti k i i n nostavaa ja todlstusarvoista kuin y l e e n s ä niissä ihmisissä, joita kutsumme y h t e i s e l l ä n i m e l l ä faslsU. M u U ta koska h ä n e n n i m e n s ä on n ä k y n yt s i l l o i n täUöln vilahtelevan Suomen p o r v a r i l l i s e n l e h d i s t ö n palstoilla, tuo se mieleeni kysymyksen, jonka luul i s i n kiinnostavan suomalaista yleisöä j a Josta keltafeien l e h d i s t ö n on y h tä mahdoton sanoa totuutta k u i n kamel i n on vaikea m e n n ä n e u l a n s i l m än l ä p i . Onko Italiassa n y k y ä ä n fasisteja, m i n k ä l a i n e n kannatus uusfasist i s e l l a liikkeellä on Italian kan.san keskuude.ssa? F A S I S M I N K O O M I L L I S U US Italiassa on fasisteja, kuten niitä ei Suomestakaan puutu, ja de Gas-p e r l n hallituksen p ä i v ä p ä i v ä l t ä kas^ v a v a a n syntiluetteloon tulee ikuisesti m e r k i t y k s i myös se, e t t ä t ä m ä h a l l i tus on sallinut l a i l l i s e n fasistipuo 2iieen peru.«;iami.sen, kuten myös .se, e t t ä entiset fasistiset ainekset ovat V ä h i t e l l e n p ä ä s s e e t j ä l l e e n pinnalle, e t t ä h e i t ä vapautetaan vankiloista .sa-manaikaise. sti, k u n satoja e n t i s i ä partisaaneja ja edistyksellisen liikk»en edustajia on p i d ä t e t t y i n ä , k u n lakossa olevia t y ö l ä i s i ä ammutaan jne. E n t ä m i n k ä l a i n e n on s i t t e n uusfas i s t i s en l i i k k e e n kannatu-s itse väest ö n keskuude.5sa? En malta tässä y h t e y d e s s ä o l l a kertQ.Tiatta j o k i n aika s i : t e n näkemä?ni p i e n t ä , m u t U huv i t t a v a a e8im3rk}c:ä s i i t ä , k u i n k a men-t a l l t e e t i l t a a . i vieraan fasismin on t ä y t y n y t olla it!:'e I t a l i a n kansalle. O l i n ystävieni kanssa Roomassa Poro Itailiooolla uimassa. Tuo rakennuskompleksi on eräs fasismin ajan a r k k i t e h t u u r i n kaikkien tyypillisimp i ä luomuksia suurine, tyyliteltylne. vltfiakimppuja j ä l j i t t e l e v i n e ikkunoineen. Uimahallin seiniä p e i t t ä v ät sutu-et n u o r i a urheilija-atleetteja eslt- 4 l v ä t mosaiikit. Purskahdan vaistomaisesti nauruun ne n ä h d e s s ä n i . T j y - p i t ovat ilmeisiä fasistisen mytologian Myk- i "vaaleita arjalaisia", joille itse y m p ä r ö i v ä todellisuus antaa raikuvan korvapuustin, — E i ole e p ä l l y s t ä J t ä ä n s i i t ä , e t t ä fasismi kaiken kammottavan raakuutensa ohesca s i s ä l l y t t i itseeni; s ä p i i r t e i t ä , jotka p ö y h k e ä s s ä type-r j - y d e s s ä ä n ovat olleet emien kaikkea naurettavia. Näille mosaiikeille ovat italialaiset naiu-aneel j a kiitos kansan terveen todelllsuudantajun n i i l l e t u l l a a n nauramaan edelleenkin. Tuomari auttoi vaihtokaupoissa Canon City, Nev. — " M i n u n mieheni rakastui toiseen naiseen", tcdisU 28- ^•uotlas mrs. Ruby A. Godard, ottaessaan avioeron m i e h e s t ä ä n . Leon C. G o d a r d i s t a tääUä h i l j a t t a i n. Se oli vanha kertomus oikeudessa. "Avioero h y v ä k s y t t y . Seuraava asia -sanoi tuomari. " M i n u n mieheni rakastui toiseen naiseen", todisti seuraava ercahakeva, mrs. Etorothy Hayes, Joka halusi i eron m i e h e s t ä ä n Harold D. Hays.sia. i }f/. C. McCluskey toimi asianajaja-na molemmille naisille. "Keneen miehesi r a k a s t u i ? " h ä n ky- • syi mrs. G c d a r d i l t a kun he l ä h t i v ä t l oikeus-salista. "Hänen kan.ssaan'. j sanoi mrs. Godard, osoittaen mrs. H a - i ycsta. Tämä vuorostaan o.soltti mr.s. j G o d a r d i a kun lakimies kysyi h ä n eU i saman kj'8ymyk.sen. I Molemmat naiset l ä h t i v ä t Rcnoon, | KIVÄÄREITÄ NOPEA L A H E T Y SH • ROSS K I V i l A R E I T iC 303 cat S39.80 m a l l i No. 10 — Kuusi kerta laukeava (Mmmnettuja) P i i p p u ja toiminta erihomalMssa kunncs-sa. Tyytyväisyys taataan. T i l a t k a a heti Jälkivaatimuksella v ä l t t y ä k s e n n e p e t t y m y k s e l t ä , SDlÄ meillä on n ä i t ä vain rajoitettu m i i a r ä . EASTERN SPORTIN(^ EQUIPMENT CÖ. V P. o. Box 71! Ottawa. Ont jcs.-n h e i d ä n entiset m i e h e n s ä o d o t t i, vat h e l l ä . Lyhyen ajan s i s ä l l ä k a l k ki nclj;i menivät uudelleen n a i m i s i in toi.stensa aviopuolisoin kanssa. P I E N E N M I E H E N T A R I NA O t a n toisen esimerkin. Italian sod a n j ä l k e i s e n realistisen fllmltaiteen e r ä s kalkkein suuremmoisimpia luomuksia oli viime talvena esitetty " A n n i dtffleili" (Valkeita vuosia), ollaan Sisiliassa joskus 30-luvun alkupuolell a . Erään viraston pikkuvirkamies saa kutsun tulla e r ä ä n ä p ä i v ä n ä esim i e h e n s ä puheille. KäytClvä, Jota h än kulkee e s i m i e h e n s ä huoneeseen, saa valtavuudellaan hänet niiyttämuän v i e l ä p i e n e m m ä l t ä Tcuin m i t ä h ä n on. E n t ä m i t ä v i r a s t o p ä ä l l i k ö l l ä on sanottavana h ä n e l l e ? — H y v ä n e n aika, te ette vielä ole fasLstlpuolueen jä-scn. m i n im virastossani, kuinka se on m a h d o l l i s t a ! — Pieni mies ei haluais i , h ä n ei koskaan ole oUut esimiehen puheilla. Käytävä on valtava Ja saa pienen miehen n ä y t t ä m ä ä n e n t i s iä p i e n e m m ä l t ä . E-simies ei tällä kertaa Istu huones.siaan yksin. Hänen vier e s s ä ä n istuu mahtavan.-i l i h a v a amer i k k a l a i n e n miehlty.svlranomalncn. Seuraa kohtau.s, joka teräväs.sä Iro-nla. ssaan on .suurenmoinen. Alkaa lyhyt kuulustelu. — Te olette o l l u t fa-slstlpuolueen j ä ä e n . — Pieni mies el k i e l l ä s i t ä , h ä n ei puhu paljon, mutta h ä n katselee e s i m i e s t ä ä n . Lihava amerikkalainen laskee karkeaa pilaa h ä n e n kustannuksellaan ja esimies säcstä-l h ä n t ä tahdikkaa.stl. Pieni mies erotetaan virastaan. F i l m i n v i i meinen kohtaus; pieni mies i s t u u kaupungin torilla, ma.';entuneena j a yks i n ä i s e n ä katsellen, k u i n k a amerikkalaiset sotilaat o.stavat h ä n e n jnastan fasii-tlpaitansa "sotamuIst/>k.sr'. M I H I N N V T . P I E N I M I E S? F i l m i p ä ä t t y y e r ä ä n l a i s e e n kysymysmerkkiin. Tämän pessimistisen lopun voisi t u l k i t a myös sen heikkoudeksi, .sillä m i k ä p ä olisi .sen mielenkiintoisempaa k u i n .si."ijrata pienen miehen kehity.svaiheita n ä i n ä kuluneina viiten-i vuotena. M u t t a .se, m i k ä täs.sä filmls.sä on ratkaisevasti edistyk-sellistä, totuudenmukaista Ja Kclvä.sti i l m i i u o t u a , on I t a l i a n h a l l l t - .sevan luokan moninkertainen petturuus kan.saan.sa kohtaan, tUo h l s t o - ' m a a i l m a puhui Ja joka ikuisesti tulee F A S I S M I V A I L LA J 0 1 1 K K O P O H J A A On e n e m m ä n kuin totta, e t t ä Ital i a n kansa on tyytymätön hallltuk- ( seen, sen sotaisaan ulkopolitiikkaan, i Joka on maan kaikkien etujen vjis- 1 t a l s t a Ja vie s i t ä kohti Icatastrofia,! sen kansanvastalseen sisäjjolitIlkkaan, Jolle on luonteeiiomaistji viha jn terr o r i sen kaikissa eri ilmenemismuodoissa ix)liislterrorista nina kcskini-k a a n palautuvaan luskonnolllseen terr o r i i n asti. t y y t y m ä t ö n maan tal«u.s-politlUckaan. Joka on painanut nm.nii yleisen elintason matalaakin matalammaksi. Mutta on naurettavaa ja todellisuudenvastaista v ä l t t ä ä , etteik ö I t a l i a n kansa y m m ä r t ä i s i , mistä t ä m ä k a l k k i johtuu, e t td .se t ä l l ä hetk e l l ä muka kiittäisi Mussolinia ja toivoisi h ä n e n takaisinpaluutaan! ! Laajojen joukkojen keskuudessa ei I t i i l l a n ".soslaallsslla liikkeellä". Joll a n i m e l l ä fasismi n y k y ä ä n Itallas.sa toimii, ole ollut mittaan laajempaa , kannatusta. Parlamentin ."ioo edu.s- ! tajasta ainoastaan S edustaa ".soslaa- i lista l i i k e t t ä " . Puolivuotisen Italiassa oloni aikana olen n ä h n y t ainoastaan yliden fa.^^Istitervehdyk.sen Ital i a n lipulle, enkä koskaan unohrln niitti v i h a m i e l i s i ä katseita. Jolta se .sai osak.sei'n .yleisön taholta. North End Bakery L TOLMUNEN 395 M r l v i n A v e , Sudbury, Onf. Puhelin 6.6811 FINNISH B A K E R Y VEIKKO K E T O LA PubeUn 6-664» i ;382 Antwcrp St. Budbiuy ' E n s i l u o k an partnrityfltt « T/HO'SBARBERSiH[<)K T. Ermlschoff 4 Sudbary^ v>JL<LRJLPJLIUUULIUULtU^^ o o o )0 o o | ^ 0 Frood Rd M A A K U M O U K S E N P A R T A A L LA K a n s a , joka todella haluaa Jotain, osaa myös a i n a ilmaista tahUm.s:!, M c n\iemme t ä m ä n historiallisen tosiasian V e n ä j ä n soslalistieessu valla.ikuuv:,uk-sessa Ja K i i n a n kan.san nykyls':.s.sii mahtavassa vapausllikkeessil, me n ä emme .sen V i e t n a m i n Ja K r e i k a n k a n sojen .sankariUi.se.ssa vapaustaistelussa, mc n ä e m m e .sen k a i k k i a l l a uiaa:!- masjia. mls-sä on l i i k e t t ä ja cdlslyst,ii. Ne valtavat mIelcnosoItuslllkke(;t, j o i - ta Italiassa kuhir.clden vuijsU^n aikana on ollut, ovat e l ä v ä n ä töclLsteena I t a l i a n kansan valtavan enemmistön pyrklmykiffistä muutokseen, kohti demokratiaa, vapautta, rauhaa, t y ö t ä Ja h y v i n v o i n l i a . Italian porvaristo on vavissut pelosta; sellainen oli vuosi sitten, 14 p ä i v ä h e i n ä k u u t a TOKllattla ! va.staan tehdyn attentaatin jälkeen h a l k i koko I t a l i a n vyörynyt mahtava ! .~ kansanliike. Hiljattain päältynyi m a a t a k m s t y ö l ä l s t e n lakko oli .sanka-r l t a l s t e l u josta koko edlstyk-selllnen DR. R. L. DesROSIERS HAMMASLÄÄKÄRI Cl i : im st. East Sadbnry, Ont. S i i o n i a l u i n e n tyttö palveluksesjsa P a h e l i n S-K573 Kotipuhelin 8-8629 Itv^cnt teatterin vieresaä i. miittt K. Uaukintn Suovialiiinr.n flammaslääkSH Huone 110 — Mackey rakenBU Elm . U D u r b am liat. knlm, . . P u l i e l l n 7-770/» Sodbiuy DR. L. HOOEY LAAKAKI JA KIBCBai l'nb. 7-7355 KotUn 6 - « t» 122 E l m St. E. SadbUT SUDBURY CUNIC DR. S. S P O L A CK DR. D. W. S T E W A B T DR. R. M . T H O M S ON DR. I. VJ. D A V I D S ON DR J . M A R S H A LL L ä ä k ä r i t Ja kirurgit H a m m a e l ä ä k f l r l DR. L. M . H O B BS , 130 K l m St. £., puh. 5-5665. SnJboiy n u l n . Mutta kahvi on myös voinut saada nimensä Abessinlan Kaffa maakunnan mukaan, jossa on tavattu e n s i m m ä i s e t historiassa tunnetut kahvipensaat. — M i k s i sitten sen kasvitieteellinen n i m i on Coffea arablca? — Selitys on s i i n ä , e t t ä LInne tunsi y k s i l ö l t ä . Jotka olivat peräisin A r a b i a s t a ja siksi kastoi kahvipensaan Coffea arablca'ksl (Arabialainen kahv i ) . Mutta pensa-s o l i kotoisin Abes-s l n l a s t a , n i i n e t t ä oikeastaan kahvin n i m e n ä pitäisi o l l a Coffea etlppica. — Onko tä£sä maassa muita laatuja k u i n arablca? — T a v a l l i s i m m i n esiintyvä on Coff e a arabica. Kaupassa s i t ä sanotaan tavallisesti mokaksi. — N u o r i , k ä h ä r ä t u f c k a l n e n p a l v d l ja tulee hjssuttaen. — K a h w a , sanoo plantaashinomis-t a j a hänelle. — Ichi, vastasi palvelija n ö y r ä s t i. Ja astelee sille marjalle. Jossa ruoka t a v i d l i s e s t i laitetaan. M u u t a m a n m i n u u t i n ktfhittua h än p a l a a takaisin tuoden höyryävää, kuuntaa kahvia. Tarvineeko sanoa, e t t ä tarjoiltu kahvi on kasvanut p l a n t a a s l i i i l a . Kahvi maistuu h y v ä l t ä . Se on t ä y t e l ä i s t ä . Ehkä hiukan hapanta, mutta miedompiin laatuihin aekoitettuna se varmasti tyydyttäisi v a a t l v i n t a l c i n herkkusuuta. r i ä l l n e n tosia.sia, e t t ä isorvaristo on ikuise.sti valmis myymään maansa eniten, tarjoavalle. Emme voi vältt ä ä , e t t e i k ö myös tuo pieni mle.» olisi osaltaan vastuussa teoistaan. Häne.s- £ä toistuu klassillisena proletarisoltu-neenkin keskiluokan-,ikuinen horju-vaisuas, tietoisuuden puute. Multa J ä r j e t ö n t ä olisi v-älttää, ettei ratkaiseva OÄUUS n i i s t ä kata.stroofelsta, joih i n fasismi johti maan, lankeaisi Ital i a n hallitsevalle luokalle, porvaristolle, jota täs.sä filmis.sä edastaa v l - r a s t o p ä ä l l t k i ö . Palatkaamme j ä l l e e n pieneen mieheen j a koettakaamme k u v i t e l l a hänen kehitysvaiheitaan vllmeksikum-neina .sodanjälkeisinä vuosina. Hän e s t ä ei tule kommunistia i l i t ä voimme olla varmat, h ä n ei ole taistelij a , mutta h ä n e l l e on varmasti selvinnyt e r ä l t ä yksinkertaisia uutuuksia, j o t k a ova^ saaneet h ä n e t ä ä n e s t ä m ä ä n Karmanrintamaa ja lukemaan sen l e h d i s t ö ä . Jotta oppisi y m m ä r t ä m ä ä n hänenkaitalsten-sa IhmlBten ajatu.'lutapaa ja yhtelskunnalll.sia kannanottoja cl r i i t ä p e l k k ä Junakes-ku>; telu. Tviytyy e l ä ä h e i d ä n keskuudessaan. It.sc elän p e r h e e s s ä , jonka erÄs j ä s e n on ollut aikoinaan fa.sl8ti-sen puolueen j ä s e n . Hän on nykyä ä n proletarisoitunut p l k k u v i r k a i l l ja h ä n voisi melkein olla tuo filmin pieni mies. Hän ä ä n e s t ä ä n y k y ä än K a n s a n r i n t a m a a Ja lukee -sen lehdist ö ä . Minulla on nuori käly, joka on v i r k a i l i j a n a l e n n ä t t i m e i ^ ä . Hän p i t ä ä i t » e ä ä n monarkistina ja on ä ä - \ n e s t ä n y t demokristillisia puoluetta. S i l t ä huolimatta hän allekirjoittaa r a u h a n vetoomuksen ja äänestää oman virastonsa ammattiyhdistyk.sen vaaleissa kommunisteja. Kun kys y i n h ä n e l t ä , miksi h ä n tekee niin, h ä n antoi mhiuile niin kla-ssillisen k i r k k a a n vastauk.sen. e t t ä tuskin Hell a i s t a olen koskaan e l ä m ä s s ä n i saan u t ; "Koska koinmxmifitlt, ovat ens i m m ä i s i ä puolustamassa v i r k a i l i j o i d e n etuja toimistossamme". Hän ei ole m i k ä ä n poikkeus, h ä n e n k a l t a l s i - aan on tuhansia ja taas tuhan.sia. s ä i l y m ä ä n I t a l i a n luokkataistelun historiassa häpeäksi maan porvariKtollo i j a kunniaksi i>en t y ö v ä e n l u o k a l l e Ja j .sen antamille uhraukBlHe. Miten ; k a t k e r a a onkaan maailman porvari.%- | ton tunnuÄtaa t ä n i l a n , ettemme eniiu j e l ä vuotta 1924, ettemme e n ä ä elä vuotta 1932, emme enää vuotta 1939, vaan vuotta 1949, j o l l o i n "rauhan voimat ovat suuremmat kuin sotaa valnxistelevat voimat". Niin — mikä luonnehtlslkaan sen paremmin Ita- 1 l i a n nykyistä virallista politiikkaa j k u i n sanonta "pelon p<jlitlikka". J u u r i ! pelko p ä i v ä p ä i v ä l t ä kaivavien edif.- i tyk.sellistcn voimien edessä ujtuuden voimien ede.s.sä on saanut I t a l i a n yh- \ dlstyneen taantumuksen turvaulu- ! maan poliisi terrori In^a, pelko on ;-;aa- j nut sen k ä y t t ä m ä ä n inhoittavaa kes- | k l a l k a i s t a uskonnollista d i s k r i m i n a a - 1 tiotaan, pslko on ajanut sen illtty- i m ä ä n Atlantln-soplmukgeen. Galileo j G a l i l e i saatettiin a-settaa inkvi.siiito- | r l n eteen .500 vuotta sitten, epäa.Tierik- j kaläis-ta toimintaa tutkiva k/jmltea voi ' t ä n ä ä n l a a t i a mustia listcjjaan ja van- '• g l t a kommuni<>teja, m u t t a kokonaista ; kansaa ei voi a.settaa inkvi.-;iitt/jrin • eteen. Maailma ei mene koskaan' t a a k s e p ä i n vaan aina eteenpäin. SUDBURY CAB P u h e l i n 4-4311 tai 8-8877 98 E i r a St. Wefit Sudbnry. Ont Vapauden vieressä. Nopea j a rehellinen palvelus. UmON CAB 4- Sudhiiryn suurin ja suosituin taxiliike Nopea puivclas radion a r a l la pml.st. B i l l Toleck Ja E a r l MelUur KOKEILKAA 2-WAY JUOMAA Hyvää yksin tai seurassa T H E SUPERIOR BEVERAGE CO. PUHELIN 4-4313 305 Albinson St. Sudbury — Brule 1622. löysi S u p e r i o r - J ä r v e n v. JAMES H. DAVEY KOKSIA - KOLIA - PUITA Parhaimpaa öljyliyä strokeri-kolia P U H E L I N 5-5647 177 K a t h l e e n St. W. Sulburv SÄHKÖLANGOITUSTARPEITA ja sähkölaitteita •k Jos langoltatte taloanne tielastelkaa m e i l t ä t a r v i t t a v i s t a taipeistia. '1r Meillä on varastossa sis^i- Ja ulkolangoitustarpeita, katkaisijoita, varinuuslaltelaatikolta, hcllakaapelia. s ä h k ö l a i t t e i t a , pumppuja yjn. CITY ELECTRIC SERVICES 267 B a i e l St. P u l i . 8-8(509 Sndbnry
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 24, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-09-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490924 |
Description
Title | 1949-09-24-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
matkan veto
ien säilytystä.
iiluliiton
osoitteeb
Jee Hunnakto
ark Blvd.
O. 6195
Onta
VO Vaurio
Toronto, ö
Vilho HeUddl
Toronto, ö
E. 4386
;eerille. Hn
lusi osoite.
iiaii arvon alennus
"paperikauppa
l^toc - K a u p p a p i l r e i s t ä ennus-toritaina.
e t t ä punnan arvon
rne.n s i i r t ä ä B r i t a n n i a n pape-otsei
I k ä ä n t y v ä s s ä m ä ä r ä s sä
-ciES-.iar- maihin. Canadan dol-osittaisesta
laskusta huolimat-
'"^rtiia^rt paperin ostokset v ä h e -
Canadassa.
UoUj,-«ood, CaUf. — E l o k u v a t ä l i d e t;
E r r o l M y n n j a L o u CSostello ovat saaneet
hallitukselta tuloverojen taka-
1-arikointivaatimuksia $80.377.59 Ja
$80,203.39 e d e s t ä.
Tuloveromaksujen perijä, Harry
C . Westover, esitti takavarikointivaa-timukset
h i l j a t t a i n syyttäen, että
n ä y t t e l i j ä t eivät olleet maksaneet
k a i k k i a h e i d ä n v. 1948 tuloverojaan.
UUSI levylähetys
saapunut SUOMESTA
Sointu-, Decca-, Rytmi', Triola- ja
Sävel-levyjä
SOINTU-LEVYJÄ
S—960 Muislathan vielä — tango
Tänäillana — valasi
Laul. Reino Armio
DECCA-LEVYJÄ
SD—5005 O Sole Mio. — Tango
Päivästä päivään — Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
SP_50I1 Napolitana, Tango serenade,
Henry Theel ja Eero Väre
Sadun Maa — Slow foxtrot, Eero Väre
SD—5020 Mandoliinit Yössä — Slow fox-trot
Henry Theel ja Eero Väre
Caballero ja Ruusu — Tango Henry Theel
SD—5025 Mä olen nainen — tango
Hillevi ja Decca-orkesteri
Lumottu maa — valssi
Eero Väre ja Decca-orkesteri
SD—5069 Ruusuinen hetki — slov7-iox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye
Unelmien Linna Olavi Virta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Decca-orkesteri
RYTMI-LEVYJÄ
SR—7007 Kulkurin kaiho — valssi
Orpopojan valssi
Henry Theel ja. Rytmi-yhtye
VR—6013 Motti-Matti — polkka
Savotta-Jenkka
Paul Norrback, hanuri
TRIOLA-LEVYJÄ
T—8001 Kosinta-jenkka
Kaukainen koti — valssi
Laul. Georg Malmsten
T—8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni — valssi
Laul. Henry Theel
T—8003 Toivetangpni
Tuulen viemää — foxtrot
Laul. Henry Theel
SÄVEL-LEVYJÄ
S-9010 Kulkuset
Silmäsi ovat kuin tähdet
HINTA $1.25 KAPPALE
YUiimaimttuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki-vnntiiiiuksrlla
(COD), tilaajan maksettava lähetyskulut.
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
Vapaus Publishing Company Limited
RautalieyhtiSt saavat taas
korottaa rahtimaksuja
Elinkustannukset kohoavat jäDeen *
hetikohtaisesti sen seurauksena
I Neljä pidätetty
i iiaisen murhasta
1 WfiuiIpef.—\ K o l m e m i e s t ä Ja 18-
i \.-uotias nuonokainen on pidätetty
t ä ä l l ä sen Johdosta, e t t ä syjTskuun 13
p ä i v ä n ä l ö y d e t t i i n mrs. Dora Sadova
makuuhuoneensa lattialta tukehtuneena.
Chiang: Kai-shek
Formosassa
San Francisco. — Kuomlntangln
K i i n a n uutistoimisto Ilmoitti torstaina
Talpehlsta. Formosasta. e t t ä Chiang
K a i - s h e k on tullut Formosaan tehtyä
ä n 20 p ä i v ä ä k e s t ä n e e n matkan K i i nan
mannermaalle.
Lauantaina, syysk. 24 p. — Saturday, Sept. 24 Siiil
Box 69 Sudbury, Ontariq
äänilevyjä
PUOLBLLA HINTAA
Seuraavat Sointu äänilevyt myydään puolella
hintaa:
S—904 Kulkuri kuutamossa — jenkka
Jos olisin sulttaani — foxi
Laul. Georg Malmsten
S—905 Pennitön uneksija — jenkka
On morsiameni suukkoja vailla — valssi
Laul. Georg Malmsten
S—1000 Luonnon poika — hidas-fox
Laul. Olavi Virta
Sinistä ja hopeaa — valssi
_ Laul. G. Malmsten
5—1009 Bongo Bongo — foxtrot Laul. Olavi Virta
Jää hyvästi armas — valssi
Laul. Usko Kantola
Näissä yllämainituissa levyissä on rosoinen pinta ja sen
'akia ne myydään puolella hintaa. '
Tilauksen tulee käsittää vähintään kolme levyä.
Alemusmyyntihinta 6Sc kpl.
( y n n ä l ä h e t y s k u l u t)
Vapaus Publishing Company Limited
o. Box 69 atmJttmit • fYntstria
Ottawa. — Transporttllautakunta
i l m o i t t i torstaina, e t t ä Canadan raut
a t i e y h t i ö i d e n s a l l i t a a n korottaa e d e l.
lesn rahtimaksuja 8 prosentilla sen
21 prosentin korotuksen lisäksi. Joka
miyönnettiin maaliskuussa v. 1948. K o rotetut
taksat ovat t a a i m d i t i v a t v.
1948 h e i n ä k u im 27 p ä i v ä s t ä saakka.
T ä m ä n toimenpiteen arvioidaan l i s
ä ä v ä n hetimiten r a u t a U e y h t i ö i d en
tuloja 35,000,000 d o l l a r i l l a vuodessa Ja
aiheuttavan samalla elinlnistannusten
kohoamista.
S e i t s e m ä n maakimtaa esitti Jokin
a i k a sitten vetoomuksen sen Johdosta,
e t t ä rautatieyhtiöiden sallittiin korott
a a rahtimaksuja 21 pros. v. 1948 maaliskuussa.
Lautakunta on nyt kuitenkin
myöntänyt r a u t a t i e y h t i ö i l le
uuden korotuksen v ä l i t t ä m ä t t ä mit
ä ä n maakuntien protesteista.
Lautakunta on valtuuttanut raut
a t i e y h t i ö t korottamaan rahtimaksut
10 p ä i v ä n kuluessa. Transporttlmi-nisteri
Chevrier hylkäsi torstaina C-C
P : n edustajien p y y n n ö n , e t t ä h a l l i,
tus lykkäisi lautakunnan p ä ä t ö k s en
t ä y t ä n t ö ö n p a n o a kunnes parlamentti
.saisi tilaisuuden keskustella s i i t ä kys
y m y k s e s t ä .
von alentamisen takia. Joten h i n t a -
nousuja on tulossa t ä m ä n t ä s t ä.
IVinnlpec. — Manitoban p ä ä m i n i s teri
Campbell sanoi maakunnan h a l l i -,
tuksen vastustavan rautateiden r a h t i maksujen
korottamista. Se on s i tä
m i e l t ä , ettei rahtimaksuja saisi ko-rottaa
l a i n k a a n ennenkuin t r a n s p o r t ti
k y s y m y s t ä k ä s i t t e l e v ä komissio on t a r kistanut
koko tilanteen.
Pelon politiikka
hallitsee Italiaa
Ottowa. — T ä k ä l ä i s e t polttoaineiden
kauppiaat sanoivat, e t t ä k i v i h i i l
e n hinnat nousevat rahtimaksujen
korottamisen seurauksena. S i t ä p a i t si
nousee k i v i h i i l e n h i n t a d o l l a r i n ar-
Edmonton. — Edmontonin pormes.
t a r i H a r r y A i n l a y sanql torstaina, ett
ä rahtimaksujen korotus "otetaan
suoraan t ä k ä l ä i s e n k u l u t t a j a v ä e s t ön
j a t ä m ä n alueen pcrustuottajien taskuista".
Regina. — Saskatchewanin "sosial
i s t i n e n " p ä ä m i n i s t e r i Douglas sanoi
torstaina rahtimaksujen korottamisen
johdosta, e t t ä "ne Jotka vastustavat
rautateiden rahtimaksujen korottamista,
ovat nyt saaneet todellisen
voiton". Hän perusteli t ä t ä ikummal-l
i s t a j ä r k e i l y ä ä n s i i h e n seikkaan, e t tä
r a u t a t i e y h t i ö t pyysivät lupaa k o r o t t aa
rahtimaksuja Jälleen 20 prosentilla
entisen 21 prosentin lisäksi, mutta
niiden sallitaan korottaa rahtimaksuja
nyt vain 8 prosentilla. T o d d l i -
suudessa saavat 3 i i t i ö t korottaa nyt
rahtimaksuja 9,7 pros., kun korotus
on taannehtiva.
Abessinia - kahvin kotimaa
Kirj. Knut Tellas
Seuraavaa arUkkelin on kirjoitta-nut
Helsingin Vapaan Sanan Rooman
kirjeen vaihUja Inna
käncn-Trevl:
SaÄiirr Ontario
Teltat, makuusäkit, vesi, muona,
keittoastiat, m a l a r i a l ä ä k k e e t , haulikko
j a pistooli olivat varusteinamme l ä h t
i e s s ä m m e ensimmäiselle löytöretkel-lemme
eräälle kahviplantaashille 30
peninkulman p ä ä h ä n e t e l ä ä n Addis
Abebasta. Saimme ajaa kuorma-aut
o l l a . Kuljettaja oli i t a l i a l a i n e n . Hän
03asi vain omaa ä i d i n k i e l t ä ä n . " S i"
(kyllä) oli ainoa osaamani Italiank
i e l i n e n sana aloittaessamme n y t k ä h -
t e l e v ä n matkan kuorma-autolla. Väh
i t e l l e n sain oppia useampiakin sanoja
kunnolliselta Ja vaatimattomalta
i t a l i a l a i s e l t a . Englantilais-ltalialai-nen
taskusanakirjamme oli arvossapidetty
tulkkimme kun v i i t t a i l u ja
eleet e i v ä t r i i t t ä n e e t.
Alussa vauhti oli hyvä, mutta pian
tie huononi, samoin nopeus. Joskus
tie itse asiassa loppui, ja kömpelö 10
t o n n i n auto tunCai n e r i v ä n oman tahtonsa
mukaan h a l k i arojen s e k ä e r ä maiden.
Se kulkee joka tapauksessa
e t e e n p ä i n . Taitava kuljettaja tietää
suunnan. Hän ei varmastikaan istu
ensi kertaa o h j a u s p y ö r ä n ääressä.
Maisema on yksitoikkoista suurenmoisella
tavalla. Kaneelinkuivilla,
ä ä r e t t ö m i l l ä arolakeuksilla näemme
sateenvarjon muotoisia, akaasiapuita,
j o t k a yhdessä miehenkorkuisten termiittikekojen
kanssa tarjoavat vaihtelua
yksi toikkoViuuteen. Mutta kasvullisuus
muuttuu pian ja eläimistö
alkaa. Matka tulee mielenkiintoisemmaksi.
Babiaaniperhe kapuaa verkalleen
pois t i e l t ä , ja liaanien sekä
muun troopillisen vihreyden seassa
n ä e m m e kuvaamattoman k i r j a v i a , e r i kokoisia
lintuja . H a u l i k k o joutuu
k ä y t t ö ö n , kan kaksi voimakasta helmikanaa
saa luopua h e n g e s t ä ä n . Niist
ä tulee matkamuohaa. Moottorin
surina h ä i r i t s e e k a k s i m e t r i s t ä käärm
e t t ä . Se kiemurtelee nopeasti viidakkoon.
Tämä on A f r i l k k a a ! A l van
sellaista k u i n ajatteli sen olevan,
k u n l u k i maantietoa kansakoulussa.
Kuljemme edelleen, päivä kallistuu
i l t a a n . Kuljettaja p y s ä y t t ä ä kuorma-auton
aivan a l k u a s u k a s k y l ä n ulkopuolelle.
Hänen m e r k e i s t ä ä n y m m ä r r
ä n , e t t ä t ä ä l l ä m e i d ä n on pystytett
ä v ä leiri. Täällä m e i d ä n on vietett
ä v ä y ö A f r i i k a n t ä h t i t a i v a a n a l l a . " Ja
e h k ä i h m i s i ä syövät alkuasukkaat ottavat
m e i d ä t myrkytettyjen nuoliensa
maalitauluksi", lainatakseni Addis
Abebassa asuvien y s t ä v i e m m e sanoja.
P i a n p y s t y t ä m m e teltan j a nautimme
yksinkertaisen Illallisen. Alastomia
alkuasulcaslapsia tulee Joka suunnalta.
Ne p y s ä h t y v ä t kaukana tarkastellen
m e i t ä sekä m e i d ä n kankaista taloamme.
K a u l a n y m p ä r i l l ä h e i l l ä o n nuora.
Se on k r i s t i t y n nuora. Merkki
s i i t ä , e t t ä h e i d ä t on h y v ä k s y t t y koptilaiseen
kirkkoon. Heidän lanteillaan
kilisee leiJonanhampaita, h e l m i ä ja
muuta r i h k a m i a . Ne ovat t a i k a k a l u j
a , jotka suoj^evat sairauksia, k ä ä r -
meenpiu-emla Ja multa onnettomuuks
i a vastaan. Kristinuskoa kaulana.
Pakanuutta sekä taikauskoa vatsan
y m p ä r i l l ä .
Pimeys lankeaa. Ja se lankeaa nopeasti,
nman e d e l l ä k ä y p ä ä varoitust
a — e i n i i n l n i l n kotona Pohjolassa.
Lapset katoavat. R y t o i i m m e makuulle.
Haulikko on ladattu, pistooli samoin.
Melua Ja h ä l i n ä ä kuuluu kyl
ä s t ä . Onko siellä juhla? Vai v a l mistelevatko
he suuria pitoja? Tai
k e i t t ä v ä t k ö he v e t t ä Ja hiovat keih
ä i t ä ä n ? Mitä on t e k e i l l ä ? Uinahdamme
alkuasukasrummun yksitoikkoiseen
tam-tam-tam, tam-tam-tam-ä
ä n e e n .
Seuraavan p ä i v ä n Iltana saavumme
p ä ä m ä ä r ä ä m m e kahviplantaashille.
J ä n t e v ä valkoinen mies tervehtii m e i t
ä . Hän on plantaashin omistaja.
H ä n osoittaa meille e r ä ä n h y v i n r a kennetuista
majoistaan. Siltä tulee
asuntomme muutamiksi p ä i v i k s i . H än
asettaa myös k ä y t e t t ä v ä k s e m m e paljasjalkaisen,
tummaihoisen boy'n
f p a l v e l i Jan). Tuntee olevansa kuin
n e e k e r i p ä ä l U k k ö . Niin, v i e l ä p ä k u in
ruhtinas. Oma maja. Ja oma palvelija,
joka siivoaa majan, tarjoaa
t e e t ä vuoteeseen ja harjaa kengttt.
O n vaikeata k ä s i t t ä ä y h t e j t t ä.
P l a n t a a s h i n omistaja on ainoa v a l koihoinen
mies usean peninkulman
a l a l l a , ja on varmastikin p i t k ä t v ä l i ajat
h ä n e n saadessaan vaihtaa ajatuksia
valkoisten Ihmisten knssa. E h k
ä juuri siksi h ä n on n i i n puhelias.
Kyselemme v ä h ä n s i t ä ja t ä t ä.
— K u i n k a kauan olette olleet A f r i i r,
kassa? kysyn.
— 20 vuotta. Neljä vuotta Belgian
Kongossa ja 16 t ä l l ä paikalla.
— v i i h d y t t e k ö t ä ä l l ä?
— T i e t y s t i ! Täällä tunnen itseni
kuninkaaksi. Katsokaa esimerkiksi,
miten loistava näköala minulla on
noiden kauniiden, sammuneiden t u l i -
vuorenkellojen y l i . J a katsokaa ruu-.
sujani. Eivätkö ne olekin kauniita.
T ä ä l l ä kasvaa k ä y t ä n n ö l l i s e s t i katsoen
kaikkea. Vehnää, maissia, tupakkaa,
kahvia, persikoita, tomaatteja,
sokeriruokoa, banaaneja sekä
v i i n i r y p ä l e i t ä . Täällä on rauhallista
j a h i l j a i s t a . T ä ä l l ä on s e k ä aikaa ja
rauhaa ajatella. Euroopassa ei s i t ä vastoin
ehdi. Siellä on kaikki niin
k i r o t u n vaivalloista j a vilvoitettua. On
asetuksia Ja m ä ä r ä y k s i ä s e k ä muuta
kamaa. Jota tulee n i i n sanotun sivistyksen
mukana. Ja muuten s i e l l ä on
aivan l i i a n k y l m ä ä . Myös k e s ä l l ä k i n.
— i ^ l t e n monta kahvipensasta teill
ä on p l a n t a a s h i l l a?
— K a i k e n kaikkiaan 100,000 pensasta.
— K u i n k a suuren vuosituoton antavat
n ä m ä 100,000 pensasta?
— 50—60 t o n n i a kahvia. Jokainen
pensas siis 500—600 grammaa.
— M i n k ä I k ä i s e n ä kahvipensas voi
k a n t a a h e d e l m ä ä?
— S e » a l k a a kantaa kahvia 4-vuo-tiaana.
Ja kantaa h e d e l m ä ä , kunnes
se on noin 25 vuotta vanha.
^ Kahvi oh Abessinlan suurin
vientitavara, vai kuinka?
— Kyllä, aivan oikein. Noin %
maan k o k o n a i s v i e n n i s t ä on kahvia.
V i i p i e vuonna v i e t i i n maasta 13 m i l j.
kg. arvoltaan 18,3 milj. Abessinlan
d o l & r i a , toisin sanoen 27.5 m i l j . rkr.
— T ä s s ä maassa on siis runsaasti
kahviplantaasheja?
— E i , n i i n ei ole asianlaita. (Suurin
osa Abessinlan kahvista kasvaa v i l l
i n ä Ja korjataan melko alkeellisilla
m e n e t e l m i l l ä . )
— V ä i t e t ä ä n Abessinlan olevan
k a h v i n kotimaan. Mitä s i l t ä sanotte?
— T u t k i m u s on osoittanut, e t t ä n i in
on laita, mutta e t t ä kah^l Juomana
k e k s i t t i i n Arabiassa Joskus 1500-Iu-vulla.
Juuri arabialaiset kauppiaat
veivät kahvipensaan mukanaan Abe-s
i n i a s t a Y e m e n i l n Arabiaan, Histor
i a kertoo, e t t ä t ä m ä n pensaan hed
e l m i s t ä valmistettiin "kahwa"-ni-m
l s t ä Juomaa. Arabiasta on sitten
kahvinmarjoja viety m u l l i i n osiin
maailmaa. Jossa k a h v i a nyt viljellään.
— Johtuuko siis nimitys kahvi sanasta
kahwa?
— S i l t ä oppineet ovat eri mieltä.
S a n a l l a kahvi kuluuu k a h v i n oman
t a r i n a n mukaan olevan kaksi-merkl-t
y k s e l l l n e n s i s ä l t ö . Juomaa sanottiin
k a h v i k s i kahwa-sanan mukaan, joka
merkitsee s i t ä , m i k ä k i i h d y t t ä ä , mikä
nostaa ylös k o r k e u k s i i n j a m i k ä antaa
lentovolmaa. N ä h t ä v ä s t i on ajateltu
suurta p»rR<{tia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-09-24-05