1949-03-26-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
,la ja toista hii|itor|niaqialta ^^biihtcmme tältä U l v e lU on L ^ Z ^ r t muistojen Joukkoon, l i p - SSTan biukim tat«Ua mflt* l ^ ^ e l l ä näyttää. Hiihtonune. Bouiin urheUumine. näyttää 5iinv.-än nuorten. tÄssä ^ t v n e i c e n harrastettoraksL -p nävtä huonommalta, vaikka biihtosankarit kuten Huuki. Kantali. Niemelä. Salminen "^elä narttävät kantapäitään iHIe Näiltä pojista .täyW-fcu>: n eiaa5sä vanhassa suo- C.-SS1 kansannäytelmässä: fpoia: on tehty a i n e i ^ s e l l a i s i s U. 1^1 v^si väliin herahtanut". „5 talvi toiiin hiihtorinta-tenetullutta ja kauan odo- ^ uutta, nuorta voimaa. Tarkol-l^ bitefchia Speedin voimia. Seu-liärjesti komeat kansalliset kisat, ^ oli osanottajiakin vUdettäkym- U ja ladun kiistelöiliin ilmestyi f.^ bvT.-ää hiihtäjän alkua, joista kuullaan tulevaisuudessa. E n - äinen tehtävä näille nuorille on lettä vanhemmat hommaa Jieijle «eiliset ja nykyajan hiihtovälineet, hiihto, kuten muukin urheilu, on ^cta hommaa, että pitää olla k u n - 1 välineet. . jo voidaankin taas päästä kä-i h>Tiin sivakoihin sillä KaUe Saa- I kuoleman jälkeen on Majavajär-astunut hänen jäljilleen suksen- Ijöiksi uudet miehet: Antero Aalto ._Uen oppipoika Olavi Salminen, eron tekemillä suksilla hiihdettiin ne ensisijaa Whitefishin kisoissa [jrkland Laken Jymyn pojille me-livakat myöskin. Ei siis ole enää |te kunnon kilpasuksista. Hikilau-b ei enää hiihdetä sillä kilpailus-nies kyllä hikoaa muutenkin, sivoiteisiin nähden ei myöskään enää Suomen armoilla, sillä J e - i rasvamaakari Eino Tikkanen välttää voiteet, joilla hiihtävät lUt- Ime ctupään tekijät ja joilla ovat Itäneet myöskin Canadan hiihto- Itarit. liihtokeiikiä paukuttavat valmiiksi Ittisen veljekset. Jussi ja Erkki. |n ei tule hätää ja omilla pärjä- Samoin on hiihtokengän tekl- , Sudburjssa. Henry Mäki ja Emil vala. Ja miksi ei myös muuallakin, jintositeistä ei t^ida enää tulla kaa eikä riitaa .siitä mikä olisi pa- Käytäntö on Suomessa, Norjassa, ja muissa maissa pidetyissä Isainvälisissä koetuksissa on toden* norjalaismallisen "Rottefellan" haaksi, eniten käytetyksi j a luoliksi. Paras siis on käyttää sitä i on kovassa koetuksessa parhaaksi Jmatlu. Onhan kuitenkin vielä käy-nössä muitakin siteitä ja kyllä nUl- |n suksi pysyy tukevasti Jalassa. Tuuttila esim. käyttää vanhaa bno"-sidettä. tiulla on tulossa alle 18-v. sarjaan |a neliapila: O. Ranta. A. Johnson, Hankonen ja P. Rasi, Joista varsln- I ensimainittu on osoittanut perin aa kuntoa ensi hiihtotalvenäan. Itäen kaikki kilpailut. Joihin hän (kuluneen talven aikana osallistu- I, mm. liiton hiihtomestaruuden vaattavalla tavalla. litefishi.stä tulee Kalle Palomäki, isin veljekset, Puiraksen sisarukset, iiJl, Kerttu Kitts ja monet muut. ^irkland Laken Jymyn, alle 17-v. na Branny on mainio poika Ja hä-siskonsa Nancy lienee tällä erää lomme nopein naishiihtäjä, n i in a i - fin pojat vakuuttivat kun tulivat insistä. nähtyään hänen kovan nonsa. Lisäksi siellä on Torikka, täki. alle 14. Alpo Oja Ja Kalevi tiönen ja monet muut. ehusta tulee nuorta kaartia llsäk- Mle 14-v; poikain sarjaan Kratsin fekset, K. Tikkanen, Mannisen s i - ukset ja veljekset, Arttu Mäki. A l - [ Tillman. Bill Ranta Ja muut. ojätkän valtakunnassa alle 18- [tias Lempiälä, Kankkunen. LehU- 1 ja muut Port Arthurin ympäris- |on taantunut, sillä oUhan siellä ita seuraa, jotka takavuosina har-p a t hiihtoa vaan ovat nyt kovas-pesj- j-ntyneet. udburyssa on nousemassa hyvää litovoimaa. joka samalla harrastaa Ihallitiee tämän maan uusia talvl- JeUumutoja, syöksyhilhtoa j a - p u - lelua. Sudburylaiset ovat erlkolsel-p v a l i a mainostaneet suomalaisten hiihtoa koaUIaisten kisaisaa. menestyen guurenmolsestL Myöskin Porcuplnessa elää hiihto. Onlum stcDä Forsell ]a monet muut K l i k l a n d Lakella on tehty hyvää tyvää työtä siinä .määrin, että sitä voidaan nyt sanoa liittomme toiseksi vnlmakkaimmflksi h i i h t o s e u r a k si Tlmminsin hiihdot antoivat siltä varmat takeet, eikä hiihto ole siellä enää Kustaan haUitsema vaan nuoria hyviä voimia on nousemassa. Niin t u l e k i n olla. Kokonaisuudessaan on hiihto t^'«ft maassa noussut valtavin askelin eteenpäin. Siitä o l i paras todistus mesta-reittemme HuuMn Ja Salmisen sijot-tuminen neljänneksi Ja viidenneksi Canadan mesttutiuskilpailussa, jonka tukdEset ovat mainiot Ja antavat aavistuksen siitä, että voittomme ei ole enää etukäteen "ki>£ossa kuuluutet-t u " vaan kovan ponnistelun Ja hien takana. Murtomaahiihto on kilpailullisessa mielessä* maassamme vielä nuorta, eikä vastaa kansainvälistä t a soa, mutta nousee nopeasti. Sanotaan, että me suomalaiset olemme tuoneet hiihdon tähän maahan kilpailumielessä. Siitä voimme olla ylpeitä Jos asia niin on. Vanhat maininnat maan historiassa toteavat, että suomar laiset j a norjalaiset ovat tupneet sukset Canadaan 1840-50. Olemme siis tehneet Jotakin, Joka pysyy historiassa. Tänä talvena tapahtui liittomme talviurheauhistorlassa työ, joka on hyvä merkitä muistiin liittomme iffhei-luhistoriaa varten.. Ensikerran o l i ohjelmassamme Jehun Järjestävät kilpailut syöksyhiihdossa Ja pujottelussa seuran-omassa mäessä. Kilpailut o l i vat hyvin onnistuneet j a innostavat. Joku on sanonut, että nämä lajit tappavat murtomaahiihtomme. Minkä vuoksi? Sen vuoksi^-kun näissä lajeissa pääsee kuulemma metkuille Ja prenikollle helpommalla, ettei tarvitse valmennuksen vuoksi hikoilla Ja vaivata itseään kuten kilpahiihdossa. Jos meidän urheilumme perustuu vain prenikoihln eikä muuhtm, ön se poliittisesti selkärangatonta Ja tuomittu kuolemaan. Meillä on Ja täytyy olla painavamtmat tekijät ja syyt miksi urheilemme, eikä vain prehikat. • Syöksyhiihto Ja pujottelu ovat, jos mikään, parasta harjoitusta mitä h i i h täjä voi saada. Nyt Jo nuoret hiihtäjämme. Jotka ovat niitä harjoitelleet, hallitsevat miurtomaatekniikan paremmin kuin yksikään vanhan kaartin hiihtäjämme. Siis kaksi asiaa yhdeUä lyönnillä. E l meillä ole syytä suruun mikäli talviurheilummie tällä hetkellä on kysymyksessä. Uusia voimia nousee hiihtoladuillemme Ja he takaavat, ettei meidän suomalainen kansallisurheilumme ole kuolemassa vaan nousemassa.— Tekonimus. Prof. Alma Söderhjelm kuollut Tukholmassa Helsinki. — (S-S) — Kirjailijatar l i r o f . Alma Söderhjelm kuoli maaliskuun alussa Tukholmassa 78 vuoden ikäisenä. Hän väitteli f l l . tohtoriksi V.. 1900 j a toimi Turun Akatemian yleisen historian professorina 1927 37. Hän on Julkaissut isuuren määrän historiallisia tutkimuksia. 5-osai-sen muistelmateoksen Ja. multa kau-nokirjallLsla teoksia. Hän oli myös Helsingin yliopiston ensimmäinen naisdosenttl. Kirkland Laken Jyi/iyn hiiltdot Round Lakelfa Kirkland Lake. — Round Lakella tk. 20 pnä pidettiin v.- ja u,- seura J y myn lopettajaishiihdot. Osanotto k i l - pailuihimme oli eJidottomasU hyvä. Seuramme hiihtokaarii an tämän talven kuluessa paisunut viisikertalsesti. K u n sarjahiihtomme k o i t e t t i in syksyllä oli ainoastaan viisi hiihtäjäämme lähtemässä ladulla Ja nyt lopetta- Jaishiihdoissamme niitä oli kokonaista seitsemäntoista. Eikös vaan tämä meidän sakki rupea-vetelemään vertoja Majava Järven hiihtokaartllle? Olenpa varma, että kun kaikki pojat ja myös tytöt saavat kuimolliset hUh-toväUneet ensi talveksi niin me pistämme lujasti hakaan kenelle tahansa, sillä meillä näyttää olevan hyviä voimia nousemassa. Esimerkiksi nuorten sarjassa on Korhonen, Oja Vint-teri j a monet muut. Sitten saimms nähdä uuden tulokkaan, alle 18-y. pojissa, T. Marttila. Sinä on menijä k im vain iiän saa kunnolliset välineet Ja lisää harjoitusta. Toivomukseni olisi, että jokainen ottaisi tori tarmolla osaa harjoituksiin ja yleensä kaikkeen urheilutoimintaan. Muuten yleisön puolesta oli osanotto näihin kilpailuihlmme heikko. Saapa sanoa, että kaupunkilaiset l o i s i v a t täydellisesti poissaolollaan. Meidän penkkiurheilijaln olisi aina muistettava, että mitä suuremman kannatuK-sen me annamme niin sitä korkeammalle nousee urheilljaimme innostus. Tässä yhteyde.ssä haluan seuran puolesta lausua kiitokset niille tovereille, jotka lahjoituksillaan ja muulla toiminnallaan auttoivat näitten kilpailujen onnistumista. Erittäinkin h a luamme kiittää mrs. Selma Mäkeä. Joka antoi huoneustonsa käjrtsttäväk-semme Ja keitteli mojakat ja kahvit. Ajat näljsä kilpailuissa saavutettiin seuraavat: Miesten yleinen 4J4 km. raskaalla murtomaalla B. Mäki •23.06, O. Torikka 26.36 ja S. Wallöten 53.10. Alle 18-v. sama matka J . Brannv 24.05. O. J u n n i l a 27.09 ja T. Marttila 31.29. Pojat alle 15-v. 1 km, K . Korhonq^ 650. A. O j a 6.57. P. Vintturi 7.04 ja K. Mahonsn 7.10. seuraavina olivat R. Nlcml. P. Manvcl. A. Niemi, R. H a l l j a M . H a l l . ..Tytöt alle 15-v. I km. N . Branny 7.01 ja H . Auranen 8.56. Sitten seurasi se penkkiurheilijaln henkeä salpaava" 1 km. rakas murtomaahiihto, jossa oli kolme osanott^Jjaa. Ajat: G. Branny 6.47, V. Pekkola 8.51 Ja N. Saari 9.08. Toivottavasti aloitamme . ensi ^alo-den sarjahlihdot yhtä l5olla Joultolla kuin mitä .oli näissä lopettajalshilh-dolssamme!— Geo. 158 Qiifta tilausta tähän mennessä Port Arthipr johtaa edelleen mahtavasti Vapauden levitysryntäyksessä Näyttä» smi, että M t t U paikkakunnilla pitäisi ottaa esimerkkiä port-artliBlilaMata, «i*tta vnA palj«a edellä foLsia paikkakuntia Vapauden le\i-tynyatäyksCMfc, VItacisea kahden päivän aikana saatiin seuraavat tilaukset: Saaai Baataja. Pwt Aitluu-1. Joten Port Arthurin osuus on nyt 66 uutta tiltnrrta K. Sala, BMtfBi 1 tiUus. E. Ketaiat Vaaeawrer I tilaus. Tämä on \~.tsta toinen uusi tilaus lännen pääkaayuNMa. mifM, vaivaa Vaneonveria? Mattt BMrita TatoatasU OlietU 3 o u t u UlausU .vhteensä 20 Toronton OKalie, Jalat aaaittaa Taronlon saavviUvan tavoitteen, ehkä yUttavänkin huo-ottttoviurtL E. T»»!^»» 9a«tll Pareopinesta lähetti uuden tilauksen nostattaen tilaus-tea Itilraiaiirin It. U.,.OJalaigiaU Mantrealista lähetti yhdm uuden tilauksen, joten jMont-reailsu oa taUat kaikkiaan S nntt» tilaosta. Jaha Särkilahti Dlasaorcsta. Sask.. lähetti yhden tilauksen. Bciaa Ketai BaOvysta, toi yhden uuden Utauksen Ja konttoriin tuoUin mjm aasi tUaaa, Jatea Sndbotyn eaalle tulee nyt 20 u u t u tilausta. Mn. Lilja TlcssBa, Wawasta lähetti 2 uutta tilausta Ja tavoite tä>-tettiin. t&häa laaBrnmaä on saata kaikkiaan 158 uutta UlausU. Asetetun Uvoit-teea täyttftmladui tulee vauhtia parantaa. — Apulainen. J A C K L O N D ON 4 Obeellliien kirjoitits on Upton Sin-clairia kIrJasU » ^ d e Ja mam- Boa". TiaA kirjoituksessa kertoo Slpelalr Aoictikan snurinunan proletaarikirJalUJan Ja yhden aikakautensa avnrlmman kertojan eUimästi Ja taotennosta: Tulemme nyt ensimmäiseen meidän aikamme kirjailijaan, Joka on lähtöisin työtätekevästä luokasta ja Joka on säilyttänyt luokkatietoisuutensa kirjallisessa toiminnassaan. Hän on kertomusten sepittäjäin todellinen kuningas, kirkkain tähti, mikä on loistanut taivaallatmne. Jack London syntyi San Franciscossa vuonna 1876, Joten hän oli kaksi vuotta minua vanhempi. Vaihdoimme ensimmäielft teoksiamme keskenämme. Ja välillemme syntyi kynä- Viime vuoden parhaat 100 m. juoksussa New York. — Amateur - Athlete-lehden mukaan olivat n^ailman par-haathaat txilokset 100 m juoksussa viime vuonna seiu^avat: ' 10.2 sek. Ewell. USA. 102 sek. L a Beech. Panama 10.3 sek. Patton, USA. 10.3 sek. DUIard, USA. 10.4 sek. Karakulow, USSR. 10.4 S2k. McDonald-BaUey. B r i t. 104 sek. Bonnhof f. Argentiina 10.4 sek. McKenley. Jamaika 10.4 sek. Moina, Rumania 10.5 sek. Lickes. Sakga. — Canadan ensimmäinen maakunnan Ifdnlaatijakunta kokoontui Nova Scotiassa v. 1758. METSÄSTÄJÄT JA KALASTAJAT! RUOTSALAISIA Anderssoii's "Mora" metsästys- ja tuppipuukkbja No. No. No 347 — "Mora" meisästyniuukko, hinta ^ ...... RuostuQiaton terä ja helat tupessa. 27 — "Mora" mtlMatromuUco, hinta f4.7» Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu-pessa. ^ 22 - "Mora" tappipuiikko, hinta ............ $8.50, Ruostumattomat hopeaiset helat tup^sa ja veitsen päässä. No 13 ~ "Mora" tuppismukko, hinta Erikoisen halpa tuppipuukko. ^ eitsel ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa. Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. Box 69 Sttdbnry, Ontario Canadan Suomalais-fen Arkhto saanut lisää lahioituksia Canadan Suomalaisten Arkisto on .«saanut parin kuluneen viikon aikana jälleen arvokkaita lahjoituksia. Jotka ovat rikastuttaneet arkiston kokoelmia huomattavalla tavalla. Mr. Jacob Jussila lähetti McKer-rowsta useita Canadassa painettuja suomenkielisiä painotuotteita, joiden joukossa oli mm. yksi kirja. Jota el o l lut entuudestaan arkistossamme." Hänen lahetykses.sään oli myöskin muutamia kirjapainossa painettuja Kalle Koskinen-vainajan lauluja, jolta on nähtävästikin painettu myöskin i r rallisille lapuille, yksi tel kaksi laulua kuhunkin. MT$. Hilma Anderson Creighton M l - nelta lahjoitti erään Canadassa painetun kirjan ja S. Ilmosen kirjoittaman "Amerikan suomalaisten historiaa l"-nlmiscn teoksen. Kummatkin olivat tervetulleita arkistomme, Mr. Jacob Jussila lähetti vielä toisenkin käärön, jossa öll kaksi V a pauden Soihtua, vuosilta 1919 ja 1920. sekä Suomessa painettu Työväen Urheilulehden Canadan erikoisnumero, jota ei ollut entuudestaan arids-tossamme. Se oli arvokas lisä arkistomme urheiluasiolden osastoon. Kalle Koskisen laulujen suhteen selvisi äskettäin Niko Piispasen käynnin johdosta, että niitä on painettu Sudburyssa kaksi vihk<^ta. Joista a i nakin yhdessä on harmaat kansUeh-det.: Haluaisimme kaikin mokomin ainakin yhden kappaleen kumpaakin vihkosta Ja niitä irraÖlsia lehtiä, joflle hänen laulujaan on myöskin painettu. Mr. Piispaselta saimme myöskin Vapauden V i i r in V. Arkisto kiittää kaikkia lahjoittajia. Aricistokomlteän puolesta: H. Sula, arkistonhoitaja. kiistaa. Joka Jatkui hänen viimeisiin päiviinsä asti; hänen viimeisessä kirjeessään oli kehoUus tulla hänen luokse e n Jatkamaan, keskusteluanmie. "Teillä ja miJiuUa on Jotakin suoraa meidän keskeistä, sanottavaa toisillemme. Olen antava teille osanne, ehkä minä saan myös osani. Keskustelusta saattaa koitua valaistusta Jom-mallektmmiaUe meistä tai molemmille." Vastasin, että paraikaa lopettel i n erästä kirjoitustani, mutta heti kun se oli telitr. saapuisin "talstc-luim". Pian sen Jälkeen l u in sanomalehdestä, että him o l i kuollut. Taas tuli esille vanha kysymys, jota Jo useasti on käsitelty tässä kirjassa: pidättyväisyys vai täysi vapaus, tai — kuten Jack olisi sanonut — asketismi v^i itsensä ilmaiseminen. Kummassa tapaulcsessa ihminen saa elämästä enemmän irti? Luottamallako omaan luontoonsa, antamalla sille vapaat ohjat, elämällä kiihkeästi Ja nopeasti, vaiko epäilemällä luontoansa, kaikkea luontoa, mikä taas merkitsee alentavaa varovaisuutta ja pelkoa, mieli- Johteltten hllUtsemiBtä — ja sillä t a valla erottautumista iloisista tovereista, joutumista harinillisen Ivan alaiseksi? ^ Näen Jackin elävänä edessäni muls-tellessani ensimmäistä tapaamistamme hänen saapuessaan New Yorkiin V. 1904 tai 1905. Siihen aikaan hän oli äsken saavuttamansa maineen täydessä loistossa, j a me nuoret sosialistit olimme järjestäneet suuren kokouksen häntä varten suureen Kes-kuspalatsiin. Sankarimme tuli myö-bästyn^ sä Jtmassa Floridasta ja saapui Juurit kun Jo olimme joutumassa epätoivoon. Hän tuli säteillen ja i n nostuneena huolimatta nielurisain t u lehduksesta, astui pitkin askelin korokkeelle pimalsten nenäliinojen liehuessa Ja luki vakaalla, uhmaavalla äänellä New Y t n k i n kaupungille tutkielmansa "Vallankumous". Tarpeetonta sanoa, ettei New York sellaisesta pitänyt, mutta minä pidin sUtä niin suuresti, että olin valmis orjallisesti Ihailemaan sankariani. Seuraavan päivää vietimme yhdessä kedcusteUen asioista. Jotka meitä kumpaakin erikoisesti kiinnostivat. Koko Uultiennätyksiä Moskovassa Moskova. — Viime aikoina on Neuvostoliitossa saavutettu 'useita uinti-ennätyksiä. Moskovalainen uimari Leonid Meshkov sai 200 metrin yhdistetyssä uinnissa ajan 229J9. mikä on li sek. entistä ennätystä parempi- Hän ui 50 m. selkäuintia, 50 perikisnintia, 50 m. icylkiuintia j a 50 m. kroolia. Viktor Solovjev paranä 50 m. seflcäoin-n i n 8 vuotta vanhan ennätylcsen 33 ae-kuntiin Ja Viktor Brobfndgr ui 400 metrin vapaauinnissa SsnjL BtoUns- ; l y <m v a in 1« vuotias. tämän ajan Jade poltti savukkeita ja joi. en tiedä mitä lajia, sillä kalkki nuo punaiset, ruskeat, viheriälset ja kulluivärlset sekoitukset olivat maasta toskastuttavia. Ja niiden näkeminen riisti minulta vallan hallita kasvo- Jani. Jack tietysti huomasi sen pian, hän oU lämmiitveTlnen Ja minä nahjus. Ja hän t eU minusta hilpeää pilaa olsteriroEvon Ja hurjastelijan tapaan Mutta Jade Londonilla oli suuren-mohien henU Ja J^lläistahto. Hän kivi ankaria taisteluja omassa sielussaan, huolimatta omasta väärästä filcsofiastaan, taisteluja. Jolta kävi s i l - Icrin kun riiteli toisten kamsa näiden pidättyvM^destä. Hän teki K ap Hornin ntemen ympäri merimatkan. Joka kesu useita kuukausia Ja jonka kestiessft hin ei Jucmut pisaraakaan aJkatobUz. Hän myös kirjoitti tnon loistavaa kirjaa rrullllemen tutta-vana". Joka on l^ödyllislmpiä Ja hu-vtttavimpia kUrJoJa. mU& millienkään on oliot. Tapuamamt oU libettää toisillemme tmala teufcalaiume Ja vaihtaa keskenämme nUstt ndet4>itett2. Luet-tttsai teokaen "Toliliemen tuttavana" kfrjoftla liiaeae, ettS U r j a antoi m i nulle aiheen todeta erään uuden näke-mylcscn juomista koskevassa kysymyksessä, .sen haitan nlmltiäln, mikä on niillä, jotka eivät lainkaan koske l a siin — .se riisliiä näet heiltä toveruuden saattaen heidät mannp:\kolaislk-sl yslävicn.sä pnrls.sa. Siinä nuiäiln riippuu miesten kans.sakäyminon n l - koholi,';ta ja saa siitä väriä. Minä esimerkiksi olin aina tuntenut, että ystävyyteni Jack Londonin kanssa oU kärsinyt tästä epa.soinnu.sta. Hän vastasi kirjeeseeni, cttil olin erehtynyt; kantaani .sukupuoUkysy-myk. sc.s.sä hän cl hyväk-synyt, Vnih-dolinine muutamia kirjeitä tästä kysymyksestä Ja valmistauduimme siten siihen henkiseen kaksintaisteluun, josta ei kulienkaan kaskaan tullut mitään. Mitä alkoholikysymykseen tulee, .sallittakoon minun huomauttaa, että Jack kaikesta huolimatta joitakin päiviä ennen kuolemaaiuia plde-tyi. s.sä vaaleLssa äänesti "Callfornia-kuivaHsl"- kann;ii) puolesta. Tätä hän perustelee .siten, ctiä vaikka juomjncn olikin liänelle lion all)eena, halu.sl hän siitä kieltäytyä nuorempien .sukupolvien hyväksi. Krnpä vf>).s)k!ian olUi niin armoton iLskeetll, että vaall.sl enciiipääl Mitä sukupuoll.sky.symykseen tuk-e, on miehen koetinkivi, että hän neljänkymmenen Iässä kykenee säilyttämään u.skon.sa naLseen, siihen iloon Ja tyydytykseen. Jonka to.si rakkaus voi antaa. Mihin "itsen.sä (Imcntämlseen" filosofia oli Johtanut Jack I/rmdonln. oli tunnettua monille, jotka kuulivat hänen suumiiitclevan teosta. jo.ssa hän kuvaisi kaikkia kokemuksiaan naisten keskuudeesa. Hän aikoi kirjoittaa sen yhtä häikäilemättömän rchelH.sesll kuin hän oli kirjoittanut romaaninsa "Tuliliemen tuttavana", paljastaa traagilllsia pettymyksiään ja halvek-sintaansa naisia, tuota loismaLsta, turhamaista ja hcmmottllua olentoa kohtaan, Jackilla oli paljon voit toja toisen »sukupuolen keskuudessa, ja näyttää sillä, kuin hän olisi saavuttanut nc liian helpo.sti; kuten useimmat taiteilijat, hänkin halveksi vähemmän arvokasta va.stapuoIta. Naiset, jotka liä-nen ympärillään parveilivat kuin kcit liekin ympärillä, olivat peräisin kalkista yhteiskuntaluokista, mutta on ilmeistä, että hänen fllo.sofiansa oli fivynä siihen, että niiden Joukossa oli vain harvoja. Joita hän saattoi kunnioittaa, OH aseitakin naisia, jotka oli.sivat kyenneet kiinnostamaan tätä huomattavaa miestä, mutta kun he eivät omaksuneet hänen filosofiaansa, he jäivät häneltä huomaamatta. .Jack London kirjoitti ew>een '•Mitä <?:ämä minulle merkitsee". Siinä han kertoo siitä katkeroitumisesta. Jonka hän sai kokea osterivarkaana ja hur-jistelijana tunkcutut.ssaaTi ".seurapiirin salonkien lattialle"; ••Milloin hs eivät olleet turineltuneita. herkkiä llkalRe<.'n elämään, he olivat kuolleita, jolta ei vielä ollut haudattu . . . Nai-sct olivat kauniJÄtI pukeutuneet, myönnän, mutta minä yksinkertainen havaitsin hämmä-styksckÄC-ni heidän olevan r-amaa maata kuin ne muut naiset, jotka olin tavannut k'lIarikerrok,sissa . . . On totta, että nämä kaunlspukui^t. ihanat naiset lörpöttelivät s?iloiM«ti pientef-ä • periaatteista Ja pienistä arvokkaista m o ra allseikoista. mutta heidän lö.-potte-lystään huolimatta heidän clämäarjsä h a l l i t s e t piirre oli matf;rialLstinen. Ja he olivat niin tunt/'elll.scn itsekkäitä! He ottivat osaa kaikenlaiseen pi<irncen suloiseen hyväntekeväisyyteen Ja tiedottivat siitä muille, mutta it,se asiassa kaikki ravinto, jota hc s^^ivät, ja kauniit vaatt.e<;t, joita he k;jyttivät, oli ostettu osingoilla, joita tahrasi lapsityövoiman veri, nylkypal-koilla tehty työ j a itse prostituutio , . ," Jackilla oli syvä >äalimy»k:.ky, ja han itki Umtoon East-Endiä kuten Jeesus Jerusalemia. Vuosikausia »en jälkeen muistot tästä hämmästytta-västä Ja kurjistuneesta vaestÄstä a h distivat liäntä riistäen häneltä kaiken rauhan. Ne kuvaukset. Jolta liän heistä teoksessaaA "Kadotuksen kansa" Urjoltti Ja Joita jälkimaailma on-lukeva kauhistuneena Ja pitävä uskomattomina, ovat hänen kynänsä voimakkaimpln tuotteita. Nämä y h - dr-ssä hänen rlolsicn ja syvästi tuntemiensa sosialististen tutklelmain kanssa tektrat hänestä erään historiamme suuria .sosialistisia hahmoja. Tiedän, että tämän liekin kipinä paloi hänessä l-jppuun saakka, sUlä vähän erjcmmän kuin »uasi onnen hänen kuolemaansa vaivasin häntä "Totuuden huudon"^ laajalla k6.slklrjoltuk- «^ella. Hänen .»^lihen kirjoittamansa esipuhe on hänen hienoimpia luonil-aan. ja osa slUn kalvcrn*tnan hänen hautapatsaaseensa: ••LÄäke on ykslnkorta^ien. vain pnl-vplemlsta. El mitään alhaista ajatusta tai tekoa pyydetä keltään naiselta tai mieheltä maailman .saattamiseksi hyväksi. Kutsu koskee ajat-telem' 5cn aateluutta, tekojen aateluutta. Kutsu koskee palvelun, ja sen icrs-eelllsln vaikutus on, että ken palvelee kalkkia, palvelee parhaiten Itseään." Tiiman oll elämä lopuksi hänelle opettanut. Mutta hänen el ollut helppo tätä oppia, siliä hän oli köskeväl-nen luonne, -raju pyyteissään eikä milloinkaan täy.sin kesytettävl.ssä. Taistelu individualismin ja sasialLsmln \'älillä Jatkui hänen olemuksessaan kaiken alkaa. Siihen kappaleeseen "Martin Edcnlä". jonka hän lähetti minulle, hän oli kirjoittanut: "Eräs tämän kirjani aiheita oll hyökkäy.s Individualismia vastaan (päähenkilön persoonassa). Olen siinä nähtavästi hutiloinut, kaska tahän asti yksikään klrjalUskatsRukscn laatija el ole slta huomannut." Luettuani klrjnn vastn.slti. että arvostelijain laiminlyönti oll hyvin yni-märrcttävlB. sä, sillä hän olisi osoittanut sellaista myötätuntoa kovasti ponnistelevaa IndlvlduollstLsta päähenkl-löään kohtaan, että kenelläkään tuskin saattoi juolahtaa mieleen pitää tätä henkilöä varoittavana ju tuomittavana . . . Paras seikka, minkä voisin vielä lisätä tähän lukuun, on ehkä toteamus, jonka henkllökohtal-scatl olen hänelle velkaa. Kun hänen maineensa oll korkeuksissa ja minä olin tuntematon, lähetin hänelle oikalsuvc-doksla teoksestani "Pensaikko" selittäen, etten löytanyt sUlc ku.stantajaa Ja että halusin saada varoja julkals-tak. senl sen Itse. Kirjallisessa maa- Ilmas.sa on paljon kateutta. Monet, jotka saavuttavat laakerinsa katkeralla taistelulla, eivät ole Innokkaita auttamaan kilpailijoitaan. Mutta Jack cl kuulunut näihin. Hän kirjoitti kirjasta kirjeen tervehtien sitä palk-knorjuutia Vastaan .suunnattuna uutena 'Tuomo sedän tupana", ja hän kokosi Boslallsilscn liikkeen kuin mcr-klnantotorvcUa sitä tukemaan. Jack Londonin teoksella antama.sla alkusysäyksestä johtui, että se levisi ympäri maaliman, ja olen vain yksi paristakymmenestä kirjailijasta, jotka voivat samalla tavalla kertoa anteliaasta ja innostavasta kannatuksesta. Lauantaina, maalialL 26 p., — Sat. Suomen YleisriNUon Kalevala käännetään Islanninkielcllc Helsinki. — Islannin Kan.salllKtcat-terin vierailu Helsingissä vilmo .syksynä oll omiaan voimakkaasti lisäämään Islantilaisten halua .syventyä KUQmalaisecn ja nimenomaan suomenkieliseen kulttuuriin. Tämän teatterivierailun .seurauksena oli mm. se. että Kalevalan kääntäminen Islannin-kielelle on pantu alulle, kertoo Islannin Suomessa ok'va kunnlapääkonsull Erik Ji/uranto. Islannin pääkonsuli-virasto on käynyt kirjeenvaihtoa Islannin opetusministeriön kans.sa käännöstyön käytännöllisestä järjestelystä ja sopivan kääntäjän löytämiseksi. Opetusministeriön Ilmoituksen mukaan matkustaa Islantilainen kirjailija ja toimittaja I.sfeldt lähiaikoina Suomeen neuvottelemaan suomalais^ tcn Kak-valan asiantuntijoiden kanssa asiasta. ensiviikon aiMna Suomen Yleisradion lylvUallo-db-jelma käsltt&ä huomenna. stfimunUI-na maallsk. 37 puk alkavalla viikolla paljon mielenkiintoisia kphokohtla, joista mainittakoon seuraavat: Sunnantaiaa klo 12.30 lp. esittelee malst. Aili Laurila Martti Lamin romaanin "Taivas laskeutuu maahan" Ja Reino Mantereen novellikokoelman "Valtatiellä" Ja klo 10 illalla esitetään kulkijan lauluja. ; Maanantaina klo 4 lp. on radio-orkesterin tltapäiväkqiserttl Ja klp 10.10 lp. esitetään uuden kerran runonäytelmä Antar. Tiistaina klo 4.35 ip. esitetään tolm. E. J . Paavolan eduskuntapakina, klo 10 ip. kertoo agr. A. E. Korhonen Lapin jn Pohjols-Karjalan oloista ja klo 11.05 lp. esittää Jorma Korpela Tannerin kupletteja. Keskiviikkona kk> 12 päivällä esitelmöi kansanedustaja Kalke Jokinen a i heesta "mataloiistyölälscn ajatuk&la". klo 4.25 lp. pakinoi prof. Yrjö Ruutu Mika WaUarln romaanista "Mikael Karvajalka" Ja klo 10 lp. vastataan kaukosuomalalstcn kirjeisiin Ja tiedusteluihin. Klo 10.10 lp. esitelmöi huoltopäällikkö K. L, Kulo utopistisista soslallstalsta ja klo 10.55 lp. kokoontuu viisasten kerho. Tomuina klo 4 i p , on lastentunti Ja klo 10.20 ip, torstaina Julkinen viihdekonsertti. Perjantaina klo 7 ap. esttctääti kansanlauluja, klo 13 päivältä csittäii y l i tarkastaja Yrjö V.'Laaksonen metsä-työkatsauksen, klo 4.15 lp. on H:Kln kaupunginorkesterin sinfoniakonsert-tl, klo 10 lp. esitetaän Otto Varhlan kirjoittama kuunnelma "Joenla^kson poika ja klo 11 lp. "AprlUlpälvtt on minun päiväni'^ I.auantalna klo 4.10 on radlulHäkfi-riii 10 minuuttia, klo 4.20 Hella WuolU joen kuulokuvia "Työmlelien pcrliccs» tä" Ja klo 10 lp. on ptcnolsparlamentln istunto. Porin lyhytaaltoascma lälvBttää aaltopituudella 10 m. kJ/(( 15100 klo 7—S ap., klo 11.45 ap. — 12.45 ip., klo i—S J|l 10—12 lp. RuotHlnkleltfiUi ohjelmaa lähetetään torstaisin klo 7—7.15 ap. Ja Joka päivä, paitsi cl maanantaisin, klo 114!0—13 lp. Kuulijoita pyydetään kirjoittamaan ohjelmien kuulu vaisuudesta Ja toivo* mukslstaan oHoItteclla: Suomen Yleisradio, Helsinki. KUniiostavia elokuvia i^tettävälui Port Arthuriii seudolla . r a r t A r t h v . — Tfyt voidaan'lAlip dobi ilmoittaa. e t U Vtima^j niminen ttrheiluelimftftn aavlteä» musikaaUnen rakkaustarina — 73 mlv nuutin ajan kcstiivi ftinldokuva A »f daan esitatt&vftksl tällä ympftrUAdUt. Sen ohella esitetään myOskbi "Öireir the H i l l and Oale^-nimiocn etokuva* Jonka suomenkielinen nimi on " L a m - maspainen". Nämä kuvat eslMsttän C 8 J : n osastojen haiAllla seuraavasti; Nolaia: lauantaina huhtlk. 0 pnä, alkaen klo 8 illala. >r pahjola (Rumlssal: sunnunta^u huht k. 10 pnä. alkaen klo 130 tp. • ^ Port Arthur: sunnuntaitia huhtOp 10 pnä. alkaen klo 8 Illalla. r Intola: maanantaina huhUk. 11 pnä, alkaen klo 8 lUalla. Kaikki ovat tervetuUeet näihin k i i n nostaviin tUalsuuksUn. ATH. Kalevala-juhlia vietetty kaikkialla Neuvosto-Karjalassa Fetraskoi. — Kaikkialla tasavallan alueella vicU-ltlln helmikuun 28 päivänä Kalevalan julkalsemlsf.-n 100- vuoti;^juhlaa. Helmikuun 26 pnä piti Tiedeakatemia Juhlan. Johon osallin-lui vieraita n a a p u r i tasavanolKta, Merkkipäivän Johdosta on Petroskoissa avattu karvsalllf.cn Uiltecn näyttely. Paikallinen t<eatteri esitti Elmer Gr<?e-nin näytelmän "Eielätuull" «uonK-n-kiehllä. Ensimmäinen suoina* lainen taifettikone toiminnassa HclNlnki. — <S-S) — Tuljolasea Pihlgrcnin ja Ritola Oyn tapctUteh-taalla alkoi tk. alusisa ensimmäinen Suomessa valmistettu tapctttkono valmistaa tapetteja. Koneen on valmistanut työnjohtaja Hmari Kansanen Toljolan Konepajassa. Työn hän aloitti lokakuussa -46, Joten kolmatta vuotta meni tämän suuren ja monipuolisen koneen valmistamiseen. Kansanen on itse pllriänyt kaiken ja ollut, inyöe malllpuuseppänä. Parhaillaan painetaan konaellä 6- varista tapettia ja koneeseen kuuluvat apukonect mm. ruilakone ovat myös Kansasen valmistamat. Tähän asti on Suomessa käytetty vain ulkomaisia — saksalaisia ja ruotsalaisia — painokoneita, mutta nyt mikäl) saimme kuulla, on valmisteilla myös toisia tapettiko-nelta, joten tulevaisuudessa piyöS' muilla tehtailla tullaan käyttamään kotimaista tapettlpatnokonetta. Saamelaiskansanopistp rakennetaan Inariin Oulu, — Saamclaiskansanoplsto tullaan sijoittamaan Inarin uuteen mat-källumajaan, Joka rakenetaan saksalaisten tuhoaman palkalle. Kun kansanopisto toimii talvella, Jolioln e i ole matkallulllkctta, c l rakcnnuk^n luovuttaminen lappalalskansan vallstus-tyrkoltukhlln aiheuta mitään h^nka-' luuksla. Kansan I/<;liti 50-vuotias HeUlnkI, — 'S-ö> — T k . 2 pnä täytti KOR-dcm puolueen suurin maa- Miululchti, Tampereella ilmestyvä Kanaan Lehti 50 vuotta. Lehteä kustantava Tamperc<;n Työväen Sanomalehti Oj-. pcm^itettlln helmikuun 21 pnä 1899. AlkuvaikcukslÄta fjäästyä lehteä h i l jalleen laajennettiin. Vanblnalscn p<;- rustan lehdelle loi tunnettu työväenliikkeen mies Yrjö Mäkelin. Joka o» päätoimittajana 1900—1906, V. 1903 Kanaan Lehdelle hankittiin oma k i r japaino ja v. 1917 alusta se pääsi omaan taloon toimittamaan slta ennen monin valhein Tampereen työväentalon suojissa. Alkuvuosien tappiollisista kausista oll.tallöln päästy varmalle taloudelliselfekln pohjalle. Kansan Lehden päätoimittajina ovat olleet J : W, Hellberg. Kössi Koskinen, MaUi Vuolukka. IfrJö Mäkelin, Timo Korpimaa, Kaapo Murros, S a n - Teräkscn keksi Kelly 1867- lerl Nuortava, Anton Huotari, Kaarlo Harvala. Helkki Laakso, Eino K i l p i, Toivo Rainio, Raf. Rinne ja Jalmari Leino, Joka nykyisin toimii päätoimittajana. Leiiden toimikuntaan ovat myös kuuluneet joko pitempiä tai l y - hytrmpiä aikoja mm. sellaiset työväenliikkeessä tunnetut miehet kuin Yrjö Sirola, Väinö Jokinen, Alex Halonen, Jussi Railo, K. M , Evä, Pekka Lönngren. Väinö Vankkoja, August Lindell, Vihtori Huhta, Aleksi Aaltonen, E. O. Kotiranta, Toivo Mansner ym. — Y h tiön toimitusjohtajana toimii vuodesta 1929 lähtien Väinö Vuorio. 581,000 canadalaista yli 70 vuotiaita OtUwa. — Alahuoneelle annetussa raportissa sanotaan, että Oanadä^' on 581,000 henkilöä 70-vuotialta tslkk» vanhempia. Yleensä tämä luku sukuimolien kesken Jakaantuu melkoisesti, paitsi Ön:» taripssa, Jossa tämän iän saavuttaneita naisia on 131,000 Ja miehiä 1Q7,« 000. 7 HYVÄ Pääsiäispaketti ::: on tervetullut Suomeen* Tanduui pakettimrae ovat eniten aaoalttaja, ne oivat halpoja Ja menevät |Mv tttin perille. «ImatnuM** rnmlk vankempi pakkana; •«LVMPIA'* «oal ATBA^' 18.50 mt 3 lb«. Coffec (Oreen) 3 Ibe. Rico 3 Ibs. Sugar 1 Ib. Ralslns 4 Ibs. Coiyee (Roaatcfl) 3 ibs. Rice 1 Ib. Ratsins 1 Ib. Prunes •'DANIA- — $8.58 3 Ibs. Coffec M b . Rice " (Roasted) , cocaa 3 Ibe. Sugar * 8 ozs. Chocolate 4 ozs. Tea -< t Norcon (Regisfd) 3465 C^M «les N e i f e a X : - ' Bfanfraai ~. I KAUPPAA Saolt Ste. Bfarie RCA Victor Radioita Nyal-lääkkeitä ^ TäydeUinen nuraaio O U k k ^ I • PostUUaukset täytetään huoMlisesti.. T IM MI NS, O N * ; 3IMMS. H O O k E R & FIGKBRIMa vakuutuksia Ja kllnteinUstOJA. D»t. minion Bank Building, Tlinmiaa^ Qnt. Morketteja, lainoja, tK»Mk|)» Ja vakuutuksia. ' BVOSLI W O R K E R 8 ' C O - O P of South PorcupltM Tilmlttd 47 Craarferd Straat SOUTH POBCtVINB, ONTABIO • SuoaHtelee «uomalaliUle fajrrllu aitatmetttia roukaanaa ruokaihial-kolna. Ravintola, auki klo 9 UlaU*: • Sliatejä kalustettuja buonatt» asunnoiksi. Kuluttajaln koti. täjrtjrkää slsiUe. OSCAR BAY Mietten /a Nai$ten Räätätt ^ Kaikenlaista korJaustyOtt Polielia 2-1891 74Loiidi»8I.E. Wlad8or,OiK^ PeterA.Vesa,6.A. BaiTlsiM-, Saildtar, N^tasy , SUOMALAINEN LAKIMIES * # * • GE. 3392 892 Daaf «Hli Avtk (Near Pape Ave.) T«fMl9 MATKAT EUROOPPAAN KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ httui >2lilr2 p*UrBirk*i«a. AiooMlua n|o(ettn «JUfri |>«lkiwi* ea « u l i a mtUHtm. ti» iJirjcMiMM aMtUoM UlTalla ui traMahM; afcaUMU mttk^n kaiUla Uafaji. Xiti/abaa ukMjaJaM e» »ikOaSMa paJUa Maalia ranca. rahiaOMlfcaaaa iitittamam auaoito). AtliiusaH rnjUt «aatiaaa J« «Uaaalsaa baakUaiiaaaaa, . |{«l«t«««a»c la««ua ioakoa kt^tdm Caaa^aaa. aaaaaau Tailla Mlat&)r*i« Vtktm-pii iictoia miittr^tUa }a rnrrmm* aaaakc** aMiaettaJa laiva. Ja iaataOypaJa. TEHKAA rAIKKATtLAVKSENNE N T I •nedot Täydelliset 0. K, Jobitoi & Co. 72« Bay Sfoaet, TatMito 2, Out PtthcSa WA l U t VAKUOTCS'JA 1IATKAILUTOIBII8TO '1 11 1 ij •Vi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 26, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-03-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490326 |
Description
Title | 1949-03-26-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
,la ja toista hii|itor|niaqialta
^^biihtcmme tältä U l v e lU on
L ^ Z ^ r t muistojen Joukkoon, l i p -
SSTan biukim tat«Ua mflt*
l ^ ^ e l l ä näyttää. Hiihtonune.
Bouiin urheUumine. näyttää
5iinv.-än nuorten. tÄssä
^ t v n e i c e n harrastettoraksL
-p nävtä huonommalta, vaikka
biihtosankarit kuten Huuki.
Kantali. Niemelä. Salminen
"^elä narttävät kantapäitään
iHIe Näiltä pojista .täyW-fcu>:
n eiaa5sä vanhassa suo-
C.-SS1 kansannäytelmässä:
fpoia: on tehty a i n e i ^ s e l l a i s i s U.
1^1 v^si väliin herahtanut".
„5 talvi toiiin hiihtorinta-tenetullutta
ja kauan odo-
^ uutta, nuorta voimaa. Tarkol-l^
bitefchia Speedin voimia. Seu-liärjesti
komeat kansalliset kisat,
^ oli osanottajiakin vUdettäkym-
U ja ladun kiistelöiliin ilmestyi
f.^ bvT.-ää hiihtäjän alkua, joista
kuullaan tulevaisuudessa. E n -
äinen tehtävä näille nuorille on
lettä vanhemmat hommaa Jieijle
«eiliset ja nykyajan hiihtovälineet,
hiihto, kuten muukin urheilu, on
^cta hommaa, että pitää olla k u n -
1 välineet. .
jo voidaankin taas päästä kä-i
h>Tiin sivakoihin sillä KaUe Saa-
I kuoleman jälkeen on Majavajär-astunut
hänen jäljilleen suksen-
Ijöiksi uudet miehet: Antero Aalto
._Uen oppipoika Olavi Salminen,
eron tekemillä suksilla hiihdettiin
ne ensisijaa Whitefishin kisoissa
[jrkland Laken Jymyn pojille me-livakat
myöskin. Ei siis ole enää
|te kunnon kilpasuksista. Hikilau-b
ei enää hiihdetä sillä kilpailus-nies
kyllä hikoaa muutenkin,
sivoiteisiin nähden ei myöskään
enää Suomen armoilla, sillä J e -
i rasvamaakari Eino Tikkanen välttää
voiteet, joilla hiihtävät lUt-
Ime ctupään tekijät ja joilla ovat
Itäneet myöskin Canadan hiihto-
Itarit.
liihtokeiikiä paukuttavat valmiiksi
Ittisen veljekset. Jussi ja Erkki.
|n ei tule hätää ja omilla pärjä-
Samoin on hiihtokengän tekl-
, Sudburjssa. Henry Mäki ja Emil
vala. Ja miksi ei myös muuallakin,
jintositeistä ei t^ida enää tulla
kaa eikä riitaa .siitä mikä olisi pa-
Käytäntö on Suomessa, Norjassa,
ja muissa maissa pidetyissä
Isainvälisissä koetuksissa on toden*
norjalaismallisen "Rottefellan"
haaksi, eniten käytetyksi j a luoliksi.
Paras siis on käyttää sitä
i on kovassa koetuksessa parhaaksi
Jmatlu. Onhan kuitenkin vielä käy-nössä
muitakin siteitä ja kyllä nUl-
|n suksi pysyy tukevasti Jalassa.
Tuuttila esim. käyttää vanhaa
bno"-sidettä.
tiulla on tulossa alle 18-v. sarjaan
|a neliapila: O. Ranta. A. Johnson,
Hankonen ja P. Rasi, Joista varsln-
I ensimainittu on osoittanut perin
aa kuntoa ensi hiihtotalvenäan.
Itäen kaikki kilpailut. Joihin hän
(kuluneen talven aikana osallistu-
I, mm. liiton hiihtomestaruuden vaattavalla
tavalla.
litefishi.stä tulee Kalle Palomäki,
isin veljekset, Puiraksen sisarukset,
iiJl, Kerttu Kitts ja monet muut.
^irkland Laken Jymyn, alle 17-v.
na Branny on mainio poika Ja hä-siskonsa
Nancy lienee tällä erää
lomme nopein naishiihtäjä, n i in a i -
fin pojat vakuuttivat kun tulivat
insistä. nähtyään hänen kovan
nonsa. Lisäksi siellä on Torikka,
täki. alle 14. Alpo Oja Ja Kalevi
tiönen ja monet muut.
ehusta tulee nuorta kaartia llsäk-
Mle 14-v; poikain sarjaan Kratsin
fekset, K. Tikkanen, Mannisen s i -
ukset ja veljekset, Arttu Mäki. A l -
[ Tillman. Bill Ranta Ja muut.
ojätkän valtakunnassa alle 18-
[tias Lempiälä, Kankkunen. LehU-
1 ja muut Port Arthurin ympäris-
|on taantunut, sillä oUhan siellä
ita seuraa, jotka takavuosina har-p
a t hiihtoa vaan ovat nyt kovas-pesj-
j-ntyneet.
udburyssa on nousemassa hyvää
litovoimaa. joka samalla harrastaa
Ihallitiee tämän maan uusia talvl-
JeUumutoja, syöksyhilhtoa j a - p u -
lelua. Sudburylaiset ovat erlkolsel-p
v a l i a mainostaneet suomalaisten
hiihtoa koaUIaisten kisaisaa. menestyen
guurenmolsestL
Myöskin Porcuplnessa elää hiihto.
Onlum stcDä Forsell ]a monet muut
K l i k l a n d Lakella on tehty hyvää
tyvää työtä siinä .määrin, että sitä
voidaan nyt sanoa liittomme toiseksi
vnlmakkaimmflksi h i i h t o s e u r a k si
Tlmminsin hiihdot antoivat siltä varmat
takeet, eikä hiihto ole siellä
enää Kustaan haUitsema vaan nuoria
hyviä voimia on nousemassa. Niin
t u l e k i n olla.
Kokonaisuudessaan on hiihto t^'«ft
maassa noussut valtavin askelin eteenpäin.
Siitä o l i paras todistus mesta-reittemme
HuuMn Ja Salmisen sijot-tuminen
neljänneksi Ja viidenneksi
Canadan mesttutiuskilpailussa, jonka
tukdEset ovat mainiot Ja antavat aavistuksen
siitä, että voittomme ei ole
enää etukäteen "ki>£ossa kuuluutet-t
u " vaan kovan ponnistelun Ja hien
takana. Murtomaahiihto on kilpailullisessa
mielessä* maassamme vielä
nuorta, eikä vastaa kansainvälistä t a soa,
mutta nousee nopeasti. Sanotaan,
että me suomalaiset olemme tuoneet
hiihdon tähän maahan kilpailumielessä.
Siitä voimme olla ylpeitä
Jos asia niin on. Vanhat maininnat
maan historiassa toteavat, että suomar
laiset j a norjalaiset ovat tupneet sukset
Canadaan 1840-50. Olemme siis
tehneet Jotakin, Joka pysyy historiassa.
Tänä talvena tapahtui liittomme
talviurheauhistorlassa työ, joka on hyvä
merkitä muistiin liittomme iffhei-luhistoriaa
varten.. Ensikerran o l i ohjelmassamme
Jehun Järjestävät kilpailut
syöksyhiihdossa Ja pujottelussa
seuran-omassa mäessä. Kilpailut o l i vat
hyvin onnistuneet j a innostavat.
Joku on sanonut, että nämä lajit
tappavat murtomaahiihtomme. Minkä
vuoksi? Sen vuoksi^-kun näissä
lajeissa pääsee kuulemma metkuille
Ja prenikollle helpommalla, ettei tarvitse
valmennuksen vuoksi hikoilla Ja
vaivata itseään kuten kilpahiihdossa.
Jos meidän urheilumme perustuu vain
prenikoihln eikä muuhtm, ön se poliittisesti
selkärangatonta Ja tuomittu
kuolemaan. Meillä on Ja täytyy olla
painavamtmat tekijät ja syyt miksi
urheilemme, eikä vain prehikat.
• Syöksyhiihto Ja pujottelu ovat, jos
mikään, parasta harjoitusta mitä h i i h täjä
voi saada. Nyt Jo nuoret hiihtäjämme.
Jotka ovat niitä harjoitelleet,
hallitsevat miurtomaatekniikan
paremmin kuin yksikään vanhan
kaartin hiihtäjämme. Siis kaksi asiaa
yhdeUä lyönnillä.
E l meillä ole syytä suruun mikäli
talviurheilummie tällä hetkellä on kysymyksessä.
Uusia voimia nousee
hiihtoladuillemme Ja he takaavat, ettei
meidän suomalainen kansallisurheilumme
ole kuolemassa vaan nousemassa.—
Tekonimus.
Prof. Alma Söderhjelm
kuollut Tukholmassa
Helsinki. — (S-S) — Kirjailijatar
l i r o f . Alma Söderhjelm kuoli maaliskuun
alussa Tukholmassa 78 vuoden
ikäisenä. Hän väitteli f l l . tohtoriksi
V.. 1900 j a toimi Turun Akatemian
yleisen historian professorina 1927
37. Hän on Julkaissut isuuren määrän
historiallisia tutkimuksia. 5-osai-sen
muistelmateoksen Ja. multa kau-nokirjallLsla
teoksia. Hän oli myös
Helsingin yliopiston ensimmäinen
naisdosenttl.
Kirkland Laken
Jyi/iyn hiiltdot
Round Lakelfa
Kirkland Lake. — Round Lakella tk.
20 pnä pidettiin v.- ja u,- seura J y myn
lopettajaishiihdot. Osanotto k i l -
pailuihimme oli eJidottomasU hyvä.
Seuramme hiihtokaarii an tämän talven
kuluessa paisunut viisikertalsesti.
K u n sarjahiihtomme k o i t e t t i in syksyllä
oli ainoastaan viisi hiihtäjäämme
lähtemässä ladulla Ja nyt lopetta-
Jaishiihdoissamme niitä oli kokonaista
seitsemäntoista. Eikös vaan tämä
meidän sakki rupea-vetelemään vertoja
Majava Järven hiihtokaartllle?
Olenpa varma, että kun kaikki pojat
ja myös tytöt saavat kuimolliset hUh-toväUneet
ensi talveksi niin me pistämme
lujasti hakaan kenelle tahansa,
sillä meillä näyttää olevan hyviä
voimia nousemassa. Esimerkiksi nuorten
sarjassa on Korhonen, Oja Vint-teri
j a monet muut. Sitten saimms
nähdä uuden tulokkaan, alle 18-y. pojissa,
T. Marttila. Sinä on menijä
k im vain iiän saa kunnolliset välineet
Ja lisää harjoitusta. Toivomukseni
olisi, että jokainen ottaisi tori tarmolla
osaa harjoituksiin ja yleensä
kaikkeen urheilutoimintaan. Muuten
yleisön puolesta oli osanotto näihin
kilpailuihlmme heikko. Saapa sanoa,
että kaupunkilaiset l o i s i v a t täydellisesti
poissaolollaan. Meidän
penkkiurheilijaln olisi aina muistettava,
että mitä suuremman kannatuK-sen
me annamme niin sitä korkeammalle
nousee urheilljaimme innostus.
Tässä yhteyde.ssä haluan seuran puolesta
lausua kiitokset niille tovereille,
jotka lahjoituksillaan ja muulla toiminnallaan
auttoivat näitten kilpailujen
onnistumista. Erittäinkin h a luamme
kiittää mrs. Selma Mäkeä.
Joka antoi huoneustonsa käjrtsttäväk-semme
Ja keitteli mojakat ja kahvit.
Ajat näljsä kilpailuissa saavutettiin
seuraavat: Miesten yleinen 4J4
km. raskaalla murtomaalla B. Mäki
•23.06, O. Torikka 26.36 ja S. Wallöten
53.10.
Alle 18-v. sama matka J . Brannv
24.05. O. J u n n i l a 27.09 ja T. Marttila
31.29.
Pojat alle 15-v. 1 km, K . Korhonq^
650. A. O j a 6.57. P. Vintturi 7.04 ja
K. Mahonsn 7.10. seuraavina olivat
R. Nlcml. P. Manvcl. A. Niemi, R. H a l l
j a M . H a l l .
..Tytöt alle 15-v. I km. N . Branny
7.01 ja H . Auranen 8.56. Sitten seurasi
se penkkiurheilijaln henkeä salpaava"
1 km. rakas murtomaahiihto,
jossa oli kolme osanott^Jjaa. Ajat:
G. Branny 6.47, V. Pekkola 8.51 Ja
N. Saari 9.08.
Toivottavasti aloitamme . ensi ^alo-den
sarjahlihdot yhtä l5olla Joultolla
kuin mitä .oli näissä lopettajalshilh-dolssamme!—
Geo.
158 Qiifta tilausta tähän mennessä
Port Arthipr johtaa edelleen mahtavasti
Vapauden levitysryntäyksessä
Näyttä» smi, että M t t U paikkakunnilla pitäisi ottaa esimerkkiä port-artliBlilaMata,
«i*tta vnA palj«a edellä foLsia paikkakuntia Vapauden le\i-tynyatäyksCMfc,
VItacisea kahden päivän aikana saatiin seuraavat tilaukset:
Saaai Baataja. Pwt Aitluu-1. Joten Port Arthurin osuus on nyt 66 uutta
tiltnrrta
K. Sala, BMtfBi 1 tiUus.
E. Ketaiat Vaaeawrer I tilaus. Tämä on \~.tsta toinen uusi tilaus lännen
pääkaayuNMa. mifM, vaivaa Vaneonveria?
Mattt BMrita TatoatasU OlietU 3 o u t u UlausU .vhteensä 20 Toronton
OKalie, Jalat aaaittaa Taronlon saavviUvan tavoitteen, ehkä yUttavänkin huo-ottttoviurtL
E. T»»!^»» 9a«tll Pareopinesta lähetti uuden tilauksen nostattaen tilaus-tea
Itilraiaiirin It.
U.,.OJalaigiaU Mantrealista lähetti yhdm uuden tilauksen, joten jMont-reailsu
oa taUat kaikkiaan S nntt» tilaosta.
Jaha Särkilahti Dlasaorcsta. Sask.. lähetti yhden tilauksen.
Bciaa Ketai BaOvysta, toi yhden uuden Utauksen Ja konttoriin tuoUin
mjm aasi tUaaa, Jatea Sndbotyn eaalle tulee nyt 20 u u t u tilausta.
Mn. Lilja TlcssBa, Wawasta lähetti 2 uutta tilausta Ja tavoite tä>-tettiin.
t&häa laaBrnmaä on saata kaikkiaan 158 uutta UlausU. Asetetun Uvoit-teea
täyttftmladui tulee vauhtia parantaa. — Apulainen.
J A C K L O N D ON
4
Obeellliien kirjoitits on Upton Sin-clairia
kIrJasU » ^ d e Ja mam-
Boa". TiaA kirjoituksessa kertoo
Slpelalr Aoictikan snurinunan
proletaarikirJalUJan Ja yhden aikakautensa
avnrlmman kertojan
eUimästi Ja taotennosta:
Tulemme nyt ensimmäiseen meidän
aikamme kirjailijaan, Joka on lähtöisin
työtätekevästä luokasta ja Joka
on säilyttänyt luokkatietoisuutensa
kirjallisessa toiminnassaan. Hän on
kertomusten sepittäjäin todellinen
kuningas, kirkkain tähti, mikä on loistanut
taivaallatmne.
Jack London syntyi San Franciscossa
vuonna 1876, Joten hän oli kaksi
vuotta minua vanhempi. Vaihdoimme
ensimmäielft teoksiamme keskenämme.
Ja välillemme syntyi kynä-
Viime vuoden parhaat
100 m. juoksussa
New York. — Amateur - Athlete-lehden
mukaan olivat n^ailman par-haathaat
txilokset 100 m juoksussa
viime vuonna seiu^avat:
' 10.2 sek. Ewell. USA.
102 sek. L a Beech. Panama
10.3 sek. Patton, USA.
10.3 sek. DUIard, USA.
10.4 sek. Karakulow, USSR.
10.4 S2k. McDonald-BaUey. B r i t.
104 sek. Bonnhof f. Argentiina
10.4 sek. McKenley. Jamaika
10.4 sek. Moina, Rumania
10.5 sek. Lickes. Sakga.
— Canadan ensimmäinen maakunnan
Ifdnlaatijakunta kokoontui Nova
Scotiassa v. 1758.
METSÄSTÄJÄT JA KALASTAJAT!
RUOTSALAISIA
Anderssoii's "Mora" metsästys- ja tuppipuukkbja
No.
No.
No 347 — "Mora" meisästyniuukko, hinta ^ ......
RuostuQiaton terä ja helat tupessa.
27 — "Mora" mtlMatromuUco, hinta f4.7»
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu-pessa.
^
22 - "Mora" tappipuiikko, hinta ............ $8.50,
Ruostumattomat hopeaiset helat tup^sa ja
veitsen päässä.
No 13 ~ "Mora" tuppismukko, hinta
Erikoisen halpa tuppipuukko.
^ eitsel ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sttdbnry, Ontario
Canadan Suomalais-fen
Arkhto saanut
lisää lahioituksia
Canadan Suomalaisten Arkisto on
.«saanut parin kuluneen viikon aikana
jälleen arvokkaita lahjoituksia. Jotka
ovat rikastuttaneet arkiston kokoelmia
huomattavalla tavalla.
Mr. Jacob Jussila lähetti McKer-rowsta
useita Canadassa painettuja
suomenkielisiä painotuotteita, joiden
joukossa oli mm. yksi kirja. Jota el o l lut
entuudestaan arkistossamme." Hänen
lahetykses.sään oli myöskin muutamia
kirjapainossa painettuja Kalle
Koskinen-vainajan lauluja, jolta on
nähtävästikin painettu myöskin i r rallisille
lapuille, yksi tel kaksi laulua
kuhunkin.
MT$. Hilma Anderson Creighton M l -
nelta lahjoitti erään Canadassa painetun
kirjan ja S. Ilmosen kirjoittaman
"Amerikan suomalaisten historiaa
l"-nlmiscn teoksen. Kummatkin
olivat tervetulleita arkistomme,
Mr. Jacob Jussila lähetti vielä toisenkin
käärön, jossa öll kaksi V a pauden
Soihtua, vuosilta 1919 ja
1920. sekä Suomessa painettu Työväen
Urheilulehden Canadan erikoisnumero,
jota ei ollut entuudestaan arids-tossamme.
Se oli arvokas lisä arkistomme
urheiluasiolden osastoon.
Kalle Koskisen laulujen suhteen
selvisi äskettäin Niko Piispasen käynnin
johdosta, että niitä on painettu
Sudburyssa kaksi vihk<^ta. Joista a i nakin
yhdessä on harmaat kansUeh-det.:
Haluaisimme kaikin mokomin
ainakin yhden kappaleen kumpaakin
vihkosta Ja niitä irraÖlsia lehtiä,
joflle hänen laulujaan on myöskin
painettu. Mr. Piispaselta saimme
myöskin Vapauden V i i r in V.
Arkisto kiittää kaikkia lahjoittajia.
Aricistokomlteän puolesta: H. Sula,
arkistonhoitaja.
kiistaa. Joka Jatkui hänen viimeisiin
päiviinsä asti; hänen viimeisessä kirjeessään
oli kehoUus tulla hänen luokse
e n Jatkamaan, keskusteluanmie.
"Teillä ja miJiuUa on Jotakin suoraa
meidän keskeistä, sanottavaa toisillemme.
Olen antava teille osanne,
ehkä minä saan myös osani. Keskustelusta
saattaa koitua valaistusta Jom-mallektmmiaUe
meistä tai molemmille."
Vastasin, että paraikaa lopettel
i n erästä kirjoitustani, mutta heti
kun se oli telitr. saapuisin "talstc-luim".
Pian sen Jälkeen l u in sanomalehdestä,
että him o l i kuollut.
Taas tuli esille vanha kysymys, jota
Jo useasti on käsitelty tässä kirjassa:
pidättyväisyys vai täysi vapaus, tai —
kuten Jack olisi sanonut — asketismi
v^i itsensä ilmaiseminen. Kummassa
tapaulcsessa ihminen saa elämästä
enemmän irti? Luottamallako omaan
luontoonsa, antamalla sille vapaat ohjat,
elämällä kiihkeästi Ja nopeasti,
vaiko epäilemällä luontoansa, kaikkea
luontoa, mikä taas merkitsee alentavaa
varovaisuutta ja pelkoa, mieli-
Johteltten hllUtsemiBtä — ja sillä t a valla
erottautumista iloisista tovereista,
joutumista harinillisen Ivan alaiseksi?
^
Näen Jackin elävänä edessäni muls-tellessani
ensimmäistä tapaamistamme
hänen saapuessaan New Yorkiin
V. 1904 tai 1905. Siihen aikaan hän
oli äsken saavuttamansa maineen täydessä
loistossa, j a me nuoret sosialistit
olimme järjestäneet suuren kokouksen
häntä varten suureen Kes-kuspalatsiin.
Sankarimme tuli myö-bästyn^
sä Jtmassa Floridasta ja saapui
Juurit kun Jo olimme joutumassa
epätoivoon. Hän tuli säteillen ja i n nostuneena
huolimatta nielurisain t u lehduksesta,
astui pitkin askelin korokkeelle
pimalsten nenäliinojen liehuessa
Ja luki vakaalla, uhmaavalla
äänellä New Y t n k i n kaupungille tutkielmansa
"Vallankumous".
Tarpeetonta sanoa, ettei New York
sellaisesta pitänyt, mutta minä pidin
sUtä niin suuresti, että olin valmis
orjallisesti Ihailemaan sankariani.
Seuraavan päivää vietimme yhdessä
kedcusteUen asioista. Jotka meitä kumpaakin
erikoisesti kiinnostivat. Koko
Uultiennätyksiä
Moskovassa
Moskova. — Viime aikoina on Neuvostoliitossa
saavutettu 'useita uinti-ennätyksiä.
Moskovalainen uimari
Leonid Meshkov sai 200 metrin yhdistetyssä
uinnissa ajan 229J9. mikä on
li sek. entistä ennätystä parempi- Hän
ui 50 m. selkäuintia, 50 perikisnintia,
50 m. icylkiuintia j a 50 m. kroolia. Viktor
Solovjev paranä 50 m. seflcäoin-n
i n 8 vuotta vanhan ennätylcsen 33 ae-kuntiin
Ja Viktor Brobfndgr ui 400
metrin vapaauinnissa SsnjL BtoUns-
; l y |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-03-26-03