1949-04-12-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ ^ ^ ^ mm ••ii SmI s is-iiii:: ^ m ^' f i | | -"'^ Ms 0!^ m-m mm Sim 2 Tiistaina, huhtik. 12 p. — Tuesday, April 12 T^ub ui Fuuuab CanadtMi». b-vaUHCbMi Nav. 6tb 1917. AatfaoTOKl « o Moond clasi msil bf tbe Post OäDee OqMUiment. OtUva. Pab- Uitafld tbrlce weeU|r: Tnesdftya, 'nnrMteys aad Satardajv Iqr F«iUliUi« Cksnptny Ltd.. s» loo-ioa i4m S t W^ Sttdbnzy, Ont, Canada. Tfieptumem Batlatm Offlee Bditdna] Office 4-42». K Sului Editor W EklODd UaiiUm ttddre» Box 6S. Sudborjr, Ontailo. Advertislng ratet opon appHcatlop Trasslatloa flree of ddurse. TILAU8HZMNAT: Canadana: 1 vk. ei» 6 kk. 3,35 3 kk. XOO ThdysvalkHsia: 1 vk. 7JOO • kk. 3J80 Soomeasa: 1 vk. 7,50 8 kk. 425 "PoliitUsesti rohkea budjetti" Ylläolevalla lausunnolla kertoo C P : n uutistieto porvarilHsten ekonomistien tervehtineen Britannian työväenpuolueen "keskitien" iuillituksen rahaministerin sir Stafford Crippsin viime keskiviikkona esittämää budjettia vuotta 1949—50 varten. Eikä suinkaan nuotta £.l;ä tosiasia on, että mikään toryhalHtus ei olisi voinut nykyoloissa laatia paremmin suurpääomaan etuja palvelevaa budjettia kuin on tämä öikeistososialidemokraattien "keskitien" budjetti mikä ylläpitää kansan kohtuutonta verokuormaa ja vieläpä lisääkin sitä samalla kun suurpääomalle annetaan vissejä verohuojennuksia ja kansan varoja käytetään entistä enemmän sotavalmisteluihin. Britannian työväen puolueen hallituksen budjetti on uusi todistus siitä, että jos kansakunta ryhtyy valmistamaan tykkejä niin silloin on luovuttava voista. Sir SUfford Cripps valitti puheessaan verokuor-man korkeutu, mutta siitä huolimatta hän -myöntää sotavoimien käytettäväksi huikean suuren rahasumman, 760,000,000 puntaa eli 3,040,- 000^000 dollaria. Alinomaa köyhyyttään valittava työväenpuolueen banitus kiskoo lisää veroja tavallisen kansan selkänahasta ja samalla ehdottaa lisättä^^ksi noin 10 prosentilla maan sotamenoja. Lisäksi sir Stafford vihjasi, etttä sotavoimien 4;äytettäväksi on kansainvälisten sotasq>Hnusten takia myönnettävä ehkä vieräkin suurempia rahasummia! s Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännöllisen elämän, leivän, lihan ja inuiden tarvikkeiden saannissa? Tyypillisenä esimerkkinä on, että <duen ja viinin veroa laskettiin vähän ikäänkuin kehoitidueoa niiden käytön lisäämiseksi. Mutta sotamenoja peittämiseksi on korotettava Khan hintaa samoin kuin anargariinin, voin ja juuston hintaa. Yleinen verotaso pysyy entisellään, lukeutuen tähän köyhää Icansaa kaildcein kovimmin rasittava myyntivero, mutta kapitalisteja autetaan sitra, että teollisuuskoneiden kulutuksesta myönnetään nyt 40 prosentin verovapaus entisen 20 prosentin asemesta. Ja jos on niin. rikas että voi tehdä suuria lahjoituksia, silloin saa vissien lahjoitusten avulla SOO punnan (noin $2,000) verovapauden entisen 100 punnan* asemesta. Tämä on alusta loppuun asti suurbisneksen sotabudjetti,, joten ei siis mikään ole ihme vaikka porvarit sanovatkin sitä "poliittisesti rohkeaksi budjetiksi". Kreikassa kuohuu yhä Moneen kertaan "lyödyt" ja "tuhotut" demokraattisen Kreikan asevomiat hyökkäävät taas — ja kaiken lisäksi vielä hyvällä menestyksellä, kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu. Kuuluisassa Gram-mos- vuoristossa näyttää käyvän siten, että vanhat kalavelat voivat tulla maksetuksi. Mutta taisteluja käydään kaikkialla Kreikassa, Toisinaan on taistelu Atenan hallituksen alueella hiljaisempaa ja vähemmän huo-roittua mutta aina se kytee ja leimahtelee uudelleen ilmiliekkeihin. Kreikan monarkistifasistit ja heidän amerikkalaiset avustajansa ovat «yrittäneet keinoja säästämättä tukahduttaa ja tuhota Kreikan kansan vapauden rakkauden. Mutta kaikki näyttää tuloksettomalta. Mainittakoon vain yksi esimerkki. Atenasta tiedoitettiin viikon alu^a, kuten on Vapauden uutistiedossa kerrottu, että siellä on jälleen tuomittu 40 ihmistä kuolemaan. Tuomittujen sanotaan olleen kommunisteja ja sissejä ja heidän kuolemantuomionsa oikeuttamiseksi esitetään tavanmukainen valhe johonkin rikokseen osallistumisesta. Mutta tällaisesta terrorista huolimatta Atenan hallituksen alueella puhkesi hetimiten laajakantoinen valtion virkailijain ja työläisten lakko, mikä sulki täydellisesti koulut ja muut laitokset. Merkillepantavaa myös on, että Atenan hallituksen näkökannalta katsoen palkankorotusta vaativat virkailijat ja työläiset ovat "kommunisteja", joita vastaan poliisilaitoksen täytyy suojella rikkureita. Kuvaavaa Kreikan tilanteessa on se, että Atenan hallitus ei voisi jatkaa päivääkään terrorikomentoaan ilman Yhdysvaltain ja Britannian apua. Niinpä esim. New York Times Joutui tahtomattaan tuiinustamaan tämän kun se viikko sitten sunnuntaina kuudennella siv^iJIaan tiedoitti: "Kreikka ryhtyy uudelleen muovailemaan kapinallisia^' ja samalla sivuilla, vähän alempana oli A P .n uutistieto missä kerrottiin, että "Neljäkymmentä henkilöä kommunisteja ja sissejä — tuomittiin Kreikassa tänään kuolemaan." "l^Iiunaisista kreikkalaisista ja heidän vapaustraditioistaan on kii^itettu paljon, mutta helleenien nykj^ajan pojat ja tyttäret ovat no?Bseet esi-isiensä tasolle taistellessaan kansallisen vapautensa J!a de-mtte- aattisten oikeuksiensa puolesta oman maansa ylimystöfasisteja ja heWSn ulkomaalaisia rahamiesystäviään vastaan. Kiinan kohtalo ratkaistaan pian av Kiinan tilapäinen hiljaisuus näyttää nyt päättyneen Ja kaikki viittaavat siihen, että Kansan vapausarmeija on alkanut lopullisen hyökkäyksen Jangtsen yli. Vapaan Kiinan hallitus ilmoitti viime \'ii-koUa, että se antaa tähän päivään saakka aikaa Kuomintangin taantumukselliselle hallitukselle antautua. Jos se ei tee sitä tähän päivään mennessä, alkaa yleinen offensiivi. Vapaan Kiinan hallitus on jo useampaan kertaan sanonut, että Kuomintangin hallitus-toivoo toimettomuuden Jatkumista voidakseen liarjoittaa uusia armeijoita ja varustautua. TäUä tempulla, niin va-kuuttarat Vapaan Kiinan johtajat, ei heitä petetä. . . . ilmaisee demokraattisten voimien suurta mahtia ja sitä tosiasiaa, että Kiinan v-allankumous lähestyy lopullista voittoa. Hän jatkoi: "Koko kansaa käsittävä yleinen sota on jo o h i . " Taistelu lopullisesta tuloksesta el ole epäilystä. Kahden vuoden ja" kahdeksan kuukauden aikana on Kuomintangin armeijan menetykset arvioitu 5,000,000 mieheksi. Jangtsen eteläpuolella ei sillä ole enää suuria voimia. Voimasuhteet arvioidaan olevan kohne yhtä vastaan Kansan vapausarmeijan eduksi. \'iimeksimainitun armeijan taistelu-kyky Ja moraali on korkealla kun taas Kuomintangin hyvin alhaalla. Kiinan vallankumouksen lopullinen voitto merkitsee suurta voittoa kaikille demokraattisille voimille Jcautta maailman ja samalla se on suuri voitto rauhan asialle. Gi«at Lakes Paper Co:n Yoitto ^ohonnut ^i:^,^ Tmuto. — Great Lafces Paper Corn :;^-j)(ahdu voitto oli viime vuodelta $2,- ^;fÄ^^387j0Ot. sen Jälkeen kuin oli varattu Ä * ^ | « » ^ poistoihin, kuoletuksiin ja ^^Ifc-tiiloverojen maksami-sta varten. Edellä: r><sv^3iten vuoden puhdas voitto oli $1^05.- 159. Yhtiön osakkaille jaettiin viime vuoden voitoista $1,001.079. verrattuna $528.650 edellisen vuoden aikana. Vuoden kuluessa tuotettiin 129,980 tonnia sanomalehtipaperia ja 45,271 valkaisematonta sulfiittimassaa. Edelliseen vuoteen verrattuna lisääntyi sanomalehtipaperin tuotanto ja massan tuotanto vähenL Mrs. Henni Bell on lähettänyt arvokkaimman paketin Canadan Suomalaisten Arkistolle Vancouverista Mm. Henni B^Uitä saapui eilen Vancouverista Canadan Suomalaisten Arkistolle kaikkein monipuolisin Ja arvokkain lahjoitti^ mitä arkistonnne on tähän mennessä saanut, VallUca emme ole vielä ehtineet yksityiskohtaisesti tutustumaan saapuneen pake. tln sisältöön niin voimme pintapooU-sin todeta siinä olleen mm. Sointulas-sa painetun Aika-lehden numerot 1, 2 ja 3 vuodelta 1903. "Kalevan Kansan Sointuja I" ja saman n osa, erilaatuista Matti Kinikka-materiaalia, "Canadan Soslalistipuolueen ohjelma Ja i>erastuslaki sekä muutamia piirteitä yhteiskuntakehityksestä", "I&nsi. Canadan Sosialisti"-niminen tilapäis. lehti, "Sammon Takojat Limitedin Säännöt" erilaatuisia muita kirjoja ja julkaisuja. Jotka ovat tarpeen ar- Ijistollcmme, Ja huomattavan joukko muita asiakirjoja ja valokuvia, joihin on liitetty hyvät selostukset. Lähetykseen sisältyi myöskin mrs. Ida Strömin kirjoittama selostus eri asioista. Useat saapuneista kirjasista ja painotuotteista olivat sellaisia, että ne nähtiin vasta ensimmäisen kerran arkistossamme. Laustunme läbettä-jftUe tuhannet Uitokset lahjoituksestaan vaikka se merkitseekin arkistonhoitajalle yhden unettoman yön entisten lisäksi koska arkistotyö on suoritettava harraätustyönä. Olemme varmat että länsirannikolla löytyy vielä yksiä ja toisia suomalaisia^ joilla on vanhoja asiakirjoja ja painotuotteita, jotka pitäisi saada talteen arkistoomme ennenkuin joutuvat hukkaan. Siitä syystä keholtamme vanhemman polven kansalaisia penkomaan kätköjään Ja lähettämään arkistollemme kaiken minkä katsovat arvokkaaksi. Canadan Suomalaisten Arkiston puole.sta: H. Sula, arkistonhoitaja Armas i(ikiä: Maassamme on tuUut tavaksi viettää joka vuoa Kalevalan juhlia, mutta tänä vuonna Jiämä juhlallisuudet saavat entistä valtavammat mitta-siihteet. On, nimittäin tullut kuluneeksi 100 vaotta-^iDudsn Kalevalan EI UJOVUTA UNION VAROJA VÄÄRIIN KÄSIIN Koten muistetaan erosi fntemational Woodworkers Associationin British Colombian piirin jäsenistö joku aika sitten IWA:sta ja muodosti Woodworkers indastrial L'nion of Canadan. Samalla siirtyi myöskin uudelle unioUe sen jäsenistön keräämä noin 130,000 dollarin lakkorahasto, jonka IWA:n taantumuksellinen johto, joka toimii käsikädessä työnantajien kanssa, yrittää saada haltuunsa. iWA:n johto on saanut oikeuden tuomion, että varat on luovutettava sille, mutta WIUC:n varapres?dentti Emie DalsKbg on kieltäytynyt.luovuttamasta unionsa jäsenten keräämiä varoja vääriin käsiin, josta syystä hänet teljettiin viime viikolla vankilaan. Samian kerho kokoontuu tk. 23 paivana Sarnla. — Kevät se tulee meillekin, onkin Jo ollut useita ihania päiviä Nyt on tosin satanut vettä ja tänä aamuna tuli vähän lunta, mutta sehän se kukkaset, kasvattaa. Ja kyllä luoto jo ainakin Juhannuksena lämmintä antaa. - Seuraava kerho on H. Seppälällä tk. 23 p:nä. Kaipa Heikki keksU jotain hauskaa, että Iloa rUttää siksi illaksi, joten ei muuta kuin tulla vain ja olla. Viime kerhossa Jaettiin valmiiksi painetut kortit, joihin klrjoitlltune nimemme, että haluamme rauhaa emmekä sotaa. Rauha on paras maailmassa. Olemme kai oppineet viime sodasta, että sota ei tuo mitään hyvää tidlessaan. Usea suomalainen on saanut omaisiltaan Suomesta tietää, miten sielläkin perheet kärsivät sodan seurauksista muista kärsimyksistä puhumattakaan, joten kyllä rauha on paras herrojen lahja meille työläisille. Eräs tuttavani sanoi, että maailma sai viime kirjoituksestani sellaisen käsityksen, että me täällä Samiassa riidellä nahistelemme. ^, rauhassa me täällä olemme, enkä minä keskeisistä nahinoistamme Vapauden palstoja tahraisi, sillä Vapaus on siksi hyvä lehti. Älkää "rouvan" nimessä väärin smnnärtäkö, kirjoitustapani on vain sellainen. Yleisiä asioita silmälläpitäen kirjoitan, vaikka en osaa kaikkia asioita niin selvästi ulos tuoda.—Alva. POHJOLAN PORTIT AVATTU Kirj. Veikko Vainikainen Karkkila, Suomi. — Sellainen suomalainen, joka on lukenut ainoastaan porvarillisia tai scsialid2mokraattisia sanomalehtiä, on varmaan monta kertaa iltimetellyt, että mistä Norjan kansa on nyt yhtäkkiä joutunut so-; danpelcn valtaan ja oikein vaatimalla; vaatii aseita USA:sta. Hänelle on käsittäxDätöntä se häikäilemätön sotapropaganda, joka on vallannut koko tuon pienen maan, eikä hän muista, että täällä Suomessa elettiin samanlaisessa tilanteessa ennen teista maar Juurakon Hulda esiintyy Don-haalilla tk. 17 p. Toronto^ — Juurakon Hulda, filminä tunnettu "Farmer's Daughter", esitetään Don-haalilla tk. 17 p:nä klo 4 ip. Hulda oU tääUä yU 10 vuotte sitten, joten häntä taas katselee naurussa suin kuin aivan uutta näytelmää. joelle ja sen takaa uhkaa ainakin Suomen Lappia samanlainen miehitys kuin nat.sivallan aikana. Tässä eivät suinkaan ole kysymyksessä mitkään pienet asiat. Eräässä natsien sotilaslaulussa viime ^ d an aikana sanottiin, että heidän rintamansa ulottuu Jäämereltä Mustaan-mereen. Uuden neuvostovastaisen sodan suunnittelijat näkevät silmiensä edessä saman rintaman. Skandinavia tulee siinä muodostamaan hyölckää-jäll^ erittäin edullisen tulukohdsm, j o - ilmansotaa. : jo, nyt työptyy ho^i 6.00 kilometriä Sen feijaan demokraattisten lehtien.^arhaillaanltäynnissä'olevan:kyUnän lukijoille ei asiassa ole mitäänvepä-selvää. He ovat tietoisia siitä USA:n s o d a n l i e t s o j i e n suurisuuntaisesta h yö k k äyspplitiikasta Neuvostoliittoa sodan rintaman itäpuolelle, muodostaen samalla oivallisen hyökkäyslähtö-linjan Neuvostoliiton alueellef Sitä^ paitsi Skandinavian lentokentiltä on ilmestymisestä, niinkä vuoksi Kalevalan juhlat vietetään tämän satavuotismuiston merkeissä. Samoihin a i koihin tätä juhkia vietetään myös Kalevalan runojen synnyinseuduilla. Karja la is-Suomalaissssa Neuvostotasavallassa, jossa on ilmestynyt Kalevalan imsl lyhennefcty painos O. W. Kuusisen toimittamana. Tämän Petroskoissa ilmestsmeec Kalevalan esipuheessa suuri suomalainen marxilais-leninilälsen taidekritiikin timtija O. W. Kuusinen on valaissut Kalevalaa uudslta kannalta. Nojautuen osittain toisen suomalaisen Kalevalan tutkijan, Yrjö Sirolan kirjoituksiin ja ottaen huomiooon kaiken san arvokkaan, mitä porvarillinen Kalevalan tutkimus, on s ^ n u t selville. O. •W. Kuusinen on esittänyt tästä kansanrunoutemme suurteoksesta useita sellaisia näkökohtia, jotka kohottavat Kalevalan tutkimuksen u u delleen, entistä korkeammalle tasolle. Ensiksikin Kuusinen kianoaa tutkielmassaan useita nykyisen porvarillisen Kalevalan tutkimuksen perus-väittämiä. Hän ospittaa, että maam-ms kiihkokansallinen porvaristo on tehnjrt väkivaltaa tosiasioille pyrkiessään' todistelemaan, että Kalevalan runous olisi syntynyt länsi-Suomessa. Kalevalan nmot on todistettavasti löydetty nykyisen Karjalals-Suoma-laisen Sosialistisen Keuvostotasavallan sesti Norja tulee sodan syttyessä saamaan idästä käsin ankaran vastaiskun, joka saattaa inuodostua sille h y vinkin kohtalokkaaksi, mutta sitähän eivät suinkaan amerikkalaiset s m n - kapitalistit j a sodanlietsojat sure. Näissä muuttuneissa oloissa nyt nähdään entistä selvemmin, kuinka Suomella j a Neuvostoliitolla ovat samat sotilaalliset edut valvottavana. YhteinenWumme. o l i s i sellainen puolueeton Skandinavia, joka kykenisi puolustamaan, .koskemattomuuttaan tarvittaessa vaikkapa asevoiminkin tai ainakin kykenisi niin tehokkaaseen puolustalsteluun, että se panee läntiset sotaseikkailijat arvelemaan kannattaako Skandinaviaa vastaan l a i n kaan lähettää jbukkoija! Ja Ruotsink i n etu. näin sivumennen sanottuna, vastaan, joka/ valmi.steke tukikohtia i Puo^t^ lyhyämDi matka Berlinin, itä- Se riivattu Taivaanrannan maalari, joka kuljetti Huldan Helsinkiin, puijaten HuMan rahat ja voUeivät. jätti hänet Esplanaadille, josta herrat hänet poimivat, veivät kotiinsa huvitel-lakseen hänen kanssaan. Mutta Hulda el ollutkaan sellainen tyttö kuin herrat luulivat. Hän jää palvelemaan tuomarille, jossa salaa ja kovin ponnistuksin lukee itsensä eduskimtaeh-dokkaaksi. On hauska kuulla niitä nasevia vastauksia, joita herrat saavat vastauksena kyselyihinsä Huldalta. Älkää siis jääkö poU haalilta ensi sunnuntaina! — Kaavio. Gripsholmilla saapui Halifaxiin 9 suomalaista matkustajaa HaUtäx. — Ruotsin Amerikan Linjan moottorilalva Oxlpsbolm saapui tänne sunnuntaina mukanaan 1.203 matkustajaa, joista 631 nousi maihin Canadassa Ja jonne jääneiden joukos. sa olivat seuraavat Suomesta lähteneet matkustajat: Ida Haapalainen. Siiri Kaikkonen, Victor Orundsten, Kosti Kilpinen, Irja Kyren. Väinö Rautio. Martta Rautio,. Leena M. Vesterback ja LyyU LevomäkL L a i ^ ^ otaksutaan saapuvan New Yorkiin tiistaina 572 matkustajan ke. ra, j<^sta 45 oli Suomesta lähteneitä. — Leijonat voivat hroätä pituutta m Jalkaaldn Ja 9 Jalan kortnilsen esteen yli. ympäri maapalloa ja aseistaa Atlant i n sopimuksen varjolla kansoja. He ovat selvillä myös .siitä, että Norjan alueelta-voidaan ulottaa pommituslentoja aina Uralille saakka. Ei suotta New York Times kirjoittanut viime syksynä, että Pohjois-Atlantin sota-liittoon jäisi heikko kohta,- ellei Skandinaviaa saataisi mukaan. Tuo U S A : n ja suurkapitalistien sotapolitiikan tulikeutuniinen Norjaan on täällä Suomes.sakin antanut a i hetta vakavaan keskusteluun. Vaikka Norjan päätös liittyä Atlantin sopimukseen ei tullutkaan yllätyksehä, muutti se aivan oleellisesti sotilaspoliittisen tilanteen sekä Suomessa että Skandinaviassa. Nyt \)n ainakin yksi Suomen rajanaapureista virallisestikin luopunut puolueettomuudesta ja lättynsä aivan avoimesti Neuvostoliiton vihollisiiri. Tosin-.Ruotsi, joka cn Skandinavian puolustuksen vahvin ja keskeisin tekijä, ilmoittaa noudattavansa perinteellistä puolueettomuutta, mutta ottaen huomioon ne myönnytykset, joita .se viime sodan aikana teki natsiarmei-joille, ei sen puolusettorauusilmoitus ole kovinkaan vakuuttava. On aivan ilmeistä, ^että uuden sodan syttyessä amerikkalainen ilma-ase tulee saamaan Ruotsilta vapaan "kauttakulku-oikeuden" ainakin Norjan amerikkalaisilta lentokentiltä itäiseen suuntaan. Toinen seikka, joka heikentää Ruotsin puolueettomuus\akuutteluja. on 3e, että Ruotsin johdolla on käyty Tanskan ja Norjan kanssa salaisia .sotilaallisia neuvotteluja. Tämä antaa aihetta kysj-ä; kuuluuko kenties Norjan liittyminen Atlantin sopimukseen yhtenä renkaana Skandinavian yhteisiin sotilaallisiin sutmnitelmiin. Vastaus tuntuu myönt3iseltä, sillä puolueettomasta, vaikka näennäi-sestikln puolueettomasta Ruotsista on neuvostovihollisille enemmän hyötyä kuin sotaliittolaisesta Ruotsista. V i i meksimainittu ei kumminkaan kykenisi puolustautumaan Neuvostoliiton laivasto- ja ilmavoimia vastaan ja niin joutuisivat Norjan amerikkalaiset lentotukikohdat Ruotsin kautta uhatuiksi. Puolueettoman Ruotsin selän t a kana timtevat Neuvostoliittoa vastaan vehkeilevät sotapolitiikot olevansa Norjassa tmrassa. Ja voidaanhan Norjasta lentää itään Suomen Lapink i n kautta. Näin ollen on suomalaisten pakko todeta, että todellisesta puolueettomuudestaan luopunut Skandinavia ei seiso suurpolitiikassa Suomen rinnalla, vaan sitä vaataan. K o r u l a ^ et veljeydestä Pohjanlahden molemmin puolin ovat valhetta, jotka hämäävät korkeintaan yksinkertaisia. Todelli-stiudessa raja on vedetty Tornion-puolelle oleviin pommituskohtelslin kuin esimerkiksi Englannin lentokentiltä. I.dsäksi Norjan rannikko muodostaa mainion tukikohdan niille eng-lantilais- amerikkalaisille laivastovoi-mille, jotka tulevat saamaan tehtäväkseen ajrktisen alue<eh meriliikenteen valvomisen. • Sodanlietsojien suorittama Norjan valtaus ei ole siis missään tekemisissä Norjan puolustautumisen kanssa eikä se ole vähiminässäkään määrin Norjan kan.san etujen mukainen. Se l i i t tyy yhtenä tärkeänä osana Neuvosto- Uittoa vastaan hyökkäystä valmistelevien voimien strategisiin suunnitelmiin. Kaikki puheet, että nyt Norja muka kykenisi puolustautumaan amerikkalaisin asein ja norjalaisin miehin, ovat raakaa propagandaa, joka on tarkoitettu vain hämäämään Norjan kansaa, tätä kansaa, joka onnettomuudekseen ei ole kyennyt vapautumaan fasistisista ideologioista jä^nii-den harhaannuttamana on nyt ottanut tuhoisan askeleen. Lyhyesti sanottuna Norja muodostaa vain rauhan ajan varuskimnan, joka sodan aattona miehitetään vierailla ilmadivisionilla. 'Norjan satamissa jo nyt pturetaan amerikkalaisia aseita ja sotamateriaalia. LuonnoUl-olisi ollut puolueeton Norja ja sen o l i si kannattanut; vaildca asevoiminkin puolustaa Norjan koskemattomuutta. Mutta eihän icapitalistien etu ole s a ma kuin maan ja kansan etu. Mitä taas tulee Neuvostoliittoon, j o ta vastaan nup jättiläismäiset varustelut suoritetaan; n i i n voimme olla v a kuutettuja, että se', maailmansodan t o dellinen voittaja, on tällä hetkellä sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan a i kaisemmin. Ja lisäksi nyt sen r i n nalla ovat Itä-Einoopan voimakkaat kansandemokratiat. Voimme pitää aivan varmariai että sodanlietsojat lännessä yhtjmeinä suiu-kapitalisteihin ovat lähteneet oman häviönsä tielle, mutta emien tuhoutumistaan ne tietenkin ehtivät saada aikaan suunna- ^ n t a hätää ja kärsimyksiä. • Norja on aukaissut Pohjolan portit viholliselle. Se^koskee aivan välittömästi meitä suomalaisiakin. Valitettavasti tulevaisuutemme ei näytä v a loisalta, sUlä maamme sisäinen rauhanrintama on vielä suhteellisen heikko j a kansamme enemmistön rauhantahto hapuilevaa. Me saaSme nyt kärsiä sUtä, että emme kyenneet hä-vittäinään fasismia. Mutta tästä huolimatta uskallamme vakuuttaa, että suomalaina ei saada enää Neuvostoliittoa vastaan suunnattujen hyök-käyskiilojen kärkeen, vaikka se näkyykin kuuluvan eräisen nykyisten yallanpitäjiemme snunnitelmän. alueilta, eikä porvarillinen Kalevalan tutkimus ole pystynjrt todistamaan, että länsi-Suomessa olisi yleensä esiin, tynyt sellaisia runonlaulajia, joita Itä-Karjalass?- elää vielä tänäkin päivänä.. Osoittaessaan Kalevalai\ r u nojen syntymäseudut Kuusisen samall a paljastaa sen krinottelim. ' Jota maamme porvaristo on .harjolttaimt yrittäessään antaa Kalevalan rimoista kunnian niille, joille se ei kuulu. Porvarilliset Kalevalan tutkijat eivät ole tätä kysymystä selvitellessään pyrkineet tieteelliseen totuuteen, vaan ovat alistaneet Kalevalan tutkimuksen kiihkokansallisen sotapolitiikkansa palvelukseen. Tolsaksi Kuusinen kimioaa porvarillisten Kalevalan tutkjoiden käsitykset Kalevalan nmojen syntymäajasta. Hän osoittaa, että Kalevalassa on jälkiä eri aikakausilta, mutta vallitsevina ovat säkeet, jotka eivät voi olla syntyneet myöhemmin kuin muinaisen kommimistisen sukuyhteiskunnan h a - joamiskaudella, erityiisesti sen alkuvaiheissa. Siten Kalevalan runous, vaikka se onkin syntynyt myöheihmbi kuin monien muiden kansojen eepokset, on yhteiskunnallisesti vanhimpia kansanninoelmij. Erityisesti tässä suhteessa Kuusinen viittaa Yrjö S i rolan tutkimuksiin^ Kolmanneksi on hyvin merkittävää, että O. w; Kuusinen riistää pohj a n sellaisilta olettamuksilta, jotka väheksyvät Kalevalan merkitystä kan. sanrunoutena. Lönnrothin persoonallinen j a n o s Kalevalan runojen yhdistämisessä ei muuta sitä tosiasiaa, että ne ovat kollektiivista kansanrunoutta, joka on säilynyt sukupolvesta toiseen taitavien kansanrunoilijain täydentämänä j a kehittämänä. K a levalan runous ei myöskään ole keskiaikaista ylimysnmoutta, ei viikinkien eikä muiden muinais;ten k a n - sansortajien ylistelyä, vaan kansanrunoutta, joka ylistää työlle arvo^ antavan Kalevalan rauhantoimia JP sen taistelua Pohjolan akan synkkäni valtaa vastaan. Tuskin mikääii muu eepos on n i in suuressa määrin kansanrunoutta kuin Kalevala. Neljänneksi O. W. Kmisinen tekee lopim Sammon "arvoituksesta". Hän osoittaa, miten Itikemattomat porvarilliset tutkijat ovat koettaneet tehdä koko Kalevalasta mystUlisen teoksen ja keksineet mitä naurettavimpia selityksiä Sampo-nimityksen alkuperälle. Luovuttuaan Lönnrotin oikeaan viittaavasta ajatuksesta, että Sampo olisi elinkeinoja tarkoittava vertauskuva, porvarillinen Kalevalan tutki-mtis on ollut voimaton selittämään Sammon merkitystä. O. "VV. Kuusisen mielestä ei ole olemassa mitään Sammon arvoitusta. Sampo on runollinen vertauskuva, joka osoittaa karjalais-suomalalien kansan antaneen sututa arvoa edistykselle ja haaveilleen i h meellisestä tekniikasta jo siihen a i kaan, jolloin teknQllset apuvälineet taistelussa luentoa vastaan olivat äärimmäisen niukat. Loitsuluvut ja muut ihmeet ovat Kalevalan runoissa sivupiirteitä. Ss on realistista kansiin kohottaa tämän tutkimako, delle tasolle. Marxilais-L Kalevalan tutkimus tekee saj,; porvarillinen Kalevalan tutkia^ ole pystynyt: esittää tieteelliEai i kemyksen karjalais-sucmalaisen L san muinaisesta kollekilirsesti, noudesta, joka tulee aina säilyttä; nmollisen arvonsa Ja pysymään i naisen laulukulttuurin muist nä, edistyshaluisen kansan t;öo] taiston runoelmana. Suomen Yleisradii lyhyfaalto-ohjelma Kuluvan viikon aikana Suomen Yleisradio Porin asen l y h y t aalto-ohjelmaa aaltopitu 19 m. k j / s 15190. Suomenkieliset! hetysajat ovat joka päivä klo 7-8t (torstaina klo 7.15—8.00). klo U.45, —12.45 ip., klo 4—5 ip. ja klo 10-1] ip. (maanantaisin klo 10—12 ip.) ] sinkiriiset lähetysajat ovat ton klo 7—7.15 ap. ja joka päivä, paitsi maanantaisin klo 11.20—12 ip. Kuluvan viikon ohjelmassa on 1 raavat kohokohdat: Keskiviikkona klo 11.50 äp. dyksiä teatteripäivien avajaisju Kotkassa, klo 10 ip. Yleisradion ohjä majohtaja vastaa kaukosuon kirjeisiin ja tiedusteluihin, klo 10.16^ esitelmöi prof. Antero Rinne kehittymisestä sosialistiksi ja klo] ip. on selostus käynnistä Kotkan 1 väenopistossa. Torstaina klo 4.05 ip. esitetään! tentunnin aikana Topeliuksen sate näytelmä Prinsessa Ruusunen ja! 10.45 ip. esitetään uruilla riStinp sen säveliä. Perjantaina klo 7.05 ap. Turun t miokirkon kellot kutsuvat, klo 7.10 sjj lähetetään jumalanpalvelus Vanhasta kirkosta, klo 11.50 ap. jafrl noldaan noitien yöstä ja klo 4.03 H on Radio-orkesterin klassillinen Isfl sertti. Lauantaina klo 4.05 ip. on radioSi-l karin 10 minuttia, klo 4.15 ip. esitetäjj kuulokuvia työmiehen perheestä n klo 10 i p . on jälleen pienoisparlamol tln Istunto. Kuuntelijoita kehoitetaan maan lähetystön kuuluvaisuudesta)i| toivomuksistaan ohjelmaan yms. näbj den osoitteella: Suomen Ylelsraä»| Helsinki. sannmoutta, j a Sampo on eräs sellaisen kansanrunouden parhaimpia vertauskuvia. Nämä ovat vain muutamia niistä johtopäätöksistä, joita O. W. K u u - • sinen tekee tutkielmissaan. Mutta jo ne osoittavat;, että Kuusisen tutkielma on Kalevalan satavuotisjuhlan tärkein "tapaus. Se merkitsee ^tä, että porvariston kiihkokansallinen keinottelu Kalevalan kustannuksella on lähestymässä loppuaan. Työväenluokka antaa oman panoksensa Kalevalan tutkimukseen ja nojautuen Äiar-xilais- leniniläisen taide- j a k i r j a l l i suustutkimuksen johtaviin periaattel- Suomalais-Amerikkalaisal Yhdistyksen konsertti Helsinki. — (S-S) — Yllämain -^hdis^tys järjesti arvokassisälti konsertin Helsingin Yliopistoon llskuun 27.prnä. Paitsi etevää solistia, meillä jo! vin tunnettua amerikkalaista piJ tia. konsertille tällä kertaa antoi ( koista taiteellista arvovaltaa Järnefeltin saan^nen konsertin toon. Ohjelmassa oli amerikkalaiä| orkesterisävellystä edustainassa muel Barberin Essay N:o 1. vereni soinnilla höystetty tecs, jossa onloj lavaa leveyttä sekä,eloista, aistikaäj liiklruväisuutta. Suomalaista maa edusti Sibeliuksen 2. sinfoi laajimmalti tunnettu mestarin nioista. (Walter Haut2äg soitti solistina: thovenin Es-duiuri konsertin erinä sella tavalla. Teknillinen taiti Ja sisäinen eläv3?ys loivat kuuluis teoksesta mitä eheimmän kokon den. Tilaisuudella, joka aloitettiin as«&j omaisten maitten kansämslaulis2j| oli juhlakonsertin luoime. — oli täysilukuinen. PÄIVÄN PAKINA Kuolleet eivät saa Ennen vanhaan Suomessa osalla ihmisillä oli Italiasta sellainen käsi. . tys, että se on vain posetiivlnsoltta-jlen j a marakattien maa. J a olihan posetiivarin saapuminen jonnekiii syrjäseudulle merkkitapahtuma, ikäänkuin tuulahdus ulkomailta. Lapsilla' oli erikoinen kimnloltus posetiivia ja varsinkin hänen marakattiaan kohtaan. Marakatti, joka muistutti enemmän kuin muut eläimet ihmistä, tuntui iifftjinViiin Velipuolelta ja varsin mukavalta veitikalta. Kansakoulussa jo opittiin, että I t a lia on vanha kulttuurimaa, jonka k i r . jallisuus, maalaustaide, arkiktehtutni, musiikki jne. kukoisti jo sillain k o in keski-Euroopassa j a muualla nämä kulttuurialat olivat vielä alkeisasteel-la. Valtion kehittymisessä Rooman valtakunta on näyttänjrt tietä maalle maailmalle. Mutta Italia rappeutui Ja hajosi menettäen entisen merkityksensä. Vasta Ranskan suuri vallankumous herätti Italiassa vallankumouksellisen earbonariliikkeen, joka lopuksi johti Garibaldin johdolla vapauteen, jos-klh tilapiiseen. ' sen jälkeen Italia ei ole päässyt itiallitsevaan asemaan maailmassa. • ' Taantmnukseii, taloudellisen rappeutumisen ja yleisen alennuksen pohjaan palniii Italia Mussolinin hallitessa; Hänen aikJmaan Italiasta tuli murhien, köyhyyden Ja terrorin tyypillinen maa. joitka Mussolini viimein vei sotaan niikä päättyi tsJ^dellL. seen fiaskoon.-'!Nälkä ja kmjuus vallitsee koko maassa.' Mutta työläisten sorto ci ole kiiitenkäan loppunut. Por. värilliset lehdet ilmoittivat Ikääntaiin liyvin tärkeänä tnltisena,. että Italiassa on poliisien kapuloita pidennetty. Sitä tietysti vaatii länsimainen sivistys. Mutta oöhan Vatikaanista annettu käsky' iflos. että sotaa piteä käydä kommimlania vastaan. Asiat ovat ItaUassa tällä kerraUa tUin sekaiän, <e%tä'se on saattanut eräissä tapaoksis^' suorastaan bul-hodnnlseen tflanteeseoi. SlsOiassa, Paleimon kaupungissa, on eris signor Villa joutunut erittäin ikävään asemaan. Sodan johdosta signor Villa joutui harhateille, kuten miljoonat italialaiset. Aikansa harhailtuaan hän palasi lopuksi kotiseudulleen per. heensä luokse, asettuakseen rauhalliseen elämään. Tämä tapahtui pari vuotta sitten. Hän meni kaupimgin hallintovirastoon saadakseen perhe-avustustodisteen löytääkseen työmaan. Kunnallisvirkailija alkoiretsia hänen henkilöllisyyttään koskevläpa-pereita. Aikansa etsittyään hän v i i mein ilmoitti signor Villalle, että hänelle on mahdoton antaa mitään hen-kilöllisyystodisteita, koska h i n on mukaan oikeus elää j a sitten kuollut maaliskuussa 1944 Prosmo-nessa- keski-ItaHassa. Signor ViHa ei kuitenkaan uskonut tähän vaan esitli protestin Ja selitti, ettei hän koskaan eläessään ole ollut siellä. " E n voi auttaa", sanoi -virkailija, "teidän täytjry ottaa asianne esiin siellä missä kuolemanne selitetään tapahtuneen." Tietysti signor Villa ei käsittänyt kuinka hänen pitäisi mennä selvittämään asioita p a l i s kunnalle. Jolla hän ei ole fcoskaan käynyt, kaikktin vähimmin kuollut. Mutta signcR* Villa ä timmaillut Hamletin tapaan: "Olla vaflro ei olla." Hän kuitenkin ktrjoitiä Trosinoiieen Ja esitti protestin. Se ei auttanut. Hän sai kauniin kirjeen. Jossa selitettiin ettei hänen protestinsa ollut loognil-n ^ _ ^Mitä «yytä^^ «iina^kTBgrttiini "meinfi cdisi olhitfeeksiä Jonkan sellaisen barhallevan sisilialaisen kuole-man, joka ei ole koskaan ollut IW»j nonessa?" Ehkäpä signor Villa: " t i onko häd elävä tai kuoUut. MuöJ sitten seinäsi vieläkin pahempai Signor V i l l a oli meänyt asunitf| "leskensä" luokse. Joka oli Inof ta. Jonkun ajan kuluttua sj^ntyi be^ poika. K u n signor V i l l a meni teröimään poikansa syntymän, sitä ei otettu huomioon. Italiani on nimittäin sellainen, etfä sen kaan ei kuollut henkilö voi saada 1 sia. Nyt hänen käsissään on probleemaa. Saada lato röidä lapsi omalle nimelleen. ViäT^ näitä olke\]ksia emme tiedä, tulevaisuus tulee sen näyttämään. Kaikesta sekamelskasta huoli Italiassa on jotain mikä herättääj vin paljon toiveita toisenlaisen ' lian syntymisestä- Työväenliitt^ huomattavasti voimistunut, taide tulee kysymykseen, niin on osoittanut stmrta nousua, elokuvat. Jotta ovat sisällöltään 1 edistysmielisiä ja parempia bsa'' tä H<dlywood on tuottanut, orat r neet suunnattoman kannat muissa maissa. Tlmä osoittaa,' kaiken synkkyyden keskellä <m massa Joitain valon säteitä, synnyttäminen on aina tuottannt ]aa.:,nititf3 se on vilttämättoöT Italian kansa tidee vidä paljon byvää "TII^"* kansoille-" *
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 12, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490412 |
Description
Title | 1949-04-12-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^ ^ ^ ^
mm
••ii SmI s
is-iiii:: ^
m
^' f i | |
-"'^ Ms
0!^
m-m
mm
Sim 2 Tiistaina, huhtik. 12 p. — Tuesday, April 12
T^ub ui Fuuuab CanadtMi». b-vaUHCbMi
Nav. 6tb 1917. AatfaoTOKl
« o Moond clasi msil bf tbe Post
OäDee OqMUiment. OtUva. Pab-
Uitafld tbrlce weeU|r: Tnesdftya, 'nnrMteys aad Satardajv Iqr
F«iUliUi« Cksnptny Ltd.. s» loo-ioa
i4m S t W^ Sttdbnzy, Ont, Canada.
Tfieptumem Batlatm Offlee
Bditdna] Office 4-42».
K Sului Editor W EklODd UaiiUm
ttddre» Box 6S. Sudborjr, Ontailo.
Advertislng ratet opon appHcatlop
Trasslatloa flree of ddurse.
TILAU8HZMNAT:
Canadana: 1 vk. ei» 6 kk. 3,35
3 kk. XOO
ThdysvalkHsia: 1 vk. 7JOO • kk. 3J80
Soomeasa: 1 vk. 7,50 8 kk. 425
"PoliitUsesti rohkea budjetti"
Ylläolevalla lausunnolla kertoo C P : n uutistieto porvarilHsten
ekonomistien tervehtineen Britannian työväenpuolueen "keskitien"
iuillituksen rahaministerin sir Stafford Crippsin viime keskiviikkona
esittämää budjettia vuotta 1949—50 varten. Eikä suinkaan nuotta
£.l;ä tosiasia on, että mikään toryhalHtus ei olisi voinut nykyoloissa laatia
paremmin suurpääomaan etuja palvelevaa budjettia kuin on tämä
öikeistososialidemokraattien "keskitien" budjetti mikä ylläpitää kansan
kohtuutonta verokuormaa ja vieläpä lisääkin sitä samalla kun
suurpääomalle annetaan vissejä verohuojennuksia ja kansan varoja
käytetään entistä enemmän sotavalmisteluihin.
Britannian työväen puolueen hallituksen budjetti on uusi todistus
siitä, että jos kansakunta ryhtyy valmistamaan tykkejä niin silloin on
luovuttava voista. Sir SUfford Cripps valitti puheessaan verokuor-man
korkeutu, mutta siitä huolimatta hän -myöntää sotavoimien käytettäväksi
huikean suuren rahasumman, 760,000,000 puntaa eli 3,040,-
000^000 dollaria. Alinomaa köyhyyttään valittava työväenpuolueen
banitus kiskoo lisää veroja tavallisen kansan selkänahasta ja samalla
ehdottaa lisättä^^ksi noin 10 prosentilla maan sotamenoja. Lisäksi
sir Stafford vihjasi, etttä sotavoimien 4;äytettäväksi on kansainvälisten
sotasq>Hnusten takia myönnettävä ehkä vieräkin suurempia rahasummia!
s
Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännöllisen elämän, leivän, lihan ja
inuiden tarvikkeiden saannissa? Tyypillisenä esimerkkinä on, että
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-12-02