Vapaus, June 22, 1950

              I
I
F f
4
" ^ 1 ^ r
# ' 1 ; i i i
iiii
Ui
M:
.1 T
• r' I
IB ^ 1 > ' f
I *t ^» 1 'i =1
i •Jij-'»!*.. [1," f
j^vu 2 Torstaina, kesäk. 22 p. — Thursday, June 22
f
— Independent Lebor
of Pinnisti Canadlans. Es*
tablisbed Nov. 6tb. 1917. Attthorfzed
«eeond dass mail by tbe Post
Office Dejartment. Ottawa, Pub-
Ilsbed thrtce «eekly: Tuesdajr».
TburedajnB and Saturdsys by Vapaus
PobUstalng Company Ltd., at 109-102
Eim St. Wv Sudbtnry, Ont., Canada.
Teleptiones: Budness Office 4-4284.
Editorlal Office 4«4269. Mftnager
S. Suksi Edit<Mr w; Qdund. JiiaiUng
addma Box Sudbuty. Ontaxio;
Advertising lates Upon appllcatlon.
Tranalation free of chatse.
TILAUSHINNAT^:
Canadaxsa: 1 vk. 6iK> 6 kk. 9S5
3 kk. 24»
yhdysvalloissa: 1 vk. IM 6 kk. 3X0
Suomessa: 1 vk. TXH) ff kk. 4 ^
Oikein, muttei riittäyäiti
Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, ulkoministeri Pearson
ke^tsof tarpeelliseksi matkustaa rajan y l i Califörniaan j a pitää siellä
puheen, jossa hän korosti^ etta Canada " e i kiertämättömästi ja ilomie-iitt
ole tulossa Yhdysvaltain osaksi", silla * . . . meistä tuntuu jotenkin,
että meidän poliittiset, sosiaaliset ja lainopilliset instituuttimmesopi-
VattneiUe paremmin kuin t«idän laitoksenne"> j a ettei ole suotavaa,
4ttiCana<j3n valtiollisesta poliisista " R C M P : s t a tulee F B : n (Yhdys­valtain
valtiollisen poliisin) a r k t i i k an tutkimuslaitos".
N i i n pitkälle ovat siis asiat kehittyneet "liittolaismaiden" välillä,
että ulkoministerimme o l i pakoitettu julkisesti painamaan jarruja iiii-deri
"vankkureissa, jotka aikovat suoralta kädeltä kaapata Canadan
itselleen — kuten ne ovat kaapanneet 'sotatukiasemia" ympäri maail­maa
j a aikovat edelleen kaapata japanista, Formosasta, Saksasta jne.
JLausui Wall Streetin miehiä kohtaan tavallisesti suurta ystävyyttä
öSDittarva Toronton Globe and M a i l toimituskirjoituksessaan mr.
Pearsonin puheen johdosta: "Se oH tarpeellista sanoa näapureillem-tnft.'
Atuerikan aikakausjulkaisuissa on viimeaikoina julkaistu bäikäi-jemättömiä
artikkeleita, Joissa kuvataan 3,000 mallia pitkä raja hyö-tjyttömäksi
anakronismiksi (aikansa y l i eläneeksi) j a ehdotetaan, että
Canadan o n parasta liittyä .\merikan liittoon:^
IffldysvaHalaiset rahamiehet ovat jatkuvasti lisänneet sijoituksiaan
tässä maassa. Sikäläisten pääomasijoitusten summa on miltei kaksin-feertabtunut
vv. 1927—1947 ($1,402 milj.--$2,S44 m i l j ) VTjdys-valtaiaiset
rahamiehet isännöivät pafteri-, paperipuu-, kaivos- j a auto-tfeolUstiudessa.
Heidän sotamiehiään on sijoitettuna Ne«foundlandis-
9a, Edmontonissa jne. Mutta tämä " h i d a s " kehitys ei tyydytä ame-riltkalai^
n suuren rahan hurjaa tempoa. Vähittäisostosten aika bn
iQmnyt/ sanovat heidän puhemiehensa, ja vaativat Canadaa tukku-hät^
uilläv yhdellä kynän piirrolla liittymään Yhdysvaltoihin. Eikä
- suinkaan suotta, sillä eteläinen ystävämme ja liittolaisemme näkee tä-
: inan maan suuret rauta-, öljy-, k i v i h i i l i - , puutavara- ym, resurssit ja
niital m n ^ ä n se niitä näkee, s i ta enemmän se tähän maahan "rakas­t
u u " . :
';Tämän vuoksi, j a k un kaiken Iisaksi Canada haluaisi kansallisten
etujensa vuoksi kehittää St. tawrence vesitie- j a sähköyoimaprbjektia,
jä Yhdyavallatkin on valmis siihen suostumaan v a in •'sotaprojektinsa''
^^'jiioksi J a visseillä -muilla ehdoilla, ulkoministerimme matkusti Califör­niaan
j a sanoi, että älkää hyvät ihmiset meiltä liikoja v^^
t«hänte, että me teemme parhaamme j a käyttäydymme kuin satalli-teettimaa
ainakin, mutta Canadassa nousee suuttumuksen myrdty, jos
aiotte 'meidät kansakuntana kaapata kuin minkäkin pikkuaiivenen
järvestä.
Ajatellaanpa esimerkiksi sitä, minkälaisen parkaisun Ottawan herr
vt4t'päästäisivät, jos Xeuvostoliilon lehdet jä»julkaisut puhuisivat C a ­nadan
rajojen "aikansa elämisestä" ja määräisivät Canadan liitty-
-^ään Neuvostoliittoon. Se olisi kieltämättä ruma teko. Mutta kun
kohdistetaan tällaisia hävyttömyyksiä tämän maan
itsenäisyyttä vastaan, n i in ulkoministerimme huopaa j a soutaa, sekä
miltei pyytämällä rukoilee, etta me teemme kaikkea muuta kunhan
ette vaadi hetikohtaista liittymistä. Se on atyaii luvattoman pitkälle
liehittynyttä "suvaitsevaisuutta". *
.f / Käsitettyään tilanteen niin vakavaksi, että se v a a t i julkisesti kiel-ti^
isen vastauksen antamista Canadan kaappaajille, ulkoministeri
^J?torsonin velvollisuus olisi sanoin ja teoin päättävästi osoittaa, että
tämä maa ei halua luopua itsenäisyydestään Wall Streetin miesten
^lupaamanji muka taivaassa saatavan piirakanpalan vastineeksi.
Kaikkea sitä '^pakoitetaan"
/ Jouduttuaan myöntämään ainakin yhdessä peruskysymyksessä, että
Suomen j a Neuvostoliiton välillä allekirjoitettu 5-vuptinen kauppaso­pimus
antaa luottavaa työtä Suomen työläisille — eikä joukkomittais-
\;ta työttömyyttä mita Marshallin avun ohjelma on aiheuttanut Ita­liassa
j a Lansi-Saksassa — kuten se etusivullaan huomioi — Toronton
Vapaa Sana näytti tiistaina-muuten vain porvarin pahaa sisua ja l u k i ­jakuntansa
. tietoisuustason täydellista halveksimista ktm se toimitus-palstallaan
esitti seuraavan latteuden:
"Yhtenä valopilkkuna, ehkapa ainoana mainitaan, että soprmus t u ­lee
poistamaan työttömyyden sotakorvausteollisuuksien aloilla, m.m.
metalliteollisuudessa, J O T A SUOMI O L I P . A K O I T E T T U K E H I T -
TÄM.HXN V. 1946 R A U H A N S O P I M U K S E S S A MÄXR.^iTTYJEN
S O T A K O R V A U S T E N T.^YTT.3\MISESS.X . . . ja Suomi o l i P A K O I ­T
E T T U T O I M l T T A M A . \ N VENÄJÄLLE K O N E I T A Y M . K A ­L
U J . \ . . . " (Korostus Vapauden).
Kaikkea ne venäläiset "pakottavatkm" kovaa kokeneelle Suomen
kansallej kuin maansa teollistuttamistakm! Toista olisi ollut, jos l i i t ­tolaiset
olisivat toimineet aito imperialistiseen tapaan j a sanoneet rau­hansopimuksen
allekirjoittamistilaisuudessa jotenkin lähän tapaan:
^'Te Suomen hallitsijat olette Hitlerin liittolaisina hävittäneet paljon
meidän maitamme j a mantujamme; te olette 'pesorkanneet' niin paljon
teollisinislaitosten, koulujen ja yksityisten omaisuuksia, että teidät
' alistetaan tavallisen siirtomaan asemaan ja määrätään korvaamaan
Osan «aiheuttamistanne vahm^^oista R A A K A - A I N E I L L A . " Mutta
nain ei tapahtunut.' Vähin tulivat ne " k i e r o t " venäläiset ja "pakoit-
* t t v aV suomalaiset rakentamaan omia teoUisuuksiaan sotakorvaus-tensa
maksamisen yhteydessä!
Kuten näkyy, V'apaa Sana ihannoi isoisän aikoja ja haluaisi pitää
Sliomen jatkuvasti takapajuisena maatalous- ja raaka-ainelähteiden
• maana. Ainoa teollisuusala, mita se kaiketi Suomelle soisi, on kivääri-ja
ammustehtaat!
Tämän teorian v i k a on vain siinä, etta isoisän idyllisestä ajasta huo­limatta
historian nykyvaiheessa tällaisen " t e o r i a n " toteuttaminen toisi
jatkuvaa naikaa ja kurjuutta niin Suomen kuin muidenkin maiden
kansoille.
Mainittakoon esimerkin vuoksi, etta esim. Canadalle on koko pitkän
historian ajan pakoitettu vallan jotakin muuta kuin teollisuuksiensa
rakentamista. Emämaa Englanti jarrutti kaikin mahdollisin keinoin
tämän maan teollistamista, jotta se saisi täältä halpaa raaka-ainetta
j a pysyvät markkinat kalliille tchdastuotteilleen. Tästä voitaisiin
esittää lukemattomia esimerkkejä. Nykypäivinä Yhdysvallat vie l i ­sääntyvässä
maarassa samanlaista "emämaan" osaa. Canadalaiset
vaativat j a pyytävät, etta aavikko^naakuntien raakaöljy tuotettaisiin
putkia pitkin Fort VVilliamiin puhdistettavaksi. Mutta Setä Samuli
^'etäa putkijohtonsa rajan y l i . Jarvienpaan asukkaat vaativat rauta­malminsa
puhdistamista ja jalustamista täällä, mutta Seta Samuli vie
sen raaka-aineena rajan y l i . Kaikkj^anadalaiset vaativat puutavaran
viimeistelyä taalla, mutta Seta Samuli vaatii mahdollisimman suuret
maatat sitä raaka-aineena ja puolivalmisteina. Kaiken tämän takana
on tarkoitus riistaa Canadan luonnonresursseja j a kansaa — ostaa
Tenään, tk. 22 p:nä täyttää Sofia
8afo Copper Cliffista 65 vuotta. Toi­vomme
paljon onnea Ja pitkää ikää
päivän sankarille!
mtiui
8UURI FELKO ENNEN
5-yUÖTIS8QPIMVSTA
"Metalliteollisuus etsii markkinoita.
Tuhannet työläiset voivat menettää
työmaansa ellei tämä teollisuus voi
lähettää ulkomaille. Probleemi on
ratkaistava vuoteen 1952 mennessä,
jolloin sotakorvauslähetykset loppu-vat.
^'Suomen teollisuuden edessä nyt
olevista yksi kaikkein suurin problee­mi
.on mistä löydetään markkinoita
paljon laajentuneen metalliteollisuu­den
tuotteille... — Suomen kuvaleh­den
"PJhlandia PIctorlar-Julkaisun
toukokuun numerosta 1950.
• • • • • • • • ,"
PELASTUS TULI NL:n
KANSSA TEHDYSTX
KAUPPASOPIMUKSESTA
"Sangen suuri merkitys on sillä
selkalla.että sotakorvausten vuoksi
varsin laajaksi paisunut metalli- Ja
laivarakennusteollisuutemme samoin
kuin eräät muutkin tuotatmon alat
saavat Jatkuvia toimiiitamahdoni-suuksla.
Näyttää siltä, että varsinai­sia
uusia tuotantolaitosten laajen­nuksia
ei yleensä tarvitse toimeen­panna
vaiBtatehdyn sopimuksen täyt­tämiseksi.
Oman ja mutkikjcaan on­gelman
muodostaa kysymys, miten
teollisuutemme kykenee ^ . kustah-nustensa.
eritoten palkkakustannus-tensa
Jatkuvasti noustessa (ai, ai sitä
kc^oomusmaniman sisuttelua — Va­paus
— valmistamaan tuotteensa
maailmanmarkkinahintoihin." — Uu­si
Suomi, kirjoittaessaan Suomen Ja
Neuvostoliiton 5-vuotisesta kauppa­sopimuksesta.
VALHEMESTARIT
SEKAANTUVAT TOISINAAN
New York. — Neuvostoliitto ottaa
Kiinassa haltuunsa "seitsemän tär­keätä
satamaa" mukaanlukien "tär­keän
Lie Puchen sataman", kirjoittaa
,New Yopk Timesin huomatuin ulko-maaidrjeenvalhtaja.
Tämä on pö­tyä
sanoo Daily Worker, ei vain siksi
että. puheet siltä että Neuvostoliitto
ottaa mitään Kiinan osia ovat val­heita,
vaan myös siksi että "tärkeä
satama" Iii Pu-chen el ole mikään
satama vaan mies: Id Pu-chen on
kiinan kommunistisen puolueen yksi
Johtaja. — Canadian Trlbune, uutis-
.tieto.,-
VAPAA POSTIPALVELU
Alueenne parlamentin Jäsenille lä-hettämlssänne
kirjeissä, missä kehoi-tetaan
toimimaan atomipommin pah­naan
julistamisen hyväksi, ei tarvita
postimerkkejä. — Asiaan kiintynyt.
VELIEYStAATETTA!
Toronton Globe ano Mall-lchdessä
oli kesäkuun 12 pnä seuraava uutis­otsikko
: "Muodostettu maailman vel-
Jeysyhtymä: Venäjä estetty."
•
OTTAWASSA MYdS
Sikäli kuin rauhanliike .laajenee
ka nsanjoukkojen keskuudessa, Was-hingtonin
korkea-arvoiset virkailijat
pitävät seuraavan sisältöisiä puhel-ta:
• .
"Kansainvälinen tilanne on hyvin
vakava — me tarvitsemme uuden bil­joonan
aseita varten... Äskeisinä
kuukausina kansainvälinen tilanne
on parantunut — me tarvtisemme
uuden biljoonan aseita varten... So­ta
Neuvostoliiton kanssa on kiertä­mätön
^ me tarvitsemme iiuden bil­joonan
aseita varten... Rauha ei ole
milloinkaan ollut nihi lähellä kuin
nyt —- me tarvitsemme uuden TRIL­JOONAN
ASEISIIN!" — Työmies.
Britannian työväenluokka on.saa­nut
kärsiä monta häpeää kun heid-ln
hallitukeensa on lUttoUtunut> Wall
Streetin kanssa, mutta viimeistä: se
ei ole voinut nielaista. Tarkcitamme
luonnonjsestl Saksan-Ranskan ;terä8-
Ja hiilikartellia. Johon Britannia
määrättiin yhtymään — Jota ei ole
vielä edes nähty.
Tämä ehdotettu kartelli, joka bn
nimitetty schumannin suunnitelmak­si,
mutta joka pitäiii luonnollisesti
Dimittää Achesonin suunnitelmaksi,
ei ole sika säkissä brittiläisille työ­läisille.
He' tietävät mitä se merkit­see.
Tämä on yksi syy miksi lalior-puolueen
kansallinen komitea .tuomit­si
tämän kartellin — vaikka samat
"työväen" Johtajat halliti&sessa; o-soittavat,
että heidät voidaan ostaa
Ja övat valmiit yhtymään siihen.
Miksi brittiläiset työläiset ovat tä­tä
kartellia vastaan? Miksi brittiläi­set
liikemiespiiritkin katsovat tätä
suunnitelmaa epäilevästi ja mitä var­kauksia
ne lialuavat ennenkuin he
suostuvat yhtymään siihen ? Milei
Washington on niin vihaisesti suh­tautunut
Britannian työläisten otta­maan
kantaan? Huolimatta siitä, et^
tä tämän pitäisi olla Schumannin
suunnitelma eikä Achesonin suunnir
telma.
Ehdotettu teräs-,Ja hilUkartelli i l ­moitettiin
maalimaile heti senjälkeen
kun USA :n valtiosihteeri Dean Ac­hesonin
jä Ranskan ulkoministeri
Robert Schumannin konferenssi oli
päättynyt. Koska Marshallin suun­nitelman
rahaa tullaan käyttäii^än
tässä suuimitelmassa. niin on selvää-kir
» ettei Schumann voinut olla sitä
vastaan, vielä vähemmän panemasta
sitä käytäntöön kuin vasta sitten kun
USA :n hallitus on hyväksynyt sen.
Myöhemmin Britanniaa pyydettiin
yhdistämään teräs- Ja hilUtebllisuu-tensa
tähän karteUlin vaikka ei sen
kanssa neuvoteltu etukäteen.
Saksan teräs- Ja hiillteoUisuus on
kapitalistisen Euroopan kalkkein"ybi-
Kirj. Joseph Clark
I makkaln Ja Ruhr on hallitsevassa a-semassa.
BritUläiset työläiset tietä­vät,
että karteUlin yhtymisen hetl-icphtalnen
seuraus on se, että työttö­miä
Ruhrln alueelta tullaan lähettä­mään
Britannian teräs.;, ja hilliteolll-
«uuteen.
Markfclnain jakaminen tälle kartel-liUe,
Jota Wall Sö-eethaUitsee koska
Ruhrln natsit ovat vahi heidän a l l -
paäUiköItään, tulee vaikuttamaan
Britannian teollisuuteen. • Ruhr tuot­taa
heti enemmän. Palkat ovat a-lemmat
siellä. Britannian täytyy
avata: imperiuminsa suuremmalle k i l -
pailuiUe.
Ja tästä syystä vieläpä Britannian
kapitalistit suhtautuvat Euroopan
maksuvelvltyslilttoon Ja kartelliin
nim epäröivästi.
Tästä huolimatta Britannia lopuk­si
yhtyi maksuselvitysliittoon Ja nyt
pääministeri Attlee laulaa eri nuottia
kuin hänen oman puolueensa kansal­linen
komitea sikäli kuin kartelli bn
kysymyksessä. Miksi?
Mikäli oli maksUselvltysUitto kysy­myksessä
niin Marshallin suunnitel­man
Wall Streetin johtajat suoritti­vat
hyvin yksinikertaisen teon. He a*
settivat Marshallin suunnitelman
$600,000,000 riippuvaiseksi siltä tule,
vatko Ehiroopan kansaC liittymään
tähän liittocA.; W-: Averel Harrlmaij
Ja Paul Hoffman, molemmat Wall
Streetin ja Marshallin sUimnitelman
korkeimpia Johtajia, halusivat Euroo­pan
maksuselvitysliittoa samoinkuin
he nyt vaativat kartellia. He halua­vat
sitä koska se murtaa esteen ta­varoiden
viennin tieltä länsl-Euroop-paan;
se estää Britannian ja toiset
länsimaiden maat suojelemasta omia
marlddnoltaan Ja sjo-jäyttää ne län­si-
Euroopan markkinoilta, paitsi sil­loin
kun VV^ll Street sietää niitä.
Yhdistyneen kuningaskunnan Ja
Jälellä olevien siirtomaiden-Jcansat
yhdessä Britannian kanssa ovat o-soittaheet
jonkunverran vastustusta.
Ne ovat katkerassa taistelussa mark­kinoista
USA:n ja Ranskan kanssa Ja
ne pelkäävät taistelua Saksan mark­kinoista.
- Mutta mistä £y>-stä Attlee petti Q-man
kansallisen komiteansa, viit­taamalla
siihen, että bänet voidaan
"painostaa" yhtymään kartelliin?
Koska Labor-puinlueen Johtejat ovat
myyneet itsensä Wall Streetille kaik­kein
suiu-immassa kysymyksessä, —
vastustaa sosialistista maailmaa Jon­ka
johdossa on Neuvostoliitto, . He
ovat myyneet sielunsa ja kiinnittä­neet
ruumiinsa kylmän sodan hy\'äk-si.
••••• , V •,
Attlee haluaa ympitää "solldari-suutta"
Atlantin sotalUton sisällä.
Tästä huolimatta hän haluaa hy­viä
lilkesopimuksla brittiläisille liike­miehille
Ja luim taikka kaksi hänelle
heitettäväksi. Mutta raportit Was-hlngtonlsta
osoittavat, että Britannia
pakoitetaan kartelliin Juuri samoin,
koin se pakoitettlin Euroopan mak­suselvitysliittoon.
Ketä ovat ne saksalaiset, jotka
maassaan puhuvat teräs- ja hlllikar-tellista?
Kaksi niistä on halUtsevln-ta
— kaksi miestä, jotka USA:n mie­hitysviranomaiset
asettivat virkaansa
Saksassa. Yksi bn Heinrich i>inkel-bachi
jbka oli Hitlerin berästeolllsuu-den
päällikkö ja nyt on Achesonin te­rästeollisuuden
päällikkö, 'iroihen oh
tri.Heinricb Köst, joka oli Hitlerin
hillltedlllsuuden päällikkö Ja nyt on
Achesonin hiiliteollisuuden pääliik-
On olemassa vain yksi ero. Mikäli
heidän suhteensa tulee Hltäerim, niin
he nostivat Hitlerin valtaan. Suh­teensa
Achesoniin on siten, että Ac-hesan
paiil heidät valtaan. Ja tässä
kartellissa nämä natsiteolllsuusmle-het
ovat Johtajia, eikä omistajia. Dll-
Ion,^Readin pankkiirit, Morgan ja U.
S. teräslntressit ovat jo Järjestäneet
Ruhrln olemassa olevan Ruhrln val­tion
alaiseksi. Jos Britannia liittyy
kartelliin, niin se tulee menettämään
markkinat Wall äStreetllle.
Lakkoa ei lulluf
Vancbayer, B. C. -r- Tilanne oli Iän.
hen puutavaratuotäiinon.'rintanl8lla'
t.k. 15 p. tienoissa hyvin Jännlttyn:^
sillä noin 65 prosenttia jäsenistä oli
äänestänyt lakkoon ryhtymisen puo­lesta
siinä tapauksessa, että työläis­ten
vaatimuksia el hyväksytä. Vaati­mukset
olivat: 17 sentin korotus tim-tlpalkkoiiiin,
unIon työmaa ja 40 tim-nln
työviikon edelleen käytännössä
pitäminen. I^önantajat olisivat mie­lellään
lisänneet työviikon 48 tun­tiin,
aluksi muka ainoastaan metsissä
työskenteleviin nähden siinä hartaas­sa
toivossa, että se oltsi sitten levinnyt
muillekin työaloille.
Lehtemme lukijat tietävät, että
lännen puutavaratuotannossa on
kaksi unloa vaikka tämän työriital-suuden
aikana puhuttiin ainoastaan
International Woodworkers of Ame-rlcasta
(IWA), ikäänkuin toista u -
nioa, Woodworkers Industrial Union
of Canada (WIUC), ci olisi ollut ole­massakaan.
Tässä yhteydessä ei ole
soveliasta ryhtyä täcemään mitään
johtopäätöksiä näiden kahden union
osuudesta saavutettutm voittoon.
Voimme kuitenkin todeta, että Wrac
Joka on canadalalnen unio. onnitteli
kilpailijaansa saavutetun voiton joh­dosta.
Vähäsateinen ja
kolea sää Siioinessä
Heldnkl. — (S-S) — Vuoden sato^
toiveet eivät tällä haavaa ole yhtä
valoisat kuin viime vuonna vastaava­na
aikana. Suurimpana syynä tähän
on se seikka, että kuluneena keväänä
saatu sademäärä on riittämätön v i l -
je^skasvlen tarpeen. Leaksi toiiko-ja
kesäkuun vaihteessa vallinnut ko­lea
sää on tuntuvassa määrässä h i ­dastuttanut
kasvillisuuden kehitty-mistä.
Asiantuntijoiden lausunnon mu­kaan
on kesäkuun puolella sadetta
saatu suunnilleen tarpeeksi jai sopivin
väliajoin, mutta sadetta kaivataan e-delleenkin,
sillä toukokuun poutai-
«uuden takia eivät brastuneet niin ta­saisesti
kuin edellisenä keväänä. Kar­keaksi
miioikkautuneilla mäillä näyt*
tää väkisinkin jäävän harvoja läis­kiä.
Joiden kasvu ilmeisesti jää hei­koksi.
Kevätviljat ovat jo viikko-määrin
olleet oraalla, mutta oraat
ovat edelleen hentoja, eikä nurmien­kaan
kasvillisuus ole niin rehevää
kuin niiden kunnollisesta, talvehtimi­sesta
saattoi päätellä.
. Kolitalalsen kylmä sää on jatkunut
aina kesäkuun puoliväliin saakka, i l ­moitettiin
ilmatieteelliseltä Keskus­laitokselta.
Halla ei kuitenkaan ole
toistalsesksi saanut suurenpla tuhoja
aikaan.
•'li
Vancouver. B. C. — Heinäkuun 1
päivää cn täällä lännellä! ««)i^
määji erikoisena lokarien Jutilana
koska metsien. sankarit saapuvat sil­loin
oikein joukolla "harporlin". Juh-lemieltä
on silloin riittämiin.
: Tätä kaikkea silmällä pitäen on
päätetty silloin järjestää oikein lujaat
metsämiesten tanssit Clbiton-haaliin.
Silloin on lauantal-Uta. Paina-kaapa
pojat mieleenne, että 'Cllnton-haalissa
tavataan hyppeljm merkeis­sä.
Siellä lokarien urUon jäsenet ta­paavat
toinen toisensa ja voivat kes­kustella
miten tänne lännelle kyet­täisiin
rakentamaan sellainen Jätti-läisunio,
joka pystyisi saamaan oikein
klerto-nelsonin - puutaVaraparobneis-ta.
Kaikki tästä tilaisuudesta kerty­neet
varat käytetään unionistisen
liikkeen voimlstuttamiseen, jossa on
osakumppanina CSJ:n paikallinen o-sasto.
Joka käyttelee osansa maan-meistemme
parasta silmällä pitäen.
Toivomme kaikkien leyittävän vies­tin
näistä lokarien tansseista ja lau­summe
kaikki tervettilleiksi tilaisuu­teen.
Tervehtien: Mökin poika.
Jättiiäistyö
iskun puisfiKsa
Mt kesM
Ptoft Arthmv Koska CSJ:n;T;
Laulu- ja soittojuhlat ovat jo kohta
ovella niin on kai paikaliaan^ mainita
vähän siitä paikastakin, jossa näitä
Juhlia vietetään ja siitä jättiläismäi­sestä
työstä, joka siellä on suoritettu
yhteisvoimin.
T^öt Iskun urheilupuistossa (Pu«
naisessa pulst(^a> alkavat ioppu».
Rakennukset ovat tulevan pyhän jäl-
Itten valmiit, samoin koiaparkkaus-:
oaikat. kunniaporttt j a kokille kuivat
puut; Törötä onkin tehty suurella i n - '
nolla. Kaiken kaikkiaan 143. eri i h ­mistä
on lahjoittanut 505 tyJSpätvää,
joka kerrottuna 8 merkitsee 4040 va­paata
työtuntia, Jonka Port Artamrin
la ympäristön edistysmieliset suoma­laiset
ovat lahjoittaneet yhteisen a-siamme
eteen. Tämän kevään ahke­ra
mmista työmuurahaisista: ansaitsee
mainita: mtmtamiavet^aänia, jotka
eivät ole vleKt "väsyneet". Näitä
ovat meidän 75 vuotiaat Otto Heino
ja' John Hellstein. 74 vuotlais ' Gust
Lehtinen, 71 vwtlaat Nestort Virtaj
John peltokangas ja E. Hostikka: ja
vähän nuorempi Jolm Torppa^ .:Nämä
ovat niitä vanhoja uraiiutuiiaj^.jot-^
ka monissa työväen JuhUssa ovat lah­joittaneet
monta vapaata työpäivää
ja ovat vielä tänäkin 'imivänä^mtä^
na,rkorkeasta iästä: haolinuitta.eä-merkillään
innoittamassa meitäV nuo­rempia
uusiin Ja suurempiin uhrauk­siin,
kobottaaksemme työväen kult^-
tuuritöhninnan ylrä , kotkBamtauillb
tasolle. ; Miiniten haluan sanoa, että
työtä on tehty hyvässä*sovussa ilman
palkkaa kykenevän työnjohtajan W.
Toikbn johdolla. Osaston puolesta
on talkoopäivinä annettu vapiaa rub^
ka ja Sahvl. Kokkina ovat häärän­neet
naisväki vuorottaln, luulen kui­tenkin
että LyyU, Auli ja Kerttu ovat
olleet tässä tehtävässä usieammän
kerran nUrikiun heidän työpäivistä-;
kin näkee. • '
Alla seuraa vapaan ijfon lahjoitta­jien
kunnialista:
W.Toikko (23 päivää); Sam Puk-kala
20; Auli Pukkala 18; Lyyli töUs-ko
17; Eino Laakso 17; Jolm liehikol.
lien .15; kerttu Laakso 14;. t^^^
IMotnhlen 14;^K. • Höiiidniaa 14; P.
kakärien i l ; NIUb,;Kctbia:'il; Bravo
Väänänen ,10; Armas Ru<*onen 10;
V: Hibtartibinl 9; ilönmi Viita 9 : ' i l u -
dolf liiemi 8; jol»n iisöfcangas (f: ^ U - :
Ib Pajunen 6;)^nnyK^^ 6: Wvl
KyjTiy 6;'Hanria Pennanen 6; Nestor
Virta 7: Wm; Laine 7; J . Karjalainen
5; Sigrid Wemi 5; R; Tlkkanbn 3 ; Ali;
nb Ltihikoinen 3; k . ; H a r j u 5 r ! j . Hä­mäläinen
4; Mlättl Ranta; 4; Blno;
kyyny 4; k . isbtalb 6; W. lietö^^
Alli Pajunen-4; Martha Kuusela 5 ;
Väinö Kuusela 5; Helen fispelahd 3;
K; Enberg 3; I. Ahlgren 3; A . T. H i l l
3; Otto Heino 5; J . Hellstein 5; N.
Keto 3; L i Lahti 3;: R. Ikläklnen 3 ; N.
Saari 3; I. Seppä 3; A. Vesterback 3 :
Alf. WWgrert 8: , Ö . Espeland 2; Ed-
Win Haan 2; E, Hostikka ä;-H. Hos­tikka
2; O. Jtamson 2; T. Karkkai-neh
2 (Ja troki), M . Kärkkäinen 2;
E. Karlkica 2; M . Keto 2 ; Jack Koski
2; J . Lampalnen (Ja hevonen) 2;
Oust Lehtinen 3; Matti Maa 2 ; N.
Maklla 2; Elli Mäkinen 2; Veildio Oja
2; John Peltokangas 5: M , Pukki 2 ;
T. Rintamäki 2; E. Saari 2; O. Salvo
3;, V. Silta 2; T ^ e Sillman 2: J .
Virta 2; Miina Virta 2; Helkki Aho I;
V. Anttila 1 ; Aino Palls 1; E. Plsk 1 ;
V. Grönroos 1 (Ja traktori): M . Hau­tamäki
1 ; M : Hannl 1; Eero HIU 3;
Laila HUI 3 ; Ida Humppi 1; A. Hi­manka
1; V. Järvi 1: V. Järvi 1; ?
Järvi 1; W. Kaukola 1; ? Keskinen 1;
Martha Kosld 1; kerttu Koski i ; : K.
Koski 1 (ja 2 hevosta); S. Koäd. 1;
PABEBtPAA TIETOA VÄSI«iv
Vaari loHtoo vuoteessa
Lääkäri saapui palkalle clkä
mannut vanhuksessa nip
elonmerkkiä.
— Nähtävästi tulin liian
hän on jo kuonut, sanoo a
En ole. -ilelä minä hiukan
sanoo vaaH ja raottaa sihnlään.
— Ole hiljaa. Aukusti, t
mummi. Pitäisihäri sinun
että tohtori ymmärtää tämib^
paxemmin kuin sinä.
• » • :
KUKA EI TIETÄlst*:
—.0» ihmeellfetä kuinka hjiin
ra Pörinä Uetää eläinten hinnat
noista nautoihin saakka.
— Miksi ei tietäisi, hänhän on
nokäs autoilija.
• ••• • * .
EI MITÄÄN
, Eräs mäalaisimtolam
joka.oU kunnan kansakoulujen]
kxmnan puheenjohtaja, piti
naan. käydä tarkastusmatkoilla
iuis^. jä kökeiU oppUaiden teräTä-syyttä
Ja tietomäärää tekemällä
le kysymyksiä. Kerran hän
viimeisenä kysymyksenään:
— pojat, voiko joku teljlä
noa, mitä on el mitään?
seurasi hetkisen hiljakuus,
s i t t ^ eräs pikku poika luo'
tie^n taustalla nosti kätensä
— se cn juuri sitä. jota te ano
te minulle viime käynnillänne,
minä. pitelin teidän hevostanne.
VALTAVil BUUMISABKKTJ
Valtava nxumisarkku makaa
Harborin satamassa Hawaiji]la.
. pn.'.japanilaisten salaoiahjökkäyi
lääii upottama amerikkalainen t
teluiaiva 'Arizona'. Viime jou!
p:nä tuli kulimeeksi kahdeksan
ta tuosta tapahtumasta, jolloin '
zonan* mukana meni sen u
1092 miestä. . Kaikkialta muualta
sodan nablskelssä henkensä
neet: amerikkalaiset sotilaat
haudoistaan Ja siirretty ko
multiin.' Mutta 'Arizonan' vaii
ei;ofe^kOäiettu.'Hylyn rucffitunut
liäkyy. meren pinnan yläpuolella
joka vuosi Joulukuun 7. päivänä sii
ne saapuu muutamia laivaston q
aeereita ja laskee pari seppelettä ra
.tavalle ruumisarkiUle. johon kene
läkään el tunnu olevan halua
sen enempää kuin mitä väittäni'
kuniiianosoltuksen suorit
vaatii; ' ' •
A. Koivu 1: Y. Korpi 1; Albert'
sela: 3 ; K. Kuusisto 1; ? lampi
Lenipläla 2 (ja troki): Mrs.
la 2; Jack Lod 1; J . Luoma 1: E.
1; E. Makl 2; Etoo Mäki 1;
Maki 2; Lydia Maki 1: Jenny
1: Katri Maoklin 1; O. Macklin
Metsälä l ; A. Miettinen 3; M. J
i ; H. Nummila 1; J . Ostrom 1; Nii| ^
Paju 1: W. Pelto 1: K. Polkkunen,
P. Poikolainen 1; T. Pohjola l : ^ ' t
PöyhÖlä l ; S. Pöyhälä 1; A. Pitti:.
nen 1: mrs. A. Pitkänen 1; A.
1 (Ja 2 hevosta); Oiva Pudas 1; E!|„
Pudas 1; E. Rantala 1; J . Roivas tj
Hulda Saari l ; Alf. Saari 1; A. Sei «J
panen 1; L : Sillman 1; S. Siren 1; "
Sutinen 1; nmi Syrjä 3; Jchn Toipp^
5; ? Välimaa 1; M. Viita 1; ?Vt
nen l ; Kerttu Waataineri 1; A.
Rakennuskomitean puolesta kiitä (J
näitä uhrautuvaisia tovereita. i4
denka myötävaötututeella olemnp'-!
Baaneet.nämä suuret työt valmisttf
tua. — Eino Laakso.
RIKKAAT RIKKAIMAIlkSL
KÖYHÄT KOYHEMMIKSI
IVashlngton. — Senaattori William
E. Benton (demokraatti Connecticu­tista)
sanoi täällä, että Italia Mar­shall
suunnitelman alaisuudessa e-dustaa
maata, jQssa"rikkaat rikas­tuvat
ja köyhät köyhtyT,'ät".
Benton palasi äskettäin Italiaäta,
jossa hän toimi Yhdysvaltain kon­gressin
puolesta neuvonantajana Yh­dysvaltain
edustajistolle YK:n ala­järjestön
kokouksessa... '„
Benton on ollut Jiuomattava Euroo.
pan elvytysohjelman (Marshallin
avun) kannattaja. Nyt hän sanoo,
että kaikki se. mitä hän näki Italias­sa,
"kiusaa minua suuressa määräs­sä"
söcsi kun Yhdysvallat on siellä
Iculuttanut a\nistukseen 3 biljoonaa
dollaria. — Uutlstieto Eteenpäln-leh-dessä.
NOITAJAHTI ON NOITAJAHTIA '
VAIKKA MIKSI SITÄ SANOISI
.. .Pääministeri, ulkoministeri mr.
L. B. Pearson ja mr. CJarson (oikeus­ministeri)
ovat toistamiseen vakuut­taneet
Canadan väestölle, ettei mi-
Voltto el ollut täydellinen sillä pal­kat
kohosivat ainoastaan 12.5 sentil­lä,
40 tunnin työviikko säilytettihi,
mutta täydellistä union työmaata ei
saavutettu vuoden kestt^vässä uudessa
työehtosopimuksessa. Kaikesta huo­limatta
voidaan, olosuhteet huomioi­den,
pitää saavutuksia tyydyttävinä.
Jos olisimme lyhtyneet lakkoon sul­jetun
työmaan puolesta, olisi siitä
saattanut muodostua taistelu. Joka
olisi saattanut särkeä työläisten rin­taman.
Vaikka me hiukan perään-nyimmekln
upion työmaata koske­vassa
vaatimuksessa, ei se kuitenkaan
merkitse tappiota, mutta velvoittaa
toisaalla työskentelemään entistä voi­makkaammin
sellaisen yhtenäisen u -
nion rakentamiseksi, joka varmasti
voittaa vielä tämänkin vaatimuksen.
Jokainen työläinen tietää ja tuntee
sen eron mikä on työskennellessä u-nion
työmaalla ja taas sellaisella
himp-hämppu-t3römaalla. jossa el ole
työläisten etuja valvovaa unioa. —
Tervehtien 8. M.
tään sellaista kuin Yhdysvaltain pa­heellinen
noitajahti, tule Canadassa
tapahttunaan. Mutta jos mr. Garso-nln
sanat selvästi määrittelevät Ca­nadan
turvalllsuuspuhdistuksen. hä­nen
lausuntonsa aiheuttaa huolestu­neisuutta
tässä suhteessa... — To^
ronto Daily Star.
Canadan Uutiset myöntää asialli­sesti,
ettei Neuvostoliitossa harjoite­ta
sotakiihotusta. kuten meidän leh­temme
osoitti siinä kirjoituksessa
missä Canadan Uutisia arvosteltiin
"väärän todistuksen" antamisesta lä­himmäistään
kohtaan.
halvalla täkäläistä raaka-ainetta j a myydä siitä valmistetut tavarat
takaisin korkeista hinnoista ja hyvää voittoa vastaan.
M u t t a Suomelle on kuulema " p a k o t e t t u " teollisuuslaitostensa kehit­tämistä
— j a se on paha ja tuomittava juttu, sillä mitenkä voidaan
enää pitkää aikaa Suomea pitää jonkun Setä Samulin takamaana, m i ­kä
ostaa sieltä k a l l i i ta koneita ja työkaluja j a joutuu sinne myvTnääh
{>oIkuhinnalla raaka-aineitaan!
Mutta Canadan Uutiset ei ole saa­nut
painetuksi alas sitä vanhaa Aa­tamia,
jcka rienaa ja viettelee muu.
ten vain porvareita kuten oikeitakin
porvareita valheiden liukkaalle po-luUe.
Sen sijaan, että olisi miehen lailla
tunnustaniit veriruskeat valheen syn­tinsä
Canadan Uutiset turvautui van­haan
loruun siltä, että Neuvostolii­tossa
ei muka ole sanavapautta —
ja tästä johtuu, että sieltä kuuluu
vain yksi, raxihan ääni. Tämän pe­rusteella
on kuulema nalviutta Va­pauden
toimesta kun se ottaa todesta
Neuvostoliiton rauhan puheet.
Katsotaanpa asiaa.
Jos olettaisimme, ettei Neuvostolii­tosta
kuulu muu kuin yksi ääni, tar-
^ koittaa Stalinin ääntä, mikä sellai­senaan
ei ole totta, niin sitä voitai­siin
verrata vaikkapa Hitlerin Aatu-vainaan
ääneen Ja silloin nähdään,
että Hitler raivosi jatkuvasti "kom­munisteja",
"bolshevikeja" ja "juu­talaisia"
vastaan, vaatien niiden ase­voimien
tiAoamista. Stalin puhuu
aina rauhasta ja kansojen ystäv3^r
että Neuvostoliitosta kuuluu vain yk-siVääni
raulian puolesta, nlih se an­taa
siten täyden tunnustuksen Stali­nin
johtamalie rauhanohjelmalle.
Idässä asiassa m«^ olemme aivan sa­maa
mieltä Canadan Uutisten kanssa,
siliä Neuvostoliitosta kuuluu todella­kin
yhtenäinen kansan voimakas rau­han
tahto.
Mutta täh§n on "kettu haudattu­na"
tuumii carikdan Uutiset syyttä-essään
Vapautta naiviudesta, kun
lehtemme ' ottaa täydestä Neuvosto­liiton
rauhanehdotukset.
Tässä yhteydessä on hyvä palaut­taa
mieleen toista .maailmansotaa
edeltäneet tapahtumat. Kun Litvi-nov
ehdotti kerta toisensa Jälkeen a-seistariisumista,
niin sotaiset kapita­listit
ja heidän apurinsa esittivät ai­na
kaksi väitöstä. Ensinnäkin, että
se on vain propagandaa ja toiseksi,
että Neuvostoliitto ehdottaa o^ian
heikkoutensa vuoksi aseistariisumista.
Nata puheissa. • Mutta kapitalisti­set
maat eivät uskaltaneet esittää sa­manlaista
"propagandaar Ja sanoa,
että ryhdytään heti aseistariisumi­seen.
Miksi? Siksi kun ne tiesivät,
että NeuvostolUtto oli silloin valmis
aseistuksen vähentämiseen kuten
njrtkin. . Ja mitä tulee Neuvostoliiton
"heikkouteen" niin toinen maailman­sota
osoitti, että se oli kaikkea muuta
muttei heikko.
Samoin nyt. Jos Neuvostoliitto on
ten Cahadan Uutiset viittaa, niin
mikseivät Yhdysvaltain. Cahadan,
Britannian haUHukset : d^db RE^
HELLISESTl, että lopetetaan asfeis-tautumlfkilpailu
Ja räbennetään
kaikkien maiden asbvoinäia. - sano­kaamme
puolella? Miksi ne eivät tä­tä
tee? Ja miksi Neuvostoliiton ta­holta
on toisen maailmansodan Jäl­keenkin
ehdotettu, ei vaini ato^bsei-den
laittomaksi jiilistamista, . vaan
m}'ös ka&eiilaisen ^ aselitumlskilpai
lun lopettamista Ja kaikkien maidien
asevoijtnien pienentämistä? ^ ;
- Mutta.' palatkaamme vielä siihen
''haiyluteeh", muiä Canftdfin Uutiset
tarkoittaa Sitä^ mielettömyyttä; eitä
<kokq.Neuvostoliiton opetus- Ja propa-.
gandakoneiäto 'On pantu piobumaan
i-aidikn puolesta, mutta todellistiudes-sa
-välmistutaian hyöickayssotaan. . -
TolseUa puolen tääUä AtlariUn pak-tin
maissa koko opetus. Ja propagan­dakoneisto
aina elokuvia Ja valitet­tavasti
ks^Uä klrkkOäkin myöten on
Pantu patäiaamaan sotahysterian
lietsomisen hyväksi, mutta todelli­suudessa
toimitaan raiihan hyväksi.
Onkohan tämä Johdonmukaista
realismia, vaiko pahinta laatua "nal­viutta"?
Ottakaamme yksi koe. Me olemme
huomanneet, että Canadan 'tiutlset
on antanut kannatuksensa vapaasa-nalaisten
laulujuhlahommalle ja yrit­tää
saada liikljoitaan Vapaan Sanan
miesten "kulttuurikeskuksen" talu­tusnuoraan.
Nyt voidaan ky^ä. että
minkälaisia tuloksia se luulisi saavan­sa,
jos se ryhtyisi agiteeraamaan
Timminsiin menoa vastaan? 8e el
varmastikaan auttaisi Vapaan Sanan
osakkeiden nostamista Timminsln
naukujalsissa. mihin ihndsestl pyri­tään.'
. Samoin sodan ja rauhan IffsymyTt-sissä.
mutta paljon räikrämiihässä
destä. Kmi Canadan Uutiset sanoo, rauhan ohjelmassaan vilpimnen, ku-muodissa. Sotaan valmistumin^ ien ei
ole vain fyysllllnen kysymys. 6e_
t i l myös voimaperäistä henkistä
vämuokkausta. ihmtten mielien^
istamlsta, pedon esiin vetämistä
vlstykseh alta. Henkisen sotava'
tcluh tyypUUnen. esimerkki saal
toisen maailmansodan edellä
ta ja seij mttolaismaista
•kansaan kasvatettiin järj
S K U sellaista ajatusta, että
set: ovat parempaa, eli korkea:
rotua, JoUe kuuluu maailman
S^san kansaa raaistettiin
kirjoittisten ja elokuwen kautto,
ken tämän takana oli harkittu ta'
te. ihmisten mielien muolpiaBr-siili^
n; että-sodan kautta Saksan
sa pääsee • kunniansa kukkuIoiW
että sodassa ei säälitä sen pare"'
omiakuln,vieraitakaan. « f »
sotahehgeö leitsominen johti, ^ • ' ' ^^
tiedämme. , . {,
Jos CSanadan Uutiset haluaa e
uskaltaa' katsoa avoimin silffl». ^
parilleen, slUoin se näkee, et» ^
manlamen sotahengen Uetsommen o
nyt käynnissä Yhdysvalloissa
Canadassakin. Se on tarkoituk»
ta syvämuokkausta sotaa varten.
K o l a a n ei ole kansatamtiaj
mistettu sotaan rauhan
puitteissa. Sotaan valmistunus»«J
atoa liittynyt myös "aaUecUmen s
tahengen kasvatus. ' ' J
Nalviutta on todeUisuudeisa ^
k» ei ota tätä huomioon. J»J»^
sanottu. Canadan Uutisilla ja ^
kijoiUa el liioin ole mitään r o i ^
vana Uhkaavasta sodasta,
nattoman paljon D I « O « * « " * " *^
rempl siis olisi, että se Suomen o»^
tusministerien. «listykcellii^ ^
fessorien, pappien Ja t a ^ D j ^ "
sanmiesten tapaan W " l ^ J * L
puolustejata kasvavaan mket^
sm rauhan Eäilymisestä riippa»^
dän kaikkien elämä
SUU5. — Känsäkoura.
ja
m
• ' '•••^'^••"i -yi ;M'i :' • •'! • >. ••. !, Td.^i;-'!-!!'-:; v " ' l i • 'i--,;'• ^-i' •'