Vapaus, February 21, 1950

              ' t S l' I I, I 1 I I ii I • , 'i
, • , .,•':'••'.• • I'... „.;„. ^•j^ii.:
• f r ' 1
W'^rm:;^0i't4 -ä^-x-i^r: ^, n;.-:•, jh, PM;.:|'v't:„:j 11 ^ ^p P ^ r - ? ,v ii?::::,?':^ iitl;
;:^^fe'^::*::i:,:f f''!.,;:;;-':'' •;'•:'::••. "'°'i:$:'$r:}.' i;;-":';;' ]:B:iPr''^'<- ,; ;:'-f.f
Mii Sivu 2 Tiistaina, helmikuiin 21 p. — Tuesday, Feb. 21
QnBWi of Vtoaläb Sk-
«tdUUhed Nov., Ob 2817. AotbodeBd
« « aeoond ^dea soaa by tbo FtOt
Ota» neopitsäeaii Ottem Fnb-
PiiUliibIss Ompm$ UCL, at IC^-iOS
ugaxta Box'm; BtxObat, ooftate.
AOmaeUsiBS ratea apoa applteatioa.
, TiL&UBBxraiivr:
Casftdam: l vk. 640 « kk. S2Ö
YbOjanJkism: t tt.tW9iäu 9JS0
eaanmm: t vk. e tik. 426
I ;^ll:'r : Kiinan-Neuvostoliiton sopimus
" K i i n a sar hyvän sopimuksen", julisti Toronto Daily Star tors-
^ * n a toimituspalstallaan Xeuvostoliiton ja Kiinan demokraattisen
Ijasavallan' allekirjoittamasta 50-vuoden liittosopimuksesta. Täten
t[iaimttu**lil«raalinen" lehti joutuihautaamaan kaiken sen pahansuo-päfeea-
valheryöpyn millä se muiden porvarilehtien kanssa yritti mus­tamaalata
k.o.maiden välisiä neuvotteluja,
* K t i j tn maistettaneen, kaikki täkäläiset porvarilehdet valoivat'kan-
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Eilen, tk- 20 pnä täytti Wefner K e -
htunnaa 8:>uth Porcupinesta 50 vuot­ta;
Yhdynune sukulaisten Ja ystävien
onnitteluihin merkkipäivän Johdosta!
I. Laponogov:
muut sanovat
..mm
inetrvottelut jatkuivat useita viikkoja — silloin ruvettiin
•^9S-iinp^ niuovaifemäan^ jonkinlaista '/Aasian Titoa", joka
nperialismin saaliinhi-pahaa-
aavistäiiiattomalle
koko Mändshuriaa
A^hurin satamista, joissa
. iSteuvc^oliitolla oli vissi sananvalta Chiangkai-shekin kanssa v. 194S
S|?i|ptäidjTi Samalla huhuttiin "itsestään selvinä
• ^' asiana", että Neuvostoliitto vaatii useita muitakin satamia'ja vieläpä
MM
•Mm
mm^^m^ • • • . . . .
r 'i > k<*onaisia Kiinan maakuntia — ja kaiken tämän johdosta vuodatet-tiin
suolaisia krokodiilinkj^ijeleitä onnettoman Kiinan puolesta!
'j'M . ,'. Kaikkein huvittavimnm muodon tä
ph nen sai Canadan Uutisten töimituskirjoituksessa,/ iMainituri lehden
^Xi^Ji» numerossa julkaUtiin pörvatfiilisen hengen innoittama pitkä
' toimituskirjoitus,^!^^^^ että Neuvostpliitto vaatii itsel­leen
miltei toisen ptiolen kiinasta — mutta enhenkuih Cahäidan U u -
cdes painoonkaan, tuli Moskovasta
ävyys-^liittor ja avuhantosopimuk-j|^
l?|r jj;;^^?^^^^ Ja vallan toisin mitä porvarit j a heidän Cä-kaikessa
"viisaudessaan" ennustivat, USTeuvpstoliitto
sopimuksen perusteella Kiinalle kaikki nie välineet,
japanilaisilta sptasaaliina Mandshuriassa, Neuvöstplii.ttof
H Itipptiu määräajan kuluessa oikeuksistaan Port Arthurin j a Dairenih
siiljtieen j a k i i n a saa yksityiskontrolliinsa Mandshurian rau-
Tähän kun lisätään vielä se, esttä Neuvostoliitto antaa $300,-
iäinah kiinalle, niin silloin nähdään kuinka peruistcellisiesti
t' syöttää lukijoilleen pajuköyttä. Me ehdotamme
Leikatkaa k,o. toimituskirjoitulcsenne pois, liimat-lukekaa
se aina silloin kun tekee mieli parjata
J^öuvostoliittoa j a Kiinaa!
I ^ V Jöiidiittim^ karissa' käpälälaiitaarij täkäläiset por-varilditliet
riensiyäl uusiin muodottomuuksiin selittämällä, että K i i ­naa
ja Neuvostoliiton välinen liittosopimus kohdistuu muka Yhdys-
Canadaakin) vastaan kun mainitussa sopimuksessa sano-
IcöHdistuii Japanin imperialismin hyökkäysuhkaa ja " j a -
?anlö^<v|13)feiä^^^^
i^|(el;^|pi^t|itsM
kanssa, sotatoimissa joko K i i -
lämainittu olettamus on tie-
C C F : X AT03UPOM9IIVAI/HE
Miten C C P : n Johtajat osalilstuvat
St. Laurentin hallituksen ^ omaksu­maan
suurvalehtelun taktiikan käyi^
tämiseen Neuvostoliiton atomikysy'-
mykscen nähden, . selviää kahdesta
seuraavasta laliiauksesta: . : .
J. W, No5eworthy. j o k a ' o n C C P :n
edustajana parlamentissa, päästi vii­me
viikolla, .puhU€Bsaan <3CP:n p u e
Iestä/seuraavan «aiheen;
•'Kun Neuvostoliito on valmis y h '
teistoimintaan Y K ; n kanssa Ja myön­tää
sotilaallisen aseistuksen tarkas<
tamiseen olemme me valmiit liitty­mään
yhteen vetypommin polstami-seksi.
Mutta n i i n kaiian k u i n Neu­vostoliitto
on vapaa valmistamaan
atomipommeja tai mitä multa pom­meja
tahansa me ccf:läiset käsitäm­me,
että demokraattisilla kansoilla p i ' .
tää olla sama oikeus."
Neuvostoliiton ulfcoasiainmiiiisteri
Vlshinskyn esittämä totuus on seu­raavanlainen,
y k : n virallisen pöytä-
Orjan mukaan ma 1949r
"Me avaamme ovet kontrollia var­ten,
mutta te olette -vääristäneet kont.
rolli-sanjan merkityksen. Melllj! se
merkitsee toteamista Ja tarkastamis­ta,
mutta teille se merkitsee lialiln-t
a a , , . Neuvostoliiton ehdotukset edel­lyttävät
täydellistä kontrollisystee­miä...
(ja) täydelUstä oikeutta pääs­tä
Neirvostoliittoon j a muihin n i i ­h
i n . " — Canadian Trtbune.
EIVÄT OLE
MYYTÄVÄNÄ
Jos te olette (Mine, W311 unien) c a -
nadalaUien jäsen, silloin teidät on
myyty terästyölälsten uhioUe $2 h i n ­nasta
. . . Teräsunlo on "ostanut" nä.
mä oikeudet maksäinalla C C L : n las­kun
mikä on noin 550.000... Tämä
kauppa palauttaa mieleemme vanhan
Jutun narrista Joka osti Brooklynin
sillan $50,000 hinnasta. Terästyöläls­ten
unio saa nähdä, että kuten Brook­lynin
siltä, meidän Jäsenemme eivät
ole myytävänä. Tämä pitää paikkan-sa
n i in Yhdysvalloissa ktiln Canadas-sakln,
"veli-' Murray. — The Unioh.
MMSW:n äänenkannattaja.
Francon hallitus. Joka on perustettu ' kulakkien sorron alla. yhtä enemnän
tuhansien ammuttujen Ja rääkätfy,'en osoittaa' päättävää tyytymättömyyttä
Espanjan demokraattien ryumiltlcn Belgradiri faslstiklikln politiikkaa vas-päälle,
on ansainnut täydellisesti maj- taan. Viimeksi mainitut ovat olleet
neen edistyneen.ihmiskunnansUmlssä pakoitettuja käyttämään Saksan 8S-murhaajien
Ja hirttäjien halituksfena.
Koko maailma tietaa miia (Edustaa
tämä Pyreneittien fasistien pe:ä/Jota
.kansainvälinen monopolikapitalismi
suojelee, ' , . •
Nev York Pestin, kirjeenvaihtaja
Preidln. joka äskettäin matkusti Es­panjassa,
kuvaa Espanjan kansaa, JCT-ta
suurin csa näkee jatkuvaa naikaa
äärimmälsintä kÖyhyj'ttä j a epäinhim-miliistä
sor.toa. Hän erikoisesti, ko­rosti,
että Francon hallitus o n poliisi­valtio,
jossa ei ole demokrattisla oi­keuksia.
Toiset kirjeenvaihtajat ja
matkustajat, jotka ovat vierailleet täs-
.sä Hitlerin rengin Ja verta janpayan.
falangin hallitsemassa maassa, inaa-laaivat
kauhean kuvan rauhaa »alta&r
tavan Espanjan katisan täydellisestä
orjuudesta ja ennenkuulumattomasta,
fasistisesta terrorista.
Mutta tämä kuva vaalenee kun. sitä
veirataan verta janoavan Titon klikin,
tekoihin Jugoslaviassa. Ilman, perus­taa
ei Robert Ingrim, uuden sodan
Australian propagandisti, ilmatesut
bämmästystää.n siitä "epäoikeutetus­t
a " kohtelusta mitä länsivallat on
osoittaneet Francoa kohtaan. B;ehpit-taessaan
liittämään Titp j a J^aiico
neuvostovastaiseen blokiin Ja tupmi-tessaan
kielteisen suhtautumisen
Francon hallitusta kohti, tämä sodan-lletspja
kirjoitti, että "verattuna T i ­ton
hallitukseen se (Francon hallitus)
on erittäin liberaalinen . . ."
On totta, että kaikkein uskolisim-plen
demokraattien jä patrlp^tlen
säälimätön tuhoaminen Jugoslaviassa
voittaa hyvin tunnetim teurastaja
Francon kannibalismin. Jugoslavia on
nykyään . säälimättömän ihmisten
joukkoteurastuksen maa.
Ne tiedot, joita ovat tuoneet;'Titoh
verisistä käsitä pakoon päässeet'pako-läisst,
o-solttavat. että Jugoslavian
kansan teurastaja jä hänen k i l i i n ­sä
ei pysähdy minkään edessä s^liyt-i
i i
'/•."Sr
m
l p
l i i
t^hty liittosopimus on esimerkiksi kelpaava asiakirja siitä, miten kaksi
^^aSa;alVpistä> s^^^^ voivat järjestää veljelliseliä tavalla
l';^'^ kansa yiidistivät kätensä niaailman rauhan vakiinnut-
^joisen hyväksi. Se oli historiallinen askel rauhan asian hyväksi ja
', Kiinan pää- ja ulkoministeri Chou En-lai oli epäilemättä oikeassa
k i in hän sanoi, että tätä noin 700 miljoonaisen kansanjoukon veljellis^
tä liittoa " on mahdoton saattaa tappioon". Ja kuten sanottu, sosia-ev^:
listinen N e w ^ materiaalisesti sosialismiri rakentamista
Kiinassa, antamalla riistetyii, ryöstetyn ja köyhdytetyn Kiinan kan-
1, san käytettäväksi arvokkaita koneita, seliä japanilaisilta vallatut teh­taat,
feitPksetja^yälineetj.n.e^
; Sanalla sanoen, tämä näyttää esimerkkiä siitä, miten Canadan
Ijitäisipyrkiäi järjestämään suhteensa Kiinan kansandemokratian
kanssa muistafen, että 450 milj. kiinalaista voi hyödyllisesti käyttää
A^ikka kaiken sen tavaramäärän minkä me kansakuntana voimme ul-komaamarkkinoita
varten tuottaa.
l i i
V Väpaudra levifysrji^^
> M Oli helppo sanoa, että porvarit ja ''muuten vain porvarit'' olivat
1 auttamattomastiväärässäkunne viikkokaupalla pauhasivat, että Neu-w
viKtPliitto uhkaa niellä puolet Kiinasta!
MIF häjipo sanoa, että porvarit ja ''muuten vain por\'arit"ov
\|[arässä .yrittäessään hajoittaa työväenliikkeen rivejä piinakauhun
.. li^soim^dla ja kiihoittaessa sotaista mielialaa kapitalistisen kriisin
V it Ilmaisukeinona. •
r Mtiltä meidän tulee muistaa, että tällaista historiallista vääristelyä
r Jä^yääräUistakiihoitusta: harjoitetaan keskeytymättä päivästä toiseen,
jaketta miljoonat pahaa-aavistamattomat ihmiset tulevat täten har­haanjohdetuksi.
f XV Pienemmässä mittakaavassa tämä pitää paikkansa myös Canadan
s^ömalaiisiin' nähden. Työväenlehden velvollisuudeksi on tullut, ei
A ^ n yiiteiskuniiallisten peruskysymysten selvittäminen —- vaan itse
f : tPt^ucJen j i kansallisen kunnian ^p^
• ; /f Mutta nykyaika vaatii meiltä jatkuvia ponnisteluja myös Vapau-dcn
levittämiseksi, kuten lehtiliikkeemnie johtcxkunnan kirjecissä to-
. ^ään selittämällä: "Koskaan ihmiskunnan historia ei ole kehittynyt
V ni^^^ ... Tämä on todella innostavaa aikaa,-
Joka antaa jpka päivä entistä enemmän yhteiskunnallista uutisaine-j;/;
1^ suurten mahdollisuuksien ja
: suuren edistyksen, mutta samalla kertaa suurten vaarojen aikaa, mis-r
sä^ kannanotot ja toimenpiteet vievät sit­sit
^ tenkin ratkaisevan tärkeätä osaa. Jos milloinkaan, niin tässä tilan-työväenlehti
on välttämätön sanaTisaattaja Ja kollektiivinen
'iisi
^^,PU\'' meiltä vaaditaan peräänantamatonta toimintaa lehtemme levittämisen
hVväksi..."' ,
ITässä mielessä on järjestetty maaliskuun ensimmäisenä päivinä
l yäpaiiden levityskuukausi. M e voimme tyy-dytyksellä todeta
- - f , kiitos Vapauden asiamiesten ja -naisten uutteralle. l3'ölle
REITTAVSTEN "TULOS"
pOaiOlS-ONTABIO&SA
Timiniiis. —- Kaksi vuotta sitten
Mosher-Conroy-MlUard kilkki yhdisti
kätensä Ralph Carlinin j a Buck Be-hien
kanssa -reitatakSeen Mine-Mill
unioa Pörcupinessa. Tutkikaamme
tuloksia:
X CCL tai Terästyölälsten unlo e l
• ele saanut yhtään työehtosopimusta
koko alueella.
X CCL:n jäsenmäärä el ole täällä
sataa Jäsentä -suurempi, vaikka se on
kovaäänisesti puhunut. 4,000 Jäsenes­tä."-
X Kuuden t a i seitsemän miehen y l ­läpito
on relttausten aikana tullut
maksamaan y l i $50,000.
X Relttaajat ovat muuttaneet n:Si
"unlonisa" nimeä 5 kertaa 18 kuukau­den
aikana. Nyt se on Terästyölälsten
union osasto.
X Aluksi saadut edustusoikeudet on
kalkki menetetty. (Mihe-Mlll unlo
on nyt ainoa unlo jolla on edustusol-
*keuksia Pörcuplnessa.)
Reittauson kallista — työläislUe! —
The Union, M M S W : n ääncnkannat»
taja. • • •
JAHA. VAI N I I N!
Vuonna 1939 — Suomen talvisodan
edellä jolloin Neuvostoliitto ehdotti
Suomen hallitukselle, että se antaisi
pienen alueen Karjalan kannaksen
maata — mistä Suomelle luvattiin kaik
sln verroin aluetta Neuvosto-Karja­lasta
— tämä esitys tehtiin nimeno­maan
sillä perusteella, että Lenin­gradin
turvallisuus vaatii sitä. Sil­loin
mobilisoitiin koko kapitalistisen
maailman propagandamyllyt huuta­maan,
että Leningradia ei uhkaa m i ­kään
vaara, eikä Neuvostoliitolla ole
siis mitään syj-tä.huolehtia turvalli­suudestaan.
Klelsihän Puolakin Bri­tannian
aloitteesta Neuvostoliitolta
oikeuden tulla sen itärajoja puolusta­maan!
Mutta A P : n New Y o r k i n uutisessa
kerrotaan nyt (helmik. 16 pnä 1950)
Winston Churchillin'julistaneen juu­r
i Julkalstxissa viimeisessä sotamuis-teimassaan,
että "venäläiset tekivät
ehkä historian suurimman virheen
kun he eivät varustautuneet 1941 ta­pahtunutta
Saksan hyökkäystä vas.
t a a n . . . "
• . *• ' •
" Y H T E E N SUUKEEN UNIOÖN"
Indiistriallstin'helmik. 17 p. nu­merossa
kerrotaan, että Port Arthurin
liikemiehet ovat ryhtyneet ryntäyk­seen
jäsenten hankkimiseksi paikalli­seen
kauppakamariin Ja sanotaan:
"Emnle kerro tätä siksi, että meillä
ölisl jotain, kauppakamarin toimintaa
vastaan. Ymmärrämme järjestymi­sen
tarkoituksen ja siitä koituvan hyör
dyn."
taakseen valtansa. Bankovicln Janit
saarlt j a T i t on salainen poliisi hiertä­vät
ympäri niaatä, kuuntelevat Itesltus-teluja,
provosoivat niurhia jne. l^mä
on todella ihmlsmetsästystä. ihnjlsiä,
joiden epäillään olevan eri mieltä,
murhataan kaduilla j a kylissä.; :Öuu-ret
ihmis jotikPt on heitetty vänkään
Ja kldutuislöoliln. • ' V ' ' -^^^^ f
E r i puolille maata pystytetyf k-^ki-tyslelrlt
ovat -täynnä • patriootteja.
Työväenluokka huokaa ennenkuiiiu-^
mattoman epäinhimillisen riiston a l a i ­sena,
/ntpn salainen poliisi asettiäa
ihmisten valittavaksi, joko vankeiiäen
taikka kovan pakkotyön. Useissa teh­taissa
puhjenneet lakot Rankövidin
janltsarlt tukahduttivat verivirtoihin.
Niin tapahtui Stuftin valimossa. M a r l ­boron
vaunukorjaamossa ja Trbowlen"
kaivoksissa.
Toza Markpvic tehtaassa äskettäin
puhjennut lakko tukahdutettiih ase­voimien
avulla. UdbäshL (salaineh
poliisi) vangitsi molybdenum kaivoli-sissa
160 työläistä, jotka lakkoutuivat
siitä syystä, että heidän perheiltään
kiellettiin säännöstelykortlt. Joukko-vangitsemlnen
toimitettiin Ivan M i l u -
tlnoclln tehtaalla, jossa 800 työläi­seltä
kiellettiin säänönstelykortlt. Jon­ka
johdosta he kieltäytyivät työstä.
Viime aikoina on Tito sovelluttanut
käytäntöön kaikkein röyhkeihtä riis­toa
— pakkotyötä palkatta ulkomaa­laisten
kapitalistien hjrväksi. Titolai-set
sanovat tätä "vapaaehtoiseksi
työksi". Kymmenet tuhannet ihmiset
oh pakoitettu Bosnian ja fterzegoyi-nan
metsiin tukkeja kaatamaan B r i ­tannialle
ja Amerikalle.
Tj-ypllllstä Titon gestapolainen tapa
on hankkia ns. "vapaaehtoisia työ-?
hön". Valtion viranomaisten edusta­jia
Ilmestyy pälvälllstunnlUa taikka
yöllä, Ilmoittamatta siltä etukäteen
j a ajavat ihmisiä, joiden nimet ovat
etukäteen valmistetuissa listoissa, pois
työstä. Hyvin usein he ovat vanhoja
mietiiä 55—60 ikävuosien väliltä taik­ka
14-vTiotlsia kasvavia nuorukaisia.
Nämä ihmiset muodpstaVat noin 20
prosenttia mobilisoiduista. Monet
heistä ovat vanhoja j a työhön kyke­nemättömiä,
mutta el edes lääkärin­todistukset
anna aihetta harkitsemaan
heidän vapauttamistaan "vapaaehtoi­sesta"
työstä.
Nämä "vapaaehtoiset" metsätyöläi-set
tekevät työtä 10—14 tuntia päiväs­sä
saamatta levätä jos haluavat yätt-tää
\;ankeuden ja salaisen poliisin ,vai-niotoimenpiteet.
Ruoka on huptipa:
200 gr. leipää, 200 gr. maissijauhoja jä
kuppi papusoppäa. Heillä ei ole edes
kämppiä ja heidän on pakko nukkua
ulkona, jolloin he ovat alttiita oikulli­selle
säälle ja mitään puhtautta ei
ole. He eivät saa vaatteita.
Tämä "vapaaehjiolnen työ" köyh­dyttää
myöskin työtätekevän talonpoi­kaisten
muun kansan lisäksi, kolskä
heiltä pakkoluovutetaan karjaa. \ Nä­mä
pakkotoimenpiteet kehtaavat en­tistä
suui"empää vastusta kaikkien työ^
Iäisten keskuudessa. Työtätekevä t a -
lonpioikaisto. jcka nääntyy verojen j a
joukkoja. Jolta Jugoslavian sotJlaslär
höystö on haalinut kokoon länsl-Sak-
.sasta, tukahduttamaan tämän työttö­myyden.
B ^ h n l n Taegliche Rundschau-Iebt)
:ulkaisx erään sellaisen värvätyn S S -
:alehen Hans Diter M : n kirjeen tutta­valleen
Dusseldorfiin. Kerskaillen
audesta työstään, joka Ilmeisesti sopii
hänen mauUeen, tämä; entinen S S -
mles kirjoittaa, että muutemla päUviä
sitten he vierailivat samassa, kylässä
neljännen kerran viimeisten kahden
kuukauden' aikana ^Järjestyksfen" pa­lauttamiseksi
"päksuipäisten talonpoi­kien"
keskuuteen.
Uniojen Johtajat, Jotka uskaltavat
puolustaa työväenluokkaa. Jou^vat
Titon poliisien Julman kohtelun a l a i ­seksi.
Tämä kohtalo ön tullut, ibul-den
ohessa, Makedonian Ammattiunl-oiden
neuvoston jäsenien osaksi. H e i ­dät
heitettiin vankeuteen knten t a ­pahtui
n i i n monelle Hitlerin vasatl^n.
taistelun sankarille, luokkatietolsille
työläislUe. talonpojille, yliopiston pror
fessprellle ja edistyfimlellsille*intellek-tuaalien
edustajille.
Samalla tavalla m.onarko-fasistises-sa
Kreikassa, jossa teurastaja Tsalda-ris
toteuttaa' veren Janoista. politiik­kaansa
tuhoamalla kaikki edistysmle-.
ilset ainekset, kaikki todelliset patri­ootit
ovat nousseet fasistista hallitiista
vastaan.' EIreikassa, saibaten kitin iiju-goslaviassa,
kaikki demtokraättiset o i ­keudet
ja vapaudet ovat poljettu j a l -
kain alle j a H i t l e r in aikana voimaan
saatetut asetukset ovat edelleenkin
voimassa. Hyvin tunnetussa keskitys-elirissäMarkonlsISrsaarella.
aivan sa­malla
tavalla kidn tko^astaja. T i t cn
vankiluolissa, patriootteja raakataan
Ja murtataan päivin ja öm.
E i ole palkka sattuma, että Tito Ja
Tsaldarls ovat löytäneet toisensa: J u ­goslavian
Ja K r e i k a n kansan hirttäjät
oyat salaisesti sopineet Kreikan Elssien
tuhoamisesta. Titon ifse pelasi kaik­kein
tPrkeimtnän osan koska han ch
mies jolla o l i kokemusta omanmaan­sa
sissien pettämisessä. Hän iski
Kreikan armeijaa selkään. Se apu.
Jota hän ,-.antpi nipiiarko-fas'3teille:
k r e i k a n sissejä^ .vastaan on ylcsi hä­nen
kaiktetoVkaiAeh^^
taan. Näin kaksi hirttäjää oyat slto-
,neen ystävyyteni j a Jaiskeneet poh­j
an avoimelle .^yhteistoiminnalle.
• Titp Jugoslaviassa, Tsaldaxis K r e i -
l-SITÄ:
EDNA B Y E K S ON
joka valittiin kaikkein suurimmalla
äänimäärällä Toronton 5. vaalipiiristä
koDlolautakuntaan. on jälleen saannt
nhkaoskitjecn. jTöku.aika slttenuhat-t
i in häntä pommilla j a nyt hän on
jälleen saanut kirjeen, jossa uhataan
hänet "tappaa teloittamalla". Kirjeen
oM all^irjoittanat "Antipnnainen
FasistUiitto".
Tshe^dsIpvakiäL ei
hyväköy mprmöoriien
kassa Ja fVancp, E s i ^ ^ y
jjensa; yerepjahoiset
^säÄn 'iiBwmaaiaisten Isäntiensä oh­jeet,
_käxyät teiTorikamppailua työ-väenl^
pkkaa yaäaan. Tällä tavalla
he halliavat;:?nlurtaa.,l^ vas-tuj^
til«w Uuden soda^ lletsojlen siir-tomaasnuimiteli^
hyväksi. Mutta
työväefnlHpkan j a kaikkien työtäteke­vien
taistelu näis£^ maissa kasvaa voi-mflkkaaTnmak.
sI päivä päivältä Ja t u -
l^e pajrenUiUnu^jestetyksi; Rauhan
J ^ deinpkratlfijil voimat kasvavst v o l -
makkainuniksi Icäutta koko maailman.
;^a jpälyä tiUee, j^P^ kansan viha,
jtiJeie pyy^tikaJs^^ pois maaperän j den nuoren mormoonin äskeiseen van-faslstlkllkin
hiihtäjien jalkain alta. gitsemiseen.
Prähä. T — Tshekkoslovakian halli­tus
on sanonut, ettei mormoonikirkko
vastaa täinän. maan kirkikolain vaati-miuksia,
joten sfiä ei voida hyväksyä.
Mprmponien lähetysseuran johtaja
Wallace Toronto sanoi, että ipormoo-nien
kirkko lopetetaan sen vuoksi
Tshekkoslovakiassa. .
Tshekkcslovakiassa on, nykyään 17
mormoonilähetystyöntekijää, ja mor-moonikirkossa
on 250 jäsentä. Mpr-moonien
johtaja sarioi, ettei kirkon
sulkemisella ole^^mitään yhteyttä kah-
SELVÄ MERKKI
Naapuri: "Äitisi e i taida
tona kcska lakaiset porstuaa'-
P3:ka: "Luuletteko, että
jos hän olisi pois kotoa?"
., « • . ...
YHTÄ HULLUJA KV^
ENNENKIN
Jcukko anovaltaisla Meraita•
mielisairaalaan ja haastattelivat
ta hoidokkeja. - Eräs hoidbjii
aahda sancmalehteä. .jota hän d
nahnji; kymmen2en vuoteen,
tuaan sita vähän ailcaa huonjä^
uuden H-pommin valmistaniista"
kevan Trumannln määräyksen
man johdosta hän virkkoi:
. "Nayttaa silta, että sieUä
lella ollaan edelleenkin yhtä
kuin kymmenkunta vuotta sitten.^
- • • [ .V *•
aiAHDOTÖN J.^TTÄÄ
Iso auto menJQä hjTrytteli
50 mailin vauhdilla eteenpälä^
kaa kutHui plehgn atiton töryytjj,
ka kiusasi ison. auton omistajaa
hän käski ajurinsa lisäämään vaii]
Ajurilisäsi väutidin 65:een, mutta
kuului pienen auton toitotus
"Anna sUle tietä." änkytti heria
rilleen jä tämä jjainrf kaasuna
päälle, jotta mittari näytti S5,
yhä kuului, perästä pienen auton'
ryytys. Isosta autosta otettiin
kaikki vointö, mutta sama tulos.
"Pysähdytä!" komensi suuttuma,
hämmästynyt ison auton omistajt'
Pysähdytettiin, mutta pieni auto
syi yhä takana.
"Mitä", huusi ison autoh omisti;
'etkö halunnut edelle — siinä on
tie auki?"
" E n " , kuului pienestä autosta.
"Olen vain halunnut päästää arj
ni irti teidän autostanne, mutta ES
hen el ole ollut tilaisuutta."
m
lisille
{onodoä
scsi
en
liansa ensi
jlilstorians
B" puolu
kans
sl
^t laajat i
taloudelJ
kehitykse
im Mord
I vallai^nm
litius ja Ä
) vetivät
Trall, B. C. --- Mlne, MIU. «md Snielt-er
Workers UnlPn päOcaUl^bäastö No,
480, missä'on 5,000 jäseht^ erpt-tanut'
entiset v^kailljansa jotka"
ktinlvat värtippälkaltaäh" j a yrittivät
vildeskolohnälalsuudella tuhota tämän
unio-osästön.
Mälnltiui union' niuut osaktPt' ovat
lähettäneet sähkösanomia jä läatiiieet
paätt^lauselihiä, missä! tiiPmitaan
T r a i l in uhiö-oisaslpn Jöhtbkuhnän' |>e-,.
tbs. Nämä vartropaikältaan'ppen^^^
iihiojohtajat pitivät'säläteeh^kPiik:'^;
sen ja sen jälkeen ItaPltttyat^etiä he
ovat liittyneet^ terästyööisten linippxi,
ja että he^yrittävät muodostaa täällä
terästyöläteten . unio-osastcn. : K a h -
deksänkymmientä^ kuusi m i i i i ta jäsentä
l i i t t y i heihin tässä yrityksefssä.
Tähän asti saadut tledpt viittaavat
siihen^ että tämän C P R : n kontrolloi­man
Consolidated Mining. and &melt-
Ing Co:n jättUäiskökoisen sulättimon:
työläisten enemmistö on IpjaalisestI
Mine, aiiU union .riveissä mikä seit­semän;
vuotta sitten M v i t t i .Pphjois-Ämerikan
yhden. pahimmä^ yhtiön
unlorx olosuhteen täällä Ja on sen Jäl­keen
saavuttanut uusia parannuksia
joka vuosi. ; .[rp ;,
Terästyölälsten ^union kaappaiisyri-tys
johtaisi monen kokeneen huomi­oitsijan
mielestä siihen, että nämä.
siflättiihotyöläiaet jputufyat uuidelleen
yhtiön uhipri plosiAteisiln., sillä aino­alla
erotuksella, e t ^ yhtiön uhlonls-mlä
toteiitettalsUh terästyöläiston uni­on
nimissä.
..Miitta tämä yritys on ejiäprinlistu-massa..
CMS ph ilmoittanut Mlne,
M i l l .uhion kansainväliselie edustajaiK
ie John Gordonme, ctjä M&c,. MUl
l a liäp palautti jäsenistön mieliin ne
vpltot, xnitä on saavutettu yhteistoi­minnalla
Trailin, j a ICimberleyn psas-
• tojen kesken Ja ssinoi, että Kimber-leyn
osasto jää Mlne. M i l l uiiion jäse-nyyteen.
1 ^ -unJorOsastppn kuuluu
Sullivanin suuren ^Jy-sirdtkikaivok-scntub.
at-viisisataa työläistä. Tämä
imiprpsasto. Julk^^ Trail Times-leh-
;des^;hupma.tto ihnpittiksen. missä
ikebp;y^taa9.;.:0a^^
.ip^j^aUysla uniptaan, Mine, £^U. iinipa
tphtaÄn. ,. •'. •
J^nnatusl^pauksia^, T r ^ l i n lojaali­sille
jäsenille ,pn tullut New. West-minsterin,
St9wartin, Tulsequehin,
Dawscnln Y. T. C M S : n albertalaisen
typpitehtäan ja Calgaryn metallityö­läisten
unio-osastoilta.i
. Tyyppitehtaan työläiset sanoivat;
"Me olemine jo torjuneet kaksi täl­laista
reittausyritystä ja meidän jäse-nistömrne
tietää kokemusten perus­teolla,
että tällaiset hajoittajat ovat
joko kiipeilijöitä, rlkkureita tai yhtiön
unionismln edustajia.".
;Mine, M i l l u n i o n kaikkien canada-
;laistCTi\ osäistojen edustajat kokoontu­vat
täällä helmikuun 20 phä keskus­telemaan
palkkaohjelmasta. — Läbor
News Service. ^ •
L A N G E N N U T E N K EU
"Mitäs tämä- on?" kysyi Nor.ci
keihästäesa.'
union työehtdsppimus! pysyy, vpimasr
sä. Jä Legiibnän liaahlla pidetty tinibn
ylimääräinen kökpuä sai suuren kan­natuksen.
Täihä kpkpi& v a l i ^ . liuden
johtokiinnan. A i k l i ^ jPhdoila.;
"Meitä e l sidota hiiliinkään Fiollitti-seen
koneistopn", lausui, M i r i e . I ^
uniöh aluejohtaja .Harvey Murphy
yllämainitussa kökouks^sa. Samal-
Montreal.--"rämän kuun25 pnä on
taas C S J : n Montrealin osaston tans­sit
samassa, paikassa kuin viime ker-railakin,
710 Pulford St., alkaen k lp
8.30 lilalla. Yleisön mielipiteistä kävi
Umi, että se ön-iiauäka palkka tanssia,
joten vaxmaan taas riennämme sinne
suurin joukoin. "
. jSitten. läiiemmin ilmpitettavana a i ­kana,
samassa paikassa tulee olemaan
illanvie'tto Cahädah Suomalaisen A r ­kiston
J^.hlstpriatyön hyväksi. Siinä
tilalsuuäessa tulee olemäah jonkim-verran
ohjeiniaa. selostusta historia-työstä
yon., mtjtta pääriumerpna on se
lattian silitys.' josta yleisö kuitenkto
kpyin tykkää;
Saoskin, päSsIälstansslt on pääsläis-tauantälna.
Silloin vaxntastt täytäm­me
tanssihuöheen ääriään niyöten,
koska on pitkät liyhät levätä ennen ja
Jälkeen tanssien.'
Pitä3tä^. : k a i kH 'nämä tilaisuudet
mielessättöe, äöia^kpht^ talvi
lopussa j a täh^älat säa heittää ke­säteloille.
-^^ Oka.
ik. 26 pnä
Toronto. — C S J : n paikallisen osas­ton
toimesta on järjestetty Kalevala-
Juhla sunnuntaiksi helmik. 26 päiväksi
Don-häalille.
Juhlassa esitettävä ohjelma cn va-likpitu.
etupäässä Kalevalasta,, käsit­täen
erilaatuista ohjelmaa, kuten lau­suntaa,
kuvaelmia ym. Esitykset ker­tovat
muinaisina aikoina Suomen sa­lomailla
aisuneen kansan teoista ja
ajatuksista runoin j a lauluin. Niistä
ilmenee kansan sxurut ja ilot niiltä
ajoilta, joilta ei ole minkäänlaatuista
kirjatietoa, jolloin suullinen perinnäis-tieto
korvasi nykyiset koulut ja kirjat.
Esitykset ovat kaimiita ja paljon
puhuvia kuvauksia silloisten heimo- ja
palmentolaiskauden ihmisten elämäs­tä,
joissa vallitsi heimopäällikön ykr
sinvaltius, josta oli seurauksena SUUT
ret surut jä huolef .
Esitysten joukossa on mm, Aino-ku­vaelma,
jossa kuvaltaan oxmistuneesti
sitä raskasta siuna, Johon Aino on
joutimut valitessaan ajatustensa mu­kaista
elämänkumppania itselleen
Ituksen 1
n.ke!
Mijin myös
,'j a sosialisti
uden.
aijnilaisten
1 aikana iM
atoja teolli
nuorelta vaimoltaan
lautassUeen öhkaisen kakkupalan,
"Se on Lusiferin kakkua."
"Mutta sinähän sanoit tekeväsi £•
::elin-kakkua.'
" N i i n tarkbitinkln, mutta se larc
s i . " - . ' . ; .
Matti Torsti kuoli
SylVäii Lakella
Sylvan Lake, Alta. — Piirtelentv..
tä vähän kuulumisia. Hmat ovat •
leet sieviä, tk. 15 päivänä oli cM
sUla-ttavan, lämpöinen, 45 yläpuoM;
nollan, mutta nyt taas on kylmä pci
jaJÄiuU V jä ;liun Mutta ehiä i
alkaa jö'pian kevät kurkistaa nnit
takaa. : '
Kupiemakin on käynyt taas W
kylässämme,, nithittäin Matti Toö
sai muuttaa tuonelan. tupaan tk I
pnä. . Hän ummisti silmänsä M
seen uneen Red Deerin sairaalassa)
15 pnä saatettiin hänet haudan if
poon lastensa, j a suuren ystäväjoida
toimesta. Hän oh paljon pidetty
veri joukon keskuudessa siksiiÄ
viimeistä matkaansa kunnioil
suurella, myötätunnolla. Lepää ffi
hassa kimnon toveri.
Mamma Torsti on vielä
vaan vähän virkeämpi,
Tpveriterveisin: Elisa. •
: New York. — Ruotsin Ama
Linjan StockhohnUla lähti täältä!
11 pnä kaikkiaan 325 matl
Atlannin toiselle puolen. Suomeaiö
matkalla yli 30 henkeä, mm.
konsuli Erkki Albanko, joka on 1
minut Suomen virallisena edusl
Bagotassa, Colombiassa.
v a i ^ a hän ei voikaan heim<fflsst
pojeri mukaan saada häntä omalt
FINNISB
56-58 \
Toroi
U
^viikkona
rjantaina 1
nantaina 1
onuntaina l
N
]sldvllkkona
i rjantaina j£
PCBEl
PAR
Juhlan ohjelinassa cn paljon
kauniita ja paljon puhuvia
jotka varhaisaikaisten pukujen
näyttämölaitteiden kanssa
yleisölle tavallisuudesta poi
harvinaisen juhlaillan.
Älkää siis unhoittako talteen
kulttuurin ystävät, saapua tähän
levala-juhlaan. — J .
'-'läi''"''"'
||||||f|^?Är:;j/iv,tää;tie
SsXl^;'' ' -miestcmmek
että
A^äuden levikki on keskinkertaista korkeammalla tasolla. M u t t a
iäma. ei ol6 riittävän hy>'ä tnlös. Meidän velvollisuutemme on hävi*-
tää tietämättömj^^^^ ennakkoluulot ja ryhmäriidät maari-keskuudesta
j a levittää tositietoja entistä suuremmille jou­koille
koti- ja ulkomaisten asiain kehityksestä. Siksi pitäisi vahnis-tua
huolellisesti siihen, että maaliskuun aikana saadaan Vapaudelle
vähintäin 200 Uutta tilausta ja samalla kertaa uusituksi kaikki kat­keavat
tilaukset, ettei yhdellekään tilaajalla tul^ Välipäätä leiSen
saannissa.
K u n sanomalehteä toimittaessa
raahaa .ajastaan Jälessä, n i in sUlpin.
jos, milloinkaan, tekw. pahoja puk­keja.
Tämäi pitää.. erikpisesti paik­kaansa
sellaisiin sanonialehtiln; näh­den.
Jotka pitävä; päähatrastuksenäan
sensatlouutisla ja niiden mukaan
määrittelevät totinituiqppUtUkkaz^
Tämä pitää hyvin palkJEansa myös
Canadan .Uutisiin nähden. _
. Sen viime kesMviikpn numercn t o i -
mituskirjoituksessa puhutaan sellaisis­ta
asioista, jpista ei pprvarilllset sen-satiplehdet
enää puhu... Näiden u u ­tisten
aika po jo ohi. sillä tapiahtu-mat
ovat vieneet kpkpnaan maaperän
pois täUaisten katspmusjten alta.
Canadan Canadan uutisissa vatka­taan
Kiinan kysymystä ja kuinka
NeixvbstoliltoUa on .mttka.. aikomus
"hanastaan K i i n a n smiHa aludta. Mut­ta
v^me v i i k o n a l u s s a Uedoitettiln
ilöeköyas^. että^ ai­van
toifin k i l in Camään Uutiset viit^
tailee, ^ jijäättänH . luovuttaa^ takailin
Port A r t i n i r i i i jä D a l r a i l n satamakau-pimgit
K i i n a n Kansantas^vallanc v i i -
tnelstään v/ -19$2, ellei Jc ennemmin.
Neuvostoliitto, ei ole halunnut hitus­takaan
maata Kiinalta. Tosiasiassa
NeuvostoUltto^ puhdisti japanilaisista
Mandshmian j a a n t o i sen kiinalaisil­le..
Mutta eihän Canadan Uutisen
toimittaja £ltä tiedä. ,
Muuten timnustamhie, että on i h a i l ­tavaa
murehtia nijröskin kiinslaisten
kohtaloa, mutta ei sillä tavalla kuin
arvoisa toimittaja tekee.
K i i n a n kansan kohtaloon ovat k i i n ­tyneet
vaikutusvaltaisemmatkin piirit
kuin Canadan Uutinen. Amerikka­laiset
Imperialistit ovat yrittäneet k a i -
k l i i keinoin, löytää miten saisivat sor­mensa
Kunan. asioihin, siliä tavalla
että saisi'rat7 Jälleen taantumukselli­selle
Kucmintapgille, heidän asiamie-heUeen.
mahdollisuuksia valtaan nou-squn.
.'v,:'-^' .••
^ Xjän^dtvaJl^m..^ ehncn-kail^
eä^'3nidys^ piireissä, t-ci-
:^Wlh^läyäctiav kllnälainsn " T i i o"
I t x n a tolveui^^ on k u i t e n ^ rau­ennut
Sitten yritettiin jä edelleenkin
yritetään saada K i i n a n Kamantasa-vallan
ja Neuvostoliiton välille r i i t a i ­suuksia.
U P : n kirjeenvaihtaja tk. 16
pnä lähetti Bangkokista, Siamista,
tiedonannon, joka paljastaa kuinka
naurettavalla tavalla amerikkalaiset
diplomaatit yrittävät narrata Uuden
Kiinan ja Kauko-Idän siirtomaiden
yapaustalstelim johtajia. Tiedonan­nossa
isanötaan inm. seuraavaa:
"Amehkan diplcmaattlen Kauko­idän-
konferenssi päättyi tänään sen-jälkeen
kun c l i pidetty Yhdysvaltain
Kauko-Idän kansojen avustamisen
syöttiä esillä . . . "
Konferenssi kuitenkin päättyi hy­vin
ikävästi ja ilman tulosta. Kalat
olivat hyvin huonolla syöntltuulella
Mutta vieläkin eivät amerikkalaiset
"kalastajat" ole menettäneet toivoaan.
UP:n raportin mukaan oh amerikka­lainen
kiertävä lähettiläs Philip Jes-sup
sanonut, että konferenssi "harkit­si
yksityiskohtaisia myönteisiä aske­leita.
Joita voidaan ottaa "Yhdysval­tain
puolesta niiden ilmaitettujen po­liittisten
lupausten täjrttämissksi, j o i ­den
mukaan se on valmis antamaan
ystävällistä apuaan kalkille Aasian
kansoille.. jotka haluavat sellaista
apua . . . " '
SUs sj'ötlt pvat edelleen liossa. Y h -
dy^-altain tmpcrialistit Vain odottavat
kaloja.
Mutta entä Aaslah kansat? Miksi
ne eivät nielase amerikkalaisten i m ­perialistien
tarjoamaa syöttiä?
rikkalalsten imperialistien tarjcä!
"apu" o n ollut hyvin katkeraani*
tyiUe siirtomaa- ja puolisilrtoB^
kansoille. Kiinan Sansantasa'''
taistelijat saivat ja edeUeen
maistaa "apua' 'kranaattien,
rhien ja syyttömien ihmisten
muodossa. Siltä syystä Kiinan
santasavallan johtajia el petetä
k i k in konferenssin vippakeinoi^
K i i n a n Kansantasavallan
nisteri Chou En-lal lausui M<
sa, että "Amerikan imperialismi
kaikkia mahdollisia keinoja
seen ystävyyden meidän kahden
lan välillä, mutta tässä, yrityleesa
häpeällisesti ja perinpohjin
t u i ."
E i ole myöskään uskottavaa,
Viet Namin, Indonesian ja toisten
romaakansojen, joiden täytyy
amerikkalaisen pääoman hjrväsS
kuvassa* nälässä j a kurjuudessa,
paudenrakkautta tukahdutetaan
pauksllla". Helliä on kokemosti
tä ameiikkalaisten im:
lupausten jälkeen he ovat saane^
tistä pienempiä palkkoja ja "
mättömien tarvikkeiden k
hintoja j a jee vähääkään napise
kUntymistä vastaan, niin sittefl"
taan lyijyä ruumiiseen.
On syytä uskoa, että
isllla "kalamiehillä" cn tällä
huono kalaonni. — Uoti-
Mimmi
Helmi jj
Henry, ]
Mai:
Paavo ^
Betty, S
Vire
Fiina ja
Elma ja
Einar B i
Herman
E. Lamj
T, Juuso
Henry C
K., Aun€
Toini, Sc
Katri ja
Tyyne j£
Martta I
Ester ja
Seidi ja
Hjalmar
Aino ja (
Lyyli ja
W. Kosk:
Linda ja
Leila, L j
Toivo N i
ST. CAT]
Pj-ydä
yllättää
dosta a i
kaasu 1
huomati
•teisu j
Myöskin
tai tolse
Mff i-f
Mi
km
f
n ' -