Vapaus, April 27, 1950

              BESSIE St. SAUNA
133 BESSIE STUEET * StJOBCKY, ONTARtO
••- t<HVoitaa
lloida Vappua! •
ELLI JA VÄINÖ BJÖRKMAN
VAPPUTERVEHDYS!
Ruokatavarakauppa
6A Poplar St. Copper Cliif. Ont.
HAUSKAA VAPPUA
toivottaa
KELI,OJEN K05JAAM0
Carl Sundholm, suomalainen kelloseppä
102 Durham St. Nartbern Ontario rakennus
Huone 205
Puhelin 3-1498 Sudbury
PHONE 8-8391
158 SHAUGHNESSY ST.
SUDBURY
HAUSKAA VAPPUA
toivottaa
COMPANY
Valmistamme paljon kysyttyjä
"KIKI" UISTIMIA
3 kokoa ja 10 eri väriä
NORTHERN WIGGLER
uutuus, ensimmäistä vuotta markkinoilla
4 eri väriä
cn uistin, jolle kala on nUn vihainen, että ei jätä rauhaan
cnnenicum sen päästää irti.
SYÖTTIKALA PYYDYKSIÄ
Kasattavia syöttikala pyydyksiä fPolding Minnow Trapi$2»25
KASATTAVIA ASTIOITA
^sattavia syötUkala-astioita (Polding Minnow Bickct $2.75
S S a a n ^ ^ ^ ° " ° " ^ kuljettaa. sUlä niitä voi kuljettaa ^•aikka
LÄHETETÄÄN RAHTIKUSTANNUKSISTA
VAPAINA
«f m
^os f i edellä mainittuja ole teidä$t paikallisessa Uit
myytävänä, niin voitte tilata niitä meiltä suoraan.
liikkeessän-
SUDBURY TACKLE CO.
BOX 18
f*red Kivinen
Omistajat
GATCHELL. ONT.
Uno Sirviö
ja seo
Kirf. Kalle Rautio'
LAULU- JA TANSSIYUnTE
"KASTEIE"
Kantele-nimisen laulu? la tanssi­yhtyeen
on perustanut Karjalan Ue^
teellisen tutkimuslaitoksen t y ö n t yä
Viktor Gudkov. J(ä:a on. my6£kin ol­lut
yhtyeen ensimmäinen ohjaaja. Vik­tor
Gudkov on tehnyt ensiarvoisen
työn kanteleen parantamiseksi. Hän
on nimittäin saanut aikaan sellaisen
kanteleen, jolla voi esittää korkeata-soisintakln
musiikkia.
Monien yrityste;i jälkeen Gudkov sai
koolle pieneniorkesteri», JoJtai^aalisk.^
23 päivänä 193S.'i^ntyi suurella Me­nestyksellä
ensi^pi^ise^ radiojuh-:^
lassa ja palkitUij^^^täliiBiQ Mo^kovano
matkalla. RaxUo)^tf)lan jälkeen "Kaa­tele"
joutui entistä sim)demma,n.buo-mion
kohteäcsl ja KJarjalan ^allitus
teki päätöksen sen muuttamisesta oi­keaksi
"Kantele-orkesteriksr. Myö­hemmin:
siihen yhdistettiin myöskin
sekakuoro, tanssiryhmä ja ee sai omat
solistinsa. Näin siitä muodostui laulu­ja
tanssiyhtye "Kantele", johon kuu­luu
70 henkeä.. /
"Kanteleen" esitykset ovat viime
vuosina olleet hyvin pidettyjä ei vain
Karjalassa, vaan myöskin sen ulko­puolella.
Yhtye on viune vuosiep aikana suo­rittanut
suuren valistustyön konsertti­toiminnallaan.
Yksistään Petroskoissa
sc on tänä vuonna antanut. USO kon­serttia.
Tämän lisäksi se on esUnjtynyt
tasavallan viidentoista eri piirin met­sätyömailla,
kolhooseissa ja tuotanto­laitoksissa.
Yhtye on antanut kon­sertteja
myöskin Moskovassa, Lenin­gradissa,
Leningradin alueella ja
Muurmannissa. •
"Kanteleessa" oft keliittynyt hyviä
taiteilijavoiraia. Tasavallan hallitus
on antanut taiteilijoille M. Gavrilovil­le,
T. Vainoselle ja Kononoville ^ r -
jalais-suomalaisen tasavallan ansioi-,
tuneen taiteilijan ja laulajatar Sirkka
Rikalle kansantaiteilijan arvon.
SINFONIAOBB^j^STEm
1933 lopulla Karjalan auionoomisen
neuvostotasavallan hallitiäcsen pää­töksellä
tasavallan radiokomitean yh-;
teyteen perustettiin suuri sinfoniaorr
kesteri. Orkesteri muodostettiin mu­siikkia
harrastaneista työläisistä ja
opiskelijoista. Joista pätevän kapelli­mestarin
johdolla vähitellen kehittyi
päteviä soittajia. Suurella innostuk-.
sella Ja tarmolla orkesteri alkoi työn­sä.
Se harjoitteli venäläisten ja eu­rooppalaisten
klassikoiden musiikkia,
Kesäkuussa 0936 tasavallan hal)itus:
päätti laajentaa orkesteria ja liitti sen
Keskuskulttuuritalpon kuuluvaksi.
Valtion filharn)Onia;on viime vuon­na
antanut 68P'kolteerttia, joista 40
Kauko-Idässä. ;^
Filharmonialla: von myöskin musiikr
ki- ja näytelmärybmä. Sinfoniaorkes­terin
lisäksi konserteissa' ovat esiinty­neet
myöskin tea,ttet^lden näyttelijät
ja muutamissa tapauksissa- myöskin
Leningradin filharmonian. Leningra-.
din akateemisen teatterin /ja Neuvps-r
tolliton suuren teatterin taiteilijat.
Filharmonia on antanut 45 kansan-konserttia,
joissa on luennoitu Glinr
kasta, Bimski-Korsakovista, Musorgs-kista,
Tshaikovskista, Beethovenista ja
Chopinista. Filharmonia on antanut
4 sinfoniakonserttia ja sinfoniaorkes­teri
on esiintynyt 22 muussa konser­tissa.
Lisäksi on pidetty 154 musiikki- ja
kirjallisuusiltaa ja 47 talteen mestarei
den konserttia joissa ovat esilntjmeet
myöskin Leningradin orkesteri, Ukrai­nalainen
kuoro ym.^
Filharmonian antamasta 600 konser­tista
200 on pidetty metsätyömailla Ja
kolhooseissa. *
Filharmonia pitää tärkeänä myöskin
omien Karjalais-suomalaisen tasaval­lan
säveltäjien sävellysten tunnetuksi
tekemistä. Yksistään viime vuoden
aikana sinfoniaorkesteri on esittänyt
Vishkarevin "Pienen alkusoiton", Kal­le
Raution "Karjalaisia maisemia".
Pergamentin "Kesäillan", Teplltskin
"Karjalaisen alkusoiton". Sinisalon
"Ensimmäisen sinfonian" sekä monia
romansseja ja lauluja;
KUOBOT JA irSETOIMIN.
NALLISEN TAITEEN TALO
Karjalassa on aivan erikoisesti ke­hittynyt
kuorolaulu. Jo vuosina 1933
—35 muodostettiin monia. kuoroja Ja
masiikkikerhoja. Parhaita niistä ovat
olleet Kontupohjan paperitehtaan tal-dekeiliot.
Bpasshaja Guban kansan-kuoro
ja 8outjärven kolhoosikuom,
joka perustettiin 1936.
Soutjärven kolboosilalskuoron alul­lepanija
ja sen monivuotinen ohjaaja
on Vasili Kononov. Hän on 1936 käy­nyt
Moskovan' teattcriopiston yhtey­dessä
toimivat johtajakurssit. Nyt hän
^feouhiu "«antelC-yhtyeeseen. ICar-;
Jalals^ooqitJaiscp taivallan hallitus
on antanut'KononovlUe ja Levklnlllo
tasavallan ' ansioituneen taiteilijan
arvoit V '
')3Bsavä|länitsetoinviJinaIIisen taiteen
talo on pannut aiuUe 500 erilaista
itsetoiminnalllsen taiteen kerhoa ja
tOiia^c nii]}en toimintaa, llasavallc^
on soflan jälkeen pidetty ilsetoimin-n
^ l l i ^ t^j»eij. «jflpstajien iw|iä| kll-^
pailut.' joihin pn j9sa])istujnu1b - t i ^ r s^
lipaiset. kupro]r?'ja, kerhot^ atilai»(t'
konsertteja crf-ptjioiuia t^savaUpa. -
KABJALAN MVSUKKIOPISTO '
1935 Petroskoihin perustettiin mu­siikkiopisto,
joka valmisti soittajia ta­savallan
sinfoniaorkesteriin. Sodan
jienparhälUi sävellyksiä, mni. säveltä­jä;
Pcxigamentln Kolevala-alhcisen
AlQon" ja Kalle Raution sävellyksen
"Karjalaiset häät". Peiiamcntin "Ai­nossa"
on kaksi erillistä kohtausta,
joista toinen kuvaa Väinämöisen ja
jälkeen se on aloittanut toimintanso-fJoukahaisen välistä kilpailua ja toinen
1948.
"Nyt on musiikkiopiston yhteyteen
perustettu myöskin lasten musiikki­koulu,
jossa opiskelee 60 lastä, sekä
sodassa näkönsä menettäneiden sota-invallidi^
musiikkikoulu.
J^An^J^tm TAIPEPÄJVAT
LENINGBAPISSA
B;arjalan ensimtaälset. taidepäivät
pidettiin Leningradissa 1037; Taide-pjäiville
osallistuivat sinfoniaorkesteri,
kuoro- laulur. ja taiossiyhtye "Kanj^le"
ja suomalainen teatteri. Tällöin sin­foniaorkesteri
esitti Karjalan säveltä-
4,^
Tnnton tdksUilltyöläisct löjslvät kokiuislmpncc^taan ihlhro*
.fortnln,- jonka iimgat johtivat poUisIa&cmalle. ';
Väinämöisen Ja Ainon kohtausta, Al­hon
epätoivoa Ja tuhoa. Raution
Karjalaisissa häissä" on viisi osaa:
sulhon kosioretki, morsiathen rakkaus­laulu,
sulhon rakkauslaulu, morsiamen
poislähtö vanhempiensa kodista ja ka­trilli.
SJiVELTAJIEN LUTON
TOIMINTA
1936 perustettuun iieuvostosavcltä-
Jlcn liittoon kuuluvat jäsenet ovat
luoneet suuren joukon sävellyksiä.
Parhaita niistä ovat säveltäjä Perga­mentin
luomukset "Sissityttö","Viu-
VAPPUTERVEHDYS!
Rautatarpeita, M^filia ja Massey Harris
maanviljelyskoneita.
HAZEL ST; SUDBURY. ONT.
PARHAIN
VAPPUTERVEHDYS!
iw mfmmmm
YLEINEN AUTOJEN KORJAAMO
Maalausta ja kehyksien sekä lokasuojien korjausta.
Copper Cliffin ja Kelly Xaken tien kulmassa
PUHELIN 3-0501
Sudbury, Ontario
PUHELIN 5-5619
Zm Victoria 8t. Sudfoury
lukcnscrttl", "KbsiUlla". laulut sooloa
laulajalle ja . kuorolle, romanssit
ym. Kalle Raution sUvellyk^et
"Karjalainen sävclslbcrma". "Voiton
riemu", 'JulUamarssl".' "Karjalais-suomalaiscn^
tasavallan hymni", mct-'
sätyöläis(cn Ja kolhoosilaistcn lauIutT
musiikki näytelmiin 'Kullervo". "TuuU
etelästä" ym.. säveltäJä Lauri Jouslseh
teokset "Tj-ön ja voiton ilo", kaksi
sonaattia viululle, trio Ja "Karjalai­nen
savelsikermä" ym.
Helmikuussa 1946 kuollut Lauri Jou-slnen
oli hyvin tupnettu ja pidetty
kansan keskuudessa, mutta varsinkin
kQlh9osilaisten Ja mctslttyöiäistcn
keskuudessa.
L. Teplitski on .suorittanut kiitosta
ansaitsevan työn sinfonlnorkcstcrin
kehittämiseksi. Tolmic»> sinfonlugr-'
kcstcrln pääkapcllimcstarlna hän oh
tehnyt myöskin monia KävcUykKiä.
Niistä on ennen kaikkea mahiittava
"Kyjalaincn savelsikermä", karjalals-alhcincn*
alku.soitto. "Marssi kahden­nestatoista
liittotasavallasta" ja mo­net
laulut.
Leonid VLshkarcv on säveltänyt kan­taatin
"Isänmaallinen sota". "Trion",
"Konsertin" «sinfoniaorkesterille Ja.
kuorolle), 'Konsertin" (Kantele-yhty­eelle)
sekä monia lauluja Ja romans­seja.
A. L Golland on säveltänyt pää­asiassa
laulumusiikkia, Josta erikoisen
huomion ansaitsevat laulut "Kalasta­jat".
"Metsän sankarit". "Rauhan
puolesta". Laulu vihreästä kullasta" Ja
romanssit
een
Sodassa kaatunut säveltäjä Glihian
kuului lahjakkaimpiin säveltdjlin. Häi?
ehti säveltää Schcrzon Ja eräitä «är
vclmiu viululle.
Helmer Btnisalo on säveltäjien lilr
lun nuorin j ä K c n . Hnn alkoi opiAkclia
musiikkia 1034 N. A. 8ulnu:ihkovin
Johdolla. 1035 hiin alkoi opIskeUinsa
Knrjnl.».!» niusilkkioj}|.stos.su. Samoihin
uikolhin huncsta tuli l a K a v a l l H U «ih-fonfa
«rkcsl<?rlh !\ulIulisölttoln> - : ;
Sinisalo oosoduh Jälkeen 'säveltä­nyt
mm. kantaatin "iNdnmaalltnen so­ta"
sinfoniaorkesterille ja kuorolle, «ä-velslkermän
"Karjalaisia maisemia",'
"Sclierzon" viululle ja "Fantasian",
Hänen ensimmäinen » i n f o n i a i i K a on
omistettu meUsälyöläLsllle. Lisäksi hän
on säveltänyt paljon lauluja Ja ro- i
m a i M i s e j a .
Nuoruudestaan huolimatta Halmcr
Sinisalo on hyvin tunnettu ja pidetty
säveltäjä. Tasavallan hallitus on an­tanut
h ä n e l l e Karjalais-suomalaisen
ta.savallun ansioituneen taiteilijan ar­von.
Karjaluis-.suomaluiscn t u s u vallan
säveltäjien iuurimpunu pyrkimyki>cnä
o n k a n s a n toivomuetca täyttäminen,
r c a l i s c n e J a m a n tulkitseminen Ja elä­mäniloisen
ja ymmärrettävän musiikin
l u o m i D c n ,
lansslt. Golland on Kantejtc-yhty*
pääakapellme.stari. ^-i" ^ | ^ \U:
ITorstaina, iiuhlal^aZju^liiuisday, Aprtt 27. iffi»^ it
Tm
VAPfVTERVEHDYS Wfe
ttsiakkmUemme
1-U i mm
RUOKA- JA MÄkEISKAUPPA'!
JENNIE JA OTTO XEINQNi
126 LORNE ST.
SUDBURY. o:
KEVÄISET TERVEHDYKSET h f»
Vitsh.V(ira^jo kevätyaalleita
23 Larch Street f «
Sudbury, OotA^
»mk
FRÄNK'S MINERS SUPPUES
Miesten juhlit' ja työvaatteita
319 EVA ST.
1 •
SUDBUll^X
1 ^'v:
Kasvimaan asioista
Jonkinlaisia todl«tuk»ia on olemas­sa
silta, että mastanmullan maassa
kusvaviUc ka;>viksj]Ic tulee antaa lan-nokkclta,
Jotka sisältävät enemmän
typjjca. Kylmän ja kostean kevään
aikana typpi ;rroittautuu maasta sii­nä
määrin, että varhain Istutetut kas­vit
alkavat osoittaa typen puutetta,
Tyjjpca voidaan ILsatä maahan Icvittä-muIJä
Kitä pitkin rivejä kasvien vie­reen.
Noi>eabtl kasvavat kasvit kuten
salaadi Ja pinaatti tarvitsevat typpeä
Ja sellalseJJc kuin selleri voi antaa
runsaimman annokften.
Monet kasvivlljelljät ovat ottaneet
tavaksi antaa kasveille «ivulannokkcen
— typpllannoketta levitetään kasvlrl-vien
viereen. Tavallisesti el ole viisas­ta
käyttää enempää kun 200 paunaa
eekkeriä kohti yhdellä kertaa. Tätä
Riikkaa on pidettävä silmällä ryhdyt­täessä
»ivulannoittamaan pientä kas^
vimaata. Muutamalla paunalla voi
lannoittaa melkoinen alueen, Voi
käyttää Joko sulfatc.of ammonia, ni-trate
of soda tai ammonium nltrate
lannokkelta.
i • *. I /
TERVEHDYKSEMME :|
ONTARIO AUTO PÄRTS 11
SUPPIY CO. LTD. ii
; . . .11
Suurin aiiUf-osieii varasto Icoho: pokjnis-Oiitariossa!^^
152 Elgin Sl. S.
PUHELIN 8-8323
mi
11
KEVÄTTÄ
AA . . 1.
UyC <)H p i a n t u r k k i e n wuwty»alka,
• o l k a a h y v ä j a J i^ntlakaa niui-hacm-
' me turkkinnc •
(I
( *
i t
I i
I t
\\
i i- n-
H
* t-
I » 1 4
A t
f (
i
s >
i I
i
•
te m
. M
m