Vapaus, June 14, 1949

              rtoja
fcos To;=€i:a sirolta)
vuosi mahdollisuutta saa-
Ij^^^iaan valmiiksL Näistä
jouduttu tutkijaa vaihta-
Tcisailta on myös ollut tut-fo-
ia tietoisesti jarruttavat
^ valmistumista. Erääksi
35VÖ5 muodostunut komitean
npuutt. Kun tutkimuksissa
V sille linjalle, josta alussa
U n i t a a n tietoja, mm. nu-
^"''useiltakin aloilta. Aaan-reotantoalat
eivät kuitenkaan
B,tap3uifi^i ole olleet haluk- p
r g i a tietoja antamaan. Toj-
Ittpaaksissa esim. pankkialalla
1'iävät tarpeellisten tietojen än-
' Aiioinaan pyysi kcmitea hal-
, valtuuksia iässä suhteessa,
i hallitus tekikin asiasta yksi-esityksen
edelliseUe edus-
Edusiunnassa asian käsit-jit*
nlan jarrutettiin sillä tulok-
Irttl vaikka käsittelyaikaa oli
j, jai a-sia ke.-;ken..
iTkyinM» hallitus el ole antanut
esit.vstii eduskunnalle, se ei
sti, vaikka sosiaiidemokraa-
[pnhnvat tutkimisen välttämät-lyydestä,
halua antaa komiteaUe
i v»Unuk.sia.
Eräitä kysymyksiä Berlinin
kriisin johdosta
Kirji Israel JBpstem
Nyi kun yksitoista kuuluutta kes- *3et*ff ot^HfAt*»", j *
täny: BerlLiLn krUsi ja ilmasilta oa' todella uhkasi xiutailmaa sodalla? Jftt-päättynn,
me olemme oikeutetut te- leen meOli on todistuksena konsemu
LUPAAVASSA Ki: x\'OSSA
He^sing^in Eläintarhan kentällä pide­tyissä
kenttäurheilukauden avajais­kilpailuissa
toukolc 14 pnä saavutti
Denis Johansson verrattain hyvän tu­loksen,
2.27.6 kilometrin juoksussa.
Tulos todistaa miehen olevan hyvin
lupaavxssa kunnossa kesän kilpailuja
varten. J . K i i s k i Juoksi 100 m. 11.1.
ovat komitean jaostot s e n -
^neet jotain valmistakin.^ M a i -
fjo puutavarateolUsuuden m i e -
, samoin cn jaostossa miltei v a l -
fsoieri- ja tupakkateollisuutta
mietinnöt, puhelinliikenteen
1 haltuunottoa koskeva lausunto
valmistumassa ja voimatecl-mietinnön
pitäisi myös olla
aan melko lähellä valmistu-
Nämä asiat joutuvat vielä
valmistuttuaan ainakin por-
1 mutta osittain myös sosdemlen
kuseiUä varustettuna koko komi-
JjTäksyttäviksi tai hyljättäväksi,
(sen jälkeen asiat tulevat h a l l i -
käsiteltäväksi ja, jos hallitus
tt ne eduskunnalle esittää, j a a r -
Itin riideltäviksi.
i tavalla toimien on monta m u t -
nenkuin asiasta tule« valmista,
an työstä, on tietenkin hyötyä
suutta silmällä pitäen, mutta
cäii.n käytännöllisiin tuloksiin,
fclisi ratkaisevaa merkitystä esim.
Ikyvissä olevan talouspulan volt-fcfcsi,
ei päästä. Siitä ovat. k o m i -
on-arilliset ja sosdem- jäsenet
: huolen.
asiamiehellä old enää
1949"-julkaisua, tilatkaa
btemme konttorista.
Suomi saanee taas
lainan Amerikasta
Helsinki. — D L P : n tiedrn mukaan
on Suo:nen Pankin pääjohtajan Tuo­miojan
matka Amerikassa johtamas­sa
tulokseensa, nimiitäin lainan
myöntämiseen Suomelle. Tietojen
mukaan myöntää Kansainvälinen
Pankki Suomelle 10 miljoonan dolla­r
i n lainan.sekä 5 miljoonan dollarin
l a i n a n .sahateollisuudelle koneiden es­toa
varten. Lainan ehdoista ei ole
tietoa.
K u t e n muistetaan, vaadittiin viime
j a edellisenä vuonna Amerikasta saa­dun
lainan ehtoina työväen palkka­tason
laskemista. Ijkkojen tekemistä
mahdottomiksi ja sosiaalisista uudis­tuksista
kieltäyly.mistä. Nyt amerik­kalaisten
sanotaan uskovan Suomen
voivan vähentää "erinäisiä menoja"
lainan takaisin maksamisessa, mikä
kai merkitsee sitä, että palkkatasoa on
laskettava. . •
Pohjoismaiden Yhdysvapnakin jul­kaisemassa
Unitas-lehdessä todetaan­kin,
että Suomessa ovat "palkkojen
ja hintojen väliset suhteet tasaantu­neet",
eli toisin sanoen realipalkat
ovat alentuneet. Tähän näy tään
Amerikassa luotettavan lainaa an­nettaessa.
METSÄSTÄJÄT JA KALASTAJAT!
RUOTSALAISIA
indersson's "Mora" metsästys- Ja tuppipuuklcoja
• • • • • • • • • • •
0. 347 — "Mora" metsästyspuukko, h i n t a $3.75
Ruostumaton terä j a helat tupe.s.sa.
\o. 27 — "Mora" metsästyspuukko. h i n t a $4.75
Ruostumattomat helat veitsen päässä j a t u -
pessa,
Jo. 22 — "Mora" tuppipuukko. h i n t a ^ $5.50
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
veitsen päässä.
fo. 13 — "Mora" tuppipuukko. hinta $2.25
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
lox69 Sudbury." Ontario
temään useita kysymyksiä. Oliko se
:odelLa kaikki tarpeellisia? Sisältyi­kö
siihen toiiasiallisesti **Neuvostolil_
con hyökkäys", joka teki tarpeelliseksi
:äns maiden sotapuheet? Ellei, niin
mitkä olivat tämän •kriisin" todelli­set
tarkoitukset? ~
Tänään aiomme antaa niihin Joita­kin
vastauksia, joita ei ole ollut sano-malehtioisikoissa,
mutta joita koa-servatiiviset
länsimaiset kommen­taattorit
ovat antaneet viime vuoden
iikana. Niiiä voi hyödylli^sti tutkia
jokainen lukija.
Ensiksi, miten kriisi alkoi? Neu-
.'o-stöliitcn alkuperäiset rajoitukset
maa;iikenieess*n Berliinin ja Saksan
läntistsn miehitysvyöhykkeiden vä-
:illä alkoivat siitä, että Yhdysvallat,
Britannia ja Rai;ska tiukasti vaati­vat,
että niiden uusi länsi-Saksan va-
;uut:a7j;elaan käytäntöön pääkaupun­gissa,
joka sijaitsee keskellä Neuvos­toliiton
miehitysvyöhykettä. Lontoon
Times kirjoitti silloin, kesäk. 21 p.
1948: "Venäläisten oli pakko ryhtyä
suojeleviin tcimenpileisiin jotta hei­dän
oma markkansa ei olisi edelleen
menettänyt arvoansa lännestä luo­duilla
hylätyillä markoilla. Jos U-lanne
olLsi ollut päinvastoin, nlm. Jos
venäläiset olisivat olleet ensimmäisenä
tekemään valuuttareformin omalla
vyöhykkeellään, niin läntisen vyöhyk­keen
viranomaisilla olisi ollut käsis­sään
hätätilanne, jossa heidän olisi
ollut toimittava oleellisesti samalla t a -
valla kuin mitä venäläiset tekivät."
Jos tämä lausunto mitään merkitsee,
niin se osoittaa että Neuvostoliiton
toimenpide johtui länsimaiden painos,
tuksesta eikä siihen olisi ryhdytty
muutoin kuin puolustuksena joka kä­vi
tarpeelliseksi painostusta vastaan.
Seuraavana kysymyksenä oli, että
luopuisiko länsi taloudellisesta pai­nostuksestaan
tai ryhtyisi sitä tuke­maan.
Se ryhtyi sitä tukemaan nyt
kuuluisak-si .tulleella llmatiekuljetuk-sella
ja omilla rajoituksillaan venä­läisten
liikennettä vastaan. Molem.
mat puolet vahvistivat asertilaan. M i l ­tei
vucsi Lontoon Timesin kirjoituk­sen
jälkeen New York Herald T r l -
bune kirjoitti toimituskirjoituksessaan
mairittelevasti, että lopullinen sopi­mus
kaikkien esteiden poistamiseksi
oli tulosta "molempien puolien kärsi­vällisyydestä
ja päättäväisyydestä".
Nuo sanat kirjoitettiin toukok. 5 p.
1949. Jos Tribune oli nyt oikeassa
sanoessaan, että Neuvostoliiton puoli
ei tehnyt sen enempää kuin toteutti
toivottua "kärsivällisyyttä ja päättä.
väisy>'ttä" etujensa puolustamisessa,
niin mitä meidän on ajateltava yhdys­valtalaisen
lehdistön kirkuvista pe-loitusotsjkoista,
myöskin Tribunen
omista otsikoista, kuluneen vuoden a i ­kana?
Voidaanko niitä pitää minään
muuna kuin yrityksenä ^pettää kan­saa
a.siassa, joka koskee heidän elä­määnsä?
Miten tiedämme, että tilanne to­della
muodastui vakavaksi,'eikä aino-tiiviset
kirjoitujat. Jotka itse tulivat
pelotetuiksi Wa£hlngionin vaikutus­valtaisen
henkilöiden sekoittamasta
noitajuomasta, ^^alter Lippmann.
kirjoittaessaan Herald Tribunessa
elok. 2 p. 1948, sjrytti suorasU. että
suumutelma on tekeillä lähettää u l t l -
maatlumi venäläisille Berliinin blo-kaadln
Johdosta Ja seurata sitä so­dalla.
Jos tarpeellista. Ainoastaan y s -
si asia esti tämän ultimaattumin lä-heitjimisen
— eiupooppalaisten halut­tomuus
taistella. "Me emme voineet
lähettää ultimaattumia Berliinin ky­symyksestä
siksi, että länsl-Euroop-pa
ei ole asemassa. Jossa se "VOlsl ryh­tyä
sotaan", kirjoitti Lippmann.
Entä venäläiset? Osoittiko heidän
toimintansa, että he halusivat sotaa?
David Lawrence kirjoitti New York
Sunissa viime elok. 4 p.: "Yhä uudel­leen
Ja uudelleen venäläiset ovat
osoituneet, että he haluavat neuvo­tella
länsimaiden hallitusten kanssa.
Yhä uudelleen j a uudelleen demokra-
Uat ovat osoittaneet, että niillä.on
vähän puhuttavaa." Harold Ickes kir­joitti
New York Postissa samana päi­vänä:
"Truman Ja hänen sodanlietso­jansa,,
ovat hämänneet rauhantoivon:
Taantumuksellinen r e p u b l i k a a ni
GeoVge Sokolsky, Joka ei ole rauhan-ystävä,
mutta Joka halusi sUloln l a u .
kaista panoksensa ennen vaaleja hal­litusta
vastaan, sanoi että Truman
turvautui "neulanplstoksUn, hälyytyk-siln.
ja kriiseihin, Joiden tarkoituk­sena
oli peloltella ei ainoastaan venä­läisiä
vaan Amerikan kansaa . . . "
SUOMEN EDUSTAJANA
Maaherra Väinö Meltti vaUtUin Parii­sissa
pidetyssä maailman raahankon-
(ressissa kongressin pysyväisen komi­tean
Jiisenek&i Suomen edustajana.
Komiteaan vaUtUin kaikkiaan 132
edustajaa 59 eri maasta sekä yksi
edustaja kansalnvälLsesta ylioppihulU-tosta
ja kansainvälisestä lebtimiesUi-tosia.
SamanaikalsesU Berliinin kriisi Jat-kuL
Sitä käytetUin Amerikan kan­san
kiirehtimiseksi antamaan hyväk­symisensä
erillisen länsi-Saksan muo.
dostamlselle, valtiolle, jota entiset nat-slt
hallitsisivat, sekä myöskin Atlan­tin
sopimuksen valmisteluille.. John
Poster. Dulles. Joka pitkän älkaa^ on
ollut Yhdysvaltain edustajana Yhdys-kansojfen
Järjestössä, puhui kansalll-sen
sanomalehtiklubin tilaisuudessa
WashIngtonissa. el - jull£alstavaksl,
tammik. 10 p. 1949. Hän sanoi, että
"sovinto Berliinin kysymyksessä saa­taisiin
milloin tahansa sen pertisteel-la.
että Neuvostoliiton valuutta hy­väksyttäisiin
käytäntöön Beriiinlssä,
ja oikeus tuoda ruokatarvikkeita, raa­ka-
aineita ja polttoaineita kaupungin
länsiosiin". Tämä sovinto, lukuun­ottamatta
valuuttakysymystä on nyt
tehty — mutta neljä kuukautta myö­hemmin.
Miksi sitä ei tehty alkalsem-min?
"Nykyinen tilanne", sanoi Dul­les
tammikuussa, "on meille eduksi
propagandan tarkoituksiin."
Suuri Saksan — j a rauhan — kysy­mys
jää neuvoteltavaksi. Olemme an­taneet
tässä riittävästi todistuksia sii­hen,
että Amerikan kansan tulisi olla
valppaana uusien Juonittelujen ja
"kriisien" suhteen, jolta • synnytetään
tarkoituksella johtaa heidät tilantei­siin,
joihin he eivät selvin katsein
menisi.
Edström odottaa
Neuvostoliittoa
olympiakisoihin
Toronto. — Kansainvälisen olym-plalalskomitean
puheenjohtaja J . S.
Edström Ruotsista sanoi täällä, että
Jääkiekko otetaan jälleen olympialais-kisojen
ohjelmaan. Jos Yhdysvaltain
Amateur Athletic Union Ja Amateur
Hockey Association sopivat asiasta.
Kummankin järjestön edustajat olivat
viime viikolla asian johdosta salaises­sa
neuvottelussa ja riidan uskotaan
tulevan ratkaistuksi kesän kuluessa.
Asian uskotaan ratkeavan siten, että
AHA liittyy AAU:n ja saa jääkiekko-asiat
holdettavlfcseen.
Mr. Edström sanoi toivovansa, että
Neuvostoliitto osallistuu 1952 oiym-plalalskisoihin,
jotka pidetääfl Hel­singissä.
"Poliittiset käsitykset, us­konto
ja rotu eivät merkitse mitään
sillä kaikki maat ovat tervetuUeet k i l ­pailemaan,
jos ne perustavat urhei­lujärjestöjä,
liittyvät kansainvälisiin
järjestöihin ja perustavat kansallisen
olympialalskomitean kuhunkin maa­han",
sanoi puheenjohtaja. Hän sa­noi
Suomen komitean suunnittelevan
kilpailulajien vähentämistä koska k i l ­pailuihin
osallUstuu entistä enemmän
kilpailijoita ja kisoja varten on käy-
I tettövlssä ainoastaan kaksi viikkoa ja
sen ajan kuluessa on vaikea suorittaa
kaikkia alku- ja loppukilpailuja.
"On ehdotettu alkukilpailujen pitä­mistä
Jossakin muu.ssa maassa, mutta
oli^mplaialssäännöt määräävät, että
kaikki kilpailut on pidettävä siinä
maassa, joka on saanut kilpailut p l -
dettäväkseen", totesi mr. Edström, jo­ka
neuvotteli täällä ollessaan Cana­dan
urheiluelämän johtavien miesten
kan.ssa.
Mr. Edström on saapunut Canadaan
osalllstuak.seen Quebecissa pidettä­vään
kansainvälisen kauppakamarini
kokoukseen.
Kilpailukujsu
Täten kutsumme kaikkia liittomme
alaisia jäseniä ja muita urheUun har-rasujla
osallistumaan
RaU- Ja kentOuriieUakUpaUalhimne.
jotka asianomaisella luvalla järjes­tämme
Beaver Lakella. Ont, Jehun
urheilukentällä kesäkuun 26 pnä. a l ­kaen
kello U ap. Toivomme runsas­ta
osanottoa näihin kesän enstmmäl-sl
n arvokilpailuihin. *
Urheilutervetsln,
Beaver Laken v.- Ja u - seura JEHU
John Krats Eino TUtkanen
Puheenjohtaja. Sihteeri.
Kilpailuohjelma: Yleinen 4-ottelu.
60 m, moukarinheitto <131bs.> kiekon­heitto
ja kolmiloikka. Alle 18-v. poi­kain
3-ottelu. 200 m. kolmiloikka Ja
kiekonheitto (kevyt). Naisten 3-otttlu,
60 m. pituushyppy Ja kiekonheitto.
Alle 15-v. poikain 3-ottelu. 60 m. kuu­la
ja pituushyppy. 60 m. juoksu ali?
12.V pojille Ja tytaille. Yleinen 800
m. juoksu. Pallopeli.
Palkintoja jaetaan 3 kpl. kussakin
sarjassa paitsi alle 12-v. tytöille Ja
pojille kalkille kilpailuun osallistuville.
Osanottoilmoitukset tehtävä sihtee­rille
ajoissa Os. R. R. 1. WorthIngton,
Ont. Ehdottomasti Ilmoittautuneille
varaamme vapaat asunnot.
Nivelreumatismin lääke keksitty
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
K i r j . Vasili Grossmaif
Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivästä, taistelusta Ja
«xlan voittaneista miehistä. '
(Helsingissä, kesäkuun 8
Suomi-Seura)
i l A JU UKONILMA SUOMESSA
Kesäkuun 4 päivän illalla raivosi
Etelä-, ja Keski-Suomessa raju ukkos-sää
kaatosateineen. Se aiheutti huo­mattavia
vahinkoja puutarhoissa,
metsissä sekä puhelin- ja sähkölin­joissa.
Useita tulipaloja salamat sy­tyttivät
myös eri puolilla maata Ja
nousevat palovahingot kymmeniin
miljooniin markkoihin. Ukkonen oU
rajuin mitä aikoihin on Suomessa
esiintynyt. '
SUOMALAISET SILLILAIVAT
LÄHTENEET PYYNTIVESILLEEN
Kesäkuun 7 pnä lähtivät LovilsasU
Suomen Kalastus O Y : n molemmat
kalastuslaivat, emälalva Brita, jossa
on noin 15,000 tyhjää , tynnöriä odo­tettavaa
saalista varten, j a Italastus-lalva
Viena matkalle Islaimlh sillive-sille.
Laivoissa on jsuimnilleen 200
nontieteellisiä tutkimuksia New-foundlandin
saarelle. Retkikunnan
jäsenet ovat Helsingin yliopiston do­sentti.
«1. t r i Ernst Palmen. Xli. tri.
Risto Tuomikoski ja tU. tri H . Kroge­rus,
Neljäntenä jäsenenä retkikun­taan
liittyi "nikholmassa ruotsalai­nen
luonnontieteilijä tri Lindroth.
Retkikunnan tarkoituksena on kol­men
kuukauden ajan rlsteiilä New-foundlandissa
j a suorittaa mutm työi
ohella myös vertailevia tutkimuksia
tällä saarella, jonka kasvi- ja eläin­kunta
on monessa suhteessa saman­laista
ktiin Suonten. Retkiktmta aikoc
tuoda mukanaan edustavan kokoel­man
saaren kasvikunnasta.
SUOLASIENILLAAfME VIENTI­MAHDOLLISUUKSIA
Suomen Slenlseuran taloudellinen
valiokunta on ottanut selvää suola­sienien
vientimahdollisuuksista er:
puolille maailmaa. Mielenkiintoa on
miestä, j o i s ta noin 90 kalastajaa. LI- kln herännyt moijSasa maissa, mutt^
Sid. 248 slTua Hinta $ 1 . 0 0
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
Klrj. Nikolai Ostrovski
^?oiä teos, jonka piti ilmestyä kohniosaisena. mutta keskeytyi teki­jän
kuoleman takia, kuvaa Puolan tapahtumia ensimmäisen maail­mansodan
aikana. JÄNNITTÄVÄ ROMAANL
Sid 228 sivua Hinta $ 1 . 0 0
APAUS PUBLISHING CO. LTD.
*69 Sudbury, Ontario
saksi laivoissa on 12 isoa huottavenet-tä
jse 6 isoa kierrenuottaa.
Myöhemmin lähtee myös Turusta
sillinkalastuslaivue samanlaiselle mat­kalle.
Kalastus alkaa heinäkuun alus­sa
ja loppuu ssryskuun loppupuolella.
MILNOJA YHÄ LAPIN KYLISSÄ
Miinoja on yhä Lapin kylissä ja
teiden varsilla. Raivausta jatkaa par­haillaan
28-miehinen osasto, joka on
saanut miina- ja ammusesilntymlä
koskevia Ilmoituksia jo 54 kappaletta.
Tutkittavia paikkoja on m.Jn. Rova-nienii
— Ivalon maantlenvarressa,
Inarin kirkonkylässä. Sodankylässä,
PeUossa Ja Enontekiöllä. Hanhlkosken
lentokentällä Kemijärvellä on mm.
lentopommeja. Raivaajista useimmat
ovat tjössä mukana jo viidennen ke­sän.
,
esim. Amerikkaan haluttaisiin aino­astaan
kuivattuja sieniä, joita meillä
el toistaiseksi ole saatavissa riittävän
suuria tasalaatulsliai eriä. On kuiten­kin
löydetty Keski-Euroopasta liike­yhteyksiä.
Jotka olisivat valmiit osta­maan
suolasieniäkin j a jotka ovat o l ­leet
hyvin tyytyväisiä lähettelylhir
näytteisiin. Jos asianomaiset vaii
saavat valuuttaa käytettäväkseen, voi
daan kenties saada aikaan Imomatta-via
kaujipoja.
SUOMALAINEV TIEDEMIE8RET-KIKUNTA
N-EWFOUNDLANDIIN
Huomattava Suomalainen tiede-miesretkikunta
lensi kesäkuun alussa
Canadan arktlien Instituutin myön­tämällä
stipendillä suii^ittamaan luon-
ENGLANTILAINEN MAIN08LAIVA
SAAPUU SUOMEEN
Laajentaakseen Ja kehittääkseen
englantilaisten teollisuuslai^ten suh­teita
Suomeen Ja tehdäkseen englan­tilaisia
teollisuustuotteita tunnetuksi,
on englantilainen kauppalehti Textile
and Allied Trades Bulletin järjestänyt
mainosU^Ttdaen. jossa pääosaa näjrt-telee
valkea purjealus Nohthwind. l a ­ma
alus näet saapiu Suomeen kesä­kuun
15 pnä.
Aluksella on mukanaan edustava
näyttely erilaista englantilaista tava­raa,
kuten miesten, naisten Ja laaten
Ennustaa Buckin voit­tavan
vaaleissa
Toronto. — Täkäläinen Finan­cial
Post on äskettäin myön'tänyt,
että T im Buck tulee valitnksi lUt-tovaltion
parlamenttiin Trinityn
vaUtsijäpiirii,'tä t.k. 27 päivän vaa­leissa.
"Buckin voiton mahdolli­suudet
näyttävät niusunpunaisil-
U", sanoi lehden kirjoituja. Tim
Backin vaalitaistelun Johtaja val­tuusmies
Chaa. Sims pitää myös­kin
varmana, c^ttä Buck tulee vali­tuksi
— "edellyttäen, että Jokai­nen
suorittaa osuutensa sitä vasta,
hyökkäystä vastaan". Jota suunni­tellaan
Financial Postin taholta.
/almlita vaatteita, sukkia, v*?rhokan-caJia,
turkiksia y.m. Suomen vierai­lun
kimniaksi mainittu lehti on j u l -
:ai.ssut liitteen, jo.ssa suomenkielisinä
'.äännöksinä esitellään tunnettuja
liikkeitä ja niitten tuotteita.
/OIMI8TELUOTTEMME
KUUBANMATKA SELVIÄÄ
Suomen Voimlstelullitto on Kuuban
/oimlstelullitolta saanut kirjeen, jos-a
edustavaa täyltä suomalaisjoukku­etta
pyydetään saapimiaan näytös-natkalle
Kuubaan. Suomen Volmis-elullitto
on kutsuun suhtautunut
myönteisesti ja päättänyt joko ensi
.yksynä tai ensi vuoden alussa lähet-ää
Kuubaan parhaan joukkueemme
)ka samalla suorittaa suunnitellun
\nw:rikan kiertueensa. Tarkoituksena
n esiintyä myös mahdollisimman mo-lella
suomalaisseudulla Amerikassa,
lOLME SUOMALAISTA TAITEI-.
IJAA KUTSUTTU AMERIKKAAN
y K : n alainen kulttuurijärjestö. Col-eglate
Council for the United Natlons
vn kutsunut joukon eurooppalaisia ja
canadalaisla taiteilijoita vierailulle
yhdysvaltoihin Suomesta on kut-su:
iM kolme taiteilijaa, joiksi tietä*
mämxne mukaan on valittu näytteli­jätär
Ella Eronen, taiteiUja TUilt
Sandqvist Ja säveltäjä Ejnar Englund.
OJtikelu Yhdysvalloissa kestää 14
viikkoa Ja sen kustantaa kutsujana
toiminut Järjestö. Vierailijat tutustu­vat
matkansa aikana USA:n taitee­seen
j a taiteelliseen koulutukseen-
Väsyvätkö jalkanne?
Jalat, tahtomme uskolliset palvelijat,
jotka päivästä päivään kantavat ke­hon
painoa, joutuvat usein yllraslte-tuiksl.
Ne väsyvät ja väsymys säteilee
niistä koko olemukseemme. Myöhem­mällä
Iällä ne tulevat suorastaan k i ­peiksi.
Jalkoja pitäisi ajoissa auttaa
ja säästää. Jos el seisominen ole
välttämätöntä, pitää istua ja ellei
Istuminen ole välttämätöntä, on pa­ras
heittäytyä pitkäkseen. Ja harkin­taa
sekä järjestelykykyä käyttäen voi­si
päivittäisten askelten lukua kenties
vähentää, jotta jäisi alkaa jalkojen
lepuuttamiseen.
Milloin tai missä työssä jalat väsy­vät
pahimmin? Oman kokemukseni
perusteella sanon, että pahimmin sei­soessa,
toiseksi kävellessä, kolmannek­si
Istuessa yhdessä kohden jalat alas­päin
ja neljänneksi esim. pyöräilles­sä.
Hämmästyykö joku pyöräilyn tai
Istumisen sijoitusta. No, riippuu tie­tysti
tottumuksesta. Tottumaton pyö­räilijä
jännittää koko ajan jalkallhak-slaan
ja silloin ne väsyvät, multa tot­tunut
pyöräilijä rentouttaa ne aina
hetkiseksi tasaisellakin maalla j a niin-pä,
ellei yritä mitään vauhtlennätys-tä
eikä poljeta korkeita mäkiä ylös,
ei pyörällä ajaminen erikoisesti j a l -
koia väsytä. Mistä se johtuu? Kä­sittääkseni
siltä, «ttä pyöräily aiheut­taa
nilkoissa, polvissa ja kalkissa j a l ­kalihaksissa
liikettä, jcka panee ve­ren
kiertämään. Jos taas Istuu tun­tikausia
paikallaan, veri "pakkautuu"
jalkoihin, samoin seisoessa jolloin vie­lä
kehon paino on rasituksena ja niin­pä
seisominen onkin pahempaa kuin
käveleminen Ja sitä paremmin, mitä
joustavammin osataan käVeliä, koska
silloin juuri lihasten jännittyminen
j a laukeaminen vaihtelee. Joustava
liikunta on tietenkin myös kauniim­paa
kuin Jäykkä.
Jalkoja erikoisesti rasittaneen päi­vän
jälkeen nie ovat sangen raskaat
ja väsyneet vielä Seuraavanakin aa­muna,
jos Illalla el ole tehty muuta
kuin vain raukeat raajat, oikaistu
sänkyyn. Senpä takia Iltaisin pitäisi
kerätä viimeisetkin tahdon voimat ja
hoitaa vähän jalkoja. Sen ne ansait­sevat.
Ensinnäkin jalkakylpy. Jal­koja
liotetaan hyvin lämpimässä ve-das-
iä, johon on lisätty esim, männyn-havuöljyä
tai vähän ruokasuolaa tai
varsinkin kovaan veteen vähän puh­distettua
soodaa. Jalkakypysuoloja
on myös rohdoskaupoissa. Tämän lio­tuksen
jälkeen jalkojen Iho on pch-mermyt
ja siitä voi hangata pois ko­vettumat:
Verenkierron kllhoittaml-seksl
jalat pistetään vielä hetkiseksi
kylmään veteen tai annetaan kylmä
suihku ja sitten kuivaUan. Eliel syys­tä
tai toLsesta ole lämmintä vettä käy­tettävissä,
on jalat pestävä ainakin
haalealla tai kylmällä vedellä Ja hie­rottava
kuiviksi karkealla pyyhk^el-
Jä. Sitten asetutaan makuulle seläl­leen,
nostetaan Jalat pystyyn ja hie­rotaan
niitä nilkoista latftloor^ päin ja
tehdään Ilmassa muutamia polkemis-lilkkeitä,
jotta polvet ja nilkat nor-jlstuvat.
Yöksi voi jalkojen alle pan­na
vielä tyynyn. Lyljyvesl- tai taval­linenkin
kylmä kääre lievittää turvo­tusta
yön aikana. Jos Ison varpaan
luu pyrkii iilo«päln_myod08taen pat­tia,
pyöritetään varvasta voimakkaas­ti
toisella icädellä painaen kuhmua
sisäänpäin. Hoida jalkojasi ennen­kuin
se on myöhäistä!
lleeta.
Toukokuussa Ilmoitetuin Yhdysval­loissa,
että Mayo klinikassa t r i Philip
Henchln johdolla tutkimustöitä suo­rittaneet
lääkärit ovat yhdeksän vuou
ta kestäneiden kokeilujen Jälkeen saa­neet
selville, että nlvelreumatl&mla
(rheumatold arthrlUs) voidaan jos­sain
määrin parantaa keksityn hor-moomiääkkeen
(Compound E) avulla.
Uusi lääke ei kuitenkaan merkitse
sitä, että arthrttia kyettäisiin lopulli­sesti
parantamaan sen avulla sillä
tähän mennessä on sen avulla kyetty
ainoastaan pysähdyttämään taudin
kehitt>'mlnen ja Jatkuvan rohdon
käytön avulla voidaan potilaat pa-rantoa
alina määrin, että särky Ja
ajettuminen poistetaan ja sairaat r u u -
miin jäsenet voidaan saada ainakin
jossakin määrin käyttökelpoisiksi.
Kun tätä uutta rohtoa annettiin 14
potilaalle, saaUin .sen avulla särky Ja
ajettuminen ehkäistyksi kalkissa poti­laissa
Ja muuumlen päivien jälkeen
kykenivät muutamat, aikaisemmin hä­din
tuskin kävelemään kyenneet po­tilaat
juoksentaankln. Kun rohdon
anUmlnen lopetettiin. paUudvat tau­din
alkuperäiset oireet kalkkiin poti­laisiin,
kolmea lukunottamaUa. T i -
mä vUttoa siihen. etUL rohtoa
antaa säännöllisesti, samaan tapaan
kuin esim. insulUnla. Tähän mennes­sä
el olla myöskään selvUU aliten
nähden miten tämä llftke SMttaa
vaikuttaa potilaisiin nullla tavoUIa.
Suurimpana valkeutena tAhin uu­teen
rohtoon nähden Ilmoitetaan t i l ­iä
erää olevan sen valmlstamlaen. Sir
tä kyetään nyt valmistamaan atnoas-taan
kaliin Ja pitkialkalJKn menette­lyn
avulla. Bafttaa vieli kestii pari
vuotta ennenktiln keksitään oienet-tely
sen valmistamiaeksi synteettlaesti.
jonka Jälkeen vasta «Iti kyetiin val-misUmaan
tarpeeksi yleisti kijfttöi
varten Ja kohtuuUiaella hinnalla myj-tä
vaksi.
— 60 vuotta on laskettu ottavaa
alkaa, ennenkuin sodan runtetema
Berlin saadaan rakennetuktl enUMl*
leen.
KIITOS
Tahdomme lausua toverilliset kUtokaet kaikille niille ystiviUe Ja
tovereille Jotka saavuitte niin yllättäin luoksemme uuteen kotiim­me
muuttamisen Johdosta. Se oli todellinen yllätyt. Kiitoa tilai­suuden
järjestäjille ja kaikiUe lahJoltUJlUe, kun Jätitte lahjatt muls-loksi
käynnistänne. Kaunis kahvipöytä, kukat Ja toverillinen Ja
sydämellinen tunnelma seurassanne tulee aina säilymään katmiina
muistossamme. Teitä kalkkia muistaett.
ELSIE JA JUSSI
Beaver Lake, Ont. Kcaik. 8 p:iii l»4f.
Ijimpimät klHokset lausun teille, ystävät ja tuttavat, kun
tulitte niin suurilukuisena minua tervehtimään täyttäessäni
60 vuotta.
Kiitos /fauniisia kahvipöydästä ja suuresta rahalahjasta.
Teitä kaikkia kiitofisuudella muistaen,
TiXDA MOISIO
Kesäkuun 6 p. I94B Naim Centre, Ontarle
Toivotamme sydämellistä onnea ja meneitystä
Impi ja Olavi
Haluatteko hyvää lukemista?
Hankkikaa "Kevät 1949".
KULTAMITALIMIES TAPIO
RAUTAVAARA A M E R I K K A AN
Olympiakisojen keihäänheiton kui-
Umllalimles Tapio Rautavaara mat­kustaa
kaiken todennäköisyyden mu­kaan
Amerikkaan kesäkuun 10 pnä
lentoteitse. Hän osallistuu matkansa
aikana eri puolilla Yhdysvaltoja kfl-pallulhin,
eritoten suomalaUseudullla.
SamaUa hän erilntyy suomalaisjuhlis­sa
soittaen ja laulaen. Rautavaaran
matkan kustantaa Suomen Olympia­lainen
kOTnitea Ja kestää matka fcii-näkuun
5 päivään saakka.
heidän yhteiselämänsä alkamisen johdosta!
Lempi ja John Luopa
Julia ja Leo Luopa
Manda ja Sam Ojala
Leo, Irma Ja Aate
Kalkki Röngät
K. Tillmanin perhe ja Leila
Vlola ja Toby
Signe ja Eihar Elgbacka
A l l i ja John Hllapleli
Manda ja Arvi Salo
Helmi ja Yrjö Palomäki
Maiju ja Evert Mäenpää
Anna ja Kalle Hpnkanen
Thelma, Lily ja Ellar
Kalle Turpeinen ja perhe
Helga ja Otto Swan
Eero ja T. Swan •*
. John Turpeinen J r .
Saima Turpeinen
Susan, Laila ja Unto Penttinen
Elsle ja John
Kautlalsen perhe
Vilma Lehto
Eino Tikkanen ja perhe
Tyyne ja Toivo Rauhala
Alina ja Salomon Poikkimäki
Martta ja Arvo Helin
Niko Piispanen
^ Beaver Lakella, Ont. Kesäk. 12 pnä, 1949
KIITOS
Pyydämme lausua toverillisimmat kiitoksemme kaikille
nUlle ystäville j a tovereille, jotka n i i n suurilukuisena Jouk­kona
saavuitte tervehtimään meitä yhteiselämämme alka­misen
johdosta. Kiitos tilaisuuden Järjestäjille Ja kUtos
kauniista kahvipöydästä ja rahalahjasta Jonka Jätitte
käyntinne muistoksi. Pistäytykää toistenkin luonamme
ilahduttamassa meitä käynnillänne. Vielä kerran kUtos
rattoisasta seurasta j a toverillisesta tunnelmasta.
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen,
IMPI Ja OLAVI SALMINEN/
Beaver Lake, OaUrfo.