Vapaus, June 14, 1949

              NÄUniKÄÄ
HALUAMASTANNE MUSHKISTA
*'SpartovL \ sähkögramofoonilla
* -k H —
" S P A R T O N " Sähkögramofooni — Malli 348P
60 cvclen sähkövirralle. K i r k a s j a voimakas ääni Soit­taa
lOja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana. •
Hinta -— $49.9S
" S P A R T O N " Record Player — Malli 148-RP
Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä r a ­dioon
hyvänsä. P u i n e n kaappi, päällystetty ruovikkaalla
punaisella f a b r i k o i l l a . Siro j a aistikas l a i t e radion y h -
tevteen.
Hinta - $19.9S
Ijilutrtiiiin kaikkialle Canadassa, ostajan maksaessa lähetyskulut.
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 Elm St. West Sudbury. Ontario
tn 17.4Mliistajal(okoiis
I
osastonsa toiminnasta, kon»taen mm.
Kiinan isoisia alkaa
tulla Yhdysvaltoihin
Nev York, _ T. V. Soong. Kiinan
entinen pääministeri Ja Chlang K a l -
shekin lanko, saapui viime viikon l o ­pulla
vaimonsa kanssa Parlsista tän­ne.
Hän sanoi aikovansa olla Yhdys­valloissa
"muutamia kuukausia" ja t a ­vata
täällä asuvaa Chiang Kai-shekln
vaimoa.
Soongien mukana tuli sihteeri, kak­si
palvelijaa Ja — 23 eri kappaletta
pakaasitavaraa.
FAR.^IARIEN EHDOKKAANA
Maanantaina t.k. 27 pnä pidettäviä
lliittova'tion vaaleja varten on Mac-
Ikrnzirn valilsijapiirissä Saskatchewa-jnissa
nimitetty L P P : n ehdokkaaksi
iBill Berczow.ski. Tämä valitsijapijri
lon aina tunnettu hyvin edistysmleli-
I seksi ja piirin väestö käsittää iukni-
Isia eri kansallisuuksia, jotka ovat t o i -
Imineet liyvin sopusointuisella tayalla
I ]:titeisissa asioissa.
Hyviä tuloksia
— Kalanhajun sanotaan lähtevän
t parhaiten käsistä, kun niitä hieroo
kostealla suolalla j a huuhtoo sen jäl­teen
kuuma.ssa vedessä.
Irlannin pääkaupimgissa toukok. 15
pnä pidetyissä kilpailuissa juoksi t r i -
nidadilainen Donald Bayley sata met­riä
10.4, saavuttaen saman tulolisen
kahteen kertaan.
Tanskassa pidetyissä kilpailuissa
juoksi Lennart Strand toukok. 14 pnä
1,500 m. matkan 3.56.6 ja Ake Frede-riksen
heitti moukaria tasan 51 met­riä.
— Suurten järvien systeemin C a ­nadassa
muodostaa kuusi Järveä, n i -
mittiiin Superior, Michigan. Huron
Erie, Ontario Ja Lake St. Claire.
Sisältörikas, ajankohtainen ]a
halpa julkaisu, "Kevät 1949" —
hinta vain 40 senttiä.
U U S I A
LAULU- J A SOITTOLEVYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
Tilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No. 350—Sorrento,/valssi, l a u l . E. M a l m s t e n
Sydämeni ääni, valssi, laul. E. Malmsten
No. 535—Tyttöäni muistellessa, valssi, l a u l.
Teemu Grönberg
Ritari j a Linnanneito, B a l l a d i , läul.
Teemu Grönberg
No. 734—Argentiinan kuu. tango, l a u l.
Teppo R a i k ko
Surullinen kuu, Slow-foxtrot, laul.
Teppo R a i k ko
No. 735—Hetken haaveita, valssi*, l a u l.
G. Malmsten
Tumma Dolores, tango, l a u l . G . Malmsten
No. 743—Pajuiillli. Slow-fox, l a u l . G . Malmsten
Tuuti — tuuti pieniä, valssi, l a u l.
Teppo R a i k ko
No. 815—Marien Klänge. valssi, (säv. J . Strauss),
orkesteri
Ha vai ji-unelniSa« valssi, (säv. K . Johnson),
orkesteri
No. 840—Pelimannin polkka. Sointu-orkesteri
Metsän humina, j e n k k a , Sointu-orkesteri
No. 4008—Romanssi, tango. l a u l . Sulo Sala ja
Metro-tytöt
Luonani ain'. F o x t r o t , l a u l . Sulo Sala j a
Metro-t3rtöt
HINTA $1.25
LAHETYSKULUINEEN.
VAPAUS PUBLISHMfi GOMPANY
LIMITED
Box 69 Sttdbtury, Ont.
JA
VAPAUS BRANCH OFFICE
216 Bay Street Port Arthtir< Onl.
sitä, että Järjestömme kulttuuri- ja
valistustyön pitää olla elävässä yhtey­dessä
päivän täikeimp&än kysymyk­seen
Ja ehdotU, että sitfi varten pitäi­si
saada ohjelma ym. ainehistoa myös­kin
sellaisia osastoja varten. Joilla ei
ole omaa toimitaloa.
Keski-Ontarlon aluesihteeri E. Snksi
korcfiU alueensa t<rimintakatsaukses8a
myöskin rauhan taistelutm osallistu­misen
tärkeyttä Ja totesi Sudburyn.
Beaver Laken Ja Soon osastojen ole­van
alueen elinvoimaisimmat osastot.
Jotka ovat läheisessä yhteistoiminnas­sa
toistensa kanssa kulttuurityövleral-lujen
avulla ym. Opiäcelutyötä on
harrastettu alueella ainoastaan Sud-buryssa
Ja nuorten Järjestötoiminta-rajoittuu
voimistelu- Ja urheiluseuro­jen
toimintaan Sudburyn, Beaver L a ­ken,
Soon Ja Whitefishin osastoissa.
Puhuja sanoi .että Järjestömme
kulttuurityön sisäUön laatu ei ole p a -
rantxmut, varsinkaan näyttämötyöhön
nähden 16. edustajakokouksen päätös­ten
edeUyttämällä tavalla Ja torjui
väitteen, että "suuri yleisö" el harras­taisi
sellaisia näytelmiä. Joissa esite­tään
yhteiskunnallisia aaUeita, työ­väen
asiaa Ja erlkolsestikin koroste­taan
"taistelua rauhan puolesta.
Kulttuurljuhlanmie olisi Järjestettä­vä
sellaisiksi, että ne vetäisivät entis­tä
suuremmat Joukot nuoren polven
suomalaisia mukaan. Meidän on ve­dettävä
heitä puoleemme, eikä työn­nettävä
pois Ja tämä pitää palkkansa
niin varttuneenpaan kuin varhaisnuo­risoonkin
nähden. Lapsille olisi pyrit­tävä
opettamaan suomenkielen alkei­ta.
Ataesibteeri (tani Tervo Timminsls-tä
totesi alueensa Jäsenmäärän lisäan-t3meen
hiukan vallitsevista kielteisistä
olosuhteista hiiollmatta. Hän koros­ti
sitä, että taistelu rauhan puoles­ta
Ja sotaa vastaan olisi saatettava
etutilalle järjestömme poliittisessa toi­minnassa.
Alueella ovat taantumuk­selliset
hyökänneet yhdistynein voi­min
Mine-Mill-uniota vastaan, saa­dakseen
sen hajalle. Siltä syystä on
alueella tehostettu rajf^öskin toimintaa
kaivostyöunlon toiminnan tukemisek­si.
Näytelmiä on alueella esitetty a i ­noastaan
neljässä osastossa ja niiden
sisältöön pitäisi kiinnittää suurempi
huomio. Aluejuhlassa pidetään näy­telmien
esltyskllpailu.
Vaaleihin nähden on alueella ryh­dytty
kannattamaan Ray Stevensonin
ehdokkuutta koska häh on aipoa eh­dokas,
joka taistelee rauhan puoles­ta.
•
H. Sula Sadburysia sanoi, että siir­tolaisuuden
ollessa nykyisellään ja
vanhan kaartin siirtyessä entistä
enemmän manan majoille, on järjes­tömme
olemassaolon edellytyksenä
toimintamme painopisteen keskittämi­nen
tässä maassa kasvaneen nuoren
väen keskuuteen ja sen voittamiseksi
edistyksen Ja rauhan voimien leiriin.
Se voidaan tehdä Jos vain omaksum­me
entistä realistisemman Icannan
kansallisuuskysymykseen ja nuoriin
nähden.
W. Eklund Sadborysta totesi Sud­buryn
piirin kansalla olevan ainoas­taan
yhden sodanvastaisen ehdokkaan
tulevissa vaaleissa. Jonlca valitsemisen
hjrväksi meidän on pantava Icaikki
raudat tuleen. Tpk:n tilannearvio Ja
toimintakertomuksen yleinen suunta
on oikea. Puhuja sanoi, että vasem­mistolaisten
keskuudessa aliarvioidaan
usein kansanjoukkojen poliittinen taso
Ja esitti pari esimerkkiä, jotka kumo­sivat
tämän väitteen.
Puhuja sanoi .että työväen kulttuu-rijärjestökäsitteeseen
ei sisälly se, että
harrastettaisiin atnotiftaan kulttuuri­työtä
Ja tyydyttftiiäin olemaan erään-laistaa
"apuJärJeBttHnä" työväenliik­keessä..
Tähän käsitteeseen pitäisi si­sällyttää
se. että harrastaisimme työ­väen
aatteellista, poliittista kulttuuri­taistelua
ja toimina: edistyksen puo­lesta.
Aatteellinen taistelu kulttuuri­rintamalla
el saa olla mitään poropor­varillista
kulttuurityötä. Tämän maan
suomalaisella nuorella väellä el ole
mitään syytä hävetä suomalaisuutta,
varsinkaan työväenliikkeen Ja edis­tyksen
kannalta katsoen Ja meidän on
edelleenkin toinUUava Ja entistä te­hokkaammalla
teVälla, aiieistaaksem-m^
nuoren väkecome '^eopeeksi hyvillä
ideologisilla aseilla icylmää maailmaa
vastaan, sanoi puhuja.
Kahvlajan JäOcii^ puhui tpk:n va­rapuheenjohtaja
liäirf Latva Toron­tosta
niistä vastal^iista. Joita on ollut
nuoren väen ijixlestämlstoiminnan
tiellä. Hänen mielestään pitäisi Jär­jestömme
keskukseen saada toinen
työmies, crikoiserti ntioren väen toi­minnan
edistämlfät varten. Suomen­kieltä
olisi o p e t ^ v a lapsille Ja zmo-rille.
mutta pelkästä suomen kielen
opettamisesta ei ote hyötyä, ellei s i l -
khen sisänytetä muntaldn. Järjestöid-me
toimintaa olisi iestettävä siihen
sutmtaan, että setriisi entistä vähem­män
suomalainen J» ientistä enemmän
canadalainen Jirje5t61>
Puhuja sanoi, että, paljon hoorta
väkeä oeallisttm jlirlestdmme toimin­taan
näyttämSfllä Ja tn-heilun alalla
mutta emme ole heitä siitä hucdimat-ta
onnistuneet vetämään Järjestömme
Jäsenikti, vaikka be ovatkin kireklen
aikojen tullen meidän puolellamme.
Snommkirlfien vffjalUma ovat eng-lamifnMrtt
Ja tgmäp maan kakMuka-jMMmdat.
Me haluamme ottaa osaa
tämän maan dämääh Ja t(^mlnta«n.
sanoi tämä nuori mies. S i l t i syystä
olisi saatava enemmän englannlnkie-listä
kerhotoimintaa canadalairista
asioista, kyetäksemme vetämään enem
män maan syntyistä väestöä Järjes­töömme.
Heitä olisi pyrittävä myös­kin
sijoittamaan Johtokuntiin Ja m u i -
hin tehtäviin.
Emil Wilen Vanceavetlsta totesi, et­tä
taistelu rauhan puolesta on käsitet­ty
länsirannikolla päivän tärkeinmiäk-si
tehtäväksi. Jota on edistettävä kal­kin
keinoin. PuutavarateoUisuutesn
nähden sanoi edustaja, että yksikään
Järjestömme Jäsenistä ei ole Joutunut
puutavaratyOIäisten union hajoitta-
Jlen kelkkaan.
EOn kertoi näytelmien saaneen hy­vän
kannatuksen Vancouverin suoma­laisten
keskuudessa. oUvatpa ne si­sällöltään
kevyempiä tai vakavampia.
Kaikesta huolimatta olisi esitettävien
näytelmien sisältöä pyrittävä paran­tamaan.
Nuoriso on viime aikoina entistä
enemmän osallistunut järjestömme
toimintaan Vancouverissa Ja meillä
on edelleenkin tUalsuus vetää nuoria
entistä enemmän Joukkoomme. Vis­seissä
piireissä hanastettu n.s. puo­lueettomuus
on johtanut siihen, että
nuori kaartimme ei ole yhteydessä m l -
htakään, ei englanninkielisiin eikä
meidänkään Järjestöömme, Jonka Joh-dcsta
heidät olisi entistä runsaammin
vedettävä vetämään C3J:n Ja pyrit­tävä
asettamaan johtaviin asemiin
järjestössämme.
Puhuja selitti myöskin miten mei­dän
on pyrittävä saamaan oikeat i h ­miset
eri tehtäviin. Esim. jäsenklrju-rien
tehtävä ei siaa rajoittua siihen,
että hän perisi jäsenmaksuja ainoas­taan
kokouksissa vaan on hyvän Jä-
Eenklrjurln perittävä maksuja Jokai­sessa
sopivassa tilaisuudessa, kuten
vancouverilaisten jäsenkirjuri tekee.
Paavo Voutilainen TimminsiBtä, sa­noi,
että enemmistö meistä on siinä
määrin juurtunut entisiin oloihin Ja
asioihin, että emme kykene näkemään
ja havaitsemaan mitä ympäristössäm­me
tapahtuu ja väitti sota-ajan a i ­heuttaman
demoralisoinnin vaikutta­neen
myöskin järjestömme toimin­taan.
Me olemme ylimenokaudessa
järjestöömme nähden. Se' ei kuole
kun nuori kaarti ottaa paikkansa van­hojen
ja joukostamme poistuneiden
tilalla.
Puhuja sanoi, että el ole mitään pä­tevää
syytä minkä takia maassa syn­tynyttä
nuort;a väkeä ei tule enemmän
Järjestöihimme. Urheiluliiton ja jär­jestömme
välisissä suhteissa on vielä
paljon vaikeuksia ja esteitä, jotka vai­keuttavat
nuoren väen mukaan tuloa
mukaan ja ne on poistettava. Hänen
mielestään on urheilu kansainväli-stä,
jonka takia pitäisi urheiluseuroihin
ottaa mukaan toiskielisiäkin, jas se on
edullista. Meidän pitää oppia käsit­telemään
nuorta väkeä oikealla ta­valla.
Puhuja sanoi, että järjestömme jä­senmäärän
lisääntyminen perustuu
osastojen virkeään toimintaan.
Nick Rajala Montrealista kertoi
osastonsa tilanteesta ja toiminna.sta.
joka on heikentynyt kun suomalaiset
virtaavat muille paikkakunnilla. Toi­minta
on kaikesta huolimatta ollut
tehokasta Ja virkeätä ja taistelu rau-hain
puolesta Ja korkeita hintoja vas­taan
on pidetty etualalla.
Koska Cartlerin piirissä ehdokkaa­na
oleva Harry Binder on ainoa rau­han
kannalla oleva ehdokas, ovat suo­malaisetkin
asettuneet kannattamaan
hänen vaalitalsteluaan vaikka suoma­laisia
asuu perin vähän hänen piirus­saan.
Useat puhujat käsittelivät puheen-vuorol£
saan myöskin Jäsenmaksun ko-rottamisasiaa.
Jotkut olivat vastaan­kin
mutta enemmistö tuntui olleen
niiden korottamisen kannalla, joko
kaksolsveromerkkien k ä y t ä h nosta
poistamisen kautta tai muuten.
ntapäivälstunto lopetettiin klo 5 lp.
että edustaja ehtisivät käymään asun­noissaan
ennenkuin lähtevät Työn
Puistoon, Jossa tarjottiin Sudburyn
osasten puolesta Juhlaillallinen kai­kille
edustajille.
Illallinen oli hupaisa Ja innostava
tilaisuus puheineen Ja lauluineen. I l ­tasen
Jälkeen oli vielä tan.5siaiset ja
Jotkut edustajat kävivät myöskin ko­kemassa
miten kutuna löyly lähtee
Työn Puiston saunan kiukaasta.
toja. Idaan syntyistä vikaft «arten
oUsi saatava erikoinen JirJCBtäJä Ja
sopivaa valistus- Ja kulttaoritaKlaine-histoa,
sopivia elokuvia, nijptelmtA.
kirjallisuutta yms. toiminnan elvjt-tämistä
vaiten.
Taistelu rauhan puolesta on käsi­tetty
alueella hyvin tärtceälbd asiaksi
ja on toimittu sen mukaan.
Paul jQhBsea BoitetoaMa. BKaa..
^sanoi Sask. Ja Manltoban aloeui 0Bas>
tojen toiminnan olleen beilconlalsta,
rajoittuen pääasiassa kokouksien: pitä­miseen
Ja varojen keräämiseen pie­nissä
osastoissa. K i m nuori väki on
muuttanut pois kotipaikkakunniltaan,
on monessa tapauksessa pulmana se
miten nuori väki voitaisiin saada py­symään
kotiseudulla, ennenkuin tulisi
kysymykseen erikoinen toimhita nuo­ren
väen keskuudessa.
Työskentelysuhteet ovat suuresti
muuttaneet olosuhteita aavikolla. K o ­neellistamisen
takia on osastoista me­netetty
useita sellaisia Jäseniä. Jotka
ovat työskennelleet maataloustöissä Ja
ovat tilanteen muuttumisen takia siir­tyneet
metsiin, kalvannolhin. tehtai­siin
ja rakennustöihin.
Hän kertoi esimerkkinä entisestä in­nostuksesta
miten Rorketonissa ryh­dyttiin
noin 30 vuotta takaperin ra­kentamaan
haalla 25 miehen voimal­la
keskiviikkona Ja avajaistanssit pi­dettiin
Jo seuraavana lauantaina.
Akn Korhonen Sndburysla korosti
taistelun tärkeyttä rauhan puolesta.
Meidän on tehtävä itsellemme selväk­si,
että taistelu raiihan puole§ta on
todellakin päivän tärkein tehtävä.
Koska el ole käsitetty sodan uhan lä­heisyyttä,
ei suomalalscfn kansan kes­kuudessa
ole siltä syystä tehty tar­peeksi
työtä rauhan puolesta. Jossa
meillä on oma osuutemme suoritetta­vana.
Puhujasta ttuitui siltä kuin
punakauhun lietsonnan seurauksena
olisi jossain määrin Jouduttu antau-tumismielialan
valtaan, vaikka tais­telu
rauhan puolesta on toimintaa Ca­nadan
kansan hyvälcsi Ja oikeata isän­maallisuutta.
Hän moitti myöskin sen tendenssin
johdosta, että kevytmielisten näytel­mien
esittämiseen valmistautuessa u h ­rataan
paljon enemmän aikaa Ja vai­vaa
kuin on asianlaita vakaviin Ja
aatteellisiin näytelmiin nähden. Siltä
johtuu, että kevyt tavara esitetään
teknillisesti paremmin kuin paitu-vamplsisältölnen;
Suomen työväestö
on ryhtynyt vaalimaan Suomen kan­san
vanhoja kulttuuriperinteitä ja
meidän olisi myöskin seurattava entt-een
kotimaan esimerkkiä.
Mrs. Ida Ahlgren So. Porcoplnesta
kertoi osaston jäsenmäärän vähenty­neen
työskentelysuhteiden takia. Joka
on jossain määrin vaikuttanut osas­ton
kulttuuri ym. toimintaan. Nuoria
el ole vielä saatu mukaan toimintaan
huonuittavammln.
South Porcuplnessa ollaan Jäsen­maksujen
korottamisen kannalla.
Mn. Mathilda Heinonen Spmceda-
Sesta ilmoitti osastonsa vastustavan
Jäsenmaksujen korottamista Ja kak­solsveromerkkien
käytännöstä poista­mista.
Huvltolminta on rajoittunut
tanssiaisten pitoon.
Elias Linna Timmlnslstä, Joka oli
mukana myöskin v. 1918 Sudbturyssa
pidetyssä Järjestömme kokouksessa, oli
epäilevällä kannalla Jäsenmaksujen
korottamisen suhteen ja esitti ajatuk­sen,
että Järjestön tarvitsemat lisä­varat
olisi kerättävä muilla keinoilla,
vaikkapa vaan bingon peluulla kuten
Tlmminslssä tapahtuu.
J. E. Koski FintondlsU oli m y i k i n
kaksclsvercmerkklen p o i s t a miseeh
nähden epäilevällä kannalla. Osas­ton
huvltolminta on rajoittunut tans­sien
pitoon.
N. Rajala sanoi osastonsa kannat­tavan
jäsenmaksujen korottamista 50
prosentilla.
Mrs. Helen Espeland sanoi, että nuo­relle
väelle olisi selitettävä kansallis­perinteitämme
e n g 1 a n n 1 nklelellä
muussa tapauksessa siitä el olisi hyö­tyä
koska riittämätön suomenkielen
tajto estää nuoret monissa tapauksis­sa
käsittämästä mistä todella on ky­symys.
toitorikko Piuisiii >
lähellä
r u l a — ;K<tfane heokUOä 'aal «Ir­mansa
Ja Tksi sai pahoja vammoja
lentorikoesa VaUaeuUayn lent(*en-täUä
sunnuntaina. Sräs lentokentälle
laikeutava kone tOrmäsl lentoon läh­tevään
koneeseen, jtdloln viimeksi­mainittu
kone putosi alas Ja meni
piretakiksL Toinen lentokone laskeu­tui
lentokenUUle saamatta erikoisia
vauriolta.
täkin huolbn&tta. e tu kesäleireillä ym,
ollst el-auoraalaistenkin lapsia. Puo-lasti
myötittn kanBaUlstans^en. kan­sallispukujen
yms. kehittämistä nuo­ren
väen keskuudessa, kuten eeim. uk­rainalaisetkin
tdcevät kun he esUn-tyvät
Juhlissaan kansalUqmvulssa Jne.
loha Peatltoea Beaver Lakata puhui
myöskin Juoppouspaheesu Ja kannatU
asian aelyiUämisa Jftrjestössänune.
Hän seUtti CSJ:n osaston Ja urheU
luseuran toimivan käsikädessä paik­kakunnallaan,
kuin saman perheen
Jäsenet.
Näyttelemistä on Jossain määrin
halunnut uusien näytelmien puute.
Jäsenmaksuihin oU kaksolsveromerk­kien
kannalla koska niiden käytän-nOsU
poistamisen Johdosta saatUIst
paljon parhaiU voimiamme Jäädä si­vuun.
Joe tarvitaan lisää varoja, olisi
ne kerätttvä muuUn, eikä Jäsenmak­suja
korottamalla.
Mfi. Irja Mattila Torontosta oli slU
mieltä, etu osastojen tilaisuuksissa
olisi kleUettävä väkijuomien lisäksi
uhkapeli.
Useat edustajat puhuivat Uniän
Jälkeen vielä lyhyesU rauhan asiasta
Ja väkijuomapaheesta ennenkuin Jär­jestön
sihteeri O. Saadqvist ryhtyi te­kemään
yhteenvetoa yli kuusi tuntia
kesUneesU yleiskeskustelusta.
SISÄLTÖ ON TARKEA
Käyttäessään viimeisen puheenvuo­ron
keskustelussa sanoi sihteeri, e tu
näytelmien ym. esltUmiseen nähden
on korostettava slU miU ne slsälU-vät.
Kun puhumme kulUuurltyöm-me
laadun Ja sisällön parantamisesta
merkitsee se s i u . etU näytelmien ym.
on Unä ajanhetkenä edlstetUvä esim.
rauhan asiaa. Hän oli s lU mlelU,
etu suomalaistan tiäytUmötoiminta
on ylpeilemisen arvoinen Ja e tu esi­tyksemme
ovat suhteellisesti puhuen
ehkä parhaimmat Canadan amatöö­rien
keskuudessa.
Sodan vaara käsitetään suomalais­ten
keskuudessa vielä perin kaukaise­na
eikä päivänkysymykscnä, koska el
käsltaU tilanteen vakavuutta Ja kos­ka
keskuuteemme on Juurtunqt Jos­sain
määrin antautumlsmlellala. 'MVaU
St. taholla on sOta kuitenkin päivän-kysymys
Ja Canadan hallitus on an­tautunut
Wall 8t. käskyläiseksi. T i ­lanne
on kehittynyt miltei räjähdys­pisteeseen
— sosialismin hävltumi-seksi
maailmasta atomipommien avul­la.
Kansat voivat sen ehkäIsU Ja
kansojen tab.iolIa on ratkaiseva mer­kitys.
Kaikkien mielipideilmaisut vai­kuttavat
asiaan. BiiU syysU on mei-dän
pienen suomalaisen kansalllsuu-temmekin
oltava lisänä sodan vastus­tajien
Ja rauhan voimien joukossa.
Sodasta ei Joutuisi kärsimään aino­astaan
Neuvostoliitto Ja EipY>opan
maat, Suomi mukaan luettuna, vaan
myöskin meidän kotimaamme Carta-da.
Jossa meidän lapseme ja kotimme
Joutuvat sodan Jalkoihin, Jos sota syt­tyy.
Rauhan on siis meiu kalkkia hy.
vin läheisesti koskeva asia, eikä ole
pelkästään Neuvostollitto-Suoml-asia,
kuten taantumukselliset suomalaiset
yritUvät välttää.
Tiistains, kesäkuun 14 p., — Tuesdayf June 14
hfittan tuleva haltetuskäf
Tihän asti on englanti ollut suuren
Intian haUlUvUell. mutta Intian kan­sa
on luonnolliaesU kyllästynyt siihen,
kuten sa iQrllästarl Sndannln komen­toon.
Intiassa puhutaan 350 eri klel-
U Ja murretta. Ja niisU on nyt valit­tava
yksi kansan keskuskieleksl, mut­ta
valinnassa on valkeuksia, «illä mo­net
suuret heimokielet vaativat ktm-ntaa
tulla kansan ensimmäiseksi kie­leksi.
TIsU asiasta käydään nykyisin
kilvasta kiistaa Intiassa, Jossa Jouk­kojen
lilkehtimlnai on nykyisin niin
valtava Ja enteellinm. Jotkut väit-
Uvät. etu englanti tulee säUymääQ
kuitenkin toisena suosittuna kielenä,
ainakin ns. hienoston piireissä, koska
siihen on vuosien kuluessa totuttu.
Onhan se ollut asemassaan lähes 200
vuotta. Jonka ajan Englannin imperia­lismi
piti tuota satumaista maata rik­kauksiensa
ikuisena lähteenä.
Hindustanl-ktell. Joka on vanhan
sanskriitin Ja persian kielen sekoitus­ta
Ja Jota puhuu lähes puolet kansal­ta,
saattaa tulla kansakunnan ensi
kieleksi. SiU ymmärretään laajalti,
Ja ae tulee nähUvästi olemaan myös
koulujen Ja yliopistojen tuleva pää­kieli
sekä myös oikeuslaitoksissa Ja
hallituksen kalkissa virastoissa. Se
merkitsee stU, c tU ihtlalaistcn on
osattava ainakin U U klelU Ja omaa
murrettaan. Englantia siinä sivussa
niiden, Jotka katsovat sen tarpeellt-seksi.
Htndustani-kieli tulee mainiosti so­pimaan
korkeimman sivistyksen kie­leksi
tIeteelUsissä. kaunokirjalluissa,
poliittisissa Ja kaupallisissa asioissa,
sillä Ikivanhana kielenä on se hyvin
kehittynyt Ja sanarUcas. Kansainväli,
set sanat voi se sopeuttaa kieleensä,
kutan muutkin kielet ovat tehneet Jos
se katsotaan tarpeelliseksi, mutta niin
sanarlkkaalla kielellä on paljon sana-vastikkeita
Ja johdannaisia kutakin
tarvetta vartan. Jotta kieleen Istutettu­ja
sanoja ci vältUmättömästi tarvi­ta.
Englannin kielen harrastajat usko­vat,
etu englanti pysyy yliopistoissa
vielä 10-20 vuotta yltvaltiaana. Tätä
eivät oikeat hindut usko lainkaan.
MIUän taknlUlBlä vajavaisuukBla ei
ole varsinaisessa kaasanklclcssä. Joka
csUUI SlU slirtymäsU valtakieleksi
opistoihin heti, vaikka kylläkin eng­lannin
kielellä on paljon ystäviä var­sinkin
ns. "englantilaisen kouluutuk-isen"
saaneessa sivistyneistössä. In-dian
oman kielen voittoa cl luonnolli­sesti
voida epällläkään: se tulee otta­maan
paikkansa nopeammin kuin
"englantilaisen", vanhan suunnan ys-
Uvät luulevatkaan.
Monet maakunnat ovat Jo ottaneet
hallituskielekseen oman kielensä. Kui­tenkin
on sanottava, että parlamen­tissa
puhutaan vielä lilan paljon eng­lantia,
vierasta kielU. vaikka hin­dustani
Ja maakuntien kielet ovat sal­littuja.
On luonnollisesti koomillista
kuulla, että turbaanipälsct intialaiset
puhuvat niaänsa parlamentissa enti­sen
sortajansa klelU. Se tuntuu hy­vin
iroooisen votaknhf !ae!ta.'i
doctanltt ktelu pidmtt
ihnUU; bengallra kWtt; aate:
milj; telcuokieltft 2t mOI:
murretta at nuij; marittiin
miljoonaa: tamilin 21 oUUr
tanln munetta U ; ndil; ^ « ^ ^
milj: kaimare^, U mUJ»
II mUJ; nuOaiJan 9 mllJ: a l i k t l^
mllj. Ja assamesin i;ielU|. 2
Xärlnunäisen himtustTustan
vaaUvat hlhdu-klelestä ero»
kaikki peralalaUuudet, S A U d i
puhdistettava kaikista uUZialatoigtaL.
vahteuta Ja tämä iddi onkin J b M ^ f
puhdistettuna — hyvUcByttff B U y y b i ^
Ja yhdistetyissä Bharatin mii>ki^tiiiife|^
sa. ' Näissä. maakunnlMa on'4o:',i^li^^M
den oma kieU asetettu eMlannjtt Id^pP
Ien yläpuoleUe kalkissa JulkiiUia |ia||f|
koissa. Jopa autojen 41sexi8SitaululU4fb^|l
sakin. Monien nykyisten partiimyt-^lll
tin Jäsenten on tulevalsuudeHa O|l««v0^
keltava puhumaan-^Undostanla enc-/^i
lännin asemesta. ITudet vaalit. Jotka '
pidetään 1952, tutevat varmaan an|ä« , ^
maan klelelUsestil^ uuden asun ktkti
parlamentille. Jos muutoksia voi ta*^ ^
pahtua muistakin syistä pää»siaUla«trtt •
taloudellisista. ktm,maaseutaj«;a suu>
ret massat pääsevät selvyyteen tehti»
vlstään ybtelskunnaaa.
Pakistanissa tulee halUtuksen Utv
leksi urdu-klelt. Jota kansan stiurfa
enemmistö puhuu, vaikkakjin sidUk
vielä englanti on hallituksen Uelenl;
Vuosikymmenen kuluttua, (Jotkut
arvelevat paljon nppeifmmln). ttOee
englanti kokonaaii poistumaan vir«»>>
toista Ja vähenemään kouluissakin. ^ -
Uusi 10,000 m. juoksun
maailinanennätyB
rratia. ~ TtliekkeptovMdaa ar­meijan
laalnaattt Emil Zatopek
Juoksi unden 10>M ib. maalimaa-
. eniiityksen lauantaina, saaden
ajan 29.29.2 armeljMi rata- Ja kenUi
UurbellukilpailttlsiA OtiravaaM.
Alk.:lsempl ennätys ttMA oli «M-^
' malalsea Viljo Hdnen almlariU >
Zatopefcla cntbiea paraa aika
Uflil matkalla eU 2ff 1 7 ^ VlbMi
kesänä Vkik Jaoksi malnilon mat«
kan Loaloon olymplaUisissa, saa-vottften
olympiaennääykMB tiJS9Jk
23,342 juutalaista
Palestinaan
Tel Avlr. — Juutalaisten tiedon*
antotolmlstan tiedon mukftan saapui
vUme kuun aikiuia Palestinaan kaik­kiaan
33.343 Juutalaista. 13 uutta ^
leiriä perustetaan huolehtimaan i^lr*
tolalsten majoituksesta siihen saakka»
ktmnes heille saadaan asunnot.
SUOMEN LÄHETYSTÖ
LEGATIQN OF FINLAND
140 Wcl0acton Street,
OUawa, Ofllaito.
Puhella 6.2SM
SUNNUNTAIN AAMUI8TUNTO
Kun kokousta Jatkettiin sunnuntai-aamtma
klo 9 Akn Korhosen toimies­sa
puheenjohtajana, ryhtyi Suoma-lals-
Canadalatsen Amatööriurhellulii-ton
yeljesedusteja Paavo Vaurio pu­humaan.
Esitettyään liittonsa tervehdyk^fn
edustajakcrfcoukselle puhuja totesi en­sitöikseen,
etu liiton Jäcenistdxtä on
arvioiden makaan noin M proaenttia
maassa kasvanutta vikeä. TäsU syys-
U on kysymys liiton Ja C S J : n suhteb^-
ta erikoisen tärkeä. Puhuja oh sitä
mieltä, etu nuorelle väelle p i U i s i va­rata
sellaista työU Ja toimintaa Josta
se pitää. Seurojen kokouksia olisi pi-dettävä
englanninkielellä, kuten n>-t
'['l vat minulle palj<m tutummat Ja hel-rto-
Mrs. Helen Ecpefaod Pori Arthnris-ta
sanoi, että. alueensa eri paikkakun­nille
cdisi JärJestetUvä nuorisokure-
VAKUUOMAPAHE
E. Suksi herätti aluekomitealleen
saapuneen kirjeen Johdosta kesktiste-lun
väkijuomapaheesta, Johon nähden
hän väitti järjestftnme kcdtuudessa
tapahtuneen moitittavia rikkcmiuksia.
Me käsiUmme väkijuomat kapitalisti­sen
yhteiskunnan paheeksi. Jota vas­taan
kulttuuriJärJestöDune on taistel­tava
ja Jokaisen valistuneen Jäsenen
p l U l s i käsittää, e t u Juow>ou8 on p a ­he,
jota piUisi välttää koska se ei
sovi järjestönmie Jäsenistölle, varsin­kaan
Johtavissa asemissa oleville.
Frank Tomnilto SadboiTsta puhui
kaksolsveromerkkien poistamisen tai
Jäsenmaksujen korottamisen puolesta.
Hän sanoi myöskin, e tU Juoppouspa-he
on tuomittava.
MM*. Helen EiqielaBd puhui myöskin
Juoppout^hetta vastaan. Sen Joh-doeta
on ryhdytUvä toimenpiteisiin
Järjestömme keskuudessa.
Mra Boea Ilomäki Teroafosta k y ­syi
miten me voimme esimerkin avul­l
a vaikuttaa siten, e tU nuori väkem-
Jo tapahtuukin huomattavassa mää- {jne olisi raitista. Jos kodeissa nauti­taan
väkijuomia? Väkijuomat aiheut­tavat
sen lisäksi kodeissa riitaa Ja sen,
että raittiit Jäävät shrunn toiminnas­tamme.
«eja Ja etU oUsi ryhdytUvä perusta- { m n oli sitä mielU, etU lapsille olisi
g>aap engtonnlnktelell& tohnivla osas-; opetettava suomenkielen alkeita sU-UU8I
VAIHE
Suomalaisen kulttuurin osuuden an­taminen
canadalaiseen kulttuuriin
kuuluu meidän nousevalle polvellem­me,
me olemme siihen kykenemättö­miä
mutta nuori polvemme kykenee
sen tekemään. SIU varten on meidän
tarjottava nuorelle väellemme kaikki
se mikä on hyvää Icansallisessa kult­tuurissamme,
sanoi sihteeri puhues­saan
kiinnostavalla tavalla nuorten
mukaan veUmlsesU CBJ:n riveihin.
Me olemme laiminlyöneet Suomen
kansan perinteiden hyväksikäytön
työväenliikkeen kannalta katsoen.
Meidän järjestömme d aie kuoleva
Järjestö. Nu(Mi polvi astuu tilallem­me
Jatkamaan työUmme Jos me käsi­Umme
tehUvämme Järjestömme ke-hltUmlseksi
oikealla tavalla.
Sihteeri kositettell loppulausunnos­saan
lukuisia muitakin asioita.
Toimintakertomus hyväksyttiin sen
Jälkeen yksimielisesti.
Kokous lähti tunnin pätvällislo-malle
klo 1.15 ip.
SUNNUNTAIN ILTAPÄIVÄ-
ISTUNTO
Iltapäiväisttmnon puheenjohtajana
toimi Aka Korfaonen Ja se aloitettiin
siirtymällä seuraavaan ictriitaan työ-
Järjestyksessä: SekMtus Canadan Suo­malaisten
Arkiston toiminnasta, Jon­ka
esitti arkistonhoitaja H Sula. Se^
lostuksen Jälkeen hän esitteli kc^couk-sesaa
näytteillä <^leita kirjoja Ja Jul­kaisuja,
yrittäen siten havainnollis­taa
arkisto- Ja historla-alnehlston ke-ruutyöU
ynnä sen yhteydessä olevia
asioita. Lyhyen keskusteltm Jälkeen
hyväksyi kokous yksimielisesti esite­tyn
selostuksen Ja erikoisen päätös­lauselman.
Jotka Julkaisemme toisessa
yhteydessä.
Sen Jälkeen käsiteltiin Ja byväk-syttim
Järjestön t9k.:n tiiiraportti Ja
annettiin asianomaisille vastuusva-paus.
Edustajakokouksen sunnuntaipäivän
istunto päättyi tähän.
IV^TKUSTAKAA
SYKSYLLÄ
I
Syksy on vuodenaika, Jolk>ln hyviä paikkoja oa HuUa«
•ana upaisaa moottorilaivoissa G R I I * f t H O L M Ja
S T O C K H O L M . Laivat lähleväi Navir Yorklate
auoraan Götaporiin, Ruotsiin, Josta ovat arinomalMt
yhtaydat SUOMEEN.
ORIPSHOLM .Elok. 12
STOCKHOLM Elok. 29
ORIPSHOLM Syysk. 9
STOCKHOLM Syysk. 23
Minimihinnat turistiluokassa
Götaporiln, menomatka, aikaan
Matkalippu Göteporista matkan päähän Suomessa Ja takaisin
Oöteporiin voidaan maksaa täällä Canadan dollareissa ennen
lähtöä Canadaste.
ORIPSHOLM
STOCKHOLM
ORIPSHOLM
STOCKHOLM
LOkak. 7
Lokak. 17
Bfarrask. 4
Marrask. 12
$180.«.
VIETTÄKÄÄ JOULUNNE SUOJOESSA
Kaksi suurta.
JOULUHUVIMATKAA SUOMEEN
Järjestetään kuuluisilla moottorilalvoilla
Gripsholm Jouluk. 3 — Stockholm Jouluk. 9
Ainoastaan 10 vuorokautta New Yotklste SUOMEEN
Ruotsin kautta.
Saadaksenne palkkatilauksen käykää matkalluaslamiehenne luo­na.
Hänen palveluksensa Ja pätevät neuvonsa ovat käytettä­vänänne
liman lisämaksua.
MUISTAKAA omaisianne Ja ysUvlänne Cs
sia Amerikan linjan lahjapaketilla. Type |9J7.
dääa pertt'«. Nopea lähetys.
Vle-inl=
SuieDisH -AmeRicAh Cine
' J
600 Dorchaalar St. W .
Montraal 2, Qua.
-—ä