Vapaus, August 17, 1950

              'an hyökkäsi W82!™. " ^ * t o r i a ^ juöskin Ruotsin sosiaaliministeri
antoi aS ^=tav Möller esiintyi pohujana
iS5Ueen-YhdiJ2 Lpnlckissä. Hän käsitteli kuten
Joatkusti Äj!: jiia sodanvaaraa. Hän l i u o m a u t .
ittisen tolminta2 iettä sosialidemokratia o n pitänyt
n maasta, asn n- ditelua sotaa vastaan yhtenä pää­satoon.
iok&iä£' itävistään, mutta että sosiaUde-länet
vapautetS ^ t t i e n ponnistukset eivät ole
net v a l l t t i l i i - ^ elinaikanaan pystyneet t o r j u -
italsen L i i t o n - ^ ^ ^ ^ i kahta maailmansotaa. Hän va-
^ Jälleeii aiatSEä että kansojen enemmistö e i . d e
n ja perusti iSä^ luovista kokemuksista h u o l i m a t -
o^telluja vartoi. toffltt>ty"y* kannattamaan sosiallde-attien
lauhanohjelmaa. Ja
frfätteU siltä, että tyhmyys ön i l m e i -
l^a hallitseva valtatekijä kansojen
Ijjoattisessa elämässä.
gnune nyt puutu s i i h e n , niitä v o l -
f^isiin sanoa sosiaUdemotoaattlsen
l^väenliikieen saavutuksiista eruttn
i^jjjnunäistä maailmansotaa Ja sea
l,2jaa. Emme myöslkääh erittele p 6 -
Igtösta kehitystä Ja sosläUdemoikfä-
Igjn osaa sotien välisenä ä i k ^ . Ön
«imätöntä askartelua seUtellä I h -
1 ^ sosiaalisia j a h i s t o H a l i i s i a o n -
Inettomuuksia l a j i h inhiöilllisillä t a i
l^ologisiila puutteellisUöisilla, esim.
tiyhmyydella".
JM tehdään n i i h , e l meillä ole n^^
Iän poliittisia totnaintamahdölli-
Ijiiuksia määrätyn a j a n kuliiessa, ts.
Ifcihnes ihmisen keskönä&räläen älyl-
Snen taso on biologisten mehetcltnien
8vulla nostettu sosiaaliviesti käyttSkel-l^
oiseen korkeuteen. S e saattaa iceslää
btän, kymmenen- tai s a t a t u h a t ta
Ifnotta, mikäli se Olienkaan o n mah-lioilista.
Sitävastoin teeäime muuta-iiia
huomautuksia hyky)lle%€nt^^
teestä, tilaiiteesta t o i s t o inaäiiman-jodan
jälkeen.
Havaitsemme vaivatta, että M n s i -
Bttoopan työväenUikkeellä 6 h täimän
{hetien tilanteessa tärkeä avainassma.
[jos Länsi-SakJsan, R a n s k a n , i s o - B r i -
Bimian ja I t a l i a n työläiset saifövat
ei, on Wall Streetin mahdötbntii sotia
ränhassa maailmassa.
Kiin, voidaanpa vi6lä sanoa, että'
meiiittävin a?ema ön Saksan ja
Ranskan työläisillä. R a n s k a n työläls-teo
enemmistö o h i l m a i s s u t a j a t u k -
iaisa: Thorez on toistanut jaures'n
julistuksen: jos sota syttyy, kääntävät
Hanskan työläiset aseensa i m p e r i a l i s ­mia
vastaan j a tekevät ylipäänsä k a l ­ien
voitavansa rauhan p a l a u t t a m i -
;nosoituksen
m SiqueirojcEen
Jatkuu ^^aypjlg)
-LIVAPi
JOMEEH!
lainitut ovat S
tuUiasetusteh
apaketteja;
'arasta Columbl^
mnaa riisiä,
(425 grammaa)
CWELL 4 ' ' - . ,
kkia, kussakin 450
i MaxweU Boose i
ua, jauhettua
SNliIA"--$7
i£Wä, kussakin 45Ö'
enointa Columblaij
jauhettua kahTi
riisiä, 1450 gr.
1425 gr. pakettlr
Janädan rahassa,
vakuutuksessa ja
iUeenkin TansI
menevät lenU
tusti nopein ja
tys. Suomeen,.
takia tilatkaa ä'
nne.
- 1 - .
mn (Re^i
r ittoinlnI(m'&
Montreal,'Qst;
IIMQNSÖNS
Kärj. Atos IVirtanen
i East Hastlofi 8t
ne Ronson i
i kaikenlaisia':
ä- j a seinäkelloja. I
L A I N E N KELLOS
seksi (seikä kapitalismin, varsinaisen
sodanlietsojan, hävittämiseksi). liän-
El-Saksassa on t i l a n n e tohaen: siellä
hallitsee sosiaUdemokratla edelleen
työväenllkettä Schumacherin n i m e l l i.
sellä johdolla. K u n E n g l a n t i sekä
asiallisesti etta strategisesti on jos­s
a i n määrin eristettjma Euroopan
mannermaasta (kuten Italiakin),
voimme sanoa, että Länsi-Saksan s o ­sialidemokratialla
on njrtkin, k u t en
Saksan sosialidemokratialla ennen
vuonna 1914/ ylksl maailmanpoUtii-kantärkeuunista
avainasemista.
K u i n k a Länsi-SaScsan sosialidemo­k
r a t i a hoitaa leiviskänsä, se r a t k a i ­see
sosialidemokratian osan j a l o p u l ­t
a s e n tulevaisuuden.
E a k s l päävaihtoehtoa kuvastuu a n ­k
a r a n j a ehdottoman selvästi: sota'
t a i rauha.
Jos tulee sota, o n sosialidemokratia
k a i k e n todermäiköisyyden mukaan
näytellyt osahsa loppuun vanhassa
maailmassa.
Aasiassa o n se käytännöllisesti (kat­soen
tehnyt n i i n . ScsiallsUen ottaessa
haltuunsa Euroopan, joka o n k a i k i s s a
tapauksissa sodan ensimmäinen seu­raus,
ei Itsensä yhteisellä pelillään
i m p e r i a l i s m i n kanssa kompromettoi­neella
sosialidemokratialla voi a j a t e l ­l
a ^ olevan mitään osaa. K u i n k a t a ­hansa
se kehlttyneekään, bn päivän
selvää, että sosialismin toteuttaminen
koko vänhisjä maailmassa on y k s i
sodan öJurauksista. Tapahtuuko tä­mä
ensmmäh t a i väJienimän täydel­lisesti
hävitetyssä, r i i p p u u l u o n n o l l i ­sesti
sodan pituudesta j a tuhotöiden
määrästä. Sotaisen vaihtoehdon t u ­los
bn jokseenkin selvä: kolmas
maailmansota, jos se puhkeaa, tulee
pakostakin johtamaan sosiälidemo-krätian^
tuhoutumlseen koko vanhas­sa
maailmassa. Mikä osa sillä tulisi
vastaisuudessa olemaan hiissä mais­sa,
joita sosialistiryhmittymä el ole
ottanut haltuunsa, on a s i a erilcseen,
m i i t t a o n selvää, että sosialidemokra­t
i a ön tällöin menettänyt näahdolli-suutensa
jollain l a i l l a ratikaisevastl
v a i k u t t a a myöhempään kehitykseen.
K u v a c n monimutkais3mpi, jos m aa
i l m a n r a u h a voidaan palauttaa j a l u ­j
i t t a a . Tähänastiset kokemukset osoit­tavat,
että sosialidemokraattinen tyS-väenlilke
on . J o t e n k i n h y v i n volnijtt
säilyttää asemansa maailman vapaa­mielisillä
a l u e i l l a .
R a u h a n säilyessä voimme olettaa^
että söslaUdemcdcratla tulee Icaikissa
olosuhteissa näyttelemään huomatta­vaa
csaa.Tämä siltä h u o l i m a l t a , säi­lyttääkö
t a i m e n e t t ä k ö se enemmis­tön
työväenluo(kan keskuudessa, kos­ka
se j o k a tapauksessa kansan eneni-mistostä
Icaydyssä kamppailussa voi
RYSTA
TEAM B Am
J K I JOKAPJUVX
imalaiset omistajat
Ja Mrs. UhoBBd,
RYSTAI
^ U T Y SALOSI
Imlstaja, Maiptt
DHELIN HA. 0094
ta E. Hastincs st.
" Bt.r
C i t y ö f Sudbury
Tarjouksia halutaan
Asfaltin ja ^{idU^ laitolle
Tarjouksia otetaan vastaan keskipäivään, maanantaina-, elokuun
21 p. 1950. l a i t t a a sepeliä kaupunngin kaduille;
Asfaltin j a sepelin varaa Sudburyh kaupunki.
TARJOOJIEN A N N E T T A V A H I N T A S E U R A A V A S T I:
P O H J A N L A I T T O GALLOONALTA
A S F A L T I N L A I T T O . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . G A L L O O N A L TA
L A I T T O J Ä S E P E L I N J Y R Ä Ä M I N B N TONNISTA
• . KN.Houck,
v a r a k i r j u r i .
esiintyä vaa'an kielenä. Jos arvoste­lemme
m a a i l m a n t i l a n n e t t a e r i t j ^ s -
t i sosialidemokraattien näkökannal­t
a , voimme ikirjalmelllsesti korostaa,
että r a u h a n säilyminen o n sosialide­mokratian
elinehto.
Näin ollen tuntuu h y v i n i h m e e l l i -.
seita, että n i i n perin liarvalukuiset
scsialldemökraattien Johtajat näky­vät
olevan huolissaan m a a i h n a n r a u .
hasta. Tuollaista huolestumista o li
havaittavissa G u s t a v MöUerln lausu­missa.
Hän (kuuluu siihen sosialide­mokraattien
sukupolveen. Jolla vielä
o l i historiallista näkemystä Ja vas-tuimtuntoa.
K u i t e n k a a n e l p a r h a l m -
m a i l a k a a n tahdolla voida h a v a i t a t ä ­tä
näkemystä Ja vastuuntuntoa Tans­k
a n Ja N o r j a n Johtavissa sosialide­mokraateissa.
J a K u r t Söhumacherin
hysteerinen puheralvo on i k a l k k to
muuta kuin valtiomiehelle sopivaa.
(Kireässä kansaUiskUhkossaan muis­tuttaa
hän aavemaisena tavalla k a h -
saliissoslalistläla kansanjituhujla.
R a n s k a n isöslälidemökia&tit fuhtUvat
menettäneen k a i k e n i^hjäti. Sosiäli-deihokraattien
leirläsä ö h ItaUäiälh^n
Nehnl suuri poikkeus: hän seuraa
toisen Internatlonalen p e r i n t e i n . T a ­pahtuma,
joka tuntuu ^ u i n a j a t u k ­selta:
o n ehkä vähi historiallisien oi­keudenmukaisuuden
symbolinen osoi­tus,
että I t a l i a n sosialläemokraattien
riv€is;tä. Joista lähti nationaUstt ja
petturi M u s s o l i n i , o n kohonnut vastH
neena hänen Jyrickä vastakoititansa.
Mikäli sosialidemokraattinen työ­väenliike
vielä v o i a n t a a positiivisen
panoksen kehitykseen, vöi Se t a p a h ­t
u a Vain r a u h a n säilyessä, J a f a u h an
säilymisessä voivat soslalldeioiökraa-t
i t yieiä näytöllä tärkeätä, tihkg r a t ­kaisevaa
osaa. Sosiaiidemokmättlnen
s o t a p o l i t i l k l ^ m:erkltsee sosialldemo^
k r a t i a n itsemurhaa, scföialidemökntat-t
l n e n r a u h a n p o l i t i i k k a möikitälsl p a ­l
u u t a alkuperäisiin soslalidemokraäl^
t i s i l n ihanteisiin. S e m e r k i t s i s i s a -
o i a l l a , että EösiaUdemciSqratia pelas-taiisi
Itselleen tulevaisuuden.
R i i p p u u suuressa niäärih mUUt^
mlen harvojen Johtavien sosialide­mokraattien
panoksesta, ihltä tUlee
tapahtumaan. Kööpenhaminan C ö -
mlsco viittasi ylui^ucU^essa h ^ t i ^ -
3CKH0I
UOkALAI
. • I
St. VancpuTer.J
Puhelin P A 0538
loa suomalainenf
ala Vancquv
lUiset hinnat ja J
palvelus.
Anto
j a lokasuojien 1
iutojen maalaiiÄI
on rmkaita ja 1
Ulnia, öljyä ja i
ENNUS GASOl
t«t(7jäatitoj3<
Ja myydään*
»uhelin OB. 4561
rerin St. : ToionJfti
tipuhelin fUL"-.
ruoka- ia
, nimipäivä- ja,
•ppuja yjn.
J H E L I N AD. TW
i S t . T<wa«»|
ONNI TEBVO
iTimiiiminiÄ
RMEJA
Torontft»
)NS
JUOKAA.
VIRVOKE-JUOMIA
•nLATKAA
YKSI
^ ^ T I K KO
TÄNÄÄN
BREflNG and MÄLTING
I^me St. PUHELIN 7-7561 Sudbuiy
rlassaan siihen, että sosialidemokra­t
i a kulkee suoraan k o h t i katastrofia^
Sosialidemokratialla on vielä yksi
mahdollisuus. 1 nhlmilll»Rsti .pääitää
ainoasta Ja viimeisestä: päättäv^iäen
suuntaus kohti rauhaa. V a i n Jos t ä ­mä
onnistuu, voi' sosialidemokraatell.
l a o l l a Jotain toivoa antaa p o s i t i i v i n en
panos tulevaan sosiaaliseen J a . ^ s i a -
ilstiseen kehitykseen.
SS V A L I T S E E K A P I T A L I S M I N -
JA S O D AN
Atos Wirtasen vetoomukseen vasta­si
S. Sosialidemokraatti väliartikke-
Ilssaan. L e h t i myöntää Wirtasen ole­van
'oikeassa siinä, että eosialldeniö-k
r a t i a l l a e i ole mitään tulevaisuuden
mahdollisuuksia sodan sytyttyäV mut­ta
väittää sitten, että sosialidemo­k
r a a t i t pitävätkin ''korkeimpana j ö h -
totähtenään" "rauhan puolustamis­t
a " , ettei liäillä ole "minkäänlaJBta
osuutta sutirvaltavästak<äitUn" (Eng­l
a n n i n L a b o u r - h a l l i t u s ? ) Ja ettei v o i ­da
'^kuvitellakaan, että m i i . Jossa
sosialidemokraateilla on merkittävä
vaikutusvalta, r y h t y i s i sotaan Jotakin
muuta maata vastaan" ( E n g l a n t i M a -
l a k a l l a . H o l l a n t i Indonesiassa?).
Sosialidemokratialla " e i ole t o i m i n -
tama2idollisuuksia myö£(kään kommu­nistisessa
Euroopassa", sölittää S S
edelleen. Siksi sö valitsee k a p i t a l i s ­min.
Jos tämä v a l i n t a m e t i d t s e e so­taa,
n i i n "sodan mukana sortuu p a l ­j
o n muutakin, meidän p i e n i maamme,
Eurooppa, koko eurooppalainen k u l t ­t
u u r i . N i i n myös profeetta Atos W l r -
tanen".
Voiko vaikuttavammin osoittaa, e t ­tei
ole mitään tulevaisuudennäky­mää?
Erehdys ö n v a i n k u v i t e l m a , e t ­tä
omaan tuhoon voisi vetää mtdräati
myfts JEuroopan, Suomen j a A t o s W l r .
tasen.-
BefiiSlaJinin bahdelcäaUatoIsta
päivää TietettUDk NenvösUdUiösäi
yldsJiittolälsena nrheUopäl^nä.
. Tänä päivänä maan nrheileva nno-iteo
kokoontni SBUlIik Jookkökat-
B ^ n h s U n . joissa bilpanajen j a
. nSytSsten meikeissä e s i t e t t i in kan­salle
kalbM ne saavntobset, joihin
tvheililn' liäitastajat ja. aktUyit
( » a t päfisseei fyysUUsen kulttnurin
«ri a l o m TfitUan juhlapäivän nir-
IsdlUUIaisinidet eivät oUeetainoak-taaJa.:
oxli^lijoiden fcansoSttäm^.
vaati niOiIn osälUstni likipitäen bö-bö
n e ^ s t e & a a t t ^ joka innolla ja
UlniiöstQbfiella Eenioa poikiensa ja
tyttS)rieai& Baorlinbsia. O l e e l l i s ia
tataän ttrtfellUi^vän vletöUe ovat
kanttia maan. Jäfje^tyt urtaeUopä-raaOt
jä valtaisat urheanjalilat,
}&1sfä dta VUÖU Vn&delta kebittynyt
e i ^ nuoyfsott oaotelnlmmlsta juh­lapäivistä.
Minkälaisia nrlieiltitii-löbila
i6^v(£smiBiMrfsolla sitten ön
edtMiäväAaää?
Vuoden 1949 tttastot kertovat, että
NeuVoatöUlton urhelUjat saävuttlVat
m a i n i t t u n a vuonna kaikkiaan 42Ö
u u t t a maan ennätystä. Joista koko­n
a i s t a 32 o l i p a ^ m p l a Imin vastaavien
l a j i e n viralliset maailmanennätykset.
Samana vuonna perustettiin y l i 20,00<y
u u t t a urheiluseuraa. Joista runsaasti
puolet maaseudulle.: J a numerolta v i e ­lä
mainitaksemme, l U t t y l V. 1949 u r ­h
e i l i j o i d e n e n i i e s t ^ k i n taajoUUn r i ­v
e i h i n y i i ^ oiuijoönaa nuflirta u r h e i ­lijaa
j a 300.(MK) p o i k a a Ja tyttöä suo­ritti
eri l i i k u n t a l a j e i s s a lUokkavaäti-tnukSiäi
saaden rintaansa k a u n i in
G T O - m e i - k i n . G T O o n lyhennys venä­jänkielisestä
laUseesta, Joka suomelcsi
kuuluu: valmiina työhön Ja puolus-tukäeen.
.
M u t t a einneh k u l h saatamme oikein
j^nrhättlÄ lueteltuja numerotietoja
mulstetfekcon, että t s a a r i n Venäjällä
el v. 1914 öUiit h a l l u s s a a n ainoatakaan
vlräiliSestl hyväksyttyä maailmanen-hätystä
eikä s i l l o i n varsinaisella k a n ­salla
öllUt j u u r i minkäänlaisia m a h -
d o l l i s u i i k s i a u r h e i l u n harjoittamiseen.
U r h e i l u o l i yläluokan t a i m u u t e n e r i ­koisasemassa
olevien harrastamaa e n ­nen
k u i n v a s t a lokakuUh suUri vällan-kuMötiä
-täniäh epäkelvon tilanteen
täydellisesti kumosi. U r h e i l u s t a o n n y t
t u l l u t koko neuvostokansan yhteinen
öiiiaisuus J a k a i k i l l a ön t i l a i s u u s s en
harjölttaihiseen, sillä neuvostohalli­tuksen
Ifiiäja sivistystyö koskee (^lt>
täin l a a j a s t i äiyete u r h e i l u a .
OTäliahetkeUli voidaan puhua ^ e u -
ViMitöliltoista j o u r h e i l u n sUurvältäna,
sillä s e h ' u r h e i l i j a t oniistavät m a a i l ­m
a n 2()5 'Virallisesta ennätyksestä 58;
yruäa ön väärin pUhua ykslhohiaan
ennätyksistä, sillä ne a n t a v a t erehdyt­tävän
k u v a n Neuvostoliiton urheilun
varsinaisista tarkoitusperistä. NeUvos-tovurheflufei
ole y k s i n o m a a n huippu-u
r h e i l u a , k a u k a n a siltä.
P a r e m m i n k i n voidaan Neuvostoliit­toa
pitää joukkourheilun luvattuna
maana. Sillä stiöraah s u u r i s t a k a n s a n -
Joukoista ö n versonut maan voimakas
J4 k e h i t y s k y k y l h e n tulos^^^ Juuri
eäelläiUalnittu luokkaVaatimusmerkki
o h se peruista, jolle m a a n u r h e i l u on
rakennettu. S u u r t e n joukkojen u r h e i ­l
u s t a ö n k e h i t t y n y t myös loistava yk-^
silöiden urheUu.
U s e i n kuulee ihmeteltävän sitä, että
Neuvostoliitto ' o n lyhyestä t o i m i n t a ­kaudestaan
h u o l i m a t t a pystynyt o h i t ­tamaan
xnUiit n.s. " u r h e i l u n Idäissilli-set
i h a a t " . Vastauksen tähän voi l ö y ­tää
ainoastaan siitä tosiasiasta, että
v a l t i o n Ja k a n s a n t u k i urheilulle on
Neuvostoliiton kouluissa pidetään
Joka p U v a e r i k o i n e n voimlstelulauko.
S—10 mrnuuttlä käytetään Joka päivä
Virktstysvomiisteluun, minkä, lisäksi
mmden oppiaineiden ohessa o n u r h e i ­l
u l l a j a v o i m i s t e l u l l a huomattava s i ­jansa.
N o i n 75 pros. eri a m m a t t i k o u ­l
u j e n oppUalstu k u u l u u erikoisesti h e i ­tä
varten perustettuun urheiluseuraan,
Joka kantaa nunea "Työn reservit".
Tämän kautta m a a n tiumetun seuran
suositu.n urheilulaji on y l e i s u r h e i l u .
Jota harrastaa seuran 260,000 Jäsen­tä.
Seuraavalla s i j a l l a o n j a l k a p a l l o i ­l
u , joka on kerännyt 250-tuhantisen
harrastajajoukon. Lisäksi t o i m i i N e u ­vostoliitossa
lukuisia urheilukouluja.
Joissa valmistuu v u o s i t t am huomatta­v
a määrä erikoistuneita u r h e i l u n opet­t
a j i a . Erikoisuutena m a i n i t t a k o o n , e t ­tä
Moskovaan perustettiin v. 1947 j a l ­k
a p a l l o i l u n korkeakoulu, joka o n a i ­noa
laatuaan maailmassa.
K u n koko Neuvostoliiton urheiluun
sisältyy valvovana silmänä tieteellinen
toiminta, voidaan sanoa, että neuvos-tonuorisolla
o n t i l a i s u u s h a r j o i t t a a l u - -
heilua tieteellisesti. Näin voimme h e l ­posti
ymmärtää, että Neuvostoliitoslo
o n suunnitelmallisuuden ansiosta k e ­h
i t t y n y t todellinen u r h e i l u n s u u r v a l ­t
a . T u n t u u k i n siltä, että N . - l i i t o s sa
o l l a a n u r h e i l u n tieteellisen j a teoreet­tisen
tutkimuksen a l a l l a meitä koko­naisen
h i s t o r i a l l i s en ajanjakson edel­lä,
emnaekä edes tunhe, Neuyostoliiton
todellista u r h e i l u n voiinapanösta tällä
hetkellä, sillä nlÄi laajaUe se ö n l e v i t -
täytyrtyt 'pintapuoiseh katselijan
t a r k k a i l u l t a . Mutta käsitykseni m u ­kaan
Neuvostoliiton urheilukasyatuk-sen
tärkein pyrklittys o h v a l m i s t aa
a k t i i v i s i a k i l p a i l i j o i t a , mikä on p s r u s -
eidellytys eteenpäin^ pyrittäessä, S a ­m
a l l a k u n , u r h e i l u a t u t k i t a a n tieteel­lisesti,
hylätään k a i k k i epäterveet h e i ­jastukset
iu"heilusta samoin k u i n työ-
"hiostussysteemi" el tule kuuloon­kaan'
Urheiluelämän suurinta mätä­paisetta,
ammattiurheilua, e i Neuvos­toliitossa
tunneta l a i n k a a n . U r h e i l i j an
ei siellä tarvitse u r h e i l l a ansaitak­seen,
sillä v a l t i o tukee kaikkea tervet­tä
urheilutoimintaa taloudellisesti ja
p n myös oikeutettu valvomaan ettei
mitään länsimaiseen ammattiurhei-l
u u n verrattavaa epänormaalia tilaa
pääse syntymään. K i l p a i l u m a t k o i l l a a n
saa u r h e i l i j a oikeutetun korvauksen
menettämästään työajasta. Siten on
Neuvostoliitossa ratkaistu p u l m a , päi­värahojen
sUhteen. joiden epämääräir
syydestä ja venyvyydestä muualla
maailmassa käydään jatkuvaa taiste­l
u a u r h e i l i j o i d en Ja urheilujohdon v ä -
lllläi';:
N e u v o s t c u r h e i l i j a t viettivät ylels-liittolaiBta
urheilujuhlaansa näi^ä
edellä hahmoittelemissani metkeissä.
M u t t a heitä; h i n o i t t a a lisäiisi tällä
hetkellä kaikkien urheilijoiden suu­r
i m m a n tehtävän, maailmanrauhan
luomisen Välttämättömyys j a toivovat
yksimielisyyttä kaikkien kansojen
kesken u r h e i l u n työsaralla. — N . N . —
Vapaa Sana, H e l s i n k i.
TöVstäina, felok. 17 p. — Thursaäy, Ätfj^st 17/ Si^i^tt S
Hamstrataan sitä jo
Suomessakin
H e l s i n k i . — ( 8 - S ) — I n f l a t l o m i e U -
a l a j a h a l l i t u k s e n hlntasulkutölmen-piteet
ovat lyhyessä ajassa lletsoniBct
k u l u t t a j a l n keskuuteen ostohalua.
K o h t e i n a - ovat mm. verokahvi, r u l l a -
l a n k a , saippua Ja eräät muut tärkeät
kulutustavarat. T i l a n n e saattaa J o h ­taa
^ e n , että vähittäiskauppojen
varastot eräillä p a i k k a k t m h i l l a ajoit­t
a i n tyhjentyvät, k e r r o t a a n kauppias-piireissä:
Hmiö o n fcultenUn tilapäinen sUlä
yleensä noaan tavaravarastot ovat.fiik-s
i runsaat, ettei niiden lof^iiumUta
tarvitse pelätä. Verokabvln jsuijteen
o n lisäksi Vaikuttanut « e , että icaui)-
pään t t i l l n t t a i tuleva u u s i verokajtvi
o n huonompilaatuista k u i n e d e i l i n^
verokahvi. Myös ns. p u r k k l k a h v i , j o ­k
a o n m e l k o korkealaatuista, o n m e l ­k
e i n l o p p u u n ostettu. LJtkemicaq?Unftl>-
suÖTatialneh j a Jakamaton. J o nuores­ta
pitäen p n neuvostonuorlsolla mah­dollisuus
kehittää itseään u r h e i l u n e r i
«loilla. M a i n i t t a k o o n , että koululapset
oVat perustaneet keskuudessaan tirheir
lulcerhoja, Jossa he oppivat k u i n huo­maamatta
u r h e i l u n t e o r i a n j a käytän­nön.
S e n lisäksi o n s e l l a i s i l l a n u o r i l l a ,
j o i l l a on enemmän luontaista t a i p u ­musta
turheiluun, t i l a i s u u s käydä e r l -
koilsta l i s t e h urheilukoulua. Tällaisia
k o u l u j a o n Neuvostoliitossa l i a i k k l a an
700 j a hiissä t o i m i i opettajina täysi-ikäiset
tehtäviinsä nuorison kasvatta­j
i n a erikoistuneet urheilukasvattajat
sekä maan lukuisa a k t U v l u r h e i l l j a -
jouklu). L a s t e n k i n u r h e i l u t o i m i n t a on
n i i n laajaa, että v u o s i t t a i n järjeste­tään
k a i k k i a l l a ns. l a s t e n s p a r t a k i a a -
deja, j o i h i n osallistuu a i n a satojatu­h
a n s i a p o i k i a j a tyttöjä. K u n syksyllä
1949 sain tlalsUuden tutustua N e u -
vostoUitoh u r h e i l u u n , k i i n t y i huomioni
ensinnä varhaisnuorison fyysilliseen
itasvatukseen. EsihierisJilhä m a i n i t t a ­koon,
että Mosicovassa sijaitsevalla
"Köuvostojfeh s i i v e t " nimisellä t e h t a a l ­l
a on erittäin köiheä voimistelusali,
jossa lapset saavat tilalstiUden h a r j o i ­t
e l l a k a i k e n jpäivää. Läpsöt o n j a e t tu
p i e n i i n 4--6' r y h t n i l h , j o l t a k u t a k in
o h j a a ammattinsa t a i t a v a j a tehtäväs­tään
t i e t o i n e n ohjaaja. L a s t e n ohjaus
perustui täydellliseen ihmisruumiin
a n a t o m i a n ttmteshukseen j a j o k a i n en
liike: opastettiin antaumuksella ja
h u o l e l l a . Samassa salissa v o i m i s t e l i i l ­t
a i s i n t e h t a a n työläisiä samaten t a r ­k
a n öhjauksöh alaisena. M i n u l l e o l i
i m t t a , että ohjauksessa el huomioitu
sukupuoleen välistä eroa lalnleaan,
y i ^ n miät saattoi neuvoa naisia ja
j^lnVastöiti nälheh taas Miesjoukkoa.
M u t t a , että ee piisi häirinnyt opetus­t
a , sliä käbiil^stä e i islvuillnen saanut.
Eräässä kaupungasa oli vuosia
s i t t en "Charlie Chaplin kilpailu".
Henkilö, Joka osasi maskeerata It­sensä
näyttämään eniten C h a p l i n i l t a,
sai hopeaisen pokaalin. Oli myös
p a l k i n t o j a toisille v o i t t a j i l l e . Charlie
päätti itse ottaa osaa k i l p a i l u u n . Hän
pääsi toiselle tilalle.
(Jatkoa 4. s i v u l t a)
New Y o r k i s s a hän m a a l a s i k u v a n " I t -
Icun k a i k u " . Jossa nähdään neekeri­l
a p s i makaamassa teollisuuslaitoksen
Jäännöksien keskellä. Tämä kuva o l i
myöskin n i i d e n mukana, j o l k a olivat
näytteillä Venetsiassa. Tämä maalaus
k u u l u u New Y o r k i s s a olevalle " M u r
seum of M c d e m A r t l l l e " . :
E s p a n j a n kansalaissodan alussa S l -
queiros matkusti sinne h a l l i t u k s en
kutsusta jarjestämälin samanlaisia'
verstaita k u i n hänellä o l i New Y o r k i s ­sa.
' K u n hän huomasi, että y l i 300
meksikolaista taistelee Espanjan a r ­meijassa
h e i t t i hän jälleen maallpens-selinsä
syf jään j a t a r t t u i kivääriin-kä­siksi.
Hän taisteli koko.sodan a j a n Ja
kohosi everstiluutnantiksi. Sodan lop­pupuolella
hän komensi divisioonaa.
Palatessaan jälleen Meksikoon hän
a l k o i malata. mutta häntä seurasi p o ­l
i i t t i n e n vaino. V . 1940 E s p a n j a n k a n ­salaissodan
veteraaneja aiheetta syy­t
e t t i i n että he muka suunnittelevat
Leon T l - o t s k i n murhaamista. Hän j o u ­t
u i hetkeksi v a n k i l a a n j a myöhemmin
karkoltettavaksi. Tällä k e r r a l l a . C h i l e
antoi hänelle asyylloikeuden Ja siellä
hän maalasi useita kuuluisia m u r a a l l -
maalauksia. : M u i t a fasismin: v a s t a i ­nen
sota sai hänet jälleen liikkeelle.
Hän järjesti Chilessä, Perussa. E c u a ­dorissa.
Colombiassa, Panamassa Ja
Kuubassa "Taidekomiteoita sodan h y ­väksi".
Kuubassa hän m a a l a s i m u r a a -
l i n "Rotutasavertalsuus Kuubassa" j a
suuren maalauksen " A m e r i k a n vuo­r
e t " , jossa k u v a t t i i n L i n c o l n i a j a Jose
M a r t i n i a , k i r j a l l l j o a j a vallankumo­uksellista,
j o k a 19. vuosisadan lopussa
o l i yksi K u u b a n itsenäisyystaistelun
j o h t a j a . •>.,-.^
; Palatessaan Meksikoon v. 1941 h ä ­nen
jälleen täytyi pliloittaUtuä. Hän
asui tyhjässä talossa A v e n i d a Sonoi-a
9:ssä Mexico Cityssä. S e n seinille hän
maalasi yhden k a i k k e i n m e r k l l l i s i m -
mistä muraaleista " C u a u h t e m o c M y t -
hlä vastassa"^ Siinä hän käyttää s y m -
boolina viimeistä A z t e c i n kuningasta,
joka taisteli espanjalaisia maahantun­keutujia
vastaan.
Siqueiros on myäskoin ollut t e k n i l l i ­nen
keksijä. H u n o n y k s i ensimmäisiä
j o k a käytti , teollisuusmateriaaleja
maalauksessa. Häh o l i ensimmäinen,
j o k a käytti tavallista seihehttiä ja
valkoista sementtiä muraalimaalauk-sessa
sekä maalauspyssyä. " S u u r en
taiteen tulee liittää nykyaikaiseen
t e k n i i k a n kehitykseen", hän sanoo,
"Nämä uudet aineet ovat kestävämpiä
j a enemmän p l a s t i i k k l s i a " .
Hän yrittää kehittää taidetta. Joka
taistelee uuden maailman puolesta.
Jos inenette Mexico Cityssä' T a i d e p a -
lätsin kolmannelle l a t t i a l l e , n i i n . te
näette jokaisen kolmen suuren y h d e l ­lä
l a t t i a l l a , y h d e l l i l seinällä o n R l v e -
r a n muraail j a häntä vastapäätä on
Orozcon j a pitkällä seinällä o n S i q u e i -
ron. Sen n i m i o n " U u s i demokratia"
Ja se on m a a l a t t u toisen maailmanso­dan
loppupuolella. Tässä dynaamisessa
maalauksessa nähdään loistavaan
k u l t a a n ja pronssiin puettu sankari
vapauttamassa Euroopan kansoja f a ­s
i s m i l t a .
Päinvastaisella seinällä näette si-queirokspn
itsensä pukeutuneena
v a n h o i h i n overaaleihin, maalaten
m u r a a l i a jäljell-ii olevalle seinälle.
Jälleen hän käyttää Cuauhtemocin
symboolia hyvin uudenaikaisessa a i -
heessa, .
K u n me Lstumme kahvilassa hän
puhuu- i n n o l l a . " K a i k k i a edistysmieli­siä
t a i t e i l i j o i t a huolestuttaa nykyään
enimmin taistelu r a u h a n puolesta, i h ­miskunnan
j a k u l t t u u r i n pelastaml-;
Y H A ENEMMJIN IHMISIA T E K E E ÖSTÖKSlSMSA
o .YSTÄVÄLLINEN PALVELUS o HUOLELLINEN PUHTAVS
e LAATUTAttVIRKEITA e KOHTUULLINEN VOITTO
O T Y Y T Y V A K S Y Y S JOKAISELLE OSTOLLE
Globe v a l i t t u j a 15 unss.
PERSIKOITA 2 kann.
L i b b y s Deep B r o wn
P A P U J A 2 kann 37^
Quaker
P U F F E D WHEAT pak
Fancy T i p T o ^
TOMAATTIMEHUA
2 kannua . . . . . . r . . . . . . . . . . . . . 2 1 ^
B r u n s w l ck
SARI>IINEJA 2 kann. 1 9<
CRISCO Ib. 36?J
R e d Rose
K A H V I A Ib. 93<i
iRÖCERSESif
B a r k e r s fancy
BISKETTEJA
p. cello-ruUä'.
G o l d Medal
PÄHKINAVOltA
jääkaappipurkissa 4$^
H^inz
KETCHUP
SURF pak.
(vaihtakaa kuponklnne meillä)
RINSO suuret 34^
OXYDOL suuret
LIHAA
S w i f t P r e m i um
( i l m a n n l l k k a l u u t a)
PICNIC H A M M E J A Ib 5 9 ^
BOLOGNA-M
A K K A R A A Ib.
Nahkattomia
WEINEflS Ib. mi
Täydellisiä s i a n l i ha
M A K K A R O I T A Ib. 48^
T u o r e t t a lieiWattuja
PEKONIA Ib. 6S^
HEDELMIÄ JA KASVIKSIA
Vihreitä SIPULIA tai
RADISH .nippu 06^
T u o r e i t a .
PUNAJUURIA (varsineen)
2 nippua - :....-........i.....l3<^
T u o r e i t a M a n l t o u l ln
MAISSINTÄHKIÄ tus 49(^'
S u u r in
K U R K K U J A kpl.
PunaLsia Mologa . .^i : .
VIINIRYPÄLEITÄ Ib.
Myös egg plant, kukkakaalia, lettuce, vihreitä tai wax-papuja,
cantiloupe, luumuja, persikoita ym.
TUOREITA PÄIVITTÄIN K A U P U N G IN
A L H A I S I M M I L L A HINNOILLA
Tehkää ostoksenne nykyaikaisesta ja
ystävällisestä, kaupasta.
Hazel- Ja Lorne^kaiujen kulma, v Puh; 8-8384. Sudbury^
nen uuden sodan kärsimyksiltä, j o n ka
Jänkkl-impcriallstit. yrittävät saada
a i k a a n maailmassa. Ne meistä, jotka
taistelemme vallankumouksellisen
luokan riveissä, on velvollisuutena
auttaa kansan etujoukkoa, työväen­luokan
puoluetta saavuttamaan sosia­l
i s m i n . V a i n sellaisessa suuressa i n h i ­millisessä
yhteiskunnassa voidaan
luoda suurta, vapaata taidetta.
" M o n e l l e amerlkKalaiSc:Ie t a i t e i l i ­jalle.
Jotka tekivät kanssani työtä
siellä haluaisin lähettää seuraavan
toivomuksen. H a l u a i s i n erikoisesti ko
rostäa, että te näkisitte Venetsian
voitoissamme, ei meidän persoonalli­sen
voiton, v a a n sellaisen taiteen, j o ka
perusteiltaan lepää uuden humanis-mbi
. pohjalla ja uuden realistisen
muodon perusteilla, voiton. :£te' o n yh*"^
teiskunnallisen taiteen voitto hystee­risestä
. f o r m a l i s m i s t a , Joka heijastaa
aikakautemme p o r v a r i l l i s t a rappeuta-mistä.
M i n u l l e annettu p^Udnto o l i
Meksikon sosialistiselle taiteelle m i ­nun
kauttani sillä Euroopan Ihmiset
ovat väsyneet sellaiseen taltees''een, Jo«
k a o n v a i n koristeellista. Tämä edus­taa
sellaisen talteen koulukunnan
voittoa; Joka on k i i n n i t e t t y oman
oman maansa todellisuuteen Ja n ä in
ollen koko maailman todellisuuteeh.
— T r i Maurice Ernest E n g l a n n i s ta
sanoo,'Sttä Ihmisten pitäisi elää 200'-
vuotiaik.sl. Hän väittää, että 5 k e r t aa
enempi naisia k u i n miehiä : h a l u a a
elää lOO-vuotlaaksl.
t u s t a r v i k k e l d e n t u o n t i a o l i s i lisättävä
Dykyise«tdlltt r a l u u t t a v a l k e u k s l s ta
EN iCANOJEN
SHUR.GAIN SEOKSET JA
VAPAAt NEUVOT OVAT
MONIEN KANALOIDEN
MENESTYKSEN SALAISUUS
> © JAUHOJA o JYVIÄ • REHUJA
T U K U T T A I N J A VÄHITTÄIN
188 Louis St. Puh. 3-0531 Sudbury
KARSIMINEN
Syksyllä nuoret kanat ovat täysin kasvaneita ja alkavat
munimaan. Nyt on aika karsia parvesta pois sellaiset,
jotka eivät ole standardin tasolla ja jotka, jos pidetään,
olisivat ainoastaan syömäreitä eikä vuokranmaksajia. OL­K
A A A N K A R I A karsimisessa, sillä jos huonoja kanoja
panette munitushuoneeseen, niin ne syövät vain eivätkä
tuota paljoakaan, jos ollenkaan.
Karsimisen selostus täyttäisi koko kirjan jos se perus-teellisejjti
selostettaisiin. Siksi ehdotamme, että lukijat
kirjoittaisi maakunta- tai liittohallitukselle ja pyytäisivät
kirjasinta,karsimisesta (culling). Lentolehtisen voitte myös
saada mieiltä tai Canada Päckers Feed Divisionilta.
SIJOITTAMINEN:
K a l l i i t munimispaikat eivät ole aina par)iaimpia muni-mispaikkoja.
Kiinnitämme huomionne seuraaviin sekkoi-hin
kanalaa rakentaessanne tai korjatessanne:
1, Valo ~ 1 neliöjalka kutakin 20—35 neliöjalan lattian
pinta-alalle. ' ^
2, Kuivuus — riippuu kuivasta lattiasta, ilmanvaihdosta
{'a .seinien eristyksestä.
Cristys — Yleistä eristysainetta tai höylänlastut sei­nissä
on aivan välttämätöntä lämmölle ja kuivalle
kanalalle. •;„;'•:
4. Nyt paljoltaan tehdään häkit syvemmät, 30—40 jalkaa.
Tämä parantaa ilmanvaihtoa ja parantaa kuivuutta.
PUHTAUS:
Kuten hoidossa, on myös puhtaudesta pidettävä tarkka
huoli ja disinfectoimista pitää harjoittaa jatkuyasti. Tämä
välttää tauteja ja coccidibsis-tartuntoja. Seuratkaa sään­töjä
tässä suhteessa, joita saatte meiltä vapaasti. .
LATTIANTILAVUUS:
Kuten käriahpoikien kanssa, niin myös täysin kasvanei­den
kanojen kanssa ahtaus aiheuttaa paljon vaivoja. K e ­vyemmillä
roduilla pitäisi olla 3^/^ neliöjalkaa pinta-alaa
ja suurimrtiilla 4 neliöjalkaa kutakin kanaa kohden.
ILMANVAIHTO:
On erikoisen tärkeää olla hyvä ilmanvaihto, että ei! pahnat'
tule kosteaksi jd täten aiheuttaen tauteja.