Vapaus, July 7, 1949

              [Canadan s u o m a l a i s t e n ilMailara t y 6 ^ i i | ^^
[KrT9 - 1949 — VOI. .
1917 Uutmtrr tBstaUn. totstalda Jm toanfatiln
Torstaina, heinäk. 7 p-, — Thursday, July 7
' -f : '
Vaikuttaa huonosti Caiia^iii^^^^^ jcHf WäD
Street Journalin enmiilukaiet to
Toront... - Canadan kauppavlran-
Uäi et uskovat, että siinä tapauk-
Lizi r ? Britannian o n supistettava
fcTTkäiti avarain ostamista doUari-näiita.
k . i c n Wall Street J o u m a J e n .
[iustaa. '^ssttaa se v a i k u t t a a huonosti
Britsnr.iyr. ja Canadan väliseen k a i q i .
Britannia on jo joutimut doUari-huu;
tccn takia supistamaan t a r r t k -
k^iden ost.^mistä Canadasta mahdbl-
Usimma.n vähäiseen, j o t en sen t u o n -
}i;n supistamisesta ei o l i s i n y t n i i n
[•akavia jälkiseurauksia k u i n mitä s i l .
icli-i o!!ut kaksi vaotta sitten. M u t -
Canada on Icuitsnkin yhä suurest'
hippuvain?n brittiläisistä m a r k k i n o i s -
ja Bri-aunian tuoatikaupan s u -
tistaminen dollarimaista vaikut;taisi
buonasti täällä.
Wan Street Journal ennustaa myds
Britannian laajentavan_kahdenkfiskl. •
kauppa.sopimulcsia j a se o l i s i vielä
lähempi Canadalle. Kahdenkeskinen
Luppa rajoittaisi Joidenkin canada>]
laisten- tarvikkeiden markklnpito Ja
sMäi»i(fii:8e loukkaisi tadnitalK^sen
kaupan perteatetta. J o k a on t&rkeätft
Canadan tulevalle-vauraudelle.
WastJiiciDB.r-PresidentU Trumanin
fihä»siheuy<Hiantt3at ovat es:tt&n?et,
ett& isurpopan "Jcidebkin h i i d e n"
oliä (anutefttava rahäosa arVoa.
l Y u i t f k n l h • t i e i i v o n a^ sanovat,
että rahtö -»rvcb alentaminen saat­taisi
auttaa: läittmjiymilftn tavaroita
>än*imaQtereelle j a ee kannustaisi y k ­sityisiä
Bijdlttamaan rahaa noiden
päiden teoUisolik£Un. .
Tämän teorian penistdna on se.
bttä' se. e t t & ' k u n ^ulkomaat alentavat
r a h a n » arvoa, voidaan doUariUa o s ­t
a a e n e m m i n sellaista rahaa Ja myös
dlkomaiUa valmistettuia tavaroita.
• R a h a m i n i s t e r i Crlpps e s i t u s a l a i i en
suutmitelmansa kabinetin taloudelli­sen
p o l i t i i k an komitealle. |a se esite^
tään alahuoneessa keskiviikkona. *
R a n s k a n rahaministeri Petsche t e ­k
i tiistaina P ä r i s i s i useita e s i t y k a ii
Y l u l y s v a l t a i n raha-a^äinslhteerl Sny^^
derlUe doUaHkriisin r a t k a i s u a varten.
I>Ia:ta ne esitykset p i d e t t i i n salassa.
Petschen sanottiin esittäneen J o n k i n,
l a i s t a "ylimarshalisuunnneUnaa".'
R a n s k a n u l k o m i i ^ e r i Schuman
neuvotteli C r i p p s i n Ja B e v i n i n kanssa
Lontoossa maanantaina.
Lontoo. — Labcor-hallituksen J o h t a.
fat hyväksyivät t l i s t a i i i a uuden suun­n
i t e l l a a n S r i t a n n i a n dollarivarojen
säästämiseksi.
Canberra, AnstraHa^ — KabineUn
komitea on käsitellyt <dijelmaa. Jon­ka
mukaan tavarain ttKMitia d o l l a r i -
maista supistettaisiin J y r k l U t l.
Sellaisia tarvikkeita, J(^den tuontia
aiotaan supistaa, orvat nun. gasoliini.
canadalainen sanomalehtipaperi, y h ­dysvaltalaiset
autot J a elokuvat.
Oifnat äänestivät
|ipli||ia$sa liberaaleja
Soti^yaeii äänet eivät kuitenkaan '
sdhi^llt^ puolueiden
e(|^u8tijdcfeen a
lallitus ei auta sopimuksen
laamista
jödepartmentti hylämiyt^ ta­lolta
hallitukseUe teKd|^,^^^;(^^
Toronto. — L i i t t o h a l l i t u k s e n työ­npä
rtmentti on hylännyt JälleehCS-
:n t^hoiu tehdyt esitykset, että h a i .
itu.s ryhtyisi avustamaan scqiimulcsen
ikaan .saamista merimiesten lakossa.
.Apulaistyöministeri M a c N a m a r a on
heitanyt C S U : n presidentille: H a r iy
visille jyrkkäsanaisen kirjeen;-^ols-
1 mainitaan Lontoon sataalatyi5läis-n
lakosta ja esltstään.-että C S t J l o -
;ttaa lakon ennenkuin ryhdytään
ihumaan mitään soplniukseh a i k a an
iam:.sesta.
C S U : R taholta esitettiin päfirmlnis.
:ri St. Laurentille, että C S t J BUOStfUU
I-ettamaan lakon jos hjrväksjrtään
n neljä ehdotusta. Näiden ehdo-i?;
cn mukaan olisi k a l k k i lakkolaiset
cttava takaisin palvelukseen l a i -
v o j h l n Ilman d i s k r i m i n o i n t i a J a m a k ­settava
. heUae^ l a k o n edelliseltä a j a l ta
k u t d u v a -pfklkka :fiek& luovutettava
heiUeJieidfto* tienkUökohtainen omai-suiitensa.
kuten vaateet Jne. 14säksi
oUsi- «pnettava, vakuutus siitä. .<e±tä
kalkki laöbiSlsla nostetMt
afyytteet p e ^ toimitetaan
tys' kaikilis^^ kuulau­den
kuliiessaJsöpjmuJ^^ tekemiaestft.
B ä i r i l n i Ä ; St. Laurent lälietti
C 6 U : n esitykset työdepartmentille.
ApulaistyOniinisteri MacNamara s a ­noi-
nyt. C 8 U : n presidentille, että C S ­TJ
: n taholta lakon sopimista varten
tehdyt esttykaet ovat lairayhtiöiden J a
tmion välinen.asia, eikä h a l l i t u s a i o
puuttua n i i h i n . . ,
Elinkusfai^iiuksef
nousseet
FL:n johto biffloibee
iinan
^aatii Yhdyvaltoja ryhtymään pikai­siin
toimenpiteisiin, että Kiinan
taantumus voisi jatkaa sisällissotaa
p%towa. — LUttovaltion tilastotoi­misto
Uedomi, ettävirisUitifln e l i n k u s -
tannusindeksi hOUsi enttätystAsolie
kesäkuun 1 päivään menäessä; .
Elinkustannusindeksi oU .kesäkuun 1
p:nä 160,5 pistettit, k u n taas touko»
k u u n alussa ise q l i 159.5 pistettä..
• Y l e i s e n indeksin -noaeu. -J<^tui y k ­sinomaan-
elkitarvikkeiden h i n t o j ni
kohoamls(|sta.' iabtärvikdndek«^ k o ­hosi
fcutdcauden aikana 3;4 pistetä Jä
se o l i >ce6ä.kuun 1 p : i ^ piste^.
E l j n t a i M k e i n d f k s t a k o l i p a n ^ n ..
n o t t i i n Johtuneen - pääasiassa^ "seacm*
gista". Brikoisemnila nousivat l i h aa
Ja muiden ruokataviaiiain b l m i a t . m u ­kaanlukien
kasvikset j a appelsiinit.
Aikaisempi ennätys elinkustannus­indeksin
nousussa saavutettiin viime
vuoden, l o k a . Ja marra^kutissa sekä
kuluvan vuoden tammikuussa. Jolloin
se o l i 159,6 pistettä.
Kotitalousvälineiden Ja palvelujen
hintaindelcsi laski vähän, k u n taas
vaatetavarain hintaindeksi oU entiset,
lään samoin kuin «ekalälsten menp.
Jen indeksikin Ja vuokrat s?kä polt-toainet.
Ottawa. — Canadan asevoimien
mieliet samoinkuin m u u k i n väestA i M l .
Eiesti pääasiassa liberaaleja äaketets-sä
vaalelasal
V i i k i t u i s e n sotaväen Ja h a r j p i t u k -
slBsa o i e v l en reserviläisten sekä s o t i -
lassairaähdssa olevien sotaveteraani-e
n keskuudessa suoritetussa vaalissa
i t a c s U k a i k k i a a n 22,741 henkiUNl Ja
Uberaallpuolue sai 60 proaenttia ää­nistä,
konservatiivit 23 pros. Ja C C F
10 snoemttia. Toiset puohieet salvat
yhteensk 564 ä&ntä. Joista 32 t u U L a -
bor Progrecslve puolueelle. PUattuina
hylättyjä äänestyslippuja oli 743.
Sotaväen äänestys ei aiheuttanut
mitään -muutosta puolueiden edus­tukseen
alahuoneessa. Joskin se asetti
muuUunien ehdokkaiden voiton h y v in
täpäräUe.*
N y k y i s t e n vaalitulosten perusteella
o n liberaaleUla 102 edustajaa alahuo­neessa,
konservatiiveilla 42. C C F : n
puolueella 13 Ja Social CrediUIlä 10
(dustajaa. Sen lisäksi o n 4 ntpm-matonta
e^u^iMaa J a 1 " r i i p p u m a t on
l i b e r a a l i ".
Sotaväki MUim sotaherroja vas­tasin
a i n a k i n kahdessa tapauksessa.
JSversUluutnantU, OecU M e r r i t t . V . C . .
Joka y r i t t i plif» u^lleUeen paria-menttiin
Vancouver B u r r a r d i n v a a l i ­piirissä
Ja Jäi vatttsematta slviUlvä-estdn
äänillä, hävisi yhä enemmän 11-
beraallen ehdokkaalle sotaväen äänes­tyksessä,
Eräässä New B r u n s w i c k in
vaalipUrissä liberaalien ehdokas var-mlsU
yhä voittonsa sotaväen äänUIä.
K e n r a a l i m a j u r i R . N . O a n o n g o l i s i e l ­lä
k<H)eervatiivien ehdokas Ja käni
tappion.
I M o n t r e a l i n pormestari Houde s a i
^ a i n O sotaväen äänta. k u n taas libe.
r a a l l en ehdokas sai 37 ääntä. Houde
jäi kuitenkin voittajaksi 67 äänen
enemmistöllä.
Britannian dollarivarat
huvenneet edelleen
LeatooL — Lontoon lehdistö tiedot,
t l brtttiUiisiUe m a a n a n t a i - i l t a n a . että
B r i t a n n i a n ; ktdta.- J a d o l l a r i v a r a t ovat
huv«nneet 608.000,000 d o l l a r i l l a h u o l i ­m
a t t a siitä v a i k k a Manshallin s u t m n i -
t e i h u i n apua' o n saatu 15 kuukautta.;
S a n o i ö a l ^ e t varoittivat .brlttlläl.
si4,^että. e d < ^ on vielä p a l j o n . k o -
vempl aiksi k u i n mitä on o l l u t tähän
a s t i . . iDollarlpuute merkitsee sitä, että
saadaan yhä vähemmän .gas(^iinia,
tupakkaa, ruokaa Ja r a a k a - a i n e i t a t e -
olllsUUksilie. * ' -
Sanomalehdet sanoivat B r i t a n n i an
Ja punta-aluen k u l t a - Ja d b l l a r i v a r o.
Jen vähentyneen 1,600,000,000 dolla­riin.
Viralliset tiedot rahatUantees-ta
pidetään edelleen visusti salassa,
mutta satiomalehtlen a r v i o n k u l t a - Ja
d o l l a r i v a r o l s t a s a n o t t i i n olevan "lähi.
>ltftln oikean". Tuon arvion midcaan
Ivat d o l l a r i - Ja kultavarat Jiuvenneet
IB4.O6O,000 d o l l a r i l l a viimeisten k o L
p e n kuukauden aikana.
f^JUluiuministeri Cripps teke lählpäi.
y k i * itlahuoi^eessa selkoa B r i t a n n i an
-fliiadcBlasemasta.
Sofapaktia ajetaan
i S :n
senaatissa
Ubdr-inieliet ovat nostaneet
kovan kommunistiliiiudon
Kun eivät saa satamatyöläisiä avus­tamaan
merimieslakon murtamista
W a a h l i i t t o n . — Senaatin ulkoaal.
ainkomitean puheenjohtaja T o m C o n .
n a l l y keholtti t i i s t a i n a senaattia r a t i ­f
i o i m a a n pikaisesti Ja ylivoimaisesti
P o h J o i s - A t l a n t i n p a k t i n sekä asetta-maan
siten "hyökkääjälle tulisen mer­k
i n , että älä t u l e ".
Connally aloitti keskustelun pak­t
i n r a t i f i o i n n i n johdosta j a hän ko^
rosti aita, että pakti o n r a t i f i o i t a va
pikaisesti j a sen lisäksi on tcongresstn
hyväksy ttavä tällä istuntokaudella
1,130.000,000 d o l l a r i n ohjelma eurobp.
p a l a i s t cn paktimalden aseistamista
varten. *
PuhucEsaan aseistussuunnltelmasta
Connally sanoi: "Se esitetään meille
h a l l i t u k s e n taholta niin pian kuin
me olemme Icäsitellcct tämän sopi­muksen."
O l t U n slta mieltä, että paktl r a t i f i ­oidaan
senaatissa Ilman pitkiä viivy,
tykslä j a vielä suuremman enemmis­tön
äänillä k u i n mitä »llben tarvl-i
tatg»^^ Connally sanoHi^^ypstustuksen
- fNifW'iUl^taan vähcnijmteii' viime a i ­koina:
Hän mainosti paktla rauhan
suojelemisen nimessä Ja väittt, ettei
se kohdistu Neuvostoliittoa eikä sen
" s a t e l l i i t t e j a " vastaan, vaan ainoas­taan
"hyökkäystä Ja sotaa vastaan".
" M e emme ole puolueettomia hyflk-käylcs^
n uhatessa. Me olemme päät­täneet
kutoa e r i l l i s en Ja muuten eH«.
t c ' y n voimamme yhdeksi suojcIevBksl
v i i l a k s i , joka kykenee vastustamaan
mitä 'tahansa hyökkäystä", sanoi hän.
HelsinU. m^Bnmatn halli lm
aleasi maanantal-Utana markan
arvoa 17.7 pros. olkomaakaapan
edlsUmUtä varten.
Saoml ei ole kansalnvMUaen r a.
hoMon jäsen Ja sen vuoksi se voi
ryhtyä senalsM»>4aUQ«ipltecaeen.
KanaalnvfUsm rah8rt«S'^'ikauiet
eivät saa alentaa rahansa artMi.'
yli 10 prosentilla. * ^'
Suomen markan arvon aleataifll«
nen merkitsee a l l i , että YhdysvsL;
U i n dolUrl on täitä Uhtlen noin
160 'markan iarvolnen. knn Uaa
rntlaen kunnin mokaan «e M IM
markan arvoinen.
Tutrttnto lisäSntynyt
itä-^Eurodpan maiissa
enemmän kiun Euroo|>u m a r i^
duissa maissa, osoittavat^Km tiedpt
ssa näyttää oIcvaiT^kke^^^^
[New York. — A F L : n komitea on
ptÄnyr. että Y h d y s v a l t a i n taholta
yhdyttäisiin o i k e i n tarmoklcaasti
vustamaan K i i n a n kuomintangin l i l -
Muva-^ hallitusta sisällissodassa.
AFL:n komitea selostaa yksityis-htaisosti
K i i n a n t i l a n n e t t a Ja tuo
its-p sMiaisct kannanotot, ettei K i l ­in
'aantumusta voida enää pelastaa.
M? hylkäämme kailcki tappiomle-esityks-
t j a p o l i t i i k a n K i i n an
ih\wr. -anoo A F L : n Johtomiesten
™ i t P 3 iaasunnossaan. Se väittää,
tä Yhdysvallat voiiri p i k a i s i l l a t o l -
^npitciliä kääntää K i i n a n slsällis-
<ian kulun kommunistien tappioksL
'aikka Venäjän etujoukko (Mi ulot
nut .sotiia.slonkeronsa Icauas J a l a a .
^'i Janeusen eteläpuolelle, n i i n se
l i ' ' kuitenkaan vielä lujittanut
'miTiuni.nista k o n t r o l l i a " , s a n o o ' k o -
ja lupasi esittää "rakentavan
' J n n i f i i m a n " jossa on m m . seuraa-kohcjit:
"Kiinan kommunistien v o i m i a el s aa
nni^taa. eikä niiden kanssa s a a
P r a h a . — Pääministeri Ant<Miin Z a -
potocky sanoi tiistaina, että rooma-l
a i ^ t o l i s e n k i r k o n Johtajat yrittä­vät
pettää i n a a n s a - Hän varoitti s a ­malla,
trttei haUltus suvaitse subver-s
i i v l s t a toimintaa.
Pääministeri puhui eräässä kokouk­sessa
B r a t i s l a v a n lähellä. Eräs toinen
puhuja. L e o Novömcsky,. sanoi k i r k on
pääjohtajien olleen yhteistoiminnassa
nateien lunssa sodan aikana. " Me
emme käyttäneet tätä tietoa volttom.
me hetkellä, mutta mc varoitamme
heitä, ettei meidän patriotismiamme
saa lookata". sanoi h t o .
Italialaiset satama-fyöläiset
tukevat
Canadan merimiehiä
•ii; -
Rooma. — I t a l i a l a i s en A d r i a n me­ren
satamakaupunkiin Anconan sata­matyöläiset
eivät ryhtyneet purka­maan
canadalaJsen tokonalaisen lai­van
lastia, v a a n ryhtyivät myötäUm-tolsuuslakko^
n Canadan Merimiesu-n
i o n puolesta.
Canadan Merimlestmicn lakko on
kestiTnyt viime m'aaliskuttsta saakka,
j o l l o in canadalaiset laivayhtiöt alle­k
i r j o i t t i v a t työehtoBopiffluksen rfkku.
riunion kanssa.
Rautatiet ja uniot
neuvottelevat
, Moatreal. — Canadan molempien
n :>a mihinkään kauppaan, eikä a n - ' päärautateiden eräs edustaja ilmoitti
• ; i : n faloudelUsta apua. A m e r i - j i j ^ tlls^atoa, etta rautateiden työ-kauppamtressejä
on m o i t i t t a v a j j ^ , ^ veljesjärjestöjä on keholtettu
P"ravti ,=nta ahtaasta, iteekkäästä UäUettämään edustajansa ©euvotteie-p
o l i t i i k a s t a 'Vhytnaköisestä , että' n , a an tk. 13 J a 15 p:nä unIon v i i m e k s l -
."•e'4=jn K i i n a n ryöstajiä tdtemäUä
niiden kanssa.
'Ha;hru>Lsemme ei saa a n t a a m i n -
«nl&ista diplomaattista tunnustus-
1^1 taioudeiiista apua mni»}fy»n njs.
*'0T.u:h2!i- .ukceiie. j o n k a Moskova
a^taa määrätä K i i n a n kommunisU-n
puoiufc/n muodostamaan-
K£2::tuk.=;emme olisi esitettävä Y -
''^r->;}ii.c,jusneuvostolle
mitä r o r i ia
^-rian ei„vtämisessä Ja r a h o i t t a m i -
^ Kiina-s-sa." •
teicemistä vaathnuksista.
Vaatimukset koskevat 15 kansainvä.
Iistä Ja C a n a d a n rautatieläisten v e l -
JesjärJestöi. _ j o t k a käsittävät noin
ISOJOOO työläistÄ. Veljesjfe-Jestöjen
v a a t i m u k s i i n kuuluu mm. 40-tuntlnen
työviikko nykyisen 48-tanti8cn a a ­rnesta
ilman palkkojen vähennystä.
Australia lisää *
''puolustusmenoja**
Canberra. — Pääministeri Chifley
on ilmoittanut, etu( v. 1M7 h y v ä k ^
tyä A u s t r a l i a n 5 viioden puolustttsoh.
Jelmaa o n lisätty töfiOOMO punnalla.
U i t t o h a l U t u s on hyväksynyt tämän l i ­säyksen
uusien ponunien Ja aseiden
h a n k k i m i s t a varten n u w n i l m a v o i m i l ­le.
Alkuperäinen puolustUsmääriraha
oU 250^000.000 puntaa. Josta vuosit­tain
määritaltiin e r i aselajien kiyttö
varten seuraavat summat: Laivasbrt-le
15 m i i . , armeijalle 125 m i l j . , i l ma
voimille 123 J a uusien aseiden kehlt-tamlselle
6.7 mUJöonaa puntaa.
Pääministeri ilmoUti.myöskin, että
laivaston reserviharJoKus aloitetaan
Dud^een ensi taau^flninssa.
Lontoo. <— L a b o r - h a l l i t u k s e n miehet
syyttivät maanantaina, etta CBV:n
lakosta aiheutumit Lontoon satama­työläisten
Ja työnantajien välinen
riitakysymys on "kommunistien a i ­kaansaannos".
Mutta toisaalta nä­mä'sj^
ytökset t o r j u t t i i n Ja nettotulos
oli se. että liikenne oli edelleen hal­vaantunut
Lontoon satamassa.
^tainatyOlälset pitivät maanantai­na
kokouksia Ja päättivät ylivoimai­sesti,
ettei työskennellä lakonalaislssa
cahadalaislssa laivoissa.. Yhteen ko­koukseen
osallistui noin 3.000 sata­matyöläistä.
Joista v a i n kaksi äänesti
t(Hiiln palaamisen puolesta.
Eräässä toisessa kokouksensa sata­matyöläiset
huusivat alas l a b o r - h a l l i -
tukseh parlamenttiedustajat. Jotka s a -
munistlen manööveri" j a 88 l a i v a a on
k i i n n i sen seurauksena,' nun. 30 e l i n ­t
a r v i k k e i l l a lastattua laivaa.
"Tämä lakko vahingoittaa maata,
eivätkä miehet voi välttää vastuuna­l
a i s u u t t a a n sanomalla, etta he ovat
Joutuneet tyOeulkuun", sanoi työmi­n
i s t e r i.
Satamatyöläiset sanoivat, etta työn-seisaus
Johtuu työsulusta, sillä eata-matyölautakunta
ei s a l l i työläisten
työskennellä muissa laivoissa ennen­k
u i n he suostuvat työskentelemään
lakonalaislssa canadalalslssa laivoissa.
Näytti s i l t a , e t t a labor-miehet puu­hailevat
näyttamön takana oikeus-
Juttujen aloittamista tamän riitaky-
'Symyksen Johdosta. Labor-puolueen
neljä parlamenttiedustajaa kävi slsä-oOivat
satamatyöläisille, että työnsei- ministeri Eden luona "tekemässä i l -
Berlinin oloja
aletaan palauttaa
normaaliin
saus o n " p u n a i s t e n Järjestämä sala­l
i i t t o ' B r i t a n n i a n talouden halvaan-nuttamisÄsi".'
L a b o r - h a i l i t u k s e n t y ö m i n i s teri
Isaacs sanoi alahuoneessa, etta L o n -
tioon satamatyöläisten l a k k o on " k o m -
m l a n t o j a " , kuten sanottiin.
C S U : n takälälnen edustaja Ja Joh-tokunnan
Jäsen J a c k Pepe torjui k a l k ­k
i labor-miesten konununistisyytökset
Ja sanoi n i i d e n olevan aivan aiheet­tomia.
I VIIME TIEDOT
Lovtoa. — Labor-ballitaa komensi ellea aetaväfceä piukanaan elin-tarvfkistaMcis
laivoista Lonloon satamassa, mlsoä yU 8,000 miestä on oy.
k y i t e »ydsvlaaaa aen takia, etteivät he ale strnrtoneet työskentelemään
kahdessa iakoiialaisessa eaoadalaisessa laivassa.
Ve« lnaäjjaä ecssjuitaat tsti s4aMi -^«*»«» k ^ v y ö nm idadllces sJäaä.hn änö Uku 1o0U
p u i k k o a d y n a m l i t i a Ja 5 j a l k a a pitkä
s y t y s l a t d u . .
K e s t i kahdeksan t u n t i a , e n n e n k u i n;
onnettomuuden u h r i n Tuomis s a a t i in
pois vyörymän aJta. H i n o l i 2»-vuoö-as
i a häneltä Jäi v e i m o sekä kaksi
pientä lasta.
aivosmies kuollut
unettomuudessa
»fdcr Lake. — J . G . L a n n o n d J o u -
'i^ta.^naKerr Addisonin k u l t a k a l .
Viikonvaihteen uhri*
luku 747 Yhdysvalloissa
C h i e s f o . — Yht^rsvallotesa kuoli
enemmän ihmisiä' vfime v i i k o n v a i h ­teessa
k u i n minään muona m a a n k a n ­sallisen
Juhlapälvtn vUkonvathteesea
aikaisemmin. United Ftessio J t i l k a i -
semien tietojen mukaan menetti mai­n
i t t u n a a i k a n a v i i m e pCTjantaista k e l .
lo 6 ip. viime tilÄatta vastaan yOIIä
k l o 12 mennessä k a i k k i a a n 747 ihmis*'
tä henkensä.
312 sanotaan totilleen maantieon-net*<
miutiksifsa. 2S0 btdckuneen. -47
kuolleen ktromnuden j o i i d a s t a . 17 I e n .
t o - o i m e t t o m m i k d n a jis l 2 l e r i l a i s t aa
muissa onnet tomuUksiasa,
Montreal. ^Al^.n Scafarera anloQ täkäläinen johtaja Banks lähetU
eUen piäadnlMeri AUleelle sälikösanoi^n, jeasa ilmoitettiin. tUA britU.
ttUI laivola rovetaan bmkottamaan Yhdysvaltain Itarannlkon satamis­sa
vflme imoOyöMä alkaen sen takia, että brHUläiset satamatydläisc^t eiviit
tya<keBt4«e ci^na^^aialsisfa lakonalaitlsaa Ulvefsss. gatamatyöläUten
Mian johtajat Neir Y o r k im UmoitUrat kaltenkin, e«tä Banksin tiedoitos
«li "eaaienalkainen'*.
B e r l i n . —^ Neljä miehitysvaltaa
määräsi tiistaina, komcndanttlnsa
Berllnls«ä pitamään kokouksen Ja f.o-teuttamaan
ulkominlatcrincuvoKtOn
äskeiset määräykset elämän saatta­miseksi
normaaliin täällä kahtia jae­tussa
kaupungissa.
Taloudellinen j a p o l i i t t i n en yhtcln-t
o l m l n t a Neuvostoliiton ja kolmen
länsivallan kc*!kcn alkaa täten uudol.,
Icen asteittain a i n a k i n Jo.sfiakin mää­rässä-.
Neljän vallan sotllaBkuvcrnöörlen
«Ijalsct pitivät täällä t i i s t a i n a kokouk­sen
j a muodostivat myö» asiantunti­joista
komitean, joka l a a t i i s u u n n l t c l .
mat ulkormlnlsterlneuvoston tiedonan­nossa
mainittujen toisten ohjeiden
toteuttamista varten.
T H s t a l - l l t a n a julkaistussa tI«dol-
I tuksepsa m a i n i t t i i n näistä aslo!»'a ja
myö» «Ilta, että Ncuv<Mfollltto fctiostul
äskeisessä neljän vallan konfcrens-st
«»a «ilhen, etta länsivallat «Tavat lä­hettää
19 junaa päivittäin B e r l i n i i n,
mukaanlukien saksalaliset matkusta­jajunat.
Aikaisemmin s a l l i t t i i n läns!-
v a l t a ln lähettää enintään 17 junaa
B e r l i n i i n päivittäin.
Lake Saeeess, N . Y . — Y K on Jul-katssut
tilastotietoja, jotka osoitta­vat
Neuvostöliltoti Ja kansandemokra­tian
maiden lisftnnccn teollisuustuo-tantoaan
v. 1943 eq^emmän kuin mor-shaUoldut
maat.
Nämä tilastotiedot perustuvat r a * :
porttiin,-jonka; - Y K ' : i ^ ^ l i ^ i i ^ l^
ilman t l T o U M » ^ ^
d^lta 1048. Raportti'esitetään Y K :n
taloudelliselle ja sosiaaliselle neuvos-'
toUc Oenevessa.
Teollisuustuotannon indeksissä on
otettu perustaksi v. 1W7 tuotanto, jo-,
ka on merkitty sadalla. Usean m a r -
shalloidun maan teollisuustuotanto
oli vielä vihne vuonnakin alapuolella
v. 1037 tason, tai juuri saavuttanut
sen. Mutta Neuvostoliitossa sen «1^
j a an teollisuustuotanto oli kohonnut
vuoden k u l u e n a 36 plistctta j a « e oft
vuoden lopulla 171 pistctta. Bulga­r
i a n teollisuustuotanto oli 179 j a P u o ­l
an 141 pistctta verrattuna v. 1037
tasofin.
TeoIllBuusiuotannon taso sodancdclr
Hseen aikaan verrattuna on a l h a i s in
Japanissa Ja sellaisissa Euroopan mar»
nhallolduissa maissa kuin Krclka)>sa,
Ranskassa. Belgiassa, ItailasGa j a Itä­vallassa.
B r i t a n n i a n tuotanto oli vuoden l o ­p
u l l a 10 pistettä Ja Suomen tuotanto
37 pistotta yläpuolella v. 1037 tason.
Y h d y s v a l t a i n tuotanto oli lisäänty­nyt
5 pistotta vuod?n kuluessa j a
oli 170 p i s t o t ta verrattuna v. 1037
tasoon. •
Y K : n ekonomistit varoittivat jäl­leen,
etta Yhdysvalloissa Ja muissa
maissa '-^tn-v
makaudcn : oll»wteest*.r''--:tBa||l«^pfe
sanotaan, cttÄ toiilUaiSs
kansalliiiia; Ja kansaht!
pltieltä "m^llmän
m l ^ h ia4öti kdhöj
do'
t l i r i ^ l l S ä i m i i ^
kauppaa. Jotta Euroopan talous saa»
täisiin paremmin tasapainoon,
" l i m o i s c s t l sellaisen kaupan laajen-tamlncd
saattaisi heti auttaa ltft^Eu>
roopan talouden kehittymista j a |m-taa
l i i n s i - E u r o o p a l l c sellaisia perus­tuotteita,
Jolta taytyy muussa U>
paukscssa tuottaa toisista maanosia*
t a " , Hanolaan raportissa.
M a r s h a l l i n suunnitelma on chkäis*
syt idän Ja lännen välisen kaupan,
m u t t a sen seurauksena o n kaupan»
k l i y n t i lisääntynyt itä-Euroopan m a i ­den
kesken niin, että se o l i viime
vuonna 288 p r r ^ n t t l u vcrratttma v.
1938 kauppatilanteeseen. Mutta sa»
manaikals-;«ti o l i länsl-Euroopan mal«
i e n välinen kaupankäynti vain 73
nios. Ja Idän sekä lännen välinen
kauppa oli v a i n 42 pros. siitä m i t*
»c o l i v. 1038,
Neuvostoliiton elintarviketuotanto
nousi viime vuonna sotaa edeltäneen
ajan taseille, k u n taas monissa muissa
Euroopan maissa se o l i huomatta»
vasil alempana sotaa cdcltanecn ajan
tafi#i. Polttoaineen ja sähkövoiman
tuotannon alalla Neuvoo.tolUtto* o n a i ­noa
Itif} srKlanhävittämä maa, missä
on päästy cotaa edeltäneen ajan ta*
«olle.
Lanteo, — J^haministeri CrippK esitti dlea alahaeneesn soannitel-
Britaaadaa kaita, ja dollarivarsjen aäästimisekaL Snannitelms
eätOftOä tpnm sitä, ettei tehdä taistalseksi aaaU a«towDf>im«ksia
dsOäriflMlaia. paitsi afvan välttämättömissä tapanksiass, eikä enaea syys-kanta.
JdOMa BrftanniM pitäisi saada Crippt
halBtaksni päätä neen. ettei pnottan arvaa alenaefa.
Maiae. — TaUpaio teki fäat aaorana IJSmjm dallarin v a .
Uacat fiHiilSMaä i
Italian merimiesten
lakka päättynyt
Merimiehet saaneet huomattavia
myömiytyksiä lakon avulla
Kooma. — I t a l i a n merimiesten l a - . työtttWnyyskorvauf)ta enintään kuusi
kossa, jonka takia kymmeniä l a i v o j a , ! kuukautta kerrallaan.
mm, isoja linjalaivoja oli k i i n n i q,c-noan,
Napolin j a S^vonan satamts-sa,
!!:aatlln a i k a a n sopimus maanantaina.
Neuvotteluja ItäytUn 49 t u n t i a melk<;i'i
yhtämittaisesti. Kauppalaivaston m i ­nisteri
Saragat toimi välittäjänä lai­vanomistajien
ja merimiesten liiton
välillä.
Merimiehet saivat lakon avulla
huomattavia myönnytyksiä, mm. 300
pro», lisäyksen eläkkeisiin. TyöltiS-mät
merimiehet saavat Jälleen työt-
Titon hallitus antoi
Triestin afuefjlle
$10 milj. lainan
Belicrad. — .Jugo«Iavlan hallitu» on
ilmoittanut antaneen»;» $lOflW/)00
l a i n a n Trlestln miehltysalueellcen.
I>alna käsitetään l e b d y n siinä mlelCK-sä.
eUä T i t o n hallitus haluaa fsällyt-i tömyyskorvausta. joka lopetottliri v.
tää, «ananvaltarsa Trlc»'In t u l e v a i - ! 1947, Vuorösystcemlfi mukaan m c r i -
McrlmleBten lakko alkoi kesäkuun
17 pnä ja r.?n s a n o t t i in aiheuttaneen
laivanomi?ät;iJllIe 20,000,000 dollarin
menetyksen tuloi?öa.
Merinnichillä oli tähän asti sodan
odelJift^n ajan eläkkeet Ja n e olivat
aivan riittämättömät, k u n r a h a n arvo
';ri alentunut paljon sen Jälkeen.
s u u t w n nähden Ja vastustaa tämän
alueen palauttamista Italialle.
miehet pääsevät vuoronperään palve­lukseen
l a i v o i h i n Ja vuorollaan tyrit-tomiksi
joutuvat merimiehet saavat
Taida. — Sa—»lehdet ssnorat baUJtalrifH pftätt&aeea JidfSkaa saaaa
liifäfnisa ja ftMMaamlstisen pooloeen lalftMBaksi. kirtcn kemaaH Mae-
AffUiar aa «dtttnyt.
OtlMTB. — O C L : a jiAtafcvnU erotti eiliaUtaiia sälik«työliistea anlon
« M J s l i i s l i f k n i i O C L i s t t ja « h kM ersHtaakafco sihkMyMilstea mkm
I r i i i e » «akatta ««c«eeii anw«ellaati C C L : n jsitoa.
Professori erotettu
poliittisten mieli­piteiden
takia
Edmonton. — Albertan yliopis'on
b'okemlan Jaoston Johttja tr» George
Hunter o n määrätty erotottavaitsl toi­mestaan,
jota hän on hoitanut v i i ­meiset
20 v u o t t ^ Hänta syytetään " r a ­dikaalisten
poÄttisten näkökohtlen-fA"
esitlämlsesta lucntojensa ylrtcy-dessä.
Y l i o p i s t o n presidentti tri Robert
Newton sanoi, ettei tri H u n t e r i n p o ­l
i i t t i n e n vakaumus ole a i n o a syy tiä-n
c n erottamiseensa suorenaL^sti.
vaan kysymyksessä o n vuoKien v a r r e l - j dcstamls<?sta, mutta
la ilmennyt tyytymättömyys hänenjhän saattaa Joutua l u o p t n n a u i y r i -
työhönsä. tyksestä. ' »
Belgian hallitus­kriisi
jatkuu
B r y s M l . — K a t o l i n e n puolue, e l i nj»,
«aflaallnert k r i s t i l l i n e n puolue/peräy.
tyl t!i.staSna vaatimuksestaan, ettil k u -
nin-jra.ii Leopold o n palautettava "beti
valtaistuimelle, mutta liberaalipuolue
kieltäytyi Bli«ä huolimatta yhtymäst»
kokoiomujhallltukreen.
K a t o l i s e n puolueen Johtaja V a n
Zeeland neuvotteli liberaalien J<riita-j
i c n kanssa uuden halUtukssn, muo»
sanottiin.-" ettft