1950-07-18-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 1 i ; . i i l i i i i i f ^ - i i m aäb^ Itluioe: w Tu e 8 fl s TB* Telephones: Business OffiM 4-4284^ Edltoriat^ffice 4 ' 4 m A&tnager rstes upon ä ^ b » t t a£ CanadEajssa: IWejOO 0 kk. 8 ^ 0U(iäiemlK; 1 0 kk. 42S 3 5 : Vuosisatoja orjuutetun pienen Suomen kansan tiveisö. lähteneinä I n j a a ^ ön luonnostaan yh-ytecn ja kaJöäniseeh vapauteen pyrkivät pienen Korean kan. san puolella. Sorretussa asemassa olleiden piHkuihmisten myötatun-tcT oit ^ntaanssiratt toisten sorrettujen pikkuihmisten puoldla. lörhaA lisäfoi K o i ^ s^änlaisuuksta, jos on tärkeitä erilaisuuksiakin, y l i 30 vuotta ^ jiftlten^ olleen '3uoinen luokkasodan kanssa, ja tämä seildsa antaa lisää Korean tapahtumiin, äskettäin vieraan vallan orjuudesta «vapautuneen Suomen ja tyttärelnä «iife tunnömme yleistä myötätuntoa kaik-orjuuttamia kansoja kohtaan, jotka etsivät "paik-kahsalli& ta itsemääräämisoikeutta. Niinpä nyt-prc^ agandatulvan räpi, että Etelä»Korean nukke-iimeisestikään ole kansanjoukkojen kannatusta sen Viaasaii hallituksella" kolmrftymmeniä vuotta sit-täinän sodan vieraan maan sotiiasapuuh luottaan. K u - ' i e n rouUteban inhen luokkasodan aloittamista Suomen valkoiset <mah- ' *"^infehettekrvät varmaksi sen, että he saivat Saksan keisarin sptilaal- ^ t i a . juonten kansaa vastaan: Huolehdi inyt siitä/ fettäsaamrte f . Saksan apua, ttääräsi valkoisten päämies jättäessään silloin hyvästi ! ; Sal^tt "lähetHlää!l6«i". Samoin ovat Etelä-Korean hallituksen joh- ' . täjät pyytäneet ja saaneet ulkomaista apua horjuvan valtansa tuke-saksalainen marsalkka von Lud&ndorif icirjoilti inuis- ' telimissaaQ, että saksalaisia sotavoimia ISuomeen "eivät vetäneet Suo- ' jvääfi Saksan edut." •lliiiB atfyös kenraali MäcArthur sanoo, «ttä "Tyynimeri on Yhdys-pnä Bur- Hanssa välejä selvitellessä oh "ensin syljettävä sihnille ja vasta sitten • Jjuhtittara fileille", kntSh kenraali MacArthurih tiedoitettiin jokin ai^ , ka sitten sahöne^. - -Suomen Ijjokkasodan aikaisen ja Korean nykyisten olosuhteiden v^ttäon luonnollisesti suuria eroavaisuuksiakin. Ktlfuneen kolmenkymmenen vuoden aikana on mennyt paljo» vet- %ä ^iÖhrt airtSB, eikä se, rtilä silloin tehtiin Suomäön kansalle ote enää niinkään helppoa. Suomen kansan tukena ei silloin ollut muuta kuin Ijynnytystuskista juuri selviytynyt Neuvostoliitto ja suhteellisen heik-mm mi mmmi i ™ - . --i^'''T----^'r^-; I mm let ihmiskunnasta joko sosiialismin alaisuudessa tai päättävästi mars- ^jbnassa sosialismia kohti r~. ja nämä ihmiset oväl moraalisena tukena kaikkien siirtomaakansojin vapaustaistelulle. Suureäti kasvanutta . l^gÄ^ työyäenliikettä ei liioin «voida huiputtaa millään "avus-tamlspnlfetlla" sil)oii!i kuin ilmeinen tarkoitus on oi-juuttaa Korean luRisaa edelleen. § i JLisäksi on muistettava, että im|)fenälistil Ovat käyttäiiefet Omissa sodissaan siirtomaakansoja ja siten opettaneet ne, ei vain käyttämään -i'i/:>iu . |(,iitainaäti asejöUkkoja — seikka ortikö ihyös'on huomen tilanteeseen verraten kölntekymmentä huoniioonottaen näyttää siltä, että Korean kansaa ei aikaa enää örjuultäia. Ennemmin tai myöheinmin Ko-saaviittaä kansaVliseh yhtenäisyyden jä sille eittätnättö-mästi kuuluvan itsemääräämisvallän. Sen parempi onyös oiKsi mitä koireasta vedettäisiin pois kaikki ulkomaiden maa-, meri- N i in kauan kuin korealaiset eivät häiritse ketään mui-miuuta maata, millään muulla anaalia — eipä edes Irfe: ila ei ole oikeutta sekaantua Korean kansan sisäisiin asioihin. luohnolltsestikaän oikeuta täkäläisten maanmies-muiden canadalaisten keskuudessa hyvin laajalle levinnyttä käsitystä, että'Korean kansa saavuttaa kansallisen vapautensa pelkällä päi^atirharssilla; I^invastoin met^kit viittaavat siihen, että Korean kansan edessä on kova ja ms^doliise^ti pikäaikmheh taistelu; On muistetta^va, että Y h - dysvaltaih ihtperiiilishiiliä on tällä kertaa piiljon suurenVmat voimat käytettävissä kuin oli Saksan keisarille Suomessa kolmekymmentä vuotta sitten. Kenraali ilacÄrthurin käytettävissä ön miltei rajaton määrä parhaita nykyaikaisia aseita. Hän voi maa«, 'iiieri- ja ilma-joukkojensa avulla muhentaa Korean joitakin kaupunkeja maan tasalle ja pitää ne sellaisena "ei kenenkään maana", missä el kukaan Avi elää. Ja kun muistetaan ne epätoiv-oisuutta onnistuttavat toimenpiteet, joihin Yhdysvaltaih impeHalismi on Korean kysymyksen yhteydessä jo turvautunut, niin silloin on mahdollista sekin, että korealaisia vastaan käytetään atomipommeja, mitä "suosionosoitusten" raikuessa on jo Yhdysvaltain kongressilta vaadittu. Lisäksi on muistettava, että ne, jotka provosoivat Korean sodan, voivat provosoida joitakin muitakin "pikkusötia", jotka voivat levitä maailmanlaajuiseksi paloksi — atomiseksi maailmansodaksi. Juiiri tässä onkin tällä kertaa suurin vaara, eikä sitä voi kukaan sivuuttaa. Kuten •muistetaan, koko maailma piti loisen maailmansodan aikana myös Saksan kansaa osittain vastuussa siitä, että se salli Hitlerin ja hänen kenraaliensa aloittaa kolmannen maailmansodan. Nyt mej l*öhjoii-.\'merikassa, olemme sellaisessa tilanteessa, että meiltä, tysyiääh joskus, "mitä te teitte yksilöinä, järjestöinä jä kansakuntina silloin knn sotahullut kenraalit ja politiikot aloittivat kolmannen maailmansodan". Tattia edesvastuu oh sitäkin suurempi tällä kertaa kun meidän käy-tettävissämme on kokemus toisen maailmansodan ajoilta ja lisäksi kaikki mahdollisuudet sodan ehkäisemiseksi, kolmas •maailmansota ei ole kiertäihätön jos kaikki hyvää tarkoittavat ihmiset «nousevat ylös puheenvuoron rauhan puolesta. Parhain esi-viikon lopulla Lake Successista. Kun kenraali että hänen "liittolaistensa" täytyy varata Yhdysvaltain käytettäväksi myös maajoukkoja Koreassa, niin poik-kiei^ Lsetta kaikki "liittolaiset" yrittivät etsfä jonkinlaista pakotietä seliit^iäUä, että ihe eivät voi joko siitä täi tästä syystä ainakaan maa-jptddkoja lähettää. Se osoittaa että Yhdysvaltain imperialismin liittolaiset eivät missään tapauksessa luota asiansa oikeuteen ja lisäksi stny-etlä ne tuntevat jo rauhaa haliiavain kansajoukkojen painostuksen;'. . , • Mitä. tarvitaan on se, että puhutaan päättävästi rauhan puolesta, kerätään allekirjoituksia Canadan Ranhankohgressin vetoomukseen {•tpmisodaii pannaan julistamisen puolesta ja vaaditaan kaikilta mailta "kädet irti Kpteasta" politiikkaa. Tänään, tk. 18 p:nä täyttää 75 Vuotta nufik^^^AIllia^: KMMH ; T E » ^ ^ OiaSxaio^ laljon <m-hea karkean iän sasvtittaueeib päiv^ gankariltef TUNTEE OMANSA Madrid, Espanja. — (UP) Koreassa taistelevat Amerikan sotilaat ovat koko länsimaailman krlJstliUst^n Omia-ten etuf^artioita, i^noi tänään Ainba, Eqiahjan lalanglstien pää-äänEnkan-nattaja. ^-.v 'v,., \ •80TAB1K0U>INEN NO. 1» SUOAMl<lUSIim BXSKUVOeS$A .. .YnunäiTämine vällian Siyvin •Matin" Ja "Pekan" aäcntefih yleisen rauhan vastustajana. Karjalainen repptM sanot ke^an: "Kab, sen puolta mä pidän. Jonka mä leipää syön." Tämä Jos mikään pitää paikkansa Vajoaa Sanan "Pekkaan", allas "Mattiinkin" nähden, rraitä pohjalta on käsiteltävä sekä ymmätrettavä sodan liesontaa. v ^ ... Allemerklnhyt u£koo vain.Jär- Jestyneitten työläisten kerta kaOcki-aan sodat kerran lopettavan, mutta jos rauhan puolesta puhuvat Johnsonit, Smlthlt ja Jonesft, tai yleensä professiohaaliset ainekset, niin m&- slkä heidän suunsa olisi tukittava. Jos rauhaa ihmiskunnalle toivotaan. Minun käsitykseni mukaan sellaiset "Saulusta Damaakoh tiellä kivittävät" "Pekat" aUas "Matit" ovat yhteiskunnan vihollisia No. 1, rauhan kannalta asiaa ajateltuna... Vapaa Sana « i kielläkään etteikö se olisi vannoutunut sbdah lietsojiai. Tapansa mttkaah alä-arvoisella kielen käytöllä veuraten työläisiUe, Joi-den myötätunto on doliorin kera nuottaamassa, että j(Aainen rauhaa rakastava ihminen on komnnuUsti: "Pekan" allas "ilatih" mielipiteen mukaan hirtettävä. "Emtae tuulisi rauhari vihollista No. jflssl omilla a i voilla varustetun työläisen suosivan. Heinäkmm 6:nnen päivän numerossa Vapaa Sana otsikoi "Ganadas-ta Koreaan vain laivasto-osasto". Nyt "Matti" alias "Pelfika" sotaklihotuksen innolttiäiihaha vähi^yy Canadan hallituksen ^ menettelyä; smunärtääk-sehime Vapaa Sahan JsotarikäicselUsta pdlitfikkaa olisi pitänyt heti lähettäfi koko Canadan laivasto, eikä vain >• osan siitä... Emil Pelto, lääivHxia-llstissa Vheiftäk. 12 pnä 1950. •^VAHINGONILO ON VIL-PlttOBnNTX ItÖA*' ... Tuntuu olevan.sellainen tunne, että iso Ja rikas pojanpoika Valtameren takana, Jöka. oh puhunut sUUv rta Ja on antanut Euroopassa kxiikilie neuvoja,, on menossa kurituskokeen läpi, millä saattaa olla kalkin puolin edullinen vaikutus, jcdloklh tavoin Jotkut. hrlttilälset nauttivat sen tilanteen kääntymisestä minkä edessä he olivat V. 1940,..— Raymond Danien Qlobe and Mail tehdeUe Lontoosta theihäk. 13 pnä lähettämässään kirjeessä. PALVELULLAKIN ON EROA Raivaaja tyrkyttää itseään Eteenpäin lukijoille, Xoiden kohtaloa se on surevinaan nyt kun lopUlll»£tl >öh tehty päätös Eteehpäta ja T^mie-hen yhdistämisestä... . Jite voimme Raivaajalle vakuuttaa, että se palvelus, jota porvarien jk so-tahuUujen, provokaattorien ja ilmiantajien äänenkaimattajät vöiVat tarjota, el hyödytä työtätekevää väestöä. Ne eivät Urvltse sellaista palvelusta, jota tyrkytetään työtätekevil. le ihmisille heidän rlistäjlensä ja ryöstäjlensä etujen valvomismlelessä. vaikkapa se tapehtuisikln '^nsanvai-lan" nimissä. Se palvehis. joka kelpaa porvareille, «I kelpaa luoMsatie-tolsille työläisille. Eteenpäitä ei lakkauteta. Se tulee edelleenkin ilmestymään, vaiticakin eri ilmestyml^aikassa... — Eteenpäin. "Minä ]iqRia& telUe, että mistä hyvänsä < ;i^it3)3r.|;mi^^ viennille, liberaalipuolueen hallitus Iestää he." irassä on se, mitä pää-mlnistarl St. Laurent lupasi emun vaaleja v, lö45. Entäs tosiasiat? li^tyläro ja tosiperälsten tutsdmusten perusteella minä v^täh, että Canadan hallitus In eeuranhut sellaista kauppapolitiikkaa, millä, on ollut, ja on edelleen tt^mmlhäjniUnsn vaikutus Canadan kansan elintasoon. Canadan hallitus on järjestelmällisesti kieltäytynyt tekemästä kauppaa NeuvcstolUton, Euroopan kansandemokratian maiden ja Kiinan — noin 800 miijotman ihmisen kanssa. : Me kuulemme puhuttavan niin paljon doliarlknisLstä. ^ mutta eut& krii. sistä Selvittäisiin helposti, jos liöm-tuä' seuraasi maäii etujen mUcalsta kauppapoIitHJdeaa ja ryhtiisi kaupiain. käyntiin Icalkkien maiden kanssa, jotka Ihälnavat tehdä kauppaa tasa-ar-voisuuden jperusteeila. Canadan kauppa v. 1949 — tuonti Ja vientikauppa yhteensä oU 4 kertaa 6nui«nq>I kuin v. 1939. Mutta tämä kasvu on ollut yksipuolista, nurjaa kasvua; niin paljon sellaista, että tämä kaupan lisääntyminen, sensijaan että se antaisi tervettä tuikea ekono mia.Uemme. on muodostunut vaaraksi Canadan vauraudelle. Miksi? Siksi kun olemme sitoneet kauppakärrymme Yhdysvaltain ekonomiaan — Wall Sreetin buumi- ja romahdus^conomlaan. maailman kalifein epävaikaisimpaan} miaan. . Ennen sotaa me lähetimme viennistämme 37 pros. Yhdysvaltoihin; nyt me lähetämme sinne 50 pros. Ennen Ectaa me ostimme tuonnistamihe > 61 pros. Yhdysvalloista, nyt 71 pros. Vuonna 10^ me ostimme Yhdpsval-lOista $400;ö00.00p arvosta enemmän mitä his myimme smne. ^ Me luovuimme kaupankäynnistä slaavilaisten maiden ja Kiinan /kanssa sa«adaksemme Marshallin sutthni-teiman etuikn&sla Ja Y^idysvoltain dollareita; Marsbalim suunnitelma ei ole auttanut meitä lainkaan; ja Yh-dysvaltobi markkinat kutistuvat . . ; Meidän kauppablokaattimme slaavilaisia maita vastaan on epäilemättä tUdastuttanut niiden taloudellista jälleenrakennusta, mutta se el ole pysäyttähyl.sltä. JUurI me öiemine tästä hävhmeet. Ei Padan, t^häöto- Slovakian. Neuvostoliiton Bulgarian, IJ^nkärih jne, vaiah Cahadän färmaijen edessä on markklhaJh menetys; iviiaxi Cahadiassa on i^öttömyysprbbleemi ... Vielä niin myöhään kuin 1946 me myimme $18,000.000 arvosta tavaraa I^viBtoBlttoon; tämän vuoden en- Bimmäisen n^Jänneksen aikana emme öie mysmeet dollarii&aan arvosta. Me estimme ennen Neuvostoliitosta persialaisten lampaiden nahkoja, mutta viime vuonna me ostinune niitä $7.0d6,b(R) arvosta Ylidysvalloista (siten hUohctitiaen dollaritilannetta ~ Vapaus) ja Yhdysvallat osti nämä nahat Neuvostoliitosta Ja myi ne meille ~ yoltoHal Ba0& pitää paikkansa manganesin suhteen mitä tarvitsemme teräksen kbvetuttamlsessa. Viime vuonna mb ostimme sitä Yhdysvalloista $3,000.000 aivosta — ja Yhdysvallat oli sen tuottanut NeuvostOlUtosta! Täi ottakaamme esiin Puolan ta-patis. "Kylmä sota" ehkäisee meidät myymästä Puolaan ja ostaihasta siel^ tä. Puola tarvitsee laivoja, hinaajia, satamaaostiTOita Ja^^.m^ neltsJ Muaa. «1 ja Ciaiiadan laivo" telakkain ^ölälset ovat työttöminä. Puola on kiintynyt meidän maata-louskoneisilmms; Mutta tässäkin- cm Me voisimme myydä tr^eja ja Un-, ja-autoja,. kaivostmnelstca. '.alumihlu-j mla ja.ktQjärla Islaan. MtUta me emme saa sitä tehdä . . . ; • Kun tähän l i s ä t ä Kiina ^ja toiset maat. ailh sillain «nähdään, että-kauppamahdoliisuudet olisivat miltei räjattöniat. i;, - J p-'^ j.-;,:.':}••• -^-yi- Mitä zoeiEen djaah teeimne?t Eaneti «)taa Canada teki ikduM»a natsi-Saksan kanssa me myimme Saksaan $18^;000 arvostia tavaraa vuoima 1938. Vuoteen 19» mennessä meidän vientimme MnsirSaksaan oli noussut $23.00O.(M)O — lisäys 30 pros. Vuonna 1938 Yhdysvallat myi Saksaan tiSOfXiÖfiOO arvata tavaraa. Vuonna. 1948 Yhdysvallat myi Länsi- Saksaan $892^,000 arvosta — l i säys 600 pros.'... Jo tänä vuonna meidän vientimme Saksaan on laskenut sodan edellistä tasoa alemmaksi. ^ . . ^, v-' Ensimmäisen neljänneksen aikana V. 1950 Canadasta lähetettiin Idahoon Espanjaan kolme kertaa enemmän tavaraa kuin kaikkiin Koakkols- Euroopan maihhi ja Neuvostoliittoon yhteensä, joiden yhteinen väkiluku on 300.000,000! Tämä on perikadon ohjelmaa. Se on muutettava. misteliiolijelfflaan Otto Poil(dlanieii kuollut intolassa Tntola, Ont. — RaUhantyötÄ oh täällä suoritettu mikäli siihen on ollut mahdollisuuksia, mm. tk. 11 pnä pidettiin sotavastainen kokous, jossa olisi saanut oUa enemmänkin osanottajia.-,; . Canadan Rauhankongressin oho-muksen atomipommin pannaan juUs-tamiseksi on täällä kerätty allekirjoituksia ja niiden saanti on ollut tyydyttävä. -•- * • Otto Poikolalhen kuoli täällä äkillisesti tk. 10 pnä kotonaan. Otto oli ollut tetve ja iqrvässä voinnissa. Vainaja oli luonteeltaan Uoihen ja edistys-mieliheh. mnen odottamaton lähtönsä teki Jälkeen Jääneisiih ja omaisiin syvän vaikutuksen. Kuoleman sato on (dhit tänä k^vfiS-nä suurin koko mtolan historiassa, joku viikko sitten kuoli myös J. Korpela aivan työnsä ääreen. — Bhrjeoi-vaihtajai.': Liittojidilan voimisteluohjelman .parissa' kovasti askaroinut Paavo Voutilainen Timminsistä pistäy^ viikon vaihteessa Sudburyssa ja pyysi toimitusta Julkaisemaan liittojuhlan y & t e i svoimlsteluohjelmaan seuraavat korjaukset, jotka kaihen asiallisten pitäisi ottaa huomioonsa liittojuhlavoimistdua harjoiteltaessa: I liike; Ensimmäisen vaiheen. 3—4 noustaan varpaille silloin kun sääri Vilahtaa sivulle ja kädet sivulle samoin polven hdstoaikana. - ° Ensimmäisen liikkeen lopussa kun tujee täyskäännös heilahtaa kädet et^en, josta se alkad uudestaan' aina neljännellä kerralla eli viimeiseiiä sivun kautta alas perusasentoon. II liike: Ensimmäisen valheen en-siosa ön ohjelmassa: kädet sivun kautta ylös eteen. Pitäisi olla: kädet sivun kautta ylös yhteen ja varpail- V -^v-f IV liike: Kolmannen vaiheen kolmas osa on: nousu varpaille, kädet GiviialaVilstoon. Pitäisi olla: ylävlia^ toon (kämmenpuolet sisäänpäin): V liike: kolmannen Vaiheen 2. osa: kädet heilahtavat ala-sivukautta. Kursseilla opetettiin kuudeanen liikkeen pyörähdyksen aikana kädet sivulla. Lisäys pitää olla: samalla ..st. Catharines. PaikalUsen v.- Ja u.-seura Starin tohnesta järjestetään "wlener-röast" tr! Harjun farmilla sunnuntaina, tk. 22 p:nä. Se alkaa jo Iltapäivällä mikäli ihmiset alkavat saapua, ottakaa huomioon. Hyvä on kroketti kenttä. Myöskin pelataan multakin seuxapeiejä sekä tanssitaan jos ihmiset niin haluavat, kaikki ovat tervetulleita läheltä ja ikaUkaa. Varatkaa uimapukunne mukaan, nimittäin sellaiset jotka haluavat käydä annassa sillä islellä on hyvä uimaranta lähellä. Mitä enemmän saapuu yleisöä .sen hauskeimpaa luonnollisesti oh. Hauskuuttakaan el saa ilman el- .tel fiitä ihmiset itse Järjestä siis Vwie-ner- Tpastilla" tavataan. \-, ., Kaikkien seiffan jäsenten huomioon: seuran kokous on Port Welle-rlssä^ tk. viimeisenä suimuntaiha. siis 30 p:nä. Saapukaa päättämään yhteisistä asioista. ~ U. H. ; ArthnirrjOaife — Kesä oh kau. .«feiinmlllaan Ja'juhlat on sivuutettu m i ^ a ättenlEä!l^?e^ jouda <öe-maan toimettomina sillä meillä on suuri tehtävä, nyt juuri kon kolmas maailmanpalo on jo alkanut. Mikä hetki tahansa se voi syttyä ilmlUek-klin ja siksi pitää jokaisen osastomme jäsenen ja jokaisen rauhaa rakastavan ihmisen olla valppaina. Osastomme viimeksi pidetyssä &o-kouksessa muodostettiin piston va- Ustuäcomiteasta myöskin raidmnko-mltea, jchon valittiin kaksi henkilöä lisää. Tämä komitea on jo tehnyt suunnitelmat mitan jäsenistö ja vielä muutkin ihmifet järjestetään- toimimaan nimien keräämiseksi. Yksi osa kaupungista kuuluu alueeseemme jossa on lähes kaksikymmentä katua ja jokaiselle kadulle Järjestettiin kaksi henkilöä kulkemaan talo talolta Ja keräämään allekirjoituksia raUhan vetoömuksaen. Komitea työskentelee yhdessä ja toivoo, että Jckalnen tehtävän saanut sen myöskin kunnialla. Kun nimet on kerätty .6ilee listat palauttaa koniitealle ja se tarkastaa miten monta nimeä on saatu ja sen jälkeen huolehtii. ett& listat lähetetään oikeaan paikkaan. Ystävät; rauhaa rakastavat ihmiset! Älkää sivuttako listaa vaan kirjoittakaa siihen jokainen nimenne, sillä tämä on tärkeä a^a täällä. On vaara, että poikamme ja miehemme ja jokainen meille rakas henkilö syöstään taaäkin verileikkiin. • Meillä on Jokaisella vielä tuoreessa muistissa viimeisen maailmansodan tuho ja eouri^ salli sen enää uusiutuvan vaan |yi^lsesti korotamme äänemme sitä vastaan, Meidän oin estettävä kolmannen maailman sodan palo' ja atomi pommin käyttäminen. Meidän on huolehdittava, että rau-hanliiikkeescen saadaan mukaan jokainen tiainen Ja mies, — TAS. lAiin k i janotaan pinesidenlti'? Try^e Liene J a - p ^ ^ ^ I.anrentille viikon, vaihtOBaa^ lä^ tietyssä sähkeessä. T ä ^ Canadan tonhankoi^lreyiri itääkSaanö-massa Ilmaistaan *^yrmB^3nelJE^s; yjs ' lisUy^nlyiDeibyyH V ietään. että Yhdysvaltain asevoi-: mat läyttäisivä| atmniponmieia' Jloreassa."' ' Presidentti Trumanille lähetetyssä Rauhanlköngressl tuomitseie laifeun-not atomiponnain käyttämisen siA-teen ja vaatii "että TKlidysvallat vakuuttaa maailmalle ettei se. käytä atomipommia. Me va&dUnme Yhdys- \-altoja vetämään kotaJOu&kohka poi^ Koreasta., Annettakoon Korean kaii-falle tilaisuus itse ratkaista se, nitii-kälaisen hallituksen se haluaa." Pääministeri St. LaUienUlle lähetetyssä äälUceessä vaaditaan ilmoittamaan Yhdysvalloille, että "Canadan hallitus vastiista^ atomiaseiden käyttöä" koreassa. Edelleen sanotaan, että "canadalaida sotavoimia ei saa käyttää Koreassa"; Aikaisemmin Cähadah RaUhai^n-gressin kansallinen neuyostp kokoontui keskustelemaan toiminnat tehostamisesta Ti&holman Junstuksen puolesta. Korean tiliänne korostaa "maailmaa uhkaavaa hirveätä atomisodan vaaraa" tödetttin kokouksessa. Vältyäksemme joutuinJaSta askel aa-keleelta sotaan, Canadan hallituksen täytyy vaatia sotilaallisen interventl. on lopettamista' Koreassa, Jotta ko^ realaiset voivat itse päättää hallitusmuodostaan. & ,. ••. . Kokous tähdensi eritojsettl Canadan Rauhankongressin adressin n i mien keräämisen- tehostamisen tärkeyttä rauhan hyväksi. "\ - Kesfifnmnlla <äeTfea fiattiö 8eiB|avanlatää:>k^^ Ensimmäinen: '^Cnä'j<HuiijnL. temääir ja leponaan kalkki a^t iitaro ja, m f t a:miöM^^««^ mitään.- Tohien: «Staä «jet onneiiken. gnammevatsatBnrt^n " ^ . . . . , . , , . . , „ . , , ,, A»3^teäitl: :01en.opi8keUuti»iH.i tehluurla täällä. Oletteko äitään Icaunlsta nä^tä . ta,yjo^ olen fiiiunniteliut-ivpMJilaB: f3&llä.oien Jo jDUt kolme heistä." Työttihhj^sväkiiutusäpu ja $2 ansiot päivässä o t t a v a . — Työttömyysvakuutusko-missio on Ilmoittanut tääUä, että hei-näk. 3 päivästä lähtien voimaanastuneet muutokset sallivat työttömyysa-vun saajan ansaita kaksi dollaria pätevässä (entisen $1.50 asemesta) sellaisissa töissä, joita avun saaja voi tavallisesti tehdä tavallisen työaikansa jälkeen ja lisäksi. Sellaisista, ansioista el tarvitse maksaa työttömyysvakuutusmaksua. Finland. Ont. Jospa häiritsisin hiukan tätä hiljaisuutta. Ei ole kuulunut Fimandista imtä^^^^^ pitkään aikaan vaikka täc^lä toimii muitakin seuroja eikä vain .oma järjestömme. ; Ne laulujiihtetkin ovat olleet. ja metmeet ja hyviä •kaikuja on -ktmlu-nut ja ehkä • ^ i ^ ^ u vielä jälestäkin päin. d i huono (»itti meidän kohdalta kun jotsakuten: olisimme päässeet lähtemään niin lehmän .riivattu kehtasi tulla klpet^- ja sUle täytyi hakea elkein lääkäri ja apu tuli, vain juhliin meno.jäi.' Osastolla oli kokous joka nteUcein jäi pitämättä vain käsiteltiin kuitenkin tärkeimmät asiat. Nyt kun kaikki on selvinnyt juhlahommista niin tietenkin tulette ensi kokoukseen. * Osastomme- vanhimpia Jäseniä, mrs. Lampi, oli leikkuulla WinnJpe-gissä 'keväällä ja on l^yvin huonon volntinen. Jotentoivon että toveri Lampi parantuisi ja olisi edelleenkin Joukossamme etummaisena kuten ihän on ollut nliti (kauan, kun minä olen täällä ollut,?.^ Vaivojaan sä-istä-mättä hän on aina toiminut kaikenlaisissa tehtävissä. Trailin kaivosunio allekirjoittaniit A-pommivi^ toömttkseil Trail. B. G. -> Mine-MUI-nnlen saoci täkäläinen osasto on liyväfc-synyt ja alleUi^ttanut CanadtHt BaolunikoiigKssln; anpidDksen ato-miiipmmia pannaan JnUstamisesta sen jälkeen kjin Canadan Raubarn-konsressin poluienjolitaja tri James Endicott oli osaston JR^onk- . sessa pntonmit Tokhojiman vetoo- "nmläuen inerfcUyicMsiä. ' Vhiohi jäGeae^ toomokseb myöhin ItenfciN^tolitai- . sesU Ja vetoomnkiBia jMttlln läse-nistöUe allekirjoituksien ketäämtsr . tä varten. .:. TILATKAA VÄPA17SJ Kesä on ollut niin sateinen että viljasta mitä on kylvetty i»äyttää ettei tule mitään. Monelta on märäntynyt perunan siemenetkin maan alle ylös nousematta ja Jollei tahti muutu niin en käsitä miten saa heinät kuivamaan, että niitä voisi läjätä. Turistit vain ajavat kuin viimeistä päivää, että saa katsoa kbsika. saa k i - ven kalloonsa, autoh &kunpihin niitä tulee että paukkuu. — Valittu. . Port Atthnr, Ont. - csJrn |W i^thurin osaston kesäjuhlista 3 pakista koska kuulun juhlakoay aan. Nllhpä sitten huomauO ajotea ka&lUe. että jahia vi meidän "Iskun" kauniissa pi -elokuun 27 pnä. Juhlaan tietysti kaikenlaista lystiä. Ja vhrvokkeita, mutta ennen _ myöskhi heiöistä ravintoa - ja mpä näytelmä kappalekin, joka jotakin uutta kun ulkoilmassa daan katsoa näytelmää. Vielä ei ole tiedossa mikä onoä: telmännimi mutta siltä kyliä taan ajoissa. Metsämiehetkin jo ben menniessä Johtavat askel kaupunkiin ja voihan sitä jäi ^önsäkin teeäcen sillä pitääMn sen joskus joutaa jifluimaanätia mä on siis vain alkuhuomautus, ei jokainen tietää minne mennään kuun 27 pnä. ' Osaston puolivuosikokous elokuun 16 pnä Ja toh-otaan 'jäsenien ottavan seäkin ajoissa miooh. että jokainen varaa 1 aikaa tulla kokoukseen. Se on .kokous jokaiselle osastomme j le ja siellä voi jbkaihen kuulla nli, olenmiie ^toimineet kulunfete jrn^ vuoden aikana, mikä on meidän W TpUdbllinen tilanne, monia muita Qr keitä asioita, joiden pitäisi kiinniJ taa jokaista osastomme jäsentä,^ TAS. • Parhäi MaiAitsiematta jäähieet jPbrt Äi^thtiriiti jUhfoh Miikalset vieraat Port Artbur. ont. — Vaikka pidetyn CSJ m seitsemännes: soittojuhlan selostaminen Vap -sa; «li; järjestetty verrattain hyvöi. ^ikal^ästi lUin tapä^^^ kin sellainen vahinko, että jäi i sematta ainakhi seuraavat kau vieraat, joiden nimet otin ten. mainitsemista varten muistiin. | Juhlaväen joukossa ...havaitsin. British Golunabiasta saapuneen ja mrs. Keskisen Canoesta, ac, Yorkista olivat saapuneet mr. ja Inberg. • Muita yhdysvaltalaisia, raita havaitsin Hilma ja Frank •sonnin Detroitista. Jenny lKmwoodista, Mich. ja Eilen, ja Bobby Kuusiston Duluthlsta. nitpbalaisia pii George Ylänen iet i Bpnnetttsta. Juhlassa oli myööin teraanimme Sanna Kannasto ja Ji Salo NIpigonista sekä mrs. Anna mäW, mrs. Heikkilä ja mr. kaikki Torontosta. — H. ranteista ylös taivutettu (katso objd. maa). . Samoin 7. liikkeen aikana polvelle laskeutuessa meni kädet alas vaan pitää olla sivuetuvUstoon eteen. Katso ohjebnao. Sivurlvistössa pojat alkaa lllkik|en ensin sisäänpäin Ja dtten ulospäin: Kirjoituskoheideh näppäimiä takovat lehtlkenraalit ovat taas heinän teossa. Toiset heistä kirjoittavat hartiavoimalla siltä, "mistä heille palkkakin maksetaan", mutta jotkut heistä sotkeutuvat kertomaan vähän tottakin. Yleisesti puhuen Korean sotauutiset muistuttavat Suomen "talvisodan" Juttuja. Muistetaan miten "talviso-don" aikana Helsingin hotellissa majailleet "sotakirjeenvaihtajat" tuhosivat pari divisioonaa venäläisiä ennen aamiaista, toisen mokoman puoliseen ihennessä ja Iltapäivällä hävitettUn venäläisten kaikki tankit, tykit ja lentokoneet. Niin paljon tapettiin venäläisiä sotilaita, että niiden piti hävitä sukupuuttoon maan kamaralta — varsinkin kun muistetaan, että loput venäläiset jäätyivät öislh mitä eriskum-malllslmplin asentoihin, mikä kiväärinsä lUpasmta vetäen, mikä petöjäh latvassa tähystämässä ja mikä kä^- kränaattia heittämässäl ' Se oli rentoa aikaa ser eivät puuttuneet "liyvät" sensatioaiheet — eikä tarvinnut vaivata päätä tosiasiain ton-klmiseUa! Samanlaista riemumarssia oh por-varnehtiett kirjeettVaihtajUia nyt Koreassa. Ne Pojat tuhosivat Joukkomitassa Korean kansantasavallan tankkeja ja sotajoukkoja. . : Mitä enemmän ovat amerikkalaiset perääntyneet, sitä suurempia "voittoja" on lehtlkenraallen ti^ommtojen mukaan saatu korealaisista. Joa avaat radiosi, niin uutlskuuluttaja pauhaa tavallisesti viitisen mhiuuttla "voltois-ta". Amerikkalaiset ilmavotmatj ovat "voittaneet". ATii^riVVqlfl*>r<'t »"tnpftt ovat "voittaneet''^ Amerikkalaiset tänUtiita^^ Ja näin. miltei loppumattomasti. Vain ohimennen mainitaan näiden "voittojen" raossa siitä, että amerikkalaiset joukot ovat perääntyneet 5—10 mailia jne. . :v ) Amerikkalaiset, eivät luonnollisestikaan saa missään rokkiinsa eivätkä he pakene. LehtikenraaUt ovat lukeneet vähän Clausewit2ia ja niin he miUs-tuttivatsuiirelle yleisölle, että perään-tyessään amerikkalaiset "vaihtavat aluetta aikaan", kokonaan unhoittaen ettei Korean - niemimaalla ole oikein paljon aluetta vaihdettavaksi. Stalin-gradin selkäsaunan jälkeen natsiken-raalit puhuivat voitokkaasti "menestyksellisesti suoritetusta irtaantumis- Ulkkeestä". Korean sotakirjeenvaihtajat eivät ole.vielä tätä tasoa sivuuttaneet, mutta, liekin puhuimt jatkuvasti siitä, miten amerikkalaiset "vetäytyvät suunnitämien mukaan takaisin etukäteen. v,almlstetuille asemil- Koreassa olevat lehtlkenraalit' eivät kuitenkaan ole Voineet kehittää niin vedenpitävää .".voittoUnjaa" mikä val-litsl Mannerheimin "talvisodassa". Syy on kaiketi siinä, että lehtlkenraa-llt salvat ."silmiun^jäih" sotauutisensa Helsingin hoteUeissa miitta kun korealaiset valtasivat Seolin. niin leh-tikenraalit joutuvat hakemaan majoituspaikkoja vähän' eri puolilta maata. Tästä johtuu, että toisinaan mehevät langat sekaisin...-. NUnpä viikon lopulla kerrottiin, että kaksi kirje^nvjafl|ajaa — Tom Lam-bert ja Peter Kalischer oli erehtynyt kertomaan jotakin sellaista, mikä el sovi kexmtali MacArthurIn "demokraattisiin pihrustuksiin. NUn suuria, demokraatteja kuin kenraali lOac-Ärtluir Ja hänen upseerinsa ovatkin. mainituille kirjeenvaihtajille sanottiin, ett» teidän uranne päättyy tähän. Viikon vaihteessa saatiin kuitenkin tietää, että k.o. kirjeenvaihtajat cn hierottu oikealle linjalle, ja että he saavat afmön kclsariti sUmlen edessä — ainakin toistaiseksi.- Samanlaisia yleislinjalta poikkeamia on tapahtimut muitakin. Eräs klrjeto-vaihtaja kertoo jonkun arherifckalaj-sen- sotilaan selittäneen Korean kansantasavallan hyökkäystä seuraavasti: "Niiden tankkien takana marssi suuri määrä kulkureita ("tramps") mttä olen koskaan maantiellä nähnyt. Ne marssivat litJjä rinnan, nauraen^ tii-pakOicien ja kaikella tavoin puettuina, Pohjols-koreah puklmlsta aina änie-riklcalaisten sotilaiden pukbnlin aisti.' Toiiaslassa. sanoi ylläviltattu kersantti, tämä on liiaksi sekasotkuista, "ei tiedä ketä pitäisi amp8k." Todellakin — maantien kulkureltal Ja kaikista varoltiiksista huolimatta AP-uutistoimlsto tiedoitti Los Angelesista heinäkuun 15 pnä prikaatinkenraalin William U Robertshi sanoneeii, "ettei Etelä-Korean hallitukselle an nettu caskasta aseistusta sen vuoksi, kun sillä oli kova halu hyökätä Poh- Jois-Koreaa vastaan". Siis Etelä-Korean hallitus, tiedoitettiin sotakiihkoi-lijaksi, jotka haluttUn "kontrolloida" sopivaan hetkeen asti! Suurelle yleisölle lehtlkenraalit selittävät ohjeittensa miikkäh kalkissa tilanteissa, että Pohjöis-Kofea "hyökkäsi", että Etelä-Korea "puolustaa" ja Yhdysvallat on "ainoastaan" Y K :n asialla - "auttamassa" Eteli^korean halutusta. z ..\V';^.^: Mutta Wall Streetin rahamiesten mielitietty, Dorothy Thompson sanoo maanantaina Olobe and Mali lehdesää Julkaistussa artikkelissaan, että "Etelä- Korean tasavalta ja armeijk Olivat Amerikan lUomuksia". Ja kun New Yörk Tlmeisln ttmnbttu sota-aslain analyseieraaja Hanson W. Raldwin katsoi tarpeems^l viime viikolla anajyäöida KOiigaäsa tehtyjä sotilaallisia virhdtä — mita häh luettelee legloh . - - - i u i n l i ^ l l l ä i i i ^^ YK;ta esiliinana vaan puhuu • mästi "Yhdysvaltain kahden > maisen viikon aikana kärsimistä t pioista". Kuten havaitaan, leh linjat menevät^ tämän tuosta: siliä kun valhetta ja joudutaan vähänkin "itsenäisesU" vlttäaaääni nito siinä <m "vaaroja". Mutta hyvto ovat lehtlkenraalit« t e i ^ työnsä tehneet, tyy, että aivan liian monta: vistamatonta ihmistä on asiato Johdosta saatu toistaiseksi i ratufcBl ja hämätyksL Yksi asia on kuitenkin leUta jäänyt "seUttämättä". He i vat. että kenraali MacArttoir •" noästaah auttamassa" Etelä-: hallitusta. Mutta kuka on' kuullut mitään Etelä-Korean tuksen antamista sotauutisista? r porvarilehtien sotauutiset taleratj anwrikkalaisten sotajoukkojai_" majasta Etelä-Koreasta, aiMArthurin päämajasta Toitosty jossakta Etelä-Koreassa olemr" Urj^vaihtajUta. Tuntuu riPJ Etelä-Korean nukkehaUitultseQs^ isottaisi edes pientäkään piipari antamista siltä varalta, Josseo» sl "virheitä". Siksi lehtikeniMWJ sittelevät asiaa pelkästään laisten lähteiden perusteella - i monet ihmiset ovat vetäneet f johtopäätöksen, että Korean' J:hä enenraiän amerikkalais-k sen konfllktto muodon. Jäämme siis odottamaan, sia meriseUtyksiä l e b t i k ö^ tavat sitten, jos "aluetta ei VaihtaaÄan% ei peiäant«^^ nlteimlen mukaisesti", eikä ^ tää. että amerikkalaisten P^'. enää yhtään korealaista. siihen mennessä tean^ Jos emme lankea sen plomielisyyden icoinMi^^ tisuudenkaan aiheuttamaan»^ Mr, ja mrs. . pieli ja K i Mr. ja mrs. nen jaKei KUKKAPAI : Astrid ja : Kay ja OI Terttu ja Mr. ja mts. ne, Dulu USA. •. Carmen-Ja i Duluth, M Mr. ja mrs. : nen ja Townsend, USA. Mr. ja mrs. mmen, m Mass., Ua Vilma Lehto Aura ja B i l l Clairetta j a Liinamaa Impi ja Frai Vieno jaiEmj Eini ja Toiv. Hsa ja H. F Sulo Konnu Klda ja Joh Kay, Vieno Hakala Hitaa ja J a Ethel ja Vie Hilja ja W. Allan ja Ma: Johnson Blna ja V i i Ebba ja Toi:i Aune ja Eerc Helmi ja Nil Terttu, Mai mond ja A Gladys ja U nen Tähkä ja J rose Hflen Vfiitt MacDonalc Mrs. Törmäl A. K. Honka Hija ja K. \ tyyli Rosend Edia Möttöni Impi, Aaro j . Poutanen Ed. Kallio Eino KUpine EUen ja Ein( Passit Annuja Aati Hlea ja Tait Einar ja Eric Martha ja V ^Ja pojat : Reino Mäki,; . Mr. ja mrs. N Enni ja Johh Arvi H. Ladd Annas, Sainn lammi ja mrs. ] Anni ja Niil ^ nen,lapset nancy. Vera; ""ku Kangas mma Ranta öten ja KaUi AlexHaanpäi Stiri ja Pranl ^ h a j a B i l Meeri ja E . A Vieno Tuomi ^ K a l l i o Hma ja w.ii ^ Ja Bert «f,ns Huhtar ja Ant ^ Ja John; »elen ja B U l Mr. ja mrs. L muudöi ^ t U n . vaan teenainei voitavamme rauhan byvftKa. säkoura.' .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 18, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-07-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500718 |
Description
Title | 1950-07-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
1 1 i ; .
i i l i i i i i f ^ - i i
m
aäb^ Itluioe: w Tu e 8 fl s TB*
Telephones: Business OffiM 4-4284^
Edltoriat^ffice 4 ' 4 m A&tnager
rstes upon ä ^ b » t t a£
CanadEajssa: IWejOO 0 kk. 8 ^
0U(iäiemlK; 1 0 kk. 42S
3 5 :
Vuosisatoja orjuutetun pienen Suomen kansan tiveisö. lähteneinä
I n j a a ^ ön luonnostaan yh-ytecn
ja kaJöäniseeh vapauteen pyrkivät pienen Korean kan.
san puolella. Sorretussa asemassa olleiden piHkuihmisten myötatun-tcT
oit ^ntaanssiratt toisten sorrettujen pikkuihmisten puoldla.
lörhaA lisäfoi K o i ^
s^änlaisuuksta, jos on tärkeitä erilaisuuksiakin, y l i 30 vuotta
^ jiftlten^ olleen '3uoinen luokkasodan kanssa, ja tämä seildsa antaa lisää
Korean tapahtumiin,
äskettäin vieraan vallan orjuudesta «vapautuneen Suomen
ja tyttärelnä «iife tunnömme yleistä myötätuntoa kaik-orjuuttamia
kansoja kohtaan, jotka etsivät "paik-kahsalli&
ta itsemääräämisoikeutta. Niinpä nyt-prc^
agandatulvan räpi, että Etelä»Korean nukke-iimeisestikään
ole kansanjoukkojen kannatusta sen
Viaasaii hallituksella" kolmrftymmeniä vuotta sit-täinän
sodan vieraan maan sotiiasapuuh luottaan. K u -
' i e n rouUteban inhen luokkasodan aloittamista Suomen valkoiset |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-18-02